Syötkö kananmunia ja minkä verra jos käyt salilla?

Itse syön 3 tai viisi kananmunaan päivässä paistettuna keltuaisineen.

Aloitin vasta uudelleen salilla käynin joten määrät siksi suunilleen noin.

Salaatteja joka aterialla sekä lihaa, kanan että jauhelihan.
Ilmianna
Jaa

46 Vastausta



Onko vaikuttanut muistiin ja kognitiivisiin kykyihin positiivisesti, syöthän myös terveellisimmän osan keltuaisen rasvoineen, lesitiineineen, koliineineen?

Tuore tutkimus: Kananmuna on hyväksi aivoille
http://www.is.fi/terveys/art-2000005037681.html
"Runsas kananmunien syöminen saattoi tulosten perusteella olla jopa hyväksi aivoille, sillä niitä paljon syövät pärjäsivät muita paremmin neuropsykologisissa ja kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä".

Munaa syömällä älliä!

Vihreän teen säännöllisen käytön vaikutuksen muistiin ja ajatuksen nopeuteen olen havainnut ja myös tumma 70-80% suklaa ja raakakaakao sekä naturel saksanpähkinät ja itse puristettu punajuurimehu terävöittävät päätä samalla kun auttavat treeniä.
Ilmianna
Jaa
Nimen omaan syön keltuaisineen,tosin tänään oli surkea päivä kaikkineensa.

Lepopäivä lihasten puolesta ja eilen ei menneet jalkatreenit ihan niin kuin olisi pitänyt.

Olen syönyt tänään erittäin huonosti normaaliin nähden,söin vain jauhelihaa paistettuna pannulla ja salaattia runsaasti sekä tätä alla linkki.....

http://www.vitamail.fi/prostacare/10-granaattiomenan-terveysvaikutusta-miehille/

Nyt syön kumminkin vielä tomaatin alla linkki.

https://askelterveyteen.com/nain-valtat-korkeaa-verenpainetta-tomaatin-avulla/
Ilmianna
Jaa
Kannattaa olla varovainen noiden kananmunien kanssa ja seurata kolesterolia!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Ootko tietoinen tuosta kolestoroli hommelista? tai vaikka ajasta jolloin Pekka puska kertoi villejä tainoita teveyspuolelta ruokavaliosta.

Laitan vaikka tähän linkin jotain kanan munasta miksi niitä kannattaa syösä kohtuudella.

"Kauhea kolesterolipommi?

Kananmunat synnyttävät vahvoja mielikuvia kolesterolisodan tuoksinasta. 1980-luvulla asiantuntijat kehottivat välttämään munia. Markettien munahyllyillä törmää edelleen ihmisiin, jotka empivät ostaa munia, ”kun niissä on sitä kolesterolia!”

https://anna.fi/liikunta-ja-terveys/ravinto-ja-laihdutus/kananmuna-oikea-superruoka

"7 ruokaa, joita pidettiin epäterveellisinä, mutta ovat tänä päivänä superfoodeja"

http://www.herkkusuu.fi/7-ruokaa-joita-pidettiin-epaterveellisina-mutta-ovat-tana-paivana-superfoodeja/

Kananmuna on superruokaa! Lue sen terveyshyödyistä ja nappaa maukkaat reseptit

Kananmuna on juuri nyt ihan supertrendikäs raaka-aine, joka komeilee niin ravintoloiden kuin keittokirjojenkin pääraaka-aineena. Ja mikäpä siinä. Se on niin ravintosisällöltään kuin käyttötavoiltaankin yksi monipuolisimmista ruoka-aineista.

Aikaisemmin kananmunaa suositeltiin syötäväksi vain pari kappaletta viikossa sen sisältämän kolesterolin vuoksi. Nyt kananmuna on kuitenkin päästetty pannasta, sillä uusien tutkimusten mukaan se vaikuttaa suurella osalla väestöä vain vähän veren kolesterolipitoisuuteen eikä sen ole havaittu olevan yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin. Päinvastoin, kananmuna sisältää muun muassa koliinia, joka vaikuttaa positiivisesti sydämen, verisuonten ja hermoston toimintaan.

https://kotiliesi.fi/ruoka/kananmuna-superruokaa-lue-sen-terveyshyodyista-ja-nappaa-maukkaat-reseptit/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Useilla suomalaisilla on geenivirhe, joka aiheuttaa rasva-aineenvaihunnan häiriön, jonka seurauksena ravinnon kolesteroli ei poistu normaalisti verestä vaan jää verisuonen seinämiin. Ei ole mikään leikin asia ja siksi kannattaa säännöllisesti tarkkailla kolesterolia, jos syö paljon kananmunia. Suomessa tuon geenivirheen esiintyvyys on poikkeuksellisen suuri. Siksi useimpiin suomalaisiin ei normaalit kolesterolitutkimukset päde.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia.

Pekonin (porsaan), kananmunien ja broilerin rasva laskevat kolesterolia. Oliiviöljy, lohen rasva ja rypsiöljy laskevat sitä kaikkein eniten.

Myös hiilihydraattien laatu voi vaikuttaa apoB-arvoon. Joillakin hiilihydraattipitoisilla ruoka-aineilla tulos voi olla parempi, joillakin huonompi. Esim. kauran kuitu laskee apoB:tä. Lisäksi eri ruoka-aineiden vaikutuksessa kolesteroliarvoihin on yksilöllisiä eroja.

Eikö olekin huvittavaa, että eläinrasvaa on pidetty pitkään kolesterolipahiksena?

https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2013/06/14/pekoni-ja-kananmunat-laskevat-kolesterolia/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei ole huvittavaa. Tuon blogin jutut on jonkun täyden maallikon kirjoittamia, jolla ei oikeasti ole mitään koulutusta alalta tai hajua asioista, joista hän puhuu. Oikea asiantuntija ampuu helposti alas tuon blogin kirjoitukset ja virhepäätelmät. Valitettavasti moni tavallinen ihminen voi noihin uskoa kohtalokkain seurauksin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vanhan ukon varmistelua. Rasvaton painoni oli viimeeksi 76,1kg. Ikäri ukon aineenvaihdunta on hidastunut joten kokonaisenergian tarve on aktiivi-ikäistä pienempi mutta protskun ja suojaravinteiden tarve vähintään yhtä suuri.
Jos perinteisellä sekasafkalla täyttää protskun ja suojuksien tarpeen niin laardia kertyy varmasti.

Lasken protskutarpeekseni noin 150g/vrk ja osa saannin varmistamista on 6:n viikottaisen salipäivän sökötys joka koostuu 400g rasvatonta raejuustoa, kaksi keitettyä kananmunaa, ruokalusikallinen neitsyt oliiviöljyä, 1 - 2 puristettua valkosipulin kynttä. dijonin sinappia ja mauksi ruokalusikallinen sinihmejuustoa.

Muuten järkevä, kotona tehty sekasafka. Maitoa kuluu noin 1,5l/vrk.

Noilla eväillä ovat veriarvot pysyneet kunnossa.
Ilmianna
Jaa
Pekka Puska, Matti Uusitupa, Ursula Schwab, Mikael Fogelholm ja Suomen muu ravitsemuseliitti hävisivät rasvasodan! He vaativat muiden samanmielisten rasvakammoisten "asiantuntijoiden" kanssa British Medical Journalia (BMJ) poistamaan lehdestä toimittaja Nina Teicholzin kirjoituksen, jossa ravitsemussuositusten virheet paljastetiin. BMJ ei vetänyt pois artikkelia, sillä voi, kananmunat ja muut maaeläinrasvat ja niiden sisältämä kolesteroli eivät ole terveydelle vaarallisia, vaikka ravitsemuseliitti on pelotellut vuosikymmenen ajan. Päin vastoin, maitorasva ehkäisee tyypin 2 diabetesta. Kolesterolia alentava lääkitys on useimmiten täysin turhaa ja suorastaan vaarallista – siis aivan päinvastoin kuin lääketeollisuuden lahjomat lääkärit ja ymmärtämättömät ravitsemustieteilijät väittävät. Statiinit vähentävät tutkitusti seerumin ubikinonin pitoisuutta (Banach ym. 2015), mikä vie monilta lihasvoimat. Suomessa lähes 80 % statiinien syöjistä (joita on noin 670 000) on terveitä, jotka ottavat turhaan lääkettä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, primaaripreventiona. Statiinit voivat heikentää lihaskuntoa, aiheuttaa lihasten revähtymiä ja lisätä diabeteksen riskiä keskimäärin 12 %, naisilla peräti 48 %! Statiinit lisäävät myös Parkinsonin taudin riskiä. Näitä vakavia haittavaikutuksia on kolesteroliuskovaisten ja lääketeollisuuden lahjomien lääkäreiden vaikea tunnustaa.

Kolesterolia alentavat lääkkeet, statiinit eivät ehkäise naisdiabeetikkojen sydäntauteja osoittaa suuri yhdysvaltalainen tutkimus Women's Health Initiative (WHI). LDL-kolesterolin alentaminen ei hyödytä yli 60-vuotiaita; päinvastoin se saattaa lisätä kuolleisuutta (Ravnskov ym. 2016). Statiinihoito ei myöskään hillitse lihavien ihmisten valtimonkovettumatautia (Sanfort ym. 2016).

Brittiasiantuntijat tyrmäävät The Lancetin syyskuisen harhaisen julkaisun statiinien hyödyistä ja turvallisuudesta (marras-joulukuu 2016):

http://www.tritolonen.fi/artikkelit/164-syokaa-voita-uutta-tietoa-kolesterolista
Ilmianna
Jaa
Onneksi tuo VHH-villitys on mennyt ohi ja suurin osa kansasta jo tajuaa syödä ihan oikein. Kovan rasvan, kuten voi, kananmunat, rasvainen liha, yms. kulutus on pudonnut VHH-villitystä edeltäneelle tasolle ja täysjyväviljojen, perunoiden yms. terveellisten tuotteiden kulutus on palautunut normaaliksi. Ihmiset ymmärtää, että kannattaa todellakin seurata sitä tutkittua tietoa ja virallisia ravintosuosituksia, joilla saatiin mm. työikäisten sydänperäiset tapahtumat käytännössä poistettua kokonaan parissa vuosikymmenessä.

Tällaiset kotiravintoterapeuttien ohjeethan voivat olla suorastaan vaarallisia monille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Liika ehdottomuus on se epäterveellinen asia ruokailussa. Ihminen on luotu liikkumaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Olemme myös sekasyöjiä. Se että syödään yksipuolisesti ja liikaa on kaikkien ongelmien lähde.
Jos ainut liikunta on n.5000 askelta päivässä eikä käydä salilla ja ruokailu koostuu hh pitkälti niin ihme on jos ei saa diabetesta.
Ihmiset ei ymmärrä että syöminen pitää suhteutaa kulutukseen. Nyt en puhu urheilijoista.
Rasvaa pitää saada että hormooni toiminta pelaisi.
Hh ovat polttoainetta.
Proteiini on rakennusainetta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
elämänkesässä kirjoitti:
Liika ehdottomuus on se epäterveellinen asia ruokailussa. Ihminen on luotu liikkumaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Olemme myös sekasyöjiä. Se että syödään yksipuolisesti ja liikaa on kaikkien ongelmien lähde.
Jos ainut liikunta on n.5000 askelta päivässä eikä käydä salilla ja ruokailu koostuu hh pitkälti niin ihme on jos ei saa diabetesta.
Ihmiset ei ymmärrä että syöminen pitää suhteutaa kulutukseen. Nyt en puhu urheilijoista.
Rasvaa pitää saada että hormooni toiminta pelaisi.
Hh ovat polttoainetta.
Proteiini on rakennusainetta.
Rasva on myös polttoainetta. Hormoonitoimintaan ja muuhun sitä vaaditaan aivan minimaalisen pieni määrä paria välttämätöntä rasvahappoa. Syömällä liikaa rasvaa on helppo hankkia diabetes.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Höpö höpö.
Hh aiheuttaa diabeteksen.
Aina kun syö hh niin elimistö tuottaa insuliinia ja se sulkee solut ja rasva ei pala. Kun syö liikaa hh niin elimistö pumppaa insuliinia koko ajan ja ajan saatossa tulee insuliiniresistenssi. Tällöin kehon singnaalit vääristyvät ja matka diabetekseen onkin kivasti alkannut.
Jos paikkaat hyvillä rasvoilla hh vajetta niin keho oppii käyttämään sitä ja hormooni toiminta on hyvää.
Se että rasvaa pitäisi saada vähän että kroppa toimii on huttua. Suositukset on sen verta vinksallaan että liikkuvalle ihmiselle ne ei riitä. Suositukset ovat sellaiset että liikkumaton normi painoindeksin omaava ei saa puutostautia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Rasva menee varastoon ilman insuliinia. Rasvan polttaminen ei vaadi insuliinia. Tarpeeksi kun sitä rasvaa kertyy soluihin, niin se alkaa aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja insuliinitasojen nousua. Tämä kun menee liian pitkälle, niin tulee diabetes. Jos lihoo liikaa, niin voi saada diabeteksen. Se onnistuu sekä rasvalla että hiilarilla. Ilman lihomista hiilarit ei aiheuta mitään insuliiniresistenssiä. Diabetes tyyppi 2 on lihomisen seuraus lähinnä. Hyvät rasvat on ok, jos niitä ei syö niin että lihoo liikaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
No ei vaadi ei. Mutta kun se insuliini estää rasvan polton.
Ymmärsitkö?
Eli jos syöt hh ja rasvaa niin rasva menee varastoon. Jos syöt proteiinia ja rasvaa niin rasva menee kulutukseen.
Jos syöt aina hh niin varasto rasva ei pala kuin marginaalisesti mutta lihas alkaa purkaa proteiinia polttoaineeksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaikki ylimääräinen energia menee varastoon. Varastorasva palaa hyvin, vaikka söisit hiilaria.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eli et ymmärrä.
Joko olet oikeasti tyhmä tai trolli.
Pitää väkisin sössöttää vastaan vaikka ihan selvä asia.
No älä ihmettele miksi et onnistu laihdutuksessasi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
En omaa liikapainoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
No omaathan.
Monta laihista takana ja paino kiipeää aina takaisin korkojen kera, mutta pidä kiinni uskomuksistasi.
Syö sokeria, syö.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En syö kananmunia lainkaan. Syön Berliininmunkkeja ja juon Koskenkorvaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Berliininmunkki on rasvainen herkku, missä myös rasvan laatu yleensä huono.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
HAH!! :) Meinas tulla maidot(täys)nenästä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
munaa suuhun

hihihiiii hihihiiii
Ilmianna
Jaa
Syön kanamunii. Kolesteroli ei ole terveydelle vaarallinen vaan hyvin tarpeellinen. Suomalaiset miehet joiden kolesterolit ovat 5-7 ovat pitkäikäisimpiä.

Tuolla on tiivistä tarinaa rasvoista ja muista kamaluuksista. http://wainanjutut.blogspot.fi/2015/04/kovatrasvat-ja-kolesteroli-ystavamme.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
9 VASTAUSTA:
Suomalaiset miehet, joiden kolet on 5-7 on kaikkea muuta kuin pitkäikäisiä. He ovat korkean riskin väkeä. Mikään pitkäikäinen populaatio maan päällä ei ole noin korkean kolesterolin jengiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
e2ded3ed kirjoitti:
Suomalaiset miehet, joiden kolet on 5-7 on kaikkea muuta kuin pitkäikäisiä. He ovat korkean riskin väkeä. Mikään pitkäikäinen populaatio maan päällä ei ole noin korkean kolesterolin jengiä.
Anteeks vuan, mutta onko mitään tutkimusta esittää sillä nää viralliserheelliset tiedot on vailla todellisuus pohjaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Anteeks vuan, mutta toi linkin kirjoitus on ihan hölynpölyä näin asiaa oikeasti opiskelleen silmissä. Suosittelen luottamaan oikeisiin asiantuntijoihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ffdddffff kirjoitti:
Anteeks vuan, mutta toi linkin kirjoitus on ihan hölynpölyä näin asiaa oikeasti opiskelleen silmissä. Suosittelen luottamaan oikeisiin asiantuntijoihin.
Kurkkaappa tosta .. siellä on Euroopan naisten kolesterolit ja sydänkuolleisuus....... niin tilastot.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5040825/figure/F0004/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
On vanha kolesterolidenialistien kikka verrata köyhiä Euroopan maita rikkaisiin. Kaikissa Euroopan maissa on huomattava määrä verisuonitautia, mutta köyhissä maissa kuolleisuus lisääntyy muista tekijöistä kuin kolesteroli, jotka ovat huonommin kuin rikkaissa maissa. Rikkaissa Euroopan maissa on parempi verisuonitautien hoito(mm. pallolaajennukset, lääkitykset, jne...) ja muuten paremmat elintavat ihmisillä. Jos haluat nähdä todellisen matalan kolesterolin hyödyn, sinun pitää mennä ulos Euroopasta esim. Kiinan maaseudulle, josta löytyy matalan kolesterolin populaatioita, joilla verisuonitautia ei ole käytännössä lainkaan. Tästä taas näkee elinikäisen sydäntautiriskin vähän korkeamman kolesterolin noustessa vielä korkeammalle: http://www.puhdasruoka.fi/topic/717-ncep-jenkkilän-viralliset-hoito-ohjeet/?p=13062

Kun mennään optimaaliselle tasolle alle 150(näin alhaista tasoa ei ole tuossa kuvaajassa) tuolla jenkkiasteikolla elinikäisessä kolesterolitasossa, niin elinikäinen riski sydäntautiin on jo käytännössä nollassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ffdddffff kirjoitti:
Kurkkaappa tosta .. siellä on Euroopan naisten kolesterolit ja sydänkuolleisuus....... niin tilastot.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5040825/figure/F0004/
http://www.puhdasruoka.fi/topic/679-ateroskleroosi/?p=15430

Suonensisäisellä ulträänikuvauksella taas nähdään, että plakin kertyminen pysähtyy keskimääräisellä henkilöllä, kun LDL-kolesteroli painuu alle 2,1. Korkeamman riskin henkilöillä vaaditaan vielä pienempi lukema. Jos arvosi on tuosta yli, niin hiljalleen valtimoihisi kertyy plakkia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
erfererf kirjoitti:
On vanha kolesterolidenialistien kikka verrata köyhiä Euroopan maita rikkaisiin. Kaikissa Euroopan maissa on huomattava määrä verisuonitautia, mutta köyhissä maissa kuolleisuus lisääntyy muista tekijöistä kuin kolesteroli, jotka ovat huonommin kuin rikkaissa maissa. Rikkaissa Euroopan maissa on parempi verisuonitautien hoito(mm. pallolaajennukset, lääkitykset, jne...) ja muuten paremmat elintavat ihmisillä. Jos haluat nähdä todellisen matalan kolesterolin hyödyn, sinun pitää mennä ulos Euroopasta esim. Kiinan maaseudulle, josta löytyy matalan kolesterolin populaatioita, joilla verisuonitautia ei ole käytännössä lainkaan. Tästä taas näkee elinikäisen sydäntautiriskin vähän korkeamman kolesterolin noustessa vielä korkeammalle: http://www.puhdasruoka.fi/topic/717-ncep-jenkkilän-viralliset-hoito-ohjeet/?p=13062

Kun mennään optimaaliselle tasolle alle 150(näin alhaista tasoa ei ole tuossa kuvaajassa) tuolla jenkkiasteikolla elinikäisessä kolesterolitasossa, niin elinikäinen riski sydäntautiin on jo käytännössä nollassa.
Koeta ny päättää onko se alhainen kolesteroli vai hyvä elintaso joka pelastaa sydäriltä.

Olihan kokeiltavana muuan kolesterolin muokkaukseen lääke(?) joka laski pahaa ja nosti hyvää kolea, mutta panivat pillit pussiin koska sydänkuolemat lisääntyi tätä kyseistä elämän pelastajaa käyttäneitä.

Entäpä Sydneyn tutkimus?
"1973 Sydneysssä päättyi myös vuosikymmenten myrskyn aiheuttanut Diet Heart -hypoteesin yksi keskeisistä rasvatutkimuksista; Sydney Diet Heart Study (SDHS). Tutkimuksesta julkaistaan vuonna 1978 vain kokonaiskuolleisuustulokset. Ja vaikka tutkimuksen oli määrä, nimensä mukaisesti, tutkia rasvojen ja kolesterolin vaikutusta juuri sydämeen, sydäntuloksia ei koskaan julkaistu."

Eli julkaitiin ne piilossa olleet tulokset.
"5.2.2013 British Medical Journal (BMJ) korjasi tämän puutteen. Se julkaisi nämä neljä vuosikymmentä puuttuneet tulokset."
"Sydäntautikuolleisuus oli kokonaiskolesterolin laskusta huolimatta suurempaa safloriöljyryhmässä. Sydän- ja verisuonitautikuoleman riski 70 % korkeampi safloriöljyjaksolla, ja sepelvaltimotautikuolleisuus vastaavasti 74 % korkeampi. Kokonaiskuolleisuus oli 62 % korkeampi safloriöljyryhmässä.
Elikkä voin syöjillä oli korkeammat kolesterolit ja sydärikuolleisuus pienempi.

Helsingin johtaja tutkimus?
Sielläkin hoidettujen ryhmässä viiketemies kövi ahkeraan sydärit ja väkivaltainen kuolemat syinä. Alhaiset kolesterolit aiheuttavat känkkäränkkä käytöstä ja itsemurhat lisääntyvät.

Mutta mitä se ruoka vaikuttaa veren kolesteroleihin? Kuten aloituksen aihe.

"Tämä ei ole mitään uutta. Mies, joka kaikkein eniten on vaikuttanut ruokavalion ja sydäntautien välisen hypoteesin syntyyn, on täysin samaa mieltä. Lainaamme Ancel Keys’in erästä raporttia vuodelta 1956:

‘Aikuisella ihmisellä seerumin kolesterolitaso on olennaisimmalta osaltaan täysin riippumaton kolesterolin saannista, ihmisen kaikkien erilaisten ruokavalioiden osalta.’

Mitä Ancel Keys on ajatellut myöhemmin ruokavaliossa olevan kolesterolin ja veressä olevan kolesterolin välisistä suhteista?

"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997.

Onko tämä teille yllätys?

No niin, ei siis merkitse yhtään mitään kuinka paljon kolesterolia syöt, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta veren kolesterolitasoon. Tämä poksauttaa rikki kolesteroli-hypoteesin tärkeimmän osan.

‘Mutta, hetkinen, eihän sillä ole väliä, Eihän kyse ole siitä että ravinnon kolesterolitasot saisivat veren kolesterolitasot nousemaan, vaan eikö syynä ole tyydyttyneiden rasvojen syöminen?’
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lkjhpoijuh kirjoitti:
Koeta ny päättää onko se alhainen kolesteroli vai hyvä elintaso joka pelastaa sydäriltä.

Olihan kokeiltavana muuan kolesterolin muokkaukseen lääke(?) joka laski pahaa ja nosti hyvää kolea, mutta panivat pillit pussiin koska sydänkuolemat lisääntyi tätä kyseistä elämän pelastajaa käyttäneitä.

Entäpä Sydneyn tutkimus?
"1973 Sydneysssä päättyi myös vuosikymmenten myrskyn aiheuttanut Diet Heart -hypoteesin yksi keskeisistä rasvatutkimuksista; Sydney Diet Heart Study (SDHS). Tutkimuksesta julkaistaan vuonna 1978 vain kokonaiskuolleisuustulokset. Ja vaikka tutkimuksen oli määrä, nimensä mukaisesti, tutkia rasvojen ja kolesterolin vaikutusta juuri sydämeen, sydäntuloksia ei koskaan julkaistu."

Eli julkaitiin ne piilossa olleet tulokset.
"5.2.2013 British Medical Journal (BMJ) korjasi tämän puutteen. Se julkaisi nämä neljä vuosikymmentä puuttuneet tulokset."
"Sydäntautikuolleisuus oli kokonaiskolesterolin laskusta huolimatta suurempaa safloriöljyryhmässä. Sydän- ja verisuonitautikuoleman riski 70 % korkeampi safloriöljyjaksolla, ja sepelvaltimotautikuolleisuus vastaavasti 74 % korkeampi. Kokonaiskuolleisuus oli 62 % korkeampi safloriöljyryhmässä.
Elikkä voin syöjillä oli korkeammat kolesterolit ja sydärikuolleisuus pienempi.

Helsingin johtaja tutkimus?
Sielläkin hoidettujen ryhmässä viiketemies kövi ahkeraan sydärit ja väkivaltainen kuolemat syinä. Alhaiset kolesterolit aiheuttavat känkkäränkkä käytöstä ja itsemurhat lisääntyvät.

Mutta mitä se ruoka vaikuttaa veren kolesteroleihin? Kuten aloituksen aihe.

"Tämä ei ole mitään uutta. Mies, joka kaikkein eniten on vaikuttanut ruokavalion ja sydäntautien välisen hypoteesin syntyyn, on täysin samaa mieltä. Lainaamme Ancel Keys’in erästä raporttia vuodelta 1956:

‘Aikuisella ihmisellä seerumin kolesterolitaso on olennaisimmalta osaltaan täysin riippumaton kolesterolin saannista, ihmisen kaikkien erilaisten ruokavalioiden osalta.’

Mitä Ancel Keys on ajatellut myöhemmin ruokavaliossa olevan kolesterolin ja veressä olevan kolesterolin välisistä suhteista?

"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997.

Onko tämä teille yllätys?

No niin, ei siis merkitse yhtään mitään kuinka paljon kolesterolia syöt, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta veren kolesterolitasoon. Tämä poksauttaa rikki kolesteroli-hypoteesin tärkeimmän osan.

‘Mutta, hetkinen, eihän sillä ole väliä, Eihän kyse ole siitä että ravinnon kolesterolitasot saisivat veren kolesterolitasot nousemaan, vaan eikö syynä ole tyydyttyneiden rasvojen syöminen?’
Siis länsimainen/eurooppalainen elintaso/kulttuuri nostaa kolesteroliarvoja, mutta jos vertaat kahta maata, joissa kummissakin on kolesterolitasot niin korkeat, että suoniin alkaa kertyä huomattavasti plakkia, niin silloin rikkaampi maa yleensä pystyy pitämään kansalaisiaan paremmin hengissä korkeilla koleilla, vaikka ne kolet olisi jopa jonkin verran korkeammat kuin köyhemmässä maassa. Kolesteroli ei ole ainoa verisuonitautiin vaikuttava tekijä varsinkaan silloin, kun kolesterolitasot on epäoptimaalisen korkeat. Sitten jos mennään paikkaan, missä kolesteroliarvot on reilusti matalammat eli optimaaliset(kokonaiskole alle 150), niin verisuonitauteja ei olekaan käytännössä lainkaan. Kaikissa noissa eurooppalaisissa maissa, jos verrataan maan sisällä kansalaisia, niin korkeilla koleilla on enemmän verisuonitautia. Kolesterolidenialistit on vaan keksineet tollaisen kikan, jolla yrittävät hämätä ihmisiä tulkitsemalla tilastoja ihan päin mäntyä. Esim. noi Tohtori Tolosen kirjoitukset on ihan täyttä hevonkukkua.

Ravinnon kolesterolilla on kyllä vaikutus, mutta se on keskimäärin pienempi kuin tyydyttyneellä rasvalla. Ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän terveellistä kasvispainotteista ruokavaliota syövään kuin tavalliseen länsimaiseen porsastelijaan, jolla kolet on joka tapauksessa korkeat. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yrhthyhy kirjoitti:
Siis länsimainen/eurooppalainen elintaso/kulttuuri nostaa kolesteroliarvoja, mutta jos vertaat kahta maata, joissa kummissakin on kolesterolitasot niin korkeat, että suoniin alkaa kertyä huomattavasti plakkia, niin silloin rikkaampi maa yleensä pystyy pitämään kansalaisiaan paremmin hengissä korkeilla koleilla, vaikka ne kolet olisi jopa jonkin verran korkeammat kuin köyhemmässä maassa. Kolesteroli ei ole ainoa verisuonitautiin vaikuttava tekijä varsinkaan silloin, kun kolesterolitasot on epäoptimaalisen korkeat. Sitten jos mennään paikkaan, missä kolesteroliarvot on reilusti matalammat eli optimaaliset(kokonaiskole alle 150), niin verisuonitauteja ei olekaan käytännössä lainkaan. Kaikissa noissa eurooppalaisissa maissa, jos verrataan maan sisällä kansalaisia, niin korkeilla koleilla on enemmän verisuonitautia. Kolesterolidenialistit on vaan keksineet tollaisen kikan, jolla yrittävät hämätä ihmisiä tulkitsemalla tilastoja ihan päin mäntyä. Esim. noi Tohtori Tolosen kirjoitukset on ihan täyttä hevonkukkua.

Ravinnon kolesterolilla on kyllä vaikutus, mutta se on keskimäärin pienempi kuin tyydyttyneellä rasvalla. Ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän terveellistä kasvispainotteista ruokavaliota syövään kuin tavalliseen länsimaiseen porsastelijaan, jolla kolet on joka tapauksessa korkeat. :)
Olet varmaan oikeassa sen suhteen notta varakkaissa valtioissa hoito on hyvää. Tässä oli Utriaisella tilastotietoo notta statiini aikakaudella pallolaajennukse ovat hurjasti lisääntyneet joten sydärikuolleisuus on vähentynyt. Tilastot kertovat kuitenkin notta sydänkohtaukset eivät ole silti vähentynyt vaikka niitä korkean riskin ihmisii on statinoitu. Statinointi kyllä aiheuttaa sitten muita tauteja reippaasti.

Tosta esmerkiksi toloset ja muut niin virallinen erheellinen porukka ei voi muuta ku vähätellä ja solovata, muttei kuitenkaa voi kumota heitin väitteitöä.

Mulla olki ihanteelliset kolet ku lasareettiin vietiin sydärin takia. Mikä muuten mahtaa olla sydärin saaneiden kolesterolit tulpan tullessa ja mahdollisesti kolesteroli historia näillä poloisilla? Jos tulppapotilaiden kolesterolit olis pilivissä niin ne voidaan varmaan varmentaa arkistotiedoin? arkistotutkimukset olis tehty ja julkaistu rumpujen päristessä jos he oikeassa olisivat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Normaalikultukseni on 10kpl/vko.
Sötkötän 400g rasvatonta raejuustoa, kaksi keitettyä kanamunaa, pari purustettua valkosipulin kynttä, nokareen sinihomejuustoa, rk-lusikallisen dijonin hunajasinappia ja lorauksen neitsytoliiviöljyä yhteen ja varmistelen sillä ikäukon protskutarpeen riittävyyttä.

Kolestroni oli maaliskuussa 5,2 josta
HDL 1,85
Trigly 0,80
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:
Koitapa nelisen viikkoa kasvipainoitteista ruokavaliota. Heivaa kananmunat pois, ja lihaa syöt korkeintaan muutaman sata grammaa vähärasvaista sorttia(alle 5% rasvaa) viikossa.(muutamaan sataan grammaan sisältyy siis kaikki kala, liha, kana jne...) Sinijuusto pois ja korkeintaan vähän jotain 5% juustoa tai kasvirasvajuustoa ja rasvattomia tai 1% maitotuotteita. Syö vähän monityydyttymättömiä kasvirasvoja ja jotain kuitupitoista kamaa.

Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
eded2ed2d kirjoitti:
Koitapa nelisen viikkoa kasvipainoitteista ruokavaliota. Heivaa kananmunat pois, ja lihaa syöt korkeintaan muutaman sata grammaa vähärasvaista sorttia(alle 5% rasvaa) viikossa.(muutamaan sataan grammaan sisältyy siis kaikki kala, liha, kana jne...) Sinijuusto pois ja korkeintaan vähän jotain 5% juustoa tai kasvirasvajuustoa ja rasvattomia tai 1% maitotuotteita. Syö vähän monityydyttymättömiä kasvirasvoja ja jotain kuitupitoista kamaa.

Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä.
"Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä."

Missä on todistettu kolesterolin pahuus sydärien synnyssä? Olen etsinyt niitä kymmenen vuotta löytämättä mitään näyttöä. Näytöksi on tarjottu lähinnä kaunokirjallisuutta johon on sotkettu lääketieteellistä siansaksaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ruputti kirjoitti:
"Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä."

Missä on todistettu kolesterolin pahuus sydärien synnyssä? Olen etsinyt niitä kymmenen vuotta löytämättä mitään näyttöä. Näytöksi on tarjottu lähinnä kaunokirjallisuutta johon on sotkettu lääketieteellistä siansaksaa.
Kolestrolin jakauma. Nyrkkisääntö on, että miehillä HDL:n osuus 20% tai yli kokonaisuudesta on riittävän hyvä.
Triglyllä on oma ylärajansa jonka alapuolella olen reilusti.
Kannattaa hiemannperehtyä kolestroliin kokonaisuutena eikä tuijottaa palkästään kaikkien kolmen summaan.
Yleiseti on tiedossa, että norjalaiset ovat suonistonsa suhteen terveitä. Silti heidän kokonaislolestrolinsa ylittää rutkasti meidän suosituksemme.

En muuten heivaa pois yhtään mitään enkä ryhdy tässä erittelemään syömisiäni jotka olen kyllä harkinnut itselleni sopiviksi.

Luettavaksi suosittelen kirjaa Tuhon Siemenet. Opus käsittelee hyvin perusteellisesti mm. rasva-aineenvaihduntaa, kolestroleja ja niiden vaikutuksia mm. aivotoimintoihin. Perusteissa on runsaasti tilastomateriaalia liittyen laajojen otantaryhminen kuolleisuuden ja kolestrolitasojen yhteyteen.

Sitten tuosta humahduksesta. Ikäiselleni, 73v ukolle on tärkeää yrittää ylläpitää väistämättä hidastuvaa solujen uudistumista jossa prosessissa kolestroli on avainasemassa.
Sama koskee myös lihasmassaa haluavien sapuskaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vm43 kirjoitti:
Kolestrolin jakauma. Nyrkkisääntö on, että miehillä HDL:n osuus 20% tai yli kokonaisuudesta on riittävän hyvä.
Triglyllä on oma ylärajansa jonka alapuolella olen reilusti.
Kannattaa hiemannperehtyä kolestroliin kokonaisuutena eikä tuijottaa palkästään kaikkien kolmen summaan.
Yleiseti on tiedossa, että norjalaiset ovat suonistonsa suhteen terveitä. Silti heidän kokonaislolestrolinsa ylittää rutkasti meidän suosituksemme.

En muuten heivaa pois yhtään mitään enkä ryhdy tässä erittelemään syömisiäni jotka olen kyllä harkinnut itselleni sopiviksi.

Luettavaksi suosittelen kirjaa Tuhon Siemenet. Opus käsittelee hyvin perusteellisesti mm. rasva-aineenvaihduntaa, kolestroleja ja niiden vaikutuksia mm. aivotoimintoihin. Perusteissa on runsaasti tilastomateriaalia liittyen laajojen otantaryhminen kuolleisuuden ja kolestrolitasojen yhteyteen.

Sitten tuosta humahduksesta. Ikäiselleni, 73v ukolle on tärkeää yrittää ylläpitää väistämättä hidastuvaa solujen uudistumista jossa prosessissa kolestroli on avainasemassa.
Sama koskee myös lihasmassaa haluavien sapuskaa.
Loppuhenkonen.
Maksa tuottaa suuren osan kolestrolista ja juuri tuota toimintoa pyritään hillitsemään tstatiineilla joiden käytön järkevyys on kyseenalaistettu.
Ravinto merkitsee vain osaa kokonaisuudesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vm43 kirjoitti:
Kolestrolin jakauma. Nyrkkisääntö on, että miehillä HDL:n osuus 20% tai yli kokonaisuudesta on riittävän hyvä.
Triglyllä on oma ylärajansa jonka alapuolella olen reilusti.
Kannattaa hiemannperehtyä kolestroliin kokonaisuutena eikä tuijottaa palkästään kaikkien kolmen summaan.
Yleiseti on tiedossa, että norjalaiset ovat suonistonsa suhteen terveitä. Silti heidän kokonaislolestrolinsa ylittää rutkasti meidän suosituksemme.

En muuten heivaa pois yhtään mitään enkä ryhdy tässä erittelemään syömisiäni jotka olen kyllä harkinnut itselleni sopiviksi.

Luettavaksi suosittelen kirjaa Tuhon Siemenet. Opus käsittelee hyvin perusteellisesti mm. rasva-aineenvaihduntaa, kolestroleja ja niiden vaikutuksia mm. aivotoimintoihin. Perusteissa on runsaasti tilastomateriaalia liittyen laajojen otantaryhminen kuolleisuuden ja kolestrolitasojen yhteyteen.

Sitten tuosta humahduksesta. Ikäiselleni, 73v ukolle on tärkeää yrittää ylläpitää väistämättä hidastuvaa solujen uudistumista jossa prosessissa kolestroli on avainasemassa.
Sama koskee myös lihasmassaa haluavien sapuskaa.
Tärkeää on LDL:n taso. HDL-kolesteroli vaikuttaa nykytietämyksen mukaan melko merkityksettömältä lukemalta. HDL-C korreloi riskin kanssa lähinnä, mutta se ei ole suora riskitekijä. Jos HDL-C nousee LDL:n kanssa ruokavaliosi seurauksena, niin kohonnut HDL ei suojaa todellisuudessa valtimoitasi. HDL toimii metabolisen oireyhtymän diagnosoinnissa lähinnä. Triglytkään ei mene suoraan valtimon seinämään LDL:n tavoin, vaan nekin on epäsuora riskitekijä.

Itse vetäisin vanhana ehkä jopa lääkeavusteisen parin vuoden kuurin, missä LDL painettaisiin aivan pohjamutiin, jos tietäisin nuorempana olleeni vuosikymmeniä korkeilla arvoilla. Vaikka plakkia ei pois pääosin saakaan, niin pienen määrän saa pois, ja vielä suurempi hyöty tulee siitä, että olemassa olevat plakit stabiloituvat. Stabiloituminen estää plakin repeytymisen, mikä on yleensä syynä valtimotukokseen.

Mutta jokainen tekee omat valintansa. :) Itsellä tavoitteena 100 vuoden elinaika.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vm43 kirjoitti:
Loppuhenkonen.
Maksa tuottaa suuren osan kolestrolista ja juuri tuota toimintoa pyritään hillitsemään tstatiineilla joiden käytön järkevyys on kyseenalaistettu.
Ravinto merkitsee vain osaa kokonaisuudesta.
Nyt on tulleet myös uudet PCSK9-estäjät markkinoille. Ovat statiinia kalliimpia, mutta ilmeisesti vieläkin turvallisempia lääkkeitä. Teho on samaa luokkaa. Statiinitkin on kyllä turvallisia lääkkeitä, ja monesti riittää pienempikin annos.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ruputti kirjoitti:
"Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä."

Missä on todistettu kolesterolin pahuus sydärien synnyssä? Olen etsinyt niitä kymmenen vuotta löytämättä mitään näyttöä. Näytöksi on tarjottu lähinnä kaunokirjallisuutta johon on sotkettu lääketieteellistä siansaksaa.
Nykytekniikalla voidaan katsoa suoraan elävän ihmisen sepelvaltimoita sisältäpäin. Useita isoja kuvaustutkimuksia on jo tehty, joissa kolesterolin vaikutus valtimon pintaan näkyy ihan suoraan. Vaikea ajatella, kuinka voisi olla vahvempaa näyttöä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vm43 kirjoitti:
Loppuhenkonen.
Maksa tuottaa suuren osan kolestrolista ja juuri tuota toimintoa pyritään hillitsemään tstatiineilla joiden käytön järkevyys on kyseenalaistettu.
Ravinto merkitsee vain osaa kokonaisuudesta.
Ravinnon merkitys on todella suuri. Suurin osa ihmisistä saisi kolearvonsa ihanteellisiksi pelkästään ravinnolla. Verisuonitaudit on ravintotauteja käytännössä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ffwefwef kirjoitti:
Nykytekniikalla voidaan katsoa suoraan elävän ihmisen sepelvaltimoita sisältäpäin. Useita isoja kuvaustutkimuksia on jo tehty, joissa kolesterolin vaikutus valtimon pintaan näkyy ihan suoraan. Vaikea ajatella, kuinka voisi olla vahvempaa näyttöä.
Mitens meidän tulisi ymmärtää .. minua hoitanut sydänlääkäri vakuutti notta se on kalkkia se plakki? Missä se kolesteroli on ja vaikuttaa?

Tuosta löytyypi uskonvahvistetta.
http://www.tervettaskeptisyytta.net/ajankohtaista-kolesteroliteoria-elaa-ja-voi-hyvin/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sepelvaltimoplakeissa kalkkia on vain hyvin vähän. Se kalkki näkyy noissa ultraäänikuvissakin. Noita kuvia on helppo löytää googlettamalla. (IVUS on lyhenne suonensisäiselle ultraäänelle) Niistä voi itse todeta, että kalkkia ei sepelvaltimoissa paljon ole. Ne kalkkiplakit ilmeisesti kertyy muualle kehoon enemmän esim. jalkoihin tms. Tästä oli netissäkin jonkun suomalaisen sydänkirurgin kirjoituskin, jossa hän totesi saman asian.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
96% kalkkia!!!!

Unilever tietää notta voita se on.,

On väite lisääntynyt notta tulpan alkuperäinen syy on sokeri/insuliini häiriö joka tukkii hiussuoniston kuten silmänpohjassa. Niin valtimon seinämissä endoteliumissa on ohuita suonia jotka tukkiintuu ja jäykistyy sitten seinämä on rikki eli se on rikki ny.. sitten siihen alkaa kertymään paikka-ainetta joka on sitä kalkkia. K2-vitamiini liuottaa tiettävästi niitä kalkki juttuja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Diabetes nimenomaan aiheuttaa mikrosuoniin vauriota. Sepelvaltimot eivät ole sellaisia. Niitä tukkii kolesteroli myös diabeetikoilla.

Sepelvaltimoissa kalkkia on pari prossaa tms.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Syötkö kananmunia ja minkä verra jos käyt salilla?

Itse syön 3 tai viisi kananmunaan päivässä paistettuna keltuaisineen.

Aloitin vasta uudelleen salilla käynin joten määrät siksi suunilleen noin.

Salaatteja joka aterialla sekä lihaa, kanan että jauhelihan.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta