Syötkö kananmunia ja minkä verra jos käyt salilla?

Ootko tietoinen tuosta kolestoroli hommelista? tai vaikka ajasta jolloin Pekka puska kertoi villejä tainoita teveyspuolelta ruokavaliosta.

Laitan vaikka tähän linkin jotain kanan munasta miksi niitä kannattaa syösä kohtuudella.

"Kauhea kolesterolipommi?

Kananmunat synnyttävät vahvoja mielikuvia kolesterolisodan tuoksinasta. 1980-luvulla asiantuntijat kehottivat välttämään munia. Markettien munahyllyillä törmää edelleen ihmisiin, jotka empivät ostaa munia, ”kun niissä on sitä kolesterolia!”

https://anna.fi/liikunta-ja-terveys/ravinto-ja-laihdutus/kananmuna-oikea-superruoka


"7 ruokaa, joita pidettiin epäterveellisinä, mutta ovat tänä päivänä superfoodeja"

http://www.herkkusuu.fi/7-ruokaa-joita-pidettiin-epaterveellisina-mutta-ovat-tana-paivana-superfoodeja/


Kananmuna on superruokaa! Lue sen terveyshyödyistä ja nappaa maukkaat reseptit

Kananmuna on juuri nyt ihan supertrendikäs raaka-aine, joka komeilee niin ravintoloiden kuin keittokirjojenkin pääraaka-aineena. Ja mikäpä siinä. Se on niin ravintosisällöltään kuin käyttötavoiltaankin yksi monipuolisimmista ruoka-aineista.

Aikaisemmin kananmunaa suositeltiin syötäväksi vain pari kappaletta viikossa sen sisältämän kolesterolin vuoksi. Nyt kananmuna on kuitenkin päästetty pannasta, sillä uusien tutkimusten mukaan se vaikuttaa suurella osalla väestöä vain vähän veren kolesterolipitoisuuteen eikä sen ole havaittu olevan yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin. Päinvastoin, kananmuna sisältää muun muassa koliinia, joka vaikuttaa positiivisesti sydämen, verisuonten ja hermoston toimintaan.

https://kotiliesi.fi/ruoka/kananmuna-superruokaa-lue-sen-terveyshyodyista-ja-nappaa-maukkaat-reseptit/

Useilla suomalaisilla on geenivirhe, joka aiheuttaa rasva-aineenvaihunnan häiriön, jonka seurauksena ravinnon kolesteroli ei poistu normaalisti verestä vaan jää verisuonen seinämiin. Ei ole mikään leikin asia ja siksi kannattaa säännöllisesti tarkkailla kolesterolia, jos syö paljon kananmunia. Suomessa tuon geenivirheen esiintyvyys on poikkeuksellisen suuri. Siksi useimpiin suomalaisiin ei normaalit kolesterolitutkimukset päde.

Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia.


Pekonin (porsaan), kananmunien ja broilerin rasva laskevat kolesterolia. Oliiviöljy, lohen rasva ja rypsiöljy laskevat sitä kaikkein eniten.

Myös hiilihydraattien laatu voi vaikuttaa apoB-arvoon. Joillakin hiilihydraattipitoisilla ruoka-aineilla tulos voi olla parempi, joillakin huonompi. Esim. kauran kuitu laskee apoB:tä. Lisäksi eri ruoka-aineiden vaikutuksessa kolesteroliarvoihin on yksilöllisiä eroja.

Eikö olekin huvittavaa, että eläinrasvaa on pidetty pitkään kolesterolipahiksena?


https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2013/06/14/pekoni-ja-kananmunat-laskevat-kolesterolia/

Ei ole huvittavaa. Tuon blogin jutut on jonkun täyden maallikon kirjoittamia, jolla ei oikeasti ole mitään koulutusta alalta tai hajua asioista, joista hän puhuu. Oikea asiantuntija ampuu helposti alas tuon blogin kirjoitukset ja virhepäätelmät. Valitettavasti moni tavallinen ihminen voi noihin uskoa kohtalokkain seurauksin.

Liika ehdottomuus on se epäterveellinen asia ruokailussa. Ihminen on luotu liikkumaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Olemme myös sekasyöjiä. Se että syödään yksipuolisesti ja liikaa on kaikkien ongelmien lähde.
Jos ainut liikunta on n.5000 askelta päivässä eikä käydä salilla ja ruokailu koostuu hh pitkälti niin ihme on jos ei saa diabetesta.
Ihmiset ei ymmärrä että syöminen pitää suhteutaa kulutukseen. Nyt en puhu urheilijoista.
Rasvaa pitää saada että hormooni toiminta pelaisi.
Hh ovat polttoainetta.
Proteiini on rakennusainetta.

elämänkesässä kirjoitti:

Liika ehdottomuus on se epäterveellinen asia ruokailussa. Ihminen on luotu liikkumaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Olemme myös sekasyöjiä. Se että syödään yksipuolisesti ja liikaa on kaikkien ongelmien lähde.
Jos ainut liikunta on n.5000 askelta päivässä eikä käydä salilla ja ruokailu koostuu hh pitkälti niin ihme on jos ei saa diabetesta.
Ihmiset ei ymmärrä että syöminen pitää suhteutaa kulutukseen. Nyt en puhu urheilijoista.
Rasvaa pitää saada että hormooni toiminta pelaisi.
Hh ovat polttoainetta.
Proteiini on rakennusainetta.

Lue lisää

Rasva on myös polttoainetta. Hormoonitoimintaan ja muuhun sitä vaaditaan aivan minimaalisen pieni määrä paria välttämätöntä rasvahappoa. Syömällä liikaa rasvaa on helppo hankkia diabetes.

Rasva menee varastoon ilman insuliinia. Rasvan polttaminen ei vaadi insuliinia. Tarpeeksi kun sitä rasvaa kertyy soluihin, niin se alkaa aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja insuliinitasojen nousua. Tämä kun menee liian pitkälle, niin tulee diabetes. Jos lihoo liikaa, niin voi saada diabeteksen. Se onnistuu sekä rasvalla että hiilarilla. Ilman lihomista hiilarit ei aiheuta mitään insuliiniresistenssiä. Diabetes tyyppi 2 on lihomisen seuraus lähinnä. Hyvät rasvat on ok, jos niitä ei syö niin että lihoo liikaa.

No ei vaadi ei. Mutta kun se insuliini estää rasvan polton.
Ymmärsitkö?
Eli jos syöt hh ja rasvaa niin rasva menee varastoon. Jos syöt proteiinia ja rasvaa niin rasva menee kulutukseen.
Jos syöt aina hh niin varasto rasva ei pala kuin marginaalisesti mutta lihas alkaa purkaa proteiinia polttoaineeksi.

Kaikki ylimääräinen energia menee varastoon. Varastorasva palaa hyvin, vaikka söisit hiilaria.

Eli et ymmärrä.
Joko olet oikeasti tyhmä tai trolli.
Pitää väkisin sössöttää vastaan vaikka ihan selvä asia.
No älä ihmettele miksi et onnistu laihdutuksessasi.

En omaa liikapainoa.

No omaathan.
Monta laihista takana ja paino kiipeää aina takaisin korkojen kera, mutta pidä kiinni uskomuksistasi.
Syö sokeria, syö.

Berliininmunkki on rasvainen herkku, missä myös rasvan laatu yleensä huono.

HAH!! :) Meinas tulla maidot(täys)nenästä!

Suomalaiset miehet, joiden kolet on 5-7 on kaikkea muuta kuin pitkäikäisiä. He ovat korkean riskin väkeä. Mikään pitkäikäinen populaatio maan päällä ei ole noin korkean kolesterolin jengiä.

e2ded3ed kirjoitti:

Suomalaiset miehet, joiden kolet on 5-7 on kaikkea muuta kuin pitkäikäisiä. He ovat korkean riskin väkeä. Mikään pitkäikäinen populaatio maan päällä ei ole noin korkean kolesterolin jengiä.

Lue lisää

Anteeks vuan, mutta onko mitään tutkimusta esittää sillä nää viralliserheelliset tiedot on vailla todellisuus pohjaa.

Anteeks vuan, mutta toi linkin kirjoitus on ihan hölynpölyä näin asiaa oikeasti opiskelleen silmissä. Suosittelen luottamaan oikeisiin asiantuntijoihin.

ffdddffff kirjoitti:

Anteeks vuan, mutta toi linkin kirjoitus on ihan hölynpölyä näin asiaa oikeasti opiskelleen silmissä. Suosittelen luottamaan oikeisiin asiantuntijoihin.

Kurkkaappa tosta .. siellä on Euroopan naisten kolesterolit ja sydänkuolleisuus....... niin tilastot.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5040825/figure/F0004/

On vanha kolesterolidenialistien kikka verrata köyhiä Euroopan maita rikkaisiin. Kaikissa Euroopan maissa on huomattava määrä verisuonitautia, mutta köyhissä maissa kuolleisuus lisääntyy muista tekijöistä kuin kolesteroli, jotka ovat huonommin kuin rikkaissa maissa. Rikkaissa Euroopan maissa on parempi verisuonitautien hoito(mm. pallolaajennukset, lääkitykset, jne...) ja muuten paremmat elintavat ihmisillä. Jos haluat nähdä todellisen matalan kolesterolin hyödyn, sinun pitää mennä ulos Euroopasta esim. Kiinan maaseudulle, josta löytyy matalan kolesterolin populaatioita, joilla verisuonitautia ei ole käytännössä lainkaan. Tästä taas näkee elinikäisen sydäntautiriskin vähän korkeamman kolesterolin noustessa vielä korkeammalle: http://www.puhdasruoka.fi/topic/717-ncep-jenkkilän-viralliset-hoito-ohjeet/?p=13062

Kun mennään optimaaliselle tasolle alle 150(näin alhaista tasoa ei ole tuossa kuvaajassa) tuolla jenkkiasteikolla elinikäisessä kolesterolitasossa, niin elinikäinen riski sydäntautiin on jo käytännössä nollassa.

ffdddffff kirjoitti:

Kurkkaappa tosta .. siellä on Euroopan naisten kolesterolit ja sydänkuolleisuus....... niin tilastot.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5040825/figure/F0004/

Lue lisää

http://www.puhdasruoka.fi/topic/679-ateroskleroosi/?p=15430

Suonensisäisellä ulträänikuvauksella taas nähdään, että plakin kertyminen pysähtyy keskimääräisellä henkilöllä, kun LDL-kolesteroli painuu alle 2,1. Korkeamman riskin henkilöillä vaaditaan vielä pienempi lukema. Jos arvosi on tuosta yli, niin hiljalleen valtimoihisi kertyy plakkia.

erfererf kirjoitti:

On vanha kolesterolidenialistien kikka verrata köyhiä Euroopan maita rikkaisiin. Kaikissa Euroopan maissa on huomattava määrä verisuonitautia, mutta köyhissä maissa kuolleisuus lisääntyy muista tekijöistä kuin kolesteroli, jotka ovat huonommin kuin rikkaissa maissa. Rikkaissa Euroopan maissa on parempi verisuonitautien hoito(mm. pallolaajennukset, lääkitykset, jne...) ja muuten paremmat elintavat ihmisillä. Jos haluat nähdä todellisen matalan kolesterolin hyödyn, sinun pitää mennä ulos Euroopasta esim. Kiinan maaseudulle, josta löytyy matalan kolesterolin populaatioita, joilla verisuonitautia ei ole käytännössä lainkaan. Tästä taas näkee elinikäisen sydäntautiriskin vähän korkeamman kolesterolin noustessa vielä korkeammalle: http://www.puhdasruoka.fi/topic/717-ncep-jenkkilän-viralliset-hoito-ohjeet/?p=13062

Kun mennään optimaaliselle tasolle alle 150(näin alhaista tasoa ei ole tuossa kuvaajassa) tuolla jenkkiasteikolla elinikäisessä kolesterolitasossa, niin elinikäinen riski sydäntautiin on jo käytännössä nollassa.

Lue lisää

Koeta ny päättää onko se alhainen kolesteroli vai hyvä elintaso joka pelastaa sydäriltä.

Olihan kokeiltavana muuan kolesterolin muokkaukseen lääke(?) joka laski pahaa ja nosti hyvää kolea, mutta panivat pillit pussiin koska sydänkuolemat lisääntyi tätä kyseistä elämän pelastajaa käyttäneitä.

Entäpä Sydneyn tutkimus?
"1973 Sydneysssä päättyi myös vuosikymmenten myrskyn aiheuttanut Diet Heart -hypoteesin yksi keskeisistä rasvatutkimuksista; Sydney Diet Heart Study (SDHS). Tutkimuksesta julkaistaan vuonna 1978 vain kokonaiskuolleisuustulokset. Ja vaikka tutkimuksen oli määrä, nimensä mukaisesti, tutkia rasvojen ja kolesterolin vaikutusta juuri sydämeen, sydäntuloksia ei koskaan julkaistu."

Eli julkaitiin ne piilossa olleet tulokset.
"5.2.2013 British Medical Journal (BMJ) korjasi tämän puutteen. Se julkaisi nämä neljä vuosikymmentä puuttuneet tulokset."
"Sydäntautikuolleisuus oli kokonaiskolesterolin laskusta huolimatta suurempaa safloriöljyryhmässä. Sydän- ja verisuonitautikuoleman riski 70 % korkeampi safloriöljyjaksolla, ja sepelvaltimotautikuolleisuus vastaavasti 74 % korkeampi. Kokonaiskuolleisuus oli 62 % korkeampi safloriöljyryhmässä.
Elikkä voin syöjillä oli korkeammat kolesterolit ja sydärikuolleisuus pienempi.

Helsingin johtaja tutkimus?
Sielläkin hoidettujen ryhmässä viiketemies kövi ahkeraan sydärit ja väkivaltainen kuolemat syinä. Alhaiset kolesterolit aiheuttavat känkkäränkkä käytöstä ja itsemurhat lisääntyvät.

Mutta mitä se ruoka vaikuttaa veren kolesteroleihin? Kuten aloituksen aihe.

"Tämä ei ole mitään uutta. Mies, joka kaikkein eniten on vaikuttanut ruokavalion ja sydäntautien välisen hypoteesin syntyyn, on täysin samaa mieltä. Lainaamme Ancel Keys’in erästä raporttia vuodelta 1956:

‘Aikuisella ihmisellä seerumin kolesterolitaso on olennaisimmalta osaltaan täysin riippumaton kolesterolin saannista, ihmisen kaikkien erilaisten ruokavalioiden osalta.’

Mitä Ancel Keys on ajatellut myöhemmin ruokavaliossa olevan kolesterolin ja veressä olevan kolesterolin välisistä suhteista?

"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997.

Onko tämä teille yllätys?

No niin, ei siis merkitse yhtään mitään kuinka paljon kolesterolia syöt, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta veren kolesterolitasoon. Tämä poksauttaa rikki kolesteroli-hypoteesin tärkeimmän osan.

‘Mutta, hetkinen, eihän sillä ole väliä, Eihän kyse ole siitä että ravinnon kolesterolitasot saisivat veren kolesterolitasot nousemaan, vaan eikö syynä ole tyydyttyneiden rasvojen syöminen?’

lkjhpoijuh kirjoitti:

Koeta ny päättää onko se alhainen kolesteroli vai hyvä elintaso joka pelastaa sydäriltä.

Olihan kokeiltavana muuan kolesterolin muokkaukseen lääke(?) joka laski pahaa ja nosti hyvää kolea, mutta panivat pillit pussiin koska sydänkuolemat lisääntyi tätä kyseistä elämän pelastajaa käyttäneitä.

Entäpä Sydneyn tutkimus?
"1973 Sydneysssä päättyi myös vuosikymmenten myrskyn aiheuttanut Diet Heart -hypoteesin yksi keskeisistä rasvatutkimuksista; Sydney Diet Heart Study (SDHS). Tutkimuksesta julkaistaan vuonna 1978 vain kokonaiskuolleisuustulokset. Ja vaikka tutkimuksen oli määrä, nimensä mukaisesti, tutkia rasvojen ja kolesterolin vaikutusta juuri sydämeen, sydäntuloksia ei koskaan julkaistu."

Eli julkaitiin ne piilossa olleet tulokset.
"5.2.2013 British Medical Journal (BMJ) korjasi tämän puutteen. Se julkaisi nämä neljä vuosikymmentä puuttuneet tulokset."
"Sydäntautikuolleisuus oli kokonaiskolesterolin laskusta huolimatta suurempaa safloriöljyryhmässä. Sydän- ja verisuonitautikuoleman riski 70 % korkeampi safloriöljyjaksolla, ja sepelvaltimotautikuolleisuus vastaavasti 74 % korkeampi. Kokonaiskuolleisuus oli 62 % korkeampi safloriöljyryhmässä.
Elikkä voin syöjillä oli korkeammat kolesterolit ja sydärikuolleisuus pienempi.

Helsingin johtaja tutkimus?
Sielläkin hoidettujen ryhmässä viiketemies kövi ahkeraan sydärit ja väkivaltainen kuolemat syinä. Alhaiset kolesterolit aiheuttavat känkkäränkkä käytöstä ja itsemurhat lisääntyvät.

Mutta mitä se ruoka vaikuttaa veren kolesteroleihin? Kuten aloituksen aihe.

"Tämä ei ole mitään uutta. Mies, joka kaikkein eniten on vaikuttanut ruokavalion ja sydäntautien välisen hypoteesin syntyyn, on täysin samaa mieltä. Lainaamme Ancel Keys’in erästä raporttia vuodelta 1956:

‘Aikuisella ihmisellä seerumin kolesterolitaso on olennaisimmalta osaltaan täysin riippumaton kolesterolin saannista, ihmisen kaikkien erilaisten ruokavalioiden osalta.’

Mitä Ancel Keys on ajatellut myöhemmin ruokavaliossa olevan kolesterolin ja veressä olevan kolesterolin välisistä suhteista?

"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997.

Onko tämä teille yllätys?

No niin, ei siis merkitse yhtään mitään kuinka paljon kolesterolia syöt, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta veren kolesterolitasoon. Tämä poksauttaa rikki kolesteroli-hypoteesin tärkeimmän osan.

‘Mutta, hetkinen, eihän sillä ole väliä, Eihän kyse ole siitä että ravinnon kolesterolitasot saisivat veren kolesterolitasot nousemaan, vaan eikö syynä ole tyydyttyneiden rasvojen syöminen?’

Lue lisää

Siis länsimainen/eurooppalainen elintaso/kulttuuri nostaa kolesteroliarvoja, mutta jos vertaat kahta maata, joissa kummissakin on kolesterolitasot niin korkeat, että suoniin alkaa kertyä huomattavasti plakkia, niin silloin rikkaampi maa yleensä pystyy pitämään kansalaisiaan paremmin hengissä korkeilla koleilla, vaikka ne kolet olisi jopa jonkin verran korkeammat kuin köyhemmässä maassa. Kolesteroli ei ole ainoa verisuonitautiin vaikuttava tekijä varsinkaan silloin, kun kolesterolitasot on epäoptimaalisen korkeat. Sitten jos mennään paikkaan, missä kolesteroliarvot on reilusti matalammat eli optimaaliset(kokonaiskole alle 150), niin verisuonitauteja ei olekaan käytännössä lainkaan. Kaikissa noissa eurooppalaisissa maissa, jos verrataan maan sisällä kansalaisia, niin korkeilla koleilla on enemmän verisuonitautia. Kolesterolidenialistit on vaan keksineet tollaisen kikan, jolla yrittävät hämätä ihmisiä tulkitsemalla tilastoja ihan päin mäntyä. Esim. noi Tohtori Tolosen kirjoitukset on ihan täyttä hevonkukkua.

Ravinnon kolesterolilla on kyllä vaikutus, mutta se on keskimäärin pienempi kuin tyydyttyneellä rasvalla. Ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän terveellistä kasvispainotteista ruokavaliota syövään kuin tavalliseen länsimaiseen porsastelijaan, jolla kolet on joka tapauksessa korkeat. :)

yrhthyhy kirjoitti:

Siis länsimainen/eurooppalainen elintaso/kulttuuri nostaa kolesteroliarvoja, mutta jos vertaat kahta maata, joissa kummissakin on kolesterolitasot niin korkeat, että suoniin alkaa kertyä huomattavasti plakkia, niin silloin rikkaampi maa yleensä pystyy pitämään kansalaisiaan paremmin hengissä korkeilla koleilla, vaikka ne kolet olisi jopa jonkin verran korkeammat kuin köyhemmässä maassa. Kolesteroli ei ole ainoa verisuonitautiin vaikuttava tekijä varsinkaan silloin, kun kolesterolitasot on epäoptimaalisen korkeat. Sitten jos mennään paikkaan, missä kolesteroliarvot on reilusti matalammat eli optimaaliset(kokonaiskole alle 150), niin verisuonitauteja ei olekaan käytännössä lainkaan. Kaikissa noissa eurooppalaisissa maissa, jos verrataan maan sisällä kansalaisia, niin korkeilla koleilla on enemmän verisuonitautia. Kolesterolidenialistit on vaan keksineet tollaisen kikan, jolla yrittävät hämätä ihmisiä tulkitsemalla tilastoja ihan päin mäntyä. Esim. noi Tohtori Tolosen kirjoitukset on ihan täyttä hevonkukkua.

Ravinnon kolesterolilla on kyllä vaikutus, mutta se on keskimäärin pienempi kuin tyydyttyneellä rasvalla. Ravinnon kolesteroli vaikuttaa enemmän terveellistä kasvispainotteista ruokavaliota syövään kuin tavalliseen länsimaiseen porsastelijaan, jolla kolet on joka tapauksessa korkeat. :)

Lue lisää

Olet varmaan oikeassa sen suhteen notta varakkaissa valtioissa hoito on hyvää. Tässä oli Utriaisella tilastotietoo notta statiini aikakaudella pallolaajennukse ovat hurjasti lisääntyneet joten sydärikuolleisuus on vähentynyt. Tilastot kertovat kuitenkin notta sydänkohtaukset eivät ole silti vähentynyt vaikka niitä korkean riskin ihmisii on statinoitu. Statinointi kyllä aiheuttaa sitten muita tauteja reippaasti.

Tosta esmerkiksi toloset ja muut niin virallinen erheellinen porukka ei voi muuta ku vähätellä ja solovata, muttei kuitenkaa voi kumota heitin väitteitöä.

Mulla olki ihanteelliset kolet ku lasareettiin vietiin sydärin takia. Mikä muuten mahtaa olla sydärin saaneiden kolesterolit tulpan tullessa ja mahdollisesti kolesteroli historia näillä poloisilla? Jos tulppapotilaiden kolesterolit olis pilivissä niin ne voidaan varmaan varmentaa arkistotiedoin? arkistotutkimukset olis tehty ja julkaistu rumpujen päristessä jos he oikeassa olisivat.

Koitapa nelisen viikkoa kasvipainoitteista ruokavaliota. Heivaa kananmunat pois, ja lihaa syöt korkeintaan muutaman sata grammaa vähärasvaista sorttia(alle 5% rasvaa) viikossa.(muutamaan sataan grammaan sisältyy siis kaikki kala, liha, kana jne...) Sinijuusto pois ja korkeintaan vähän jotain 5% juustoa tai kasvirasvajuustoa ja rasvattomia tai 1% maitotuotteita. Syö vähän monityydyttymättömiä kasvirasvoja ja jotain kuitupitoista kamaa.

Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä.

eded2ed2d kirjoitti:

Koitapa nelisen viikkoa kasvipainoitteista ruokavaliota. Heivaa kananmunat pois, ja lihaa syöt korkeintaan muutaman sata grammaa vähärasvaista sorttia(alle 5% rasvaa) viikossa.(muutamaan sataan grammaan sisältyy siis kaikki kala, liha, kana jne...) Sinijuusto pois ja korkeintaan vähän jotain 5% juustoa tai kasvirasvajuustoa ja rasvattomia tai 1% maitotuotteita. Syö vähän monityydyttymättömiä kasvirasvoja ja jotain kuitupitoista kamaa.

Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä.

Lue lisää

"Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä."

Missä on todistettu kolesterolin pahuus sydärien synnyssä? Olen etsinyt niitä kymmenen vuotta löytämättä mitään näyttöä. Näytöksi on tarjottu lähinnä kaunokirjallisuutta johon on sotkettu lääketieteellistä siansaksaa.

ruputti kirjoitti:

"Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä."

Missä on todistettu kolesterolin pahuus sydärien synnyssä? Olen etsinyt niitä kymmenen vuotta löytämättä mitään näyttöä. Näytöksi on tarjottu lähinnä kaunokirjallisuutta johon on sotkettu lääketieteellistä siansaksaa.

Lue lisää

Kolestrolin jakauma. Nyrkkisääntö on, että miehillä HDL:n osuus 20% tai yli kokonaisuudesta on riittävän hyvä.
Triglyllä on oma ylärajansa jonka alapuolella olen reilusti.
Kannattaa hiemannperehtyä kolestroliin kokonaisuutena eikä tuijottaa palkästään kaikkien kolmen summaan.
Yleiseti on tiedossa, että norjalaiset ovat suonistonsa suhteen terveitä. Silti heidän kokonaislolestrolinsa ylittää rutkasti meidän suosituksemme.

En muuten heivaa pois yhtään mitään enkä ryhdy tässä erittelemään syömisiäni jotka olen kyllä harkinnut itselleni sopiviksi.

Luettavaksi suosittelen kirjaa Tuhon Siemenet. Opus käsittelee hyvin perusteellisesti mm. rasva-aineenvaihduntaa, kolestroleja ja niiden vaikutuksia mm. aivotoimintoihin. Perusteissa on runsaasti tilastomateriaalia liittyen laajojen otantaryhminen kuolleisuuden ja kolestrolitasojen yhteyteen.

Sitten tuosta humahduksesta. Ikäiselleni, 73v ukolle on tärkeää yrittää ylläpitää väistämättä hidastuvaa solujen uudistumista jossa prosessissa kolestroli on avainasemassa.
Sama koskee myös lihasmassaa haluavien sapuskaa.

vm43 kirjoitti:

Kolestrolin jakauma. Nyrkkisääntö on, että miehillä HDL:n osuus 20% tai yli kokonaisuudesta on riittävän hyvä.
Triglyllä on oma ylärajansa jonka alapuolella olen reilusti.
Kannattaa hiemannperehtyä kolestroliin kokonaisuutena eikä tuijottaa palkästään kaikkien kolmen summaan.
Yleiseti on tiedossa, että norjalaiset ovat suonistonsa suhteen terveitä. Silti heidän kokonaislolestrolinsa ylittää rutkasti meidän suosituksemme.

En muuten heivaa pois yhtään mitään enkä ryhdy tässä erittelemään syömisiäni jotka olen kyllä harkinnut itselleni sopiviksi.

Luettavaksi suosittelen kirjaa Tuhon Siemenet. Opus käsittelee hyvin perusteellisesti mm. rasva-aineenvaihduntaa, kolestroleja ja niiden vaikutuksia mm. aivotoimintoihin. Perusteissa on runsaasti tilastomateriaalia liittyen laajojen otantaryhminen kuolleisuuden ja kolestrolitasojen yhteyteen.

Sitten tuosta humahduksesta. Ikäiselleni, 73v ukolle on tärkeää yrittää ylläpitää väistämättä hidastuvaa solujen uudistumista jossa prosessissa kolestroli on avainasemassa.
Sama koskee myös lihasmassaa haluavien sapuskaa.

Lue lisää

Loppuhenkonen.
Maksa tuottaa suuren osan kolestrolista ja juuri tuota toimintoa pyritään hillitsemään tstatiineilla joiden käytön järkevyys on kyseenalaistettu.
Ravinto merkitsee vain osaa kokonaisuudesta.

vm43 kirjoitti:

Kolestrolin jakauma. Nyrkkisääntö on, että miehillä HDL:n osuus 20% tai yli kokonaisuudesta on riittävän hyvä.
Triglyllä on oma ylärajansa jonka alapuolella olen reilusti.
Kannattaa hiemannperehtyä kolestroliin kokonaisuutena eikä tuijottaa palkästään kaikkien kolmen summaan.
Yleiseti on tiedossa, että norjalaiset ovat suonistonsa suhteen terveitä. Silti heidän kokonaislolestrolinsa ylittää rutkasti meidän suosituksemme.

En muuten heivaa pois yhtään mitään enkä ryhdy tässä erittelemään syömisiäni jotka olen kyllä harkinnut itselleni sopiviksi.

Luettavaksi suosittelen kirjaa Tuhon Siemenet. Opus käsittelee hyvin perusteellisesti mm. rasva-aineenvaihduntaa, kolestroleja ja niiden vaikutuksia mm. aivotoimintoihin. Perusteissa on runsaasti tilastomateriaalia liittyen laajojen otantaryhminen kuolleisuuden ja kolestrolitasojen yhteyteen.

Sitten tuosta humahduksesta. Ikäiselleni, 73v ukolle on tärkeää yrittää ylläpitää väistämättä hidastuvaa solujen uudistumista jossa prosessissa kolestroli on avainasemassa.
Sama koskee myös lihasmassaa haluavien sapuskaa.

Lue lisää

Tärkeää on LDL:n taso. HDL-kolesteroli vaikuttaa nykytietämyksen mukaan melko merkityksettömältä lukemalta. HDL-C korreloi riskin kanssa lähinnä, mutta se ei ole suora riskitekijä. Jos HDL-C nousee LDL:n kanssa ruokavaliosi seurauksena, niin kohonnut HDL ei suojaa todellisuudessa valtimoitasi. HDL toimii metabolisen oireyhtymän diagnosoinnissa lähinnä. Triglytkään ei mene suoraan valtimon seinämään LDL:n tavoin, vaan nekin on epäsuora riskitekijä.

Itse vetäisin vanhana ehkä jopa lääkeavusteisen parin vuoden kuurin, missä LDL painettaisiin aivan pohjamutiin, jos tietäisin nuorempana olleeni vuosikymmeniä korkeilla arvoilla. Vaikka plakkia ei pois pääosin saakaan, niin pienen määrän saa pois, ja vielä suurempi hyöty tulee siitä, että olemassa olevat plakit stabiloituvat. Stabiloituminen estää plakin repeytymisen, mikä on yleensä syynä valtimotukokseen.

Mutta jokainen tekee omat valintansa. :) Itsellä tavoitteena 100 vuoden elinaika.

vm43 kirjoitti:

Loppuhenkonen.
Maksa tuottaa suuren osan kolestrolista ja juuri tuota toimintoa pyritään hillitsemään tstatiineilla joiden käytön järkevyys on kyseenalaistettu.
Ravinto merkitsee vain osaa kokonaisuudesta.

Lue lisää

Nyt on tulleet myös uudet PCSK9-estäjät markkinoille. Ovat statiinia kalliimpia, mutta ilmeisesti vieläkin turvallisempia lääkkeitä. Teho on samaa luokkaa. Statiinitkin on kyllä turvallisia lääkkeitä, ja monesti riittää pienempikin annos.

ruputti kirjoitti:

"Kokonaiskolesterolisi humahtaa alle 3,9, ja verisuonitautiriskisi siinä mukana laskee kymmeniä prosentteja. Noilla lukemilla, mitä sulla nyt on, olet riskiryhmässä."

Missä on todistettu kolesterolin pahuus sydärien synnyssä? Olen etsinyt niitä kymmenen vuotta löytämättä mitään näyttöä. Näytöksi on tarjottu lähinnä kaunokirjallisuutta johon on sotkettu lääketieteellistä siansaksaa.

Lue lisää

Nykytekniikalla voidaan katsoa suoraan elävän ihmisen sepelvaltimoita sisältäpäin. Useita isoja kuvaustutkimuksia on jo tehty, joissa kolesterolin vaikutus valtimon pintaan näkyy ihan suoraan. Vaikea ajatella, kuinka voisi olla vahvempaa näyttöä.

vm43 kirjoitti:

Loppuhenkonen.
Maksa tuottaa suuren osan kolestrolista ja juuri tuota toimintoa pyritään hillitsemään tstatiineilla joiden käytön järkevyys on kyseenalaistettu.
Ravinto merkitsee vain osaa kokonaisuudesta.

Lue lisää

Ravinnon merkitys on todella suuri. Suurin osa ihmisistä saisi kolearvonsa ihanteellisiksi pelkästään ravinnolla. Verisuonitaudit on ravintotauteja käytännössä.

ffwefwef kirjoitti:

Nykytekniikalla voidaan katsoa suoraan elävän ihmisen sepelvaltimoita sisältäpäin. Useita isoja kuvaustutkimuksia on jo tehty, joissa kolesterolin vaikutus valtimon pintaan näkyy ihan suoraan. Vaikea ajatella, kuinka voisi olla vahvempaa näyttöä.

Lue lisää

Mitens meidän tulisi ymmärtää .. minua hoitanut sydänlääkäri vakuutti notta se on kalkkia se plakki? Missä se kolesteroli on ja vaikuttaa?

Tuosta löytyypi uskonvahvistetta.
http://www.tervettaskeptisyytta.net/ajankohtaista-kolesteroliteoria-elaa-ja-voi-hyvin/

Sepelvaltimoplakeissa kalkkia on vain hyvin vähän. Se kalkki näkyy noissa ultraäänikuvissakin. Noita kuvia on helppo löytää googlettamalla. (IVUS on lyhenne suonensisäiselle ultraäänelle) Niistä voi itse todeta, että kalkkia ei sepelvaltimoissa paljon ole. Ne kalkkiplakit ilmeisesti kertyy muualle kehoon enemmän esim. jalkoihin tms. Tästä oli netissäkin jonkun suomalaisen sydänkirurgin kirjoituskin, jossa hän totesi saman asian.

Diabetes nimenomaan aiheuttaa mikrosuoniin vauriota. Sepelvaltimot eivät ole sellaisia. Niitä tukkii kolesteroli myös diabeetikoilla.

Sepelvaltimoissa kalkkia on pari prossaa tms.