Paikallisen ja globaalin ilmaston ero
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14996745/ilmastosta-saahan-on-matkaa-30-vuotta
Sääilmiöt ja siten myös säätilastot ovat kuitenkin paikallisia eli niihin liittyy aina tieto havaintopaikasta. Kun puhutaan ilmastosta on siis tehtävä ero globaalin ilmaston ja paikallisen ilmaston välillä. Paikallinen ilmasto ei suoraan seuraa laajemman alueen ilmastoa vaan on sidoksissa mm. pitkäaikaisiin tuulen suuntiin ja valtamerten merivirtoihin. Jos ne muuttuvat muuttuu myös paikallinen ilmasto. Muutoksen suunta voi olla sama kuin globaalin ilmaston muutoksen suunta mutta se voi myös olla siihen nähden vastakkainen. Muutoksen suuruus tietyillä alueilla on selvästi suurempi kuin globaalin ilmaston muutoksen suuruus.
Helsingin pitkäaikaisten säätilastojen perusteella voidaan määrittää Helsingin paikallinen ilmasto. Suomen alueen yli keskiarvostetun tilaston perusteella voidaan määrittää Suomen paikallinen ilmasto. Euroopan tilastojen keskiarvo kertoo Euroopan ilmastosta ja koko maailman tilastojen keskiarvo kertoo koko maailman eli globaalin ilmaston tilasta. Tämä kaikki tietenkin huomioiden mittausten tarkkuus ja se, kuinka hyvin niissä näkyvät muutokset kuvaavat todellista tilannetta. Omat ongelmansa liittyvät laajojen alueiden yli otettavien keskiarvojen laskemiseen.
Globaalin ilmaston muutoksen suunta ei suoraan määrää paikallisen eli esimerkiksi Helsingin tai Suomen ilmaston suunnan muutosta. Globaalia lämpenemistä ei siis pidä ottaa lupauksena siitä, että myös Suomen ilmasto olisi lämpenemässä. Jos lämpeneminen saa Siperian olosuhteiden muutoksen vuoksi tuulet kääntymään pääasiassa pohjoisesta ja koillisesta tuleviksi niin täällä paleltaisiin vaikka globaalit keskiarvot olisivatkin nousussa. Voimme siis saada samanaikaisesti globaalista lämpenemisestä aiheutuvan merenpinnan tason nousun ja tuulensuuntien muutoksesta aiheutuvan paikallisesti lisääntyneen sateisuuden, lämpimät talvet ja surkeat kesät.
Luetuimpia
-
Suomalaiselle viherhöpötykselle loppu
Ihmisen aiheuttama ilmastomuutos on ehkä vakavin uhka sitten jääkauden. Suomen koko hiilidioksidipäätöt ovat noin 55 miljoonaa tonnia. Esim Kiinan 4550 miljoonaa tonnia. Se on aivan sama maapallon tulevaisuudelle vaikka menisimme kuusen alle asumaan (ei nuotiota tietty, ettei tule päästöjä). Vihervouhotuksella saamme vain tuhon aiemmin omalle Suomen kansakunnalle.
-
Hyönteiskannat romahti lämmön vuoksi Puerto Ricoss
Puerto Ricossa kansallispuiston metsässä tehdyssä tutkimuksessa huomattiin hyönteisten määrän romahtaneen viimeisen 40 vuoden kuluessa tekijällä 10 ... 60 eli jopa 98% alkuperäisestä. Näitä ravinnokseen käyttäville liskoille, linnuille ja sammakoille oli samaan aikaan tapahtunut vastaavanlainen romahdus. Tutkimuksen perusteella hyötenskantojen romahduksen syynä oli ilmaston lämpeneminen. Kyseisen metsän lämpötilat olivat nouseet tutkimusjakson kuluessa 2ºC verran. Koko artikkeli on luettavissa netissä ja sen löytää hakusanoilla 2018 10 30 60 2.0 1976 2012 pnas Kun asia liittyy ilmaston muuttumiseen niin se varmasti nousee uutisiin Suomenkin puolella.
-
Tiede ja väitteet ilmaston lämpenemisestä
IPCC varoittaa ilmaston lämpenemisestä. Palstalla on vuosien ajan toistunut samoja väitteitä siitä. Tässä keskustelussa on tarkoitus kaivaa keskustelun kannalta tieteen kannalta kelvollisia argumentteja, jotka tukisivat tuota väitettä. Määritelmän mukaan ilmasto on pitkän ajan säätilastojen keskiarvo. Paikallinen ilmasto on vastaavasti pitkän ajan paikallisten säätilastojen keskiarvo. Näitä keskiarvoja lasketaan ilmaston vertailukauden ajalta, joka siis on 3 vuoden pituinen ajanjakso. Tarkoituksena tuossa on keskiarvoistaa pois pitkäaikaisten sääilmiöiden (kuten jaksollisesti toistuva ENSO) vaikutukset lämpötiloihin. Pelkkä blogistin mielipide siitä, että joku tietty lämpötilan mittauksen aikasarja tukee väitettä viilenemisestä ei ole tieteen kannalta minkään arvoinen. Jos kyseinen väite on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä niin sitten sillä alkaa olla jo enemmän merkitystä. Vertaisarvioinnin kuluessa esitetyistä väitteistä yritetään löytää pahimmat virheet ja ne pyydetään korjaamaan. Valitettavasti joissakin roskalehdissä vertaisarviointi on korvattu sillä, että artikkelin laatija maksaa julkaisumaksun. Se näkyy lehden merkittävyyskertoimessa (IP). Haussa on siis ennusteita, joiden perusteella voisi väittää joko globaalin tai jonkun alueen paikallisen ilmaston olevan lämpenemässä. Ilmastonmuutos näkyy eri alueilla eri tavoin, joten rajoitetulle alueelle tehdyn paikallisen ilmaston lämpenemisennuste ei pitäisi olla vaikea löytää. Suurin mielenkiinto liittyy globaalin ilmastoon tai paikallisesti Suomen ilmastoon. Kun haluatte tuoda esille jonkun tutkimuksen niin älkää laittako sen ulkomaankielistä nimeä näkyville. Viitatkaa siihen tekijöiden nimillä ja tutkimuksen vuosiluvulla tai doi - koodilla. Myös hakusanat toimivat, kunhan eivät ole vieraskielisiä. Suorat linkit tai vieraskielinen teksti aiheuttaisi sen, että viestinne jäisi lyhytikäiseksi.
Tämä johtuu siitä että kukaan ei voi huomata pelkällä kehon aisteilla asteen tai parinkaan lämpenemistä tai viilenemistä missään maailman kolkassa,
Toistaiseksi pitää uskoa vain lämpömittareita ja niiden arvojen laskentatapaa.
