Ruuanlaitto sapattina

Ihmisiä saa auttaa sapattina, joten sairaiden auttaminen ja muu hyväntekeväisyys on sallittua sapattina.

Tulenteko kiellon takia talon lämmitysjärjestelmä pitäisi myös sammuttaa kovillakin pakkasilla....ei mitään järkeä. Samoin myös vessan käyttö pitäisi kieltää niissä kaupungeissa, jossa WC-jätökset hävitetään polttamalla. Onko myls kompostoivat vessat miellettyjä, koska ne tuottavat lämpöä? Saako sähköautoa ajaa? Entä jos autoon ladattava sähkö on tehty hiilivoimalassa, jossa sen tuotta iseksi on poltettava tulta. Autoissa tuli on autolla-ajamisen sivutuote eikä ihminen itse tee tulta. Eikö tulentekokielto johtunut siitä, että puiden kerääminen sapattina on työtä.

Täytyy muistaa, että osa noista kristitty.net-nimimerkin esittämistä asioista on ihmisen itsensä keksimiä perinnäissääntöjä.

Tästä aiheesta löytyy tältö palstakta oma keskustelunsa, kun vain viitsii käyttöö hakutoimintoa.

oikea_adventisti kirjoitti:

Ihmisiä saa auttaa sapattina, joten sairaiden auttaminen ja muu hyväntekeväisyys on sallittua sapattina.

Tulenteko kiellon takia talon lämmitysjärjestelmä pitäisi myös sammuttaa kovillakin pakkasilla....ei mitään järkeä. Samoin myös vessan käyttö pitäisi kieltää niissä kaupungeissa, jossa WC-jätökset hävitetään polttamalla. Onko myls kompostoivat vessat miellettyjä, koska ne tuottavat lämpöä? Saako sähköautoa ajaa? Entä jos autoon ladattava sähkö on tehty hiilivoimalassa, jossa sen tuotta iseksi on poltettava tulta. Autoissa tuli on autolla-ajamisen sivutuote eikä ihminen itse tee tulta. Eikö tulentekokielto johtunut siitä, että puiden kerääminen sapattina on työtä.

Täytyy muistaa, että osa noista kristitty.net-nimimerkin esittämistä asioista on ihmisen itsensä keksimiä perinnäissääntöjä.

Tästä aiheesta löytyy tältö palstakta oma keskustelunsa, kun vain viitsii käyttöö hakutoimintoa.

Lue lisää

Mitkä ovat ihmisten keksimiä perinnäissääntöjä? Kielto käyttää sähköä sapattina on perinnäissääntö, se ei perustu mihinkään Raamatun sanaan. Kaikki minun listaamani asiat perustuvat suoraan Raamatun sanaan. Avaan ne tähän, jotta jokainen ymmärtää kyseessä olevan Jumalan käsky, ei ihmiskäsky.

Sapattina ei saa:
- Tehdä työtä "Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla." (2. Moos. 31:15)
- Tehdä ruokaa "Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi." (2. Moos. 16:23)
- Ostaa tai myydä (Neh. 13:15-22)
- Tehdä tulta "Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin." (2. Moos. 35:3)

Kristitty.net kirjoitti:

Mitkä ovat ihmisten keksimiä perinnäissääntöjä? Kielto käyttää sähköä sapattina on perinnäissääntö, se ei perustu mihinkään Raamatun sanaan. Kaikki minun listaamani asiat perustuvat suoraan Raamatun sanaan. Avaan ne tähän, jotta jokainen ymmärtää kyseessä olevan Jumalan käsky, ei ihmiskäsky.

Sapattina ei saa:
- Tehdä työtä "Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla." (2. Moos. 31:15)
- Tehdä ruokaa "Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi." (2. Moos. 16:23)
- Ostaa tai myydä (Neh. 13:15-22)
- Tehdä tulta "Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin." (2. Moos. 35:3)

Lue lisää

Lisäksi on kielletty vielä:
- Kantaminen "Näin sanoo Herra: Ottakaa itsestänne tarkka vaari, älkää sapatinpäivänä mitään kantamusta kantako älkääkä mitään tuoko Jerusalemin porteista." (Jer. 17:21)
- Matkustaminen "Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä." (2. Moos. 16:29)

Kaikki muu on ihmisten omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä. Tällä palstalla ja IRL on paljon sapattipoliiseja, jotka tykkäävät kytätä mitä ihmiset tekevät tai eivät tee sapattina. Jokainen tutkikoon itse Raamatusta ja viettäkööt sapattia niin kuin parhaaksi näkevät.

Kristitty.net kirjoitti:

Mitkä ovat ihmisten keksimiä perinnäissääntöjä? Kielto käyttää sähköä sapattina on perinnäissääntö, se ei perustu mihinkään Raamatun sanaan. Kaikki minun listaamani asiat perustuvat suoraan Raamatun sanaan. Avaan ne tähän, jotta jokainen ymmärtää kyseessä olevan Jumalan käsky, ei ihmiskäsky.

Sapattina ei saa:
- Tehdä työtä "Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla." (2. Moos. 31:15)
- Tehdä ruokaa "Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi." (2. Moos. 16:23)
- Ostaa tai myydä (Neh. 13:15-22)
- Tehdä tulta "Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin." (2. Moos. 35:3)

Lue lisää

>>Mitkä ovat ihmisten keksimiä perinnäissääntöjä?>>

Kaikki adventistien opetukset ja tulkinnat.

Saako muuten nettikauppaa pitää auki sapattina vai pitääkö kauppa sulkea sapatiksi?

Kaupankäynti on kielletty 100% Raamatun mukaan sapattina mutta se ei koske Adventtikirkon sapattirahastusta.
Toivottavasti sapattina 100% hintalaatusuhde on kohdallaan 100% Raamatullisimmassa Adventtikirkossa.
Antakaa 100% pastorille vinkkejä testamenteista, vinkeistä 10% palkkio?

Kristitty.net kirjoitti:

Mitkä ovat ihmisten keksimiä perinnäissääntöjä? Kielto käyttää sähköä sapattina on perinnäissääntö, se ei perustu mihinkään Raamatun sanaan. Kaikki minun listaamani asiat perustuvat suoraan Raamatun sanaan. Avaan ne tähän, jotta jokainen ymmärtää kyseessä olevan Jumalan käsky, ei ihmiskäsky.

Sapattina ei saa:
- Tehdä työtä "Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla." (2. Moos. 31:15)
- Tehdä ruokaa "Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi." (2. Moos. 16:23)
- Ostaa tai myydä (Neh. 13:15-22)
- Tehdä tulta "Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin." (2. Moos. 35:3)

Lue lisää

<<Tehdä työtä "Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla." (2. Moos. 31:15)>>

Kirjoitan tähän loistavasta Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus seuraavan pätkän, joka käsittelee sitä, että mitä sääntöjä rabbeilla oli sapatille. Hän kertoo myös siitä, miten Jeshua näytti esimerkkiä parempaan Tooran tulkintaan. Alla lainaus siitä millä kaikella ylimääräisellä rabbit olivat tehneet sapatista raskaan päivän.

"Koska Toora kieltää työn tekemisen sapattina (2. Moos. 20:8-11), rabbien täytyi päättää, mikä tarkalle oli työntekoa. Se on varmasti arvokas ja Jumalaa kunnioittava päämäärä, mutta lopputulos oli aivan uskomattoman monimutkainen sääntöjen verkko. He purkivat sanan "työ" 39 alakäsitteeseen ja se oli vasta alkua. Tätäkö Jumala tarkoitti?

Tässä on Talmudin sapatti-traktaatin (kirjan) alku. Tämä traktaatti on todella vaikeaselkoinen. Sivut ovat täynnä tekstiä. Tässä ovat vain avaussanat, jotka keskittyvät tavaran viemiseen paikasta toiseen:

On olemassa kahdenlaista liikuteltavien kohteiden siirtämistä sapattina. Nämä kaksi kuitenkin koostuvat neljästä, sisällä, ja vastaava määrä ulkona. Kuinka niin? Köyhä on ulkona ja talon isäntä on sisällä. Jos köyhä ojentaa kätensä sisälle ja laittaa jotain talon isännän käteen tai hän ottaa siitä jotain ja kantaa ulos, köyhä on syyllinen ja talon isäntä on vapaa. Jos talon isäntä ojentaa kätensä ulos ja laittaa jotain köyhän käteen tai ottaa siitä jotain, isäntä on syyllinen ja köyhä on vapaa. Jos köyhä ojentaa kätensä taloon ja isäntä ottaa siitä jotain tai laittaa siihen jotain, minkä köyhä ottaa ulos, molemmat ovat vapaita. Jos talon isäntä ojentaa kätensä ulos ja köyhä ottaa siitä jotain tai laittaa siihen jotain, jonka isäntä ottaa sisälle, he ovat molemmat vapaita (Mishna, Shabat 1:1).

Kuulostaako sekavalta? Tässä asia on esitetty toisenlaisessa muodossa lukemisen helpottamiseksi:

1:1 A Jonkin asian siirtäminen paikasta toiseen, joka rikkoo sapatin
(1) on kaksi, joita itse asiassa onkin neljä sille, joka on sisällä
(2) ja kaksi, jotka ovat neljä sille, joka on ulkona.
B Kuinka niin?
I C Jos sapattina kerjäläinen seisoo ulkona ja talon omistaja sisällä,
D ja kerjäläinen ojentaa kätensä sisään, ja laittaa astiansa sisällä olevan talon isännän
käteen
E tai jos hän ottaa siitä jotain ja vie sen ulos,
F kerjäläinen on syyllinen ja talon isäntä vapaa.
II G Jos talon isäntä ojentaa kätensä ulkopuolelle, ja laittaa jotain kerjäläisen käteen
H tai jos hän ottaa siitä jotain ja vie sisälle,
I isäntä on syyllinen, ja kerjäläinen vapaa.
III J Jos kerjäläinen laittaa kätensä sisään, ja talon isäntä ottaa siitä jotain
K tai jos isäntä laittaa siihen jotain ja kerjäläinen ottaa sen,
L he ovat molemmat vapaita.
IV M Jos talon isäntä laittaa kätensä ulos ja kerjäläinen ottaa siitä jotain
N tai kerjäläinen laittaa siihen jotain ja talon isäntä vie sen sisään,
O he molemmat ovat vapaita.

Nämä ovat siis vain avaussanat. Keskustelu menee monimutkaisemmaksi jatkuessaan. Tähän lisätään kommentaareja ja lakisääntöjä sekä sen mukaiset vastaukset. Tekstin keskustelu jatkuu ja jatkuu. Uskonnolliset juutalaiset sanovat, että yksityiskohdista löytyy pyhyys. Kysymys jää, tätäkö Jumala oikeasti tarkoitti? Onko tämä "lepoa"?

Messiaanisten juutalaisten johtaja Asher Intrater, joka on asunut perheensä kanssa Israelissa vuodesta 1992 lähtien, selitti.... kontrastia: Jeesus puhui sapatista. Juutalaisuudessa on valtava määrä halakha-sääntöjä siitä mitä tulee tehdä ja mitä ei. Jeesus uskoi, että lisättyjen sääntöjen vuori heikensi ihmisen kykyä pitää sapatti tavalla, jolla setä alun perin oli tarkoitettu vietettävän. Hän tiivistää .... sapattilakeihin kolmella selkeällä ilmoituksella:

1. Sapatti tehtiin ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten (Mark. 2:27).
2. Ihmisen Poika on sapatin Herra (Mark. 2:28).
3. Sapattina on luvallista tehdä hyvää (Mark. 3:4).

Hänen opetuksensa oli ihmeellinen ja vallankumouksellinen kaikessa yksinkertaisuudessaan ja puhtaudessaan. Lisäksi Hänen opetuksensa oli enemmän kuin pelkkä kommentti sapatista..."

Yksi_usko kirjoitti:

<<Tehdä työtä "Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla." (2. Moos. 31:15)>>

Kirjoitan tähän loistavasta Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus seuraavan pätkän, joka käsittelee sitä, että mitä sääntöjä rabbeilla oli sapatille. Hän kertoo myös siitä, miten Jeshua näytti esimerkkiä parempaan Tooran tulkintaan. Alla lainaus siitä millä kaikella ylimääräisellä rabbit olivat tehneet sapatista raskaan päivän.

"Koska Toora kieltää työn tekemisen sapattina (2. Moos. 20:8-11), rabbien täytyi päättää, mikä tarkalle oli työntekoa. Se on varmasti arvokas ja Jumalaa kunnioittava päämäärä, mutta lopputulos oli aivan uskomattoman monimutkainen sääntöjen verkko. He purkivat sanan "työ" 39 alakäsitteeseen ja se oli vasta alkua. Tätäkö Jumala tarkoitti?

Tässä on Talmudin sapatti-traktaatin (kirjan) alku. Tämä traktaatti on todella vaikeaselkoinen. Sivut ovat täynnä tekstiä. Tässä ovat vain avaussanat, jotka keskittyvät tavaran viemiseen paikasta toiseen:

On olemassa kahdenlaista liikuteltavien kohteiden siirtämistä sapattina. Nämä kaksi kuitenkin koostuvat neljästä, sisällä, ja vastaava määrä ulkona. Kuinka niin? Köyhä on ulkona ja talon isäntä on sisällä. Jos köyhä ojentaa kätensä sisälle ja laittaa jotain talon isännän käteen tai hän ottaa siitä jotain ja kantaa ulos, köyhä on syyllinen ja talon isäntä on vapaa. Jos talon isäntä ojentaa kätensä ulos ja laittaa jotain köyhän käteen tai ottaa siitä jotain, isäntä on syyllinen ja köyhä on vapaa. Jos köyhä ojentaa kätensä taloon ja isäntä ottaa siitä jotain tai laittaa siihen jotain, minkä köyhä ottaa ulos, molemmat ovat vapaita. Jos talon isäntä ojentaa kätensä ulos ja köyhä ottaa siitä jotain tai laittaa siihen jotain, jonka isäntä ottaa sisälle, he ovat molemmat vapaita (Mishna, Shabat 1:1).

Kuulostaako sekavalta? Tässä asia on esitetty toisenlaisessa muodossa lukemisen helpottamiseksi:

1:1 A Jonkin asian siirtäminen paikasta toiseen, joka rikkoo sapatin
(1) on kaksi, joita itse asiassa onkin neljä sille, joka on sisällä
(2) ja kaksi, jotka ovat neljä sille, joka on ulkona.
B Kuinka niin?
I C Jos sapattina kerjäläinen seisoo ulkona ja talon omistaja sisällä,
D ja kerjäläinen ojentaa kätensä sisään, ja laittaa astiansa sisällä olevan talon isännän
käteen
E tai jos hän ottaa siitä jotain ja vie sen ulos,
F kerjäläinen on syyllinen ja talon isäntä vapaa.
II G Jos talon isäntä ojentaa kätensä ulkopuolelle, ja laittaa jotain kerjäläisen käteen
H tai jos hän ottaa siitä jotain ja vie sisälle,
I isäntä on syyllinen, ja kerjäläinen vapaa.
III J Jos kerjäläinen laittaa kätensä sisään, ja talon isäntä ottaa siitä jotain
K tai jos isäntä laittaa siihen jotain ja kerjäläinen ottaa sen,
L he ovat molemmat vapaita.
IV M Jos talon isäntä laittaa kätensä ulos ja kerjäläinen ottaa siitä jotain
N tai kerjäläinen laittaa siihen jotain ja talon isäntä vie sen sisään,
O he molemmat ovat vapaita.

Nämä ovat siis vain avaussanat. Keskustelu menee monimutkaisemmaksi jatkuessaan. Tähän lisätään kommentaareja ja lakisääntöjä sekä sen mukaiset vastaukset. Tekstin keskustelu jatkuu ja jatkuu. Uskonnolliset juutalaiset sanovat, että yksityiskohdista löytyy pyhyys. Kysymys jää, tätäkö Jumala oikeasti tarkoitti? Onko tämä "lepoa"?

Messiaanisten juutalaisten johtaja Asher Intrater, joka on asunut perheensä kanssa Israelissa vuodesta 1992 lähtien, selitti.... kontrastia: Jeesus puhui sapatista. Juutalaisuudessa on valtava määrä halakha-sääntöjä siitä mitä tulee tehdä ja mitä ei. Jeesus uskoi, että lisättyjen sääntöjen vuori heikensi ihmisen kykyä pitää sapatti tavalla, jolla setä alun perin oli tarkoitettu vietettävän. Hän tiivistää .... sapattilakeihin kolmella selkeällä ilmoituksella:

1. Sapatti tehtiin ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten (Mark. 2:27).
2. Ihmisen Poika on sapatin Herra (Mark. 2:28).
3. Sapattina on luvallista tehdä hyvää (Mark. 3:4).

Hänen opetuksensa oli ihmeellinen ja vallankumouksellinen kaikessa yksinkertaisuudessaan ja puhtaudessaan. Lisäksi Hänen opetuksensa oli enemmän kuin pelkkä kommentti sapatista..."

Lue lisää

jatkan vielä edellistä kommenttiani, loistavasta Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus.

"1. Sapatti tehtiin ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten (Mark. 2:27).
2. Ihmisen Poika on sapatin Herra (Mark. 2:28).
3. Sapattina on luvallista tehdä hyvää (Mark. 3:4).

Hänen opetuksensa oli ihmeellinen ja vallankumouksellinen kaikessa yksinkertaisuudessaan ja puhtaudessaan. Lisäksi Hänen opetuksensa oli enemmän kuin pelkkä kommentti sapatista. Lisäksi Hänen opetuksensa oli enemmän kuin pelkkä kommentti sapatista. Juutalaisessa maailmassa on asema [=arvo], nimeltä posek ha dor eli korkein rabbi, joka jakaa oikeutta ja päättää, mistä tulee laki hänen sukupolvelleen. Jeesus puhui tällaisesta asemasta käsin. Hän ei ehdottanut lakia, vaan Hän asetti lain. Hän ei kommentoinut lakia, vaan Hän päätti siitä....

Hän puhui taivallisella käskyvallalla. Matteuksen evankeliumissa sanotaan: "Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa" (Matt. 7:28-29).... Hän ...ei antanut mielipidettä, selitystä tai tulkintaa vaan puhui Herran auktoriteetilla.".

Kristitty.net kirjoitti:

Lisäksi on kielletty vielä:
- Kantaminen "Näin sanoo Herra: Ottakaa itsestänne tarkka vaari, älkää sapatinpäivänä mitään kantamusta kantako älkääkä mitään tuoko Jerusalemin porteista." (Jer. 17:21)
- Matkustaminen "Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä." (2. Moos. 16:29)

Kaikki muu on ihmisten omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä. Tällä palstalla ja IRL on paljon sapattipoliiseja, jotka tykkäävät kytätä mitä ihmiset tekevät tai eivät tee sapattina. Jokainen tutkikoon itse Raamatusta ja viettäkööt sapattia niin kuin parhaaksi näkevät.

Lue lisää

Mukava törmätä sinuun täällä adventismipalstalla, vaikka ainakin osittain eri mieltä asioista olemmekin, vaikutat asialliselta kirjoittajalta. Se jäi vähän epäselväksi sapatista, että onko sinulle samanarvoisia myös uudessa liitossa ne tekstit, jotka Jumala itse kirjoitti kivitaululle (10 käskyä) ja mitkä Mooses kirjoitti kirjaan (ns. seremonialaki)?

Stork7 kirjoitti:

Mukava törmätä sinuun täällä adventismipalstalla, vaikka ainakin osittain eri mieltä asioista olemmekin, vaikutat asialliselta kirjoittajalta. Se jäi vähän epäselväksi sapatista, että onko sinulle samanarvoisia myös uudessa liitossa ne tekstit, jotka Jumala itse kirjoitti kivitaululle (10 käskyä) ja mitkä Mooses kirjoitti kirjaan (ns. seremonialaki)?

Lue lisää

Toora on yksi kokonaisuus, jota ei missään kohtaa Raamattua jaotella seremonia- ja moraalilakeihin. Joten kyllä ovat samanarvoisia siinä mielessä, että meidän on noudatettava koko Tooraa. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että uudessa liitossa vain kymmenen käskyä velvoittaisi meitä, vaan kuten Jeesus sanoo, laista eli Toorasta ei katoa pieninkään piirto.

Kristitty.net kirjoitti:

Toora on yksi kokonaisuus, jota ei missään kohtaa Raamattua jaotella seremonia- ja moraalilakeihin. Joten kyllä ovat samanarvoisia siinä mielessä, että meidän on noudatettava koko Tooraa. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että uudessa liitossa vain kymmenen käskyä velvoittaisi meitä, vaan kuten Jeesus sanoo, laista eli Toorasta ei katoa pieninkään piirto.

Lue lisää

Uhraaminen kuitenkin loppui.

Kristitty.net kirjoitti:

Toora on yksi kokonaisuus, jota ei missään kohtaa Raamattua jaotella seremonia- ja moraalilakeihin. Joten kyllä ovat samanarvoisia siinä mielessä, että meidän on noudatettava koko Tooraa. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että uudessa liitossa vain kymmenen käskyä velvoittaisi meitä, vaan kuten Jeesus sanoo, laista eli Toorasta ei katoa pieninkään piirto.

Lue lisää

Olet siis sitä mieltä, että miehet eivät saa ajaa partaansa? Entä oletko viimeaikoina paljonkin kivitellyt vääräuskoisia? Vai onko sinulla soveliaampi tapa hoitaa pois päiviltä synnintekijöitä?

Yksi_usko kirjoitti:

Uhraaminen kuitenkin loppui.

Sana poistui. Nykyisin puhutaan teurastuksesta. Eläin antaa kuitenkin henkensä.
Moderni alttari on nimeltään Grilli.

Yksi_usko kirjoitti:

Uhraaminen kuitenkin loppui.

Uhrata ei enää voi ilman temppeliä. Paavali uhrasi temppelissä vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, miksi, jos muka kaikki uhrit oli lakkautettu?

>> Olet siis sitä mieltä, että miehet eivät saa ajaa partaansa? Entä oletko viimeaikoina paljonkin kivitellyt vääräuskoisia? Vai onko sinulla soveliaampi tapa hoitaa pois päiviltä synnintekijöitä? <<

Ei tietenkään pidä ajaa partaa. Raamatussa on selvä periaate, että ketään ei saanut surmata verekseltään, vaan tuomittu oli tuotava seurakunnan eteen reilua oikeudenkäyntiä varten. Kuolemanrangaistuksen toimeenpaneminen on täten esivallan tehtävä. Me elämme diasporassa jossa meillä on maallinen ja pakanallinen esivalta, joka ei surmaa ketään. Olemme siis samassa asemassa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään. Emme elä teokratiassa.

Kristitty.net kirjoitti:

Uhrata ei enää voi ilman temppeliä. Paavali uhrasi temppelissä vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, miksi, jos muka kaikki uhrit oli lakkautettu?

>> Olet siis sitä mieltä, että miehet eivät saa ajaa partaansa? Entä oletko viimeaikoina paljonkin kivitellyt vääräuskoisia? Vai onko sinulla soveliaampi tapa hoitaa pois päiviltä synnintekijöitä? <<

Ei tietenkään pidä ajaa partaa. Raamatussa on selvä periaate, että ketään ei saanut surmata verekseltään, vaan tuomittu oli tuotava seurakunnan eteen reilua oikeudenkäyntiä varten. Kuolemanrangaistuksen toimeenpaneminen on täten esivallan tehtävä. Me elämme diasporassa jossa meillä on maallinen ja pakanallinen esivalta, joka ei surmaa ketään. Olemme siis samassa asemassa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään. Emme elä teokratiassa.

Lue lisää

<<Uhrata ei enää voi ilman temppeliä. Paavali uhrasi temppelissä vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, miksi, jos muka kaikki uhrit oli lakkautettu?>>

Jeesus oli kertakaikkinen uhrikaritsa, joka uhrattiin pääsiäisenä ristillä. Sen jälkeen ei enää ole tarvinnut uhrata. Jeesus sanoi itse ristillä, että "se on täytetty". Mikä se? Käsittääkseni ainakin uhraaminen. En saa nyt päähäni sitä kohtaa Raamatussa, jossa Paavali olisi uhrannut jotain Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Voisitko valaista vähän? Ei varmaankaan mitään eläinuhreja?

Joh. 19:29
30 Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Uhrata ei enää voi ilman temppeliä. Paavali uhrasi temppelissä vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, miksi, jos muka kaikki uhrit oli lakkautettu?>>

Jeesus oli kertakaikkinen uhrikaritsa, joka uhrattiin pääsiäisenä ristillä. Sen jälkeen ei enää ole tarvinnut uhrata. Jeesus sanoi itse ristillä, että "se on täytetty". Mikä se? Käsittääkseni ainakin uhraaminen. En saa nyt päähäni sitä kohtaa Raamatussa, jossa Paavali olisi uhrannut jotain Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Voisitko valaista vähän? Ei varmaankaan mitään eläinuhreja?

Joh. 19:29
30 Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.

Lue lisää

"Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri." (Apt. 21:26)

Kristitty.net kirjoitti:

"Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri." (Apt. 21:26)

Lue lisää

Ei puhuta eläinuhrista mitään.

Kristitty.net kirjoitti:

Lisäksi on kielletty vielä:
- Kantaminen "Näin sanoo Herra: Ottakaa itsestänne tarkka vaari, älkää sapatinpäivänä mitään kantamusta kantako älkääkä mitään tuoko Jerusalemin porteista." (Jer. 17:21)
- Matkustaminen "Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä." (2. Moos. 16:29)

Kaikki muu on ihmisten omasta päästään keksimiä perinnäissääntöjä. Tällä palstalla ja IRL on paljon sapattipoliiseja, jotka tykkäävät kytätä mitä ihmiset tekevät tai eivät tee sapattina. Jokainen tutkikoon itse Raamatusta ja viettäkööt sapattia niin kuin parhaaksi näkevät.

Lue lisää

Pieni kommentti niin asiasta kirjoittaneille adventisteille kuin veli Kristitty.netille.

Mielestäni adventistinen sapatinvietto on riittävästi perusteltavissa UTn pohjalta ja sen mallina on UTn antama sapattiin liittyvä vapaus.

Pitäisi aina lähteä siitä, että vietämme Jeesuksen sapattia emmekä siksi joudu miettimään kuinka selvitä sapatista ilman tulentekoa tai jonkun esineen kantamista. VTn puolelta UTn sapattiin voi liittää sellaista, mikä siihen hyvin sopii. Tietenkin itse sapattikäsky mutta myös sellaiset Jeesuksen sapatin henkeen sopivat asiat kuin se, että sapatti on ilonpäivä.

Tuli tai kantaminen ovat olosuhteista riippuvaisia. Jeesus kannattaa sitä, että sapattina nostetaan härkä kaivosta tai vapautetaan sairas taakoistaan. Hänelle ei ollut ongelmana se, että halvautunut mies kantoi parannuttuaan vuodettaan (=vuodevaatteita?) sapattina, koska hän itse kehottaa miestä niin tekemään.

Kai

Kristitty.net kirjoitti:

"Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri." (Apt. 21:26)

Lue lisää

Aivan. Raamatussa on todellakin tuollainen kohta. Laitan tuon Raamatunpaikan vielä tähän alle.

Apt. 21:26
26 Paavali otti miehet mukaansa ja puhdistautui seuraavana päivänä heidän kanssaan. Sitten hän meni temppeliin ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumisaikansa päättyisi ja kunkin puolesta suoritettaisiin uhri.

Mistä uhrista tässä oli kyse? Miksi temppelin esirippu repesi kahtia? Mitä Jeesus tarkoitti ristillä, kun Hän sanoi, että se on täytetty? Jotkut Messiaaniset juutalaiset tosiaankin Israelissa uhraavat vieläkin. Mistä on kysymys?

Mark. 15:32
38 Silloin temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti.

Paavali kirjoittaa Hebrealaisille seuraavaa:

Hebr. 13:10-14
10 Meillä on alttari, jonka uhria ei liiton teltassa palvelevien ole lupa syödä. 11 Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkeinpyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella. 12 Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan omalla verellään. 13 Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen. 14 Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee

Minusta tässä ainakaa ei viitata siihen, että meidän pitäisi uhrata, vaan sen katsotaan olevan esikuva Jeesuksen uhrista. "Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli... pyhittääkseen kansan omalla verellään"

Jeesusta sanotaan myös kertakaikkiseksi uhriksi. Uusia uhreja ei silloin tarvita.

Hebr. 13:15-16
15 Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään. 16 Älkää myöskään unohtako tehdä hyvää ja antaa omastanne, sillä sellaiset uhrit ovat Jumalalle mieleen.

Tässä Paavali kertoo, että minkälaisesta uhrista tänään on kysymys. Eli kiitoksesta ja hyvän tekemisestä lähimmäiselle, vähäosaisista välittämisestä ja avunannosta.

katsos kirjoitti:

Ei puhuta eläinuhrista mitään.

"jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri." puhutaan eläinuhrista. Miksi Paavali siis uhrasi temppelissä, eikö Jeesuksen uhri ollutkaan kertakaikkinen?

Kristitty.net kirjoitti:

"jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri." puhutaan eläinuhrista. Miksi Paavali siis uhrasi temppelissä, eikö Jeesuksen uhri ollutkaan kertakaikkinen?

Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? Uhrijärjestelmän poistaminen niin nopeasti ei varmaankaan ollut mahdollista. Voisiko olla tosiaan niin, että uhreja suoritettiin entiseen tapaan vain perinteen tähden, kun tosiasiassa uhritoimitukset olivat menettäneet merkityksensä Jeesuksen kuolemaan?

Yksi_usko kirjoitti:

Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? Uhrijärjestelmän poistaminen niin nopeasti ei varmaankaan ollut mahdollista. Voisiko olla tosiaan niin, että uhreja suoritettiin entiseen tapaan vain perinteen tähden, kun tosiasiassa uhritoimitukset olivat menettäneet merkityksensä Jeesuksen kuolemaan?

Lue lisää

selvennän vielä kommenttiani.

Paavali oli kyllä ymmärtänyt Jeesuksen ainutkertaisen uhrin. Mutta olisko uhraaminen ollut "lakisääteistä", jota piti noudattaa?

Kristitty.net kirjoitti:

Toora on yksi kokonaisuus, jota ei missään kohtaa Raamattua jaotella seremonia- ja moraalilakeihin. Joten kyllä ovat samanarvoisia siinä mielessä, että meidän on noudatettava koko Tooraa. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että uudessa liitossa vain kymmenen käskyä velvoittaisi meitä, vaan kuten Jeesus sanoo, laista eli Toorasta ei katoa pieninkään piirto.

Lue lisää

Ahaa, saanko vielä kysyä oletko Messiaaninen juutalainen? Olen joitakin kertoja laittanut tämän taulukon näkyviin, jossa on kerrottu 10 käskyn ja Mooseksen lain (seremonialaki) eroista. Mikä sinun mielestäsi sitten on "väliaikainen" ja "varjolaki", jos ei Mooseksen kirjaan kirjoittama laki?

Seremonialain ja 10 käskyn eroavaisuudet:

Mikä laki esikuvasi Jeesuksen uhria ja palvelusta hyväksemme? Seremonialaki (Mooseksen laki) vai 10 käskyä?

Seremonialain kautta silloiset ihmiset saattoivat uskoa anteeksiantoon ja sovitukseen synneistään. He katsoivat Kristukseen uskossa eteenpäin, kun taas tämän päivän kristityt katsovat uskossa taaksepäin Golgatalle. Mooseksen lain merkitys päättyi Jeesuksen kuollessa ristillä. Siitä osoituksena temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia (Luuk.23:45, 46).

SIVEYSLAKI 10 KÄSKYÄ:

Herra itse puhui kansalle (2. Moos. 20:1-22; 5 Moos.4:12,13; 5:6-22)

Jumala itse kirjoitti kivitauluille (2 Moos.24:12; 31:18; 32:16; 5 Moos.9:10; 10:1-4)

Säilytettiin liitonarkissa ( 5 Moos.10:1-5).

Täydellinen laki (Ps19:8; Jaak.1:25)

Vapauden laki, josta on iloa (Jaak.2:11,12; Ps 119:47,77; Room.7:22)

Hengellinen (Room.7:14)

Iankaikkinen ja muuttumaton (Ps.111:7,8; Luuk.16:17)

Osoittaa synnin (Room.3:20; 7:7)

Käytössä tuomiolla (Jaak.2:11,12)

Kristuksen kuolemallaan vahvistama (Jes.42:21; Matt.5:17, 18; Room.3:31).

SEREMONIALAKI:

Mooses opetti kansalle (2.Moos.24:3; 5 Moos. 5:31)

Mooses kirjoitti kirjaan (2 Moos. 24:4; 5. Moos.31:9)

Säilytettiin liitonarkin sivulla (5 Moos. 31:24-26)

Varjolaki (Hebr.10:1-4)

Muodostui taakaksi (Apt.15:1,5,10)

Lihallinen (Hebr.7:16)

Väliaikainen (Hebr.7:12,18)

Osoitti esikuvalliset syntiuhrit (3 Moos. 4 ja 5 luku; Hebr.10:1-4)

Sen perusteella ei tuomita (Kol.2:14-17)

Kristuksen kuollessa poistettu käytännöstä (Ef.2:15; Matt.27:51; Hebr.10:8-14)

Mitä on poistettu uudessa liitossa?

Uhrit (Hepr.10:1)

Ruoat, juomat ja pesot, jotka liittyivät temppelipalvelukseen (Hepr.9:9,10)

Vuotuiset juhlat, uusikuu ja juhliin liittyvät sapatit.(Kol.2:14-17; Gal.4:9,10)

Ympärileikkaus (1 Kor.7:19)

Stork7 kirjoitti:

Ahaa, saanko vielä kysyä oletko Messiaaninen juutalainen? Olen joitakin kertoja laittanut tämän taulukon näkyviin, jossa on kerrottu 10 käskyn ja Mooseksen lain (seremonialaki) eroista. Mikä sinun mielestäsi sitten on "väliaikainen" ja "varjolaki", jos ei Mooseksen kirjaan kirjoittama laki?

Seremonialain ja 10 käskyn eroavaisuudet:

Mikä laki esikuvasi Jeesuksen uhria ja palvelusta hyväksemme? Seremonialaki (Mooseksen laki) vai 10 käskyä?

Seremonialain kautta silloiset ihmiset saattoivat uskoa anteeksiantoon ja sovitukseen synneistään. He katsoivat Kristukseen uskossa eteenpäin, kun taas tämän päivän kristityt katsovat uskossa taaksepäin Golgatalle. Mooseksen lain merkitys päättyi Jeesuksen kuollessa ristillä. Siitä osoituksena temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia (Luuk.23:45, 46).

SIVEYSLAKI 10 KÄSKYÄ:

Herra itse puhui kansalle (2. Moos. 20:1-22; 5 Moos.4:12,13; 5:6-22)

Jumala itse kirjoitti kivitauluille (2 Moos.24:12; 31:18; 32:16; 5 Moos.9:10; 10:1-4)

Säilytettiin liitonarkissa ( 5 Moos.10:1-5).

Täydellinen laki (Ps19:8; Jaak.1:25)

Vapauden laki, josta on iloa (Jaak.2:11,12; Ps 119:47,77; Room.7:22)

Hengellinen (Room.7:14)

Iankaikkinen ja muuttumaton (Ps.111:7,8; Luuk.16:17)

Osoittaa synnin (Room.3:20; 7:7)

Käytössä tuomiolla (Jaak.2:11,12)

Kristuksen kuolemallaan vahvistama (Jes.42:21; Matt.5:17, 18; Room.3:31).

SEREMONIALAKI:

Mooses opetti kansalle (2.Moos.24:3; 5 Moos. 5:31)

Mooses kirjoitti kirjaan (2 Moos. 24:4; 5. Moos.31:9)

Säilytettiin liitonarkin sivulla (5 Moos. 31:24-26)

Varjolaki (Hebr.10:1-4)

Muodostui taakaksi (Apt.15:1,5,10)

Lihallinen (Hebr.7:16)

Väliaikainen (Hebr.7:12,18)

Osoitti esikuvalliset syntiuhrit (3 Moos. 4 ja 5 luku; Hebr.10:1-4)

Sen perusteella ei tuomita (Kol.2:14-17)

Kristuksen kuollessa poistettu käytännöstä (Ef.2:15; Matt.27:51; Hebr.10:8-14)

Mitä on poistettu uudessa liitossa?

Uhrit (Hepr.10:1)

Ruoat, juomat ja pesot, jotka liittyivät temppelipalvelukseen (Hepr.9:9,10)

Vuotuiset juhlat, uusikuu ja juhliin liittyvät sapatit.(Kol.2:14-17; Gal.4:9,10)

Ympärileikkaus (1 Kor.7:19)

Lue lisää

<<Vuotuiset juhlat, uusikuu ja juhliin liittyvät sapatit.(Kol.2:14-17; Gal.4:9,10)>>

Nuo kohdat EIVÄT KUMOA vuotuisia juhlia ja uudenkuun juhlaa. Laitan kopion Samuele Bacchioccin kirjasta Sapatti ja sunnuntai.

">>Kol. 2:16
Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta>>

Pieni lainaus Bacchiocchi kirjasta Sapatti ja sunnuntai, jossa hän käsittelee Kolossalaiskirjettä: " Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä, onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto. Hän ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan sen vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole itse säädöksen kumoamista.

Paavali suosittelee suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta silloinkin kun kysymyksessä ovat erimielisyydet ruoasta ja päivistä, jotka ovat peräisin inhimillistä sopimuksista
(Room. 14:3-6 "Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 4 Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä. 5 Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. 6 Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa").

Tämä osoittaa, että kysymyksessä päivistä, hän oli liian liberaali ryhtyäkseen ajamaan sapattikäskyn poistamista ja sunnuntain vieton omaksumista sen sijaan. Jos hän olisi tehnyt niin, hän olisi kohdannut vastustusta ja loputtomia vastaväitteitä sapatin kannattajien taholta. Kaiken tällaisen puuttuminen on kenties selvin osoitus siitä, että Paavali osoitti kunnioitusta sapatti-instituutiota kohtaan. ".


>>Gal. 49 Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.>>

Yleisesti ollaan sitä mieltä siitä, että juutalaisten juhla-aikojen noudattamisen motiivina olivat galatalaisilla taikauskoiset käsitykset astrologisista vaikutuksista. Tähän viittaa myös Paavalin väite, että näiden käytäntöjen omaksuminen merkitsi paluuta heidän aikaisempaan orjuuteensa pakanallisten alkeisvoimien alaisuudessa (4:8,9). Pakanallisen taustansa vuoksi galatalaiset, kuten W. Rordorf sattuvasti toteaa, ilmeisesti ”saattoivat nähdä juutalaisten tiettyjä päiviä ja juhla-aikoja kohtaan osoittamassa huomiossa ainoastaan uskonnollista palvontaa, joka kohdistui tähtiin ja luonnonvoimiin”. Se tosiasia, että pakanamaailmassa juutalaisen sapatin vietto usein liitettiin Saturnus-planeetan pahaan vaikutukseen, saattoi olla osaltaan johtamassa tähän väärinkäsitykseen. Näin ollen on mahdollista, että galatalaisten sapatin vieton motiivina oli taikauskoinen raamatulliseen periaatteeseen kohdistuva väärinkäsitys.
...
Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Toiseksi se, että Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto, ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole oikeutetusti tulkittavissa itse säädöksen kumoamiseksi. ".(Bacchiocchi: Sapatti ja sunnuntai).

Raamatussa ei ole kohtaa, joka kertoisi, että Herran juhlia ei enää kuuluisi viettää. Päinvastoin, Herran juhlat ovat edelleen voimassa. Kuten huomaat, niin Herran juhlia on vietetty myös pakanaseurakunnissa. Tosin nämä Paavalin ohjeistukset oli juhlien väärää viettämistä vastaan. He yrittivät kerätä pisteitä juhlia viettämällä, mikä oli väärin. Tärkeintä on tietenkin Jeesuksen uhrikuolema, ja nämä juhlat ovat siihen nähden toissijaisia, mutta väitteesi, että juhlat olisi poistettu, on virheellinen. Juhlat ovat Herran juhlia ja niitä vietetään Herran kunniaksi.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Vuotuiset juhlat, uusikuu ja juhliin liittyvät sapatit.(Kol.2:14-17; Gal.4:9,10)>>

Nuo kohdat EIVÄT KUMOA vuotuisia juhlia ja uudenkuun juhlaa. Laitan kopion Samuele Bacchioccin kirjasta Sapatti ja sunnuntai.

">>Kol. 2:16
Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta>>

Pieni lainaus Bacchiocchi kirjasta Sapatti ja sunnuntai, jossa hän käsittelee Kolossalaiskirjettä: " Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä, onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto. Hän ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan sen vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole itse säädöksen kumoamista.

Paavali suosittelee suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta silloinkin kun kysymyksessä ovat erimielisyydet ruoasta ja päivistä, jotka ovat peräisin inhimillistä sopimuksista
(Room. 14:3-6 "Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 4 Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä. 5 Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. 6 Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa").

Tämä osoittaa, että kysymyksessä päivistä, hän oli liian liberaali ryhtyäkseen ajamaan sapattikäskyn poistamista ja sunnuntain vieton omaksumista sen sijaan. Jos hän olisi tehnyt niin, hän olisi kohdannut vastustusta ja loputtomia vastaväitteitä sapatin kannattajien taholta. Kaiken tällaisen puuttuminen on kenties selvin osoitus siitä, että Paavali osoitti kunnioitusta sapatti-instituutiota kohtaan. ".


>>Gal. 49 Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.>>

Yleisesti ollaan sitä mieltä siitä, että juutalaisten juhla-aikojen noudattamisen motiivina olivat galatalaisilla taikauskoiset käsitykset astrologisista vaikutuksista. Tähän viittaa myös Paavalin väite, että näiden käytäntöjen omaksuminen merkitsi paluuta heidän aikaisempaan orjuuteensa pakanallisten alkeisvoimien alaisuudessa (4:8,9). Pakanallisen taustansa vuoksi galatalaiset, kuten W. Rordorf sattuvasti toteaa, ilmeisesti ”saattoivat nähdä juutalaisten tiettyjä päiviä ja juhla-aikoja kohtaan osoittamassa huomiossa ainoastaan uskonnollista palvontaa, joka kohdistui tähtiin ja luonnonvoimiin”. Se tosiasia, että pakanamaailmassa juutalaisen sapatin vietto usein liitettiin Saturnus-planeetan pahaan vaikutukseen, saattoi olla osaltaan johtamassa tähän väärinkäsitykseen. Näin ollen on mahdollista, että galatalaisten sapatin vieton motiivina oli taikauskoinen raamatulliseen periaatteeseen kohdistuva väärinkäsitys.
...
Paavali ei lainkaan käsittele kysymystä siitä onko sapattikäsky yhä voimassa kristillisenä aikakautena, vaan vastustaa monimuotoisia askeettisia ja kultillisia tapoja, jotka etenkin kolossalaisten ja galatalaisten keskuudessa joutuivat ristiriitaan sen elintärkeän totuuden kanssa, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Toiseksi se, että Paavali tuomitsee harhaopit, joiden yhtenä osana saattoi olla taikauskoisia muotoja saanut sapatin vietto, ei kumoa itse sapattikäskyä, koska tuomio ei kohdistu itse käskyyn vaan vääristymään. Jonkin raamatullisen säädöksen väärinkäytön moittiminen ei ole oikeutetusti tulkittavissa itse säädöksen kumoamiseksi. ".(Bacchiocchi: Sapatti ja sunnuntai).

Raamatussa ei ole kohtaa, joka kertoisi, että Herran juhlia ei enää kuuluisi viettää. Päinvastoin, Herran juhlat ovat edelleen voimassa. Kuten huomaat, niin Herran juhlia on vietetty myös pakanaseurakunnissa. Tosin nämä Paavalin ohjeistukset oli juhlien väärää viettämistä vastaan. He yrittivät kerätä pisteitä juhlia viettämällä, mikä oli väärin. Tärkeintä on tietenkin Jeesuksen uhrikuolema, ja nämä juhlat ovat siihen nähden toissijaisia, mutta väitteesi, että juhlat olisi poistettu, on virheellinen. Juhlat ovat Herran juhlia ja niitä vietetään Herran kunniaksi.

Lue lisää

"Raamatussa ei ole kohtaa, joka kertoisi, että Herran juhlia ei enää kuuluisi viettää. Päinvastoin, Herran juhlat ovat edelleen voimassa."

Aivan oikein. Ei ole kohtaa jonka mukaan niitä ei enää pitäisi viettää, samoin kuin ei ole kohtaa jonka mukaan muiden kuin juutalaisten pitäisi niitä viettää. Tässä on täsmälleen samasta asiasta kysymys kuin sapatissakin. Kumpaakaan ei ole koskaan annettu muille kuin juutalaisille.

Eikä ole myöskään kohtaa, jonka mukaan ympärileikkausta ei pitäisi enää suorittaa. Mikä tuokin mielenkiintoisen kysymyksen: miksi sitten kristittyjen ei tarvitse ympärileikkauttaa lapsiaan , vaikka juutalaisten pitää ?

Vastaus on yksinkertainen: niin kymmenykset, ympärileikkaukset, sapatit kuin juhlatkin annettiin vain ja ainoastaan juutalaisille.

Exap kirjoitti:

"Raamatussa ei ole kohtaa, joka kertoisi, että Herran juhlia ei enää kuuluisi viettää. Päinvastoin, Herran juhlat ovat edelleen voimassa."

Aivan oikein. Ei ole kohtaa jonka mukaan niitä ei enää pitäisi viettää, samoin kuin ei ole kohtaa jonka mukaan muiden kuin juutalaisten pitäisi niitä viettää. Tässä on täsmälleen samasta asiasta kysymys kuin sapatissakin. Kumpaakaan ei ole koskaan annettu muille kuin juutalaisille.

Eikä ole myöskään kohtaa, jonka mukaan ympärileikkausta ei pitäisi enää suorittaa. Mikä tuokin mielenkiintoisen kysymyksen: miksi sitten kristittyjen ei tarvitse ympärileikkauttaa lapsiaan , vaikka juutalaisten pitää ?

Vastaus on yksinkertainen: niin kymmenykset, ympärileikkaukset, sapatit kuin juhlatkin annettiin vain ja ainoastaan juutalaisille.

Lue lisää

<<Vastaus on yksinkertainen: niin kymmenykset, ympärileikkaukset, sapatit kuin juhlatkin annettiin vain ja ainoastaan juutalaisille. >>

Jeesuskin oli vain juutalainen, ei vähimmässäkään määrin kreikkalainen tai roomalainen, ja tullut vain juutalaisia varten, joten tuolla logiikalla koko kristinuskoa ei pitäisi ollakaan.

Stork7 kirjoitti:

Ahaa, saanko vielä kysyä oletko Messiaaninen juutalainen? Olen joitakin kertoja laittanut tämän taulukon näkyviin, jossa on kerrottu 10 käskyn ja Mooseksen lain (seremonialaki) eroista. Mikä sinun mielestäsi sitten on "väliaikainen" ja "varjolaki", jos ei Mooseksen kirjaan kirjoittama laki?

Seremonialain ja 10 käskyn eroavaisuudet:

Mikä laki esikuvasi Jeesuksen uhria ja palvelusta hyväksemme? Seremonialaki (Mooseksen laki) vai 10 käskyä?

Seremonialain kautta silloiset ihmiset saattoivat uskoa anteeksiantoon ja sovitukseen synneistään. He katsoivat Kristukseen uskossa eteenpäin, kun taas tämän päivän kristityt katsovat uskossa taaksepäin Golgatalle. Mooseksen lain merkitys päättyi Jeesuksen kuollessa ristillä. Siitä osoituksena temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia (Luuk.23:45, 46).

SIVEYSLAKI 10 KÄSKYÄ:

Herra itse puhui kansalle (2. Moos. 20:1-22; 5 Moos.4:12,13; 5:6-22)

Jumala itse kirjoitti kivitauluille (2 Moos.24:12; 31:18; 32:16; 5 Moos.9:10; 10:1-4)

Säilytettiin liitonarkissa ( 5 Moos.10:1-5).

Täydellinen laki (Ps19:8; Jaak.1:25)

Vapauden laki, josta on iloa (Jaak.2:11,12; Ps 119:47,77; Room.7:22)

Hengellinen (Room.7:14)

Iankaikkinen ja muuttumaton (Ps.111:7,8; Luuk.16:17)

Osoittaa synnin (Room.3:20; 7:7)

Käytössä tuomiolla (Jaak.2:11,12)

Kristuksen kuolemallaan vahvistama (Jes.42:21; Matt.5:17, 18; Room.3:31).

SEREMONIALAKI:

Mooses opetti kansalle (2.Moos.24:3; 5 Moos. 5:31)

Mooses kirjoitti kirjaan (2 Moos. 24:4; 5. Moos.31:9)

Säilytettiin liitonarkin sivulla (5 Moos. 31:24-26)

Varjolaki (Hebr.10:1-4)

Muodostui taakaksi (Apt.15:1,5,10)

Lihallinen (Hebr.7:16)

Väliaikainen (Hebr.7:12,18)

Osoitti esikuvalliset syntiuhrit (3 Moos. 4 ja 5 luku; Hebr.10:1-4)

Sen perusteella ei tuomita (Kol.2:14-17)

Kristuksen kuollessa poistettu käytännöstä (Ef.2:15; Matt.27:51; Hebr.10:8-14)

Mitä on poistettu uudessa liitossa?

Uhrit (Hepr.10:1)

Ruoat, juomat ja pesot, jotka liittyivät temppelipalvelukseen (Hepr.9:9,10)

Vuotuiset juhlat, uusikuu ja juhliin liittyvät sapatit.(Kol.2:14-17; Gal.4:9,10)

Ympärileikkaus (1 Kor.7:19)

Lue lisää

>> Ahaa, saanko vielä kysyä oletko Messiaaninen juutalainen? <<

En ole messiaaninen juutalainen, vanhempani eivät olleet juutalaisia. Nuodatan Tooraa, mutta en mitään juutalaisten fariseuksilta perimiä perinnäissääntöjä. Kutsun itseäni messiaaniseksi, en juutalaiseksi.

Missään kohtaa Raamattua ei lakia jaotella seremonialakiin ja moraalilakiin. Termi seremonialaki on harhaanjohtava. Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Mooseksen laki olisi taakka. Raamatun mukaan Mooseksen laki on kevyt taakka:

”Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: ‘Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’ Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: ‘Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’” (5. Moos. 30:11-13)

”Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat” (1. Joh. 5:3)

Missään kohtaa Raamattua ei sanota, että Mooseksen laki olisi väliaikainen. Mooseksen laissa sanotaan about miljoona kertaa, että tämä on ikuinen säädös. Jeesus sanoi, että laista ei katoa pieninkään piirto, hän tarkoitti että Toora todellakin on voimassa ilman että siitä katoaisi ainoakaan käsky. Jeremian profetiassa uudesta liitosta sanotaan, että laki eli Toora kirjoitetaan meidän sydämiimme. Uudesss liitossa siis Toora on edelleen voimassa.

"Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani." (Jer 31:33)

Laittamissasi Raamatun kohdissa ei todellakaan sanota, että laki olisi väliaikainen. Minulla ei nyt ole aikaa perata niitä tarkemmin.

Exap kirjoitti:

"Raamatussa ei ole kohtaa, joka kertoisi, että Herran juhlia ei enää kuuluisi viettää. Päinvastoin, Herran juhlat ovat edelleen voimassa."

Aivan oikein. Ei ole kohtaa jonka mukaan niitä ei enää pitäisi viettää, samoin kuin ei ole kohtaa jonka mukaan muiden kuin juutalaisten pitäisi niitä viettää. Tässä on täsmälleen samasta asiasta kysymys kuin sapatissakin. Kumpaakaan ei ole koskaan annettu muille kuin juutalaisille.

Eikä ole myöskään kohtaa, jonka mukaan ympärileikkausta ei pitäisi enää suorittaa. Mikä tuokin mielenkiintoisen kysymyksen: miksi sitten kristittyjen ei tarvitse ympärileikkauttaa lapsiaan , vaikka juutalaisten pitää ?

Vastaus on yksinkertainen: niin kymmenykset, ympärileikkaukset, sapatit kuin juhlatkin annettiin vain ja ainoastaan juutalaisille.

Lue lisää

>> Tässä on täsmälleen samasta asiasta kysymys kuin sapatissakin. Kumpaakaan ei ole koskaan annettu muille kuin juutalaisille. <<

Sapatti annettiin jo luomisessa, ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista. Sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas, eikä kukaan kuvittele, että kymmenen käskyä olisi vain juutalaisille. Mooseksen lain mukaan sapatti on myös muukalaisille. Jesajan mukaan sapatti on myös muukalaisille. Jeesuksen mukaan sapatti on ihmistä, eli koko ihmiskuntaa varten. Jeesus ei sano, että sapatti on juutalaista varten, vaan ihmistä varten.

"Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjattaresi poika ynnä MUUKALAINEN saisivat virkistyä." (2. Moos. 23:12)

”Ja MUUKALAISET, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes. 56:6-7)

”Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” (Mk. 2:27)

Yksi_usko kirjoitti:

Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? Uhrijärjestelmän poistaminen niin nopeasti ei varmaankaan ollut mahdollista. Voisiko olla tosiaan niin, että uhreja suoritettiin entiseen tapaan vain perinteen tähden, kun tosiasiassa uhritoimitukset olivat menettäneet merkityksensä Jeesuksen kuolemaan?

Lue lisää

>> Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? <<

Voimmeko olettaa, että apostoli erehtyi? Mitä muuta hän oli ymmärtänyt väärin? Eikö ole vaarallista ajatella, että Paavali olisi erehtynyt?

Kristitty.net kirjoitti:

>> Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? <<

Voimmeko olettaa, että apostoli erehtyi? Mitä muuta hän oli ymmärtänyt väärin? Eikö ole vaarallista ajatella, että Paavali olisi erehtynyt?

Lue lisää

Paavali ei erehtynyt, tietenkään. Hän kyllä tiesi kaiken paremmin kuin me. Olisiko uhraaminen voinut ollut "lakisääteistä", jota piti noudattaa? Voisiko olla niin, että koska juutalaiset rabbit eivät uskoneet Jeesukseen eikä tietenkään uhriseremoniaa oltu poistettu, niin Paavali täten olisi joutunut noudattamaan maan tapaa? Raamattu ei nimittäin voi olla ristiriidassa ja se, että Raamatussa annetaan ymmärtää, että Jeesuksen uhri oli täydellinen ja kertakaikkinen, tarkoittaa kyllä sitä, ettei tarvitse enää uhrata.

Kristitty.net kirjoitti:

Uhrata ei enää voi ilman temppeliä. Paavali uhrasi temppelissä vielä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeenkin, miksi, jos muka kaikki uhrit oli lakkautettu?

>> Olet siis sitä mieltä, että miehet eivät saa ajaa partaansa? Entä oletko viimeaikoina paljonkin kivitellyt vääräuskoisia? Vai onko sinulla soveliaampi tapa hoitaa pois päiviltä synnintekijöitä? <<

Ei tietenkään pidä ajaa partaa. Raamatussa on selvä periaate, että ketään ei saanut surmata verekseltään, vaan tuomittu oli tuotava seurakunnan eteen reilua oikeudenkäyntiä varten. Kuolemanrangaistuksen toimeenpaneminen on täten esivallan tehtävä. Me elämme diasporassa jossa meillä on maallinen ja pakanallinen esivalta, joka ei surmaa ketään. Olemme siis samassa asemassa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään. Emme elä teokratiassa.

Lue lisää

Kätevää kun voi soveltaa Raamattua sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Jos kerran noudattaa VT :n sapattisääntöjä niin kyllä silloin pitää logiikan mukaan noudattaa myös Jumalan asettamaa kieltoa tappaa ihmisiä. Jos Vt:n ihmiset olisivat jättäneet tappamasta heitä, Jumala olisi ratkaissut heitä välittömästi ja niin hän myös teki. Tuo tapa, josta mainitsit, se on mainittu UT :n puolella. Se on yhteiskunnan keksimä tapa toimia. Miten ihmeessä voit joustaa Jumalan säädöksistä ihmisten tapojen hyväksi?

ookko_ny_iha_varma kirjoitti:

Kätevää kun voi soveltaa Raamattua sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Jos kerran noudattaa VT :n sapattisääntöjä niin kyllä silloin pitää logiikan mukaan noudattaa myös Jumalan asettamaa kieltoa tappaa ihmisiä. Jos Vt:n ihmiset olisivat jättäneet tappamasta heitä, Jumala olisi ratkaissut heitä välittömästi ja niin hän myös teki. Tuo tapa, josta mainitsit, se on mainittu UT :n puolella. Se on yhteiskunnan keksimä tapa toimia. Miten ihmeessä voit joustaa Jumalan säädöksistä ihmisten tapojen hyväksi?

Lue lisää

Laitetaan uudestaan mitä kirjoitin, ehkä käy selväksi: Raamatussa on selvä periaate, että ketään ei saanut surmata verekseltään, vaan tuomittu oli tuotava seurakunnan eteen reilua oikeudenkäyntiä varten. Kuolemanrangaistuksen toimeenpaneminen on täten esivallan tehtävä. Me elämme diasporassa jossa meillä on maallinen ja pakanallinen esivalta, joka ei surmaa ketään. Olemme siis samassa asemassa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään. Emme elä teokratiassa.

"Kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuolemaan tuomittu surmattakoon; yhden ainoan todistajan todistuksen nojalla älköön häntä surmattako." (5. Moos. 17:6)

"Ja nämä kaupungit olkoot teillä turvapaikkoina verenkostajalta, niin ettei tappajan tarvitse kuolla, ennenkuin hän on ollut seurakunnan tuomittavana." (4. Moos. 35:12)

Missään kohtaa Raamattua ei käsketä surmata ketään verekseltään.

Kristitty.net kirjoitti:

Laitetaan uudestaan mitä kirjoitin, ehkä käy selväksi: Raamatussa on selvä periaate, että ketään ei saanut surmata verekseltään, vaan tuomittu oli tuotava seurakunnan eteen reilua oikeudenkäyntiä varten. Kuolemanrangaistuksen toimeenpaneminen on täten esivallan tehtävä. Me elämme diasporassa jossa meillä on maallinen ja pakanallinen esivalta, joka ei surmaa ketään. Olemme siis samassa asemassa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään. Emme elä teokratiassa.

"Kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuolemaan tuomittu surmattakoon; yhden ainoan todistajan todistuksen nojalla älköön häntä surmattako." (5. Moos. 17:6)

"Ja nämä kaupungit olkoot teillä turvapaikkoina verenkostajalta, niin ettei tappajan tarvitse kuolla, ennenkuin hän on ollut seurakunnan tuomittavana." (4. Moos. 35:12)

Missään kohtaa Raamattua ei käsketä surmata ketään verekseltään.

Lue lisää

«Emme elä teokratiassa.»

Teokratia tarkoittaisi sananmukaisesti sitä, että ylin valta on Jumalalla.

Koska käytännössä objektiivista havaintoa Jumalan päätöksistä ei ole missään koskaan ollut, tuo sana tarkoittaa sitä, että ylin valta on jollakin uskonnollisella instituutiolla ja sen johtajilla.

Iran on teokratia. Vatikaani on teokratia.

Olen tavattoman iloinen ja kiitollinen, että en asu teokratiassa.

Adventistit hallitsevana Jumalan edustustona on ajatuksena aivan kauhistuttava.

Maan hallitus olisi tämän näköinen: https://www.adventist.fi/yhteystiedot/hallinto/
Eduskunnan korvaisi Adventtikirkon johtokunta. Ja korkean tason linjaukset tulisivat EU'n sijaan Pääkonferenssilta.

Yhtäkkiä maamme nykyinen hallitus ja eduskunta alkoivat tuntua kohtalaisen päteviltä ja hyviltä hoitamaan tehtäviään. Kaikki on suhteellista.

Kristitty.net kirjoitti:

>> Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? <<

Voimmeko olettaa, että apostoli erehtyi? Mitä muuta hän oli ymmärtänyt väärin? Eikö ole vaarallista ajatella, että Paavali olisi erehtynyt?

Lue lisää

Laitan vielä tuon Raamatunpaikan: Apt. 21:26
26 Paavali otti miehet mukaansa ja puhdistautui seuraavana päivänä heidän kanssaan. Sitten hän meni temppeliin ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumisaikansa päättyisi ja kunkin puolesta suoritettaisiin uhri.

Käsittääkseni on selvää, että Israelissa vielä uhrattiin, itse asiassa temppelin hävitykseen saakka. Jakeessa Paavali noudatti maan tapaa. Paavali ei missään sano, että uhrausta pitää jatkaa, vaan tekee niin kuin maan tapa on. Sen sijaan Paavali selvästi julistaa Jeshuan olleen täydellinen ja kertakaikkinen uhri.

Toinen asia, jota voitaisiin pohtia, on se, että kun temppeli hävitettiin, niin miksi sitä ei rakennettu uudestaan ja uhritoimituksia jatkettu, jos tämä pidettiin niin tärkeänä? Olihan siitä Toorassa käsky. Olisiko Paavalin opetus jo juurtunut kansaan ja useihin rabbeihinkin? Rabbejakinhan oli tullut Jeshuaan uskoviksi.

Jokatapauksessa tuo yllä oleva jae ei kumoa Paavalin opetusta siitä, että Jeshua oli täydellinen ja kertakaikkinen uhri. Paavalin opetus nimenomaan on päinvastainen.

Kristitty.net kirjoitti:

>> Voisi ajatella, että juutalaiset rabbit ja kansa jatkoivat uhraamista, koska eivät käsittäneet Jeesuksen uhria. Voisiko olla, että Paavalikaan ei vielä olisi käsittänyt, että Jeesuksen uhri oli ollut riittävä? <<

Voimmeko olettaa, että apostoli erehtyi? Mitä muuta hän oli ymmärtänyt väärin? Eikö ole vaarallista ajatella, että Paavali olisi erehtynyt?

Lue lisää

Nyt selvisi tuo kohta. Löysin Samuele Bacchiocchin kirjasta: Sapatti ja sunnuntai selityksen tuohon jakeeseen. Oma arvioni oli ollut virheellinen.

Laitan kirjasta lainauksen tähän:
"Meillä on aihetta uskoa, että Luukas käyttää kertomuksessaan johdonmukaisesti juutalaista ajanlaskutapaa. Sen mukaan viikon ensimmäinen päivä alkoi lauantai-iltana auringon laskiessa, jolloin sunnuntain yöosa edelsi päiväosaa. Ensimmäisen päivän ilta, jolloin kokous pidettiin, vastasi näin meidän lauantai-iltaamme. Tätä näkemystä tukee se, että Luukas, vaikka onkin pakana, käyttää juutalaista tapaa kertoessaan evankeliumissaan Kristuksen hautaamisesta: ”Ja silloin oli valmistuspäivä [perjantai], ja sapatti oli alkamaisillaan” (Luuk 23:54). Myös kirjassaan Apostolien teot hän toistuvasti osoittaa kunnioitustaan juutalaista kalenteria ja uskonnollisia tapoja kohtaan. Hän mainitsee esimerkiksi, että Herodes vangitsi Pietarin happamattoman leivän päivien aikana ja että hän aikoi asettaa hänet kansan eteen pääsiäisen jälkeen (12:3,4). Hän kertoo, että hän itsekin lähti Filippistä Paavalin kanssa ”happamattoman leivän juhlan jälkeen” (20:6 vrt. Luuk 22:1,7). Hän ei epäröi toistuvasti osoittaa, miten Paavali kunnioitti juutalaisia tapoja (Apt. 16:1-3; 18:18; 20:16; 21:24). Hän esim. sanoo, että Paavali ”kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin” (20:16). Myöhemmin hän kertoo, miten apostoli kaupungissa painostuksen kohteeksi jouduttuaan puhdistautui ja ”ilmoitti, milloin heidän puhdistautumispäivänsä tulisivat päättymään” (20;26). Näihin voitaisiin lisätä Luukkaan useat viittaukset sapattikokouksiin, joissa Paavali oli läsnä sekä juutalaisten että kreikkalaisten kanssa (Apt. 18:4; vrt 17:2; 16;13; 15;21; 13:14, 42,44). Näiden esimerkkien valossa näyttäisi siltä, että Luukas kunnioitti juutalaista liturgista kalenteria ja käytti sitä melko johdonmukaisesti ajankohtia määritellessään."

Huomasitko tuon kohdan: "...miten apostoli kaupungissa painostuksen kohteeksi jouduttuaan puhdistautui ja "ilmoitti, milloin heidän puhdistautumispäivänsä tulisivat päättymään..."

Paavalia painostettiin!

Siunattua sapattia Sinulle!

Shalom!

Kristitty.net kirjoitti:

Laitetaan uudestaan mitä kirjoitin, ehkä käy selväksi: Raamatussa on selvä periaate, että ketään ei saanut surmata verekseltään, vaan tuomittu oli tuotava seurakunnan eteen reilua oikeudenkäyntiä varten. Kuolemanrangaistuksen toimeenpaneminen on täten esivallan tehtävä. Me elämme diasporassa jossa meillä on maallinen ja pakanallinen esivalta, joka ei surmaa ketään. Olemme siis samassa asemassa kuin juutalaiset Jeesuksen aikaan, meillä ei ole lupa tappaa ketään. Emme elä teokratiassa.

"Kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuolemaan tuomittu surmattakoon; yhden ainoan todistajan todistuksen nojalla älköön häntä surmattako." (5. Moos. 17:6)

"Ja nämä kaupungit olkoot teillä turvapaikkoina verenkostajalta, niin ettei tappajan tarvitse kuolla, ennenkuin hän on ollut seurakunnan tuomittavana." (4. Moos. 35:12)

Missään kohtaa Raamattua ei käsketä surmata ketään verekseltään.

Lue lisää

"Missään kohtaa Raamattua ei käsketä surmata ketään verekseltään."

Ai, tämä oli minulle ihan uutta. Pitäisiköhän ihan uudelleen lukea nuo kohdat, kun mielestäni siellä oli useampikin kohta.

"4.Mooseksen kirja:
25:5 Niin Mooses sanoi Israelin tuomareille: "Surmatkoon jokainen miehistään ne, jotka ovat antautuneet palvelemaan Baal-Peoria."
31:17 Niin surmatkaa siis kaikki poikalapset ja surmatkaa myös jokainen vaimo, joka on yhtynyt mieheen.
Tuomarien kirja:
21:10 Niin kansa lähetti sinne kaksitoista tuhatta sotakuntoista miestä ja käski heitä sanoen: "Menkää ja surmatkaa miekan terällä Gileadin Jaabeksen asukkaat vaimoineen ja lapsineen."

Tai lisää:
"Mutta pappi Joojada antoi sadanpäämiesten, sotajoukon johtajien, astua esiin ja sanoi heille: "Viekää hänet pois rivien välitse, ja joka yrittää seurata häntä, se surmattakoon miekalla." Sillä pappi oli sanonut: "Älkää surmatko häntä Herran temppelissä.""

"Ja niille toisille hän sanoi minun kuulteni: "Kiertäkää kaupungin läpi hänen jäljessään ja surmatkaa. Älkää säälikö, älkää armahtako,"

"Ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.'"

"Jos joku sekaantuu eläimeen, rangaistakoon hänet kuolemalla, ja se eläin tappakaa."

"Älköön kenenkään käsi häneen koskeko, vaan hänet kivitettäköön tahi ammuttakoon kuoliaaksi."

"Sano israelilaisille: Jos joku, kuka tahansa israelilainen tai muukalainen, joka asuu Israelissa, antaa lapsiansa Molokille, hänet rangaistakoon kuolemalla; maan kansa kivittäköön hänet."

Ihan oikeastiko luulet, että näissä tapauksissa kivittämistä tai muuta keinoa saattaa ihminen pois tämän maailman huolista sitten pitkitettiin jollakin oikeudenkäynnillä ???

Ottivathan nuo kivityslistalle langenneen naisen ja Jeesuksen itsensäkin Jeesuksen aikana, ja vaikkapa Filippuksen sen jälkeen. Mikä ihme ja kumma saa sinut kuvittelemaan, että noita rangaistuksia olisi sitten aikanaan jossakin ihme oikeudessa puitu ???

Tuomarointi oli vain hyvin epäselviä riitatapauksia varten. Kyllä Jumalanpilkasta ja lain rikkomisesta sai aina kivittää heti siltä seisomalta.

Exap kirjoitti:

"Missään kohtaa Raamattua ei käsketä surmata ketään verekseltään."

Ai, tämä oli minulle ihan uutta. Pitäisiköhän ihan uudelleen lukea nuo kohdat, kun mielestäni siellä oli useampikin kohta.

"4.Mooseksen kirja:
25:5 Niin Mooses sanoi Israelin tuomareille: "Surmatkoon jokainen miehistään ne, jotka ovat antautuneet palvelemaan Baal-Peoria."
31:17 Niin surmatkaa siis kaikki poikalapset ja surmatkaa myös jokainen vaimo, joka on yhtynyt mieheen.
Tuomarien kirja:
21:10 Niin kansa lähetti sinne kaksitoista tuhatta sotakuntoista miestä ja käski heitä sanoen: "Menkää ja surmatkaa miekan terällä Gileadin Jaabeksen asukkaat vaimoineen ja lapsineen."

Tai lisää:
"Mutta pappi Joojada antoi sadanpäämiesten, sotajoukon johtajien, astua esiin ja sanoi heille: "Viekää hänet pois rivien välitse, ja joka yrittää seurata häntä, se surmattakoon miekalla." Sillä pappi oli sanonut: "Älkää surmatko häntä Herran temppelissä.""

"Ja niille toisille hän sanoi minun kuulteni: "Kiertäkää kaupungin läpi hänen jäljessään ja surmatkaa. Älkää säälikö, älkää armahtako,"

"Ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.'"

"Jos joku sekaantuu eläimeen, rangaistakoon hänet kuolemalla, ja se eläin tappakaa."

"Älköön kenenkään käsi häneen koskeko, vaan hänet kivitettäköön tahi ammuttakoon kuoliaaksi."

"Sano israelilaisille: Jos joku, kuka tahansa israelilainen tai muukalainen, joka asuu Israelissa, antaa lapsiansa Molokille, hänet rangaistakoon kuolemalla; maan kansa kivittäköön hänet."

Ihan oikeastiko luulet, että näissä tapauksissa kivittämistä tai muuta keinoa saattaa ihminen pois tämän maailman huolista sitten pitkitettiin jollakin oikeudenkäynnillä ???

Ottivathan nuo kivityslistalle langenneen naisen ja Jeesuksen itsensäkin Jeesuksen aikana, ja vaikkapa Filippuksen sen jälkeen. Mikä ihme ja kumma saa sinut kuvittelemaan, että noita rangaistuksia olisi sitten aikanaan jossakin ihme oikeudessa puitu ???

Tuomarointi oli vain hyvin epäselviä riitatapauksia varten. Kyllä Jumalanpilkasta ja lain rikkomisesta sai aina kivittää heti siltä seisomalta.

Lue lisää

Raamatussa ei anneta lupaa surmata ketään verekseltään.

"Kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuolemaan tuomittu surmattakoon; yhden ainoan todistajan todistuksen nojalla älköön häntä surmattako." (5. Moos. 17:6)

"Ja nämä kaupungit olkoot teillä turvapaikkoina verenkostajalta, niin ettei tappajan tarvitse kuolla, ennenkuin hän on ollut seurakunnan tuomittavana." (4. Moos. 35:12)

Kahden tai kolment todistajan nojalla kuolemaan tuomittu surmattakoon, tämä tarkoittaa tietenkin että on järjestettävä reilu oikeudenkäynti.

Kai_A kirjoitti:

Pieni kommentti niin asiasta kirjoittaneille adventisteille kuin veli Kristitty.netille.

Mielestäni adventistinen sapatinvietto on riittävästi perusteltavissa UTn pohjalta ja sen mallina on UTn antama sapattiin liittyvä vapaus.

Pitäisi aina lähteä siitä, että vietämme Jeesuksen sapattia emmekä siksi joudu miettimään kuinka selvitä sapatista ilman tulentekoa tai jonkun esineen kantamista. VTn puolelta UTn sapattiin voi liittää sellaista, mikä siihen hyvin sopii. Tietenkin itse sapattikäsky mutta myös sellaiset Jeesuksen sapatin henkeen sopivat asiat kuin se, että sapatti on ilonpäivä.

Tuli tai kantaminen ovat olosuhteista riippuvaisia. Jeesus kannattaa sitä, että sapattina nostetaan härkä kaivosta tai vapautetaan sairas taakoistaan. Hänelle ei ollut ongelmana se, että halvautunut mies kantoi parannuttuaan vuodettaan (=vuodevaatteita?) sapattina, koska hän itse kehottaa miestä niin tekemään.

Kai

Lue lisää

>>Mielestäni adventistinen sapatinvietto on riittävästi perusteltavissa UTn pohjalta ja sen mallina on UTn antama sapattiin liittyvä vapaus. >>

Mitä etua siitä on viettää lepopäivää samana päivänä juutalaisten kanssa verrattuna siihen, että viettäisi sitä yhdessä muun kristikunnan kanssa?

omalehmä kirjoitti:

>>Mielestäni adventistinen sapatinvietto on riittävästi perusteltavissa UTn pohjalta ja sen mallina on UTn antama sapattiin liittyvä vapaus. >>

Mitä etua siitä on viettää lepopäivää samana päivänä juutalaisten kanssa verrattuna siihen, että viettäisi sitä yhdessä muun kristikunnan kanssa?

Lue lisää

Koska Raamatussa käsketään viettää "lepopäivää" eli sapattia lauantaina. Raamatussa ei ole ainuttakaan käskyä viettää lepopäivää sunnuntaina. Jumala siunasi ja pyhitti sapatinpäivän jo luomisviikolla, siksi sapatti on pyhä. Jumala ei milloinkaan pyhittänyt sunnuntaita, siksi sunnuntai ei ole pyhä. Kymmenessä käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä, ei sunnuntaita. Kristikunta on tässä asiassa eksynyt pois Raamatun totuudesta.

Mielestäni ainoastaan uhraaminen loppui.

Satujumaliin uskovien taikauskoisten paimentolaisten julmat eläinuhrit osoittivat kuinka julmia ja säälimättömiä ihmiset voivat olla.
Esim. Jahven nimissä piti teurastaa järjetön määrä viattomia eläimiä vain, koska taikauskoisuus oli ihmisten motiivina. Luultiin, että jumnalien viha leppyy, kun eläimiä teurastetaan. Sairasta luulosairautta paimentolaisten taholta.

Julmia-ihmisiä kirjoitti:

Satujumaliin uskovien taikauskoisten paimentolaisten julmat eläinuhrit osoittivat kuinka julmia ja säälimättömiä ihmiset voivat olla.
Esim. Jahven nimissä piti teurastaa järjetön määrä viattomia eläimiä vain, koska taikauskoisuus oli ihmisten motiivina. Luultiin, että jumnalien viha leppyy, kun eläimiä teurastetaan. Sairasta luulosairautta paimentolaisten taholta.

Lue lisää

Papit ja temppelin henkilökunta sai noista uhreista osansa. Mistä ne muuten olisivat saaneet hyvää rasvaista lihaa syödäkseen. Se järkihän tuossa hommassa oli

Laita Googleen sana "seremonialaki", kyllä sieltä joitain linkkejä tulee näkyviin. Tässä vielä Alfa ja Omega 8 kirjan asiahakemiston selitys "laki, yhteiskunnallinen ja seremonialaki. Kymmenen käskyn lain ohella Israelin kansalla oli laaja lakikokoelma, joka sisälsi yhteiskuntaelämää koskevia säädöksiä ja ennenkaikkea ohjeita siitä, miten jumalanpalveluselämä siihen liittyvine seremonioineen oli järjestettävä. Tämän lain Mooses kirjoitti kirjakääröön Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaisesti, ja se asetettiin pyhäkön kaikkeinpyhimpään liitonarkin sivulle (5 Moos.31:24-26). Jumalanpalvelusseremoniat olivat vertauskuvallisia. Ne havainnollistivat Kristuksen työtä ihmissielujen pelastukseksi ja ne oli tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan, kuin ne täyttyisivät Kristuksen persoonassa (Kol.2:8-14)

Stork7 kirjoitti:

Laita Googleen sana "seremonialaki", kyllä sieltä joitain linkkejä tulee näkyviin. Tässä vielä Alfa ja Omega 8 kirjan asiahakemiston selitys "laki, yhteiskunnallinen ja seremonialaki. Kymmenen käskyn lain ohella Israelin kansalla oli laaja lakikokoelma, joka sisälsi yhteiskuntaelämää koskevia säädöksiä ja ennenkaikkea ohjeita siitä, miten jumalanpalveluselämä siihen liittyvine seremonioineen oli järjestettävä. Tämän lain Mooses kirjoitti kirjakääröön Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaisesti, ja se asetettiin pyhäkön kaikkeinpyhimpään liitonarkin sivulle (5 Moos.31:24-26). Jumalanpalvelusseremoniat olivat vertauskuvallisia. Ne havainnollistivat Kristuksen työtä ihmissielujen pelastukseksi ja ne oli tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan, kuin ne täyttyisivät Kristuksen persoonassa (Kol.2:8-14)

Lue lisää

>>Jumalanpalvelusseremoniat olivat vertauskuvallisia. Ne havainnollistivat Kristuksen työtä ihmissielujen pelastukseksi ja ne oli tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan, kuin ne täyttyisivät Kristuksen persoonassa (Kol.2:8-14)>>

Edellä sanotusta ei kyllä VT:n kirjoituksissa taida olla mitään viitteitä. Ettei vain olisi kristittyjen myöhempää keksintöä!

Stork7 kirjoitti:

Laita Googleen sana "seremonialaki", kyllä sieltä joitain linkkejä tulee näkyviin. Tässä vielä Alfa ja Omega 8 kirjan asiahakemiston selitys "laki, yhteiskunnallinen ja seremonialaki. Kymmenen käskyn lain ohella Israelin kansalla oli laaja lakikokoelma, joka sisälsi yhteiskuntaelämää koskevia säädöksiä ja ennenkaikkea ohjeita siitä, miten jumalanpalveluselämä siihen liittyvine seremonioineen oli järjestettävä. Tämän lain Mooses kirjoitti kirjakääröön Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaisesti, ja se asetettiin pyhäkön kaikkeinpyhimpään liitonarkin sivulle (5 Moos.31:24-26). Jumalanpalvelusseremoniat olivat vertauskuvallisia. Ne havainnollistivat Kristuksen työtä ihmissielujen pelastukseksi ja ne oli tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan, kuin ne täyttyisivät Kristuksen persoonassa (Kol.2:8-14)

Lue lisää

>>Laita Googleen sana "seremonialaki", kyllä sieltä joitain linkkejä tulee näkyviin. Tässä vielä Alfa ja Omega 8 kirjan asiahakemiston selitys "laki, yhteiskunnallinen ja seremonialaki. Kymmenen käskyn lain ohella Israelin kansalla oli laaja lakikokoelma, joka sisälsi yhteiskuntaelämää koskevia säädöksiä ja ennenkaikkea ohjeita siitä, miten jumalanpalveluselämä siihen liittyvine seremonioineen oli järjestettävä>>

Miksi sinä Googleen ja Alfa ja Omega-kirjaan viittaat. Ei muinaishebrealaisilla ollut Googlea eikä tuota kirjaa kertomassa, että heillä on semminenkin kuin seremonialaki erotettuna muista laeista. Tekstejä on pyrittävä ymmärtämään niin kuin noiden tekstien kirjoituksien aikalaiset ne ymmärsivät muutoinhan niiden tarkoitus jää ymmärtämättä.

Stork7 kirjoitti:

Laita Googleen sana "seremonialaki", kyllä sieltä joitain linkkejä tulee näkyviin. Tässä vielä Alfa ja Omega 8 kirjan asiahakemiston selitys "laki, yhteiskunnallinen ja seremonialaki. Kymmenen käskyn lain ohella Israelin kansalla oli laaja lakikokoelma, joka sisälsi yhteiskuntaelämää koskevia säädöksiä ja ennenkaikkea ohjeita siitä, miten jumalanpalveluselämä siihen liittyvine seremonioineen oli järjestettävä. Tämän lain Mooses kirjoitti kirjakääröön Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaisesti, ja se asetettiin pyhäkön kaikkeinpyhimpään liitonarkin sivulle (5 Moos.31:24-26). Jumalanpalvelusseremoniat olivat vertauskuvallisia. Ne havainnollistivat Kristuksen työtä ihmissielujen pelastukseksi ja ne oli tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan, kuin ne täyttyisivät Kristuksen persoonassa (Kol.2:8-14)

Lue lisää

Whiten laajassa tuotannossa suurin osa on kirjoitettu sen ajan ihmisille. Alfa ja Omega -sarjassa on Whiten profetioita, mm. sapattilaki ym. En tiedä kylläkään paljon mitään Whitesta.

No, laitoin hakusanaksi "seremonialaki" ja sieltä löytyikin iso kasa Whiten kirjoja, joissa asiasta puhutaan. Laitan linkin sivulle.

https://m.egwwritings.org/search?lang=fi&query=seremonialaki&suggestion=0

Omalehmä kirjoitti: "Miksi sinä Googleen ja Alfa ja Omega-kirjaan viittaat. Ei muinaishebrealaisilla ollut Googlea eikä tuota kirjaa kertomassa, että heillä on semminenkin kuin seremonialaki erotettuna muista laeista. Tekstejä on pyrittävä ymmärtämään niin kuin noiden tekstien kirjoituksien aikalaiset ne ymmärsivät muutoinhan niiden tarkoitus jää ymmärtämättä. "

Näin on. White ei tietääkseni ole ollut Raamatun opin kanssa pahemmin ristiriidassa, vai onko? Jos olisi ristiriitaa, niin sitten Whiten oppi olisi hylättävä (Whiten omien ohjeiden mukaan). Jos joku haluaa lukea Whiten kirjoja, niin mikäs siinä, luetaanhan sitä muitakin hengellisiä kirjoja. Minäkin olen laittanut lukuisia linkkejä tänne esim. Michael Brownin ja Batya Woottenin kirjoista. :)

Stork7 kirjoitti:

Laita Googleen sana "seremonialaki", kyllä sieltä joitain linkkejä tulee näkyviin. Tässä vielä Alfa ja Omega 8 kirjan asiahakemiston selitys "laki, yhteiskunnallinen ja seremonialaki. Kymmenen käskyn lain ohella Israelin kansalla oli laaja lakikokoelma, joka sisälsi yhteiskuntaelämää koskevia säädöksiä ja ennenkaikkea ohjeita siitä, miten jumalanpalveluselämä siihen liittyvine seremonioineen oli järjestettävä. Tämän lain Mooses kirjoitti kirjakääröön Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaisesti, ja se asetettiin pyhäkön kaikkeinpyhimpään liitonarkin sivulle (5 Moos.31:24-26). Jumalanpalvelusseremoniat olivat vertauskuvallisia. Ne havainnollistivat Kristuksen työtä ihmissielujen pelastukseksi ja ne oli tarkoitettu olemaan voimassa niin kauan, kuin ne täyttyisivät Kristuksen persoonassa (Kol.2:8-14)

Lue lisää

Ja Raamatussa ei tunneta sellaista käsitettä kuin seremonialaki. On vain yksi laki, Toora, joka on ikuinen ja muuttumaton. Raamatussa sanotaan about miljoona kertaa että tämä on ikuinen säädös. Missään kohtaa Tooraa ei vihajata, että laki olisi vain väliaikainen.

Kristitty.net kirjoitti:

Ja Raamatussa ei tunneta sellaista käsitettä kuin seremonialaki. On vain yksi laki, Toora, joka on ikuinen ja muuttumaton. Raamatussa sanotaan about miljoona kertaa että tämä on ikuinen säädös. Missään kohtaa Tooraa ei vihajata, että laki olisi vain väliaikainen.

Lue lisää

Juuri näin se asia on. Mutta kun se nyt ei sovi adventistiseen harhaoppiin, niin adventtikirkko kivenkovaa tuo esiin tuota harhaoppiaan, jolla perustelee muita harhaoppejaan.

Yksi_usko kirjoitti:

Whiten laajassa tuotannossa suurin osa on kirjoitettu sen ajan ihmisille. Alfa ja Omega -sarjassa on Whiten profetioita, mm. sapattilaki ym. En tiedä kylläkään paljon mitään Whitesta.

No, laitoin hakusanaksi "seremonialaki" ja sieltä löytyikin iso kasa Whiten kirjoja, joissa asiasta puhutaan. Laitan linkin sivulle.

https://m.egwwritings.org/search?lang=fi&query=seremonialaki&suggestion=0

Omalehmä kirjoitti: "Miksi sinä Googleen ja Alfa ja Omega-kirjaan viittaat. Ei muinaishebrealaisilla ollut Googlea eikä tuota kirjaa kertomassa, että heillä on semminenkin kuin seremonialaki erotettuna muista laeista. Tekstejä on pyrittävä ymmärtämään niin kuin noiden tekstien kirjoituksien aikalaiset ne ymmärsivät muutoinhan niiden tarkoitus jää ymmärtämättä. "

Näin on. White ei tietääkseni ole ollut Raamatun opin kanssa pahemmin ristiriidassa, vai onko? Jos olisi ristiriitaa, niin sitten Whiten oppi olisi hylättävä (Whiten omien ohjeiden mukaan). Jos joku haluaa lukea Whiten kirjoja, niin mikäs siinä, luetaanhan sitä muitakin hengellisiä kirjoja. Minäkin olen laittanut lukuisia linkkejä tänne esim. Michael Brownin ja Batya Woottenin kirjoista. :)

Lue lisää

" White ei tietääkseni ole ollut Raamatun opin kanssa pahemmin ristiriidassa, vai onko?"

Kysy vain kuinka monessa asiassa.

Mutta suurin osa Ellun valheistahan käsitteli sellaisia asioita, joita Raamatussa ei lainkaan mainita. Hänellä on sivukiloja aiheista, jotka ovat ihan puutaheinää-kertomusta eri Raamatun ihmisten elämästyä ja tapahtumista, joista Raamattu ei puhu yhtään mitään.

Että sellainen satutäti. Ellu oli - kuten olen jo sanonut monesti - toisen luokan hengellinen krijailija, ja pitäisikö tarkentaa, kirjailija jonka tuotannosta taitaa enempi osa olla sitä puhdasta fiktiota.

Mitään profeetallista arvoa noille saduille ei olisi pitänyt koskaan antaa, mutta kun se Ellun profeetallisuushan on ainoa peruste jolla a-kirkko on ratsastanut jo puolitoista vuosisataa. Jos Ellu olisi rehellisesti ja avoimesti myönnetty huijariksi, päiväunien näkijäksi ja haihattelijaksi aikanaan, ei koko a-kirkkoa olisi edes syntynyt.

Kristitty.net kirjoitti:

Ja Raamatussa ei tunneta sellaista käsitettä kuin seremonialaki. On vain yksi laki, Toora, joka on ikuinen ja muuttumaton. Raamatussa sanotaan about miljoona kertaa että tämä on ikuinen säädös. Missään kohtaa Tooraa ei vihajata, että laki olisi vain väliaikainen.

Lue lisää

Jumala kirjoitti omalla sormellaan 10. käskyä, kahteen kivitauluun ja ne pantiin lainarkin sisälle, kerubit arkin päälle. (2Moos, 20:1-17; 31:18; 34:28; 5Moos, 4:1.) . Ikuinen laki.

Kirjakääröön kirjoitettu muu laki pantiin lain arkin viereen (5Moos, 10:1-5; 31:26.)

Uhrilait eivät ole omantunnon lakeja, vaan ne olivat vertauskuvallisia Kristuksesta, joka tuli synnin sovittajaksi. Eläinuhreja ei enää tarvita synnin sovitukseksi.

Kuninkaallinen laki/rakkauden laki/10.käskyä ei ole väliaikainen, mutta uhrilait olivat väliaikaisia ja vertauskuvallisia tulevasta Messiaasta.

Onneksi melkeimpä kaikki uskovat ymmärtää tämän Jeesuksen taydellisen sovituksen, verenvuodatuksen syntien sovitukseksi, eivätkä uhraa eläimiä.

Juutalaisetkaan eivät enää uhraa eläinuhreja, he ymmärtävät uhraamisen rakkauden, ystävyyden tekoina lähimmäisille.

Exap kirjoitti:

" White ei tietääkseni ole ollut Raamatun opin kanssa pahemmin ristiriidassa, vai onko?"

Kysy vain kuinka monessa asiassa.

Mutta suurin osa Ellun valheistahan käsitteli sellaisia asioita, joita Raamatussa ei lainkaan mainita. Hänellä on sivukiloja aiheista, jotka ovat ihan puutaheinää-kertomusta eri Raamatun ihmisten elämästyä ja tapahtumista, joista Raamattu ei puhu yhtään mitään.

Että sellainen satutäti. Ellu oli - kuten olen jo sanonut monesti - toisen luokan hengellinen krijailija, ja pitäisikö tarkentaa, kirjailija jonka tuotannosta taitaa enempi osa olla sitä puhdasta fiktiota.

Mitään profeetallista arvoa noille saduille ei olisi pitänyt koskaan antaa, mutta kun se Ellun profeetallisuushan on ainoa peruste jolla a-kirkko on ratsastanut jo puolitoista vuosisataa. Jos Ellu olisi rehellisesti ja avoimesti myönnetty huijariksi, päiväunien näkijäksi ja haihattelijaksi aikanaan, ei koko a-kirkkoa olisi edes syntynyt.

Lue lisää

Oletko koskaan erehtynyt missään asiassa ?

raamattuun kirjoitti:

Jumala kirjoitti omalla sormellaan 10. käskyä, kahteen kivitauluun ja ne pantiin lainarkin sisälle, kerubit arkin päälle. (2Moos, 20:1-17; 31:18; 34:28; 5Moos, 4:1.) . Ikuinen laki.

Kirjakääröön kirjoitettu muu laki pantiin lain arkin viereen (5Moos, 10:1-5; 31:26.)

Uhrilait eivät ole omantunnon lakeja, vaan ne olivat vertauskuvallisia Kristuksesta, joka tuli synnin sovittajaksi. Eläinuhreja ei enää tarvita synnin sovitukseksi.

Kuninkaallinen laki/rakkauden laki/10.käskyä ei ole väliaikainen, mutta uhrilait olivat väliaikaisia ja vertauskuvallisia tulevasta Messiaasta.

Onneksi melkeimpä kaikki uskovat ymmärtää tämän Jeesuksen taydellisen sovituksen, verenvuodatuksen syntien sovitukseksi, eivätkä uhraa eläimiä.

Juutalaisetkaan eivät enää uhraa eläinuhreja, he ymmärtävät uhraamisen rakkauden, ystävyyden tekoina lähimmäisille.

Lue lisää

Se että muu laki pantiin arkin viereen ei mitenkään automaattisesti tarkoita että muu laki olisi ollut väliaikainen. Raamatussa sanotaan about miljoona kertaa, että tämä on ikuinen säädös.

”Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.”
‭‭2. Mooseksen kirja‬ ‭31:16‬ ‭FINPR

”Katso, minä rakennan temppelin Herran, Jumalani, nimelle, pyhittääkseni sen hänelle, että siinä poltettaisiin hyvänhajuista suitsutusta hänen edessänsä, pidettäisiin aina esillä näkyleipiä ja uhrattaisiin polttouhreja aamuin ja illoin, sapatteina, uudenkuun päivinä ja Herran, meidän Jumalamme, juhlina; tämä on Israelin ikuinen velvollisuus.”
‭‭2. Aikakirja‬ ‭2:4‬ ‭FINPR‬‬

”Ja se tulee hänelle ja hänen jälkeläisillensä ikuiseksi pappeuden liitoksi, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja toimitti sovituksen israelilaisille."”
‭‭4. Mooseksen kirja‬ ‭25:13‬ ‭FINPR‬‬

”Tämä olkoon teille ikuinen säädös, että toimitatte israelilaisille sovituksen kaikista heidän synneistänsä kerran vuodessa." Ja hän teki, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.”
‭‭3. Mooseksen kirja‬ ‭16:34‬ ‭FINPR‬‬

”Se olkoon teille levon päivä, kurittakaa silloin itseänne paastolla; se olkoon ikuinen säädös.”
‭‭3. Mooseksen kirja‬ ‭16:31‬ ‭FINPR‬‬

”Ja tämä olkoon heille ikuinen säädös. Mutta puhdistusveden pirskoittaja pesköön vaatteensa, ja se, joka koskee puhdistusveteen, olkoon saastainen iltaan asti.”
‭‭4. Mooseksen kirja‬ ‭19:21‬ ‭FINPR‬‬

Kristitty.net kirjoitti:

Se että muu laki pantiin arkin viereen ei mitenkään automaattisesti tarkoita että muu laki olisi ollut väliaikainen. Raamatussa sanotaan about miljoona kertaa, että tämä on ikuinen säädös.

”Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.”
‭‭2. Mooseksen kirja‬ ‭31:16‬ ‭FINPR

”Katso, minä rakennan temppelin Herran, Jumalani, nimelle, pyhittääkseni sen hänelle, että siinä poltettaisiin hyvänhajuista suitsutusta hänen edessänsä, pidettäisiin aina esillä näkyleipiä ja uhrattaisiin polttouhreja aamuin ja illoin, sapatteina, uudenkuun päivinä ja Herran, meidän Jumalamme, juhlina; tämä on Israelin ikuinen velvollisuus.”
‭‭2. Aikakirja‬ ‭2:4‬ ‭FINPR‬‬

”Ja se tulee hänelle ja hänen jälkeläisillensä ikuiseksi pappeuden liitoksi, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja toimitti sovituksen israelilaisille."”
‭‭4. Mooseksen kirja‬ ‭25:13‬ ‭FINPR‬‬

”Tämä olkoon teille ikuinen säädös, että toimitatte israelilaisille sovituksen kaikista heidän synneistänsä kerran vuodessa." Ja hän teki, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.”
‭‭3. Mooseksen kirja‬ ‭16:34‬ ‭FINPR‬‬

”Se olkoon teille levon päivä, kurittakaa silloin itseänne paastolla; se olkoon ikuinen säädös.”
‭‭3. Mooseksen kirja‬ ‭16:31‬ ‭FINPR‬‬

”Ja tämä olkoon heille ikuinen säädös. Mutta puhdistusveden pirskoittaja pesköön vaatteensa, ja se, joka koskee puhdistusveteen, olkoon saastainen iltaan asti.”
‭‭4. Mooseksen kirja‬ ‭19:21‬ ‭FINPR‬‬

Lue lisää

Vanha testamentti puhuu Herrasta Jeesuksesta ja hänen tulevasta työstä, eli uhripalvelut olivat vertauskuvallisia. Jeesuksen työ syntien sovittajana onnistui täydellisesti.
Ylimmäinen pappi on Kristus ja hän on nyt taivaissa.
Vanhassa testamentissa vain ylimmäinen pappi sai mennä kerran vuodessa tekemään sovituksen.

Hebr. 8:1 Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa,

Lue Hebrealaiskirje kokonaisuudessaan.
Hebr. 9-12
Olihan tosin ensimmäiselläkin liitolla jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö.
Sillä maja oli valmistettu niin, että siinä oli etumainen maja, jossa oli sekä lampunjalka että pöytä ja näkyleivät, ja sen nimi on "pyhä."
Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin";
siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut,
ja arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä puhua kustakin erikseen.
Kun nyt kaikki on näin järjestetty, menevät papit joka aika etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittamaan,
mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylimmäinen pappi kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien syntien edestä.
Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo.
Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa,
vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti.
Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa,
meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.

raamattuun kirjoitti:

Jumala kirjoitti omalla sormellaan 10. käskyä, kahteen kivitauluun ja ne pantiin lainarkin sisälle, kerubit arkin päälle. (2Moos, 20:1-17; 31:18; 34:28; 5Moos, 4:1.) . Ikuinen laki.

Kirjakääröön kirjoitettu muu laki pantiin lain arkin viereen (5Moos, 10:1-5; 31:26.)

Uhrilait eivät ole omantunnon lakeja, vaan ne olivat vertauskuvallisia Kristuksesta, joka tuli synnin sovittajaksi. Eläinuhreja ei enää tarvita synnin sovitukseksi.

Kuninkaallinen laki/rakkauden laki/10.käskyä ei ole väliaikainen, mutta uhrilait olivat väliaikaisia ja vertauskuvallisia tulevasta Messiaasta.

Onneksi melkeimpä kaikki uskovat ymmärtää tämän Jeesuksen taydellisen sovituksen, verenvuodatuksen syntien sovitukseksi, eivätkä uhraa eläimiä.

Juutalaisetkaan eivät enää uhraa eläinuhreja, he ymmärtävät uhraamisen rakkauden, ystävyyden tekoina lähimmäisille.

Lue lisää

>>Juutalaisetkaan eivät enää uhraa eläinuhreja, he ymmärtävät uhraamisen rakkauden, ystävyyden tekoina lähimmäisille.>>

Eivät niin, koska heillä ei ole temppeliä. Israelissa on kuitenkin myös ryhmittyma, joka haavailee uuden temppelin rakentamisesta ja sen myötä eläinuhritoimitusten uudelleen voimaansaattamisesta.

kysynpävaa kirjoitti:

Oletko koskaan erehtynyt missään asiassa ?

Kerran luulin olevani väärässä, mutta onneksi erehdyin.

Väärässä oleminen ei ole se ongelma, vaan se, että tällaisen väärässä olevan erehtyväisen joku kehtaa nostaa profeetan pallille, tai arvoon, tai että edes mokoma a-kirkko julkeaa vuosidadan pitää tällaisen ihan tavallisen erehtyväisen sukankuluttajan (joskin harvinaisen paljon harhaisia päiväunia näkevän yksilön) tekstejä jossakin ihme "profeetallisessa arvovallassa".

Tai kuten nyt viimeisen muutoksen jälkeen ovat viimein havahtuneet, että suora ilmiselvä valehtelu ei kannata, niin ovatten mokomat tekopyhät teeskentelijät nyt sitten muuttaneet hieman sananmuotoa että se itse harhainen asia koetetaan jotenkin hieman piilottaa. Mutta aivan samaa paskaa se opinkohta edelleen on.

Harhaoppia mikä harhaoppia. Tuo koko opinkohta pitää PERUUTTAA HETI ja julistaa harhaoppiseksi virheeksi josta on nyt tehty parannus, jos joku haluaa olla rehellinen Jumalalle ja itselleen.

Mutta a-kirkosta ei ole myöntämään, että ovat harhaoppien levittäjä. Valitettavasti.

"Mielestäni kysymys ei ole saako tehdä jotain, vaan tarviiko tehdä. "

Aamen. Tässä on juuri se oleellisin kysymys lepopäivälle.

Lepopäivä on lahja ihmiselle: lupa olla murehtimatta elämisestä, huomisesta, työstä tai arjen haasteista.

Jos joku asettaa siihen rajoituksia, se "joku" ei ole Jumala vaan ihminen.

Ja sorry nyt jos sen taas kerran sanon, mutta toiset viettävät sitä lepopäivää sapattina, toiset sunnuntaina. Ei se lepopäivän siunaus eli lepo ja rauha riipu siitä päivästä, vaan sydämen asenteesta; kenelle sen pyhittää.

Exap kirjoitti:

"Mielestäni kysymys ei ole saako tehdä jotain, vaan tarviiko tehdä. "

Aamen. Tässä on juuri se oleellisin kysymys lepopäivälle.

Lepopäivä on lahja ihmiselle: lupa olla murehtimatta elämisestä, huomisesta, työstä tai arjen haasteista.

Jos joku asettaa siihen rajoituksia, se "joku" ei ole Jumala vaan ihminen.

Ja sorry nyt jos sen taas kerran sanon, mutta toiset viettävät sitä lepopäivää sapattina, toiset sunnuntaina. Ei se lepopäivän siunaus eli lepo ja rauha riipu siitä päivästä, vaan sydämen asenteesta; kenelle sen pyhittää.

Lue lisää

<<Mielestäni kysymys ei ole saako tehdä jotain, vaan tarviiko tehdä>>

Olemme vastuussa omista tekemisistä Jumalalle, emme toisille ihmisille. Jos ystävällä on sapattina synttärit, häät, ristiäiset, rippijuhlat ym. juhlia, niin meillä on saatettu leipos sapattiaamuna vielä vaikka täytekakku, jos on tarpeen. Samoin, jos ystävä on tarvinnut muuttoapua, niin olemme olleet mukana. Meille ei tällaisesta auttamisesta ole koskaan tullut huono omatunto. Päin vastoin. Sapattina on lupa tehdä hyvää.

Exap kirjoitti:

"Mielestäni kysymys ei ole saako tehdä jotain, vaan tarviiko tehdä. "

Aamen. Tässä on juuri se oleellisin kysymys lepopäivälle.

Lepopäivä on lahja ihmiselle: lupa olla murehtimatta elämisestä, huomisesta, työstä tai arjen haasteista.

Jos joku asettaa siihen rajoituksia, se "joku" ei ole Jumala vaan ihminen.

Ja sorry nyt jos sen taas kerran sanon, mutta toiset viettävät sitä lepopäivää sapattina, toiset sunnuntaina. Ei se lepopäivän siunaus eli lepo ja rauha riipu siitä päivästä, vaan sydämen asenteesta; kenelle sen pyhittää.

Lue lisää

Raamatun pyhä on sapatti, viikon seitsemäs päivä. Oli sydämmen asenne mikä hyvänsä.
Herra on siunannut ja pyhittänyt sapatin ihmistä varten.
Jumalan pyhyyttä ei ole sunnuntailla.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Mielestäni kysymys ei ole saako tehdä jotain, vaan tarviiko tehdä>>

Olemme vastuussa omista tekemisistä Jumalalle, emme toisille ihmisille. Jos ystävällä on sapattina synttärit, häät, ristiäiset, rippijuhlat ym. juhlia, niin meillä on saatettu leipos sapattiaamuna vielä vaikka täytekakku, jos on tarpeen. Samoin, jos ystävä on tarvinnut muuttoapua, niin olemme olleet mukana. Meille ei tällaisesta auttamisesta ole koskaan tullut huono omatunto. Päin vastoin. Sapattina on lupa tehdä hyvää.

Lue lisää

Juuri näin. Tarvitseeko tehdä, vai onko lupa tehdä. Vai onko kielllettyä tehdä ? Kas siinäpä kysymys,

siis__ kirjoitti:

Raamatun pyhä on sapatti, viikon seitsemäs päivä. Oli sydämmen asenne mikä hyvänsä.
Herra on siunannut ja pyhittänyt sapatin ihmistä varten.
Jumalan pyhyyttä ei ole sunnuntailla.

Lue lisää

"Jumalan pyhyyttä ei ole sunnuntailla."

Ai jaa, sunnuntainako ei siiis tarvitse tehdä hyvää ?

Exap kirjoitti:

"Jumalan pyhyyttä ei ole sunnuntailla."

Ai jaa, sunnuntainako ei siiis tarvitse tehdä hyvää ?

Jaak. 4:17 Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Mielestäni kysymys ei ole saako tehdä jotain, vaan tarviiko tehdä>>

Olemme vastuussa omista tekemisistä Jumalalle, emme toisille ihmisille. Jos ystävällä on sapattina synttärit, häät, ristiäiset, rippijuhlat ym. juhlia, niin meillä on saatettu leipos sapattiaamuna vielä vaikka täytekakku, jos on tarpeen. Samoin, jos ystävä on tarvinnut muuttoapua, niin olemme olleet mukana. Meille ei tällaisesta auttamisesta ole koskaan tullut huono omatunto. Päin vastoin. Sapattina on lupa tehdä hyvää.

Lue lisää

Jumala ei ole pyhittänyt sunnuntaita vaan yksin ja ainoastaan sapatin, mutta elämme maailmassa, jossa emme ole yksin. Vaikka kuinka pyhitämme sapatin, emme sen vuoksi pelastu. Jumala antakoon itse kullekin viisautta oikean sapatin pyhittämisen suhteen.

Yksi_usko kirjoitti:

Jumala ei ole pyhittänyt sunnuntaita vaan yksin ja ainoastaan sapatin, mutta elämme maailmassa, jossa emme ole yksin. Vaikka kuinka pyhitämme sapatin, emme sen vuoksi pelastu. Jumala antakoon itse kullekin viisautta oikean sapatin pyhittämisen suhteen.

Lue lisää

"Jumala antakoon itse kullekin viisautta oikean sapatin pyhittämisen suhteen."

En ole Jumala, mutta annanpa sinulle viisautta sapatin pyhittämiseen liittyen:

ÄLÄ yritä pyhittää sapattia. Nimittäin siksi, että sen on kuulemma Jumala jo tehnyt. Jos siis uskot, että Jumala pyhitti sapatin, niin anna asen asian sitten olla: voin vakuuttaa ettet saa sitä sen paremmin tehtyä kuin mitä Jumala jo teki.

Paljon parempi neuvo onkin tuo jo täällä aiemmin kuultu: "pidä lepopäivä pyhänä". Jos pidät sapattia, pidä se sitten pyhänä, kun taas enemmistö kristityistä pitää lepopäivän juuri siten pyhänä, eli sunnuntaina.

Ihan sama kumpana päivää lepopäivää pidät: lepopäivä on annettu ihmisille lahjaksi.

Exap kirjoitti:

"Jumala antakoon itse kullekin viisautta oikean sapatin pyhittämisen suhteen."

En ole Jumala, mutta annanpa sinulle viisautta sapatin pyhittämiseen liittyen:

ÄLÄ yritä pyhittää sapattia. Nimittäin siksi, että sen on kuulemma Jumala jo tehnyt. Jos siis uskot, että Jumala pyhitti sapatin, niin anna asen asian sitten olla: voin vakuuttaa ettet saa sitä sen paremmin tehtyä kuin mitä Jumala jo teki.

Paljon parempi neuvo onkin tuo jo täällä aiemmin kuultu: "pidä lepopäivä pyhänä". Jos pidät sapattia, pidä se sitten pyhänä, kun taas enemmistö kristityistä pitää lepopäivän juuri siten pyhänä, eli sunnuntaina.

Ihan sama kumpana päivää lepopäivää pidät: lepopäivä on annettu ihmisille lahjaksi.

Lue lisää

<<ÄLÄ yritä pyhittää sapattia. Nimittäin siksi, että sen on kuulemma Jumala jo tehnyt. Jos siis uskot, että Jumala pyhitti sapatin, niin anna asen asian sitten olla: voin vakuuttaa ettet saa sitä sen paremmin tehtyä kuin mitä Jumala jo teki.>>

No joo, kirjoitin väärin. Anteeksi. Tietenkin Jumala pyhitti sapatinpäivän. Minä sen sijaan pidän Jumalan siunaaman ja pyhittämän sapatinpäivän pyhänä.

<<Paljon parempi neuvo onkin tuo jo täällä aiemmin kuultu: "pidä lepopäivä pyhänä". <<

Tuo pitäisi olla, että sapatinpäivä (minulle meni jo perille).

<<Jos pidät sapattia, pidä se sitten pyhänä, kun taas enemmistö kristityistä pitää lepopäivän juuri siten pyhänä, eli sunnuntaina.>>

Pidän sapatinpäivän pyhänä. Tosin enemmistö kristityistä ei pidä pyhänä sapatinpäivää. He pitävät pyhänä kirkon muuttamaa sunnuntaita.

<<Ihan sama kumpana päivää lepopäivää pidät: lepopäivä on annettu ihmisille lahjaksi. >>

Sapatinpäivä on annettu lahjaksi ihmisille. Ei ole sama kumpaa päivää pyhittää, sillä Jumala pyhitti sapatinpäivän eli lauantain, ei sunnuntaita.

Yksi_usko kirjoitti:

<<ÄLÄ yritä pyhittää sapattia. Nimittäin siksi, että sen on kuulemma Jumala jo tehnyt. Jos siis uskot, että Jumala pyhitti sapatin, niin anna asen asian sitten olla: voin vakuuttaa ettet saa sitä sen paremmin tehtyä kuin mitä Jumala jo teki.>>

No joo, kirjoitin väärin. Anteeksi. Tietenkin Jumala pyhitti sapatinpäivän. Minä sen sijaan pidän Jumalan siunaaman ja pyhittämän sapatinpäivän pyhänä.

<<Paljon parempi neuvo onkin tuo jo täällä aiemmin kuultu: "pidä lepopäivä pyhänä". <<

Tuo pitäisi olla, että sapatinpäivä (minulle meni jo perille).

<<Jos pidät sapattia, pidä se sitten pyhänä, kun taas enemmistö kristityistä pitää lepopäivän juuri siten pyhänä, eli sunnuntaina.>>

Pidän sapatinpäivän pyhänä. Tosin enemmistö kristityistä ei pidä pyhänä sapatinpäivää. He pitävät pyhänä kirkon muuttamaa sunnuntaita.

<<Ihan sama kumpana päivää lepopäivää pidät: lepopäivä on annettu ihmisille lahjaksi. >>

Sapatinpäivä on annettu lahjaksi ihmisille. Ei ole sama kumpaa päivää pyhittää, sillä Jumala pyhitti sapatinpäivän eli lauantain, ei sunnuntaita.

Lue lisää

Veliseni, olet joutunut siihen valitettavaan harhaoppiin, jota myös adventismiksi kutsutaan.

Sen harhaopin mukaan, kun Jumala halusi antaa ihmiselle lahjan, lepopäivän, niin se lahja ei olisikaan voimassa muulloin kun tarjouksen päivämääränä. Siitälin huolimatta, että tarjous ei koskenut KETÄÄN muuta kuin juutalaisia ja heidän keskuudessaan eläviä.

Ei siis koskenut sinua.

Heprealaiskirje ulottaa erikoistarjouksen koskemaan muitakin päiviä, eli tarkalleen ottaen, "tätä päivää". Eli jokaista päivää.

Valitsetko elää juutalaisten ikeessä, vai Jeesuksen antamassa levossa, se on ainoa oleellinen kysymys. Valinta on sinun.

Exap kirjoitti:

Veliseni, olet joutunut siihen valitettavaan harhaoppiin, jota myös adventismiksi kutsutaan.

Sen harhaopin mukaan, kun Jumala halusi antaa ihmiselle lahjan, lepopäivän, niin se lahja ei olisikaan voimassa muulloin kun tarjouksen päivämääränä. Siitälin huolimatta, että tarjous ei koskenut KETÄÄN muuta kuin juutalaisia ja heidän keskuudessaan eläviä.

Ei siis koskenut sinua.

Heprealaiskirje ulottaa erikoistarjouksen koskemaan muitakin päiviä, eli tarkalleen ottaen, "tätä päivää". Eli jokaista päivää.

Valitsetko elää juutalaisten ikeessä, vai Jeesuksen antamassa levossa, se on ainoa oleellinen kysymys. Valinta on sinun.

Lue lisää

Mihin Raamatunpaikkoihin perustat näkemyksesi siitä, että sapatti koski vain juutalaisia tai että sapatti koskisi muitakin päiviä? Hebrealaiskirje ei tue kantaasi.

Hepr. 10:1
Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

Hepr. 4:9
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

Kopioin tähän yhden kohdan Bacchiocchin kirjasta Sapatti vai sunnuntai, jossa hän käsittelee Hebrealaiskirjettä:

"Hebrealaiskirjeessä Jumalan kansalle vakuutetaan "sapatinlevon" (sabbatimos) (4:9) siunausten pysyvyyttä ja sitä kehotetaan osallistumaan niistä (4:11). Hebrealaiskirjeen kirjoittaja työskenteli juutalaiskristittyjen yhteisön kanssa, joka ilmeisesti oli omaksunut sen näkemyksen, että sapatin pitämisen siunaukset liittyivät juutalaisten kansalliseen liittoon. Sapatin vietto liitettiin itseasiassa aineelliseen menestykseen, josta ainoastaan liiton yhteisön jäsenet saattoivat nauttia poliittisen rauhan tilassa. Vieroittaakseen näitä juutalaiskristittyjä sellaisesta toiset pois sulkevasta ja materialistisesta sapattinäkemyksestä ja korostaakseen sapatin yleismaailmallista, lunastustyöhön liittyvää ja hengellistä luonnetta kirjoittaja liittää toisiinsa kaksi Vanhan testamentin tekstiä, nimittäin 1. Moos. 2:2 ja Ps. 95:11. Edellisellä hän kytkee sapatinlevon alkuperän kauas luomisen aikaan, jolloin "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa" (Hebr 4:4; vrt. 1. Moos 2:2-3; 2. Moos, 20: 11; 31:17). Se että sapatinlepo oli peräisin Jumalalta, antaa sille yleismaailmallisen ja ikuisen pätevyyden. "Tämä Jumalan sapatti", kuten Adolph Saphir lausuu, "on kaiken rauhan ja levon pohja ja perusta - vakuus lopullisesta ja tyydyttävästä tarkoituksesta luomisessa". Jälkimäisellä tekstillä (Ps. 95:11) hän selittää tämän "sapatinlevon" laajuutta osoittaakseen sen sisältävän pelastuksen siunaukset, jotka saadaan astumalla henkilökohtaisesti "Jumalan lepoon" (4: 10, 3, 5).

Osoittaakseen tätä sapatinlevon "hyvän sanoman" (4:2) yleismaailmallista pelastushistorialista ulottuvuutta - levon, jota koskeva sanoma on ”julistettu meille niin kuin heillekin (nimittäin israelilaisille)” (4:2) ja josta henkilökohtaisesti voidaan osallistua ”uskossa” (4:2) – Hebrealaiskirjeen kirjoittaja tekee muutamia merkittäviä johtopäätöksiä psalmista 95. Ensiksikin hän päättelee, että psalmissa 95:11 mainittu Jumalan vala, jonka mukaan israelilaiset eivät pääsisi hänen lepoonsa, osoittaa, että Jumala on luvannut sapatinlevon. Siihen (nimittäin luvattuun maahan) erämaan sukupolvi ei kuitenkaan päässyt ”tottelemattomuutensa tähden” (4:6; vrt. 3:16-19). ”Tämän vuoksi” hän väittää olevan varmaa, ”että muutamat pääsevät siihen” (4:6). Toiseksi hän osoittaa, että Jumalan sapatinlepo ei saavuttanut täyttymystään vielä silloinkaan, kun seuraava sukupolvi israelilaisia Joosuan johdolla astui levon maahan, koska Jumala Daavidin kautta sanoo vielä ”niin pitkän ajan jälkeen” (4:7): ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne” (Hebr. 4.7, vrt. Ps. 95:7). Se että kauan sen jälkeen kun alkuperäinen julistus sapatinlepo hyvästä sanomasta oli annettu, vieläpä Daavidin aikana, Jumala ”taas” uudistaa lupauksensa sanomalla ”tänä päivänä”, osoittaa, että lupaus päästä Jumalan sapatinlepoon (sabbatimos) on yhä voimassa (4:9). Lopuksi kirjoittaja antaa ymmärtää, että (kuten G. von Rad huomauttaa) ”tuo ´tämä päivä´, jolloin psalmi uudistaa Jumalan tarjouksen levosta, on koittanut Kristuksen tulemuksessa” (4:7). Tällä päättelysarjallaan hän kykenee osoittamaan, että sapatilla on KOLMIULOTTEINEN merkitys. Se on ensinnäkin MUISTO LUOMISEN LOPPUUN SUORITTAMISESTA. Myöhemmin siitä tuli VERTAUSKUVA LUPAUKSESTA ASTUA LEVON MAAHAN JA SEN AJALLISESTA TOTEUTUMISESTA. Lopuksi ”nämä kaksi merkitystä”, jotka (kuten J. Daniélou huomauttaa) olivat ESIKUVAA JA PROFETIAA SIITÄ sabbatismoksesta, SEITSEMÄNNESTÄ PÄIVÄSTÄ, JOKA EI OLLUT VIELÄ KOITTANUT, ovat täyttyneet ja tulleet todellisuudeksi Jumalan kansalle Kristuksen kautta. Asettamalla rinnakkain kaksi tekstiä (1. Moos. 2. 2; Ps. 95:11) Hebralaliskirjeen kirjoittaja tarjoaa järkkymättömän vakuutuksen siitä, että JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA JUMALAN KANSA LOPULTA OSALLISTUU LUOMISEN JA LUNASTUKSEN KOKO TARKOITUKSESTA, JOTA SAPATINLEPO EDUSTAA.


jatkuu...

Yksi_usko kirjoitti:

Mihin Raamatunpaikkoihin perustat näkemyksesi siitä, että sapatti koski vain juutalaisia tai että sapatti koskisi muitakin päiviä? Hebrealaiskirje ei tue kantaasi.

Hepr. 10:1
Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

Hepr. 4:9
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

Kopioin tähän yhden kohdan Bacchiocchin kirjasta Sapatti vai sunnuntai, jossa hän käsittelee Hebrealaiskirjettä:

"Hebrealaiskirjeessä Jumalan kansalle vakuutetaan "sapatinlevon" (sabbatimos) (4:9) siunausten pysyvyyttä ja sitä kehotetaan osallistumaan niistä (4:11). Hebrealaiskirjeen kirjoittaja työskenteli juutalaiskristittyjen yhteisön kanssa, joka ilmeisesti oli omaksunut sen näkemyksen, että sapatin pitämisen siunaukset liittyivät juutalaisten kansalliseen liittoon. Sapatin vietto liitettiin itseasiassa aineelliseen menestykseen, josta ainoastaan liiton yhteisön jäsenet saattoivat nauttia poliittisen rauhan tilassa. Vieroittaakseen näitä juutalaiskristittyjä sellaisesta toiset pois sulkevasta ja materialistisesta sapattinäkemyksestä ja korostaakseen sapatin yleismaailmallista, lunastustyöhön liittyvää ja hengellistä luonnetta kirjoittaja liittää toisiinsa kaksi Vanhan testamentin tekstiä, nimittäin 1. Moos. 2:2 ja Ps. 95:11. Edellisellä hän kytkee sapatinlevon alkuperän kauas luomisen aikaan, jolloin "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa" (Hebr 4:4; vrt. 1. Moos 2:2-3; 2. Moos, 20: 11; 31:17). Se että sapatinlepo oli peräisin Jumalalta, antaa sille yleismaailmallisen ja ikuisen pätevyyden. "Tämä Jumalan sapatti", kuten Adolph Saphir lausuu, "on kaiken rauhan ja levon pohja ja perusta - vakuus lopullisesta ja tyydyttävästä tarkoituksesta luomisessa". Jälkimäisellä tekstillä (Ps. 95:11) hän selittää tämän "sapatinlevon" laajuutta osoittaakseen sen sisältävän pelastuksen siunaukset, jotka saadaan astumalla henkilökohtaisesti "Jumalan lepoon" (4: 10, 3, 5).

Osoittaakseen tätä sapatinlevon "hyvän sanoman" (4:2) yleismaailmallista pelastushistorialista ulottuvuutta - levon, jota koskeva sanoma on ”julistettu meille niin kuin heillekin (nimittäin israelilaisille)” (4:2) ja josta henkilökohtaisesti voidaan osallistua ”uskossa” (4:2) – Hebrealaiskirjeen kirjoittaja tekee muutamia merkittäviä johtopäätöksiä psalmista 95. Ensiksikin hän päättelee, että psalmissa 95:11 mainittu Jumalan vala, jonka mukaan israelilaiset eivät pääsisi hänen lepoonsa, osoittaa, että Jumala on luvannut sapatinlevon. Siihen (nimittäin luvattuun maahan) erämaan sukupolvi ei kuitenkaan päässyt ”tottelemattomuutensa tähden” (4:6; vrt. 3:16-19). ”Tämän vuoksi” hän väittää olevan varmaa, ”että muutamat pääsevät siihen” (4:6). Toiseksi hän osoittaa, että Jumalan sapatinlepo ei saavuttanut täyttymystään vielä silloinkaan, kun seuraava sukupolvi israelilaisia Joosuan johdolla astui levon maahan, koska Jumala Daavidin kautta sanoo vielä ”niin pitkän ajan jälkeen” (4:7): ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne” (Hebr. 4.7, vrt. Ps. 95:7). Se että kauan sen jälkeen kun alkuperäinen julistus sapatinlepo hyvästä sanomasta oli annettu, vieläpä Daavidin aikana, Jumala ”taas” uudistaa lupauksensa sanomalla ”tänä päivänä”, osoittaa, että lupaus päästä Jumalan sapatinlepoon (sabbatimos) on yhä voimassa (4:9). Lopuksi kirjoittaja antaa ymmärtää, että (kuten G. von Rad huomauttaa) ”tuo ´tämä päivä´, jolloin psalmi uudistaa Jumalan tarjouksen levosta, on koittanut Kristuksen tulemuksessa” (4:7). Tällä päättelysarjallaan hän kykenee osoittamaan, että sapatilla on KOLMIULOTTEINEN merkitys. Se on ensinnäkin MUISTO LUOMISEN LOPPUUN SUORITTAMISESTA. Myöhemmin siitä tuli VERTAUSKUVA LUPAUKSESTA ASTUA LEVON MAAHAN JA SEN AJALLISESTA TOTEUTUMISESTA. Lopuksi ”nämä kaksi merkitystä”, jotka (kuten J. Daniélou huomauttaa) olivat ESIKUVAA JA PROFETIAA SIITÄ sabbatismoksesta, SEITSEMÄNNESTÄ PÄIVÄSTÄ, JOKA EI OLLUT VIELÄ KOITTANUT, ovat täyttyneet ja tulleet todellisuudeksi Jumalan kansalle Kristuksen kautta. Asettamalla rinnakkain kaksi tekstiä (1. Moos. 2. 2; Ps. 95:11) Hebralaliskirjeen kirjoittaja tarjoaa järkkymättömän vakuutuksen siitä, että JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA JUMALAN KANSA LOPULTA OSALLISTUU LUOMISEN JA LUNASTUKSEN KOKO TARKOITUKSESTA, JOTA SAPATINLEPO EDUSTAA.


jatkuu...

Lue lisää

Voidaan väittää, että koska kirjeen kirjoittaja ei käsittele varsinaista sapatin viettämistä vaan pikemminkin sen siunausten pysyvyyttä ja täyttymistä, hänen tekstistään ei voida tehdä mitään päätelmiä sen kirjaimellisesta noudattamisesta. Tällainen toteamus tuskin kuitenkaan on oikeutettu, koska kirje on osoitettu JUUTALAISKRISTILLISELLE yhteisölle, joka PITI SUURESSA ARVOSSA JUUTALAISIA TAPOJA KUTEN SAPATINVIETOAKIN. Se, että kirjoittaja ei ryhdy sapatin vieton voimassaolon kärkevään puolustamiseen vaan vain kehottaa osallistumaan sen siunauksista, jotka kuuluvat varmasti Jumalan kansalle (4:9), tekee hänen todistuksestaan sitäkin arvokkaamman, koska siinä SAPATIN VIETTOA PIDETÄÄN ITSESTÄÄN SELVÄNÄ. Kirjeen VASTAANOTTAJAT EIVÄT TARVINNEET TIETOA SAPATTIKÄSKYN VELVOITTAVASTA LUONTEESTA vaan pikemminkin sen todellisesta merkityksestä Kristuksen tulemuksen valossa.

Useimmat selittäjät tulkitsevat sapatinlevon (tai sapatin pitämisen) tarkoittavan tässä (4:9) yksinomaan tulevaisuudessa toteutuvaa sapatinlepoa; he eivät ole tajunneet tämän kehotuksen merkitystä tämänhetkisen sapatin vieton kannasta. Samuel T. Lowrie esittää varsin huomiota herättävän selityksen vallitsevalle väärinkäsitykselle, joka koskee tämän kirjeen opetusta sapatin pitämisestä. Tämä kirje hyväksyttiin kanonisten kirjoitusten joukkoon vasta pitkän aikaa kääntyneistä hebrealaisista koostuneiden seurakuntien olemassaolon jälkeen (lännessä n. 4. vuosisadalla). Tämän vuoksi pakanakristittyihin kuuluvat selittäjät, jotka eivät ole tunteneet kirjeen alkuperäisten lukijoiden olosuhteita, ovat jättäneet huomiotta sellaiset kohdat, joita alkuperäiset juutalaiset käännynnäiset olisivat ymmärtäneet.

On huomattava, että vaikka vakuutus Jumalan kansalle säilyneestä sapatinlevosta (4:9) ja kehotus ”päästä siihen lepoon” (4:11) voi sisältää ajatuksen sen siunausten toteutumisesta tulevaisuudessa (suomal. käännös ”varmasti tuleva” sisältää yksinomaan tämän ajatuksen), teksti kokonaisuudessaan sisältää myös useita merkittäviä viittauksia nykyiseen sapatin pitämisen kokemukseen. Esimerkiksi jakeessa 3 kirjoittaja korostetusti lausuu: ”Sillä me pääsemme (eiserkhometha) lepoon, me, jotka tulimme uskoon.” Kuten R. C. H. Lenski toteaa, tässä esiintyvä preesensmuoto ei ilmaise abstraktia yleismaailmallisuutta, sillä silloin tekstin pitäisi kuulua: ”He pääsevät”. Persoonallinen muoto ”me pääsemme” viittaa kirjoittajaan ja lukijoihin, jotka ”tulivat uskoon” (4:3) ja pääsevät nykyisyydessä siihen ”lepoon”, jota seuraavassa jakeessa luonnehditaan Jumalan sapatinlevoksi ja joka on ollut tarjona maailman luomisesta asti (4:3-4). Samoin verbi, joka on käännetty suomeksi ”varmana pysyy” (4:6) ja ”varmasti tuleva” (4:9), alkutekstissä apoleipetai, joka kirjaimellisesti merkitsee jälkeensä jättämistä, on tässä passiivin preesens-muodossa eikä sen vuoksi välttämättä viittaa tulevaisuuteen. Jae 9 voidaan kääntää sananmukaisesti: ”niin on sapatinlepo jätetty jäljelle Jumalan kansalle”, koska Joosuan sukupolvi ei sen lupauksia tyhjentänyt (jae 8). Preesensmuoto korostaa sen nykyistä pysyvyyttä pikemmin kuin sen tulevaa mahdollisuutta.

Myös jakeessa 7 esiintyvät kaksi ”tänä päivänä” (sémeron)-ilmausta ovat myös merkittäviä. Psalmissa esiintyvä ”tänä päivänä”, jolloin Jumala uudisti ”hyvän sanoman” (4:6) levostaan, osoittaa kirjoittajan käsityksen mukaan, että koska sapainlevon evankeliumi tarjottiin uudelleen Daavidin päivinä, se ulottuu kristilliseen aikaan asti. Ehto sen vastaanottamiselle on sama: ”Älkää paaduttako sydämiänne, kun kuulette hänen äänensä” (4:7). Tässä ei ole kysymys tulevaisuudessa tapahtuvasta vaan nykyisestä ”tämän päivän” vastauksesta hyvään sanomaan. Tässä vastauksessa tiivistyy erinomaisesti kristillinen sapatin pitämisen merkitys. Jakeessa 10 tätä käsitystä edelleen selvennetään vertaamalla toisiinsa Jumalan lepoa ja ihmisen lepoa, ”sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niin kuin Jumala omista teoistansa”. Kumpikaan verbi ”on päässyt” ja ”on saanut levon” ei ole aikamuodoltaan futuurissa, vaan molemmat ovat aoristimuodossa eivätkä sen vuoksi viittaa tulevaan kokemukseen vaan sellaiseen, joka, vaikka onkin jo esiintynyt menneisyydessä, jatkuu nykyisyydessä. Jotkut selittäjät eivät ole tätä havainneet, vaan ovat erehtyneet tulkitsemaan tätä lepoa kuoleman levoksi tai uskovien tulevaisuudessa saamaksi taivaalliseksi perinnöksi. Tämä voi tuskin olla kirjoittajan ainoa tarkoitus, koska hän pyrkii kaikin tavoin osoittamaan, että sapatinlepo on yhä jäljellä nykyisyydessä Jumalan kansalle (4:9).

jatkuu

Yksi_usko kirjoitti:

Voidaan väittää, että koska kirjeen kirjoittaja ei käsittele varsinaista sapatin viettämistä vaan pikemminkin sen siunausten pysyvyyttä ja täyttymistä, hänen tekstistään ei voida tehdä mitään päätelmiä sen kirjaimellisesta noudattamisesta. Tällainen toteamus tuskin kuitenkaan on oikeutettu, koska kirje on osoitettu JUUTALAISKRISTILLISELLE yhteisölle, joka PITI SUURESSA ARVOSSA JUUTALAISIA TAPOJA KUTEN SAPATINVIETOAKIN. Se, että kirjoittaja ei ryhdy sapatin vieton voimassaolon kärkevään puolustamiseen vaan vain kehottaa osallistumaan sen siunauksista, jotka kuuluvat varmasti Jumalan kansalle (4:9), tekee hänen todistuksestaan sitäkin arvokkaamman, koska siinä SAPATIN VIETTOA PIDETÄÄN ITSESTÄÄN SELVÄNÄ. Kirjeen VASTAANOTTAJAT EIVÄT TARVINNEET TIETOA SAPATTIKÄSKYN VELVOITTAVASTA LUONTEESTA vaan pikemminkin sen todellisesta merkityksestä Kristuksen tulemuksen valossa.

Useimmat selittäjät tulkitsevat sapatinlevon (tai sapatin pitämisen) tarkoittavan tässä (4:9) yksinomaan tulevaisuudessa toteutuvaa sapatinlepoa; he eivät ole tajunneet tämän kehotuksen merkitystä tämänhetkisen sapatin vieton kannasta. Samuel T. Lowrie esittää varsin huomiota herättävän selityksen vallitsevalle väärinkäsitykselle, joka koskee tämän kirjeen opetusta sapatin pitämisestä. Tämä kirje hyväksyttiin kanonisten kirjoitusten joukkoon vasta pitkän aikaa kääntyneistä hebrealaisista koostuneiden seurakuntien olemassaolon jälkeen (lännessä n. 4. vuosisadalla). Tämän vuoksi pakanakristittyihin kuuluvat selittäjät, jotka eivät ole tunteneet kirjeen alkuperäisten lukijoiden olosuhteita, ovat jättäneet huomiotta sellaiset kohdat, joita alkuperäiset juutalaiset käännynnäiset olisivat ymmärtäneet.

On huomattava, että vaikka vakuutus Jumalan kansalle säilyneestä sapatinlevosta (4:9) ja kehotus ”päästä siihen lepoon” (4:11) voi sisältää ajatuksen sen siunausten toteutumisesta tulevaisuudessa (suomal. käännös ”varmasti tuleva” sisältää yksinomaan tämän ajatuksen), teksti kokonaisuudessaan sisältää myös useita merkittäviä viittauksia nykyiseen sapatin pitämisen kokemukseen. Esimerkiksi jakeessa 3 kirjoittaja korostetusti lausuu: ”Sillä me pääsemme (eiserkhometha) lepoon, me, jotka tulimme uskoon.” Kuten R. C. H. Lenski toteaa, tässä esiintyvä preesensmuoto ei ilmaise abstraktia yleismaailmallisuutta, sillä silloin tekstin pitäisi kuulua: ”He pääsevät”. Persoonallinen muoto ”me pääsemme” viittaa kirjoittajaan ja lukijoihin, jotka ”tulivat uskoon” (4:3) ja pääsevät nykyisyydessä siihen ”lepoon”, jota seuraavassa jakeessa luonnehditaan Jumalan sapatinlevoksi ja joka on ollut tarjona maailman luomisesta asti (4:3-4). Samoin verbi, joka on käännetty suomeksi ”varmana pysyy” (4:6) ja ”varmasti tuleva” (4:9), alkutekstissä apoleipetai, joka kirjaimellisesti merkitsee jälkeensä jättämistä, on tässä passiivin preesens-muodossa eikä sen vuoksi välttämättä viittaa tulevaisuuteen. Jae 9 voidaan kääntää sananmukaisesti: ”niin on sapatinlepo jätetty jäljelle Jumalan kansalle”, koska Joosuan sukupolvi ei sen lupauksia tyhjentänyt (jae 8). Preesensmuoto korostaa sen nykyistä pysyvyyttä pikemmin kuin sen tulevaa mahdollisuutta.

Myös jakeessa 7 esiintyvät kaksi ”tänä päivänä” (sémeron)-ilmausta ovat myös merkittäviä. Psalmissa esiintyvä ”tänä päivänä”, jolloin Jumala uudisti ”hyvän sanoman” (4:6) levostaan, osoittaa kirjoittajan käsityksen mukaan, että koska sapainlevon evankeliumi tarjottiin uudelleen Daavidin päivinä, se ulottuu kristilliseen aikaan asti. Ehto sen vastaanottamiselle on sama: ”Älkää paaduttako sydämiänne, kun kuulette hänen äänensä” (4:7). Tässä ei ole kysymys tulevaisuudessa tapahtuvasta vaan nykyisestä ”tämän päivän” vastauksesta hyvään sanomaan. Tässä vastauksessa tiivistyy erinomaisesti kristillinen sapatin pitämisen merkitys. Jakeessa 10 tätä käsitystä edelleen selvennetään vertaamalla toisiinsa Jumalan lepoa ja ihmisen lepoa, ”sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niin kuin Jumala omista teoistansa”. Kumpikaan verbi ”on päässyt” ja ”on saanut levon” ei ole aikamuodoltaan futuurissa, vaan molemmat ovat aoristimuodossa eivätkä sen vuoksi viittaa tulevaan kokemukseen vaan sellaiseen, joka, vaikka onkin jo esiintynyt menneisyydessä, jatkuu nykyisyydessä. Jotkut selittäjät eivät ole tätä havainneet, vaan ovat erehtyneet tulkitsemaan tätä lepoa kuoleman levoksi tai uskovien tulevaisuudessa saamaksi taivaalliseksi perinnöksi. Tämä voi tuskin olla kirjoittajan ainoa tarkoitus, koska hän pyrkii kaikin tavoin osoittamaan, että sapatinlepo on yhä jäljellä nykyisyydessä Jumalan kansalle (4:9).

jatkuu

Lue lisää

Vertailtavina jakeessa 10 eivät ole teot, koska Jumalan teot ovat hyviä ja ihmisen pahoja. (vrt. Hebr. 6:1, ”kuolleista töistä”); sen sijaan kysymys on siitä, että ihminen jäljittelee (hosper, niin kuin) Jumalan lepäämistä työstä. Kysymys on SAPATIN LUONNETTA koskevasta yksinkertaisesta lausunnosta, sillä sen olennainen osa on nimenomaan TYÖSTÄ LAKKAAMINEN; ”Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista töistansä (Hebr. 4:4). Kirjoittaja siis selittää Jumalan kansalle jäljellä olevan sapatinlevon (sabbatismos) luonnetta viittaamalla sen peruspiirteeseen, nimittäin työstä lakkaamiseen (4:10). Mutta mitä tämä merkitsee? Kehottaako Hebrealaiskirjeen kirjoittaja lukijoitaan pelkästään keskeyttämään maalliset toimensa sapattina? Koska he olivat juutalaiskristittyjä, he tuskin tarvitsivat tällaista muistutusta. Sitä paitsi näin korostuisi vain levon negatiivinen puoli, ja sapatinlevon siunaukset voivat tuskin olla vain pelkkää kieltoa. Ilmeisesti kirjoittaja sisällyttää sapatinlepoon SYVEMMÄN merkityksen. Tämä voidaan nähdä siinä vastakkainasettelussa, jossa toisella puolella ovat ne, jotka eivät päässeet lepoon tottelemattomuutensa tähden (4:6,11), ja toisella puolella ne, jotka pääsevät lepoon, koska tulivat uskoon (4:2,3). Sapattina lepääminen merkitsee siis LAKKAAMISTA TEKEMISESTÄ, JOTTA VOI KOKEA, MITÄ MERKITSEE OLLA PELASTETTU USKON KAUTTA (4:2,3,11). Uskovien tulee, (kuten Calvin lausuu) ”lakata teoistaan salliakseen Jumalan tehdä tekonsa heissä”. Lepäämällä sapattina kuten Jumalakin lepäsi (4:10) uskova (K. Barthin mukaan) ”tietoisesti osallistuu Jumalan hankkimasta pelastuksesta”.

Hebrealaiskirjeen kirjoittajalle se sapatinlepo, joka on olemassa Jumalan kansaa varten, ei ole pelkkä joutilaisuudessa vietetty päivä, vaan pikemminkin uudistuva tilaisuus päästä Jumalan lepoon. Se merkitsee VAPAUTUMISTA TYÖN HUOLISTA, JOTTA VOIDAAN VAPAASTI VASTAANOTTAA USKON KAUTTA JUMALAN LUOMISEN JA LUNASTUKSEN TARJOAMAT TÄYDELLISET SIUNAUKSET. On kuitenkin huomattava, että tämä pelastuksen siunauksien kokeminen sapattina ei täysin toteudu nykyisyydessä, sillä teksti jatkaa sanoen, että meidän tulee ahkeroida päästäksemme ”siihen lepoon” (4:11). Tämä tulevaisuuteen suuntautuminen merkitsee sitä lopullisen lunastuksen odotusta, josta sapatti on myös merkkinä. Sekä Vanhassa testamentissa että rabbiinisessa kirjallisuudessa sapatti nähdään myös tulevan maailman esikuvana.

Emme tiedä, miten hyvin kirjoittaja oli selvillä evankeliumien sapattiaineistosta. Emme voi olla havaitsematta hänen tulkinnassaan heijastusta Kristuksen esittämästä, sapattia koskevasta lunastushistoriallisesta näkemyksestä. Hebrealaiskirjeen 4. luvussa (vrt. jakeet 3, 4, 5, 10) esitetty ajatus Jumalan sapatinlevon pysyvyydestä sopii hyvin yhteen Johanneksen evankeliumissa esitettyjen Herran sanojen kanssa: ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä” (5:17). Jumalan lepo on todella hänen keskeytymätöntä pelastavaa toimintaansa, jonka tarkoituksena on palauttaa langennut ihminen hänen yhteyteensä. Kristus, jonka Isä lähetti lunastamaan ja ennalleen palauttamaan ihmisen, on Jumalan levon korkein ilmennys. Niinpä Kristuksen suuri lupaus antaa lepo (anapausis) kaikille, jotka tulevat hänen tykönsä (Matt. 11:28) on sapatinlevon (sabbatismos-katapausis) ydin, joka on tarjona Jumalan kansalle (Hebr. 4:1, 3, 5, 9, 11). Nämä pelastuksen siunaukset, joita saamme uskon kautta nauttia nytkin sapattina, koetaan täysin maanpäällisen toivioretkemme päättyessä. Se että Hebrealaiskirjeen 4. luvussa havaitsemme heijastuksen Kristuksen sapattinäkemyksestä aikana, jolloin pelastuksen siunauksia voidaan kokea, osoittaa, että alkukristityt (ainakin muutamat heistä) tulkitsivat Kristuksen opetuksia siten, että he eivät kumonneet kirjaimellisesti tätä käskyä vaan korostivat sen hengellistä arvoa.".

Yksi_usko kirjoitti:

Mihin Raamatunpaikkoihin perustat näkemyksesi siitä, että sapatti koski vain juutalaisia tai että sapatti koskisi muitakin päiviä? Hebrealaiskirje ei tue kantaasi.

Hepr. 10:1
Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

Hepr. 4:9
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

Kopioin tähän yhden kohdan Bacchiocchin kirjasta Sapatti vai sunnuntai, jossa hän käsittelee Hebrealaiskirjettä:

"Hebrealaiskirjeessä Jumalan kansalle vakuutetaan "sapatinlevon" (sabbatimos) (4:9) siunausten pysyvyyttä ja sitä kehotetaan osallistumaan niistä (4:11). Hebrealaiskirjeen kirjoittaja työskenteli juutalaiskristittyjen yhteisön kanssa, joka ilmeisesti oli omaksunut sen näkemyksen, että sapatin pitämisen siunaukset liittyivät juutalaisten kansalliseen liittoon. Sapatin vietto liitettiin itseasiassa aineelliseen menestykseen, josta ainoastaan liiton yhteisön jäsenet saattoivat nauttia poliittisen rauhan tilassa. Vieroittaakseen näitä juutalaiskristittyjä sellaisesta toiset pois sulkevasta ja materialistisesta sapattinäkemyksestä ja korostaakseen sapatin yleismaailmallista, lunastustyöhön liittyvää ja hengellistä luonnetta kirjoittaja liittää toisiinsa kaksi Vanhan testamentin tekstiä, nimittäin 1. Moos. 2:2 ja Ps. 95:11. Edellisellä hän kytkee sapatinlevon alkuperän kauas luomisen aikaan, jolloin "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa" (Hebr 4:4; vrt. 1. Moos 2:2-3; 2. Moos, 20: 11; 31:17). Se että sapatinlepo oli peräisin Jumalalta, antaa sille yleismaailmallisen ja ikuisen pätevyyden. "Tämä Jumalan sapatti", kuten Adolph Saphir lausuu, "on kaiken rauhan ja levon pohja ja perusta - vakuus lopullisesta ja tyydyttävästä tarkoituksesta luomisessa". Jälkimäisellä tekstillä (Ps. 95:11) hän selittää tämän "sapatinlevon" laajuutta osoittaakseen sen sisältävän pelastuksen siunaukset, jotka saadaan astumalla henkilökohtaisesti "Jumalan lepoon" (4: 10, 3, 5).

Osoittaakseen tätä sapatinlevon "hyvän sanoman" (4:2) yleismaailmallista pelastushistorialista ulottuvuutta - levon, jota koskeva sanoma on ”julistettu meille niin kuin heillekin (nimittäin israelilaisille)” (4:2) ja josta henkilökohtaisesti voidaan osallistua ”uskossa” (4:2) – Hebrealaiskirjeen kirjoittaja tekee muutamia merkittäviä johtopäätöksiä psalmista 95. Ensiksikin hän päättelee, että psalmissa 95:11 mainittu Jumalan vala, jonka mukaan israelilaiset eivät pääsisi hänen lepoonsa, osoittaa, että Jumala on luvannut sapatinlevon. Siihen (nimittäin luvattuun maahan) erämaan sukupolvi ei kuitenkaan päässyt ”tottelemattomuutensa tähden” (4:6; vrt. 3:16-19). ”Tämän vuoksi” hän väittää olevan varmaa, ”että muutamat pääsevät siihen” (4:6). Toiseksi hän osoittaa, että Jumalan sapatinlepo ei saavuttanut täyttymystään vielä silloinkaan, kun seuraava sukupolvi israelilaisia Joosuan johdolla astui levon maahan, koska Jumala Daavidin kautta sanoo vielä ”niin pitkän ajan jälkeen” (4:7): ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne” (Hebr. 4.7, vrt. Ps. 95:7). Se että kauan sen jälkeen kun alkuperäinen julistus sapatinlepo hyvästä sanomasta oli annettu, vieläpä Daavidin aikana, Jumala ”taas” uudistaa lupauksensa sanomalla ”tänä päivänä”, osoittaa, että lupaus päästä Jumalan sapatinlepoon (sabbatimos) on yhä voimassa (4:9). Lopuksi kirjoittaja antaa ymmärtää, että (kuten G. von Rad huomauttaa) ”tuo ´tämä päivä´, jolloin psalmi uudistaa Jumalan tarjouksen levosta, on koittanut Kristuksen tulemuksessa” (4:7). Tällä päättelysarjallaan hän kykenee osoittamaan, että sapatilla on KOLMIULOTTEINEN merkitys. Se on ensinnäkin MUISTO LUOMISEN LOPPUUN SUORITTAMISESTA. Myöhemmin siitä tuli VERTAUSKUVA LUPAUKSESTA ASTUA LEVON MAAHAN JA SEN AJALLISESTA TOTEUTUMISESTA. Lopuksi ”nämä kaksi merkitystä”, jotka (kuten J. Daniélou huomauttaa) olivat ESIKUVAA JA PROFETIAA SIITÄ sabbatismoksesta, SEITSEMÄNNESTÄ PÄIVÄSTÄ, JOKA EI OLLUT VIELÄ KOITTANUT, ovat täyttyneet ja tulleet todellisuudeksi Jumalan kansalle Kristuksen kautta. Asettamalla rinnakkain kaksi tekstiä (1. Moos. 2. 2; Ps. 95:11) Hebralaliskirjeen kirjoittaja tarjoaa järkkymättömän vakuutuksen siitä, että JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA JUMALAN KANSA LOPULTA OSALLISTUU LUOMISEN JA LUNASTUKSEN KOKO TARKOITUKSESTA, JOTA SAPATINLEPO EDUSTAA.


jatkuu...

Lue lisää

En jaksanut lukea tuota copypasteustasi, pidä tunkkisi.

Mutta tuohon kysymykseesi ihan ensimmäisen tekstisi alussa vastaan.

"Mihin Raamatunpaikkoihin perustat näkemyksesi siitä, että sapatti koski vain juutalaisia tai että sapatti koskisi muitakin päiviä? Hebrealaiskirje ei tue kantaasi."

Perustan näkemykseni siihen mitä Raamattu sanoo: ""Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät."

Ja samaa sanovat lukuisat muut kohdat. Yhtä ainoatakaan ei löydy, jossa sapatti olisi ulotettu muihin kuin israelin alueelle.

Ihan oikeastiko et ole lukenut Raamattua kun noin vihjailet, VALEHTELIJA ?

Ja että heprealaiskirje ei muka tue kantaani ? Mene suolle, VALEHTELIJA !
"4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne"."

Ettäsilleen, teeskentelijä.

TEESKENTELIJÄ, HARHAOPETTAJA, VALEHTELIJA, VAI MIKSI HALUAT MINUN SINUA YKSI_USKO OIKEUTETUSTI NIMITTÄVÄN ???

Myönnä nyt jo aikuisen oikeesti, että nämä kohdat eivät sinulle tulleet mitenkään yllätyksenä. Jos ei tyyli muutu, niin alan jatkossa käyttää sinusta vain edellämainittuja ja sen tyylisiä nimityksiä, jotka ovat täysin oikeutettuja sinun kohdallasi.

Yksi_usko kirjoitti:

Mihin Raamatunpaikkoihin perustat näkemyksesi siitä, että sapatti koski vain juutalaisia tai että sapatti koskisi muitakin päiviä? Hebrealaiskirje ei tue kantaasi.

Hepr. 10:1
Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.

Hepr. 4:9
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.

Kopioin tähän yhden kohdan Bacchiocchin kirjasta Sapatti vai sunnuntai, jossa hän käsittelee Hebrealaiskirjettä:

"Hebrealaiskirjeessä Jumalan kansalle vakuutetaan "sapatinlevon" (sabbatimos) (4:9) siunausten pysyvyyttä ja sitä kehotetaan osallistumaan niistä (4:11). Hebrealaiskirjeen kirjoittaja työskenteli juutalaiskristittyjen yhteisön kanssa, joka ilmeisesti oli omaksunut sen näkemyksen, että sapatin pitämisen siunaukset liittyivät juutalaisten kansalliseen liittoon. Sapatin vietto liitettiin itseasiassa aineelliseen menestykseen, josta ainoastaan liiton yhteisön jäsenet saattoivat nauttia poliittisen rauhan tilassa. Vieroittaakseen näitä juutalaiskristittyjä sellaisesta toiset pois sulkevasta ja materialistisesta sapattinäkemyksestä ja korostaakseen sapatin yleismaailmallista, lunastustyöhön liittyvää ja hengellistä luonnetta kirjoittaja liittää toisiinsa kaksi Vanhan testamentin tekstiä, nimittäin 1. Moos. 2:2 ja Ps. 95:11. Edellisellä hän kytkee sapatinlevon alkuperän kauas luomisen aikaan, jolloin "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa" (Hebr 4:4; vrt. 1. Moos 2:2-3; 2. Moos, 20: 11; 31:17). Se että sapatinlepo oli peräisin Jumalalta, antaa sille yleismaailmallisen ja ikuisen pätevyyden. "Tämä Jumalan sapatti", kuten Adolph Saphir lausuu, "on kaiken rauhan ja levon pohja ja perusta - vakuus lopullisesta ja tyydyttävästä tarkoituksesta luomisessa". Jälkimäisellä tekstillä (Ps. 95:11) hän selittää tämän "sapatinlevon" laajuutta osoittaakseen sen sisältävän pelastuksen siunaukset, jotka saadaan astumalla henkilökohtaisesti "Jumalan lepoon" (4: 10, 3, 5).

Osoittaakseen tätä sapatinlevon "hyvän sanoman" (4:2) yleismaailmallista pelastushistorialista ulottuvuutta - levon, jota koskeva sanoma on ”julistettu meille niin kuin heillekin (nimittäin israelilaisille)” (4:2) ja josta henkilökohtaisesti voidaan osallistua ”uskossa” (4:2) – Hebrealaiskirjeen kirjoittaja tekee muutamia merkittäviä johtopäätöksiä psalmista 95. Ensiksikin hän päättelee, että psalmissa 95:11 mainittu Jumalan vala, jonka mukaan israelilaiset eivät pääsisi hänen lepoonsa, osoittaa, että Jumala on luvannut sapatinlevon. Siihen (nimittäin luvattuun maahan) erämaan sukupolvi ei kuitenkaan päässyt ”tottelemattomuutensa tähden” (4:6; vrt. 3:16-19). ”Tämän vuoksi” hän väittää olevan varmaa, ”että muutamat pääsevät siihen” (4:6). Toiseksi hän osoittaa, että Jumalan sapatinlepo ei saavuttanut täyttymystään vielä silloinkaan, kun seuraava sukupolvi israelilaisia Joosuan johdolla astui levon maahan, koska Jumala Daavidin kautta sanoo vielä ”niin pitkän ajan jälkeen” (4:7): ”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne” (Hebr. 4.7, vrt. Ps. 95:7). Se että kauan sen jälkeen kun alkuperäinen julistus sapatinlepo hyvästä sanomasta oli annettu, vieläpä Daavidin aikana, Jumala ”taas” uudistaa lupauksensa sanomalla ”tänä päivänä”, osoittaa, että lupaus päästä Jumalan sapatinlepoon (sabbatimos) on yhä voimassa (4:9). Lopuksi kirjoittaja antaa ymmärtää, että (kuten G. von Rad huomauttaa) ”tuo ´tämä päivä´, jolloin psalmi uudistaa Jumalan tarjouksen levosta, on koittanut Kristuksen tulemuksessa” (4:7). Tällä päättelysarjallaan hän kykenee osoittamaan, että sapatilla on KOLMIULOTTEINEN merkitys. Se on ensinnäkin MUISTO LUOMISEN LOPPUUN SUORITTAMISESTA. Myöhemmin siitä tuli VERTAUSKUVA LUPAUKSESTA ASTUA LEVON MAAHAN JA SEN AJALLISESTA TOTEUTUMISESTA. Lopuksi ”nämä kaksi merkitystä”, jotka (kuten J. Daniélou huomauttaa) olivat ESIKUVAA JA PROFETIAA SIITÄ sabbatismoksesta, SEITSEMÄNNESTÄ PÄIVÄSTÄ, JOKA EI OLLUT VIELÄ KOITTANUT, ovat täyttyneet ja tulleet todellisuudeksi Jumalan kansalle Kristuksen kautta. Asettamalla rinnakkain kaksi tekstiä (1. Moos. 2. 2; Ps. 95:11) Hebralaliskirjeen kirjoittaja tarjoaa järkkymättömän vakuutuksen siitä, että JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA JUMALAN KANSA LOPULTA OSALLISTUU LUOMISEN JA LUNASTUKSEN KOKO TARKOITUKSESTA, JOTA SAPATINLEPO EDUSTAA.


jatkuu...

Lue lisää

Minulta ylläpito poistaa kommentteja, joissa lainaan pari Ellun harhaoppilausetta. Sinä puolestaan kommentoit sivukaupalla jonkin pattiotsan tekstiä, eikä poisteta, ja linkki toisensa perään kaikenlaista roskavideota, jota ei poisteta.

En voi mitään suoli24:n surkealle ylläpidolle.

Mutta sinulle, sanon nyt ihan oikeasti: olet varmaan enemmän kuin kymmenen kertaa nähnyt kommentointini ja Raamatun perustelut sille, että sapatti annettiin vain ja ainoastaan israelilaisille, heidän eläimilleen, ja niille jotka heidän keskellään elelivät. Ja se on Raamatun totuus.

Miten KEHTAAT esittää jälleen noita valheitasi, ikään kuin et olisi lukenut koskaan Raamatun kohtia jotka olen tänne esiin tuonut ??? Häpeäisit edes.

Raamatun totuus on se, ettei sapattia ole koskaan pakanoille noudatettavaksi annettu.

Exap kirjoitti:

Minulta ylläpito poistaa kommentteja, joissa lainaan pari Ellun harhaoppilausetta. Sinä puolestaan kommentoit sivukaupalla jonkin pattiotsan tekstiä, eikä poisteta, ja linkki toisensa perään kaikenlaista roskavideota, jota ei poisteta.

En voi mitään suoli24:n surkealle ylläpidolle.

Mutta sinulle, sanon nyt ihan oikeasti: olet varmaan enemmän kuin kymmenen kertaa nähnyt kommentointini ja Raamatun perustelut sille, että sapatti annettiin vain ja ainoastaan israelilaisille, heidän eläimilleen, ja niille jotka heidän keskellään elelivät. Ja se on Raamatun totuus.

Miten KEHTAAT esittää jälleen noita valheitasi, ikään kuin et olisi lukenut koskaan Raamatun kohtia jotka olen tänne esiin tuonut ??? Häpeäisit edes.

Raamatun totuus on se, ettei sapattia ole koskaan pakanoille noudatettavaksi annettu.

Lue lisää

Kysyisin sinulta Exap, Jos Jumalan laki oli olemassa jo Siinaita edeltävinä vuosituhansina, miksi hän ei ilmoittanut sitä Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa ?

kysynpävaa kirjoitti:

Kysyisin sinulta Exap, Jos Jumalan laki oli olemassa jo Siinaita edeltävinä vuosituhansina, miksi hän ei ilmoittanut sitä Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa ?

Sinäkö kysyt minulta ? Minulta, joka olen julkisesti ilmoittanut ja sanonut, että laki annettiin vasta Israelille.

Luepa Hesekielin 20. luku. Se selventänee asiaa sinullekin.

Exap kirjoitti:

En jaksanut lukea tuota copypasteustasi, pidä tunkkisi.

Mutta tuohon kysymykseesi ihan ensimmäisen tekstisi alussa vastaan.

"Mihin Raamatunpaikkoihin perustat näkemyksesi siitä, että sapatti koski vain juutalaisia tai että sapatti koskisi muitakin päiviä? Hebrealaiskirje ei tue kantaasi."

Perustan näkemykseni siihen mitä Raamattu sanoo: ""Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät."

Ja samaa sanovat lukuisat muut kohdat. Yhtä ainoatakaan ei löydy, jossa sapatti olisi ulotettu muihin kuin israelin alueelle.

Ihan oikeastiko et ole lukenut Raamattua kun noin vihjailet, VALEHTELIJA ?

Ja että heprealaiskirje ei muka tue kantaani ? Mene suolle, VALEHTELIJA !
"4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne"."

Ettäsilleen, teeskentelijä.

TEESKENTELIJÄ, HARHAOPETTAJA, VALEHTELIJA, VAI MIKSI HALUAT MINUN SINUA YKSI_USKO OIKEUTETUSTI NIMITTÄVÄN ???

Myönnä nyt jo aikuisen oikeesti, että nämä kohdat eivät sinulle tulleet mitenkään yllätyksenä. Jos ei tyyli muutu, niin alan jatkossa käyttää sinusta vain edellämainittuja ja sen tyylisiä nimityksiä, jotka ovat täysin oikeutettuja sinun kohdallasi.

Lue lisää

<<Ihan oikeastiko et ole lukenut Raamattua kun noin vihjailet, VALEHTELIJA ?
...Ja että heprealaiskirje ei muka tue kantaani ? Mene suolle, VALEHTELIJA !
...Ettäsilleen, teeskentelijä.
...TEESKENTELIJÄ, HARHAOPETTAJA, VALEHTELIJA, VAI MIKSI HALUAT MINUN SINUA YKSI_USKO OIKEUTETUSTI NIMITTÄVÄN ???
...Miten KEHTAAT esittää jälleen noita valheitasi, ikään kuin et olisi lukenut koskaan Raamatun kohtia jotka olen tänne esiin tuonut ??? Häpeäisit edes.
...Raamatun totuus on se, ettei sapattia ole koskaan pakanoille noudatettavaksi annettu. >>

Surullista luettavaa, vaikka ehkä hieman huvittavaakin. Lepää ihmeessä - minä se sitten mielestäsi onkaan. Minä pyhitän sapatin eli lauantain niin hyvin kuin minun on mahdollista.

Yksi_usko kirjoitti:

<<Ihan oikeastiko et ole lukenut Raamattua kun noin vihjailet, VALEHTELIJA ?
...Ja että heprealaiskirje ei muka tue kantaani ? Mene suolle, VALEHTELIJA !
...Ettäsilleen, teeskentelijä.
...TEESKENTELIJÄ, HARHAOPETTAJA, VALEHTELIJA, VAI MIKSI HALUAT MINUN SINUA YKSI_USKO OIKEUTETUSTI NIMITTÄVÄN ???
...Miten KEHTAAT esittää jälleen noita valheitasi, ikään kuin et olisi lukenut koskaan Raamatun kohtia jotka olen tänne esiin tuonut ??? Häpeäisit edes.
...Raamatun totuus on se, ettei sapattia ole koskaan pakanoille noudatettavaksi annettu. >>

Surullista luettavaa, vaikka ehkä hieman huvittavaakin. Lepää ihmeessä - minä se sitten mielestäsi onkaan. Minä pyhitän sapatin eli lauantain niin hyvin kuin minun on mahdollista.

Lue lisää

Et siis edes häpeä ?

Exap kirjoitti:

Et siis edes häpeä ?

Anteeksi, jos olen loukannut sinua jotenkin.

Yksi_usko kirjoitti:

Anteeksi, jos olen loukannut sinua jotenkin.

Vastauksesi kertoo kaiken. Ei siis syytä palata,

Exap kirjoitti:

Minulta ylläpito poistaa kommentteja, joissa lainaan pari Ellun harhaoppilausetta. Sinä puolestaan kommentoit sivukaupalla jonkin pattiotsan tekstiä, eikä poisteta, ja linkki toisensa perään kaikenlaista roskavideota, jota ei poisteta.

En voi mitään suoli24:n surkealle ylläpidolle.

Mutta sinulle, sanon nyt ihan oikeasti: olet varmaan enemmän kuin kymmenen kertaa nähnyt kommentointini ja Raamatun perustelut sille, että sapatti annettiin vain ja ainoastaan israelilaisille, heidän eläimilleen, ja niille jotka heidän keskellään elelivät. Ja se on Raamatun totuus.

Miten KEHTAAT esittää jälleen noita valheitasi, ikään kuin et olisi lukenut koskaan Raamatun kohtia jotka olen tänne esiin tuonut ??? Häpeäisit edes.

Raamatun totuus on se, ettei sapattia ole koskaan pakanoille noudatettavaksi annettu.

Lue lisää

>> Mutta sinulle, sanon nyt ihan oikeasti: olet varmaan enemmän kuin kymmenen kertaa nähnyt kommentointini ja Raamatun perustelut sille, että sapatti annettiin vain ja ainoastaan israelilaisille, heidän eläimilleen, ja niille jotka heidän keskellään elelivät. Ja se on Raamatun totuus <<

Sapatti annettiin jo luomisessa, ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista. Sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas, eikä kukaan kuvittele, että kymmenen käskyä olisi vain juutalaisille. Mooseksen lain mukaan sapatti on myös muukalaisille. Jesajan mukaan sapatti on myös muukalaisille. Jeesuksen mukaan sapatti on ihmistä, eli koko ihmiskuntaa varten. Jeesus ei sano, että sapatti on juutalaista varten, vaan ihmistä varten, eli koko ihmiskuntaa varten.

"Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjattaresi poika ynnä MUUKALAINEN saisivat virkistyä." (2. Moos. 23:12)

”Ja MUUKALAISET, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes. 56:6-7)

”Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” (Mk. 2:27)

Kristitty.net kirjoitti:

>> Mutta sinulle, sanon nyt ihan oikeasti: olet varmaan enemmän kuin kymmenen kertaa nähnyt kommentointini ja Raamatun perustelut sille, että sapatti annettiin vain ja ainoastaan israelilaisille, heidän eläimilleen, ja niille jotka heidän keskellään elelivät. Ja se on Raamatun totuus <<

Sapatti annettiin jo luomisessa, ennen kuin maailmassa oli ainuttakaan juutalaista. Sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas, eikä kukaan kuvittele, että kymmenen käskyä olisi vain juutalaisille. Mooseksen lain mukaan sapatti on myös muukalaisille. Jesajan mukaan sapatti on myös muukalaisille. Jeesuksen mukaan sapatti on ihmistä, eli koko ihmiskuntaa varten. Jeesus ei sano, että sapatti on juutalaista varten, vaan ihmistä varten, eli koko ihmiskuntaa varten.

"Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjattaresi poika ynnä MUUKALAINEN saisivat virkistyä." (2. Moos. 23:12)

”Ja MUUKALAISET, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes. 56:6-7)

”Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” (Mk. 2:27)

Lue lisää

<<Sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas>>

Ssapattikäsky on neljäs. Oletko huomannut, että kuvien kumartamiskäsky on poistettu meidän katekismuksestamme. Tämäkin on kait paavin kirkon puuhailuja, koska heille kuvien kumartaminen on niin tärkeää. Jotta kymmenluku olisi pysynyt samana, niin viimeinen, himoitsemiskäsky on jaettu. Laitan alle esimerkin käskyistä (2 Moos. 20:2-17) ja erotelen esimerkin vuoksi kaikki käskyt.

Näissä neljässä käskyssä kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken:

1. käsky kieltää pitämästä muita Jumalia (2. Moos. 20:2-3)
2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia.

2. käsky: kuvien kumartamisen kieltäminen (2. Moos. 20:4-6)
4 "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 5 Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 6 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.

3. käsky: Jumalan nimen väärinkäytön kieltäminen (2. Moos. 20:7)
7 "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.*

4. käsky: sapattikäsky (2. Moos. 20:8-11)
8 "Muista pyhittää lepopäivä. 9 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. 11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Näissä kuudessa käskyssä kehotetaan rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseään:

5. käsky: vanhempien kunnioittaminen (2. Moos. 20:12)
12 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

6. käsky: tappamisen kieltäminen (2. Moos. 20:13)
13 "Älä tapa.

7. käsky: huoruuden kieltäminen (2. Moos. 20:14)
14 "Älä tee aviorikosta.

8. käsky: varastamisen kieltäminen (2. Moos. 20:15)
15 "Älä varasta.

9. käsky: valehtelemisen kieltäminen (2. Moos. 20:16)
16 "Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.

10. käsky: himoitsemiskäsky (2. Moos. 20:17)
17 "Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen."

Tässä linkki Raamattuun: http://www.raamattu.fi/1992/2Moos.20.html#o37
Tässä linkki katekismukseen: http://katekismus.fi/10kaskya/10kaskya.html

Exap kirjoitti:

Sinäkö kysyt minulta ? Minulta, joka olen julkisesti ilmoittanut ja sanonut, että laki annettiin vasta Israelille.

Luepa Hesekielin 20. luku. Se selventänee asiaa sinullekin.

Lue lisää

<<Luepa Hesekielin 20. luku. Se selventänee asiaa sinullekin<<

Luin tuon luvun ja se vahvisti entisestään käsitystäni. Alla olevassa Raamatunkohdassa (Hes. 20:10-12) voidaan huomata ero säädöksistä ja määräyksistä (eli varjolaista, jota säilytettiin arkin sivulla, ja joka viittasi Jeshuaan) ja sapatilla (joka sisältyi 10 käskyn lakiin, jota säilytettiin arkin sisällä). Tämän kohdan mukaan sapatti oli merkkinä liitosta. Sapatti muistuttaa myös siitä, että kuulumme Herrallemme Jeshualle. Herra pyhitti sapatin ja Hänen omansa pyhittävät myös sapatin. Alla kohta ja linkki.

10 "Niin minä vein heidät Egyptistä ja johdin heidät autiomaahan. 11 Siellä minä annoin heille säädökseni ja määräykseni -- joka niitä noudattaa, saa elää. 12 Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja muistuttaisi heitä siitä, että minä, Herra, olen pyhittänyt heidät omaksi kansakseni.

http://www.raamattu.fi/1992/Hes.20.html

Yksi_usko kirjoitti:

<<Sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas>>

Ssapattikäsky on neljäs. Oletko huomannut, että kuvien kumartamiskäsky on poistettu meidän katekismuksestamme. Tämäkin on kait paavin kirkon puuhailuja, koska heille kuvien kumartaminen on niin tärkeää. Jotta kymmenluku olisi pysynyt samana, niin viimeinen, himoitsemiskäsky on jaettu. Laitan alle esimerkin käskyistä (2 Moos. 20:2-17) ja erotelen esimerkin vuoksi kaikki käskyt.

Näissä neljässä käskyssä kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken:

1. käsky kieltää pitämästä muita Jumalia (2. Moos. 20:2-3)
2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia.

2. käsky: kuvien kumartamisen kieltäminen (2. Moos. 20:4-6)
4 "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 5 Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 6 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.

3. käsky: Jumalan nimen väärinkäytön kieltäminen (2. Moos. 20:7)
7 "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.*

4. käsky: sapattikäsky (2. Moos. 20:8-11)
8 "Muista pyhittää lepopäivä. 9 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. 11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Näissä kuudessa käskyssä kehotetaan rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseään:

5. käsky: vanhempien kunnioittaminen (2. Moos. 20:12)
12 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

6. käsky: tappamisen kieltäminen (2. Moos. 20:13)
13 "Älä tapa.

7. käsky: huoruuden kieltäminen (2. Moos. 20:14)
14 "Älä tee aviorikosta.

8. käsky: varastamisen kieltäminen (2. Moos. 20:15)
15 "Älä varasta.

9. käsky: valehtelemisen kieltäminen (2. Moos. 20:16)
16 "Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.

10. käsky: himoitsemiskäsky (2. Moos. 20:17)
17 "Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen."

Tässä linkki Raamattuun: http://www.raamattu.fi/1992/2Moos.20.html#o37
Tässä linkki katekismukseen: http://katekismus.fi/10kaskya/10kaskya.html

Lue lisää

Kyllä minä tiedän, että sapattikäsky on neljäs. Kopioin tuon kirjoittamani suoraan muistiinpanoistani, kirjoittelen myös luterilaisten palstalle, jolloin on luontevampaa puhua kolmannesta käskystä, koska se luterilaisilla on katekismuksessa kolmas.

Kristitty.net kirjoitti:

Kyllä minä tiedän, että sapattikäsky on neljäs. Kopioin tuon kirjoittamani suoraan muistiinpanoistani, kirjoittelen myös luterilaisten palstalle, jolloin on luontevampaa puhua kolmannesta käskystä, koska se luterilaisilla on katekismuksessa kolmas.

Lue lisää

Olen pannut merkille, ettei luterilaisilla ole mitään erityistä vastalausetta tuon kuvienkumartamiskäskyn johdosta toisin kuin sapattikäskyn. Tämä tietenkin sen vuoksi, että luterilaiset eivät kumarra kuvia. Miten mahtaa olla katolisissa maissa? Tuleekohan siellä myös tuosta toisesta käskystä väittelyä?