Läheinen ihminen tekee kuolemaa. Hän on saattohoidossa. Syöpä ja nyt hoito enää pallatiivista.
Ensimmäinen kuolema jonka näen läheltä, ihan päivittäin näen sen hiipumisen kohti kuolemaa. Olin viime yön osastolla ja yö ei ollut hänelle helppo. Eikä se ollut helppo minullekaan. Vaikea yö.
Ainoa kerta kun hän on viitannut tuon puoleiseen oli kysymys: "Jos toisella puolella on jotain niin eihän siellä ole kipuja?" Kyyneleet silmissä vastasin ettei siellä ole enää kipuja.
Oikeastaan asiani oli se teille Helvetin kauhuista paasaaville, että kuka teistä voisi sanoa tuossa tilanteessa olevalle, että onhan siellä kipuja, ne kivut vasta alkavat eivätkä lopu koskaan? Kuka?
Tällä hetkellä puhutaan kaiketi enää päivistä ennen kuin hänet vaivutetaan uneen. Se on hänen tahtonsa. Se hetki on hyvästien jätön aika koska se uni kestää kuolemaan saakka.
Tässä tilanteessa vain tuon Helvetti-opin jota jotkin todeksi toitottavat raadollisuus ja julmuus tulee omakohtaiseksi.
Raadollinen Helvetti-oppi
102
778
Vastaukset
Elät raskaita aikoja. Voisinpa jakaa taakkaasi. Minulla ei ole sanoja....olet ajatuksissa.
Ei kuolema sinänsä vaikka läheinen onkin. Olen sen ikäinen jo, että väistämättä siihen törmää yhä useammin mutta se tapa jolla pitää kuolla...
Ja se kun ajatukset eivät ole aina niin kirkkaita enää, välillä kyllä tiedostaa tilanteessa mutta "Onko siellä pakkasta kun huomenna mennään kotiin?" Ei ole talvikenkiä" tyyppiset kysymykset ovat aika sydäntä särkeviä kuten toteamus:" Nyt hoidot jatkuvat normaalisti" kun ne eivät enää vain jatku.a-teisti kirjoitti:
Ei kuolema sinänsä vaikka läheinen onkin. Olen sen ikäinen jo, että väistämättä siihen törmää yhä useammin mutta se tapa jolla pitää kuolla...
Ja se kun ajatukset eivät ole aina niin kirkkaita enää, välillä kyllä tiedostaa tilanteessa mutta "Onko siellä pakkasta kun huomenna mennään kotiin?" Ei ole talvikenkiä" tyyppiset kysymykset ovat aika sydäntä särkeviä kuten toteamus:" Nyt hoidot jatkuvat normaalisti" kun ne eivät enää vain jatku.Kyllä siinä varmasti monenlaisia tunteita joutuu kohtaamaan, kun seuraa toisen lähtöä. Meidän jokaisen osahan se jossain kohtaa on ja silti se on aina rankkaa monella tavalla. Onhan se niin lopullinen juttu.
En ole itse katsellut läheisen hiipumista kuten sinä tuossa kuvaat, voin vain arvailla. Saattaa siinä välillä tuntea itsensä aika avuttomaksi ja turhautuneeksi?
Vakava sairaus pysäyttää elämän rajallisuuden eteen. Nostaa esiin monenlaisia kysymyksiä ja monenlaisia tunteita. Kuolema on outo ja kummallinen. Tai ainakin itsellä nousi monenlaisia asioita mieleen, kun isäni kuoli. Sairastui myös syöpään, mutta kuoli sitten onneksi äkillisesti. Siitä on jo useampia vuosia ja vieläkin ihmettelen sitä, ettei hän enää ole täällä keskuudessamme. Ja joka kerta ,kun kuljen muistolehdon ohi, hän on siellä, muistan hänet. Ajatuksiin nousee kuva hänestä.
Isoja ja lopullisia asioita.Eerikatässämoi kirjoitti:
Kyllä siinä varmasti monenlaisia tunteita joutuu kohtaamaan, kun seuraa toisen lähtöä. Meidän jokaisen osahan se jossain kohtaa on ja silti se on aina rankkaa monella tavalla. Onhan se niin lopullinen juttu.
En ole itse katsellut läheisen hiipumista kuten sinä tuossa kuvaat, voin vain arvailla. Saattaa siinä välillä tuntea itsensä aika avuttomaksi ja turhautuneeksi?
Vakava sairaus pysäyttää elämän rajallisuuden eteen. Nostaa esiin monenlaisia kysymyksiä ja monenlaisia tunteita. Kuolema on outo ja kummallinen. Tai ainakin itsellä nousi monenlaisia asioita mieleen, kun isäni kuoli. Sairastui myös syöpään, mutta kuoli sitten onneksi äkillisesti. Siitä on jo useampia vuosia ja vieläkin ihmettelen sitä, ettei hän enää ole täällä keskuudessamme. Ja joka kerta ,kun kuljen muistolehdon ohi, hän on siellä, muistan hänet. Ajatuksiin nousee kuva hänestä.
Isoja ja lopullisia asioita.Isäni lähti täsmälleen samoin, syöpää sairasti mutta sydänkohtaus vei kahden sairaalassa vietetyn päivän jälkeen.
a-teisti kirjoitti:
Isäni lähti täsmälleen samoin, syöpää sairasti mutta sydänkohtaus vei kahden sairaalassa vietetyn päivän jälkeen.
Sellainen lähtö on aika armollinen.
Eerikatässämoi kirjoitti:
Sellainen lähtö on aika armollinen.
Niin se on. Saappaat jalassa. Niin useimmat toivovat kuolevansa käsittääkseni.
- olet.eksyttäjä
Eerikatässämoi kirjoitti:
Kyllä siinä varmasti monenlaisia tunteita joutuu kohtaamaan, kun seuraa toisen lähtöä. Meidän jokaisen osahan se jossain kohtaa on ja silti se on aina rankkaa monella tavalla. Onhan se niin lopullinen juttu.
En ole itse katsellut läheisen hiipumista kuten sinä tuossa kuvaat, voin vain arvailla. Saattaa siinä välillä tuntea itsensä aika avuttomaksi ja turhautuneeksi?
Vakava sairaus pysäyttää elämän rajallisuuden eteen. Nostaa esiin monenlaisia kysymyksiä ja monenlaisia tunteita. Kuolema on outo ja kummallinen. Tai ainakin itsellä nousi monenlaisia asioita mieleen, kun isäni kuoli. Sairastui myös syöpään, mutta kuoli sitten onneksi äkillisesti. Siitä on jo useampia vuosia ja vieläkin ihmettelen sitä, ettei hän enää ole täällä keskuudessamme. Ja joka kerta ,kun kuljen muistolehdon ohi, hän on siellä, muistan hänet. Ajatuksiin nousee kuva hänestä.
Isoja ja lopullisia asioita.He pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittämien sydämet" (Room. 16:18).
olet.eksyttäjä kirjoitti:
He pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittämien sydämet" (Room. 16:18).
Tarkoitatko, että sinä petät....?
- kestä.totuus
Eerikatässämoi kirjoitti:
Tarkoitatko, että sinä petät....?
Tiedät oikein hyvin, että sinä olet se pettäjä ja eksyttäjä.
kestä.totuus kirjoitti:
Tiedät oikein hyvin, että sinä olet se pettäjä ja eksyttäjä.
Voi kuule...enhä sinun pitäisi kestää myös se totuus, ettet sinä tiedä minun asioistani tuon taivaallista, kuhan höpötät :)
Eerikatässämoi kirjoitti:
Kyllä siinä varmasti monenlaisia tunteita joutuu kohtaamaan, kun seuraa toisen lähtöä. Meidän jokaisen osahan se jossain kohtaa on ja silti se on aina rankkaa monella tavalla. Onhan se niin lopullinen juttu.
En ole itse katsellut läheisen hiipumista kuten sinä tuossa kuvaat, voin vain arvailla. Saattaa siinä välillä tuntea itsensä aika avuttomaksi ja turhautuneeksi?
Vakava sairaus pysäyttää elämän rajallisuuden eteen. Nostaa esiin monenlaisia kysymyksiä ja monenlaisia tunteita. Kuolema on outo ja kummallinen. Tai ainakin itsellä nousi monenlaisia asioita mieleen, kun isäni kuoli. Sairastui myös syöpään, mutta kuoli sitten onneksi äkillisesti. Siitä on jo useampia vuosia ja vieläkin ihmettelen sitä, ettei hän enää ole täällä keskuudessamme. Ja joka kerta ,kun kuljen muistolehdon ohi, hän on siellä, muistan hänet. Ajatuksiin nousee kuva hänestä.
Isoja ja lopullisia asioita.Avuttomuus on kaiketi päällimmäinen tunne. Tai oli. Ihminen on entinen naisystäväni 20 vuoden takaa jonka jälkeen joista meistä tuli eron jälkeen maailman parhaat ystävät.
Kuten hän totesi aikoinaan: paskat meidän rakkaudesta lasta paskaa tule mutta pidetään yhteyksiä. Heti ei pidetty mutta samat piirit ja aina nähtiin niin pikku kaivertelun jälkeen minäkin totesin etteiköhän se just näin mene.
Ja sen jälkeen ystävyys on kukoistanut. Puhdasta ystävyyttä. Ja hän kuuluu avovaimonikin parhaisiin ystäviin.a-teisti kirjoitti:
Avuttomuus on kaiketi päällimmäinen tunne. Tai oli. Ihminen on entinen naisystäväni 20 vuoden takaa jonka jälkeen joista meistä tuli eron jälkeen maailman parhaat ystävät.
Kuten hän totesi aikoinaan: paskat meidän rakkaudesta lasta paskaa tule mutta pidetään yhteyksiä. Heti ei pidetty mutta samat piirit ja aina nähtiin niin pikku kaivertelun jälkeen minäkin totesin etteiköhän se just näin mene.
Ja sen jälkeen ystävyys on kukoistanut. Puhdasta ystävyyttä. Ja hän kuuluu avovaimonikin parhaisiin ystäviin.Voin ymmärtää avuttomuuden tuollaisessa tilanteessa.
Tuntui hyvältä lukea ystävyydestänne ja siitä, että sait olla saattamassa. Yhteisen elon jälkeen jatkaminen ystävinä taitaa olla harvinaista. Sinulla on ollut hyvä tilanne ja se on varmasti vaatinut asioiden pohtimista ja tärkeysjärjestykseen laittamista.a-teisti kirjoitti:
Ei kuolema sinänsä vaikka läheinen onkin. Olen sen ikäinen jo, että väistämättä siihen törmää yhä useammin mutta se tapa jolla pitää kuolla...
Ja se kun ajatukset eivät ole aina niin kirkkaita enää, välillä kyllä tiedostaa tilanteessa mutta "Onko siellä pakkasta kun huomenna mennään kotiin?" Ei ole talvikenkiä" tyyppiset kysymykset ovat aika sydäntä särkeviä kuten toteamus:" Nyt hoidot jatkuvat normaalisti" kun ne eivät enää vain jatku.Näihin kysymyksiin vastaa hyvin www.ristinsatama. fi
A-teisti:
Annan sinulle vilpittömällä mielellä ystävän neuvon koska olen ollut paikallasi, tuolla vaikealla paikalla, erittäin läheisen ihmisen kuolinvuoteella: Jos todella tahdot hänelle hyvää, kysy häneltä tahtoisiko hän vielä tehdä rauhan Luojansa kanssa ja kerro evankeliumi vaikka lukemalla hänelle yksinkertaisesti Johanneksen evankeliumin luvusta 3, jae 16 eli ns, pienoisevankeliumi.
Tuossa tilanteessa, se ihmiselle varmaankin kelpaa, teet ystän palveluksen sillä juuri sitä hän voi kaivata kipeästi jos kyselee iäisyysasioita.
Muuta ei tarvitse, lue tämä jae jos hän tahtoo sen kuulla. Kysy sen jälkeen: tahdotko uskoa tämän? Jos häntahtoo, voit Jumalan suomin valtuuksin luvata hänelle: tapahtukoon sinulle uskosi mukaan!
Syntisen rukous kuullaan taivaassa, sillä siellä ilo on suuri kun yksi syntinen kääntyy tieltään.
Tämä ei varmaan sinunn piinkovaa ateistista imagoasi särje? ei myöskään ole sinulta mitenkään pois. Et tuputa mitään vaan kysyt häneltä, että tahtooko hän kuulla yhden jakeen Raamatusta joka antaa hänelle iöisen elämän toivon? Jos hän ei tahdo, asia ei ole enää sinun kädessäsi.
Kai tämän verran voit ystävääsi taluttaa ja pidä kaikin mokomin oma vakaumuksesi sen jälkeenkin. Eikö ateistinkin arvoihin kuulu se että joka haluaisi uskoa, saa niin tehdä?
Jos näin teet, sana ei ole sinun, vaan käytät Jumalan omaa sanaa. Itse toimit vain välikappaleena. Ei se riipu sinun uskostasi.Kaksi kertaa olen istunut erityisen läheisen ihmisen kuolinvuoteella. Kaksi erilaista lähtöä. Kummallakaan kerralla en uhkaillut kivuilla jotka kohtaavat rajantoisella puolen.
Ensimmäisen luona lausuin lyhyen rukouksen kuolevan puolesta ja kehoitin tarttumaan Jumalan armoon.
Toisen luona, vaikka oli elänyt pitkän ajan elämästään epäuskoisten teillä, kuitenkin rukoiltiin ja nautittiin ehtoollinen sairaalapapin kanssa.
Tämäkin voi olla mahdollisuus: jos et itse tahdo etkä uskalla häntä saatella, voit kysyä haluaisiko hän papin toimittamaan ehtoollisen hänelle? Joka sairaalasta löytyy sairaalapappi.EvLut kirjoitti:
Kaksi kertaa olen istunut erityisen läheisen ihmisen kuolinvuoteella. Kaksi erilaista lähtöä. Kummallakaan kerralla en uhkaillut kivuilla jotka kohtaavat rajantoisella puolen.
Ensimmäisen luona lausuin lyhyen rukouksen kuolevan puolesta ja kehoitin tarttumaan Jumalan armoon.
Toisen luona, vaikka oli elänyt pitkän ajan elämästään epäuskoisten teillä, kuitenkin rukoiltiin ja nautittiin ehtoollinen sairaalapapin kanssa.
Tämäkin voi olla mahdollisuus: jos et itse tahdo etkä uskalla häntä saatella, voit kysyä haluaisiko hän papin toimittamaan ehtoollisen hänelle? Joka sairaalasta löytyy sairaalapappi.Täällä sairaalassa on potilaiden käytettävissä sosiaalityöntekijä, psykologi ja sairaalateologi.
Näistä on informoitu ja näistä informoivat hoitajat aika ajoin.
Psykologin palvelut ovat kelvanneet ajoittaisen ahdistuneisuuden vuoksi.
Minun ja meidän tehtävä ei ole käännyttää ketään mihinkään mutta hän on kyllä tietoinen mahdollisuudesta keskustella Jumalan edusmiehen kanssa niin halutessaan.
Meillä on muu tehtävä tässä sopassa.a-teisti kirjoitti:
Täällä sairaalassa on potilaiden käytettävissä sosiaalityöntekijä, psykologi ja sairaalateologi.
Näistä on informoitu ja näistä informoivat hoitajat aika ajoin.
Psykologin palvelut ovat kelvanneet ajoittaisen ahdistuneisuuden vuoksi.
Minun ja meidän tehtävä ei ole käännyttää ketään mihinkään mutta hän on kyllä tietoinen mahdollisuudesta keskustella Jumalan edusmiehen kanssa niin halutessaan.
Meillä on muu tehtävä tässä sopassa.”Halaaminen ja toisen ihmisen ihon kosketus ja lämpö on paras rauhoittava lääke”
Sanatarkka lainaus kuolevan suusta (puhuu pääsääntöisesti kylläkin kirjoittamalla) ja meidän tärkein tehtävä täällä on olla tuo lääke.
Käytännössä täällä on aina joku paikalla läheisistä. Kaikilla kuolevilla ei ole yhtä hyvä tuuri. Ja kaikilla ei ole esimerkiksi yhtä joustavia työnantajia kuin meillä joka osaltaan mahdollistaa tämän vaikka tahtoa olisikin.a-teisti kirjoitti:
”Halaaminen ja toisen ihmisen ihon kosketus ja lämpö on paras rauhoittava lääke”
Sanatarkka lainaus kuolevan suusta (puhuu pääsääntöisesti kylläkin kirjoittamalla) ja meidän tärkein tehtävä täällä on olla tuo lääke.
Käytännössä täällä on aina joku paikalla läheisistä. Kaikilla kuolevilla ei ole yhtä hyvä tuuri. Ja kaikilla ei ole esimerkiksi yhtä joustavia työnantajia kuin meillä joka osaltaan mahdollistaa tämän vaikka tahtoa olisikin.Olen kaksi kertaa ollut vastaavassa tilanteessa, isäni ja äitini kuolemassa.
Ikävä kyllä minulle ei työnantaja tuolloin antanut vapaata, joten en saanut olla koko aikaa heidän vierellään. matkaa oli yli 300 kilometriä.
Läsnäolo ja läheisyys ovat varmaan ne tärkeimmät. Isäni halusi viimeisen ehtoollisen, ja keskustelu tuolloin käytiin kirjoittamalla. Äitini oli niin huonossa kunnossa, ettei hän kyennyt tuohon. Olin vain siinä vieressä, rukoilin itsekseni.
Ei tullut mieleenkään mitään helvetin pelotteluja aloittaa – eikä onneksi pappikaan. Olisin varmaan heittänyt tuollaisen ulos, jos olisi paikalle ängennyt. Se olisi ollut silkkaa julmuutta.
Voimia sinulle.a-teisti kirjoitti:
Täällä sairaalassa on potilaiden käytettävissä sosiaalityöntekijä, psykologi ja sairaalateologi.
Näistä on informoitu ja näistä informoivat hoitajat aika ajoin.
Psykologin palvelut ovat kelvanneet ajoittaisen ahdistuneisuuden vuoksi.
Minun ja meidän tehtävä ei ole käännyttää ketään mihinkään mutta hän on kyllä tietoinen mahdollisuudesta keskustella Jumalan edusmiehen kanssa niin halutessaan.
Meillä on muu tehtävä tässä sopassa."Minun ja meidän tehtävä ei ole käännyttää ketään mihinkään . "
>>> Vääntelit näköjään tämänkin, hyvää tarkoittavat sanat, oman vääristyneen mielesi ja olkiukkosi mukaiseksi. Olkoon, en viitsi jatkaa.EvLut kirjoitti:
"Minun ja meidän tehtävä ei ole käännyttää ketään mihinkään . "
>>> Vääntelit näköjään tämänkin, hyvää tarkoittavat sanat, oman vääristyneen mielesi ja olkiukkosi mukaiseksi. Olkoon, en viitsi jatkaa.Hän on hyvin tietoinen mahdollisuudestaan saada sairaalapastorin palvelut halutessaan, ja hän ne saa mikäli tahtoo.
Sen mitä sairaalalla on tarjolla tämänkin asian suhteen on kertonut potilaille jaettava esite (kyllä, lukee ja kirjoittaa vielä, puhuu vähemmän), hoitajat, lääkäri ja mekin.
Nämä asiat kerrotaan potilaille ja näistä myös muistutetaan potilaita.
Tarpeet tuntuvat olevan kuitenkin arkisemmat: suklaata, jäätelöä, valokuvia, menneen muistelua jne.
Ja mahdollisestihan tuo sairaalapastori on käynytkin hänen luonaan, en tiedä kun en ole kysynyt. Psykologi on käynyt, sen tiedän. Sen pyysi itse.
Voinhan minä tuota kysäistä. Jos sanoo ettei ole mutta haluaa niin sen saa kyllä. Vaikka onhan tätä tietenkin jo hoitajien toimesta kysytty.
Olet ehkä tavallaan oikeassa: ehkä meidänkin tulisi sitä kysyä. Voihan olla tietenkin niinkin ettemme ole oikeassa hänen kiinnostuksensa suhteen jumalallisiin asioihin. Kysymällähän olettamamme varmistuu oikeaksi tai vääräksi.
Tämä on taas pitkä yö sairaalassa vaikka hienosti onkin järjestetty asia kun läheiset voivat yöpyä sairaalassa samassa huoneessa. Nukkua oikeasti täällä ei voi.mummomuori kirjoitti:
Olen kaksi kertaa ollut vastaavassa tilanteessa, isäni ja äitini kuolemassa.
Ikävä kyllä minulle ei työnantaja tuolloin antanut vapaata, joten en saanut olla koko aikaa heidän vierellään. matkaa oli yli 300 kilometriä.
Läsnäolo ja läheisyys ovat varmaan ne tärkeimmät. Isäni halusi viimeisen ehtoollisen, ja keskustelu tuolloin käytiin kirjoittamalla. Äitini oli niin huonossa kunnossa, ettei hän kyennyt tuohon. Olin vain siinä vieressä, rukoilin itsekseni.
Ei tullut mieleenkään mitään helvetin pelotteluja aloittaa – eikä onneksi pappikaan. Olisin varmaan heittänyt tuollaisen ulos, jos olisi paikalle ängennyt. Se olisi ollut silkkaa julmuutta.
Voimia sinulle.Tämä alkaa olla ohitse. Vaikeampaa on ollut katsoa sitä kärsimystä kuin kohdata kuolema, se on helpotus meille ja hänelle. Se on hirvittävää katsottavaa.
Tämä yö on ollut pahin. Se oli kammottava. Onneksi kuitenkin minä enkä hänen veljensä tämän näkemässä, minä olen realisti ja osaan ottaa asiat asioina . Ja tämän jälkeen on helpompaa. Nukkuu vain.a-teisti kirjoitti:
Tämä alkaa olla ohitse. Vaikeampaa on ollut katsoa sitä kärsimystä kuin kohdata kuolema, se on helpotus meille ja hänelle. Se on hirvittävää katsottavaa.
Tämä yö on ollut pahin. Se oli kammottava. Onneksi kuitenkin minä enkä hänen veljensä tämän näkemässä, minä olen realisti ja osaan ottaa asiat asioina . Ja tämän jälkeen on helpompaa. Nukkuu vain."Se on hirvittävää katsottavaa."
On.
Kun näkee sitten, miten levollinen toinen on, kärsimys alkaa olla ohi. Onneksi ystäväsi sai nukutuksen, vanhepani eivät saaneet. Siksi kai minusta tuli eutanasian puolustaja.a-teisti kirjoitti:
Tämä alkaa olla ohitse. Vaikeampaa on ollut katsoa sitä kärsimystä kuin kohdata kuolema, se on helpotus meille ja hänelle. Se on hirvittävää katsottavaa.
Tämä yö on ollut pahin. Se oli kammottava. Onneksi kuitenkin minä enkä hänen veljensä tämän näkemässä, minä olen realisti ja osaan ottaa asiat asioina . Ja tämän jälkeen on helpompaa. Nukkuu vain.Voimia sinulle ...
Eerikatässämoi kirjoitti:
Otan osaa suruusi.
Olin yön osastolla. Kävi kuolin kamppailuaan. Nukutettiin. Vaihdettiin vuoroa aamulla. Tiesin ettei aikaa ole paljoa mutta en ajatellut, että vain tunteja enää. Tuli puhelu, hän on kuollut. Ajoin vähän sekaisin ja törttöilen sairaalaan.
Mutta olen realisti kuten sanoin. Peittelin kauniisti ja suljin silmät.
Tämä oli väistämätöntä ja on ollut aikaa sopeutua. Surua on mutta sitä n ollut tämän asian kanssa jo kauan. Se ei ole murskaavaa. On ollut odotettavissa.
Ristiriita, omaiset haluaa aikaa kuoleva lähteä ne saappaat jalassa. Ainakin minä.a-teisti kirjoitti:
Olin yön osastolla. Kävi kuolin kamppailuaan. Nukutettiin. Vaihdettiin vuoroa aamulla. Tiesin ettei aikaa ole paljoa mutta en ajatellut, että vain tunteja enää. Tuli puhelu, hän on kuollut. Ajoin vähän sekaisin ja törttöilen sairaalaan.
Mutta olen realisti kuten sanoin. Peittelin kauniisti ja suljin silmät.
Tämä oli väistämätöntä ja on ollut aikaa sopeutua. Surua on mutta sitä n ollut tämän asian kanssa jo kauan. Se ei ole murskaavaa. On ollut odotettavissa.
Ristiriita, omaiset haluaa aikaa kuoleva lähteä ne saappaat jalassa. Ainakin minä.Kauniisti kuvaat viimeistä palvelusta. Voin ymmärtää jollakin tasolla,että olo on aika sekava, kun viesti tulee, vaikka siihen on voinutkin varautua ja kuitenkaan siihen ei voi varautua.
Tunnistan tuon ristiriidan ja ymmärrän, läheiset haluavat siirtää väistämätöntä, lähtijä haluaa lähteä saappaat jalassa. Varmasti useampi meistä haluaa lähteä saappaat jalassa kuitenkin, kun lähdettävä on. Aina se ei mene niin...Voimia sinulleEerikatässämoi kirjoitti:
Kauniisti kuvaat viimeistä palvelusta. Voin ymmärtää jollakin tasolla,että olo on aika sekava, kun viesti tulee, vaikka siihen on voinutkin varautua ja kuitenkaan siihen ei voi varautua.
Tunnistan tuon ristiriidan ja ymmärrän, läheiset haluavat siirtää väistämätöntä, lähtijä haluaa lähteä saappaat jalassa. Varmasti useampi meistä haluaa lähteä saappaat jalassa kuitenkin, kun lähdettävä on. Aina se ei mene niin...Voimia sinulleMinä en ollut paikalla kuolin hetkellä. Olisin toivonut olevani. Pian olin, soitto tuli, olin jo lähdössä sairaalaan, eteisessä vaatteet päällä. Ajoin sairaalaan, kaikki oli vähän joo.. Kävin halaamassa, ja poskelle pussaamassa ja ihmeteltiin.
Aikani katsoin niin katsoin ettei mitään tapahdu: kävin sulkemassa silmät ja laitoin kädet kauniisti rinnalle ja peittelin nätisti.
Onhan sekin tehtävä.
Olimme pari tuntia huoneessa. Mentiin pois ja viellä hyvästelin halaamalla. Ei ollut enää lämmin. Ajattelin ihan oikeasti et, ai noiko nopeasti kylmenee.
Ei se kylmyttä ole, se oli vain huomio.a-teisti kirjoitti:
Minä en ollut paikalla kuolin hetkellä. Olisin toivonut olevani. Pian olin, soitto tuli, olin jo lähdössä sairaalaan, eteisessä vaatteet päällä. Ajoin sairaalaan, kaikki oli vähän joo.. Kävin halaamassa, ja poskelle pussaamassa ja ihmeteltiin.
Aikani katsoin niin katsoin ettei mitään tapahdu: kävin sulkemassa silmät ja laitoin kädet kauniisti rinnalle ja peittelin nätisti.
Onhan sekin tehtävä.
Olimme pari tuntia huoneessa. Mentiin pois ja viellä hyvästelin halaamalla. Ei ollut enää lämmin. Ajattelin ihan oikeasti et, ai noiko nopeasti kylmenee.
Ei se kylmyttä ole, se oli vain huomio.Hauskaa sekin, että "piin kova ateisti" kuten joku kuvasi kuiskasi jo kylmenemän ruumiin korvaan jotakin sanoen, että jos tämän josain kuulet.
mummomuori kirjoitti:
"Se on hirvittävää katsottavaa."
On.
Kun näkee sitten, miten levollinen toinen on, kärsimys alkaa olla ohi. Onneksi ystäväsi sai nukutuksen, vanhepani eivät saaneet. Siksi kai minusta tuli eutanasian puolustaja.Tämä kokemus vahvistaa kantaani eutanasian puolesta. Mutta viimeiset päivät hän oli päivällä hyvin pirteä. Hymyili, nautoi, oli iloinen aidosta. Vaikka sanoikin ettei toivoa enää ole. Mutta hän oli sellainen ihminen joka ei murehdi.
En tiedä, päivällä oli ok, yöt oli siten hirveitä. Sanoikin, että aina niin pelottaa kun tulee yö. Olisi päivä vaan. Mutta eilen olisi sekävä päivä, yö hirveä ja sitten tulikn kuolema.
Lääkäri puhui siitä uneen vaivuttamisesta, oltiin skeptisiä, hyvinhän hän pärjää. Hommansa osaavat, sitten kun nyt se tulisi antaa (olisi voinut sanoa ettet perkele anna jolloin olisi viellä kerran selvitetty ihmisen tahto) hoitaja jota lääkäri oli ohjaistanut tuki sanomaan sen jälkeen kun kaikkensa olivat tehneet jotta nyt nyt on se aika. Hän kärsii niin.
Katsottiin hetki toisiimme ja sanoin, että tee se nyt. Se oli kova paikka.a-teisti kirjoitti:
Tämä kokemus vahvistaa kantaani eutanasian puolesta. Mutta viimeiset päivät hän oli päivällä hyvin pirteä. Hymyili, nautoi, oli iloinen aidosta. Vaikka sanoikin ettei toivoa enää ole. Mutta hän oli sellainen ihminen joka ei murehdi.
En tiedä, päivällä oli ok, yöt oli siten hirveitä. Sanoikin, että aina niin pelottaa kun tulee yö. Olisi päivä vaan. Mutta eilen olisi sekävä päivä, yö hirveä ja sitten tulikn kuolema.
Lääkäri puhui siitä uneen vaivuttamisesta, oltiin skeptisiä, hyvinhän hän pärjää. Hommansa osaavat, sitten kun nyt se tulisi antaa (olisi voinut sanoa ettet perkele anna jolloin olisi viellä kerran selvitetty ihmisen tahto) hoitaja jota lääkäri oli ohjaistanut tuki sanomaan sen jälkeen kun kaikkensa olivat tehneet jotta nyt nyt on se aika. Hän kärsii niin.
Katsottiin hetki toisiimme ja sanoin, että tee se nyt. Se oli kova paikka.Seditaatioon oli tietenkin jo kuoleva oman kantansa ilmaissut: kyllä.
a-teisti kirjoitti:
Seditaatioon oli tietenkin jo kuoleva oman kantansa ilmaissut: kyllä.
Kunto romahti totaalisesti yön aikana.
a-teisti kirjoitti:
Hauskaa sekin, että "piin kova ateisti" kuten joku kuvasi kuiskasi jo kylmenemän ruumiin korvaan jotakin sanoen, että jos tämän josain kuulet.
Eiköhän sitä piinkova mikä tahansa kuoleman edessä ole aika herkillä. Ja kun jättää viimeistä viestiä lähteneelle. Ei siinä taida juuri miettiä että olen ateisti, pitää olla piinkova. Sitä saattaa läheisen matkaan , hyvästelee...ja on piinkova sitten taas kun on sen aika.
a-teisti kirjoitti:
Tämä kokemus vahvistaa kantaani eutanasian puolesta. Mutta viimeiset päivät hän oli päivällä hyvin pirteä. Hymyili, nautoi, oli iloinen aidosta. Vaikka sanoikin ettei toivoa enää ole. Mutta hän oli sellainen ihminen joka ei murehdi.
En tiedä, päivällä oli ok, yöt oli siten hirveitä. Sanoikin, että aina niin pelottaa kun tulee yö. Olisi päivä vaan. Mutta eilen olisi sekävä päivä, yö hirveä ja sitten tulikn kuolema.
Lääkäri puhui siitä uneen vaivuttamisesta, oltiin skeptisiä, hyvinhän hän pärjää. Hommansa osaavat, sitten kun nyt se tulisi antaa (olisi voinut sanoa ettet perkele anna jolloin olisi viellä kerran selvitetty ihmisen tahto) hoitaja jota lääkäri oli ohjaistanut tuki sanomaan sen jälkeen kun kaikkensa olivat tehneet jotta nyt nyt on se aika. Hän kärsii niin.
Katsottiin hetki toisiimme ja sanoin, että tee se nyt. Se oli kova paikka.Se on kova paikka.
Vain sellainen , joka on kokenut tuon saman, ymmärtää, miten mikään ei ole itsestään selvää. Etenkin kun palataan tuohon aloituksessa olevaan aiheeseen. Helppoa sanoa kaikenlaista, jos ei itse ole kokenut mitään.
- Obadja151cm
Helvetti On todellista tulevaisuudessa. Mielestäni tässä selkokielistä vastausta.
https://www.gotquestions.org/Suomi/helvetti-todellinen-ikuinen.html
Herran rauhaan toivon läheisesi pääsevän. Toivon sinun tekevän laupeuden ja toimivan kuten Ev.Lut sinua eväsreppusi ehdotti täytettävän seuraavia kohtaamisianne ajatellen. Itse kallistuisin sairaalasielunhoito paimenen puoleen ellei ole susi.Susivaara-aikaa elämme.
Koitahan jaksella.Minäkin tiedän nämä tuskakuviot nähneenä.- PelkäänKunnioitanJumalaa
Luin linkkisi. Muuten lukiessani olin tyytyväinen mutta rehellisesti laulaen niin loppu yllättää minut. Raamatun jakeita oli kattavasti esillä. Lukiessa tulee fiilis kuin olisi buffetissa. Njam, maiskis, makoisuutta.
Ilmestyskirjan toiseksi viimeisessä luvussa Jumala on luonut uuden maan ja uudet taivaat. Uusi Pääkaupunki , Uusi Jerusalem , laskeutuu massiivisena, 2/3:s osaa nykyisen tulelle talletetun , tuhoutuvan Euroopan pinta-alasta.
Vietämme ikuisuutemme Uudessa Maassa tai Helvetissä.Ainakaan itse en löydä viitettä, lupausta, kommenttia sen puolesta että eläisimme taivaassa. Maasta ihminen on luotu.Maa jalkojamme kannattelee Uudessa Maassa. - LopetaValehteluMusli
Kyllä Helvetti mainitaan Raamatussa .
https://www.youtube.com/watch?v=q1VmbmRBrK0 LopetaValehteluMusli kirjoitti:
Kyllä Helvetti mainitaan Raamatussa .
https://www.youtube.com/watch?v=q1VmbmRBrK0Ei mainita.
- kauhuopetus
Jos ikuisesti palava helvetti olisi totta, minä ainakin haluaisin ettei ainuttakaan ihmistä olisi syntynyt. Ei yhdenkään pelastuneen ikuinen ilo ole sen arvoinen että se vastaisi yhdenkään ihmisen ikuista piinaamista! Miksi Jumala piinaisi luomiaan olentoja, emmehän me itse oli valinneet syntyä tänne!
Onneksi ei alkuteksti puhu ikuisesta piinasta vaan ikuisesta elämästä ja ikuisesta kuolemasta. Se joka kuolee ikuisen kuoleman, lakkaa pois olemassaolosta.
Malakia 4. sanoo että jumalattomat tulevat tomuksi jalkain alle.
Jos joku ei ole vielä lukenut hyvin tarkkaa tutkistelua aiheesta, katsokoon allamainittua kotisivua, joka ottaa esille kaikki asiaan liittyvät Uuden Testamentin paikat;
http://siintoensio.wixsite.com/minsida-2- AnneHäpäisty2008
Helvetti on luotu pahoille henkimaailman luoduille.Niitähän on mm. saatanaa seuraamaan lähteneet kolmasosa enkelkokonaismäärästä.Korjailla saa jos muistan väärin. Muistini temppuilee joskus, ikä ei tule yksin vaan tuo mukanaan kaikenlaista teltanpurun ajan lähestymisen hetkestä.Armoa helvetissä ei saa!
Ihmisille helvettiä ei tehty, koten olosuhteet ovat erittäin rankat. Ihminen tarvitsee unta helvetissä tämän mukaan mutta helvetissä älyllisesti " idiootit olennot" estää tämän! Armoa ei pahat henget helvetissä anna. Ollaan samassa veneessä, tehdään yhteistyökumppaneina toisiamme auttaen hommia ei toimi. Helvetti on eksyttäjille ikävä paikka kun eksytetyt muistaa ja tajuaa että heillä oli MAHDOLLISUUS , monia mahdollisuuksia pelastua helvettiiin joutumasta.
Selvin helvettitodistus, jonka olen Raamatun ulkopuolelta kuullut! Sopii kaikille kuultavaksi.
Jos tämä jättää kylmäksi niin otan osaa!
https://www.youtube.com/watch?v=MXzuysC3d94
- kui2
Se on kova paikka. Itse olen tuohon tapaan loppuun asti saatellut kolme todella läheistä ihmistä - sanattomaksi vetää. Sanoivat että vaikka päälle jo näyttää että ei enää reagoi ollenkaan, silti jutustelu voi silti mennä perille ja olla hyväksi, rauhoittaa jms, Sitä vaihetta kesti tuntitolkulla kahden kohdalla. Voimia tarvitaan, haikea tilanne!
- sage8.ei.kirj
Haikea paikka se on.
Minä olin äitini kuolinvuoteella ja kun hän oli jo tajuttomana ja kun puhuin hänelle jotain jota tuossa tilanteessa nyt voi puhua, niin hänelle tuli vielä kyyneleet silmiin ja se oli viimeinen kontaktini.
Minä en usko helvettiin enkä paholaiseen ja pidän niistä puhumista täälläkin henkisenä sadismina ja barbarismina.- väärä.toivo
Et sinä helvettiä ja saatanaa kieltämällä saa häviämään. Mutta Jeesus on voittanut saatanan.
väärä.toivo kirjoitti:
Et sinä helvettiä ja saatanaa kieltämällä saa häviämään. Mutta Jeesus on voittanut saatanan.
Aika järkyttävää asennetta kuolemaa tekeviin täällä.
En ole 60 vuoden elämäni aikana saanut havaintoa Jeesuksesta enkä saatanasta. Missä heidän taistelunsa?
Ainakaan minua on aivan turha yrittää huijata. Ei onnistu edes kuolinvuoteellani.
- piruako-odottamaan
Jos see on syöpään riutuuumassa Niin mikset tarjoo sille tota eutanasiaa niinku vaihtoehdoksi?
Eli tarjoosit reilun yliannoksen huumehita? rotanmyrkkyy? taikka nikkelivaippaa ohimoon?
Ja sillä olis sillai kiva ja liukas lähtö tuonpuoleiseen? Jaa jos se on jo pitempään vaivoist kärsinny niin oisithan voinu tarjota "vaihtoehtoo" jo 20 - 50 v aikasemminkin? Koskettava kirjoitus. Itse en ole koskaan ollut kuolevaa saattelemassa. Nyt olen menossa tapaamaan ystävääni, jolta myös on lopetettu syöpähoidot ja hän on saattohoidossa. Itselläni on parantumaton syöpä ja nuo lopun ajat ovat usein mielessä, vaikka vielä olenkin aika hyvässä kunnossa. Sinun kertomasi jotenkin kosketti senkin takia erityisen syvältä. Toivon, että minullakin tulee olemaan kaltaisiasi ihmisiä saattamassa. Tämä kommenttini ei ollut varmaankaan tähän aloitukseen ollenkaan sopiva, mutta toivotan sinulle jaksamista. Onneksi saat olla saattamassa ja olet hänelle varmasti tärkeä siellä viimeisillä hetkillä.
Enpä oikein osaa sanoa mitään, parantumaton syöpä on pahamainen sanapari ja syystä. Parisen tuntia sitten vaihdettiin kipupumppuun sedaatio-kasetti kun ei määrä morfiinia joka kaataa hevosenkin auttanut mitään. Sitten niin nyt tämä.
usko.vainen kirjoitti:
Olen pahoillani, että hoidot eivät ole sinua kokonaan parantaneet.
Muistan sinua!Kiitos.
Kuusenjuuret kirjoitti:
Kiitos.
Minä en osaa tai en voi sanoa mitään tähän... Ja tiedät luultavasti miksi. En tiedä...
Joku suoli24:n julkinen keskustelupalsta. Joo, ei.a-teisti kirjoitti:
Minä en osaa tai en voi sanoa mitään tähän... Ja tiedät luultavasti miksi. En tiedä...
Joku suoli24:n julkinen keskustelupalsta. Joo, ei.Hän meni pois tänään.
Muistellaan, poltellaan kynttilää, kuunnellaan hänen musiikkiaan (oli tärkeä asia) , vähän juodaan ja muistellaan menneitä. On ollut nauruakin.Syöpä.. Tunkeileva kysymys mutta tarkoitatko tilanteesi oleva sellainen ettei varsinainen hoitoa oleu, ei stytostaatteja enää eikä sädehoitoa, vain oireiden lievittämistä?
a-teisti kirjoitti:
Hän meni pois tänään.
Muistellaan, poltellaan kynttilää, kuunnellaan hänen musiikkiaan (oli tärkeä asia) , vähän juodaan ja muistellaan menneitä. On ollut nauruakin.Otan osaa suruusi.
a-teisti kirjoitti:
Syöpä.. Tunkeileva kysymys mutta tarkoitatko tilanteesi oleva sellainen ettei varsinainen hoitoa oleu, ei stytostaatteja enää eikä sädehoitoa, vain oireiden lievittämistä?
Ei ole tilanteeni vielä niin pitkällä. Saan sytostaatteja ja niistä on vielä sillä tavalla apua, että metastaasit välillä pienenevät. Kesällä oli vähän pidempi tauko hoidoissa ja silloin ne taas kasvoivat ja lisääntyivät. Lääkäri on luokitellut tämän parantumattomaksi, mutta niin kauan ilmeisesti saan sytostaatteja kun niillä on joku vaste. Tai toki voin itsekin lopettaa hoidot jos siltä alkaa tuntua.
Kuusenjuuret kirjoitti:
Ei ole tilanteeni vielä niin pitkällä. Saan sytostaatteja ja niistä on vielä sillä tavalla apua, että metastaasit välillä pienenevät. Kesällä oli vähän pidempi tauko hoidoissa ja silloin ne taas kasvoivat ja lisääntyivät. Lääkäri on luokitellut tämän parantumattomaksi, mutta niin kauan ilmeisesti saan sytostaatteja kun niillä on joku vaste. Tai toki voin itsekin lopettaa hoidot jos siltä alkaa tuntua.
Jos sinulla on hoitovaste niin tilannehan on tavallaan aika hyvä.
Syöpähän voi olla myös krooninen, sen kanssa voi jopa elää jos se reagoi hoitoihin.a-teisti kirjoitti:
Jos sinulla on hoitovaste niin tilannehan on tavallaan aika hyvä.
Syöpähän voi olla myös krooninen, sen kanssa voi jopa elää jos se reagoi hoitoihin.Tämä oli surullisempi tapaus.
Alkoi imusolmukkeista, ne leikattiin. Puhtaat paperit, mitä nyt styroksiinia ikänsä syöt. Ei paha rasti.
Uusiutui. Kaulaan. Stytostaattien jälkeen tuli rajuja yleisinfektioita. Mentiin verenvaihtoon saakka kahdesti. Molemmilla kerroilla stytostaattien jälkeen. Tästä hämillään olivat lääkäritkin. Mitä vittua?
Yleiskunto heikkeni, siis todella rajuja infektioita joita hoidettiin sairaalassa tipassa vahvoilla antibiooteilla.
Infektioiden takia syöpä pääsi leviämään koska infektioiden vuoksi ei stytostaatteja voitu antaa. Hoito keskeytettiin. Eikä voitu leikata yleiskunnon vuoksi, ei olisi kestänyt leikkausta.
Ja levisi sitten sinne tänne. Höperehti. Lääkäri sanoi, että on mahdollista sekin jotta syöpä on jopa aivoissa. Enää vain ei enää tutkittu.
Epikriisi lyhyesti. Loppuraportti: kuoli.Ison ja lopullisen asian äärellä joutuu varmasti vastakkain monenlaisten mietteiden kanssa. Alkusokin jälkeen ehkä löytyy jokin tasapaino tai hyväksyminen asian edessä, vaikka ajatukset varmasti ovat aaltoliikkeessä voinninkin mukaan?
a-teisti kirjoitti:
Jos sinulla on hoitovaste niin tilannehan on tavallaan aika hyvä.
Syöpähän voi olla myös krooninen, sen kanssa voi jopa elää jos se reagoi hoitoihin.Kyllähän minun tilanteeni vielä on aika hyvä.
a-teisti kirjoitti:
Tämä oli surullisempi tapaus.
Alkoi imusolmukkeista, ne leikattiin. Puhtaat paperit, mitä nyt styroksiinia ikänsä syöt. Ei paha rasti.
Uusiutui. Kaulaan. Stytostaattien jälkeen tuli rajuja yleisinfektioita. Mentiin verenvaihtoon saakka kahdesti. Molemmilla kerroilla stytostaattien jälkeen. Tästä hämillään olivat lääkäritkin. Mitä vittua?
Yleiskunto heikkeni, siis todella rajuja infektioita joita hoidettiin sairaalassa tipassa vahvoilla antibiooteilla.
Infektioiden takia syöpä pääsi leviämään koska infektioiden vuoksi ei stytostaatteja voitu antaa. Hoito keskeytettiin. Eikä voitu leikata yleiskunnon vuoksi, ei olisi kestänyt leikkausta.
Ja levisi sitten sinne tänne. Höperehti. Lääkäri sanoi, että on mahdollista sekin jotta syöpä on jopa aivoissa. Enää vain ei enää tutkittu.
Epikriisi lyhyesti. Loppuraportti: kuoli.On ollut varmasti rankkaa sekä hänelle että teille läheisille. Nyt on surun ja kaipuun aika. Toivon voimia sinulle sen läpikäymiseen.
- läheinen
Eerikatässämoi kirjoitti:
Ison ja lopullisen asian äärellä joutuu varmasti vastakkain monenlaisten mietteiden kanssa. Alkusokin jälkeen ehkä löytyy jokin tasapaino tai hyväksyminen asian edessä, vaikka ajatukset varmasti ovat aaltoliikkeessä voinninkin mukaan?
Pistäisitkö nyt vihdoin sen suusi jo kiinni, ainakin hetkeksi? Nyt ei ole kyse sinusta ja ihanista sanoistasi joten anna ihmisen olla ja surra läheistään. "Lohdutuksen" tuputtaminen on vastenmielistä kun sitä ei edes pyydetä. Tilannetajua...
läheinen kirjoitti:
Pistäisitkö nyt vihdoin sen suusi jo kiinni, ainakin hetkeksi? Nyt ei ole kyse sinusta ja ihanista sanoistasi joten anna ihmisen olla ja surra läheistään. "Lohdutuksen" tuputtaminen on vastenmielistä kun sitä ei edes pyydetä. Tilannetajua...
Mene sinä metsään poimimaan marjoja.
Kuusenjuuret kirjoitti:
On ollut varmasti rankkaa sekä hänelle että teille läheisille. Nyt on surun ja kaipuun aika. Toivon voimia sinulle sen läpikäymiseen.
Tämä löytyi, liikuttavaa. Sain vasta kuoleman jlkeen:
https://www.dropbox.com/s/0tc63i9d0qvrc21/IMG_1173.JPG?dl=0
- entäjosnäin
Ottamatta nyt kantaa helvetti -oppeihin tai sellaisten ylikorostuneeseen esiintuomiseen, jollaisesta mahdollisuudesta esität olevasi huolissasi,
niin kysyn nyt kuitenkin miten a-teisti vastaisi syvästi kristinuskoiselle
tämän kuolinvuoteellaan kysyessä, että
onhan Jeesus varmasti ottamassa häntä vastaan rajan toisella puolella ja pyyhkimässä pois ahdistuksen ja kärsimyksen kyyneleet?
Jos vastaisit että ei, niin eikö se olisi mielestäsi raadollista toivon tukahduttamista?
Jos taas vastaisit että kyllä, niin eikö se paljastaisi sinun olevan ihminen, joka tarvittaessa puhuu mitä vain arvelee toisen haluavan kuulla?
Itseasiassa tämän suuntaisesti jo vastasitkin avauskirjoituksen mukaan kuolevalle läheisellesi!?
Onko a-teisti siis brutaali toivon sammuttaja vai yksinkertaisesti vain valehtelija?
Vai kenties molempia?
No, toki voi aina antaa kierteleviä vastauksia, mutta otin nyt tämän esimerkin esille kiinnittääkseni huomiota nimenomaan monien ateistien häikäilemättömän "raadolliseen ja julmaan" yritykseen tuhota uskovien ikuisen elämän toivo!"...mitä a-teisti vastaisi syvästi kristinuskoiselle tämän kuolinvuoteellaan kysyessä, että onhan Jeesus varmasti ottamassa häntä vastaan rajan toisella puolella ja pyyhkimässä pois ahdistuksen ja kärsimyksen kyyneleet?"
Mitä luulisit ihmisten ylipäätään tuollaiseen vastaavan katsomuksesta riippumatta?
"Jos vastaisit että ei, niin eikö se olisi mielestäsi raadollista toivon tukahduttamista?"
Tietenkin olisi. Se olisi hyvin julmaa.
"Jos taas vastaisit että kyllä, niin eikö se paljastaisi sinun olevan ihminen, joka tarvittaessa puhuu mitä vain arvelee toisen haluavan kuulla? "
Ei.a-teisti kirjoitti:
"...mitä a-teisti vastaisi syvästi kristinuskoiselle tämän kuolinvuoteellaan kysyessä, että onhan Jeesus varmasti ottamassa häntä vastaan rajan toisella puolella ja pyyhkimässä pois ahdistuksen ja kärsimyksen kyyneleet?"
Mitä luulisit ihmisten ylipäätään tuollaiseen vastaavan katsomuksesta riippumatta?
"Jos vastaisit että ei, niin eikö se olisi mielestäsi raadollista toivon tukahduttamista?"
Tietenkin olisi. Se olisi hyvin julmaa.
"Jos taas vastaisit että kyllä, niin eikö se paljastaisi sinun olevan ihminen, joka tarvittaessa puhuu mitä vain arvelee toisen haluavan kuulla? "
Ei."Mitä luulisit ihmisten ylipäätään tuollaiseen vastaavan katsomuksesta riippumatta? "
Eiköhän jokainen normaali ihminen mene sen kuolevan arvojen mukaan?
Onkohan muuten koskaan sattunut tällaista kiikomielistä uskovaa tai ateistia, joka tuossa tilanteessa todella voisi käyttyä noin julmasti?mummomuori kirjoitti:
"Mitä luulisit ihmisten ylipäätään tuollaiseen vastaavan katsomuksesta riippumatta? "
Eiköhän jokainen normaali ihminen mene sen kuolevan arvojen mukaan?
Onkohan muuten koskaan sattunut tällaista kiikomielistä uskovaa tai ateistia, joka tuossa tilanteessa todella voisi käyttyä noin julmasti?Eiköhän. Hulluja on moneen junan.
Parjattuun kommunismiin.
Hoidon laatu oli 10
Hoitopaikka missä hän oli on paljon parjattu kuntasektori mutta oli loistava. Kun meni saattohoitoon ja oli tässä paikassa X niin me sanoimme, että pääset yksityisellekin, ihmisellä olisi ollut siihen rahaakin.
Tämä ei ollut mikään epäluottamuslause kunnallista hoitoa kohtaan, ajattelimme vain erheellisesti, että yksityiseltä saisi jotain extraa.
Saakin varmaan mutta tuskin perusasioihin. Hän sanoi ei, ei täällä on niin ihania hoitajia.
Hoitajat olivat myös läheisiä kohtaan empaattisia, oli aikaa jutella, oli aikaa pitää potilasta kädestä kiinni jne. Hienoa. Tekivät upean työn.
He katsovat kuolemaa joka päivä. Ja silti. Ja kuinka kunnioittavasti he käsittelivät kuolevaa ja sitten sitä kuollutta ihmistä.
Yhden sairaanhoitajan osastolta vein metroasemalle kun vuoron vaihdon aikaan lähdin, näin jotta bussi hänet jätti ja pysähdyin siihen pysäkille ja kysyin minne matka. Metrolle, joo vien.
Kysyin montako lähtee päivässä. Vastasi 1-3. Onko raskasta kysyin? Vastasi on ja ei. Ja ymmärsin täysin mitä tuolla tarkoitti.
Mietittiin, että jollakin tavalla tuo hieno hoito korvataan. Kiitoskirje sinne menee vähintään.
Ai saatana. Mamutkin hoiti.a-teisti kirjoitti:
Eiköhän. Hulluja on moneen junan.
Parjattuun kommunismiin.
Hoidon laatu oli 10
Hoitopaikka missä hän oli on paljon parjattu kuntasektori mutta oli loistava. Kun meni saattohoitoon ja oli tässä paikassa X niin me sanoimme, että pääset yksityisellekin, ihmisellä olisi ollut siihen rahaakin.
Tämä ei ollut mikään epäluottamuslause kunnallista hoitoa kohtaan, ajattelimme vain erheellisesti, että yksityiseltä saisi jotain extraa.
Saakin varmaan mutta tuskin perusasioihin. Hän sanoi ei, ei täällä on niin ihania hoitajia.
Hoitajat olivat myös läheisiä kohtaan empaattisia, oli aikaa jutella, oli aikaa pitää potilasta kädestä kiinni jne. Hienoa. Tekivät upean työn.
He katsovat kuolemaa joka päivä. Ja silti. Ja kuinka kunnioittavasti he käsittelivät kuolevaa ja sitten sitä kuollutta ihmistä.
Yhden sairaanhoitajan osastolta vein metroasemalle kun vuoron vaihdon aikaan lähdin, näin jotta bussi hänet jätti ja pysähdyin siihen pysäkille ja kysyin minne matka. Metrolle, joo vien.
Kysyin montako lähtee päivässä. Vastasi 1-3. Onko raskasta kysyin? Vastasi on ja ei. Ja ymmärsin täysin mitä tuolla tarkoitti.
Mietittiin, että jollakin tavalla tuo hieno hoito korvataan. Kiitoskirje sinne menee vähintään.
Ai saatana. Mamutkin hoiti.”Hoitajat olivat myös läheisiä kohtaan empaattisia, oli aikaa jutella, oli aikaa pitää potilasta kädestä kiinni jne. Hienoa. Tekivät upean työn.”
Aivan samat kokemukset. Ei se tee hoitajista huonoja, minkä työnantajan alaisuudessa he toimivat. Ainoa seikka, joka vaikuttaa on, että mahdollistamme heille asialliset työolosuhteet.
Hyvään ammattitaitoon sekä arvoihin kuuluu todella se, ettei ketään jaotella millään tavalla, vaan työtä tehdään sydämellä.
Kiitos kortti varmaan olisi paikallaan. Tai sitten voi kysyä, mikä muu olisi heistä mukavaa?Aina voi myös sanoa ettei tiedä. Voi sanoa, että itse ajattelee näin ja kysyä mitä toinen ajattelee. Voi sitä yhdessä pohtia.
Entäjosnäin, miten sinä vastaisit kuolevalle, jos hän ei jaa arvojasi? Tai jos hän jakaa ne?
Tämä aloitus kosketti avoimmuudessaan. Minulle se on osoitus siitä, että myös täällä, jota yleisesti kutsutaan ...no, te tiedätte, voi olla myös jotain koskettavaa, yhdistävää, avointa ja rehellistä. Täällä voi olla joten niin perusihmisyyteen kuuluvaa, että se saa uskomaan huomisen.
Kiitän aloittajaa siitä, että jaoit kanssamme tämän matkan pätkän . Jaoit kipeitä asioita, se on rohkea teko tälläisellä palstalla. Kiitos"Kiitän aloittajaa siitä, että jaoit kanssamme tämän matkan pätkän . Jaoit kipeitä asioita, se on rohkea teko tälläisellä palstalla. "
Oikein osasit tuon muotoilla. Jospa tämä rohkaisisi muitakin!- halooketäänkotona
Kiitän aloittajaa siitä, että jaoit kanssamme tämän matkan pätkän . Jaoit kipeitä asioita, se on rohkea teko tälläisellä palstalla. Kiitos
lässyn lässyn - kossualbert
mummomuori kirjoitti:
"Kiitän aloittajaa siitä, että jaoit kanssamme tämän matkan pätkän . Jaoit kipeitä asioita, se on rohkea teko tälläisellä palstalla. "
Oikein osasit tuon muotoilla. Jospa tämä rohkaisisi muitakin!Viekää kuolevalle kinkkua ja muorille pullo viinaa.
- halooketäänkotona
Vähän outoa tai erikoista että läheisen ihmisen kuollessa kirjoittelee epikriisit, viimeiset kohtaamiset ja kaiken johonkin suoli24:n idioottien räävittäväksi ja "lohduteltavaksi".
Muutenkin se että ihminen roikkuu surun keskellä kaikkein kriittisimpinäkin hetkinä netissä?Halooketäänkotona, ihminen suree tavalla ja toisella...
Samoin kohtaa surevan tavalla ja toisella...- starttipaketti
Eerikatässämoi kirjoitti:
Halooketäänkotona, ihminen suree tavalla ja toisella...
Samoin kohtaa surevan tavalla ja toisella...Näköjään... kaikki kelpaa sulle jos se tarjoaa mahdollisuuden tuoda itteäs esille.
halooketäänkotona: On todellakin rohkeaa tuoda tänne henkilökohtaisia asioita, koska täällä ikävä kyllä on aina sinun kaltaisiasi ihmisiä kommentoimassa ja rääpimässä ikävään sävyyn. Minusta on rohkeaa kertoa myös tällaisista asioista täällä.
starttipaketti kirjoitti:
Näköjään... kaikki kelpaa sulle jos se tarjoaa mahdollisuuden tuoda itteäs esille.
Jos sinä haluat jutella kanssasi, kuten oletan, kun kerran halusit kommentoida, heitä vain jokin aloitus, tulen juttelemaan kanssasi ihan mielelläni.
Kuusenjuuret kirjoitti:
halooketäänkotona: On todellakin rohkeaa tuoda tänne henkilökohtaisia asioita, koska täällä ikävä kyllä on aina sinun kaltaisiasi ihmisiä kommentoimassa ja rääpimässä ikävään sävyyn. Minusta on rohkeaa kertoa myös tällaisista asioista täällä.
Juuri siksi oli rohkeaa kirjoittaa tänne rehellisesti ja avoimesti, koska näitä rääpijöitä täällä aina liikkuu.
- hfgjghvkh
Itse sain armon kääntyä, tehdä parannuksen ja löytää uskon Jeesuksen sovitustyöhön vasta muutama vuosi isäni kuoleman jälkeen. Miten kauhea tilanne se olikaan. Ei edes tuoleja sängyn vierellä, vaan kymmenkunta vierasta aina seisoskeli ympäri huonetta ja jutusteli arkiasioista, kun isä odotti Jeesusta puhekyvyttömänä ja morfiinilla tainnutettuna. Olisimme voineet kaikki yhdessä rukoilla hänen puolestaan. Siitä olisi ollut hänelle lohtua, vaikka tiesikin olevansa Jeesuksen käsissä. Ja minä, vaikka olin silloin joukossa kai ainut ei-uskovainen, jonkinlainen new age -hörhö, tunsin, että meistä ei ollut kuolemaa odottavalle isälleni mitään lohtua.
Kullakin meistä on armon aikaa siihen asti, kun kuolemme. Jos valehtelemme, eli puhumme vastoin sitä, mitä varmaan edes tällaisessa näennäiskristillisessä maassa asuva ei ole voinut olla oppimatta Raamatusta, emme vain ole ohjaamassa kuolevaa ikuiseen helvettiin, vaan itseämme myös. Viimeisellä tuomiolla meidät ehkä pannaan tilille siitä, miten yritimme kampata kuolevan viimeisillä haparoivilla metreillä, kun hän etsi Jumalan armoa, lopulta. Tuossa tilanteessa helvetistä ja taivaasta kertominen on ainut tärkeä asia. On sanomattoman raakaa lievittää omaa pahaa oloaan hyssyttelemällä. Ja se on myös uskomattoman typerää. Siitä joutuu vielä joskus tilille. Minuakin Jeesus tulee varmaan vielä nuhtelemaan ankarasti monesta asiasta. Onneksi tiesin jo silloin, että isä oli matkalla taivaaseen. Kai siis olin jollain tasolla vielä uskossa, vaikka kurja syntisäkki olinkin jo kauan ollut. Mutta rukoillaan Jeesusta pesemään pois nuokin syntimme nyt, kun vielä elämme Hänen armonsa alla. Eikä valehdella kuolevalle!- paaritesiintäältätullaan
mummomuori kirjoitti:
Sinulla on kyllä kova sydän!
M.muorilla jumalattomien usko. M.muorikin lohduttaa puheillaan ja luuloilla että on nöyrä vaivainen joka luulee saatesanoillaan saattamaan kuolemansairaan ilman uskoa paratiisin ohitse. Jumalattoman kuolemaa odottelevat ympärille kokoontuneet pahat henget ja he iloitsevat yhdestä jumalattomasta joka ei eläessään uskonut.
- äläteeskentele
mummomuori kirjoitti:
Sinulla on kyllä kova sydän!
ja sinä olet yksi teeskentelijä!
paaritesiintäältätullaan kirjoitti:
M.muorilla jumalattomien usko. M.muorikin lohduttaa puheillaan ja luuloilla että on nöyrä vaivainen joka luulee saatesanoillaan saattamaan kuolemansairaan ilman uskoa paratiisin ohitse. Jumalattoman kuolemaa odottelevat ympärille kokoontuneet pahat henget ja he iloitsevat yhdestä jumalattomasta joka ei eläessään uskonut.
"... joka luulee saatesanoillaan saattamaan kuolemansairaan ilman uskoa paratiisin ohitse..."
Ensinnäkään minä en päätä näistä, päätösvalta kuuluu yksi Jumalalle.
Toisekseen sinä et kykene näkemään niitä sydämen saloja, joita yksi Jumala näkee.mummomuori kirjoitti:
"... joka luulee saatesanoillaan saattamaan kuolemansairaan ilman uskoa paratiisin ohitse..."
Ensinnäkään minä en päätä näistä, päätösvalta kuuluu yksi Jumalalle.
Toisekseen sinä et kykene näkemään niitä sydämen saloja, joita yksi Jumala näkee.Tarkoitatko, että Jumala salaa ihmisiltä sen millä tavalla Hän on suunnitellut ihmisen pelastuksen tapahtuvan?
IsraelHi kirjoitti:
Tarkoitatko, että Jumala salaa ihmisiltä sen millä tavalla Hän on suunnitellut ihmisen pelastuksen tapahtuvan?
Siis, mistä me tiedämme jokun kuolevan mietteitä siitä, mitä hän on Jumalan kanssa kenties käynyt? Emme me voi sitä tietää.
- vastaustavailla
Miksi panna kaikki asiat Jeesuksen tilille ? Samaa rataa me kaikki menemme "Tuonelaan"? Toiset herätetään, ja toisia EI. "Milloinkas ne KIRJAT sitten AVATAAN "??? Tää alkaa olla niin pirullisen sekavaa, ettei enää kukaan tiedä mihin uskoa. "Kuolemassa EI OLE MITÄÄN", sanoo Raamattu. Kuolema VAPAUTTAA ihmisen kaikesta kärsimisestä.
Henkiin-herättäminen taas on aivan toinen asia. Kuka sen arvon saa, siitä me emme tiedä. Helvetti-oppi on SAATANAN keksintöä, saadakseen ihmiset liittymään harhaoppeihinsa.- Älä.hölise
Jokainen ihminen herätetään viimeiselle tuomiolle.
- Kuvottava_oppi
Kristinuskon helvetti-oppi on synkintä mitä kuvitella voi, sillä miten voi kukaan väittää hyväksi sitä, joka tuomitsee ihmisen, kenen tahansa ihmisen, millaisen tahansa ihmisen, ikuiseen kidutukseen. Kerrassaan sairasta ideologiaa. Kuinkahan monta herkkää ja avutonta, tietämätöntä ja opin orjaksi manipuloitua ihmismieltä se on vuosisatoja toisensa perää ajanut kauhun ja pelon kurimukseen.
Häpeäisitte, jos osaisitte, mutta tehän ette sitä omassa mukahurskaudessanne edes halua.- mitäs.sitten
Mitä sinun milestäsi sitten niille jotka eivät usko Jumalaan ja ota Jeesusta pelastajakseen pitäisi tapahtua hekdän kuolemansa jälkeen?
Helvettiä ei Raamatussa ole. Jeesus puhui Hinnomin laakson jätteiden kierrätyslaitoksesta, joka on ekologinen, iloinen asia!
- glls
KTS opettaa jehovalaista harhaoppia.
Erittäin tiivistettynä asia lienee noin. Juutalaiset eivät usko helvettiin ja he, jos ketkä tuntevat VT:n. Olisiko Jeesus siis tässä lisännyt jotain uutta noihin oppeihin?
- vassumummolle
mummomuori kirjoitti:
Erittäin tiivistettynä asia lienee noin. Juutalaiset eivät usko helvettiin ja he, jos ketkä tuntevat VT:n. Olisiko Jeesus siis tässä lisännyt jotain uutta noihin oppeihin?
Mitä, väitätkö, että Jeesus ja opetuslapset eivät uskoneet halvettiin?
vassumummolle kirjoitti:
Mitä, väitätkö, että Jeesus ja opetuslapset eivät uskoneet halvettiin?
Jaa a, mikäli oli juutalainen, heidän käsityksensä helvetistä on erilainen.
- huh_huh
mummomuori kirjoitti:
Jaa a, mikäli oli juutalainen, heidän käsityksensä helvetistä on erilainen.
ja tämä ihminen sanoo itseään "uskovaiseksi"...
huh_huh kirjoitti:
ja tämä ihminen sanoo itseään "uskovaiseksi"...
Mikäs tuossa on sinulle ongelma? Eikö näitä asioita pidä aina tarkastella totuuden mukaan?
- huuhhuuuuhhu
Ei oppi helvetistä ole ollenkaan raadollinen eikä paha. Paha on se tilanne, kun ihminen joutuu helvettiin ja tietää, ettei sieltä ole poispääsyä. Siellä raadollinen realismi iskee vasten kasvoja eikä opit enää ole tärkeitä.
Ei hätää. Nimimerkki MaranAta888 kirjoitti:
"Jumalan Armo on loppumaton, rajaton ja ikuinen!
Vaikka tekisi 77 kertaa päivässä syntiä, saa ne anteeksi."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15120522/teuvo-hakkarainen-ei-ole-helluntailainen!
Eli pelko pois Rosemarie.- rcnnc
Onko jehovalainen KTS niin tyhnä, että luottaa sielunsa jonkun ihmisen luulojen varaan.
- kölmnlskldkn
Ei voi kun todeta että Raamatun sana, ajattele luojaas nuoruudessas, ennen kun pahat päivät tulevat, kannattaa ottaa omaksensa . Ja samaten Jeesuksen itsensä puhuma vertaus, että elleivät he usko Moosesta ja profeetoita, eivät he usko vaikka joku kuolleista nousisi ylös. Ei meidän tarvitse tuomita, ei edes viimeisen vuoteen vieressä. On yksi joka kerran tuomitsee. Onnellinen se joka täällä ajassa on tuntenut syntinsä ja saanut ne anteeksi. Ja on myös entisen syntielämänsä hyljännyt. Se ihminen on jo täällä ajassa tuomittu armolla ja laupeudella. Ja myös kerran viimeisellä tuomiolla kootaan istuimen oikealle puolelle.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 924637
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?843862Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1433438Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1152615Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1292544- 432141
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian282057Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2261830Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91707- 881689