Miten koodia todistetaan bugittomaksi?

Tuosta syystä en tule koskaan hyppäämään kuskittoman itseajavan kulkuneuvon kyytiin.

Ihminen ei osaa tehdä täydellistä poikkeuksenkäsittelijää.

"Mielivaltaisen koodin todistaminen oikeaksi on ratkeamaton, undecidable, ongelma matemaattisesti."

Ei ole.

Koodi voidaan todistaa oikeaksi ja sellaiseksi, että tietyt virheet ovat mahdottomia mutta se mikä on se haastavuus on se, että mistä saadaan oikea määrittely.

Aina tarvitaan sitä inputtia myös määrittelyksi, että niin kauan kun määrittely on oikein, saadaan toteutuskin oikein.

"Käytännössä esim suuria mikropiirejä on onnistuttu verifioimaan logiikalla. Mutta tuo tutkimus on liikesalaisuuden alla."

Kyllä logiikalla tehtävävä verifiointi on hyvin tunnettua.

except-e kirjoitti:

Tuosta syystä en tule koskaan hyppäämään kuskittoman itseajavan kulkuneuvon kyytiin.

Ihminen ei osaa tehdä täydellistä poikkeuksenkäsittelijää.

Kun koodia todistetaan oikeaksi, on aika tavallista, että ei jouduta käsittelemään poikkeuksia.

M-Kar kirjoitti:

Kun koodia todistetaan oikeaksi, on aika tavallista, että ei jouduta käsittelemään poikkeuksia.

Että et joutuisi poikamieslihasta kättelemään, sido se jeesusteipillä reiteen, riittävän tiukasti, hypotermian varalta putsaa vanhat savet puntista pois.

except-e kirjoitti:

Tuosta syystä en tule koskaan hyppäämään kuskittoman itseajavan kulkuneuvon kyytiin.

Ihminen ei osaa tehdä täydellistä poikkeuksenkäsittelijää.

"Ihminen ei osaa tehdä täydellistä poikkeuksenkäsittelijää."

mutta kuitenkin paremman ja nopeamman kuin mitä itse on..

kdnznzmzmz kirjoitti:

"Ihminen ei osaa tehdä täydellistä poikkeuksenkäsittelijää."

mutta kuitenkin paremman ja nopeamman kuin mitä itse on..

Voidaan myös todistaa että useimpia poikkeuksia ei ole mahdollista tulla joten niitä ei myöskään tarvitse käsitellä.

"Uskoisin, että yli 90% kaikesta koodista on bugista - jollakin tavalla."

Enemmän. Lähes 100%. Vain harvoin halutaan bugitonta koodia. Sen haluamisen päättää se kuka rahoittaa koodin tekemisen.

"Tämä on todellakin hämmentävää mielestäni mutta ymmärrän koodaajia - heidän on
pakko tehdä tulosta nopeasti ja käytännöksi on vakiintunut erilaiset jälkeenpäin pätsäykset,
eli kun koodi julkaistaan, sen arvellaankin olevan bugista ja sitten tulee pätsejä ja taas pätsejä."

Ei pätsäykset tarkoita välttämättä mitään bugia. Ennemminkin kyse on siitä, että ohjelmia ei käsitetä olevan mitenkään muuttumattomia vaan jatkuvassa muutoksessa.

M-Kar kirjoitti:

"Uskoisin, että yli 90% kaikesta koodista on bugista - jollakin tavalla."

Enemmän. Lähes 100%. Vain harvoin halutaan bugitonta koodia. Sen haluamisen päättää se kuka rahoittaa koodin tekemisen.

"Tämä on todellakin hämmentävää mielestäni mutta ymmärrän koodaajia - heidän on
pakko tehdä tulosta nopeasti ja käytännöksi on vakiintunut erilaiset jälkeenpäin pätsäykset,
eli kun koodi julkaistaan, sen arvellaankin olevan bugista ja sitten tulee pätsejä ja taas pätsejä."

Ei pätsäykset tarkoita välttämättä mitään bugia. Ennemminkin kyse on siitä, että ohjelmia ei käsitetä olevan mitenkään muuttumattomia vaan jatkuvassa muutoksessa.

Lue lisää

Kyllähän sitä yleensä halutaan bugitonta koodia, mutta budjetti asettaa rajan sille, mille tasolle käytännössä päästään.

Harvapa sitä haluaa varta vasten bugista koodia . . .

102030405060 kirjoitti:

Kyllähän sitä yleensä halutaan bugitonta koodia, mutta budjetti asettaa rajan sille, mille tasolle käytännössä päästään.

Harvapa sitä haluaa varta vasten bugista koodia . . .

Lue lisää

No sehän se kun ei ole maksuhaluja.

Jokainen saa kyllä vapaasti tehdä itse bugitonta koodia.

Ei siellä mitään standardointia ole sovelluksissa. Ohjelmointikieliä on standardointu ja niillä voi sitä tilastollista päättelyä ohjelmoida ja silloin sitä ihan itse voidaan huolehtia että koodissa ei ole bugeja.

Ohjelmointikielten totetuksissa voi tietysti olla bugeja, onhan sitä kääntäjäbugejakin olemassa. Aika olennaista on pitää se oma koodi selkeänä niin noihin ei käytännössä törmää. Niillä kuitenkin ajetaan kaikennäköistä koodia valtavia määriä. Joitakin ohjelmointivälineitä on kyllä perusteellisesti varmistettu riittävän laadukkaiksi että niitä voidaan käyttää sairaalavehkeissä tai lentokoneissa. Niissä nimittäin on vaatimuksia koodin laadulle, tieteen tekemisessä ei ole.

Itseasiassa tieteentekemisessä tilanne on usein päinvastoin mitä tulee koodin laatuun. Tieteentekijät yleensä vain kyhäisee jotain kasaan mikä tekee jotain uutta ja jännää ja lopputulos on kyllä helposti ihan kuraa. Sovellusohjelmoijat yleisesti ottaen tekevät paljon laadukkaampaa koodia ja varsinainen ohjelmistokehitys vähän vaativampaa.