APUA!! Mulla ei ole MS-tautia, mutta epäily. Pitäisi mennä selkäydinpunktioon, mutta se pelottaa mua ihan järjettömästi!!!!!!
On 2 kertaa joskus nuorena tehty (ihan muista syistä), ja se oli hirveintä mitä olen koskaan kokenut.
Halusinkin nyt tiedustella, että onko mahdollista saada jonkinlaista rauhottavaa lääkitystä toimenpidettä varten, vai vaikuttaako se jotenkin tuloksiin? tai nukutusta ? (joo tiedän, tää ON aika lapsellista, mutta mulle vakava asia).
Synnytin lapsenikin luomuna vain siksi, että en uskaltanut antaa törkkiä selkärankaani mitään!
Entä, jos ei suostu toimenpiteeseen ollenkaan? sen jälkeen on varmaan turha mennä vaivojaan valittamaan, kun ei apu kelpaa..??
selkäydinpunktio...
JoHanna
59
40257
Vastaukset
- minä vain
Minulle tehtiin selkäydinpunktio elikkäs lannepisto viime syksynä. Sain valita magneettikuvan ja selkäydinpunktion välillä. Ajattelin, että minulla on ahtaanpaikankammo enkä selviä magneettiputkesta. Tehtiin punktio, mikä onnistui oikein hyvin, hengitin rauhallisesti ja homma oli äkkiä ohi. Jälkiseuraamuksena tuli kuitenkin viikon kauhia päänsärky, joka makuulla ollessa helpotti. Oli ihan kivaa katsella makuulla telkusta kotimaisia vanhoja elokuvia (:
Kun särky ei mennyt ohi, minulle tehtiin veripaikka, elikkäs tuikattiin omaa verta selkäytimeen, niin että reikä meni kiinni. Ei ollut kamalaa, kun ihanat ihmiset piti huolta. Pää parani saman tien. Vastaus selkäydinnesteestä tuli ja minut määrättiin kuitenkin aivojen magneettikuvaan (MRI). Sekös pelotti! Mutta eipäs mulla ollutkaan ahtaanpaikankammoa. (:(: Kaikki meni hyvin.
Luulisin, että jos kovin kauhean kamalasti pelkäät lannepistoa niin voisit päästä magneettikuvaan. Esitä ainakin toivomus! Täytyyhän niiden ottaa huomioon ihmisten pelot terveydenhuollossakin ja kyllä ne siellä hoitaa sinutkin kuntoon, usko pois!!!
Itse olen menossa herätepotentiaalitutkimuksiin, jotka ei ainakaan satu mihinkään. Jos sitten selviää vaivani. Minulla on vielä diagnoosina mahdollinen MS. Toivottavasti diagnoosi ei vahvistu. Tsemppiä vain sinullekin!!! Kun sinua tosi paljon jänskättää niin ajattele hengitystäsi;rauhallisesti vain sisään ulos sisään ulos...- Pelkuri
Minä pelkäsin samaa toimenpidettä aivan kamalasti. En saanut edellisenä yönä kunnolla nukutuksi. Kerroin heti, että pelkään ja haluan vähintäänkin nukutuksen.
Tämän jotenkin rentoutti henkilökunnan ja lääkäri naurahti ja sanoi olevansa varovainen. Hoitaja piti kädestä.
Lääkäri sanoi, että puudutta, kun pelkään. Kertoi, että nyt puuduuttaa. Ei tuntunut missään. Sellainen puudutus, että neula just varmaan ihon alle vaan.
Sitten mä vasta aloin pelkäämään, että minkälainenhan se neula mahtaa olla... Ja kuvittelin mielessäni maailman suurinta neulaa...
Mutta... sitten lääkäri sanoikin, että voin nousta. Kysyin, että miksi sitä ei tehtykään.
Lääkäri vain nauroi ja sanoi, että teki jo.
En ollut uskoa!! Tulimme kaikki hyvälle tuulelle.
Että sellainen toimenpide vain... - kuuhullu
Olin tänään toisen kerran tällä viikolla silmälääkärillä kun silmissä"kuin kalvo." Silmissä ei mitään vikaa, laittoi neurologille joka tutki ja laittoi magneettikuvaan, ei tullut kauhua minulle ahtaanpaikankammoselle!
Kuitenkin menen aamulla selkäydinpunktioon mutta uskon ettei sen pahempi kuin selkäydinpuudutuskaan. Mulla luultavasti MS-tauti! - OKMOKM1
hei! haluaisin sanoa tuohon päänsärkyyn toimenpiteen jälkeen, niin toimenpiteen jälkeen tulisi olla 30 min aivan paikoillaan mielellään oikealla kyljellä jottei päänsärkyä tulisi. :)
- Liisa
Sinulle varmaan tekee sen selkäydinpunktion taitava neurologi ja ennenkuin huomaatkaan se on ohi. Minulle kun se tehtiin, sain istua kyyryssä (selkä pyöreänä) tyyny sylissä tukena. Hengittelin rauhallisesti ja valehtelematta pistos ei tuntunut hyttysen pistoa kamalammalta! Yleensä jos ms diagnoosia etsitään joudutaan tekemään molemmat tutkimukset (magneetti ja selkäydinpunktio) ja silloin kun minä sairastuin, oli aivan sama miten tutkivat kunhan jotain selvyyttä saivat oireisiini. No, diagnoosi oli sitten ms, mutta hyvä että selvyyden sain. Nyt elämä jo hymyilee taudista huolimatta. Toivotan rohkeutta sinulle ja ajattele, että punktio on vain sinun parhaaksesi.
- p.e.t
Joopa joo... Voita pelkosi ja mene rohkeasti mukaan!=) Helppoahan se on sanoa, mut kyllä tää on mua kouluttanut sen verran, että iskut otetaan väistelemättä vastaan silloin kun niitä satelee...;) Kyllä se kuitenkin on alkujärkytyksen jälkeen helpotus, että on tutkittu ja diagnoosi löydetty. Voihan se olla, että aikojen päästä siitä sun ekasta toimenpiteestä, huomaat et hirveempää on se muisto kuin ite toimenpide... Tsemiä sulle, mihin sitten päädytkin!!!
- santso
tuskin edes tunnet pistoa on tehty kaksi kertaa, ajatus neulan selkään pistämisestä voi puisttaa kyllä se hyvin menee, minulla ei ollut mitään jälki vaivoja siitä ja jos pää kipua on se on pikku juttu ei muuta kun tsemppiä ja kevään odottelua.
- j-o-h-a-n-n-a
Tästä on keskusteltu aikasemminkin ja näyttää siltä, että olen edelleen yksin tämän mielipiteen kanssa...
Mikään ei oo mua sattunu niin paljon kuin se helkkarin selkäydinnäytteen otto!!! Sain vielä ekstramäärän rauhottavia, kun pelkäsin niin paljon, mutta ei ne kyllä ainakaan siihen kivun tuntemiseen vaikuttanu. Tai jos vaikutti, niin en edes halua kuvitella kuinka kauheaa se olisi ollut ilman rauhottavia! Mä en ainakaan enää koskaan suostu siihen uudestaan!!!
En haluaisi luoda pelkoa sinuun, mutta kaikki näyttävät kertovan kuinka helposti se kävi, oli vaan pakko tuoda tämäkin näkökanta esiin.
Ja pyydä ihmeessä rauhottavia, voit myös kysyä "pientä humausta" eli parin minuutin nukutusta. Riippuu varmaan sairaalasta ja lääkäristä, että onnistuuko se.
Eipä sitten muuta kuin paljon tsemppiä ja rohkeutta!- p.e.t
Noh, kai se sitten riippuu ihmisestä... Mä olin kyllä niin kipeä silloin muutenkin, et ei mikään enää tuntunu yhtään pahentavan. Mulle ei edes tarjottu minkäänlaista helpotusta ja lääkärikin oli kovin nuoren ja kokemattoman oloinen. Ajatus siitä et on neula selässä tosin oli niin hirvee, et meinasin oksentaa, se ajatus oksettaa itseasiassa vieläkin... Kerran se kuitenkin vaan kirpasee, muisto ehkä sitäkin kauemmin...;)
- sisutar
p.e.t kirjoitti:
Noh, kai se sitten riippuu ihmisestä... Mä olin kyllä niin kipeä silloin muutenkin, et ei mikään enää tuntunu yhtään pahentavan. Mulle ei edes tarjottu minkäänlaista helpotusta ja lääkärikin oli kovin nuoren ja kokemattoman oloinen. Ajatus siitä et on neula selässä tosin oli niin hirvee, et meinasin oksentaa, se ajatus oksettaa itseasiassa vieläkin... Kerran se kuitenkin vaan kirpasee, muisto ehkä sitäkin kauemmin...;)
Kävin itse ekoissa tutkimuksissa Uuden Vuoden aattona.Ensin oettiin magneettikuva ja diagnoosin varmistamiseksi lääkäri vaati punktion tekemistä.Ajatus hirvitti kun olen kuullut tusinoittain kauhutarinoita..Kävimme toimenpiteen läpi suullisesti ja alistuin kohtalooni.Olen varmasti yksi maailman kipuherkimmistä ihmisistä ja pelotti aivan karmeasti.Ehdottomasti yksi pelottavimmista hetkistä elämässäni!Mutta lääkäri&hoitaja osasivat asiansa ja neula meni kerralla sinne minne pitikin.Ainoa kivuntunne tuli kun neula lävisti ihon.Nestettä valutettiin muutama minuutti ja silloin tuntui vain hiukan epämukava paine alaselän alueella.Neulan poisto kesti noin kaksi sekunnin kymmenystä ja se kirpaisi vähän mutta oli hetkessä ohi.Jälkitauteja minulle ei tullut lainkaan mikä oli iso yllätys.En kokenut minkäänlaista päänsärkyä tms.Join kyllä paljon nesteitä niinkuin neuvottiin,liekö se tehnyt tehtävänsä..Jälkeenpäin kuulin että alaselän alue monesti puudutetaan mutta minulle sitä ei kyllä tehty?!Anyway,hyvin se menee.Yritä ajatella jotain ihan muuta ja kaunista!Siirrä itsesi tilanteesta mielikuvituksen avulla jos vain pystyt!Tsemppiä&rentoja ajatuksia:)
- nalle
Voisitko kuvailla tuntemuksiasi miltä se tuntui?
Oliko ne sulle ilkeitä? Ootko puhunut lääkärin kanssa, jos siinä meni joku pieleen? Ikävä juttu. Ehkä sulla oli vaan huono tuuri. Minkä ikänen oot?
Voisiko se pelko vahvistaa kipua?
- JohAnna
Kiitos asiallisista vastauksista!! Ja kiva huomat, etten ole ainoa
Kai minäkin siitä sitten selviään.. ja pyydän varmasti jotain rauhoittavaa!- JohAnna
Ehkä tuo lapsuuden (olin vähän yli 10 v, nyt kohta 30)kokemus on vain paisunut päässäni järjettömiin mittasuhteisiin. Muutenkin olen niin kova jännittämään ja pelkäämään kaikkea..
- sitä punktiota
Pelkäsin etukäteen niin kauheasti sitä punktion ottamista, että olisin karannut jos olisin kehdannut.
Ja kuinka ollakkaan, ei se tosiaankaan etes kipeästi käynyt. Hoitaja tuki jaloista, etten vain liikahtanut kriittisellä hetkellä. Kuitenkin koko toimituksen ajan pelkäsin sen verran, että aloin voimaan pahoin, johon sitten auttoi raitis ilma, eli ikkuna auki.
Paitsi,
olin yliopistollisessa, jossa on lääkäriksi opiskelevia ja minulle sitten juuri sattui eräs oppilas tähän punktion tekoon.
Kaikkeni yritin, että jos kumminkin kokeneempi tekisi sen, kun pelottaa. Ei se auttanut. Oksetti vaan kuulla ne lääkärin neuvot liike liikkeeltä opiskelijalle (työnnät sitten neulan viistoon, jos ei mene, otat pois ja työnnät toiseen suuntaan) huh huh.
Loppujen lopuksi, kaikki meni hyvin, eikä mun olisi tarvinnut pelätä.
Päänkipuhan se seurasi, johon auttoi se veripaikka, joka sitten onkin suurempi juttu. - täpinä
Rohkeutta Johanna!
Mäkin pelkäsin ihan tautisesti kyseistä toimenpidettä (viikon jouduin sitä odottamaan ja viikon pelkäsin), mutta kaikki meni todella hyvin. En saanut rauhoittavia (en kyllä pyytänytkään), mutta sanoin lääkärille, että pitää huolen, etten näe sitä neulaa!! Viikko oli pää kipeänä näytteen ottamisen jälkeen, mutta mulla oli mahdollisuus levätä ja kipu meni siten ohitse.- Minttu
Eka selkäydinpunktio sattui,olin istuallani ja oikeaan lonkkaan tuli vihlova kipu.Se meni ohi,kun neula poistetiin.Päässärky yltyi päiväpäivältä,lopulta makasin pää sängyn reunan yli roikkuen,että aivot olisivat edes vähän nesteessä.Oksentelin ja konttasin vessaankin.Neljän päivän päästä tehtiin veripaikka ja päänsärky hävisi samantien!
Parin kuukauden päästä sama tutkimus.Nyt eri lääkäri ja tutkimus tehtiin kyljellä maaten.Ei tuntunut miltään,vaikka pelkäsin niin,että hikisin käsin puristin sängyn reunaa.Rauhoittavaa en edes osannut pyytää.Päänsärkymahdollisuuden vuoksi sitten makuutetiin vatsallaan muutama tunti.Saikkua sain kolme päivää ja kehoitettiin lepäämään ja juomaan paljon.Pääsärkyä ei tullut sillä kertaa.
Kyllä sinä sen kestät!!Tsemppiä!
Ps Jos tulee kova päänsärky,älä odottele päiväkausia niinkuin minä,vaan hakeudu aiemmin hoitoon! - JohAnna
Minttu kirjoitti:
Eka selkäydinpunktio sattui,olin istuallani ja oikeaan lonkkaan tuli vihlova kipu.Se meni ohi,kun neula poistetiin.Päässärky yltyi päiväpäivältä,lopulta makasin pää sängyn reunan yli roikkuen,että aivot olisivat edes vähän nesteessä.Oksentelin ja konttasin vessaankin.Neljän päivän päästä tehtiin veripaikka ja päänsärky hävisi samantien!
Parin kuukauden päästä sama tutkimus.Nyt eri lääkäri ja tutkimus tehtiin kyljellä maaten.Ei tuntunut miltään,vaikka pelkäsin niin,että hikisin käsin puristin sängyn reunaa.Rauhoittavaa en edes osannut pyytää.Päänsärkymahdollisuuden vuoksi sitten makuutetiin vatsallaan muutama tunti.Saikkua sain kolme päivää ja kehoitettiin lepäämään ja juomaan paljon.Pääsärkyä ei tullut sillä kertaa.
Kyllä sinä sen kestät!!Tsemppiä!
Ps Jos tulee kova päänsärky,älä odottele päiväkausia niinkuin minä,vaan hakeudu aiemmin hoitoon!Mikä tuo veripaikka on?
Sekös vasta pelottavalta kuulostaakin... :) ?
Äh, huomasin just et oon laittanu nimimerkkinikin väärin tohon ekaan viestiin. Tää JohAnna on kuitenkin se mitä suomi24 -keskusteluissa oon käyttänyt.. - Yary
JohAnna kirjoitti:
Mikä tuo veripaikka on?
Sekös vasta pelottavalta kuulostaakin... :) ?
Äh, huomasin just et oon laittanu nimimerkkinikin väärin tohon ekaan viestiin. Tää JohAnna on kuitenkin se mitä suomi24 -keskusteluissa oon käyttänyt..Se on semmonen, että sinusta otetaan verta ruiskuun. Ja sitten se viedään näytteenotto paikkaan...mulle tuli aikoinaan kamala pään särky jos nosti päätä ylös...viikon mä kärsin ennenkuin menin sairaalaan...se tosiaan toimii.
- juu
No täällä vaikuttaa olevan paljon positiivisia kokemuksia. En halua pelotella mutta voin sanoa että minulle selkäydinpunktio on ollut kauheinta mitä koskaan olen kokenut. Selkää ei puudutettu sitä ennen. Lääkäri tunki piikkiä selkääni monta kertaa ja joka kerta oli tuskallisempi. Loppujen lopuksi koko koe ei onnistunut koska lääkäri ei vaan saanut sitä selkäydinnestettä tulemaan.
Koe siis jäi tekemättä ja vaivani tutkimatta mutta sen sijaan neula vaurioitti keskushermostoani niin että joudun kärsimään kivuista koko loppuelämäni.
Ihan turhaan.
Ja kokenut neurologi oli kyseessä. Että sellaista....En suosittele sitä koetta kenellekään.- j-o-h-a-n-n-a
Viimeinkin joku muukin on kanssani samaa mieltä, että se oli aivan kamalaa!!! Kiitos, että kirjoitit, minusta alkoi jo tuntua, että ehkä mulla on päässä vikaa, kun kaikki muut vaan kehuu kuinka hyvin on mennyt!
En minäkään haluaisi pelotella ketään, mutta kun menette ensimmäistä kertaa selkäydinpunktioon: toivokaa, että kaikki menee hyvin, mutta muistakaa myös varautua elämänne hirveimpään kokemukseen.
- pé´ná
Kyllä teki kipeää... Lääkäri vielä höpötteli jollekkin harjoittelijalle, että jos neula osuu johonkin hermoon, niin potilaalta suorenee siinä vaiheessa jalat ja on kuin sähköiskun saanut.. Toimenpiteen jälkeen kannattaa muuten ottaa pari päivää rennosti, oma reikäni nimittäin aukesi vasta kaksi päivää piston jälkeen, ja veripaikan tekeminen oli kivuliaampi kuin näytteen otto.. ensin etsitään isolla neulalla pistokohta "kestää hetken" ai jai! ja sitten jätetään se neula sinne törröttämään ja otetaan verta ja veri laitetaan pienemmällä ruiskulla isomman sisälle ja sieltä pisto kohtaan, pruits!
En todellakaan suosittele kenellekkään.., muuten läskeille tämä on kuulemma hankalampi tehdä, hyvää päivänjatkoa, morjens! - nokisutari
Menin mun selkäydinpunktioon rystyset valkosina ja kelasin vaan, että kohta sattuu hulluna.. Onneksi neurologi oli ymmärtäväinen ja anto mulle reilun paikallispuudutuksen ja eikä se kyllä sitten sattunut. Ihme kyllä..
Jälkikäteen kelasin, että totako mä sitten pelkäsin niin kauheesti. Jos vielä toiste joudun selkäydinpunktioon, niin pyydän taas paikallispuudutuksen! - Rytinällä käpi
Mulle tarjoutui tilaisuus päästä selkäydinpunktioon, kun pään kuvasta ei löytyny mitään mikä selittäis mun oireita. Menin uteliaana punktoitavaksi, koska halusin myös kokeilla mille se tuntuu, kun kaikki sillä pelottelee.. Pelkonsa pitää kohdata ;)
Mun kohdalla punktio ei sattunut ja päänsärkykin jäi kokematta. Ihan hyvä niin.. Selkä meni kyllä totaalisesti samana iltana sitten jumiin ja jalkojen hermoja vihlo sen illan ja seuraavan päivän aika ilkeesti. Särkyläkkeet ja varovainen venyttely autto, vaikka kyllä siihen melkein viikko meni, että kaikki palas ennalleen. Enpä tiedä..ei toi nyt niin kovin ihmeellistä ollu. Hammasläälärissä oon kokenu paljon kauheempia juttuja..- jälleen
Tehty on ja nyt tehdään uudestaan. En kärsinyt kipuja kun tehtiin muistaakseni anestesia puudutuksella. Pään kuvauksiin myös olen menossa toistamiseen. Kamalampaa sairastaa kun ei tiedä mikä on:(
- k
jälleen kirjoitti:
Tehty on ja nyt tehdään uudestaan. En kärsinyt kipuja kun tehtiin muistaakseni anestesia puudutuksella. Pään kuvauksiin myös olen menossa toistamiseen. Kamalampaa sairastaa kun ei tiedä mikä on:(
Minkälaisia oireita teillä on ollut? Itselläni myös tutkitaan ja tutkitaan eikä vastausta löydy! Eilen otettiin slekäydinnestenäyte ilman puudutusta, ei ollut järkyttävän kamalaa, mutta iljettävältä tuntui. Nyt kamala jomotus päässä!
- catarina80
k kirjoitti:
Minkälaisia oireita teillä on ollut? Itselläni myös tutkitaan ja tutkitaan eikä vastausta löydy! Eilen otettiin slekäydinnestenäyte ilman puudutusta, ei ollut järkyttävän kamalaa, mutta iljettävältä tuntui. Nyt kamala jomotus päässä!
Miksi tuota toimenpidettä pelätään?Itselleni tehtiin se kesällä ja ei sattunut sen kummemmin.Ainoastaan jälkipäänsärky oli niin kova että piti laittaa veripaikka,eikä se veripaikan laittokaan mikään kauhea ollut.
- huliivilivei
moi olen 46v mies minulla todettii ms-tauti 2005 selkäydinpunktiossa ei pelättävää kun pysyy rentona itse olen vielä töissä vaik välillä onkin tasapainon ja kävelyn kanssa ongelmia tsemppiä vaan ja jaksamista.
- Jennyli**
Minä olin eilen likvorissa taasen (4 krt vuoden sisällä) Hirvittävä kammo jäi vuosi sitten heinäkuussa tehdystä, koska näyte onnistui vasta viidennellä pistolla. Sen jälkeen otetut ovat onnistuneet kyllä ihan oppikirjamaisesti tosin pitkän eipäs-juupas neuvottelujen jälkeen päivystävän neurologin kanssa ja kandit olen blokannut täysin vaikka tokihan heidänkin pitäisi oppia se ottamaan. Nyt kun sain ihka oikean "oman" hoitavan neurologin niin iso hatun nosto. Minulle ei pitänyt edes tehdä vielä likvoria, mutta koska pahenemisvaihe tuli yllättäen, niin myös komento likvoriin tuli päivän varoitusajalla. Minua pyydettiin tulemaan puolta tuntia ennen näytteen ottoaikaa, koska lääkäri oli määrännyt esilääkityksen :) Kun hoitaja antoi pikarin pinkkiä super-hyper-imelää mansikkatököttiä, niin hän vain sanoi, että tämä on siksi näin imelää kun tämä on lapsille tarkoitettua pienemässä määrässä. Mutisin hörppiessäni että minä olen 28.v vauva :)) Minulla oli myös ensimmäistä kertaa puolisoni mukana. Oli tärkeää, että hänkin pääsee näkemään mitä minä niin pelkään. Minun neuvoni tämän pitkän romaanini perusteella on siis, että jokaiselle on oma tyylinsä jolloin näytteen otto ei muutu painajaiseksi. Minulle se on 3 pientä hienosäätöjuttua eli: pieni drinkki sitä mansikkatököttiä (oksepam 10mg), näyte otetaan istuvassa asennossa tyyny sylissä ja puoliso juttelee mukavia. Jollekkin toiselle se voi olla jokin muu tapa, mutta pointti on että kannattaa kuunnella itseään ja pyytää rohkeasti.
- teriki
Eilen olin punktiossa ja pelkäsin ennen sinne menoa aivan hillittömästi, sairastan paniikkihäiriötä. Hoitaja ja lääkäri aivan upeita, kertoivat toimenpiteen alusta loppuun ja sitten tehtiin, hieman sattui, eka koitos meni pieleen, osui laskimoon, mutta toinen meni hyvin ja ok. en ole saanut päänsärkyä paitsi että selkä on vähän kipeä mutta muuten ok olla. Ei ollut niin kauheaa kuin kuvittelin ja kai se mielikuvitus lisäsi mun pelkojani tuhottomasti. Magneettikuvauksiin menen kolmannen kerran ja sitten odottelen josko se ms-diagnoosi tulee kun keskushermostossa on tulehdus.
- kivulias kokemus
Kyllä se vain sattui ihan järjettömästi. Lääkäri väänteli ja väänteli piikkiä ensimmäisellä kohdalla, sattui!!! Toisesta kohdasta piikki meni paremmin ja näyte saatiin, mutta sekin kyllä sattui. Hengissä selvittiin ja pahempia juttujakin olen konenut, mutta tämä oikeasti sattui ja paljon.
- eppäilys
Minä taas keskityin ajattelemaan muta asioita, eikä sattunut, vaikka lääkäri minullakin väänteli neulaa hetkisen. Ei jäänyt mieleen mitenkään pahana juttuna. Mutta ompahan tehty :)
- eppäilys
Anteeksi, tarkoitin tietenkin muita asioita :)
- ms
Tsemppia vain kaikille selkaydinpunktioon joutuneille. Itselleni ensimmainen tehtiin talla viikolla ja olin kauhusta kalpea kun kuulin etta siihen joudun. Olin joskus lapsena nahnyt sen telkussa ja jotenkin se jai kamalana kammona sinne kummittelemaan. Laakari tarjosi mahdollisuutta ottaa rauhoittavaa laaketta etukateen, mista kieltaydyin kun en ikina ole rauhoittavia ottanut niin en halunnut ottaa nytkaan vaikka kuinka pelotti. Neurologi laittoi puudutuksen mita en edes tuntenut ja sitten alkoi toimenpiteen. Se joutui pistamaan kolme eri kertaa ja liikuttelemaan neulaa etsiessaan oikeaa kohtaa (ei oikeastaan tuntunut miltaan, muutaman kerran vahan ilkeana paineena muttei kipuna) mutta kaikesta yrittamisesta huolimatta neurologoi ei vain saanut sita oikeaan kohtaan eika saanut naytetta. Ensi viikolla minun pitaa menna uusintayritykseen enka onneksi jannita yhta paljoa kuin aiemmin ja talla kertaa radiologi tekee sen eli se pystyy samalla nakemaan etta neula menee oikeaan paikkaan. Toivottavasti se onnistuu. Nyt pistoskohta on vahan arka ja vahan ajoittaista jaykkyytta selassa mutta muuten OK olo.
- päivänkakkara30
Minulle tehtiin punktio, eikä itse toimenpide sattunut yhtään. Muun syyn takia otettiin osastolle yöksi ja illalla alkoikin kova päänsärky, joka jatkui seuraavana päivänä oksenteluna. Päänäsrky oli jotain aivan sietämätöntä pystyasennossa, makuuasennossa helpotti heti. En meinannut vessassa pystyä käymään. Oksentelun takia laittoivat sitten tippaan ja sain jatkuvasti särky- ja pahoinvointilääkettä. Veripaikasta hoitajat puhuivat, mutta jostain syystä sitä ei laitettu vaikka makasin viikon siellä sairaalassa. Ensimmäinen päänsärytön päivä oli vasta 10 päivää punktion jälkeen. Sanoivat, että hoikilla naisila tulee usein rajumpana. Mulle ei kukaan sanonut että pitää juoda paljon sen jälkeen ja makasinkin päivystyksessä monta tuntia juomatta. Ehkä siinä oli yksi syy noin kovaan päänsärkyyn.
- Adalmiina ***
En usko, että hoikkuudella on asian kanssa mitään tekemistä....tai ainakin minä sain heti punktion jälkeisenä päivänä kauhean päänsäryn, enkä ole hoikka. Ensin koitettiin särkyä lopettaa kofeiinitiputuksella, mutta kun ei tepsinyt, laitettiin veripaikka (mikä oli paljon ikävämpi toimenpide kuin itse punktio) ja särky loppui heti.
- pölkkyrouva
Hui kamalia kertomuksia. Olen menosssa toistamiseen punktioon jospa tällä kertaa onnistuisi.
Onkohan mitään määrää miten monta kertaa saa sohia ja etsiä pistokohtaa kun lääkäri sanoi hoitajalle että tulee verta ja toisen kerran että on rustoa edessä ja pitempää piikkiä tarvittaisiin... (kapeampaa ?) vai poranko ottavat käyttöön :)
Kun on läskiä mahassa ja samalla pitäisi olla rentona kyyryssä sikiöasennossa, olisi edes joku tyyny tms. jota rutistaa kun ottaa näytettä.
Ainoa mitä pystyi tekemään oli varpaiden heiluttelu että saattoi johonkin muuhun keskittyä. Aion kyllä doupata itseni seuraavalla kerralla ettei hirvittäisi. Jotain diapammia tai vastaavaa.
Ja niin, etsitään sekä ms että borrelioosi. Toivottavsti joku syy löytyy näille tyhmille hölmöille oireille. Mm.hiprakka olo toisinaan ja hölmö huimaus, vaikken ole pariin vuoteen yhtään pisaraa ottanut. Mikä tahnsa diagnoosi kunhan selvittävät.- Heiluu ja keinuu
Ikävä kyllä, se diagnoosi ei niitä oireita poista tai muuta mihinkään. Huimaukseen ja "hölmöihin" oireisiin ei ole mitään lääkettä keksitty. Minulla on ms-dg ja paljon tuollaisia kuvailemiasi oireita, mutta lääkettä ei niihin ole....ajan kanssa kyllä tottuu.
- pölkkyrouva
Heiluu ja keinuu kirjoitti:
Ikävä kyllä, se diagnoosi ei niitä oireita poista tai muuta mihinkään. Huimaukseen ja "hölmöihin" oireisiin ei ole mitään lääkettä keksitty. Minulla on ms-dg ja paljon tuollaisia kuvailemiasi oireita, mutta lääkettä ei niihin ole....ajan kanssa kyllä tottuu.
No juu eipä se diagnoosi varmaan itsessään mitään huimauksia tms poista mutta jos olet vuosikausia ihmetellyt mitä kummaa nämä voivat olla silloin on jonkinlainen nimi vaivoillesi jo helpotus, ja olen mielestäni oikeutettu tietämään mikä minua vaivaa.
Eikö sinulle muka ole tarjottu minkäännäköisiä lääkkeitä oireitten helpottamiseksi ? Onko diagnoosisi kovinkin tuore ?
Tiedän kyllä että ms ei poistu kropasta millään lääkkeellä mutta oireita lievitetään joillakin tropeilla. Kun en oikein usko että kärsimys itsessään tekisi minusta yhtään jalomman.
Kuinkahan moni on joutunut ensin käymään MRI : ssä ja sen jälkeen vielä punktiossa, tai päinvastoin ? Eli onko tavallista nämä ns.varmistuskuviot ? - pölkkyrouva
pölkkyrouva kirjoitti:
No juu eipä se diagnoosi varmaan itsessään mitään huimauksia tms poista mutta jos olet vuosikausia ihmetellyt mitä kummaa nämä voivat olla silloin on jonkinlainen nimi vaivoillesi jo helpotus, ja olen mielestäni oikeutettu tietämään mikä minua vaivaa.
Eikö sinulle muka ole tarjottu minkäännäköisiä lääkkeitä oireitten helpottamiseksi ? Onko diagnoosisi kovinkin tuore ?
Tiedän kyllä että ms ei poistu kropasta millään lääkkeellä mutta oireita lievitetään joillakin tropeilla. Kun en oikein usko että kärsimys itsessään tekisi minusta yhtään jalomman.
Kuinkahan moni on joutunut ensin käymään MRI : ssä ja sen jälkeen vielä punktiossa, tai päinvastoin ? Eli onko tavallista nämä ns.varmistuskuviot ?Ja vielä tuota kysyn kuinka monta kertaa saa sohia ja yrittää saada näytettä, onko mitään lukua tai väliä ?
- Heiluu ja keinuu
pölkkyrouva kirjoitti:
No juu eipä se diagnoosi varmaan itsessään mitään huimauksia tms poista mutta jos olet vuosikausia ihmetellyt mitä kummaa nämä voivat olla silloin on jonkinlainen nimi vaivoillesi jo helpotus, ja olen mielestäni oikeutettu tietämään mikä minua vaivaa.
Eikö sinulle muka ole tarjottu minkäännäköisiä lääkkeitä oireitten helpottamiseksi ? Onko diagnoosisi kovinkin tuore ?
Tiedän kyllä että ms ei poistu kropasta millään lääkkeellä mutta oireita lievitetään joillakin tropeilla. Kun en oikein usko että kärsimys itsessään tekisi minusta yhtään jalomman.
Kuinkahan moni on joutunut ensin käymään MRI : ssä ja sen jälkeen vielä punktiossa, tai päinvastoin ? Eli onko tavallista nämä ns.varmistuskuviot ?Minulla ei ole minkäänlaista lääkitystä, Diagnoosi on kymmenen vuoden takaa. Huimaukseen on joskus kokeiltu lääkettä, jota käytetään mm Menierin taudissa, mutta ei ollut mitään apua ja omituista oloa on hankala lääkitä, kun ei sitä oikein osaa selittääkään:). Minä kävin ennen diagnoosia sekä MRI:ssä että punktiossa ja diagnoosi tuli niiden perusteella. Tuohon jälkimmäiseen kysymykseesi en osaa vastata, kun minulla punktio onnistui kerralla ja muuta kertaa ei ole otettu.
- no..
pölkkyrouva kirjoitti:
No juu eipä se diagnoosi varmaan itsessään mitään huimauksia tms poista mutta jos olet vuosikausia ihmetellyt mitä kummaa nämä voivat olla silloin on jonkinlainen nimi vaivoillesi jo helpotus, ja olen mielestäni oikeutettu tietämään mikä minua vaivaa.
Eikö sinulle muka ole tarjottu minkäännäköisiä lääkkeitä oireitten helpottamiseksi ? Onko diagnoosisi kovinkin tuore ?
Tiedän kyllä että ms ei poistu kropasta millään lääkkeellä mutta oireita lievitetään joillakin tropeilla. Kun en oikein usko että kärsimys itsessään tekisi minusta yhtään jalomman.
Kuinkahan moni on joutunut ensin käymään MRI : ssä ja sen jälkeen vielä punktiossa, tai päinvastoin ? Eli onko tavallista nämä ns.varmistuskuviot ?Pään MRI tehdään usein muutamien kuukausien päästä uudestaan, koska se on luotettavin keino seurata tilannetta. Sillä nähdään, onko mitään uutta tapahtunut. Punktiota ei heti tehdä toistamiseen.
Se on niin, että kun suurrimmat oireet helpottavat, ei tehdä mitään ennenkuin mahdollisia uusia oireita tulee reilusti. Kaksi ns. pahenemisvaihetta tarvitaan dg:n saamiseen. - no..
pölkkyrouva kirjoitti:
Ja vielä tuota kysyn kuinka monta kertaa saa sohia ja yrittää saada näytettä, onko mitään lukua tai väliä ?
Heh, se on varmaan lääkäristä kiinni, kuinka hyvin osaa ottaa näytteen. Eipä tuo nyt niin kamalaa ole.
- ei aina..
no.. kirjoitti:
Pään MRI tehdään usein muutamien kuukausien päästä uudestaan, koska se on luotettavin keino seurata tilannetta. Sillä nähdään, onko mitään uutta tapahtunut. Punktiota ei heti tehdä toistamiseen.
Se on niin, että kun suurrimmat oireet helpottavat, ei tehdä mitään ennenkuin mahdollisia uusia oireita tulee reilusti. Kaksi ns. pahenemisvaihetta tarvitaan dg:n saamiseen.Kyllä minä sain diagnoosin mri:n ja punktion jälkeen, vaikka kummassakin löydökset pienet ja takana oli ensimmäiset oireet.
- no..
Niin, sulla löydökset molemmista varmaan sitten kuitenkin viittasivat selkeästi MS-tautiin? Itelläni jäi vielä kriteeri täyttymättä punktion osalta, kun se oli alunperin normaali.
- ei aina..
Mulla punktion tulos oli ihan raja-arvo ja mri:n löydökset vähäiset, mutta niin vain dg napsahti ekalla kerralla.
- no..
Ok. Kai se on sitten vähän tapauskohtaista, miten eri paikkakunnittain toimitaan ja riippuu paljon lääkäristäkin.
- Ana
Toi on totta,että kivut/kivuttomuus johtuu näytteen ottajasta. Elävästi muistan kun puuduketta pyysin toimenpiteeseen...Neuron vastaus: Ihan turhaan,ei sulta puudu kuin pinta,ota ihan rauhassa ja kyyristä vain selkä. Ja sano viel et, saat huutaa mut älä hauku! Pisto tuntui selässä ja kokoajan odotin jtn voimakkaampaa KIPUA...ei tullut sitä,pieni hyttysen pisto tuntui kun kanyyli otettiin pois. Ei paha! Lopuksi Neuro kysyi tuntemuksiani ja sanoi: Se kipu on toimenpiteen tekijästä kiinni yleensä. Ylilääkäri oli tökkäämässä ja hattua nostan...Kiitos!
Mulle tehtii lannepisto v-78. Se tehtiin ihan potilashuoneessa illalla. Aamulla oli tunto navan tasosta alaspäin pois. Ilmeisesti neula osui johonkin. Lähes kuukauden kuntoutus, jolloin tunto asteittain palasi. Piti ikäänkuin opetella kävely uudestaan. Pelotti kun tekivät sitten lumbiksen uudelleen. Eri lääkäri ja parikymmentä opiskelijaa katsomassa. Kun puudutusneula kosketti ihoani, niin pääsi pieru! Hyvin ne oli opetettu. Kukaan ei nauranut. Onnekseni sitten Mehiläiseen oli saatu tietokonetomografikuvannus ja sillä nähtiin ettei kallon sisällä ollut mitään vialla. Ms epäilystä huolimatta oireet ovat pysyneet tähän päivään poissa. Eivät muuten tunnustaneet sitä tunnottomuutta näytteenotosta aiheutuneeksi!
>no älä pelkää ei satu olleenkaan.olen sen kokennu.muakin jännitti rohkeesti vain.kyllä sun kannattaa.tv.aa.
- Penkoja
2.7.2013 olin selkäydinpuktiossa
Kolmas pisto tuotti nesteet valumaan.
Ei sattunut!
Pelkäsin hysteerisenä etukäteen, mutta hyvin meni.Ilman puudutuksia.Nuori lekurinplanttu osasi asiansa.Kiitos! - Msminävain
Mulla edessä tänään... Pelottaa... Enkä tiedä mitä ajatella, ens uskalla nukkua koska sitä nopeemmin se on edessä...
- minä
Olen samaa mieltä,selkäydinpuktio on KAMALAAAA....
- Pain
Elämäni kamalin kokemus todellakin! 7 vuotta on jo aikaa ja vieläkin tulee kauhukuvat mieleen! Minulle lannepiston tekijäksi piti ensin tulla anestesialääkäri, mutta kiireen takia joku yleislääkäri sitten tekikin sen. Tai siis yritti... Ensin hän murjoi käsin selkärankaa todella kovakouraisesti. Kuulemma availi jotain kanavia!?!? Jo sen käsittelyn jälkeen oli tuskan hiki pinnassa. Enkä todellakaan ole mikään kipuherkkä ihminen! No, murjomisen jälkeen tämä naislääkäri sitten aloitti varsinaisen operaation... Ehkä 10-15 minuutin ajan hän tökki neulaa selkäytimeen tai milloin minnekin. Huusin, itkin ja kiroilin ja hoitajat itkivät vieressä. Lopulta lääkäri luovutti ja sanoi, ettei hän saa lannepistoa onnistumaan ja paikalle haetaan anestesialääkäri. Kun tämä sitten tuli, olin niin kivusta sekaisin, että sanoin kuolevani mieluummin. Minulla oli epäily aivoverenvuodosta ja anestesialääkäri sai minut sitten suostumaan uuteen yritykseen. Hän laittoi puudutuksen ja sitten itse lannepisto onnistui ensi yrittämällä, eikä juurikaan sattunut. Myöhemmin kaikki hoitajat tulivat juttelemaan ja sanoivat, ettei ikinä saisi tuo lannepisto noin epäonnistua. Ei todellakaan! Aivoverenvuotoa ei ollut, onneksi! Jälkeenpäin selkä oli kipeä pitkän aikaa ja outoja vihlaisuja ja hermosärkyä oli. Tämä kokemus oli niin hirveä, etten ole sen jälkeen mennyt lääkäriin kuin aivan pakon edessä! Tällaista kokemusta en toivoisi pahimmalle vihamiehellekään!
- Anonyymi
Eilen olin juuri tuossa toimenpiteessä ja eipä tuntunut kuin hyttysen piston verran ja alaselkä oli jo ennestään kipeä....
Olin lannepistossa Novassa viime perjantaina. Pelotti ja en saanut nukuttua edellisenä yönä, mutta osaltaan tilannetta rauhoitti tuttu Neurologi vuosien takaa ja kaikki meni ok. Ei sattunut laisinkaan eikä mihinkään, oli kuin hyttysenpisto. Jälkeenpäin tuli kylläkin aika kova päänsärky, mutta sekin kesti vain ja ainoastaan yhden yön, nyt tilanne normalisoitunut ja tila vakaa....
- Anonyymi
Olen minäkin pelännyt piikkiä selkään mutta kokemus oli erinlainen kuin on kerrottu ja peloteltu! En ainakaan minä tuntenut mitään pahaa kun pistivät selkään. 2012 todettu mulla ms tauti!
- Anonyymi
Hieno homma sinulle, mutta voi saatana mitä tuo "Pain" tuossa ylempänä kirjoittaa, eikö lääkäri ole yhtään välittänyt potilaasta ja siitä, että tosi tosi vaarallista ns. tökkiä vähän sinne päin, kunhan nyt yritän!!!
Monisairas
- Anonyymi
Minulta kun haluttiin selvittää/sulkea pois ms-taudin mahdollisuutta, kuvattiin vain pään MRI.
Ei ollut mitään puhetta mistään selkäydinnäytteestä.
MRI ei ilmeisesti ainakaan näyttänyt mitään.- Anonyymi
Mutta MRI ei näytä kaikkea. Jonkusilla MS on todettu just selkäydinnäytteestä. Siihen voi olla joku syy ettei tehdä punktioo. Se nimittäin on paljon vaarallisempi riskien suhteen kuin verinäytteen otto ja siksi sitä ei mm. oteta myöskään pelkän diagnoosin vuoksi ellei olla kohtuu varmoja, että pystytään myös hoitamaan. Koska MS lääkkeet on sitä tehokkaampia, mitä aiemmin niiden käyttö aloitetaan, niin kysy ihmeessä miksei ole puhuttu punkteerauksesta.
Monisairas
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta344571Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203175Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2692311Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui492182- 1632039
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670- 171643
Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601641Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1111611M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151269