Onko tietoisuus vain vaivellaoloa?

Kun ihminen näkee nukkuessaan unta, niin eikö hän silloin olekin tietoinen unestaan?

Samoin, et voi herättyäsi olla varma näitkö unta vai ei. Kenties sinulla ei vain jäänyt siitä mitään muistiin.

Jos aistit loisivat tietoisuuden, niin silloinhan kamerakännykkäkin olisi tietoinen itsestään. Eli tämä ajatus on kyllä heikolla pohjalla. Samoin tämänhetkinen oppiva koneäly johon kytketään antureita ei varmastikaan ole tietoinen itsestään.

Tietoisuus on sitä että tietää että tietää.

Onko mahdollista että ei tiedosta yhtään mitään?

Mitä hyötyä on olla tietoinen esim omista motiiveista tekojen taustalla?

Mitä haittaa on olla tietoinen?

On niin paljon kerroksia joista ei ole tietoinen, voi olla aivokapasiteetin tuhlausta olla tietoinen sellaisesta jonka on sysännyt autopilotille tai alitajunnalle. En usko että mikään eläin on tietoinen esim yksittäisestä neuronista. Tai siitä että signaali kulkee silmästä näköaivokuorelle ja siitä muille alueille jotka käsittelevät tämän tiedon. Luulen että muurahainenkin on tietoinen.

Tietoisuutta voi siirtää minne haluaa, esim ajatukseen. Yhdellä hetkellä voi olla tietoinen vain rajallisesta määrästä kohteita.

Onko tiedostamattomuus sitä että ei ole tietoinen juuri nyt vai että ei etes kykene tiedostamaan vaikka yrittäisi? Siis mikä on tiedostamisen vastakohta? Ehkä tiedostamisessa on kerroksia, JÄRKI tahto tiedostaa, TUNNE kokemus automaattinen tiedostaminen eläytyminen, ALITAJUINEN tiedostaminen, tiedostamattomuus eli aivovaurio tai tukos.... kunka syvää tiedostaminen voi olla, onko se vain järkitasolla vai myös tunne ja alitajunta mukana? Mistä on tietoinen kun intuitio kertoo sinulle jotakin? Onko tietoinen alitajunnasta, eikö alitajunnan tehtävä ole olla tiedostamaton?

Onko mäkihyppääjä tietoinen kaikista ponnistuksen aikaisista tapahtumista? Entä jos on tietoinen kokonaisuudesta ja yksityiskohdat tulevat alitajunnasta. Kokemus on abstrakti olio jonka ihminen on luonut, siihen liittyy aistimus/ajatus ja tunne. Miltä tuntuu villahansikas kädessä, kun ajattelen tätä olen tietoinen kokemuksesta joka on täysin minun luoma, siihen liittyy lukematon määrä ajatuksia, tunteita ja muistoja joka kiteytyy kokemukseen. Niinkuin muurahaisella joka aistii kemiallisen merkin, merkityksiä, tunteita, ajatuksia, haluja. Tämä on elämä, elämistä, eloa.

Emt tuntuu et tietoisuutta ajatellaan jonakin mystisenä. Kun mun mielestä se on vain aivotoiminto joka seuraa muita aivotoimintoja. Ikäänkuin ajatus ajatuksesta. Ajatus voi olla mitä vain! Miksi siis ei ajatus ajatuksesta, sen seuraamisesta, eli tietämisestä.

Jooh en jaksa enempää mietteitä heittää, tuokin melkoista aivomyrskyä, pitäisi kirjoittaa puhtaaksi.

Tietoisuus liittyy persoonallisuuteen . Ihminen kokee olemassaoloa suhteessa muihin asioihin, esim. näkyviin kohteisiin, rakennuksiin, toisiin ihmisiin jne.
Ihminen tarkkailee ja tekee määritemiä, työstää ja tulkitsee niitä tietoisuudessaan.

Olemassa olo on persoonallinen kokemus ajassa ja tilassa, joka koetaan vaistonvaraisesti (alitajuisesti) ja aistinvaraisesti fyysisten ja psyykkisten
kokemusten kautta.

Ihminen tuntee olemassaoloa siinä ympäristössä jossa on muita kohteita ja käsitteitä. Tietokoneruutu, jääkaappi, ulkona laulava lintu, sään vaihtelut jne..
Myös unet voivat olla peilinä arkitodellisuudelle.
(unien merkitykset)

Olemassa olon kokemus voi myös madaltua eri tilanteissa esim.masennuksen tai muun kriisin yhteydessä.
Se voi myös laajentua(vaikka unessa niin että sen muistaa myöhemminkin) tai jonkin muun voimakkaan kokemuksen kautta.

Ihminen kokee olemassaoloa suhteessa a i k a a n ,(ajan kulun tiedostaminen,historia,tulevaisuus)
s u k u p u o l e e n (olen olemassa miehenä tai naisena ..en laita aamulla hametta enkä myöskään hiuspinniä enkä edelleenkään mene naistenvessaan)
ja s y y l l i s y y t e e n (moraalinen ja henkinen ulottuvuus)

Olemassaolo koetaan siinä aika- sukupuolis -henkis-moraalisessa tilassa jossa ihminen tiedostaa ympäristöään, muita ihmisiä ja itseään(tässä mielessä voisi sanoa tietoisuuden ja olemassaolon olevan kehollis uskonnolinen kokemus)

Voidakseen tiedostaa olevansa olemassa, on ensin myönnettävä ympäristön realiteetit ja
n i i d e n olemassa olo.
En esimerkiksi voi uskotella olevani ihminen, jos en myönnä samaa lajitoveruutta toiselle.
( voin tietysti nähdä hänet apinan?jälkeläisenä ufon tuomana häkkyränä tai fiksuna robottina jne mutta niidenkin olemassa olo pitäisi ensin myöntää,..miten se vaikuttaisi minäkuvaani tai miten se on j o vaikuttanut sitä juuri tietoisuus tutkii, eli mikä kuuluu ihmisyyteen ja mikä ei)

Omatunto on järjen ja ymmärryksen ohella elin jolla tulkitaan todellisuutta.


(satu..)
Jos uskon että ympäristö ja muut ihmiset ovat olemassa ja että ympäristö koostuu luonnosta.. ja elän maapallolla joka on avaruudessa joka on vielä tuntemattomassa kokonaisuudessa jonka kaikkia lainalaisuuksia ei vielä tunneta ja..olen huomannut miettiväni ajatusketjussa joka todennäköisesti tapahtuu ihmis aivoissa jotka toimivat?.. päässäni joka on ruumiissa joka istuu huoneessa ja näpyttelee jotain nappuloita jotka näyttävät kirjaimilta tai oudoilta merkeiltä ja ..jotka todennäköisesti muodostavat sanoja.. joilla on merkitys ja jotka kertovat informaatiosta jotka muodostavat käsitteitä joka muodostaa tiedettä ja uskomuksia ja joiden tulkintatavat vaihtelevat ja joista on sodittu ja avio eropaperit ovat nousseet kattoon ..ja kirjarovioiden savu..kirjanoppineiden nenissä..
samoja sanoja merkityksestä ..kiistassa ..lapsia .. maailmassa jota hallitsee paholainen joka.. ihmisiä ja yrittää sekoittaa päitä.. ja merkityksiä .. ettei kukaan ymmärtäisi mitään ..mielipidettä mistään..eikä uskoisi .. koska sellaista ei ole olemassa.. koska ei ole tietoisuutta vaan kaikki on harhaa jossa kaikilla .. on oma totuutensa joka ei saa tosi loukata muitten totuuksia sillä suvaitsevuus määrittelee ..ja robottiohjelma pitää yllä koko pakettia eikä kenelläkään ole omaa tahtoakaan sillä kone ei tarvitse sellaista.. koska evoluutio teki meistä tällaisia apinan ja koneen yhdistelmiä ..jotka tosin lisääntyvät vaikka turhaan koska sillä ei ole mitään merkitystä eikä tarkoitustakaan ja voin sattumalta pyytää naapurin liisan .. kätt.. trt. tulis.itko anja vaih..ta..maan pat..tte,r i.t..

Tietoisuus on suhteellista, että voi verrata johonkin. Siitä tietää että on ja jos tietää niin se on tietoisuus. Tietoisuus on tulos. Niinkuin aika on tulosta reaktioista jotka seuraavat toisiaan. Tietoisuus ja aika ovat siinä mielessä samanlaisia.

Voi sitä olla tietoinen unissakin, sitä kutsutaan selkouneksi tai "lucid dreaming". Selkouni tarkoittaa että on tietoinen että näkee unta.

Tietoisuus ei toimi oikealla teholla päiväsaikaan jolloin miljoonan ihmiset ajattelevat ja liikkuvat yhtä aikaa. Tai sitten tuo vähennys tietoisuuden tehossa johtuu auringosta jollakin salatulla tavalla.
Vain valvomalla öitä alkaa yön hiljaisuudessa tietoisuus olla terässä. Öisin mieleen tulevat kaikki parhaat ajatukset.
Itse en juurikaan kykene ajattelemaan tai kirjoittamaan mitään järkevää päivän melussa, ajatusten ristitulessa ja kaikenlaisessa hyörinässä. Mutta öisin herään usein kello 1.00 tai 3.00 ja alan miettiä asioita ja kirjoittaa asioita ylös. Silloin on hiljaista kun muut nukkuvat.

Vaikka aistit toimivat hereillä ollessa niin ei ole sanottua, että ne KAIKISSA MAHDOLLISISSA OLOSUHTEISSA TOIMISIVAT YHTÄ TEHOKKAASTI TIETOISUUDEN KANNALTA. Itselleni päiväsaika on täysin hukkaan heitettyä aikaa. Kuljen kuin transsissa aamusta iltaan ja vasta yöllä alkaa toimia tehokkaasti tietoisuus.