Sosiaalisen ja pidetyn ihmisen kääntöpuoli

Tunnistatteko ihmistyyppiä, joka on sosiaalisessa ympäristössään pidetty ja arvostettu ja häneen luotetaan, koska hän on kiinnostunut muista, sosiaalisesti taitava, vakuuttava, fiksu ja taitava keskustelija? Jos kukaan pyrkii sanomaan mitään hänen mahdollisista huonoista puolistaan, muu porukka lähinnä lynkkaa tämän ”arvostelijan” ja automaattisesti olettaa että hän on valehtelija ja mustamaalaaja.

Itse jouduin vastaavanlaisen henkilön ”uhriksi” opiskeluaikoinani, ja koska minäkin nielin hänen sosiaallsen roolinsa alkuun totuutena, meistä tuli ystäviä. Tätä kautta huomasin, että hän olikin todella taitava pelaaja ja manipuloija, ja teki sen vaikuttaen oikeasti kiinnostuneelta muista ihmisistä ja viihtyen tilanteissa. Hän oli kaikkien pitämä ja arvostama mikä alkoi itseäni ottaa pattiin siinä kohtaa kun opin tuntemaan hänen todelliset ajatuksensa paremmin. Hän puhui selän takana todella paljon pahaa ihmisistä, nauroi heille ja väheksyi heitä. Hetken päästä hän heitti iloista läppää samojen tyyppien kanssa nauraen vedet silmissä. Kyllästyin tähän kaksinaamaisuuteen jossain vaiheessa, kuultuani myös hänen toimistaan yksityiselämässään – hänen puolisonsakin oli lähinnä aisankannattaja ja maksajan roolissa. Tämä selänkääntäminen olikin minulta virhe. Tyyppi heittäytyi todella jäätäväksi ja pyrki kääntämään muutkin opiskelijatoverit minua vastaan. Ihmettelin miten sokeita nämä ihmiset saattoivat ollakaan, ei heillä ollut pienintäkään halua kuulla minun puoltani väliemme katkeamisesta; he lähinnä suuttuivat tai pitivät valheena kertomustani siitä että kyllästyin ko ihmisen pahanpuhumiseen – ko ihminen tietysti oli kertonut tarinan toiseen tyyliin.

Me ihmiset ilmeisen usein halutaan nähdä asioista vain joku puoli. Jos kyseessä on karismaattinen ihminen, me helposti kuvitellaan että hän on kaikin puolin ihana ihminen. Mutta karsimaattinenkin voi olla väärässä ja jopa paha ihminen. Miettikääpä sitä oman työpaikkanne tai opinahjonne suosituinta ihmistä, sitä niistä josta itsekin oikeastaan pidätte. Jos joku ryhmänne hierarkiassa ala-asteikolla oleva hiljaisempi ihminen kertoisi tuosta juhlitusta tyypistä jotakin kyseenalaista, miten itse suhtautuisit? Kenen arvioisit puhuvan totta, ja olisiko sillä väliäkään?

Nähdäkseni Ihmisillä on suurempi tarve seurata vahvoja ja karismaattisia ihmisiä, kuin välittää totuudesta. Joku hiljainen ja vähemmmän sosiaalinen voi olla tarkkasilmäinen, herkkävaistoinen, fiksu ja aina rehellinen, mutta kieroilevan karsimaatikon jutut uskotaan häneen verrattuna aina paremmin, vai miten muut tämän näette?