On tiedossa että ääni kantaa kauaksi. Mutta joissakin suurissa pamauksissa jää katve alue väliin jossa ääni ei kuulu mutta kauempana taas kuuluu. Ääni heijastuu tai taittuu korkealta.
Onko ukkosella havaittu koskaan samaa? Elosalamat salama näkyy mutta ääni ei kuulu.
Lapsuudestani on kokemus että kerran seesteisenä kesä päivänä kuulin iltapäivästä ukkosen matalaa murinaa tuon tuostakin, näkemättä kuitenkaan mitään äänen suunnassa. Aika esteetön näkymä oli äänen suuntaan. Ehkä parin tunnin päästä oli pilvi näkyvissä ja lopultaan tietysti tuli päälle. Seuraavan päivän lehdestä luin että pilvi, kunnon ukkosmyrsky teki paljon tuhoa kulkiessaan kohti Ylä-Savoa.
Se että ukkosen ääni kimpoaisi tai taittuisi vaati monen asian loksahtamisen kohdilleen.
1. Ääni pitää tietysti havaita
2.Äänen pitää olla ukkosen ääneksi tunnistettava.
3. Pilven pitää olla yhdistettävissä myöhemmin kuultuun ääneen niin että pilvi säilyttää aktiivisuutensa tai kuulija matkustaa pilven luokse. Vaatii noin kaksi tai kolme tuntia.
4. Pitää osata yhdistää kaksi ilmiötä että ääni ja ukkonen olivat samasta pilvestä ylipitkällä ääni kantamalla.
5. Ei saa olla kuin yksi aktiivinen pilvi ettei tule sotketuksi muihin pilviin.
6. Ei saa peittyä muun äänen alle. esim myrskyisällä kelillä ääni peittyisi huminan alle, tai kaupungissa melon alle.
? Onko äänilähteenä ollutkin keijusalamat joista ei edes 70 luvulla tiedetty mitään. Onko niistäkään äänihavaintoja yleensä olemassa. Niitä esiintyy vain suurien ukkosmyrskyjen yhteydessä ja Suomessa perin vähän havaintoja valoisuuden takia. Korkealle ei ehkä ääntä lähde. mutta ...
Nyt kysynkin. onko kukaan muu kuullut vastaavaa? Itse olin nuori ehkä 13v kun muistan kääntyneeni monta monituista kertaa jyrinän suuntaan noin puolen tunnin aikana, ei mitään näkynyt.
Onko ukkosella havaittu koskaan samaa? Elosalamat salama näkyy mutta ääni ei kuulu.
Lapsuudestani on kokemus että kerran seesteisenä kesä päivänä kuulin iltapäivästä ukkosen matalaa murinaa tuon tuostakin, näkemättä kuitenkaan mitään äänen suunnassa. Aika esteetön näkymä oli äänen suuntaan. Ehkä parin tunnin päästä oli pilvi näkyvissä ja lopultaan tietysti tuli päälle. Seuraavan päivän lehdestä luin että pilvi, kunnon ukkosmyrsky teki paljon tuhoa kulkiessaan kohti Ylä-Savoa.
Se että ukkosen ääni kimpoaisi tai taittuisi vaati monen asian loksahtamisen kohdilleen.
1. Ääni pitää tietysti havaita
2.Äänen pitää olla ukkosen ääneksi tunnistettava.
3. Pilven pitää olla yhdistettävissä myöhemmin kuultuun ääneen niin että pilvi säilyttää aktiivisuutensa tai kuulija matkustaa pilven luokse. Vaatii noin kaksi tai kolme tuntia.
4. Pitää osata yhdistää kaksi ilmiötä että ääni ja ukkonen olivat samasta pilvestä ylipitkällä ääni kantamalla.
5. Ei saa olla kuin yksi aktiivinen pilvi ettei tule sotketuksi muihin pilviin.
6. Ei saa peittyä muun äänen alle. esim myrskyisällä kelillä ääni peittyisi huminan alle, tai kaupungissa melon alle.
? Onko äänilähteenä ollutkin keijusalamat joista ei edes 70 luvulla tiedetty mitään. Onko niistäkään äänihavaintoja yleensä olemassa. Niitä esiintyy vain suurien ukkosmyrskyjen yhteydessä ja Suomessa perin vähän havaintoja valoisuuden takia. Korkealle ei ehkä ääntä lähde. mutta ...
Nyt kysynkin. onko kukaan muu kuullut vastaavaa? Itse olin nuori ehkä 13v kun muistan kääntyneeni monta monituista kertaa jyrinän suuntaan noin puolen tunnin aikana, ei mitään näkynyt.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täältä (https://www.ursa.fi/fileadmin/ursa2010/kuvat/kirjakauppa/Ukkonenjasalamat.pdf) saat ladata ilmaiseksi kirjan, jossa ainakin osin vastataan kysymyksiisi. Katso sivulta 41 eteenpäin.
Täytyypä lukea, kiitos :)