Jäähtyykö ilmakehä laajenemalla?

Johtumisella ja erityisesti konvektiolla on tärkeä merkitys sääilmiöissä. "Ilmaston" kannalta keskistä on tulevan ja lähtevän energian tasapaino.

Lähtevä energia poistuu IR-säteilyn muodossa avaruuteen. Lämpö on energiaa. Jos tasapaino häiriintyy, niin lämpötila muuttuu. Esim. CO2 häiritsee poistuvaa IR-säteilyä ja siitä seuraa lämpenemistä.

"Lämpenemisen laajentama ilmakehä myös säteilee enemmän lämpöä avaruuteen säteilypinta-alan kasvaessa".

Ilman määrä ei lämpenemisestä lisäänny. Jos ilmakehän paksuus kasvaa, niin yläkerrosten tiheys vastaavasti pienenee. Ilmakehän valtakaasut N2 ja O2 eivät säteile juuri nimeksikään. Lämpöä ne kyllä varastoivat. Lämpöhän on molekyylien liike-ergiaa.

Vesihöyry ja hiilidioksidi sekä absorboivat että emittoivat lämpösäteilyä, eivät kuitenkaan mustan kappaleen tavoin. Lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta. Kosteus absorboi maasta lähtevää IR-säteilyä ja emittoi sitä siten kaikkiin suuntiin, myös takaisin alaspäin.

Tässä on vakiopaine, johon tuodaan energiaa, eli V/T säilyy vakiona.
Ellei järjestelmään lisätä energiaa tilavuuden muutos vaikuttaa sekä paineeseen että lämpötilaan.

btv.
Mistä on käsitys että ilmakehän happi ja typpi eivät säteilisi lämpöä, ilmakehän osat ovat samassa lämpötilassa ja kaikki lämpöä sisältävät aineet säteilevät sitä.
Jos vain vesi ja co2 säteilisivät avaruuteen, paistuisimme hyvin nopeasti.

Isobaaria kirjoitti:

Tässä on vakiopaine, johon tuodaan energiaa, eli V/T säilyy vakiona.
Ellei järjestelmään lisätä energiaa tilavuuden muutos vaikuttaa sekä paineeseen että lämpötilaan.

btv.
Mistä on käsitys että ilmakehän happi ja typpi eivät säteilisi lämpöä, ilmakehän osat ovat samassa lämpötilassa ja kaikki lämpöä sisältävät aineet säteilevät sitä.
Jos vain vesi ja co2 säteilisivät avaruuteen, paistuisimme hyvin nopeasti.

Lue lisää

Käsitys johtuu siitä, että ilmakehän happi ja typpi eivät säteile lämpöä niissä lämpötiloissa, joissa ilmakehän kaasut ovat. Ne kyllä välittävät energiansa törmäyksin ilmassa oleville lämmön säteilyyn kykeneville aineille eli lämmönsiirto onnistuu sitä kautta. Tästä on keskusteltu ilmastonmuutos - palstalla.

keskustelu.suomi24.fi/t/15411377/ilmastonmuutos-alusta-alkaen#comment-95057627

Tämä on siis kokeellisesti tiedossa oleva asia. Ilmassa lämpöä säteilee pöly, noki, vesi ja muut kolme- tai useampiatomiset molekyylit kuten hiilidioksidi, metaani, typpioksidit, otsoni jne.

Enemmän tuosta säteilyasiasta löydät samaisesta keskustelusta linkatun artikkelin alapuolelta nimimerkillä kineettinen.kaasuteoria kirjoitettuna.

kineettinen.kaasuteoria kirjoitti:

Käsitys johtuu siitä, että ilmakehän happi ja typpi eivät säteile lämpöä niissä lämpötiloissa, joissa ilmakehän kaasut ovat. Ne kyllä välittävät energiansa törmäyksin ilmassa oleville lämmön säteilyyn kykeneville aineille eli lämmönsiirto onnistuu sitä kautta. Tästä on keskusteltu ilmastonmuutos - palstalla.

keskustelu.suomi24.fi/t/15411377/ilmastonmuutos-alusta-alkaen#comment-95057627

Tämä on siis kokeellisesti tiedossa oleva asia. Ilmassa lämpöä säteilee pöly, noki, vesi ja muut kolme- tai useampiatomiset molekyylit kuten hiilidioksidi, metaani, typpioksidit, otsoni jne.

Enemmän tuosta säteilyasiasta löydät samaisesta keskustelusta linkatun artikkelin alapuolelta nimimerkillä kineettinen.kaasuteoria kirjoitettuna.

Lue lisää

Tuosta on lähdettävä että Kaikki aine, jonka lämpötila poikkeaa absoluuttisesta nolla­pisteestä, lähettää lämpö­säteilyä.
Sisältyy perusteisiin, eikä ilmakehän kaasut tee poikkeusta.

Ilmastomuutospalstalla esitetään että vain ns kasvihuonekaasut (vesihöyry, co2,ch4,n2o..)säteilevät maasta tulevaa pitkäaaltoista lämpöä takaisin, se on eri asia kuin avaruuteen säteily.

Niin-SiiS kirjoitti:

Tuosta on lähdettävä että Kaikki aine, jonka lämpötila poikkeaa absoluuttisesta nolla­pisteestä, lähettää lämpö­säteilyä.
Sisältyy perusteisiin, eikä ilmakehän kaasut tee poikkeusta.

Ilmastomuutospalstalla esitetään että vain ns kasvihuonekaasut (vesihöyry, co2,ch4,n2o..)säteilevät maasta tulevaa pitkäaaltoista lämpöä takaisin, se on eri asia kuin avaruuteen säteily.

Lue lisää

Jokaisella aineella on emissiviteetti, joka siis vaihtelee ykkösestä (musta kappale) nollaan (täysin läpinäkyvä tai heijastava kappale). Mitä pienempi emissiviteetti sitä huonommin aine ottaa vastaan tai lähettää lämpösäteilyä. Jos kaasu on niin kylmää ettei sen lämpötilan perusteella lasketun mustan kappaleen spektrin alueelle kertakaikkiaan osu emissioviivoja niin kaasun emissiviteetti tuossa lämpötilassa on hyvin pieni.

Kaasu ei ole musta kappale. Kaasujen käyttäytymisestä lämpösäteilyn lähettäjinä ja vastaanottajina löytyy paljon tietoa siksi, että asia vaikuttaa sää- ja ilmastoilmiöiden lisäksi esimerkiksi teollisuuden polttolaitosten suunnitteluun ja palokaasujen käsittelyyn.

Tässä on google - haku jonka tuloksena löytyy paljon asiaa käsittelevää materiaalia ja oppikirjojen osia netistä. Löydät sen lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 14NO

kineettinen.kaasuteoria kirjoitti:

Jokaisella aineella on emissiviteetti, joka siis vaihtelee ykkösestä (musta kappale) nollaan (täysin läpinäkyvä tai heijastava kappale). Mitä pienempi emissiviteetti sitä huonommin aine ottaa vastaan tai lähettää lämpösäteilyä. Jos kaasu on niin kylmää ettei sen lämpötilan perusteella lasketun mustan kappaleen spektrin alueelle kertakaikkiaan osu emissioviivoja niin kaasun emissiviteetti tuossa lämpötilassa on hyvin pieni.

Kaasu ei ole musta kappale. Kaasujen käyttäytymisestä lämpösäteilyn lähettäjinä ja vastaanottajina löytyy paljon tietoa siksi, että asia vaikuttaa sää- ja ilmastoilmiöiden lisäksi esimerkiksi teollisuuden polttolaitosten suunnitteluun ja palokaasujen käsittelyyn.

Tässä on google - haku jonka tuloksena löytyy paljon asiaa käsittelevää materiaalia ja oppikirjojen osia netistä. Löydät sen lyhytlinkistä urly piste fi kauttaviiva 14NO

Lue lisää

Kaikki ilmakehän kaasut ovat läpinäkyvää, ja toimivat vain oman emissiviteettinsä mukaan, vieläpä sangen tehokkaasti.
Lämpösäteilyn kannalta ei ole merkitystä, kuinka paljon eri ilmakehän kaasut eroavat mustasta kappaleesta.

Juuripa-niin kirjoitti:

Kaikki ilmakehän kaasut ovat läpinäkyvää, ja toimivat vain oman emissiviteettinsä mukaan, vieläpä sangen tehokkaasti.
Lämpösäteilyn kannalta ei ole merkitystä, kuinka paljon eri ilmakehän kaasut eroavat mustasta kappaleesta.

Lue lisää

Kaasu ei edelleenkään ole musta kappale.

Lämpösäteilyn kannalta on oleellinen merkitys sillä, kuinka paljon eri ilmakehän kaasut "eroavat mustasta kappaleesta" esimerkiksi silloin, kun mitataan pintalämpötiloja ilmakehän lävitse. Mitä enemmän kaasut absorboivat lämpösäteilyä sitä suurempia poikkeamia etäisyys aiheuttaa mittaukseen. Kun ilmakehän lämpötila ja koostumus erityisesti vesihöyryn osalta vaihtelevat korkeuden mukaan on tämä vaihtelu otettava huomioon.

kineettinen.kaasuteoria kirjoitti:

Kaasu ei edelleenkään ole musta kappale.

Lämpösäteilyn kannalta on oleellinen merkitys sillä, kuinka paljon eri ilmakehän kaasut "eroavat mustasta kappaleesta" esimerkiksi silloin, kun mitataan pintalämpötiloja ilmakehän lävitse. Mitä enemmän kaasut absorboivat lämpösäteilyä sitä suurempia poikkeamia etäisyys aiheuttaa mittaukseen. Kun ilmakehän lämpötila ja koostumus erityisesti vesihöyryn osalta vaihtelevat korkeuden mukaan on tämä vaihtelu otettava huomioon.

Lue lisää

Keskustelu käsitteli kaasujen lämpösäteilyä, älä sotke sitä absorbtio-ominaisuuksiin.

Hei-Hei- kirjoitti:

Keskustelu käsitteli kaasujen lämpösäteilyä, älä sotke sitä absorbtio-ominaisuuksiin.

Lämpösäteilyn lähettäminen ja vastaanottaminen tapahtuu saman mekanismin kautta. Aineen emissiviteetti koskee sekä lämpösäteilyn lähettämistä että sen vastaanottamista. Jos aine voi lähettää lämpösäteilyä niin se myös vastaanottaa sitä ja päinvastoin.

Mielikuva avoimessa astiassa olevan kaasun tilavuuden muutoksesta on että ainoa tapa on muuttaa kaasun lämpötilaa, jolloin sen tiheys muuttuu.
Se, pysyykö kaasu astiassa, riippuu siitä, missä ympäristossä se on.
Ei siis ole muuta tapaa muuttaa tilavuutta, joten mielikuva laajenemisen aiheuttamasta viilenemisestä, liittyy ainoastaan suljettuun tapaukseen, jossa laajeneminen suoritetaan ulkoisella työllä.

Isobaaria kirjoitti:

Mielikuva avoimessa astiassa olevan kaasun tilavuuden muutoksesta on että ainoa tapa on muuttaa kaasun lämpötilaa, jolloin sen tiheys muuttuu.
Se, pysyykö kaasu astiassa, riippuu siitä, missä ympäristossä se on.
Ei siis ole muuta tapaa muuttaa tilavuutta, joten mielikuva laajenemisen aiheuttamasta viilenemisestä, liittyy ainoastaan suljettuun tapaukseen, jossa laajeneminen suoritetaan ulkoisella työllä.

Lue lisää

Alkuperäinen kysymys liittyy maapallon ilmakehään joka on ulkopuoleltaan avoin kerros maapallon pinnalla. Siinä se pysyy gravitaation pitelemänä mutta on vapaa vailla muuta vastusta laajenemaan ulospäin.
Jos ilmakehään tulee lisää energiaa niin että lämpötila nousee, paineen nousua ei tapahdu koska ilmakehä pääsee laajenemaan ulospäin.
Meneekö tuotu lisäenergia ilmakehän laajentamiseen painovoimaa vastaan ja mitä tapahtuu lopulta lämpötilalle?

avoinisoastia kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys liittyy maapallon ilmakehään joka on ulkopuoleltaan avoin kerros maapallon pinnalla. Siinä se pysyy gravitaation pitelemänä mutta on vapaa vailla muuta vastusta laajenemaan ulospäin.
Jos ilmakehään tulee lisää energiaa niin että lämpötila nousee, paineen nousua ei tapahdu koska ilmakehä pääsee laajenemaan ulospäin.
Meneekö tuotu lisäenergia ilmakehän laajentamiseen painovoimaa vastaan ja mitä tapahtuu lopulta lämpötilalle?

Lue lisää

Ja lopulta ilmakehä säteilee lämpönsä abaruuteen.

Tuo ulossäteilyenergia on suhteessa lämpötilaeron 4-potenssiin, eli uloimmissa kerroksissa lämmon lisäys ja sen ulossäteily pysyy aika stabiilina, ilman tilavuuden merkittävää vaihtelua.

Näin ollen ilmakehä on itsesäätyvä systeemi jota ei voi lämmittää ilman että se regoisi ja alkaisi poistaa lämpöä fysiikan lakien mukaan ja riippumatta juurikaan eri kaasujen pitoisuudesta.
Ilmaston lämpeneminen on virhetulkinta ilmakehän dynamiikan normaaleista ilmiöistä ja niiden vaatiman aikaskaalan erilaisuudesta suhteessa lyhyeen aikaan jonka kuluessa säähavintoja on tehty.

regulaatio kirjoitti:

Näin ollen ilmakehä on itsesäätyvä systeemi jota ei voi lämmittää ilman että se regoisi ja alkaisi poistaa lämpöä fysiikan lakien mukaan ja riippumatta juurikaan eri kaasujen pitoisuudesta.
Ilmaston lämpeneminen on virhetulkinta ilmakehän dynamiikan normaaleista ilmiöistä ja niiden vaatiman aikaskaalan erilaisuudesta suhteessa lyhyeen aikaan jonka kuluessa säähavintoja on tehty.

Lue lisää

Nykyinen ilmastohysteria keskittyy pari metriä maanpinnan tasolta olevan ilman lämpötilaan, johon vaikuttaa muutokset auringonpilkuista, merivirtoihin ja kaikkea siltä väliltä, yläilmakehän lähes tasainen lämpötila ei ole mikään mediaseksikäs tapahtuma, tai uutinen.

Alailmakehän lämpötilamuutokset, sykliset ja satunnaiset, ovat sen verran hankalia tutkia tai ennustaa, että toistaiseksi kaikki hiilidioksidipitoisuuteen pohjautuvat ovat osoittautuneet paikkaansa pitämättömiksi.

Mutta kuten muuan tutkija totesi, "tämä hiilijuttu ja ihmisen osuus, ei aivan vastaa tieteen vaatimuksia, mutta tarkoitus on kuitenkin hyvä."

"Tarkoitus pyhittää keinot ", oli aikoinaan jesuiittajärjestön motto, ja näyttää sopivan mainiosti nykypäiväänkin.