Kuinka suuri on nopeudella 125 km/h liikkuvan auton pyörän kulmanopeus ja pyörimisnopeus, kun pyörän halkaisija on 62cm?
Miten tälläsen saa ratkaistua?
Miten tälläsen saa ratkaistua?
Tarvis apuu fysiikan tehtävään
Aptarviiapuu
285350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jopa minäkin osaisin laskea tuon helposti joten yrittäisit edes.
"Jopa minäkin osaisin laskea tuon helposti joten yrittäisit edes."
Kaltaistesi mulkkujen on parempi pysyä housuissa ettei ihmisten ilma pilaannu.
Yhdellä pyörän pyörähdyksellä auto kulkee renkaan kehän mitan eteenpäin, laske se. Laske sitten, miten pitkä aika kuluu tuohon matkaan. Nuo jakamalla keskenään saat pyörimisnopeuden (kierroksia aikayksikössä). Ja kun kulmanopeus on rad/s, ja yksi kierros on 2pii rad, saat muunnettua kierrosnopeuden kulmanopeudeksi.
Kiitos, asia selvisi.
Täällä joku varhaisteini kihisee innostuksesta, kun saa vedättää typeriä fyysikkoja täysillä.
Ei kukaan vähääkään fysiikkaa opiskellut voi olla tosissaan noin yksinkertaisen typerä.
Tai enpä sittenkään tiedä, juovathan jotkut hopeavettä ja käyttävät mustaa salvaa?
Laitetaas se pyörä nyt menemään x-akselia pitkin positiiviseen suuntaan , eli se pyörii myötäpäivään, ja lisäksi ei luista kosketuskohdassa. Renkaan kehänopeus x-akselin kosketuskohdassa on -v, eli -1250/36 (m/s). (koska ei lipsu niin renkaan alakohdan kehänopeus on auton etenemisnopeuden vastaluku)
Siitä kehänopeudesta päästään vierimiskaavalla w=v/R kulmanopeuteen w=( -1250/36)/0,62=-56 (rad/s).
Tuo - merkki tarkoittaa sitä, että rengas pyörii myötäpäivään, niin kuin pitikin.
Sitten kaavalla w=2*pi*n päästään pyörimisnopeuteen, eli n=w/(2pii) (kierrosta/s)= noin 8,9 (kierrosta/s), noin 535 kierrosta/min
Ei ollut helppo vedätys, koska vieläkään ei ole tullut oikeaa vastausta, vai onko nämä vastauksetkin vedätyksiä...tuo vierihoitoo saattaa olla jopa alkuperäisen kysyjänkin...
Halkaisijahan oli 0,62 m joten säde on vaan 0,31 m , ja w=-112 rad/s, ja clockwice.
Ja n on siten 112/(2pi)= 17,8 (1/s), joka on noin 1070 kierrosta /minuutissa.
(Tarkistetaan vielä: v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s= 34,7 m/s=125 km/h)
clockwise on myötäpäivään (suom.huom.)
Toisella menee halkaisija ja säde sekaisin, toisella kierrokset ja radiaanit. (v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s )
No onhan tehtäväkin todella haastavan vaikea.
Oikeet vastaukset on 110 1/s ja 18 r/s
Toisella menee halkaisija ja säde sekaisin, toisella kierrokset ja radiaanit. (v=pi*d*n= pi*0,62*112=218 m/s ), tuossa on n:paikalle lipsahtanut w, eli v=pi*0,62*17,8=34,67 m/s=124,8 km/h
Aloitus nyt oli taas selvä vedätys, mutta siitä saa oikean tehtävänkin, kun ryhtyy miettimään, mikä renkaan todellinen vierintämatka oikeasti on, jos painuma tietä vasten olisi vaikka 1 cm ?
https://www.tut.fi/ms/muo/vert/11_tyre_as_car_component/handling_input_rolling_radius.htm
Efektiivinen säde muuttuu
Eikö sitten renkaan pintaa kulje 2*pii*r kierrosta kohden, jossa r on kuormittamaton säde, vaikka rengas olisi kuinka mutkalla??
Ainakin jos rengas ei veny pituussuunnassa...
Olet periaatteessa oikeassa, renkaan vyö ei juurikaan veny, mutta tietä vasten olevalla suoralla osalla vyön ulkopuolella oleva kumi joutuu supistumaan vyön mittaiseksi, ts lamellien välit ja kumi joustaa, joten vierintämatka on hieman lyhyempi kuin kuormittamattomana.
Linkin kuvasta näkyy mainiosti, kuinka pieni vaikutus kuormitetulla säteellä (Rl - tien pinnan etäisyys keskiöstä) on renkaan vierintämatkaan.
Joskus luin iva-sävyistä kirjoittelua kuinka joku "tyhmä insinööri" oli päästänyt suustaan sammakon, että nykyinen vyörengas muka toimii kuin telaketjun tela, etenee kierroksella lähes saman matkan, riippumatta painumasta !
Vilkaisu mittaustuloksiin osoittanee, kuka oli 'tyhmä'.
Mitä jos ihan itse klikkaisit annetun linkin auki, ja katsoisit siinä olevaa kuvaa.
Kuormittamaton säde on kuvan tapauksessa noin 0,32 metriä.
Onko efektiivinen vierintäsäde todellakin mielestäsi vakio ja yhtäsuurikuin 0,32 m kaikilla pyöränkuormilla, eli onko efektiivisen vierintäsäteen kuvaaja mielestäsi todellakin vaakasuora viiva?
Kuvaa vilkaistuasi joudut toteamaan olleesi väärässä, eli renkaan pinta ei kulje matkaa 2*pii*R_kuormittamaton jokaista kierrosta kohti pyörän navan suhteen mitattuna.
Lisäksi on huomioitava kuvassa käytetyt oletukset, eli kyseessa on vapaasti vierivä rengas (ei jarruteta eikä kiihdytetä) ja lisäksi oletetaan (todellisuudesta välittämättä) renkaan pinnan kulmanopeuden pysyvän vakiona koko kierroksen. Todellisuudessa se muuttuu nopeasti tiekosketuksen aikana, ja olennaisessa määrin. Efekti on piilotettu efektiiviseen vierintäsäteeseen olettamalla tarkasteltavan renkaan pinnan pisteen kulmanopeus vakioksi.
Lainaus annetusta linkistä: "The effective rolling radius varies significantly with tyre load."
Kuvaajasta näkyy, että pienillä pyöränkuormilla (0 N ... 500 N) efektiivinen vierintäsäde voi muuttua yli viisinkertaisen määrän kuormitettuun säteeseen verrattuna (käyrä increased D).
Ei se ole pieni vaikutus, vaikka vierintäsäteen muutos onkin pieni, sillä vaikutus kuormitettuun säteeseen on silloin paljon pienempi.
Telaketjun telalla ei ole tällaista toimintaa. Vielä paljon suuremmat erot syntyvät silloin kun tievoimat ovat suuria, eli esim täysjarrutuksessa pitävällä kesäkelillä.
Taisit+ymmärtää+tahallasi+tai+tahattomasti+asian+väärin.
Et siis ymmärtänyt lainatun englanninkielisen tekstin sisältöä: "The effective rolling radius varies significantly with tyre load."
Lainattu väite tarkoittaa suomeksi että dynaaminen vierintäsäde muuttuu huomattavasti pyöränkuorman mukana. Kuten jo totesin todellisuudessa tuo pätee pienillä pyöränkuormilla, ei suurilla, mutta sitä tuossa lainatussa ei sanota, mutta kuvaajasta tai siihen liittyvästä kaavasta asia selvästi ilmenee.
Kirjoitit: "puuttuminen liikesuuntaisen voiman vaikutukseen liittyy lamellien väliseen - ja jouston aiheuttamaan ns. renkaan sortoon, ja on aivan eri asiaa."
Ei ole eri asiaa, kuten alla olevasta samaan sivustoon liityvästä linkistä ilmenee:
https://www.tut.fi/ms/muo/vert/11_tyre_as_car_component/handling_braking.htm
"The tyre will experience a slip speed of wheel w.r.t. ground, reducing the angular speed and therefore increasing the effective rolling radius Re."
Kyse on täsmälleen samasta asiasta, eli dynaamisen vierintäsäteen muutoksesta renkaan muodonmuutosten seurauksena. Dynaaminen vierintäsäde taas on tekniikassa käytetty abstraktio, eikä kuvaa mitään renkaan konkreettista ominaisuutta. Todellisuudessa sekä kulmanopeus että säde muuttuvat, mutta tekniikassa pyritään mahdollisimman yksinkertaiseen laskelmaan, eikä mahdollisimman tarkkaan todellisuuden mallintamiseen, joten ko abstraktio kelpaa tekniikan kontekstissa hyvin. Yllä olevan linkin tilanteessa dynaaminen vierintäsäde voi olla vaikkapa kuormittamattoman renkaan sädettä suurempi.
Edelleen+puhut+eri+asioista.
Edelleen puhun aivan samasta asiasta kuin annetut linkitkin, eli renkaan dynaamisesta vierintäsäteestä.
Sen suuruus on seurausta renkaan muodonmuutoksista, vaikka kyseinen teknillinen suure on pelkkä absraktio.
Renbkaan sorto kuvaa poikittaisvoimien aikaansaamia muodonmuutoksia ja niiden seurauksia, kun taas luisto kuvaa pitkittäisvoimien aikaansaamia muodonmuutoksia ja niiden seurauksia.
Vieläkö jäi jotain ymmärtämättä?
Kysy vain rohkeasti jos tarvitset vaikkapa käännösapua niiden linkkien ymmärätmiseen.
"katso sitä linkin kuvaa, dynaamista sädettä kuvaavat käyrät ovat lähes vaakasuoria, vaikka kuormaa ja "litistymää" kuvaava kuormitettu säde kasvaa kuorman suhteessa."
Katso itse, niin huomaat tuon pätevän vain suurilla pyöränkuormilla. Pienillä kuormilla dynaamista sädettä kuvaava käyrä on paljon jyrkempi kuin kuormitetun pyörän sädettä kuvaava suora. Se ei kuitenkaan ollut annettu väite, ja oman itsekeksimänsä väitteen ampuminen alas taas on tunnetusti olkiukko, jolla vain nolaa itsensä.
Puhut pienistä kuormista ja suurista muutoksista kerropa joku esimerkki, missä tilanteessa linkissä olevan kaltaisella renkaalla on 1000 N kuorma
Kaarreajossa korkealla kuormatulla pakettiautolla, jossa on korkea painopiste sisäkaarteen puolella renkaan pyöränkuorman saa aina nollaan asti valitsemalla pitävällä tienpinnalla riittävän suuren ajonopeuden tiettyyn kaarresäteeseen.
Et selvästikään ole vielä ajokortin omistaja jos tuollaisen esimerkin keksiminen tuottaa vaikeuksia.
Tuollaisiin selityksiin sitä sitten päätyy, kun lukee vain Google kääntäjällä kokonaisuudesta irrotettuja lauseita.
Tuota on vaikea laskea, jos ei kerrota tarvittavia lähtötietoja. Pyörimisnopeus voi olla tasan nolla, jos painaa jarrua jäällä tai auto on hinausauton lavalla tai pyörä ei kosketa maata. Erikoistapauksia riittää loputtomasti. Vaikea valita tai edes arvata.
Niin, ja voihan olla kyseessä varapyörä takakontissa.
voi vi*tu teitä, kun ootte tyhmiä
Samaa mieltä. Yksinkertaiseen perustehtävään rientää lauma pikkueinsteineja osoittamaan tietävyyttään asioissa, joita tehtävässä ei lainkaan kysytä.