75 kiloa painavan hiilidioksidipäästö laivassa

Paitsi tietenkin jos laivan tanssilattialla laittaa jalalla koreaksi, niin siinä syntyy hiilidioksidia. Seisovasta pöydästä saattaa seurata ilmastosopimusten vastaisia metaanipäästöjä.

Mitä väliä sillä on, sama hiili absorboituu ilmasta ruoantuotannossa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, sama hiili absorboituu ilmasta ruoantuotannossa.

No sitä sitten että jos laihtuu pysyvästi, se hiili jää kiertämään ilmakehään ja kulkeutuu lopulta sun PIIMÄÄN!

Pitäisi siis laskea laivan lastin lisääntymisen aiheuttama hiilidioksidipäästön lisääntyminen. Hakusanaksi googleen tämä:

gCO2/tonne-km

Merikuljetuksissa on rahtilaivoille ehdotettu lyhyemmille matkoille hiilidioksidipäästölle arviota 16 grammaa per 1000 kg rahtia kilometriä kohti. Tuon perusteella 75 kg rahtia kuluttaisi kilometriä kohti 1.2 grammaa hiilidioksidia rahtina kuljetettuna. Matha Helsingistä Tukholmaan on luokkaa 400 kilometriä eli puhutaan suuruusluokasta 500 ... 1000 grammaa hiilidioksidia kun risteilyalus tuhlaa energiaa rahtilaivaan verrattuna.

Junamatka sujuu pitkälti sähkön avulla joten mitä enemmän vesivoimaa ja ydinvoimaa käytössä sitä vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Tuulivoimaa ei oikein voi tässä huomioida kun junien pitää kulkea myös tyynellä pakkassäällä.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisi siis laskea laivan lastin lisääntymisen aiheuttama hiilidioksidipäästön lisääntyminen. Hakusanaksi googleen tämä:

gCO2/tonne-km

Merikuljetuksissa on rahtilaivoille ehdotettu lyhyemmille matkoille hiilidioksidipäästölle arviota 16 grammaa per 1000 kg rahtia kilometriä kohti. Tuon perusteella 75 kg rahtia kuluttaisi kilometriä kohti 1.2 grammaa hiilidioksidia rahtina kuljetettuna. Matha Helsingistä Tukholmaan on luokkaa 400 kilometriä eli puhutaan suuruusluokasta 500 ... 1000 grammaa hiilidioksidia kun risteilyalus tuhlaa energiaa rahtilaivaan verrattuna.

Junamatka sujuu pitkälti sähkön avulla joten mitä enemmän vesivoimaa ja ydinvoimaa käytössä sitä vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Tuulivoimaa ei oikein voi tässä huomioida kun junien pitää kulkea myös tyynellä pakkassäällä.

Lue lisää

Sinulle tuli pilkkuvirhe. Sekoitit grammat ja kilogrammat.

75 kiloa vie 0,0012 grammaa X 400 eli 0,48 grammaa Turusta Tukholmaan.

Junamatka sujuu sähköllä, joka on aina jostain muusta pois riippumatta millä sähkö on tuotettu. Jos halutaan laivojen kulkevan sähköllä, ydinvoimalla toimiva matkustajalaiva voisi olla ratkaisu.

Onko tuo joku höyrylaiva jossa poltetaan hiiltä ja sitten konemestari tekee hiilijalanjälkiä.

68 grammaa polttoainetta tarkoittaisi noin kolminkertaista määrää hiilidioksidia eli luokkaa 200 - 250 grammaa 300 kilometrille. Se olisi rahtilaivallekin hyvä suoritus lastin kilogrammaa ja kilometriä kohti.

Muttamutta. Eipäs nuolaista ennenkuin tipahtaa. Laivan kilogrammoille ei voi laskea kulutusta kun se ei ole hyötykuormaa vaan osa liikennevälinettä.

Jos laivassa kulkisi vain yksi matkustaja Turusta Tukholmaan niin laiva kuluttaisi tuolla matkalla 57 tonnia polttoainetta ja päästäisi noin 170 tonnia hiilidioksidia ilmaan. Siitä sen yhden matkustajan osuus olisi tietenkin 100% eli 170 tonnia. Tuhannen matkustajan tapauksessa päästö olisi 170 kiloa hiilidioksidia per kuljetettu henkilö.

Ei enää ollenkaan mukava luku.

No jos siellä laivalla olisi vaikka tuhat matkustajaa niin kuinka pitkälle se laiva seilaisi 68 kilolla polttoainetta

Anonyymi kirjoitti:

68 grammaa polttoainetta tarkoittaisi noin kolminkertaista määrää hiilidioksidia eli luokkaa 200 - 250 grammaa 300 kilometrille. Se olisi rahtilaivallekin hyvä suoritus lastin kilogrammaa ja kilometriä kohti.

Muttamutta. Eipäs nuolaista ennenkuin tipahtaa. Laivan kilogrammoille ei voi laskea kulutusta kun se ei ole hyötykuormaa vaan osa liikennevälinettä.

Jos laivassa kulkisi vain yksi matkustaja Turusta Tukholmaan niin laiva kuluttaisi tuolla matkalla 57 tonnia polttoainetta ja päästäisi noin 170 tonnia hiilidioksidia ilmaan. Siitä sen yhden matkustajan osuus olisi tietenkin 100% eli 170 tonnia. Tuhannen matkustajan tapauksessa päästö olisi 170 kiloa hiilidioksidia per kuljetettu henkilö.

Ei enää ollenkaan mukava luku.

Lue lisää

Aivan. Eli laivan pitää kulkea mahdollisimman täysinäisenä, jotta hyötysuhde/matkustaja paranee. Pitää kuitenkin muistaa myös se, että laivan pääasiallinen lasti on rahtia, näin ollen se, että jää pois laivasta ja menee muita reittejä itse asiassa lisää hiilijalanjälkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuo joku höyrylaiva jossa poltetaan hiiltä ja sitten konemestari tekee hiilijalanjälkiä.

Konemestarit tekee 3 jälkeä jaksossa, 2 eteen ja 1 taakse rytmissä.

Anonyymi kirjoitti:

68 grammaa polttoainetta tarkoittaisi noin kolminkertaista määrää hiilidioksidia eli luokkaa 200 - 250 grammaa 300 kilometrille. Se olisi rahtilaivallekin hyvä suoritus lastin kilogrammaa ja kilometriä kohti.

Muttamutta. Eipäs nuolaista ennenkuin tipahtaa. Laivan kilogrammoille ei voi laskea kulutusta kun se ei ole hyötykuormaa vaan osa liikennevälinettä.

Jos laivassa kulkisi vain yksi matkustaja Turusta Tukholmaan niin laiva kuluttaisi tuolla matkalla 57 tonnia polttoainetta ja päästäisi noin 170 tonnia hiilidioksidia ilmaan. Siitä sen yhden matkustajan osuus olisi tietenkin 100% eli 170 tonnia. Tuhannen matkustajan tapauksessa päästö olisi 170 kiloa hiilidioksidia per kuljetettu henkilö.

Ei enää ollenkaan mukava luku.

Lue lisää

Ei vaan 0,68 grammaa koko matkalle Turku - Tukholma! Ei mitään satoja grammoja! Tuollainen laiva seilaa pitkälti inertialla!

''... laivan, joka painaa 63 000 tonnia eli 63 miljoonaa kiloa.''

Ei edes lähellä;) GT on tilavuusmitta.

Ko. kiulun paino on tarkoin varjeltu salaisuus mutta vertailun vuoksi Silja Serenade painaa n.27 000t

Jos matkustajat loppuvat niin laivalinja lopetetaan oitis. Laivan kaikki polttoainemenekki ja muut käyttökulut aiheutuvat siitä että on matkustajia tai rahtia kuljetettavaksi.

Viro juurikin alentaa viinaveroa ja Suomi nostaa viinaveroa. Siitä aiheutuu sekä säästöä että kustannusta. Säästöä tulee siitä ettei enää tarvitse hakea juomia Latviasta asti ja menoa siitä, että yhä useampi hakee viinansa Virosta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos matkustajat loppuvat niin laivalinja lopetetaan oitis. Laivan kaikki polttoainemenekki ja muut käyttökulut aiheutuvat siitä että on matkustajia tai rahtia kuljetettavaksi.

Viro juurikin alentaa viinaveroa ja Suomi nostaa viinaveroa. Siitä aiheutuu sekä säästöä että kustannusta. Säästöä tulee siitä ettei enää tarvitse hakea juomia Latviasta asti ja menoa siitä, että yhä useampi hakee viinansa Virosta.

Lue lisää

Ahaa, nämä turkulaiset pyrkivät siihen, että kaikki alkavat käyttämään 3 päivän maareittiä laivareitin sijaan. Tai sitten halusivat päästä lehteen moraaliposeeraamaan, koska jos siitä ei kirjoiteta, sitä ei tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Jos matkustajat loppuvat niin laivalinja lopetetaan oitis. Laivan kaikki polttoainemenekki ja muut käyttökulut aiheutuvat siitä että on matkustajia tai rahtia kuljetettavaksi.

Viro juurikin alentaa viinaveroa ja Suomi nostaa viinaveroa. Siitä aiheutuu sekä säästöä että kustannusta. Säästöä tulee siitä ettei enää tarvitse hakea juomia Latviasta asti ja menoa siitä, että yhä useampi hakee viinansa Virosta.

Lue lisää

Heh joo, turkulaiset varmaan luulevat olevansa maailman napa ja että nyt kaikki alkavat ajaa Tornion kautta Tukholmaan. Heh heh heh hee!

Ei onnistu matkustaminen Helsingistä Berliiniin tai Brysseliin yhdellä ja samalla junalla. Viimeistään Puolassa tulee eteen junan vaihto.

Anonyymi kirjoitti:

Ei onnistu matkustaminen Helsingistä Berliiniin tai Brysseliin yhdellä ja samalla junalla. Viimeistään Puolassa tulee eteen junan vaihto.

Junaa ei tarvitse vaihtaa, koska Rail Baltica, mutta ei tosiaan pääse Helsingistä, sillä rata (1 435 mm raideleveys) tulee kulkemaan Espoon eikä Helsingin kautta.

Joku voisi laskea tai selvittää paljonko joku Pendoliino tuottaa hiilipäästöjä per matkustajakilometri Suomen nykyisillä sähköenergian lähteillä.

Anonyymi kirjoitti:

Junaa ei tarvitse vaihtaa, koska Rail Baltica, mutta ei tosiaan pääse Helsingistä, sillä rata (1 435 mm raideleveys) tulee kulkemaan Espoon eikä Helsingin kautta.

Joku voisi laskea tai selvittää paljonko joku Pendoliino tuottaa hiilipäästöjä per matkustajakilometri Suomen nykyisillä sähköenergian lähteillä.

Lue lisää

Viimeistään Espoossa täytyy junaa vaihtaa.

Juuri sen vuoksi kannattaa suosia laivaa, koska yhden matkustajan vaikutus on niin vähäinen. Laivojen on joka tapauksessa pakko kulkea, koska säästetty aika on logistiikassa tärkeintä, kuskin pakollinen vuorokausilepokin hoituu laivassa. Katkeamaton kylmäketju vaatii myös ajallista säästöä. Jos rekka lähtee kiertämään Lapin kautta, kustannukset nousee pilviin, lisäksi dieselrekalla päästöt ovat suuremmat kuin laivassa.

Nyt kun kuitenkin rekat laivaa käyttävät jatkossakin, on vain järkevää itsekin käyttää laivaa, koska kuten todettua, yhden ihmisen massan lisäys on merkityksetöntä.

Vaikka kuinka kuvittelisit, että itkupotkuraivari ja Lapin kautta kiertäminen muuttaisi kuviota, niin ei muuta. Laivat kulkee jatkossakin.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri sen vuoksi kannattaa suosia laivaa, koska yhden matkustajan vaikutus on niin vähäinen. Laivojen on joka tapauksessa pakko kulkea, koska säästetty aika on logistiikassa tärkeintä, kuskin pakollinen vuorokausilepokin hoituu laivassa. Katkeamaton kylmäketju vaatii myös ajallista säästöä. Jos rekka lähtee kiertämään Lapin kautta, kustannukset nousee pilviin, lisäksi dieselrekalla päästöt ovat suuremmat kuin laivassa.

Nyt kun kuitenkin rekat laivaa käyttävät jatkossakin, on vain järkevää itsekin käyttää laivaa, koska kuten todettua, yhden ihmisen massan lisäys on merkityksetöntä.

Vaikka kuinka kuvittelisit, että itkupotkuraivari ja Lapin kautta kiertäminen muuttaisi kuviota, niin ei muuta. Laivat kulkee jatkossakin.

Lue lisää

Taatusti laivaliikenne hiljenee, jos matkustajamäärät alenevat. Nythän nuo laivat on tehty lähinnä henkilöliikennettä varten ja varsin merkittävä osa rahdistakin on henkilöautoja. Tilanne on täysin toinen rahtilaivoilla.

Eikö tuo jo näy siinä, että Naantali-kapellskär -väliä ajaa nykyään rahtilaiva, johon menee 4-kertainen määrä rekkoja ja 1/4 matkustajista Turun ja Helsingin ruotsinlaivoihin verrattuna? Helsinki - Tukholma reitti ja Ahvenanmaalla pysähtyminen on rahtiliikenteen kannalta täysin järjetöntä.

Näkyy myös siinä, miten valtava liikenne Helsinki-Tallinna reitillä on. Taatusti sitä ei selitä rahtiliikenne.

<<< Laiva tekee matkaa sekä ihmisten että rahdin vuoksi. Jos laiva tekisi matkaa vain ihmisten vuoksi, täydellä (miehistö- ja) matkustajamäärällä (2800 hlö) Viking Grace tuottaa 58 kiloa hiilidioksidia. Vajaalla matkustajamäärällä arvo on vielä suurempi. <<<

Siis 58 kiloa hiilidioksidia per henkilö.

Anonyymi kirjoitti:

<<< Laiva tekee matkaa sekä ihmisten että rahdin vuoksi. Jos laiva tekisi matkaa vain ihmisten vuoksi, täydellä (miehistö- ja) matkustajamäärällä (2800 hlö) Viking Grace tuottaa 58 kiloa hiilidioksidia. Vajaalla matkustajamäärällä arvo on vielä suurempi. <<<

Siis 58 kiloa hiilidioksidia per henkilö.

Lue lisää

Pilkkuvirhe. Oikea luku on 0,58 grammaa/henkilö.

Anonyymi kirjoitti:

Pilkkuvirhe. Oikea luku on 0,58 grammaa/henkilö.

Täällä on VTT:n määrittämät päästöt: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm

Saavat tulokseksi 100-140 g/km/henkilö. Kaasuköyttöiselle tuo pienempi. Jotain outoa kyllä luvuissa on kun laivan kokonaiskulutusta käyttöastekorjatulla matkustasjamäärällä jakamalla ei pääse samaan, vaan suurempaan arvoon. Olisikohan jotenkin jyvitetty tavaraliikenteelle loput?

Matkustajissa taitaa myös olla mukana koko henkilökuntakin, vaikka eiväthän heidän kuljettaminen mitään hyödytä, kuen eivät ole matkalla mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Pilkkuvirhe. Oikea luku on 0,58 grammaa/henkilö.

Ei ole pilkkuvirhettä.

Muuta aluksi 60 tonnia raskasta polttoöljyä hiilidioksidiksi ja vedeksi ( rikki muut).

Todella iso määrä hiilidioksidia, jos se lasketaan vain matkustajille, ei rahdille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole pilkkuvirhettä.

Muuta aluksi 60 tonnia raskasta polttoöljyä hiilidioksidiksi ja vedeksi ( rikki muut).

Todella iso määrä hiilidioksidia, jos se lasketaan vain matkustajille, ei rahdille.

Lue lisää

Tuossa VTT:n laskelmassa laiva kulkee vajaatäytöllä (50%). Laivan pitäisi kulkea täydellä lastilla, jotta hyötysuhde olisi parempi.

Matkustajaliikenne on vain yksi osa laivan funktiota. Eräs merkittävimmistä laivalla kuljetettavista asioista on rekat. Rekoissa tavaran pitää kulkea mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen, siksi Haaparannan kautta kiertäminen ei tule koskaan kysymykseen tulevaisuudessakaan.

On siis aivan turhaa unelmoida hitaista rahtilaivoista, se ei ole edes realistinen vaihtoehto. Ja koska laivat kulkevat jatkossakin, rahdin mukaan kannattaa lastata myös matkustajia.

Sitäpaitsi ilmaston lämpeneminen ei välttämättä edes ole mikään paha juttu. Kun luonto muuttuu, yksi aina kärsii ja toinen hyötyy. Rannikko siirtyy hiukan ja ihmiset muuttavat sisämaahan, so? Ja hyvää se lämpö tekee täällä pohjoisessakin.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on VTT:n määrittämät päästöt: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm

Saavat tulokseksi 100-140 g/km/henkilö. Kaasuköyttöiselle tuo pienempi. Jotain outoa kyllä luvuissa on kun laivan kokonaiskulutusta käyttöastekorjatulla matkustasjamäärällä jakamalla ei pääse samaan, vaan suurempaan arvoon. Olisikohan jotenkin jyvitetty tavaraliikenteelle loput?

Matkustajissa taitaa myös olla mukana koko henkilökuntakin, vaikka eiväthän heidän kuljettaminen mitään hyödytä, kuen eivät ole matkalla mihinkään.

Lue lisää

hkm= hektokilometri eli 100 km. Pilkkuvirhe mikä pilkkuvirhe.

Anonyymi kirjoitti:

hkm= hektokilometri eli 100 km. Pilkkuvirhe mikä pilkkuvirhe.

Alus kuluttaa 6 tonnia raskasta polttoöljyä tunnissa. Matka Turusta Tukholmaan kestää 10 tuntia eli 60 tonnia raskasta polttoöljyä yhteen matkaan.

Kilosta polttoöljyä muodostuu palamistuloksena noin 2,7 kg hiilidioksidia eli matka tuottaa 162 000 kiloa hiilidioksidia.

Tuossa ei ole mitään pilkkuvirhettä. Tuo CO2-määrä jaetaan matkustajien kesken (max. 2800 matkustajaa), mikäli sitä ei saada kohdistettua (hyöty)rahtiin.

Anonyymi kirjoitti:

Alus kuluttaa 6 tonnia raskasta polttoöljyä tunnissa. Matka Turusta Tukholmaan kestää 10 tuntia eli 60 tonnia raskasta polttoöljyä yhteen matkaan.

Kilosta polttoöljyä muodostuu palamistuloksena noin 2,7 kg hiilidioksidia eli matka tuottaa 162 000 kiloa hiilidioksidia.

Tuossa ei ole mitään pilkkuvirhettä. Tuo CO2-määrä jaetaan matkustajien kesken (max. 2800 matkustajaa), mikäli sitä ei saada kohdistettua (hyöty)rahtiin.

Lue lisää

Suurin osa hyötykuormasta on rahtia. Matkustajat ovat sivuosassa. Laiva kulkee joka tapauksessa, joten mahdollisimman täysi laiva parantaa hyötysuhdetta. Laivamatkustus on ympäristöteko.

Junan ympärilleen vaatima infrastruktuuri lienee "unohdettu" tässä keskustelussa. Ratojen ylläpito, kunnostus, asematason infra, liikenteen ohjaus, tasoristeykset, junan sisäinen infra jne pitkältä matkalta lisää junamatkan hiilijalanjälkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa hyötykuormasta on rahtia. Matkustajat ovat sivuosassa. Laiva kulkee joka tapauksessa, joten mahdollisimman täysi laiva parantaa hyötysuhdetta. Laivamatkustus on ympäristöteko.

Junan ympärilleen vaatima infrastruktuuri lienee "unohdettu" tässä keskustelussa. Ratojen ylläpito, kunnostus, asematason infra, liikenteen ohjaus, tasoristeykset, junan sisäinen infra jne pitkältä matkalta lisää junamatkan hiilijalanjälkeä.

Lue lisää

Olisiko laivan kulutus rahtikiloa kohti sama jos se olisi rahtilaiva eli kuljettaisi rekkojen sijaan kontteja?

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko laivan kulutus rahtikiloa kohti sama jos se olisi rahtilaiva eli kuljettaisi rekkojen sijaan kontteja?

Ei olisi. Periaatteessa. Huonoin tilanne on kuitenkin silloin, kun laiva kulkee ilman kuormaa ja ilman ihmisiä eli paras kokonaistilanne on silloin, kun alus on täynnä ihmisiä ja täynnä hyötyrahtia.

Syväymä tai syväys eli uppouma vaikuttaa kulutukseen aluksen nopeuden kautta. Kuinka syvällä alus siis ui. Jos laivan kuivapainoon, sovimme 50 000 tonnia) lisätään rekan nupin paino (sovimme 10 tn), sata rekkaa tuo lisäpainoa tuhat tonnia. 10 sentin syväyksen kasvu nostaa polttoaineen kulutusta tyypillisesti 2 %:lla.

Tallinnan ja Helsingin välillä, esimerkiksi, rahti- ja autojenkuljetuskapasiteetista on käytössä vain vajaat 30 prosenttia. Turku-Tukholma välillä käytössä on enemmän.

Hyvä kysymys, hyvä avaus, ei helppoja vastauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olisi. Periaatteessa. Huonoin tilanne on kuitenkin silloin, kun laiva kulkee ilman kuormaa ja ilman ihmisiä eli paras kokonaistilanne on silloin, kun alus on täynnä ihmisiä ja täynnä hyötyrahtia.

Syväymä tai syväys eli uppouma vaikuttaa kulutukseen aluksen nopeuden kautta. Kuinka syvällä alus siis ui. Jos laivan kuivapainoon, sovimme 50 000 tonnia) lisätään rekan nupin paino (sovimme 10 tn), sata rekkaa tuo lisäpainoa tuhat tonnia. 10 sentin syväyksen kasvu nostaa polttoaineen kulutusta tyypillisesti 2 %:lla.

Tallinnan ja Helsingin välillä, esimerkiksi, rahti- ja autojenkuljetuskapasiteetista on käytössä vain vajaat 30 prosenttia. Turku-Tukholma välillä käytössä on enemmän.

Hyvä kysymys, hyvä avaus, ei helppoja vastauksia.

Lue lisää

Rekoissa on paljon turhaa painoa ja ennen kaikkea tilavuutta. Paljon tehokkaampaa on käyttää merikuljetuksessa konttilaivoja ja vielä tehokkaampaa pakata laivaan bulkkina. Silloin siis laivaan saadaan hyötylastia enemmän. Rekan ja kuskin kuljettaminen on aika turhaa, mutta tietysti lyhyillä matkoilla se parantaa logistiikkaa.

Laivan koon kasvattaminen alentaa merkittävästi yksikkökustannuksia. Päästöt alenevat merkittävästi vauhtia tiputtamalla, mutta kysyntä ajaa tuon ohi ja taas laivat ajavat kovaa vauhtia (2010 -luvun alussa hidastuivat selvästi kysynnän hiipuessa ja öljyn kallistuessa).

Anonyymi kirjoitti:

Ei olisi. Periaatteessa. Huonoin tilanne on kuitenkin silloin, kun laiva kulkee ilman kuormaa ja ilman ihmisiä eli paras kokonaistilanne on silloin, kun alus on täynnä ihmisiä ja täynnä hyötyrahtia.

Syväymä tai syväys eli uppouma vaikuttaa kulutukseen aluksen nopeuden kautta. Kuinka syvällä alus siis ui. Jos laivan kuivapainoon, sovimme 50 000 tonnia) lisätään rekan nupin paino (sovimme 10 tn), sata rekkaa tuo lisäpainoa tuhat tonnia. 10 sentin syväyksen kasvu nostaa polttoaineen kulutusta tyypillisesti 2 %:lla.

Tallinnan ja Helsingin välillä, esimerkiksi, rahti- ja autojenkuljetuskapasiteetista on käytössä vain vajaat 30 prosenttia. Turku-Tukholma välillä käytössä on enemmän.

Hyvä kysymys, hyvä avaus, ei helppoja vastauksia.

Lue lisää

Ei kannata oleskella auringossa ilman päähinettä:)))

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata oleskella auringossa ilman päähinettä:)))

No miksi oleskelet?

Merkittävä osa Helsingin ja Tallinnan välisestä merikuljetuskapasiteetista käytetään alkoholituotantomme kuljettamiseksi edestakaisin Suomesta Viroon ja takaisin. Lasti ja sen ostaja kulkevat menomatkat eri aikoina ja palaavat takaisin yhdessä. Lasti verotetaan Virossa ja se halpenee ostajalle tässä useita työllistävässäkin edestakaisessa kuljetuskäsittelyssä.

Anonyymi kirjoitti:

hkm= hektokilometri eli 100 km. Pilkkuvirhe mikä pilkkuvirhe.

Väärin tulkittu. Hkm tarkoittaa henkilökilometriä. Sen yläpuolella on koko aluksen co2-tuotto laivakilometri.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin tulkittu. Hkm tarkoittaa henkilökilometriä. Sen yläpuolella on koko aluksen co2-tuotto laivakilometri.

Henkilön paino pitää jakaa laivan kokonaispainolla lasti mukaanlukien, ja tästä saatu osamäärä kerrotaan koko laivamatkan kokonaispäästöllä. Tuo sinun lukemasi sälyttää liikaa yhden matkustajan vastuulle, koska tuossa virheellisesti ei huomioida laivan omaa painoa eikä henkilökunnan painoa.

Mutta laiva on käytännössä silta - osa infrastruktuuria ja kulkee joka tapauksessa. Siksi laivan ja lastin paino henkilökuntineen, rekkoineen jne pitää huomioida. On yksittäisestä matkustajasta riippumatonta, kulkeeko laiva vai ei, koska pääasiallisin kuorma on rahtia. Jokaikisellä maantiesillallakin on tietty hiilijalanjälki, mutta ei se tarkoita, että hiilijalanjälki olisi pienempi jos välttää sillan käyttöä! Päinvastoin! Sillan aiheuttama hiilijalanjälki on sitä pienempi/sillan ylittävä kilo, mitä enemmän siltaa käytetään.

Yhden matkustajan osuus painosta on niin yhdentekevä, ettei ole mielekästä edes laskea. Tämän viestin aiheuttama hiilijalanjälki on suurempi kuin yhden matkustajan osuus laivamatkan hiilijalanjäljestä. Näin ollen laivamatkan hyötysuhde on sitä parempi, mitä enemmän siinä on matkustajia ja laivamatkustus on näin ollen ympäristöteko.

Mitäs rikollista siinä on että ravintola päästää asiakkaat sisään ihan nimellisellä maksulla. Niin tekee moni helsinkiläisravintolakin ja käyttää samalla valaistukseen ja jääkaappeihin ja ties mihin sysimustalla kivihiilienergialla tuotettua sähköä.

Turku -> Tukholma -> Riika -> Tallinna -> Turku kierroksen saa kartasta katsottuna aika hyvin ympyrän malliselle radalle. Siinä voitaneen hyödyttää hiukkaskiihdyttimistä tuttua teknologiaa. Ehkäpä yöaikaan kun ei ole muuta liikennettä putkessa voitaisiin tehdä hiukkaskiihdytyskokeita.

Baltian maat varmaan rahoittaisivatkin putkea koska käynnistyttyään se toisi heille verotuloja kuin tyhjää vaan, eikä upotettua putkea edes näkisi, tosin työpaikkoja se vähentäisi heiltä nykyiseen työllistävään edestakaisten kuljetusten ja myymälöiden logistiikkaan verrattuna.

Ei riitä että mainitaan konsulttiyhtiön nimi. Tulokset ja kaikki data pitää saada pöytään, niin nähdään, mitä on otettu huomioon ja mitä ei. Tuo tutkimushan voi olla VR:n rahoittama?

ja pitää ottaa huomioon myös laivamatkan säästämä aika ja sen vaikutus liikkumiselle. kaikkea ei voi mitata hiilidioksidissa. Koska joka tapauksessa tuolla seilataan, niin purkkien pitäisi olla mahdollisimman täynnä matkustajia ja rahtia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei riitä että mainitaan konsulttiyhtiön nimi. Tulokset ja kaikki data pitää saada pöytään, niin nähdään, mitä on otettu huomioon ja mitä ei. Tuo tutkimushan voi olla VR:n rahoittama?

ja pitää ottaa huomioon myös laivamatkan säästämä aika ja sen vaikutus liikkumiselle. kaikkea ei voi mitata hiilidioksidissa. Koska joka tapauksessa tuolla seilataan, niin purkkien pitäisi olla mahdollisimman täynnä matkustajia ja rahtia.

Lue lisää

Kai siinä kaikki on otettu huomioon. Eihän tuollaista kannattaisi muuten edes julkaista.

Polkupyörän hiilipäästöt per matkustajakilometri näytti grafiikan mukaan olevan 0,00001 grammaa.

Laivamatkan päästöt ovat polkupyörään verrattuna miltei 30 miljoona kertaa enemmän.

Tuo kannattaisi päättäjien ottaa huomioon, kun asettelevat haittaveroja eri liikkumismuodoille. Varustamotukien maksaminen vaikuttaa tuossa valossa hullunkuriselta. Veronmaksajat tukevat saastuttamista? Onko järkee.

Anonyymi kirjoitti:

Kai siinä kaikki on otettu huomioon. Eihän tuollaista kannattaisi muuten edes julkaista.

Polkupyörän hiilipäästöt per matkustajakilometri näytti grafiikan mukaan olevan 0,00001 grammaa.

Laivamatkan päästöt ovat polkupyörään verrattuna miltei 30 miljoona kertaa enemmän.

Tuo kannattaisi päättäjien ottaa huomioon, kun asettelevat haittaveroja eri liikkumismuodoille. Varustamotukien maksaminen vaikuttaa tuossa valossa hullunkuriselta. Veronmaksajat tukevat saastuttamista? Onko järkee.

Lue lisää

No sitten vaan kylmää dataa pöytään, on se nyt merkillistä ettei dataa löydy. Pelkkä tutkimustulos on täysin arvoton.

Joka tapauksessa pitää ottaa huomioon nopean meriyhteyden merkitys taloudelle, koska Suomi on käytännössä saari.

Pähkähullua vaatia meriyhteyden katkaisua ja vaatia, että kaikki alkaisivat kulkemaan junalla sen väitetyn ekologisuuden vuoksi (VR ei kylläkään edes ole ekologinen vaihtoehto). Sama kuin vaatisi työmatka-autoilun lopettamista ja että kaikki jatkossa kävelisivät töihin.

Laivaliikenne ei lopu ennen kuin saadaan silta tai tunneli. Siihen asti laivamatkustus on ekoteko, koska mahdollisimman täysi laiva parantaa hyötysuhdetta.

Tulee mieleen, että voisiko junatunneleiden sijasta rakentaa merenpohjaan junille putket, ja tulisivatko putket edullisemmaksi ja saisiko niistä yhtä turvalliset kuin tunneleista. Putkijunat voisivat olla pienempiä kuin perinteiset junat, jos se olisi käytännöllisempää.

Anonyymi kirjoitti:

Tulee mieleen, että voisiko junatunneleiden sijasta rakentaa merenpohjaan junille putket, ja tulisivatko putket edullisemmaksi ja saisiko niistä yhtä turvalliset kuin tunneleista. Putkijunat voisivat olla pienempiä kuin perinteiset junat, jos se olisi käytännöllisempää.

Lue lisää

Putkijunasukkulat voisivat kulkea viinaputkessa virtauksen mukana.

Juuri näin! Siksi kannattaa aina itse käyttää laivaa.

Eikun suomalaisen käsitys tarkoituksenmukaisuudesta on sen Suomessa valmistetun kuorman laivaaminen Viroon tai Latviaan joille maksetaan alkoholiverot, ja sitten sen saman kuorman roudaaminen takaisin auto-laiva-yhdistelmällä. Vedenalainen edestakainen viinaputki hoitaisi tuon koko homman. Virtauksen viemänä voitaisiin samassa putkessa kuljettaa samalla rahtiakin sen tarjoamalla ilmaisella kyydillä.

Olisikin hyvin eksoottinen ja turismia lisäävä mahdollisuus matkata sukkulassa Suomenlahden ali suomalaisen viinavirran viemänä.

Premissinä 16gCO2/1000kg x km on täysin virheellinen lukema, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, kuten olemme tässä keskustelussa aiemmin jo todenneet.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä enemmän laivassa on matkustajia, sitä parempi on laivan hyötysuhde ja sitä pienemmät päästöt. Siksi laivamatkustus on ympäristöteko.

Mutta älä sinä hirveästi kirjoittele nettiin, netin hiilikuorma on suurempi kuin minkä tahansa matkustusmuodon aiheuttama hiilikuorma.

Muiden sättiminen ei ole vastaus vaikka jokin asiassa ei miellyttäisi.
Asenne kuvaa vain kykenemättömyyttä järjelliseen keskusteluun.

Jos pilkkuvirhe on, pilkkuvirhe tulee siitä, että CO2-päästö on 16 g/tn-km, mutta laivan painoa ei oteta asiassa huomioon. Suuret ja suurehkot (tyhjät) alukset itse painavat 10 000 tonnista 80 000 tonniin. Rahtialukset voivat ottaa jopa yli 500 000 tonnia nestemäistä rahtia (öljyä) tai yli 100 000 tonnia kuivarahtia.

Hupialukset, jotka kuljettavat vain ihmisiä risteilyillä, ovat laivapuolen CO2-puolen syöpä. Rahtia nolla tonnia mutta aluksen oma paino voin olla 200 000 tonnia. Sen lisäksi osa aluksista käyttää runsasrikkistä polttonestettä ja dumppaavat jätevedet käsittelemättä mereen.

(Suomen) autolautat ovat osittain hyötyä ja osittain hupia, mutta niin tai näin, täysi alus on aina parempi kuin tyhjä alus.

Anonyymi kirjoitti:

Muiden sättiminen ei ole vastaus vaikka jokin asiassa ei miellyttäisi.
Asenne kuvaa vain kykenemättömyyttä järjelliseen keskusteluun.

Mistä ihmeen sättimisestä puhut? Se koira tosin älähtää johon kalikka kalahtaa, vaikka en kyllä kalikkaa edes heittänyt, mutta sait itkupotkuraivarit asiallisesta keskustelusta.

Kuten aiemmin yhdessä totesimme, ainoa tapa laskea yhden 75 kiloisen matkustajan vaikutus on jakaa 75kg laivan painolla täydessä lastissa ja kertoa tämä osamäärä matkan kokonaispäästöillä. Tämä on ainoa tapa laskea asia, koska laiva kulkee joka tapauksessa ja tämä on fysiikka-keskustelu eikä mikään poliittinen foorumi.

Mutta kuten aiemminkin jo totesimme, tämän keskustelun hiilijalanjäljellä olisi tehty jo monta laivamatkaa, joten pyydän malttia kommentteihin.

Taitavat olla aika vähissä semmoiset laivat joiden höyrypannua lämmitellään hiilellä, joten hiilijalanjäljet eivät ole oikein tätä päivää.

Anonyymi kirjoitti:

Taitavat olla aika vähissä semmoiset laivat joiden höyrypannua lämmitellään hiilellä, joten hiilijalanjäljet eivät ole oikein tätä päivää.

Kännykkä on jokaisen cityvihreän perusvaruste. Kannattaisi hiukan miettiä sitä kännykän käyttöä, koska se saastuttaa enemmän kuin lentäminen.

https://yle.fi/uutiset/3-10832413

Olen ymmärtänyt että 5G:n myötä nettiyhteys tulee hiljalleen lähes kaikkiin sähkölaitteisiin, ja niillä on kaikilla sitten hiilijalanjälkensäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Olen ymmärtänyt että 5G:n myötä nettiyhteys tulee hiljalleen lähes kaikkiin sähkölaitteisiin, ja niillä on kaikilla sitten hiilijalanjälkensäkin.

Entäs jos heittää kännykän jorpakkoon ja kävelee paljain jaloin. Sitten ei tule hiilijalanjälkiä. Hanasaaressa hiilikasa on aidatulla alueella.

Anonyymi kirjoitti:

Entäs jos heittää kännykän jorpakkoon ja kävelee paljain jaloin. Sitten ei tule hiilijalanjälkiä. Hanasaaressa hiilikasa on aidatulla alueella.

Muuten hyvä idea, mutta älä kävele päällystettyjä katuja äläkä siltoja pitkin, koska jos olet ainoa kävelijä sillalla, niin olet yksin vastuussa sillan rakentamisesta aiheutuneesta hiilijalanjäljestä! Päästösi voivat olla miljoonia tonneja!

Tien vieressä luonnon heinikossa voit kävellä ja ylittää vesistöt uimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Muuten hyvä idea, mutta älä kävele päällystettyjä katuja äläkä siltoja pitkin, koska jos olet ainoa kävelijä sillalla, niin olet yksin vastuussa sillan rakentamisesta aiheutuneesta hiilijalanjäljestä! Päästösi voivat olla miljoonia tonneja!

Tien vieressä luonnon heinikossa voit kävellä ja ylittää vesistöt uimalla.

Lue lisää

Helpointa on kieltää sillanrakentajia sotkemasta kenkiään hiiliin niin ei siltaa rakennettaessa tule mitään hiilijalanjälkiä. Parasta kun keittävät kahvinsa sähköllä eivätkä tee nuotioita. Ja maailma pelastuu.

Anonyymi kirjoitti:

Helpointa on kieltää sillanrakentajia sotkemasta kenkiään hiiliin niin ei siltaa rakennettaessa tule mitään hiilijalanjälkiä. Parasta kun keittävät kahvinsa sähköllä eivätkä tee nuotioita. Ja maailma pelastuu.

Lue lisää

Sähkössä ei ole yhtään hiiltä. Miksi maailman energiatuotantoon ei käytetä pelkkää sähköä?