Olipa kerran täydellinen tyhjiö, jossa ei ollut aikaa, tilaa (avaruutta) eikä materiaa.
Siinä tyhjiössä syntyi tyhjiöenenergiasta ja sen vaihteluista virtuaalisia alkeishiukkasia, joilla ei ollut massaa eivätkä ne olleet missään eivätkä milloinkaan, koska aikaa, avaruutta ja materiaa ei ollut tuolloin vielä syntynyt.
Tätä "kvanttimeren poreilua" kesti ikuisuuden (ilman ajan alkua tai loppua) tai sitten vain pikosekunnin (sekunnin triljoonaosan) ajan ennen kuin tapahtui kosminen inflaatio hokkus pokkus ja tsilijokkus!
Kosmisen inflaation syntyhetkellä universumilla oli tila (avaruus), joka oli äärimmäisen kylmä tai absoluuttisessa nollapisteessä, mutta ei vielä ainetta. Tämä tila/avaruus laajeni pikosekunnin tai muutaman sellaisen (sekunnin triljoonaosia) aikana valoa nopeammin.
Sitten simsalabim ja hokkuspokkus syntyivät ensimmäiset massan omaavat alkeishiukkaset!
Tämän jälkeen kaikki onkin tunnettua historiaa, jota amispojat pitävät tieteellisesti todistettuna faktana. Muut eivät usko näitä satuja ja tarinoita.
Universumin syntyyn liittyvä satu
29
<50
Vastaukset
Olipa kerran täydellinen tyhjiö, jossa ei ollut aikaa, tilaa (avaruutta) eikä materiaa.
Siinä tyhjiössä syntyi tyhjiöenenergiasta ja sen tilan vaihteluista virtuaalisia alkeishiukkasia, joilla ei ollut massaa eivätkä ne olleet missään eivätkä milloinkaan, koska aikaa, avaruutta ja materiaa ei ollut tuolloin vielä syntynyt.
Tätä "kvanttimeren poreilua" kesti ikuisuuden (ilman ajan alkua tai loppua) tai sitten vain pikosekunnin (sekunnin triljoonaosan) ajan ennen kuin tapahtui kosminen inflaatio hokkus pokkus ja tsilijokkus!
Kosmisen inflaation syntyhetkellä universumilla oli tila (avaruus), joka oli äärimmäisen kylmä tai absoluuttisessa nollapisteessä, mutta silloin ei vielä ollut ainetta. Tämä tila/avaruus laajeni pikosekunnin tai muutaman sellaisen (sekunnin triljoonaosia) aikana valoa nopeammin.
Sitten simsalabim ja hokkuspokkus syntyivät ensimmäiset massan omaavat alkeishiukkaset!
Tämän jälkeen kaikki onkin tunnettua historiaa, jota amispojat pitävät tieteellisesti todistettuna faktana. Muut eivät usko näitä satuja ja tarinoita.- Anonyymi
Miten sinä liikut ajassa tai miten ennustuksesi tulevista tapahtumista pitää
paikkansa.
Mitä jeesus sanoi tyhjiöstä, minä olen tyhjiöstä vai taivaasta.
Jeesuksesi ei tiennyt mitään. - Anonyymi
Olipa kerran vajakki, joka kirjoitteli suomi24:lle saarnojaan tieteestä, jotka kuuluivat väärälle palstalle. Tämä vajakki ajoittain myös mainosti Jeesusta ja apostolien ajattelua ja puolusti kristinuskoa, muistaen myös syytellä ateisteja kuvitteellisista ongelmista jotka hän itse oli keksinyt.
- Anonyymi
Noinko kovasti ottaa päähän, että jumalaasi ei voi mitenkään todistaa olevaiseksi?
- Anonyymi
Tämä ei voi olla satua sillä tiedemies joka on ammattilainen ón todella vakuuttavalla äänensavyllä kertonut tämän olevan tieteellisesti todistettu fakta vaikka hänellä ei ole mitään todisteita esittää. Pelkästään se että hän on ammattilainen on jo todiste itsessään kaiken tyhjästä syntymisestä.
Kerropa lisää amispojista ja varsinkin siitä kun sinua kiusasivat.
Se universumijuttu ei niin kiinnosta.Kun kävelin kotia kohti joskus 1950-luvulla, niin ateistit tulivat ja ottivat minun Koraanini ja kusivat sen päälle.
Kun vastustin heitä, niin he löivät minua turpaan.
Mitä muuta tahdot tietää?a-theist kirjoitti:
Kun kävelin kotia kohti joskus 1950-luvulla, niin ateistit tulivat ja ottivat minun Koraanini ja kusivat sen päälle.
Kun vastustin heitä, niin he löivät minua turpaan.
Mitä muuta tahdot tietää?Nyt otat ja menet terapeutille, ja kerrot hänelle tuon kaiken. Hän kyllä osaa auttaa ja työstää traumaasi kanssasi lämmöllä ja osanotolla.
- Anonyymi
Onpas harvinaisen tyhjänpäiväinen aloitus. Sepitellään omia satuja ja olkiukkoja ja huudellaan: ”attelujaa”. Eikö näillä uskovaisilla ole parempaa tekemistä? Parempaa keskustelua kiitos! Jos ei ole halua vuoropuheluun ja toisten ymmärtämiseen, niin parempi olla kirjoittamatta.
- Anonyymi
Aika mene eteenpäin ja sinun jeesustasi vain ei näy missään.
Luolapiirros jeesuksesta säilyy ja sitä tullaan nauramaan kaikkialta.
Kuinka voi olla elänyt näin tyhmiä ihmisiä.- Anonyymi
<< Luolapiirros jeesuksesta säilyy ja sitä tullaan nauramaan kaikkialta.
Kuinka voi olla elänyt näin tyhmiä ihmisiä. >>
Se on juuri näin. Ei tässä ole vielä kovin kauan siitä kun riihitonttuja pidettiin sen aikaisen ajattelumallin mukaan ihan järkevinä uskomuksina. Nykyisellään mietimme, että ovatpa ne sen aikaiset ihmiset olleet typeriä, mutta itse asiassa sen aikainen paradigma oli tontut sisältävä. Tuo tuo paradigma murtui varmasti samalla tavalla kuin nykyiselläänkin, että oli varmasti kehittyneempi luokka väestössä, jotka tajusivat jo, ettei tonttuja ole: niihin vaan uskotaan. Vielä tuonkin jälkeen niihin uskottiin monen monta sataa vuotta. Nyt se vaikuttaa jotenkin niin hölmöltä, ettei voi edes kuvitella, että joku vielä uskoisi tonttuihin. Aika vaikea on kuvitella, että joku vielä uskoo jumaliinkaan, mutta vielä on aika monta ihmistä, jotka ihan oikeasti näin tekevät. Toki määrä on romahdusmaisessa laskussa, joten ainakin täällä länsimaissa tuo päivä, jolloin ainoastaan historioitsijat naureskelevat muinaisille uskomuksille, on lähempänä. Kyllähän noille afrikkalaisille uskomuksillekin naureskeltiin jo silloin kun samantyyppiset uskomukset oli juuri hävinneet Euroopasta (tai ainakin suurin osa ihmisistä oli hylännyt uskon esim. saivojen henkiin ja niille uhraamiseen).
Fysiikan nykytietämyksen mukaan täydellistä tyhjiötä ei voi olla olemassa. Höpiset omiasi.
- Anonyymi
Universumiin liittyvä satu. Olipa kerran mystinen taikaheppuli, joka yksinään oleili ei-missään lähes ikuisuuden, kunnes lopulta tajusi että onpas tylsää. Joten taikaheebo keksi että luonpas tuosta vaikka tuollaisen pikkuisen universumin, simsalabim. Mutta edelleen oli aika tylsää, joten taikahemmo keksi että laitetaas sinne äärettömän valtaisan universumin mitättömälle pikku planeetalle kaukana Linnunradan reunalla jotain olentoja hyppelemään. Ja johan tuli vipinää.
Taikaheppuli aatteli laittaa niille luomuksilleen ihan täydelliset olosuhteet jotta niillä olisi kivaa, mutta laittoi sinne samalla myös taikapuun jonka hedelmiä ei saa syödä sekä kavalan käärmeen, jotta niillä varmasti ei olisi kivaa. Sitten oli vielä sen taikahemmon outoja apulaisia, joitain ihmismäisiä siivekkäitä olentoja (mutta ei vampyyreja) jotka liihotteli sinne tänne tekemässä outoja juttuja. Sitten se yksi niistä apulaisista tuli kateelliseksi ja ryhtyi kapinoimaan taikaheppua vastaan, koska se yksi joka oli kuulemma luotu täydelliseksi olikin täydellinen idiootti eikä tajunnut, että taikaheebo on kaikkivaltias ja voittamaton.
Taikaheebo tästä kapinoinnista sen verran närkästyi, että antoi tälle kapinoitsijalle jatkossa vapaat kädet tehdä mitä tahansa pahaa, mikä varmaan olikin oikea ratkaisu juuri siinä tilanteessa, joskin tuon taikavekkulin tekemisten laadunvalvonta ja ongelmanratkaisukyky herättävät kyllä joitan kysymyksiä.
No joka tapauksessa ei siis enää ollut kivaa kenelläkään, joten sitten se taika-Jim keksi olla itse oma isänsä ja näennäisesti uhrata epäkuolleen itsensä itselleen jotta voisi antaa anteeksi jonkun kylkiluuolennon tekemän omenavarkauden, kun se puhuva käärme oli niin kavala ja myöhemmin tuli myös puhuva aasikin, mutta kumpaakaan ei ole sen koommin enää nähty. Eikä sitä epäkuolluttakaan.
Mutta tämä kaikki on siis NIIN totta, eikä mitään lapsellista satua. Kaikkihan me toki tiedämme, että alussa oli outo kummajaismöhkäle, joka leijui vetten päällä. Tuo möhkäle oli sikäli outo tapaus, että se viihtyi yksinään pimeässä. Se viihtyi siten jopa miljardi miljardia vuotta. Mutta sitten möhkäle keksi, että hänellähän on kykyjä vaikka mihin. Hän pystyy loihtimaan tyhjästä mitä tahansa ihan tuosta noin vaan simsalabim. Niin se sitten laittoi valot päälle ja loihti ihmisiä ja puhuvia aaseja ym. sälää. Ei tälle muuta selitystä voi olla.
- Anonyymi
Tietenkään ihan simsala bim nämä tieteelliset hypoteesit eivät mene. Et tietenkään ole tutustunut esim. niiden matemaattisiin osoituksiin, joten kuvitelmasi on nyt lahkosaarnaajien varassa - ilman todellista tietoa.
Tosiaan, moni asia on vielä tuntematon ja edelleen on todisteeton, miten Alkuräjähdys sai alkunsa. Mutta mutta, asiasta on rationaaliseksi osoitettuja hypoteeseja (useampikin), joista joku saattaa osoittautua toimivaksi.
Sinänsä tietysti tämä tieteellinen käsitys saattaa hihhulin mielessä tuntua siltä, että sitä pidettäisiin faktana, koska se on kuitenkin ainoa rationaalinen hypoteesijoukko. Sitä ei kuitenkaan pidetä todistettuna, joten se siitä. Kyse on hihhulin omista väärinkäsityksistä. [Toki joku ateistikin saattaa olla erehtynyt pitämään tätä todisteellisena, mutta kun se ei ole, niin ei ole. Siihen ei yksittäisen ateistin mielipide vaikuta.] Ja, tietysti tässä tekee hihhulin elämästä entistä ankeampaa se, että tiedämme tieteen hypoteesien onnistuneen ennenkin. Alkuräjähdys sinällään oli myös joskus pelkkä hypoteesi: se seurasi matemaattisena "pakkona", jos sen aikainen fysiikka on ollut totta. No, sitten pystyttiin esittämään tästä matematiikan osoittamasta "pakosta" uusia hypoteeseja, esim. että jos tämä Alkuräjähdys on oikeasti tapahtunut, siitä pitäisi olla jäänyt taustasäteily, jolle pystyttiin laskemaan jopa aallonpituus (toki muitakin tällaisia seurauksia osattiin päätellä, mitä pitäisi olla, jos hypoteesi pitää paikkansa). No, tuohon taustasäteilyyn pystyttiin kehittämään mittalaite, joka sitten havaitsikin ko. säteilyn juuri sellaisena kuin sen ennustettiin olevat, jos hypoteesi Alkuräjähdyksestä pitää paikkansa (samoin nuo muut hypoteesista seuranneet mitattavat asiat ovat jo todistettua tieteellistä faktaa). Näin siis tiedetään, että Alkuräjähdys on tapahtunut, mutta Alkuräjähdyksen syytä ei (vielä) tiedetä. Ehkä siitäkin joku keksii, mikä olisi näistä syiden hypoteeseista välttämättä seuraava asia, joka pysytään jopa mittaamaan, jolloin todella saataisiin selville (ainakin lähestyttäisiin), mikä hypoteesi on lähimpänä - vai osoittautuuko nyt, että koko fysiikka onkin täysin väärää (kuten epäiltiin silloinkin kun Alkuräjähdystä ei oltu vielä todistettu).
Sinänsähän nämä ovat aivan mielettömän kaukana hihhuleitten kuvitelmista, missä, simsala bim, onkin yht'äkkiä joku taikasetä, joka taikoo täysin tuntemattomalla, mutta kaikkien tunnettujen luonnonlakien vastaisesti universumin. Taikasetää ei koske mitkään lainalaisuudet - ei edes alun ongelma, joten sen voi kuvitella tekevän ihan mitä tahansa. Mitään todisteita taikasedästä ei ole, mutta usko on luja. Se on jopa niin luja, että kun saadaan selville, että Alkuräjähdys todella on tapahtunut, niin jos on kuvitellut taikasedän taikoneen eri tavalla kuin Alkuräjähdyksellä, niin sitten uskotaan, ettei todisteet Alkuräjähdyksestä ole totta. [Sama pätee evoluutioon: jos taikasedän uskotaan taikoneen eliöt, todistettua evoluutiota pidetään valheena kaikkine todisteineen.]- Anonyymi
Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii.
Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne.
Molemmat kysymykset liittyvät toisiinsa, kuin kehänä.
Samoin ihmettelen äärettömyyden ja olemattomuuden(Tyhjyyden) suhdetta toisiinsa.
Ovatko ne sama asia.
Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta.
Kuoleman jälkeen on tietenkin maailmanloppu jokaiselle oliolle maan päällä ja maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen.
Mutta kun olemattomuus olisi oltava pysyvää, mitään ei pitäisi olla, mutta kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii.
Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne.
Molemmat kysymykset liittyvät toisiinsa, kuin kehänä.
Samoin ihmettelen äärettömyyden ja olemattomuuden(Tyhjyyden) suhdetta toisiinsa.
Ovatko ne sama asia.
Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta.
Kuoleman jälkeen on tietenkin maailmanloppu jokaiselle oliolle maan päällä ja maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen.
Mutta kun olemattomuus olisi oltava pysyvää, mitään ei pitäisi olla, mutta kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan.<< Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii. >>
Kuitenkin "perehtynyt" hyvin hyvin alkeellisella tasolla (esim. katsonut jonkun dokumentin TV:stä tms.) - ja koko ajan oman uskomuksensa näkökulmasta.
<< Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa. >>
Näinhän se on. Oikeastaan niin pitää huomioida sitten taas oma antropomorfinen ajattelutapa. Ihmisen pitää keksiä aina syy, miksi jotain tapahtuu ja löytää sille jokin säännönmukaisuus tms. sääntö, mutta oikeastaan niin, voidaanko sanoa, että tämä ihmisestä lähtevä (joka on siis evolutiivinen kehittymä) on jotenkin oikea tapa. Onko kaikella syytä ? Se olisi se ensimmäinen pohdinta. Siihen ei kuitenkaan ole suoraa vastausta vaikka täytyy sanoa, että aina kun tieto lisääntyy, havaitaan, ettei tapahtumilla näyttäisi oikein vieläkään olevan mitään erityistä syytä (vaikka toki niitä säännönmukaisuuksia löydetään esim. tapahtuminen kulusta).
Muistan jonkun kokeen, jossa ihmisiä ja rottia pistettiin arvaamaan kahdesta valinnasta (rotilla se meni jotenkin niin, että toisesta luukusta tuli pieni sähköisku ja toisesta herkkupala - ihmisestä en muista, käytettiinkö sähköä). No, palkkio oli asetettu aina satunnaisesti jompaan kumpaan luukkuun. Rotat saivat palkkion 50 % todennäköisyydellä (koska ne vaan kylmästi kokeili aina jompaa kumpaa luukkua summissa). Mutta mutta, ihminen hävisi kisan (olisiko ollut, että ihminen arvasi oikein vain n. 30 % todennäköisyydellä), koska ihminen yritti keksiä koko ajan jotain systeemiä, missä se palkkio on seuraavalla kerralla. Niin, ihminen yrittää keksiä jotain syy-seuraussuhdetta myös paikoista, joissa sitä ei ole (ja ajautuu tällä harhaan). On siis varsin oikeutettu kysymys, onko kysymys "miksi jotain on" vain omaan ajattelutapaamme liittyvä syyn kaipuun tulos. Ehkä tämä nyt vaan sattuu olemaan ilman mitään sen suurempaa tavoitetta tai alkusyyn tarkoitusta.
<< 2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne. >>
Niin tai jos aika alkaa vasta Alkuräjähdyksen hetkellä, niin ei oikeastaan voida kysyä, mitä oli sitä ennen, koska käsite ennen-jälkeen vaatii ajan käsityksen. Ehkä sekin on siis hyvin pitkälti meidän ajattelutapaamme, että mietitään kaikki ajan kautta. En minä tiedä, miten se pitäisi ajatella, mutta ehkä se ei ole vaan oikea tapa ylipäätään ajatella "alkua ja sitä ennen".
Mutta mutta, toki on mielenkiintoista, millä prosellilla esim. Alkuräjähdys "räjähti". Tietysti nämä kohtalaisen uudet säieteoriat ovat varsin hyviä hypoteeseja tässä: ne kuitenkin selittävät, miten tyhjäkin sisältää virtuaalista potentiaalia. Voi siis hyvinkin olla, että ei ole mitään erityistä tarkoitusta vaan ehkä se "kvanttimeren poreilun epäsymmetria" on "tyhjän" luontainen ominaisuus, joka tuottaa mm. maailmankaikkeuksia (tai ainakin yhden sellaisen). Varmasti siinä on vielä paljon asioita, jotka muuttuvat ja minkä havaitaan olevan paikkansa pitämätöntä, mutta perusidea voi vaikka olla totuudenmukainen. Ainakin sille on järkevät perusteet ja fysiikan tuki.
Sinänsä tämä perustavan syyn ja lähtöpisteen liittäminen johonkin jumalaan tai jumalalliseen suunnitelmaan ei oikein poista tätä alkusyyn dilemmaa: mistä tämä jumala on saanut alkunsa. Tai jos pitää jumalaa jotenkin tämän ulkopuolella ja nimeää sen (kylläkin täysin perusteettomasti) ikuiseksi (niin miksikö sitten Alkuräjähdyksen ydin ei voisi olla ikuinen), niin ongelma jää edelleen olemaan: mistä se jumaluus olisi saanut mieleensä, että "luopasenpan tuosta yhden maailmankaikkeuden (pelkästään ihmistä varten)". Niin, jokin "ajatusprosessi" on saanut tämän jumalan siihen tulokseen, että hän tosiaan alkaa luoda. No, mistä tämä ajatusprosessi on saanut alkunsa ? Ja mistä se alkutila on saanut alkunsa jne. Jumala-uskomuksen ymppääminen tähän ei siis poista tätä alun ongelmaa vaikka monesti uskovat vähän niin kuin lakaisee ongelman maton alle: "joo se on jumalan hommia, joista me emme tiedä mitään", mutta eikö samaa voisi sitten käyttää ihan havaitun Alkuräjähdyksen kohdalla, että sen syntyprosessista ei vaan tiedetä, mutta näin on kuitenkin käynyt. Niin, miksi tässä pitäisi pelata kahdella standardilla.
<< Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta. >>
Olemmeko ?
Sekään ei ole enää ihan niin itsestään selvää, jos sitä ajattelee tarkemmin.
<< maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen. >>
Kait sitä ajatellaan, että vaan energiaerot tasottuu ajan oloon niin, että lopulta ei sitten vaan tapahdu mitään, jota sanotaan maailman katoamiseksi. (On kyllä toisiakin käsityksiä.)
<< kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan. >>
Tai sitten tässä ei ole mitään mystistä muualla kuin vain meidän kuvitelmissa.
Ihmeellistä, täällä on uskova (?), joka kirjoittaa järkevän viestin. Siitä propsit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii.
Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne.
Molemmat kysymykset liittyvät toisiinsa, kuin kehänä.
Samoin ihmettelen äärettömyyden ja olemattomuuden(Tyhjyyden) suhdetta toisiinsa.
Ovatko ne sama asia.
Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta.
Kuoleman jälkeen on tietenkin maailmanloppu jokaiselle oliolle maan päällä ja maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen.
Mutta kun olemattomuus olisi oltava pysyvää, mitään ei pitäisi olla, mutta kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan.<< Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii. >>
Kuitenkin "perehtynyt" hyvin hyvin alkeellisella tasolla (esim. katsonut jonkun dokumentin TV:stä tms.) - ja koko ajan oman uskomuksensa näkökulmasta.
<< Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa. >>
Näinhän se on. Oikeastaan niin pitää huomioida sitten taas oma antropomorfinen ajattelutapa. Ihmisen pitää keksiä aina syy, miksi jotain tapahtuu ja löytää sille jokin säännönmukaisuus tms. sääntö, mutta oikeastaan niin, voidaanko sanoa, että tämä ihmisestä lähtevä (joka on siis evolutiivinen kehittymä) on jotenkin oikea tapa. Onko kaikella syytä ? Se olisi se ensimmäinen pohdinta. Siihen ei kuitenkaan ole suoraa vastausta vaikka täytyy sanoa, että aina kun tieto lisääntyy, havaitaan, ettei tapahtumilla näyttäisi oikein vieläkään olevan mitään erityistä syytä (vaikka toki niitä säännönmukaisuuksia löydetään esim. tapahtuminen kulusta).
Muistan jonkun kokeen, jossa ihmisiä ja rottia pistettiin arvaamaan kahdesta valinnasta (rotilla se meni jotenkin niin, että toisesta luukusta tuli pieni sähköisku ja toisesta herkkupala - ihmisestä en muista, käytettiinkö sähköä). No, palkkio oli asetettu aina satunnaisesti jompaan kumpaan luukkuun. Rotat saivat palkkion 50 % todennäköisyydellä (koska ne vaan kylmästi kokeili aina jompaa kumpaa luukkua summissa). Mutta mutta, ihminen hävisi kisan (olisiko ollut, että ihminen arvasi oikein vain n. 30 % todennäköisyydellä), koska ihminen yritti keksiä koko ajan jotain systeemiä, missä se palkkio on seuraavalla kerralla. Niin, ihminen yrittää keksiä jotain syy-seuraussuhdetta myös paikoista, joissa sitä ei ole (ja ajautuu tällä harhaan). On siis varsin oikeutettu kysymys, onko kysymys "miksi jotain on" vain omaan ajattelutapaamme liittyvä syyn kaipuun tulos. Ehkä tämä nyt vaan sattuu olemaan ilman mitään sen suurempaa tavoitetta tai alkusyyn tarkoitusta.
<< 2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne. >>
Niin tai jos aika alkaa vasta Alkuräjähdyksen hetkellä, niin ei oikeastaan voida kysyä, mitä oli sitä ennen, koska käsite ennen-jälkeen vaatii ajan käsityksen. Ehkä sekin on siis hyvin pitkälti meidän ajattelutapaamme, että mietitään kaikki ajan kautta. En minä tiedä, miten se pitäisi ajatella, mutta ehkä se ei ole vaan oikea tapa ylipäätään ajatella "alkua ja sitä ennen".
Mutta mutta, toki on mielenkiintoista, millä prosellilla esim. Alkuräjähdys "räjähti". Tietysti nämä kohtalaisen uudet säieteoriat ovat varsin hyviä hypoteeseja tässä: ne kuitenkin selittävät, miten tyhjäkin sisältää virtuaalista potentiaalia. Voi siis hyvinkin olla, että ei ole mitään erityistä tarkoitusta vaan ehkä se "kvanttimeren poreilun epäsymmetria" on "tyhjän" luontainen ominaisuus, joka tuottaa mm. maailmankaikkeuksia (tai ainakin yhden sellaisen). Varmasti siinä on vielä paljon asioita, jotka muuttuvat ja minkä havaitaan olevan paikkansa pitämätöntä, mutta perusidea voi vaikka olla totuudenmukainen. Ainakin sille on järkevät perusteet ja fysiikan tuki.
Sinänsä tämä perustavan syyn ja lähtöpisteen liittäminen johonkin jumalaan tai jumalalliseen suunnitelmaan ei oikein poista tätä alkusyyn dilemmaa: mistä tämä jumala on saanut alkunsa. Tai jos pitää jumalaa jotenkin tämän ulkopuolella ja nimeää sen (kylläkin täysin perusteettomasti) ikuiseksi (niin miksikö sitten Alkuräjähdyksen ydin ei voisi olla ikuinen), niin ongelma jää edelleen olemaan: mistä se jumaluus olisi saanut mieleensä, että "luopasenpan tuosta yhden maailmankaikkeuden (pelkästään ihmistä varten)". Niin, jokin "ajatusprosessi" on saanut tämän jumalan siihen tulokseen, että hän tosiaan alkaa luoda. No, mistä tämä ajatusprosessi on saanut alkunsa ? Ja mistä se alkutila on saanut alkunsa jne. Jumala-uskomuksen ymppääminen tähän ei siis poista tätä alun ongelmaa vaikka monesti uskovat vähän niin kuin lakaisee ongelman maton alle: "joo se on jumalan hommia, joista me emme tiedä mitään", mutta eikö samaa voisi sitten käyttää ihan havaitun Alkuräjähdyksen kohdalla, että sen syntyprosessista ei vaan tiedetä, mutta näin on kuitenkin käynyt. Niin, miksi tässä pitäisi pelata kahdella standardilla.
<< Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta. >>
Olemmeko ?
Sekään ei ole enää ihan niin itsestään selvää, jos sitä ajattelee tarkemmin.
<< maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen. >>
Kait sitä ajatellaan, että vaan energiaerot tasottuu ajan oloon niin, että lopulta ei sitten vaan tapahdu mitään, jota sanotaan maailman katoamiseksi. (On kyllä toisiakin käsityksiä.)
<< kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan. >>
Tai sitten tässä ei ole mitään mystistä muualla kuin vain meidän kuvitelmissa.
Ihmeellistä, täällä on uskova (?), joka kirjoittaa järkevän viestin. Siitä propsit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
<< Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii. >>
Kuitenkin "perehtynyt" hyvin hyvin alkeellisella tasolla (esim. katsonut jonkun dokumentin TV:stä tms.) - ja koko ajan oman uskomuksensa näkökulmasta.
<< Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa. >>
Näinhän se on. Oikeastaan niin pitää huomioida sitten taas oma antropomorfinen ajattelutapa. Ihmisen pitää keksiä aina syy, miksi jotain tapahtuu ja löytää sille jokin säännönmukaisuus tms. sääntö, mutta oikeastaan niin, voidaanko sanoa, että tämä ihmisestä lähtevä (joka on siis evolutiivinen kehittymä) on jotenkin oikea tapa. Onko kaikella syytä ? Se olisi se ensimmäinen pohdinta. Siihen ei kuitenkaan ole suoraa vastausta vaikka täytyy sanoa, että aina kun tieto lisääntyy, havaitaan, ettei tapahtumilla näyttäisi oikein vieläkään olevan mitään erityistä syytä (vaikka toki niitä säännönmukaisuuksia löydetään esim. tapahtuminen kulusta).
Muistan jonkun kokeen, jossa ihmisiä ja rottia pistettiin arvaamaan kahdesta valinnasta (rotilla se meni jotenkin niin, että toisesta luukusta tuli pieni sähköisku ja toisesta herkkupala - ihmisestä en muista, käytettiinkö sähköä). No, palkkio oli asetettu aina satunnaisesti jompaan kumpaan luukkuun. Rotat saivat palkkion 50 % todennäköisyydellä (koska ne vaan kylmästi kokeili aina jompaa kumpaa luukkua summissa). Mutta mutta, ihminen hävisi kisan (olisiko ollut, että ihminen arvasi oikein vain n. 30 % todennäköisyydellä), koska ihminen yritti keksiä koko ajan jotain systeemiä, missä se palkkio on seuraavalla kerralla. Niin, ihminen yrittää keksiä jotain syy-seuraussuhdetta myös paikoista, joissa sitä ei ole (ja ajautuu tällä harhaan). On siis varsin oikeutettu kysymys, onko kysymys "miksi jotain on" vain omaan ajattelutapaamme liittyvä syyn kaipuun tulos. Ehkä tämä nyt vaan sattuu olemaan ilman mitään sen suurempaa tavoitetta tai alkusyyn tarkoitusta.
<< 2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne. >>
Niin tai jos aika alkaa vasta Alkuräjähdyksen hetkellä, niin ei oikeastaan voida kysyä, mitä oli sitä ennen, koska käsite ennen-jälkeen vaatii ajan käsityksen. Ehkä sekin on siis hyvin pitkälti meidän ajattelutapaamme, että mietitään kaikki ajan kautta. En minä tiedä, miten se pitäisi ajatella, mutta ehkä se ei ole vaan oikea tapa ylipäätään ajatella "alkua ja sitä ennen".
Mutta mutta, toki on mielenkiintoista, millä prosellilla esim. Alkuräjähdys "räjähti". Tietysti nämä kohtalaisen uudet säieteoriat ovat varsin hyviä hypoteeseja tässä: ne kuitenkin selittävät, miten tyhjäkin sisältää virtuaalista potentiaalia. Voi siis hyvinkin olla, että ei ole mitään erityistä tarkoitusta vaan ehkä se "kvanttimeren poreilun epäsymmetria" on "tyhjän" luontainen ominaisuus, joka tuottaa mm. maailmankaikkeuksia (tai ainakin yhden sellaisen). Varmasti siinä on vielä paljon asioita, jotka muuttuvat ja minkä havaitaan olevan paikkansa pitämätöntä, mutta perusidea voi vaikka olla totuudenmukainen. Ainakin sille on järkevät perusteet ja fysiikan tuki.
Sinänsä tämä perustavan syyn ja lähtöpisteen liittäminen johonkin jumalaan tai jumalalliseen suunnitelmaan ei oikein poista tätä alkusyyn dilemmaa: mistä tämä jumala on saanut alkunsa. Tai jos pitää jumalaa jotenkin tämän ulkopuolella ja nimeää sen (kylläkin täysin perusteettomasti) ikuiseksi (niin miksikö sitten Alkuräjähdyksen ydin ei voisi olla ikuinen), niin ongelma jää edelleen olemaan: mistä se jumaluus olisi saanut mieleensä, että "luopasenpan tuosta yhden maailmankaikkeuden (pelkästään ihmistä varten)". Niin, jokin "ajatusprosessi" on saanut tämän jumalan siihen tulokseen, että hän tosiaan alkaa luoda. No, mistä tämä ajatusprosessi on saanut alkunsa ? Ja mistä se alkutila on saanut alkunsa jne. Jumala-uskomuksen ymppääminen tähän ei siis poista tätä alun ongelmaa vaikka monesti uskovat vähän niin kuin lakaisee ongelman maton alle: "joo se on jumalan hommia, joista me emme tiedä mitään", mutta eikö samaa voisi sitten käyttää ihan havaitun Alkuräjähdyksen kohdalla, että sen syntyprosessista ei vaan tiedetä, mutta näin on kuitenkin käynyt. Niin, miksi tässä pitäisi pelata kahdella standardilla.
<< Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta. >>
Olemmeko ?
Sekään ei ole enää ihan niin itsestään selvää, jos sitä ajattelee tarkemmin.
<< maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen. >>
Kait sitä ajatellaan, että vaan energiaerot tasottuu ajan oloon niin, että lopulta ei sitten vaan tapahdu mitään, jota sanotaan maailman katoamiseksi. (On kyllä toisiakin käsityksiä.)
<< kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan. >>
Tai sitten tässä ei ole mitään mystistä muualla kuin vain meidän kuvitelmissa.
Ihmeellistä, täällä on uskova (?), joka kirjoittaa järkevän viestin. Siitä propsit.En ole uskovainen, ollaan sitten vaikka virtuaalisia robotteja, ken tietää.
Haluaisin vain ratkaista yhä edelleen, miksi on mitään olemassa.
En pääse siitä "virheellisestä" ajattelutavasta eroon.
99,99 ja ysiä melkein loputtomasti kuvaa minua, ja sitä että uskoisin johonkin jumalaan. 100% olen ateisti kaikkiin maailmassa oleviin uskontoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole uskovainen, ollaan sitten vaikka virtuaalisia robotteja, ken tietää.
Haluaisin vain ratkaista yhä edelleen, miksi on mitään olemassa.
En pääse siitä "virheellisestä" ajattelutavasta eroon.
99,99 ja ysiä melkein loputtomasti kuvaa minua, ja sitä että uskoisin johonkin jumalaan. 100% olen ateisti kaikkiin maailmassa oleviin uskontoihin.<< En ole uskovainen >>
Harmi sinänsä, ehdin jo toivoa, että saisimme ensimmäisen ajattelemaan pystyvän uskovaisen kirjoittamaan, mutta eipähän se sitten toteutunut. Kai se menee vähän niin, että jos pystyy ajattelemaan, ei oikein voi uskoa mielikuvitusolentoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii.
Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne.
Molemmat kysymykset liittyvät toisiinsa, kuin kehänä.
Samoin ihmettelen äärettömyyden ja olemattomuuden(Tyhjyyden) suhdetta toisiinsa.
Ovatko ne sama asia.
Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta.
Kuoleman jälkeen on tietenkin maailmanloppu jokaiselle oliolle maan päällä ja maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen.
Mutta kun olemattomuus olisi oltava pysyvää, mitään ei pitäisi olla, mutta kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan.Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
...ja monet miettivät:
- kuka minä olen
- mistä minä olen tullut
- mihin minä olen menossa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on kuitenkin perehtynyt tieteellisen tiedon hämmästyttäviin saavutuksii.
Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
Mistä se sitten syntyi, josta se syntyi ennen meidän maailmankaikkeuttamme? jne.
Molemmat kysymykset liittyvät toisiinsa, kuin kehänä.
Samoin ihmettelen äärettömyyden ja olemattomuuden(Tyhjyyden) suhdetta toisiinsa.
Ovatko ne sama asia.
Me olemme olemassa, joten olemattomuus on mahdotonta.
Kuoleman jälkeen on tietenkin maailmanloppu jokaiselle oliolle maan päällä ja maailmankaikkeutemmekin joskus tulevaisuudessa katoaa.
Mihin se katoaa?
Olemattomuuteen.
Mutta kun olemattomuus olisi oltava pysyvää, mitään ei pitäisi olla, mutta kun me olemme, niin jotain mystistä aina tulee kai sitten olemaan.Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
...ja monet miettivät:
- kuka minä olen
- mistä minä olen tullut
- mihin minä olen menossa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
...ja monet miettivät:
- kuka minä olen
- mistä minä olen tullut
- mihin minä olen menossa<< Itselläkin on ollut mietittävää.
1 Miksi on mitään olemassa.
2 Mitä oli sitä ennen. (Aina vaan tämä) esim. mitä oli ennen meidän maailmankaikkeuttamme, mistä se muka syntyi?
...ja monet miettivät:
- kuka minä olen
- mistä minä olen tullut
- mihin minä olen menossa >>
Okei ?
Pistit nämä sitten uudelleen, mutta et mitenkään pystynyt argumentoimaan kirjoittamaani.
Keskustelupalsta.
Äh.
- Anonyymi
”99,99 ja ysiä melkein loputtomasti kuvaa minua, ja sitä että uskoisin johonkin jumalaan.”
Tarkoitan, että en usko persoonalliseen jumalaan, jumaliin tai pan jumalaan jne. 99,9999jne.% ajatuksista ja tunteista sanoo ei. Ei ole jumalaa.
En ole niin typerä tai hullu sillä tavoin.
Aikoinaan minulle uskoteltiin monta vuotta, että joulupukki oli totta.
Kauhean noloa kuulla aikoinaan kavereilta, ettei se ole totta.
Muistan tarkkaan tapahtuman kaikkineen. 4-5 vuotias?
Tavallaan rokotettiin kristinuskoakin vastaan, ainakin niin olen kokenut jälkikäteen.
Ja vanhemmat olivat sekulaarisia onnekseni. Muita valheita ei tietoisesti syötetty.
Kaksi ns. yliluonnollista asiaa vaan tulee mieleen.
Oltiin vanhalla pellolla jotain tekemässä.
Kaikilla rannekellot lakkasi toimimasta, vieterivetoiset.
Ihmettelin sitä ja isä kertoi, että vuosisadan alussa tällä pellon laidalla perimätiedon mukaan oli ollut outo kirkas valoilmiö.
Ihan tosta vaan, kuin se olisi arki-ilmiö, eikä siitä sen enempää juteltu.
Hyvä juttu koska ehkäpä olisihan toi mielikuvitus voinut alkaa rullaamaan ja olisi ollut mahdollista myöhemmin hurahtaa UFO-uskovaiseksi.
Ne ovat järkyttäviä tapauksia, mielenterveys potilaita niissäkin aika tavalla. Aivan samanlainen kaava kuin kristittyjen, muslimien jne. uskovaisten seurakunnilla, johtajineen kaikkineen. Opittua hulluutta, yliluonnollisen todistamista. UFO:t tulee oletko valmis. UFO:t kertoo ilmastonmuutoksesta, UFO:t kaivaa malmia kuun takapuolella, mikä ei näy maahan. UFO:t saapuu tiettyyn aikaan sinne tai tänne, ja ihmiset odottavat ulkona. Olen sattumalta kuullut näitä tarinoitakin.
Toinen omakohtainen juttu oli varastettuani isän auton, jolla ajoin yli 100 km/h ojan reunan kautta pyörien useamman kierroksen paksurunkoisessa metsässä, jossa oli siirtomaalohkareita ja mäkinen maasto.
Auton (suora?)linja muuttui kuulemma 7,5 cm.
Olin tietenkin ilman turvavyötä.
Mitään muistikuvaa ei ole, muuta kuin aavistus siitä että nyt lähtee ja herääminen pää alaspäin autossa.
Ei minkäänlaista murtumaa, mustelmaa, kolhua, naarmua missään kohti vartaloa.
Joku sanoi, että olin enkelin sylissä, itse tuumatessani, että olin jossain keskipakoisvoimien keskipisteessä.
Omituista joka tapauksessa, että jäin henkiin, panihan se vaan miettimään kaikenlaista.
Onhan noita ihmeellisyyksiä tapahtunut muillekin, selviytymisiä kaikkien odotusten vastaisesti.- Anonyymi
<< Oltiin vanhalla pellolla jotain tekemässä.
Kaikilla rannekellot lakkasi toimimasta, vieterivetoiset.
Ihmettelin sitä ja isä kertoi, että vuosisadan alussa tällä pellon laidalla perimätiedon mukaan oli ollut outo kirkas valoilmiö.
Ihan tosta vaan, kuin se olisi arki-ilmiö, eikä siitä sen enempää juteltu.
Hyvä juttu koska ehkäpä olisihan toi mielikuvitus voinut alkaa rullaamaan ja olisi ollut mahdollista myöhemmin hurahtaa UFO-uskovaiseksi. >>
Tuossa vaikuttaisi olevan kyllä hyvin merkittävä valemuiston vaara, joten en ihan suoraan luottaisi, että tapahtumat ovat kulkeneet kuten muistetaan.
<< varastettuani isän auton, jolla ajoin yli 100 km/h ojan reunan kautta pyörien useamman kierroksen paksurunkoisessa metsässä >>
Niinpä niin. Toki tietysti täytyy muistaa, että sitten niitä ei ole täällä kirjoittamassa, joilla on ollut huonompi tuuri. Tämä sopivasti vääristää näitä todennäköisyyksiä ja se todentotta on yksi seikka, joka saa ajattelemaan jotain yliluonnollisia vaikuttimia. Sitten vaan kun muistaa todennäköisyyspelin, että sadasta vastaavasta metsäänajosta on selvinnyt jokin prosentti, loukkaantunut vakavasti jokin prosentti ja kuollut joku, niin ei se sitten enää niin yliluonnolliselta tunnukaan - vaikka aina voi miettiä, miksi se juuri minun kohdalle kävi. Joku kuitenkin aina sen lottopotinkin voittaa vaikka hän varmasti miettii: "miksi juuri minä". - Anonyymi
<< Oltiin vanhalla pellolla jotain tekemässä.
Kaikilla rannekellot lakkasi toimimasta, vieterivetoiset.
Ihmettelin sitä ja isä kertoi, että vuosisadan alussa tällä pellon laidalla perimätiedon mukaan oli ollut outo kirkas valoilmiö.
Ihan tosta vaan, kuin se olisi arki-ilmiö, eikä siitä sen enempää juteltu.
Hyvä juttu koska ehkäpä olisihan toi mielikuvitus voinut alkaa rullaamaan ja olisi ollut mahdollista myöhemmin hurahtaa UFO-uskovaiseksi. >>
Tuossa vaikuttaisi olevan kyllä hyvin merkittävä valemuiston vaara, joten en ihan suoraan luottaisi, että tapahtumat ovat kulkeneet kuten muistetaan.
<< varastettuani isän auton, jolla ajoin yli 100 km/h ojan reunan kautta pyörien useamman kierroksen paksurunkoisessa metsässä >>
Niinpä niin. Toki tietysti täytyy muistaa, että sitten niitä ei ole täällä kirjoittamassa, joilla on ollut huonompi tuuri. Tämä sopivasti vääristää näitä todennäköisyyksiä ja se todentotta on yksi seikka, joka saa ajattelemaan jotain yliluonnollisia vaikuttimia. Sitten vaan kun muistaa todennäköisyyspelin, että sadasta vastaavasta metsäänajosta on selvinnyt jokin prosentti, loukkaantunut vakavasti jokin prosentti ja kuollut joku, niin ei se sitten enää niin yliluonnolliselta tunnukaan - vaikka aina voi miettiä, miksi se juuri minun kohdalle kävi. Joku kuitenkin aina sen lottopotinkin voittaa vaikka hän varmasti miettii: "miksi juuri minä".
- Anonyymi
Hauska satu.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833805
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t322669Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä952154Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian201657Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261478- 281461
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?251451Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71434Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu731408Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik111284