Kuuluisa Yalen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori David Gelernter on jättänyt darwinismin taakseen. Hänen mukaansa Darwin ei kykene selittämään eliölajien alkuperää. Gelernterin mukaan Darwinin teoria evoluutiosta on 'hieno idea' mutta teoria on tehokkaasti todistettu vääräksi.
https://www.thecollegefix.com/famed-yale-computer-science-professor-quits-believing-darwins-theories/?fbclid=IwAR1bHR_LvIlHLfavieB6EPXZ3mZD-koi_C3a9wUuqyZ2LZiBs4EiFZEPWs4
Perehdyttyään tarkasti Älykkään suunnittelun ideaan hän päätti luopua darwinismista. Älykäs Suunnittelu on hänen mukaansa tieteellisesti vakavasti otettava argumentti.
Evoluutiota kannattavien kollegoidensa käytöstä niitä kohtaan, jotka haastavat darwinismin älyllisesti, pitää hän erittäin julmana sanoen, että 'He tuhoavat sinut.' Katkerasti, fundamentalistisesti, vihaisesti ja raivoisasti he kieltävät Älykkään suunnitelman ajatuksen eikä sanavapautta ole olemassa. Nämä eivät hänen mukaansa kuulu tieteelliseen tai sivistyneeseen keskustelukulttuuriin. Gelernter sanoo hyökkäävänsä heidän uskontoansa vastaan eikä ihmettele, että he ovat varpaillaan.
Claremont Review -teoksessaan Gelernter huomautti, että "tämä on yksi nykyajan tärkeimmistä älyllisistä kysymyksistä, ja jokaisella ajattelevalla ihmisellä on oikeus ja velvollisuus arvioida itseään."
"Ei ole syytä epäillä, etteikö Darwin selittäisi onnistuneesti pientä mukautumista, joiden avulla eliö sopeutuu paikallisiin olosuhteisiin: muutokset turkin tiheyteen tai siipien tai nokan muotoon", professori kirjoitti. ”Silti on monia syitä epäillä, pystyykö hän (Darwin) vastaamaan koviin kysymyksiin ja selittämään kokonaiskuvan - ei olemassa olevien lajien hienosäätöön, vaan uusien syntymiseen. Lajien alkuperä on juuri se, mitä Darwin ei voi selittää. ”
Gelernter mainitsi teoksessaan kambrin räjähdyksen yhtenä ylitsepääsemättömänä darwinismin ongelmana. Tämä johtuu siitä, että fossiiliaineisto osoittaa, että "hämmästyttävä määrä uusia eliöitä - mukaan lukien kaikkien aikojen ensimmäiset eläimet - ilmaantuu yhtäkkiä fossiiliaineistoon" Tämä on suoraan ristiriidassa Darwinin odotuksen kanssa, että "uudet elämänmuodot kehittyvät vähitellen vanhoista jatkuvasti haaroittuneessa, leviävässä elämäpuussa. ”
Lisäksi Gelernter lisää, että Darwinin pääongelma on molekyylibiologia. Teknologian kehitys osoittaa, että se on tuonut esiin valtavia määriä uutta tietoa ja ymmärrystä elämän monimutkaisuudesta, jotka kaikki ovat osoittaneet, että satunnaiset mutaatiot ja luonnollinen valinta eivät voi luoda uusia ja monimutkaisia eliöitä.
'Lukujen perusteella se on mahdotonta', tietotekniikan asiantuntija huomauttaa.
Oma kommenttini: Onko ihme, että älykkäät ihmiset alkavat luopua darwinismista, teoriasta, joka on täysin järjetön ja jolle tiede ei anna tukeaan? Mutta tietysti tämän palstan evoluutiouskovaiset nyt varmaankin kirjoittavat Gelernterin työnantajalle, että 'Teillä on siellä professori, joka ei usko evoluutioon.'
Yalen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori luopui darwinismista
85
<50
Vastaukset
Suuruudenhulluus oman uskonnollisen manifestin ympärillä saavuttanut näköjään seuraavan tason...
koulutkin ovat alkamassa, saas nähdä kerkiääkö opettaja oppitunnin lomassa ateistisen tieteen keskellä messuamaan ja tekemään käännytystyötä netin eri foorumeilla...Kappas, ravenlord alkaa osoittaa selvää huolta siitä, että darwinistien rivit alkavat rakoilla tieteen edistyessä.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kappas, ravenlord alkaa osoittaa selvää huolta siitä, että darwinistien rivit alkavat rakoilla tieteen edistyessä.
Eivät ne mihinkään rakoile. Jos joku ID uskova ottaa kantaa tieteenalaan, johon hänellä ei ole koulutusta, sillä ei ole mitään merkitystä.
agnoskepo kirjoitti:
Eivät ne mihinkään rakoile. Jos joku ID uskova ottaa kantaa tieteenalaan, johon hänellä ei ole koulutusta, sillä ei ole mitään merkitystä.
Rivien välistä voi myös lukea, että proffa ärsyttää kollegojaan saarnaamisellaan. Kreationistithan eivät useinkaan voi vastustaa kroonista ”todistamista” oikeassa olemisestaan, jolloin muut ovat tietysti täysin väärässä.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kappas, ravenlord alkaa osoittaa selvää huolta siitä, että darwinistien rivit alkavat rakoilla tieteen edistyessä.
Minä olisin sinuna huolissani siitä, että joudut kaivamaan nämä hengenheimolaisesi aloilta, joiden edustajilta ei kysytä biologiasta koskaan mitään.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Kappas, ravenlord alkaa osoittaa selvää huolta siitä, että darwinistien rivit alkavat rakoilla tieteen edistyessä.
Mitä tekemistä jeesuspörinällä on luonnontieteellisessä tutkimuksessa?
Eiköhän tämä valehtelu ja juonittelu ja yleinen epärehellisyys ja keskiaikaa ihannoiva ennakkoluuloinen uskonsokaisema ideologia ole itsessään paras esimerkki mitä uskonnolliset järjestöt aikaansaavat. Toisilla tilanne näyttää etenevän sillle tasolle että tämä sadistinen ryhmäkuri laukaisee bipolaarisen mielialahäiriön....- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Rivien välistä voi myös lukea, että proffa ärsyttää kollegojaan saarnaamisellaan. Kreationistithan eivät useinkaan voi vastustaa kroonista ”todistamista” oikeassa olemisestaan, jolloin muut ovat tietysti täysin väärässä.
Tuo ei ollut kreationistien.
- Anonyymi
RepeRuutikallo kirjoitti:
Mikä ei ollut kreationistien?
Sori, piti lukea ei ollut kreationisti, se proffa, siis. Kreationisteja ei askarruta kambrin räjähdys (heidän mukaansa mitään sellaista ei ole).
Anonyymi kirjoitti:
Sori, piti lukea ei ollut kreationisti, se proffa, siis. Kreationisteja ei askarruta kambrin räjähdys (heidän mukaansa mitään sellaista ei ole).
Juu, tarkkaan ottaen ei ollut eikä askarruta. Näköjään miljoonia vuosia vanhakin maailma kelpaa Tompalle, kun tuhansiin uskovat käy kyllin vähiin.
- Anonyymi
"Älykäs Suunnittelu on hänen mukaansa tieteellisesti vakavasti otettava argumentti."
Miten asia josta ei ole mitään todisteita, voi olla minkäänöainen argumentti?
Ja oletko muuten tutustunut tuon hörhön muihin kirjoituksiin? Ei vaikuta kovin järkebvältä tyypiltä.Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/Minä luulin juutalaiseksi.
"He is a former national fellow at the American Enterprise Institute and senior fellow in Jewish thought at the Shalem Center, and sat on the National Endowment for the Arts. "
Linkittämässäsi listassa ensimmäinen haiskahti hyvin vahvasti islaminuskoiselta. Onko käsityksesi kristiillisyydestä laajentunut?
"Abou El Fadl was born in Kuwait. He was trained in traditional Islamic jurisprudence in Kuwait and in Egypt, and also holds a JD from University of Pennsylvania Law School, and a PhD in Islamic law from Princeton University. He is currently Distinguished Professor of Law at UCLA law school, as well as Chair of the Islamic Studies Program at UCLA. Abou El Fadl is the author of many books on Islamic law and politics, several of which have been widely translated, as well as scores of articles in academic journals. His research focuses on the theme of beauty as a core moral value of Islam, as well as on universal themes of humanity, morality, human rights, justice, and mercy."- Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/Ja mitä sitten? Ei hänen typerät möläytkset siitä yhtään parane?
Aivan, ei täällä ole kristityillä paljon mitään älykästä sanottavaa
-siteraataan vaan Raamattua tai Pioneer-autostereoiden käyttöohjeita
kirjoja molemmat, joku luoja tai insinööri sen loi sama asia!- Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/Yksi listalta:
"Conway Morris, who is Anglican, is best known for his field work on the fossil deposits contained in the Burgess Shale formation in British Columbia, which represent some of our best evidence for the nature of the Cambrian Explosion. "
Ei taida olla kreationisti. Tuskin sekään kosmologi, joka pohti BB teorian suhdetta uskontoon. Itse asiassa listalta löytyi hyvin vähän jos yhtään kreationistia, muutama ID kannattaja kyllä näin pikaisella lukemisella. - Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/Siihen nyt ei paljoa vaadita. Pysyisi edes alalla josta ehkä jotain tietääkin.
Jo lähtökohtaisesti uskonnollisuus vie ihmiseltä kyvyn tieteelliseen arviointiin ja argumentointiin. - Anonyymi
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/Pitikö ne laittaa ihan riviinkin...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitikö ne laittaa ihan riviinkin...
ROT käänsi sanan faith kritittyä tarkoittavaksi, vaikka listan eka oli juutalainen ja listalta löytyi muslimi. Nyt kristirtyiksi keplaavat jo katoliset, luterilaiset, juutalaiset ja muslimitkin. Jos joukossa olisi ollut pastafari, niin sekin olisi varmaan kelvannut.
agnoskepo kirjoitti:
Minä luulin juutalaiseksi.
"He is a former national fellow at the American Enterprise Institute and senior fellow in Jewish thought at the Shalem Center, and sat on the National Endowment for the Arts. "
Linkittämässäsi listassa ensimmäinen haiskahti hyvin vahvasti islaminuskoiselta. Onko käsityksesi kristiillisyydestä laajentunut?
"Abou El Fadl was born in Kuwait. He was trained in traditional Islamic jurisprudence in Kuwait and in Egypt, and also holds a JD from University of Pennsylvania Law School, and a PhD in Islamic law from Princeton University. He is currently Distinguished Professor of Law at UCLA law school, as well as Chair of the Islamic Studies Program at UCLA. Abou El Fadl is the author of many books on Islamic law and politics, several of which have been widely translated, as well as scores of articles in academic journals. His research focuses on the theme of beauty as a core moral value of Islam, as well as on universal themes of humanity, morality, human rights, justice, and mercy.">Onko käsityksesi kristiillisyydestä laajentunut?
Tyypillisesti fundiskommenteissa Jumalaan uskovien määrä vaihtelee aivan tavattomasti tilanteesta riippuen. Monesti vain alle 5 % on oikeita uskovaisia, mutta tarvittaessa nimikristityt ja jopa muslimit kelpaavat Jumalaan uskoviksi, jos pitää suuri luku näyttää.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/ROT: "Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle."
Tiedän pseudotieteiijä että sinulla on ongelmia ymmärtää englanninkielistä tekstiä. Kyseinen lista ei ole 50 älykkäimmän kristityn lista vaan 50 uskovaisen (kristitty, muslimi, juutalainen) lista.
Jännää että listalta ei löydy YEC-kreationisteja, mutta esim. evoluutiotutkija kylläkin.
Eikö olekin noloa pseudotieteilijä ja YEC-kreationisti?RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Juu, hänet on valittu 50 älykkäimmän kristityn listalle.
https://thebestschools.org/features/smartest-people-faith/Sinäkö tämän listan olet laatinut?
tiesitkö muuten että : "Ei ole olemassa evoluutioteoriaa. Chuck Norris päättää kuka saa elää ja kuka ei."
"Lisäksi Gelernter lisää, että Darwinin pääongelma on molekyylibiologia."
Molekyylibiologia on kreationistien ongelma. Molekyylibiologia on vahvistanut eliöiden yhteisen polveutumisen ja lajiutumisen. Eliöstöllä on laajasti käytössä olevia, hyvin säilyneitä ja samanlaisia rakennegeenejä. Esimerkiksi ihmisen, banaanikärpäsen, hiiren ja mustekalan silmän rakentumista säätää täsmälleen sama Pax6 -geeni. Eliöstöllä on lisäksi samanlaiset signaalimolekyylit, joita tuottavat samanlaiset geenit. Esimerkkinä tällaisesta signaalimolekyylistä hdac8 histonideasetylaasi, joka säätelee samalla tavalla eliön body-planin rakentumista ihmisellä ja hiirellä.Toyotalla ja Volkswagenilla on molemmissa bensiinimoottorit. Eikö niin, että Toyota on kehittynyt Volkswagenista satunnaisten mutaatioiden kautta?
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Toyotalla ja Volkswagenilla on molemmissa bensiinimoottorit. Eikö niin, että Toyota on kehittynyt Volkswagenista satunnaisten mutaatioiden kautta?
Vakavasti otettavat tutkijat eivät yleensä argumentoi tieteellisiä tuloksiaan vertauskuvia käyttämällä. Odotin sinun antautuvan sivistyneeseen debattiin esimerkiksi hdac8 entsyymin (histonideasetylaasi) vaikutuksista hiiren kallon morfoosiin. Muutama päivä sitten herjasit minua trolliksi ja uhosit opettavasi minua tästä aiheesta.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2714711/
Autovertauksen bensiinimoottoria voidaan pitää rakennegeeninä, joka on syntynyt evolutiivisesti ja jopa sattumien (havainnot ja niistä saadut älynväläykset) kautta. Bensiinimoottorin kehitykseen johtaneen polun alkupäässä kenelläkään ei ollut kuvaa bensiinimoottorista; ensin huomattiin kuuman höyryn saavan aikaan painetta, sitten huomattiin paineen saavan aikaan liikettä, sitten keksittiin miten tuo liike voidaan muuttaa pyörimisliikkeeksi, sitten keksittiin höyrykone jne.
Bensiinimoottori ja muut auton body-planin osat ovat syntyneet samalla tavalla, kuten esimerkiksi pyörä, akseli, jousitus, ohjaus jne. Auton valmistaminen tehdään hyväksi havaituilla prosesseilla ja työnkuluilla. Näitä voidaan verrata signaalimolekyyleihin, jotka ohjaavat eliön rakentamista body-planin mukaan.
Auton kehittäinen on vaatinut tuhansia vuosia, tuhansia älynväläyksiä ja sattumia, jos kehitystä aletaan tarkastelemaan pyörän keksimisestä lähtien.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Toyotalla ja Volkswagenilla on molemmissa bensiinimoottorit. Eikö niin, että Toyota on kehittynyt Volkswagenista satunnaisten mutaatioiden kautta?
Taisi lipsahtaa lapsellisuuden puolelle.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Toyotalla ja Volkswagenilla on molemmissa bensiinimoottorit. Eikö niin, että Toyota on kehittynyt Volkswagenista satunnaisten mutaatioiden kautta?
tarkoitit varmaan että volsulla on otettu kehittyneemmistä moottoreista mallia että miten homma kuuluu tehdä.
Tomi, on aina yhtä noloa käyttää koneiden ja laitteiden kehitysprosessia samassa kontekstissa evoluutioteorian kanssa.
Miksi muute tekniikka on kehittynyt rudolf dieselin ajoista? Eikös sitä moottoria silloim tehtykkää kerralla valmiiksi?- Anonyymi
ravenlored kirjoitti:
tarkoitit varmaan että volsulla on otettu kehittyneemmistä moottoreista mallia että miten homma kuuluu tehdä.
Tomi, on aina yhtä noloa käyttää koneiden ja laitteiden kehitysprosessia samassa kontekstissa evoluutioteorian kanssa.
Miksi muute tekniikka on kehittynyt rudolf dieselin ajoista? Eikös sitä moottoria silloim tehtykkää kerralla valmiiksi?Itse asiassa Tomi ampuu omaan jalkaansa tuolla moottorivertauksella. Jos Tomi haluaa verrata evoluutiota moottoreiden kehitykseen hänen omien periaatteidensa mukaan moottoreiden olisi pitänyt jatkuvasti rappeutua (koska niin tapahtuu hänen mukaansa eliökunnassakin) ja alkuperäisten moottoreiden olla kaikista parhaimpia. Voiko Tomi vakavissaan väittää, että esmes alkuperäinen Rudolf Dieselin kehittämä dieselmoottori oli kaikin puolin parempi kuin nykyiset dieselmoottorit (ja sama bensiinimoottorilla) ?
Moottoreissakin huomaa selvästi evoluution ja luonnonvalinnan toiminnan. Moottoreissa on kokeiltu kaikenlaisia uusia muutoksia, joista osa on osoittautunut toimiviksi ja otettu käyttöön (ja kehitetty edelleen), kun taas osa on jäänyt sivuraiteelle tai jopa hävinnyt kokonaan.
Eli moottoriesimerkillään Tomi itse asiassa puhui luomiskertomusta vastaan ja evoluution puolesta ! Aika paha kämmi, Tomi !
-TheRealJ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa Tomi ampuu omaan jalkaansa tuolla moottorivertauksella. Jos Tomi haluaa verrata evoluutiota moottoreiden kehitykseen hänen omien periaatteidensa mukaan moottoreiden olisi pitänyt jatkuvasti rappeutua (koska niin tapahtuu hänen mukaansa eliökunnassakin) ja alkuperäisten moottoreiden olla kaikista parhaimpia. Voiko Tomi vakavissaan väittää, että esmes alkuperäinen Rudolf Dieselin kehittämä dieselmoottori oli kaikin puolin parempi kuin nykyiset dieselmoottorit (ja sama bensiinimoottorilla) ?
Moottoreissakin huomaa selvästi evoluution ja luonnonvalinnan toiminnan. Moottoreissa on kokeiltu kaikenlaisia uusia muutoksia, joista osa on osoittautunut toimiviksi ja otettu käyttöön (ja kehitetty edelleen), kun taas osa on jäänyt sivuraiteelle tai jopa hävinnyt kokonaan.
Eli moottoriesimerkillään Tomi itse asiassa puhui luomiskertomusta vastaan ja evoluution puolesta ! Aika paha kämmi, Tomi !
-TheRealJ"Moottoreissakin huomaa selvästi evoluution ja luonnonvalinnan toiminnan. Moottoreissa on kokeiltu kaikenlaisia uusia muutoksia, joista osa on osoittautunut toimiviksi ja otettu käyttöön (ja kehitetty edelleen), kun taas osa on jäänyt sivuraiteelle tai jopa hävinnyt kokonaan."
Itse näkisin moottoreissa sen, mikä on lopputulos kun insinöörien suunnitelmat on toteutettu. Anonyymi kirjoitti:
"Moottoreissakin huomaa selvästi evoluution ja luonnonvalinnan toiminnan. Moottoreissa on kokeiltu kaikenlaisia uusia muutoksia, joista osa on osoittautunut toimiviksi ja otettu käyttöön (ja kehitetty edelleen), kun taas osa on jäänyt sivuraiteelle tai jopa hävinnyt kokonaan."
Itse näkisin moottoreissa sen, mikä on lopputulos kun insinöörien suunnitelmat on toteutettu.”Itse näkisin moottoreissa sen, mikä on lopputulos kun insinöörien suunnitelmat on toteutettu.”
Muinoin kivien vierittäminen puupöllien päällä oli huipputekniikkaa. Silloin ei ollut suunnitelmaa autoista. Auto on syntynyt evolutiivisesti tuhansien vuosien aikana kertyneistä lukemattomista teknologisista innovaatioista. Pyörivistä pölleistä on innovoitu pyörä, akseli jne.- Anonyymi
Kampelatutkija kirjoitti:
”Itse näkisin moottoreissa sen, mikä on lopputulos kun insinöörien suunnitelmat on toteutettu.”
Muinoin kivien vierittäminen puupöllien päällä oli huipputekniikkaa. Silloin ei ollut suunnitelmaa autoista. Auto on syntynyt evolutiivisesti tuhansien vuosien aikana kertyneistä lukemattomista teknologisista innovaatioista. Pyörivistä pölleistä on innovoitu pyörä, akseli jne."Muinoin kivien vierittäminen puupöllien päällä oli huipputekniikkaa."
Itse asettaisin ylläolevan muotoon: Muinoin ja nykyäänkin, kiviä voidaan siirtää mm. puupöllien päällä. Siis kivien siirtotavat ovat kehittyneet.
Jos ihminen, auton valmistajana, jätetään laskuista pois, niin autojen pitäisi syntyä rautamolekyylien liikkeistä autokaupassa vallitsevan kysynnän ja tarjonnan aiheuttaman valinnan tuloksena ilman teleonomisia mekanismeja, piirustuksia tai käsitteitä. Anonyymi kirjoitti:
"Muinoin kivien vierittäminen puupöllien päällä oli huipputekniikkaa."
Itse asettaisin ylläolevan muotoon: Muinoin ja nykyäänkin, kiviä voidaan siirtää mm. puupöllien päällä. Siis kivien siirtotavat ovat kehittyneet.
Jos ihminen, auton valmistajana, jätetään laskuista pois, niin autojen pitäisi syntyä rautamolekyylien liikkeistä autokaupassa vallitsevan kysynnän ja tarjonnan aiheuttaman valinnan tuloksena ilman teleonomisia mekanismeja, piirustuksia tai käsitteitä."Muinoin ja nykyäänkin, kiviä voidaan siirtää mm. puupöllien päällä."
Kyllä ja tämä sopii jollain tavalla myös evoluutioon. On olemassa edelleen alkeellisia yksisoluisia eliöitä vaikka samaan aikaan on kehittynyt monimutkaisia ja monisoluisia eliöitä.
"Jos ihminen...jätetään laskuista pois...kysynnän ja tarjonnan aiheuttaman valinnan tuloksena..."
Ei ihmistä voi jättää pois. Ihminen aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan. Ihminen vertautuu siis luonnonvalintaan tässä autoesimerkissä. Toki tässä autoesimerkissä ihminen vertautuu myös solun prosesseihin kun ihminen valmistaa autoja.
Autoesimerkki ei ole kovin hyvä evoluution vertauskuva, mutta on aivan varmaa, ettei auto ole syntynyt nollatilanteesta yhdellä suunnittelukierroksella. Auton kehitys on vaatinut tuhansia vuosia, tuhansia yrityksiä ja erehdyksiä ja tuhansia innovaatioita. Auton kehittymiseen johtavan teknologisen polun alkupäässä ei ole ollut tietoa autosta.- Anonyymi
Kampelatutkija kirjoitti:
"Muinoin ja nykyäänkin, kiviä voidaan siirtää mm. puupöllien päällä."
Kyllä ja tämä sopii jollain tavalla myös evoluutioon. On olemassa edelleen alkeellisia yksisoluisia eliöitä vaikka samaan aikaan on kehittynyt monimutkaisia ja monisoluisia eliöitä.
"Jos ihminen...jätetään laskuista pois...kysynnän ja tarjonnan aiheuttaman valinnan tuloksena..."
Ei ihmistä voi jättää pois. Ihminen aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan. Ihminen vertautuu siis luonnonvalintaan tässä autoesimerkissä. Toki tässä autoesimerkissä ihminen vertautuu myös solun prosesseihin kun ihminen valmistaa autoja.
Autoesimerkki ei ole kovin hyvä evoluution vertauskuva, mutta on aivan varmaa, ettei auto ole syntynyt nollatilanteesta yhdellä suunnittelukierroksella. Auton kehitys on vaatinut tuhansia vuosia, tuhansia yrityksiä ja erehdyksiä ja tuhansia innovaatioita. Auton kehittymiseen johtavan teknologisen polun alkupäässä ei ole ollut tietoa autosta."Kyllä ja tämä sopii jollain tavalla myös evoluutioon. On olemassa edelleen alkeellisia yksisoluisia eliöitä vaikka samaan aikaan on kehittynyt monimutkaisia ja monisoluisia eliöitä."
Niin, on olemassa yksisoluisia ja monisoluisia eliöitä. Nykyäänkin tapahtuu, että alussa on yksi hedelmöitynyt solu, joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erilaisesta solusta.
"Ei ihmistä voi jättää pois. Ihminen aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan. Ihminen vertautuu siis luonnonvalintaan tässä autoesimerkissä. Toki tässä autoesimerkissä ihminen vertautuu myös solun prosesseihin kun ihminen valmistaa autoja."
Tarkoitin ihmisen jättämistä pois auton rakentamisessa.
"Autoesimerkki ei ole kovin hyvä evoluution vertauskuva, mutta on aivan varmaa, ettei auto ole syntynyt nollatilanteesta yhdellä suunnittelukierroksella. Auton kehitys on vaatinut tuhansia vuosia, tuhansia yrityksiä ja erehdyksiä ja tuhansia innovaatioita. Auton kehittymiseen johtavan teknologisen polun alkupäässä ei ole ollut tietoa autosta."
Niin, auto on hyvä esimerkki älykkäästä suunnittelusta ja sen suunnittelun toteutuksesta. Autoa kehitetään ihmisen toimesta, mutta se menee ajan myötä toimintakelvottomaksi (evoluutio), ellei siitä pidetä hyvää huolta, ihmisen toimesta. Anonyymi kirjoitti:
"Kyllä ja tämä sopii jollain tavalla myös evoluutioon. On olemassa edelleen alkeellisia yksisoluisia eliöitä vaikka samaan aikaan on kehittynyt monimutkaisia ja monisoluisia eliöitä."
Niin, on olemassa yksisoluisia ja monisoluisia eliöitä. Nykyäänkin tapahtuu, että alussa on yksi hedelmöitynyt solu, joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erilaisesta solusta.
"Ei ihmistä voi jättää pois. Ihminen aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan. Ihminen vertautuu siis luonnonvalintaan tässä autoesimerkissä. Toki tässä autoesimerkissä ihminen vertautuu myös solun prosesseihin kun ihminen valmistaa autoja."
Tarkoitin ihmisen jättämistä pois auton rakentamisessa.
"Autoesimerkki ei ole kovin hyvä evoluution vertauskuva, mutta on aivan varmaa, ettei auto ole syntynyt nollatilanteesta yhdellä suunnittelukierroksella. Auton kehitys on vaatinut tuhansia vuosia, tuhansia yrityksiä ja erehdyksiä ja tuhansia innovaatioita. Auton kehittymiseen johtavan teknologisen polun alkupäässä ei ole ollut tietoa autosta."
Niin, auto on hyvä esimerkki älykkäästä suunnittelusta ja sen suunnittelun toteutuksesta. Autoa kehitetään ihmisen toimesta, mutta se menee ajan myötä toimintakelvottomaksi (evoluutio), ellei siitä pidetä hyvää huolta, ihmisen toimesta."...joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erilaisesta solusta."
No mutta eihän tämä vertaudu yksinkertaisimpaan teknologiseen ratkaisuun eli pyörivien pöllien käyttöön. Pyörivät pöllit vertautuvat yksisoluisiin eliöihin.
"Tarkoitin ihmisen jättämistä pois auton rakentamisessa."
Mutta ihminen on autoissa luonnonvalinnan filtteri. Ihminen valitsee, mikä on hyvä auto ja tämän johdosta ihminen luo kysynnän. Autovertauksessa ihminen myös rakentaa auton, joten ihmistä pitää verrata solun prosesseihin ja signaalimolekyyleihin.
"Niin, auto on hyvä esimerkki älykkäästä suunnittelusta ja sen suunnittelun toteutuksesta"
Mutta edelleenkään autoa ei ole suunniteltu älykkäästi kerralla. Pöllien pyörittämisestä pyörän keksimiseen ja auton keksimiseen on mennyt tuhansia vuosia.Anonyymi kirjoitti:
"Kyllä ja tämä sopii jollain tavalla myös evoluutioon. On olemassa edelleen alkeellisia yksisoluisia eliöitä vaikka samaan aikaan on kehittynyt monimutkaisia ja monisoluisia eliöitä."
Niin, on olemassa yksisoluisia ja monisoluisia eliöitä. Nykyäänkin tapahtuu, että alussa on yksi hedelmöitynyt solu, joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erilaisesta solusta.
"Ei ihmistä voi jättää pois. Ihminen aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan. Ihminen vertautuu siis luonnonvalintaan tässä autoesimerkissä. Toki tässä autoesimerkissä ihminen vertautuu myös solun prosesseihin kun ihminen valmistaa autoja."
Tarkoitin ihmisen jättämistä pois auton rakentamisessa.
"Autoesimerkki ei ole kovin hyvä evoluution vertauskuva, mutta on aivan varmaa, ettei auto ole syntynyt nollatilanteesta yhdellä suunnittelukierroksella. Auton kehitys on vaatinut tuhansia vuosia, tuhansia yrityksiä ja erehdyksiä ja tuhansia innovaatioita. Auton kehittymiseen johtavan teknologisen polun alkupäässä ei ole ollut tietoa autosta."
Niin, auto on hyvä esimerkki älykkäästä suunnittelusta ja sen suunnittelun toteutuksesta. Autoa kehitetään ihmisen toimesta, mutta se menee ajan myötä toimintakelvottomaksi (evoluutio), ellei siitä pidetä hyvää huolta, ihmisen toimesta.>>Autoa kehitetään ihmisen toimesta, mutta se menee ajan myötä toimintakelvottomaksi (evoluutio), ellei siitä pidetä hyvää huolta, ihmisen toimesta.<<
Eli ruostuu autoyksilö? Ei voi verrata evoluutioon.
Auton ruostumisessa ilmenee entropia.- Anonyymi
Kampelatutkija kirjoitti:
"...joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erilaisesta solusta."
No mutta eihän tämä vertaudu yksinkertaisimpaan teknologiseen ratkaisuun eli pyörivien pöllien käyttöön. Pyörivät pöllit vertautuvat yksisoluisiin eliöihin.
"Tarkoitin ihmisen jättämistä pois auton rakentamisessa."
Mutta ihminen on autoissa luonnonvalinnan filtteri. Ihminen valitsee, mikä on hyvä auto ja tämän johdosta ihminen luo kysynnän. Autovertauksessa ihminen myös rakentaa auton, joten ihmistä pitää verrata solun prosesseihin ja signaalimolekyyleihin.
"Niin, auto on hyvä esimerkki älykkäästä suunnittelusta ja sen suunnittelun toteutuksesta"
Mutta edelleenkään autoa ei ole suunniteltu älykkäästi kerralla. Pöllien pyörittämisestä pyörän keksimiseen ja auton keksimiseen on mennyt tuhansia vuosia."Autovertauksessa ihminen myös rakentaa auton, joten ihmistä pitää verrata solun prosesseihin ja signaalimolekyyleihin."
Voitko selventää, miten ihminen on "rakennettu" solun prosesseilla ja singnaalimolekyyleillä, jos oikein ymmärsin. Siis tiedämme, että ihminen on rakentanut auton, mutta miten ihminen on rakennettu? Toki näitä prosesseja voidaan verrata, mutta on se loogista, on sitten eri juttu.
"Pöllien pyörittämisestä pyörän keksimiseen ja auton keksimiseen on mennyt tuhansia vuosia."
Milloin historiantietojen mukaan pöllin pyöritys on keksitty? Anonyymi kirjoitti:
"Autovertauksessa ihminen myös rakentaa auton, joten ihmistä pitää verrata solun prosesseihin ja signaalimolekyyleihin."
Voitko selventää, miten ihminen on "rakennettu" solun prosesseilla ja singnaalimolekyyleillä, jos oikein ymmärsin. Siis tiedämme, että ihminen on rakentanut auton, mutta miten ihminen on rakennettu? Toki näitä prosesseja voidaan verrata, mutta on se loogista, on sitten eri juttu.
"Pöllien pyörittämisestä pyörän keksimiseen ja auton keksimiseen on mennyt tuhansia vuosia."
Milloin historiantietojen mukaan pöllin pyöritys on keksitty?"Voitko selventää, miten ihminen on "rakennettu" solun prosesseilla ja singnaalimolekyyleillä, jos oikein ymmärsin."
En. Parempi, että opiskelet itse. Tuossa on suomenkieliseen Wikipediaan. Asiaa on vähän, mutta jos englannin kieli sujuu niin sieltä sitten lisää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiinisynteesi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soluviestintä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Homeoottinen_geeni
"Milloin historiantietojen mukaan pöllin pyöritys on keksitty? "
Noin 5000 eaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wheel- Anonyymi
kekek-kekek kirjoitti:
>>Autoa kehitetään ihmisen toimesta, mutta se menee ajan myötä toimintakelvottomaksi (evoluutio), ellei siitä pidetä hyvää huolta, ihmisen toimesta.<<
Eli ruostuu autoyksilö? Ei voi verrata evoluutioon.
Auton ruostumisessa ilmenee entropia."Eli ruostuu autoyksilö? Ei voi verrata evoluutioon.
Auton ruostumisessa ilmenee entropia."
Evoluutio on muuttumista, suuntaan mihin tahansa. Autohan muuttuu, kun siihen asennetaan lisäosia (suunniteltua). Kuitenkin autossa esiintyy myös satunnaisia muuttumisia, kuten ruostuminen, rikkimeneminen, muttereiden ja pulttien löystymistä, kulumista, naarmuuntumista, kiveniskemiä jne. - Anonyymi
Kampelatutkija kirjoitti:
"Voitko selventää, miten ihminen on "rakennettu" solun prosesseilla ja singnaalimolekyyleillä, jos oikein ymmärsin."
En. Parempi, että opiskelet itse. Tuossa on suomenkieliseen Wikipediaan. Asiaa on vähän, mutta jos englannin kieli sujuu niin sieltä sitten lisää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiinisynteesi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soluviestintä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Homeoottinen_geeni
"Milloin historiantietojen mukaan pöllin pyöritys on keksitty? "
Noin 5000 eaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/WheelVoit myös tarkistaa, milloin pyörä on keksitty. Siihen ei mennyt pöllien pyörityksestä tuhansia vuosia.
Anonyymi kirjoitti:
"Eli ruostuu autoyksilö? Ei voi verrata evoluutioon.
Auton ruostumisessa ilmenee entropia."
Evoluutio on muuttumista, suuntaan mihin tahansa. Autohan muuttuu, kun siihen asennetaan lisäosia (suunniteltua). Kuitenkin autossa esiintyy myös satunnaisia muuttumisia, kuten ruostuminen, rikkimeneminen, muttereiden ja pulttien löystymistä, kulumista, naarmuuntumista, kiveniskemiä jne.Vain M.A. Nummisen laulussa auto synnyttää.
https://www.youtube.com/watch?v=DUuOAn7eh3gAnonyymi kirjoitti:
Voit myös tarkistaa, milloin pyörä on keksitty. Siihen ei mennyt pöllien pyörityksestä tuhansia vuosia.
Taisi mennä. Varhaisimmat löydetyt viitteet pyörästä ovat n. 5500 vuoden takaa Mesopotamiasta. Siihen asti ihmiskunta oli elänyt jo pitkään. Jerikokin on ollut yhtämittaisesti asuttuna jo n. 11 000 vuotta. Suomen vanhin asutus on lähes saman saman ikäinen.
kauan saatiin vielä pyörää odottaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeriko
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjl5dH3qfvjAhUjwcQBHQ7fDVQQFjAAegQIABAB&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria&usg=AOvVaw3Mryg0UjZ0j_Ksw9H6JG02- Anonyymi
agnoskepo kirjoitti:
Taisi mennä. Varhaisimmat löydetyt viitteet pyörästä ovat n. 5500 vuoden takaa Mesopotamiasta. Siihen asti ihmiskunta oli elänyt jo pitkään. Jerikokin on ollut yhtämittaisesti asuttuna jo n. 11 000 vuotta. Suomen vanhin asutus on lähes saman saman ikäinen.
kauan saatiin vielä pyörää odottaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeriko
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjl5dH3qfvjAhUjwcQBHQ7fDVQQFjAAegQIABAB&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria&usg=AOvVaw3Mryg0UjZ0j_Ksw9H6JG02No, jos vastaus kysymykseen: "Milloin historiantietojen mukaan pöllin pyöritys on keksitty? " ja vastaus siihen oli: Noin 5000 eaa. ja pyörä on keksitty alla olevan mukaan noin 4000 ekr, niin ei siinä tuhansia vuosia mennyt.
"Pyörän keksiminen (4000 ekr) sai aikaan aivan uusien maalla tapahtuvien kuljetusmuotojen kehittymisen. Niistä päivistä alkaen ihminen on suunnitellut ja kehitellyt laiteita, jotka korvaisivat hevosen ja vähentäisivät ihmisten työtaakkaa."
www.autotieto.net/yleistaidot/oppimateriaalit/1_auton_historia.htm - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, jos vastaus kysymykseen: "Milloin historiantietojen mukaan pöllin pyöritys on keksitty? " ja vastaus siihen oli: Noin 5000 eaa. ja pyörä on keksitty alla olevan mukaan noin 4000 ekr, niin ei siinä tuhansia vuosia mennyt.
"Pyörän keksiminen (4000 ekr) sai aikaan aivan uusien maalla tapahtuvien kuljetusmuotojen kehittymisen. Niistä päivistä alkaen ihminen on suunnitellut ja kehitellyt laiteita, jotka korvaisivat hevosen ja vähentäisivät ihmisten työtaakkaa."
www.autotieto.net/yleistaidot/oppimateriaalit/1_auton_historia.htmKyse oli siis tästä: "Pöllien pyörittämisestä pyörän keksimiseen ja auton keksimiseen on mennyt tuhansia vuosia."
Anonyymi kirjoitti:
Kyse oli siis tästä: "Pöllien pyörittämisestä pyörän keksimiseen ja auton keksimiseen on mennyt tuhansia vuosia."
Telojen päällä siirtäminenhän voi olla vaikka tuhansia vuosia pyörää vanhempi keksintö - ja pyörän keksimisen sijasta olisi kai järkevämpää puhua akselin keksimisestä.
- Anonyymi
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Shalem_Center
jahas, tomin juonittelu paljastui taas kerran. Eikö yhtään hävetä? Tämä edellämainittu heebo on tämän järjestön senior member, että jäljet yllättäen johtivat sylttytehtaalle, eli uskontojen saastaan.... Luulitko että et narahda samantein juonittelustasi? Tottakai sitä ihmiset jeesuspörinässä suoltavat sitä sontaa mihin taloudelis uskonnolliset intressit edellyttävät. - Anonyymi
Tarvainen ei tiennyt ötököistä puoliakaan,
>>Gelernter mainitsi teoksessaan kambrin räjähdyksen yhtenä ylitsepääsemättömänä darwinismin ongelmana. Tämä johtuu siitä, että fossiiliaineisto osoittaa, että "hämmästyttävä määrä uusia eliöitä - mukaan lukien kaikkien aikojen ensimmäiset eläimet - ilmaantuu yhtäkkiä fossiiliaineistoon"<<
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kambrikausi
Toivotaan, että professoritason ihminen, vaikkei sentään biologi olekaan, ymmärtää
että >50 miljoonaa vuotta ei ole aivan yhtäkkiä, ja että ennen kambriakin sentään oli jotain.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ediacarakausi>>Gelernter mainitsi teoksessaan kambrin räjähdyksen yhtenä ylitsepääsemättömänä darwinismin ongelmana. Tämä johtuu siitä, että fossiiliaineisto osoittaa, että "hämmästyttävä määrä uusia eliöitä - mukaan lukien kaikkien aikojen ensimmäiset eläimet - ilmaantuu yhtäkkiä fossiiliaineistoon"<<
Kambrin räjähdys korreloi hämmästyttävän hyvin koko genomin duplikoitumisiin ja selkärankaisten syntyyn. Tässä artikkelissa toisen sivun kuva selventää asian hyvin. Susumu Ohnon 1970 esittämä koko genomin kaksinkertainen duplikaatio -hypoteesi (2R Hypothesis) on osoittautumassa oikeaksi ja tämän vahvistamisessa molekyylibiologia on keskeisessä osassa. Molekyylibiologia ei ole Darwinin ongelma vaan kreationistien ongelma.
http://fdjpkc.fudan.edu.cn/_upload/article/files/45/0c/7cdb3cd34336a653f52892a9466b/3fff189b-7496-48c1-9563-d92f87d54e72.pdf>Toivotaan, että professoritason ihminen, vaikkei sentään biologi olekaan, ymmärtää että
Silloin harvoin kun tohtoritason ihminen hurahtaa ääriuskovaisuuksiin, hänen järkensä alistuu liki täysin uskolle ja sen päätarkoitukseksi muuttuu uskon totuudellisuuden todisteiden löytäminen ja näkeminen. Joskus hän silti hammasta purren pystyy hoitamaan tieteellisen työnsä moitteitta kuten Leisola.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Gelernter
Kun uskovainen "kritisoi" Darwinia, onko se uutinenkaan?Ihan kiinnostavaa (sana on vapaa), ID on monin verroin perustellumpaa kuin kreationismi joka on pelkkä vitsi. Siis jos agendana on todistaa jotain yliluonnollista, mikä ei liene ihan luonnontiedettä. Ehkä sitä voisi opettaa teologisessa tiedekunnassa?
Luonnontieteen suhteenhan on tavallaan kehäpäätelmä että se jotenkin todistaisi että Jumalaa EI ole, koska mitään jumalaan viittaavaa ei määritelmällisesti hyväksytä.
Minun puolestani (mielipide) luonnontieteet ja ID on silti pidettävä erillään koska todistetusti luontoa on ihan mahdollista tutkia sinällään (ja kiinnostavampaa), tulee mieleen se vanha vitsi entisaikojen uskonnontunneista jolloin kaikkiin tunnilla esitettyihin kysymyksiin kuului vastata joko Jeesus tai Jumala. Jos kysymys vaikka kuului 'mikä on ruskeakarvainen ja kiipeää puissa?', vastaus oli tiedossa).
PS Fundamental ei tarkoita fundamentalistista vaan tässä yhteydessä kai perusteellisesta. Gelernter ei myöskään, tekstin mukaan, ole täysin IDn kannalla.Eihän ID:n periaatteessa tarvitsisi lukkiutua mihinkään yliluonnolliseen ainakaan Maan elämän luojana.
kekek-kekek kirjoitti:
Eihän ID:n periaatteessa tarvitsisi lukkiutua mihinkään yliluonnolliseen ainakaan Maan elämän luojana.
Ne haluavat lukkiintua ;), heh, esim solun rakeenteessa ja juuri tuohon kambrikauden ns räjähdykseen. En ole hirveän perehtynyt kylläkään (ei kiinnosta kun siellä on aina joku ihme pointti) mutta heidän tutkimuksiensa agenda on löytää GDI. Erotukseksi yecstä he hyväksyvät kyllä ajan pitkän historian ja heidän perustelunsa on vähän liiankin perusteellista (esim Stephen S Meyer), ei jaksa lukea.
Mielestäni keskustelulle tekee kuitenkin hyvää että on olemassa argumentteja myös neo-darwinismin ulkopuolelta (koska niitä on), ei siinä mitään menetetä ja jokainenhan on ihan vapaa omaksumaan haluamansa.- Anonyymi
"Luonnontieteen suhteenhan on tavallaan kehäpäätelmä että se jotenkin todistaisi että Jumalaa EI ole, koska mitään jumalaan viittaavaa ei määritelmällisesti hyväksytä."
Täysi väärinkäsitys. Tiede ei missään tapauksessa poissulje sitä että kaiken takana olisi jokin korkeampi olento, vaikkapa nyt tämä kristinuskon julle.
Kuitenkaan sellaisena oletuksena kuin uskonnot näitä jumaliaan esittelevät ne eivät tieteelle kelpaa. Syy tähän on se että nämä olennot esitetään uskonnoissa fiktiivisinä hahmoina ilman minkäänlaisia havaintoja tai todisteita niiden olemassaolosta, Niinpä tiede ei sellaisista piittaa eikä sen kummemmin niitä kommentoi saatikka tutki.
Mutta heti jos jokin viite jullen olemassaolosta tai sen roolista kaiken "luomisen" takana löytyisi - edes pienin vihje - se olisi sensaatio koko tiedemaailmalle ja aivan ylivoimaisesti merkittävin tieteellinen löytö koskaan. Miljoonat tiedemiehet jättäisivät nykyiset tehtävänsä välittömästi ja alkaisivat tutkia havaintoja jullesta, kehittelisivät hypoteesejä ja teorioitaan yötä päivää.
Mutta minkäänlaista havaintoa mistään jumalasta ei ole tehty, ei yhdestäkään.
Se että hihu uskoo ja kädet heiluen ja kuola roiskuen mylvii hallelujaa ja sitten väliin paapattaa yli 2000 vuotta vanhoja kamelinkasvattajien sepittämiä satuja "pyhästä kirjastaan" ei aivan riitä tieteelle.
JC
- Anonyymi
voi elämän kevät.
Otetaanpa yhteenveto tuosta lausumasta:
meillä on tietotekniikan professori joka arvostelee kreationista olkiukkoa darwinismia, jota ei ole olemassakaan muualla kuin kreationistien maailmassa, siitä että se ei selitä elämän syntyä todennäköisyys laskelmien perusteella; ja tällä on älykäs suunnittelu todistettu (ja samalla maapallon pitkä ikä joka btw on sinun ROT uskomustesi vastainen).
Tälläinen logiikka vetää maallikon jokseenkin sanattomaksi - kuinka joku voi olla noin "pihalla" niin tieteen tekemisen perussäännöistä, kausaliteetistä kuin myös evoluutioteoriasta (johon elämän synty ei edes kuulu).
Ja noilla eväillä syytetään muita salaliitosta ja keskutelusta kieltäytyjiksi kun he kutsuvat pelleä pelleksi ansaitusti - ei hyvää päivää mitä tuubaa tämä krationismin terävin kärki tuottaa.
Koittaisitte tehdä edes yhden, toistan edes yhden, varteenotettavan hypoteesin elämän kehittymisestä joita todisteet tukisivat niin teillä olisi mahdollisuus päästä debatoimaan hypoteesinne puolesta. Katso kun se ei vain riitä, että toteaa tieteelisen teorian olevan mahdotonta tai että ei usko siihen, jos ei ole mitään, ei ensimmäsitäkään todistetta, mikä tukisi em. teorian kyseenalaistamista vaihtoehtoisella hypoteesilla. Miksi tietojenkäsittelytieteen professori olisi pätevämpi arvioimaan ja arvostelemaan biologian perusteita kuin kuka tahansa ylioppilas tai vaikka kuka tahansa alakoulun opettaja? Eikö biologit tunne biologiaa paremmin kuin tietojenkäsittelytieteen professorit?
Kreationisteilla on kumma (ja ristiriitainen) kunnioitus akateemisia titteleitä kohtaan. Jos joku on "professori", niin hänen sanansa ovat totta, vaikka hän puhuisi löysiä mielipiteitä alasta josta ei tiedä valistunutta maallikkoa enempää. Tietenkin sillä rajauksella että professorin pitää puhua kreationistien uskonnollisten käsitysten mukaisia mielipiteitä.
Samalla kun kasvatustieteen tai tietojenkäsittelytieteen professorien mielipiteitä biologiasta pidetään lähes jumalaisina totuuksina, niin tuhansien ja tuhansien oikeiden biologien perusteltu johtopäätös biologian ytimessä olevan evoluutioteorian paikkansapitävyydestä mitätöidään täysin.
Professori on oiekassa itseleen vieraasta tieteenalasta, koska on kuitenkin professori, mutta toinen professori on täysin väärässä omasta tieteenalastaan vaikka on juuri tuon alan professori?! Ei tuossa ole järjen hiventä!Minunkin aikana yliopistossa biologian laitoksella oli tohtoria ja professoria jotka oli selvästi hyvinkin avuttomia tietotekniikan kanssa.
Ei kukaan niiltä olisi mennyt kyselemään tietojenkäsittelytieteen probleemoista."Professori on oiekassa itseleen vieraasta tieteenalasta, koska on kuitenkin professori, mutta toinen professori on täysin väärässä omasta tieteenalastaan vaikka on juuri tuon alan professori?! Ei tuossa ole järjen hiventä! "
Tällaisia "todistajia" esitteleviltä voisi kysyä, antaisivatko he teologian tohtorin leikata umpisuolensa. Tohtori mikä tohtori.- Anonyymi
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "Miksi tietojenkäsittelytieteen professori olisi pätevämpi arvioimaan ja arvostelemaan biologian perusteita kuin kuka tahansa ylioppilas tai vaikka kuka tahansa alakoulun opettaja? Eikö biologit tunne biologiaa paremmin kuin tietojenkäsittelytieteen professorit?"
Professorit kuitenkin ovat hyvin valikoitunutta porukkaa; tai ainakin olivat vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Periaatteessa jo väitöskirjan tekoprosessin pitäisi olla; ainakin suhteellisen kovilla tieteenaloilla, sellainen "prässi", että muiden "vastaavan kovuustason" tieteiden *perusteiden* *hyvin nopean* ymmärtämisen edellytykset pitäisi kyllä olla olemassa, mutta mikään ei tietenkään takaa sitä, että joku tietty professori olisi erityisen perehtynyt muihin tieteenaloihin.
Tuo Gelernter taitaa itseasiassa olla tunnetuin siitä, että hän menetti oikean kätensä, entisen matematiikan professorin Ted Kaczynski:n: eli kuuluisan Unabomber:in, hänelle lähettämän kirjepommin räjähdettyä. Nerona pidetty Kaczynski osoittautui; menetettyään kiinnostuksensa matematiikkaa kohtaan, mm. hyvin kykeneväiseksi anarkistiseksi kirjailijaksi ja melko kykeneväiseksi omaksumaan kirjepommien tekoon vaadittavat tekniikat; vaikka osa pommeista jääkin suutareiksi...
https://en.wikipedia.org/wiki/Ted_Kaczynski - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "Miksi tietojenkäsittelytieteen professori olisi pätevämpi arvioimaan ja arvostelemaan biologian perusteita kuin kuka tahansa ylioppilas tai vaikka kuka tahansa alakoulun opettaja? Eikö biologit tunne biologiaa paremmin kuin tietojenkäsittelytieteen professorit?"
Professorit kuitenkin ovat hyvin valikoitunutta porukkaa; tai ainakin olivat vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Periaatteessa jo väitöskirjan tekoprosessin pitäisi olla; ainakin suhteellisen kovilla tieteenaloilla, sellainen "prässi", että muiden "vastaavan kovuustason" tieteiden *perusteiden* *hyvin nopean* ymmärtämisen edellytykset pitäisi kyllä olla olemassa, mutta mikään ei tietenkään takaa sitä, että joku tietty professori olisi erityisen perehtynyt muihin tieteenaloihin.
Tuo Gelernter taitaa itseasiassa olla tunnetuin siitä, että hän menetti oikean kätensä, entisen matematiikan professorin Ted Kaczynski:n: eli kuuluisan Unabomber:in, hänelle lähettämän kirjepommin räjähdettyä. Nerona pidetty Kaczynski osoittautui; menetettyään kiinnostuksensa matematiikkaa kohtaan, mm. hyvin kykeneväiseksi anarkistiseksi kirjailijaksi ja melko kykeneväiseksi omaksumaan kirjepommien tekoon vaadittavat tekniikat; vaikka osa pommeista jääkin suutareiksi...
https://en.wikipedia.org/wiki/Ted_Kaczynski"Periaatteessa jo väitöskirjan tekoprosessin pitäisi olla; ainakin suhteellisen kovilla tieteenaloilla, sellainen "prässi", että muiden "vastaavan kovuustason" tieteiden *perusteiden* *hyvin nopean* ymmärtämisen edellytykset pitäisi kyllä olla olemassa"
Vaan kun ei ole. Mihinkään luonnontieteen osa-alueeseen ei voi hypätä sivusta, on kuinka pätevä tahansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Periaatteessa jo väitöskirjan tekoprosessin pitäisi olla; ainakin suhteellisen kovilla tieteenaloilla, sellainen "prässi", että muiden "vastaavan kovuustason" tieteiden *perusteiden* *hyvin nopean* ymmärtämisen edellytykset pitäisi kyllä olla olemassa"
Vaan kun ei ole. Mihinkään luonnontieteen osa-alueeseen ei voi hypätä sivusta, on kuinka pätevä tahansa.Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Anonyymi: "Vaan kun ei ole. Mihinkään luonnontieteen osa-alueeseen ei voi hypätä sivusta, on kuinka pätevä tahansa."
Fysiikkaa pidetään yleisesti ns. "kovimpana" ja vaativimpana luonnontieteenä ja tietenkin, mm. suoritetuista matematiikan opinnoista; joita esim. useimmilla tietojenkäsittelyalan professoreilla on "vyönsä alla", on suurta hyötyä, esim. fysiikan perusteiden ymmärtämisessä, koska notaatio on matemaattinen.
Kuten totesin, professorit ovat lisäksi keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa ja tuntevat mm. kokemusperäisesti oppimisen tekniikat varsin läpikotaisin ja keskustelun kontekstina oli mm. heidän ja vastavalmistuneiden ylioppilaiden luonnontieteiden *perusteiden* suhteellisen *nopean* ymmärtämisen edellytysten vertailu, eikä esim. se, että he jotenkin taianomaisesti innovoisivat esim. fysiikan tai biologian perusteet ns. tyhjältä pöydältä; tutustumatta siis niihin lainkaan... - Anonyymi
Eikös ROT itse joskus kritisoinut auktoriteettien takia toiseen uskomista?
Tämä on hyvä esimerkki miten epätoivoisesti kreationistien pitää etsiä edes jotain lohtua omaan epätoivoiseen tilanteeseen.
Tietojenkäsittelytieteen professori ei todellakaan ole oikea taho arvioimaan luonnontiedettä mitenkään tieteellisesti.
Huvittavammaksi asian tekee se, että kyseinen henkilö ei edes usko samaan kuin ROT vaikka hän yritää käyttää sitä puskurina. Eli yksi asia mitä hän sanoo on jotenkin luotettavampi kuin toinen. Sama lähestymistapa ROTilla on ollut kyllä kaikkeen muuhunkin. Tutkimukset kelpaavat niin pitkälle kunnes tutkimuksen tekijä itse sanoo, ettei se kreationistien roska ole sinnepäinkään mitä hän havaitsi itse kyseisellä tutkimuksella. Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "Miksi tietojenkäsittelytieteen professori olisi pätevämpi arvioimaan ja arvostelemaan biologian perusteita kuin kuka tahansa ylioppilas tai vaikka kuka tahansa alakoulun opettaja? Eikö biologit tunne biologiaa paremmin kuin tietojenkäsittelytieteen professorit?"
Professorit kuitenkin ovat hyvin valikoitunutta porukkaa; tai ainakin olivat vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Periaatteessa jo väitöskirjan tekoprosessin pitäisi olla; ainakin suhteellisen kovilla tieteenaloilla, sellainen "prässi", että muiden "vastaavan kovuustason" tieteiden *perusteiden* *hyvin nopean* ymmärtämisen edellytykset pitäisi kyllä olla olemassa, mutta mikään ei tietenkään takaa sitä, että joku tietty professori olisi erityisen perehtynyt muihin tieteenaloihin.
Tuo Gelernter taitaa itseasiassa olla tunnetuin siitä, että hän menetti oikean kätensä, entisen matematiikan professorin Ted Kaczynski:n: eli kuuluisan Unabomber:in, hänelle lähettämän kirjepommin räjähdettyä. Nerona pidetty Kaczynski osoittautui; menetettyään kiinnostuksensa matematiikkaa kohtaan, mm. hyvin kykeneväiseksi anarkistiseksi kirjailijaksi ja melko kykeneväiseksi omaksumaan kirjepommien tekoon vaadittavat tekniikat; vaikka osa pommeista jääkin suutareiksi...
https://en.wikipedia.org/wiki/Ted_KaczynskiOn vissi syy, että oikeustieteen, biologian ja tietojenkäsittelytieteen professuurit ovat erikseen. Jos professorius tekisi tieteentekijöitä yleisneron niin moinen hakihan olisi turhaa.
Tietojenkäsittelytieteen professorin ei tarvitse tietää mitään metaboliasta, genetiikasta, kladistiikasta eikä ekologista. Esimerkiksi.Anonyymi kirjoitti:
Eikös ROT itse joskus kritisoinut auktoriteettien takia toiseen uskomista?
Tämä on hyvä esimerkki miten epätoivoisesti kreationistien pitää etsiä edes jotain lohtua omaan epätoivoiseen tilanteeseen.
Tietojenkäsittelytieteen professori ei todellakaan ole oikea taho arvioimaan luonnontiedettä mitenkään tieteellisesti.
Huvittavammaksi asian tekee se, että kyseinen henkilö ei edes usko samaan kuin ROT vaikka hän yritää käyttää sitä puskurina. Eli yksi asia mitä hän sanoo on jotenkin luotettavampi kuin toinen. Sama lähestymistapa ROTilla on ollut kyllä kaikkeen muuhunkin. Tutkimukset kelpaavat niin pitkälle kunnes tutkimuksen tekijä itse sanoo, ettei se kreationistien roska ole sinnepäinkään mitä hän havaitsi itse kyseisellä tutkimuksella.Juuri näin.
On muka sokeaa auktoriteettiuskoa luottaa biologian prosessorin käsityksiin biologiasta, mutta sen sijaan ei ole mitään outoa siinä että uskoo tietojenkäsittelytieteen professorin käsityksiä biologiasta (jota hän ei ole opiskellut saati tutkinut), koska onhan hän sentään PROFESSORI.
Kun oikeita argumentteja ei ole, niin kaikkea pitää yrittää keksiä.Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Anonyymi: "Vaan kun ei ole. Mihinkään luonnontieteen osa-alueeseen ei voi hypätä sivusta, on kuinka pätevä tahansa."
Fysiikkaa pidetään yleisesti ns. "kovimpana" ja vaativimpana luonnontieteenä ja tietenkin, mm. suoritetuista matematiikan opinnoista; joita esim. useimmilla tietojenkäsittelyalan professoreilla on "vyönsä alla", on suurta hyötyä, esim. fysiikan perusteiden ymmärtämisessä, koska notaatio on matemaattinen.
Kuten totesin, professorit ovat lisäksi keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa ja tuntevat mm. kokemusperäisesti oppimisen tekniikat varsin läpikotaisin ja keskustelun kontekstina oli mm. heidän ja vastavalmistuneiden ylioppilaiden luonnontieteiden *perusteiden* suhteellisen *nopean* ymmärtämisen edellytysten vertailu, eikä esim. se, että he jotenkin taianomaisesti innovoisivat esim. fysiikan tai biologian perusteet ns. tyhjältä pöydältä; tutustumatta siis niihin lainkaan...Entäpä ne tuhannet ja tuhannet biologian professorit jotka ovat oman tutkimustyönsä kautta tulleet siihen johtopäätökseen, että evoluutioteoria on erinomaisen hyvä selitys maapallon biodiversiteetin synnylle ole "keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa". Tämän lisäksi he ovat maailman parhaita osaajia biologiassa.
- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
On vissi syy, että oikeustieteen, biologian ja tietojenkäsittelytieteen professuurit ovat erikseen. Jos professorius tekisi tieteentekijöitä yleisneron niin moinen hakihan olisi turhaa.
Tietojenkäsittelytieteen professorin ei tarvitse tietää mitään metaboliasta, genetiikasta, kladistiikasta eikä ekologista. Esimerkiksi.Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "On vissi syy, että oikeustieteen, biologian ja tietojenkäsittelytieteen professuurit ovat erikseen. Jos professorius tekisi tieteentekijöitä yleisneron niin moinen hakihan olisi turhaa."
Professuurit ovat erikseen mm., koska niihin meritoitumiskriteerit ovat erilaiset; etenkin substanssin osalta. Käytännössä kuitenkin kaikkia aloja yhdistää mm. oleellisimpana seikkana se, että professorin pitää pystyä julkaisemaan kontributiivisia tutkimustuloksiaan ko. tieteenalan keskeisten järjestöjen arvostetuiksi arvioimissa vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa kilpailukykyisellä tavalla. Mm. tieteen tekemisen, tiedonhankinnan, oppimisen, kommunikoinnin jne. oikeat/tehokkaat toimintatavat; kuten tietysti myös mm. loogisen päättelyn periaatteet, ovat hyvin sovellettavissa tieteenalasta riippumatta.
Koska "älyllisesti vaativia" ovat lähinnä vain ne alat, joissa vaaditaan oikeasti korkeampaa matematiikkaa (fysiikassa sitä tarvitaan ainakin jonkin verran ja myös ainakin tekniikassa ja tietojenkäsittelytieteessä ainakin hiukan), niin *periaatteessa* matemaattisesti erittäin lahjakkaiden ja riittävän hyvän muistin omaavien professorien, jotka pystyvät luomaan myös merkittävää *uutta* matemaattista kontribuutiota rutiininomaisesti (tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että väittäisin, että G olisi tuollainen professori…), pitäisi pystyä suorittamaan myös kaikki nuo muut tohtorintutkinnot enemmän tai vähemmän rutiininomaisesti ja käytännössähän etenkin ns. puhtaan matematiikan professorit usein katsovatkin ns. nenänvarttaan pitkin muita professoreja, silloin kun näiden katse välttää...
Käytännössä tuollaista "laaja-alaista tohtoroitumista" kuitenkin tapahtuu hyvin harvoin; monista eri syistä, joista eräs on se, että siitä ei välttämättä olisi riittävän suurta hyötyä yksilötasolla, jotta panostus olisi taloudellisesti kannattavaa. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan jaksa uskoa, että *mikään* sellainen tieteenala, jolla ei edes *käytetä* oikeasti vaativaa korkeampaa matematiikkaa, olisi mitenkään ylivoimainen omaksuttavaksi suhteellisen nopeasti; tai hyvinkin nopeasti, etenkään sellaisille neroille, jotka ovat matemaattisesti hyvin lahjakkaita (tämäkään ei tietenkään tarkoita sitä, että G välttämättä olisi tuollainen professori…), joskin tuollainen omaksuminen voi olla työlästä substanssin määrän vuoksi.
Käytännössä, tehokkainta myös yliopistoissa, on kuitenkin se, että kukin keskittyy siihen tieteenalaan, jolta omaa parhaat valmiudet, mm. koska se mahdollistaa tehokkaan työnjaon. Nykyään professoritason tehtäväntäytöissä tosin usein pidetään ainakin ns. paperilla positiivisena sitä, että on kykenevä tieteidenväliseen toimintaan, mutta käytännössä usein terävimpään kansainväliseen kärkeen pääseminen edellyttää kuitenkin nimenomaan keskittymistä varsin kapeaan oman tieteenalansa osa-alueeseen.
Tämäkään ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö *riittävän älykäs* ja motivoitunut professori pystyisi tarvittaessa nopeasti "valtaamaan" myös muita osa-alueita hallintaansa siten, että kykenee julkaisemaan niiltä tuloksia kansainvälisellä tasolla (tämä kaikki ei kuitenkaan tietenkään myöskään tarkoita edes sitä, että esim. nimenomaan G olisi todistetusti erityisen älykäs professori tai etenkään sitä, että hän olisi tieteellinen asiantuntija darwinismin suhteen... :D). Kilgore.Trout kirjoitti:
On vissi syy, että oikeustieteen, biologian ja tietojenkäsittelytieteen professuurit ovat erikseen. Jos professorius tekisi tieteentekijöitä yleisneron niin moinen hakihan olisi turhaa.
Tietojenkäsittelytieteen professorin ei tarvitse tietää mitään metaboliasta, genetiikasta, kladistiikasta eikä ekologista. Esimerkiksi.Ei kasvifysiologiasta, eläinfysiologiasta, sienistä, eliömaantieteestä, biokemiasta, biofysiikasta, geologiasta, paleontologiasta, palynologiasta.
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "On vissi syy, että oikeustieteen, biologian ja tietojenkäsittelytieteen professuurit ovat erikseen. Jos professorius tekisi tieteentekijöitä yleisneron niin moinen hakihan olisi turhaa."
Professuurit ovat erikseen mm., koska niihin meritoitumiskriteerit ovat erilaiset; etenkin substanssin osalta. Käytännössä kuitenkin kaikkia aloja yhdistää mm. oleellisimpana seikkana se, että professorin pitää pystyä julkaisemaan kontributiivisia tutkimustuloksiaan ko. tieteenalan keskeisten järjestöjen arvostetuiksi arvioimissa vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa kilpailukykyisellä tavalla. Mm. tieteen tekemisen, tiedonhankinnan, oppimisen, kommunikoinnin jne. oikeat/tehokkaat toimintatavat; kuten tietysti myös mm. loogisen päättelyn periaatteet, ovat hyvin sovellettavissa tieteenalasta riippumatta.
Koska "älyllisesti vaativia" ovat lähinnä vain ne alat, joissa vaaditaan oikeasti korkeampaa matematiikkaa (fysiikassa sitä tarvitaan ainakin jonkin verran ja myös ainakin tekniikassa ja tietojenkäsittelytieteessä ainakin hiukan), niin *periaatteessa* matemaattisesti erittäin lahjakkaiden ja riittävän hyvän muistin omaavien professorien, jotka pystyvät luomaan myös merkittävää *uutta* matemaattista kontribuutiota rutiininomaisesti (tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että väittäisin, että G olisi tuollainen professori…), pitäisi pystyä suorittamaan myös kaikki nuo muut tohtorintutkinnot enemmän tai vähemmän rutiininomaisesti ja käytännössähän etenkin ns. puhtaan matematiikan professorit usein katsovatkin ns. nenänvarttaan pitkin muita professoreja, silloin kun näiden katse välttää...
Käytännössä tuollaista "laaja-alaista tohtoroitumista" kuitenkin tapahtuu hyvin harvoin; monista eri syistä, joista eräs on se, että siitä ei välttämättä olisi riittävän suurta hyötyä yksilötasolla, jotta panostus olisi taloudellisesti kannattavaa. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan jaksa uskoa, että *mikään* sellainen tieteenala, jolla ei edes *käytetä* oikeasti vaativaa korkeampaa matematiikkaa, olisi mitenkään ylivoimainen omaksuttavaksi suhteellisen nopeasti; tai hyvinkin nopeasti, etenkään sellaisille neroille, jotka ovat matemaattisesti hyvin lahjakkaita (tämäkään ei tietenkään tarkoita sitä, että G välttämättä olisi tuollainen professori…), joskin tuollainen omaksuminen voi olla työlästä substanssin määrän vuoksi.
Käytännössä, tehokkainta myös yliopistoissa, on kuitenkin se, että kukin keskittyy siihen tieteenalaan, jolta omaa parhaat valmiudet, mm. koska se mahdollistaa tehokkaan työnjaon. Nykyään professoritason tehtäväntäytöissä tosin usein pidetään ainakin ns. paperilla positiivisena sitä, että on kykenevä tieteidenväliseen toimintaan, mutta käytännössä usein terävimpään kansainväliseen kärkeen pääseminen edellyttää kuitenkin nimenomaan keskittymistä varsin kapeaan oman tieteenalansa osa-alueeseen.
Tämäkään ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö *riittävän älykäs* ja motivoitunut professori pystyisi tarvittaessa nopeasti "valtaamaan" myös muita osa-alueita hallintaansa siten, että kykenee julkaisemaan niiltä tuloksia kansainvälisellä tasolla (tämä kaikki ei kuitenkaan tietenkään myöskään tarkoita edes sitä, että esim. nimenomaan G olisi todistetusti erityisen älykäs professori tai etenkään sitä, että hän olisi tieteellinen asiantuntija darwinismin suhteen... :D).Etköhän nyt ylikorosta matematiikkaa. Muut luonnontieteet ei suinkaan perustu siihen vaan matematiikka on luonnontieteiden pikku apulainen.
kekek-kekek kirjoitti:
Etköhän nyt ylikorosta matematiikkaa. Muut luonnontieteet ei suinkaan perustu siihen vaan matematiikka on luonnontieteiden pikku apulainen.
Matematiikka on aksiomaattinen tiede ja sellaisena hyvin erilainen kuin luonnon havainnointiin ja ymmärtämiseen perustuvat luonnontieteet.
Kilgore.Trout kirjoitti:
Matematiikka on aksiomaattinen tiede ja sellaisena hyvin erilainen kuin luonnon havainnointiin ja ymmärtämiseen perustuvat luonnontieteet.
Minusta matematiikka ei ole tiede ensinkään vaan oppirakennelma.
kekek-kekek kirjoitti:
Minusta matematiikka ei ole tiede ensinkään vaan oppirakennelma.
Fysiikan, eli kaiken olemassaolevan kuvaamisen kieli, on matematiikka. Matematiikka taas on logiikkaa puhtaimmillaan.
Ehkä juuri siksi en matiikkaa ole koskaan tajunnutkaan. Kertotalu vielä menietteli mutta lukion pitkä oli jo hiinä ja hiinä. Vaikka myöhemmin jouduin tutustumaan Fourier'n muunnokseen ja lappalaiskäännökseen muutamien muiden kommervenkkien ohella, en minä matiikkaa ikinä ymmärtänyt. Pelkkää ulkolukua ja soveltamista. Logiikasta Boolen algebran sovellutukset sentään tulivat tutuksi, koska ne olivat riittävän yksinkertaisia apinanaivoilleni.
Kiinnostava urheiluohjelma telkusta ja vähän liikaa punkkua, niin johan lähti runosuoni pursuilemaan. Taitaa olla parasta lopettaa kirjoittelu tältä illalta. Kohta älykkäiden ajatusten joukko on yhtä kuin tyhjä joukko.agnoskepo kirjoitti:
Fysiikan, eli kaiken olemassaolevan kuvaamisen kieli, on matematiikka. Matematiikka taas on logiikkaa puhtaimmillaan.
Ehkä juuri siksi en matiikkaa ole koskaan tajunnutkaan. Kertotalu vielä menietteli mutta lukion pitkä oli jo hiinä ja hiinä. Vaikka myöhemmin jouduin tutustumaan Fourier'n muunnokseen ja lappalaiskäännökseen muutamien muiden kommervenkkien ohella, en minä matiikkaa ikinä ymmärtänyt. Pelkkää ulkolukua ja soveltamista. Logiikasta Boolen algebran sovellutukset sentään tulivat tutuksi, koska ne olivat riittävän yksinkertaisia apinanaivoilleni.
Kiinnostava urheiluohjelma telkusta ja vähän liikaa punkkua, niin johan lähti runosuoni pursuilemaan. Taitaa olla parasta lopettaa kirjoittelu tältä illalta. Kohta älykkäiden ajatusten joukko on yhtä kuin tyhjä joukko.Etkös kuitenkin ole jonkin sortin teknikko tai insinööri vai miten se asia olikaan? Niin, mainitsen vain tämän kysymyksen myötä, että on huojentavaa kuulla muiltakin, ettei se matematiikka aina niin helppoa ole. Onhan se aina oivaltamisen iloa kun se toimii, mutta joskus sitä iloa tuntuu olevan liian harvoin. Itselläni olutsuoni sykki innoittamaan tämän jaaritelman.
Katsoin wikistä (engl.) ettei matematiikalla ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Tuossa kun puhuivat edellä, että olisi aksiomaattinen tiede tai, ettei olisikaan tiede... niin ajattelin, että tarvitseeko tuo edes määritelmää? Jos matematiikka on vain matematiikkaa? Noh, siitä lienemme samaa mieltä kaikki keskenämme, että se vaatii perehtymistä ja aina se ei ole helppoa, mutta että yleensä se on palkitsevaa ja hyödyllistä, joten kippis matematiikalle!- Anonyymi
Naturalisti kirjoitti:
Etkös kuitenkin ole jonkin sortin teknikko tai insinööri vai miten se asia olikaan? Niin, mainitsen vain tämän kysymyksen myötä, että on huojentavaa kuulla muiltakin, ettei se matematiikka aina niin helppoa ole. Onhan se aina oivaltamisen iloa kun se toimii, mutta joskus sitä iloa tuntuu olevan liian harvoin. Itselläni olutsuoni sykki innoittamaan tämän jaaritelman.
Katsoin wikistä (engl.) ettei matematiikalla ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Tuossa kun puhuivat edellä, että olisi aksiomaattinen tiede tai, ettei olisikaan tiede... niin ajattelin, että tarvitseeko tuo edes määritelmää? Jos matematiikka on vain matematiikkaa? Noh, siitä lienemme samaa mieltä kaikki keskenämme, että se vaatii perehtymistä ja aina se ei ole helppoa, mutta että yleensä se on palkitsevaa ja hyödyllistä, joten kippis matematiikalle!Matematiikkaa on sanottu vanhimmaksi tieteeksi ja toisaalta sitä on sanottu ainoaksi tieteeksi, jonka taskulaskinkin hoitaa ihmistä paremmin ja tarkemmin.
Olen harrastanut tieteiden historiaa jo kymmeniä vuosia ja ajattelin melko äskettäin tutustua myös "Tieteiden kuningattareen". Carl Boyerin kirjan ensimmäinenkin osa oli minulle liian raskas.
Pieni ote kyseisestä yli 450 sivuisesta ensimmäisestä osasta: "Kolme termiä sisältävän toisen asteen yhtälön ratkaisu näyttää oleen * muinaisten* ( Oma lisäykseni) egyptiläisten algebrallisille kyvyille liian vaativa tehtävä, mutta Otto Neugebauer paljasti vuonna 1930, että babylonialaiset käsittelivät niitä tehokkaasti jo vanhemmissa onglmaa käsittlevissä teksteissä." (Osa 1 s. 62).
Kuinka moni palstan kirjoittajista osaisi ratkaista kolmetermisiä toisen asteen yhtälöitä etenkään, jos kouluajoista on kymmeniä vuosia. Eivät ne muinaiset ihmiset tyhmiä olleet.
Kyllä "... jonkin sortin teknikko tai insinööri" tai ainakin nuorena reipas poika. Nykyään olen eläkeläinen, joka pyrkii olemaan tekniikan suhteen minimalisti. Tekniikkaa tarvitaan vain se, mitä kyseisen toiminnon toteuttaminen minimissään vaatii. Entisellä tietoliikenteen ammattilaisella, eli minulla, ei vieläkään ole älypuhelinta. Se lienee asia, jonka suhteen joudun antamaan kohta periksi.
Sen verran vielä matematiikasta, että ilmiön ymmärtäminen on se, mikä on tärkeää. Tutkayhtälön tai radiokanavan yhtälön voi joko opetella ulkoa, tai sisäistää niin, että sen kykenee tarvittaessa johtamaan. Pidin aina jälkimmäistä tapaa hyödyllisempänä.
Ei rek Agno Anonyymi kirjoitti:
Matematiikkaa on sanottu vanhimmaksi tieteeksi ja toisaalta sitä on sanottu ainoaksi tieteeksi, jonka taskulaskinkin hoitaa ihmistä paremmin ja tarkemmin.
Olen harrastanut tieteiden historiaa jo kymmeniä vuosia ja ajattelin melko äskettäin tutustua myös "Tieteiden kuningattareen". Carl Boyerin kirjan ensimmäinenkin osa oli minulle liian raskas.
Pieni ote kyseisestä yli 450 sivuisesta ensimmäisestä osasta: "Kolme termiä sisältävän toisen asteen yhtälön ratkaisu näyttää oleen * muinaisten* ( Oma lisäykseni) egyptiläisten algebrallisille kyvyille liian vaativa tehtävä, mutta Otto Neugebauer paljasti vuonna 1930, että babylonialaiset käsittelivät niitä tehokkaasti jo vanhemmissa onglmaa käsittlevissä teksteissä." (Osa 1 s. 62).
Kuinka moni palstan kirjoittajista osaisi ratkaista kolmetermisiä toisen asteen yhtälöitä etenkään, jos kouluajoista on kymmeniä vuosia. Eivät ne muinaiset ihmiset tyhmiä olleet.
Kyllä "... jonkin sortin teknikko tai insinööri" tai ainakin nuorena reipas poika. Nykyään olen eläkeläinen, joka pyrkii olemaan tekniikan suhteen minimalisti. Tekniikkaa tarvitaan vain se, mitä kyseisen toiminnon toteuttaminen minimissään vaatii. Entisellä tietoliikenteen ammattilaisella, eli minulla, ei vieläkään ole älypuhelinta. Se lienee asia, jonka suhteen joudun antamaan kohta periksi.
Sen verran vielä matematiikasta, että ilmiön ymmärtäminen on se, mikä on tärkeää. Tutkayhtälön tai radiokanavan yhtälön voi joko opetella ulkoa, tai sisäistää niin, että sen kykenee tarvittaessa johtamaan. Pidin aina jälkimmäistä tapaa hyödyllisempänä.
Ei rek AgnoMatematiikka tieteenä ei ole laskentoa vaan deduktiivista päättelyä, jolla todistetaan alunperin matematiikan alkuaksiomista johdettuja käsitteellisiä riippuvaisuuksia. Sitä ei tehdä taskulaskimilla. Yliopistolla sanottiin aikanaan, että jos haluat laskea, niin älä ala lukemaan matematiikkaa vaan ala lukemaan fysiikkaa. Yliopistomatematiikassa ei lasketa vaan todistetaan.
On oikeastaan paradoksi, että vaikka matematiikka ei ole tieteenä oikeastaan mitenkään johdettu meitä ympäröivästä fysikaalisesta todellisuudesta, vaan on puhtaan käsitteellistä, se on silti ylivertainen työkalu ympäröivän todellisuuden mallintamisessa ja ymmärtämisessä.- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Matematiikka tieteenä ei ole laskentoa vaan deduktiivista päättelyä, jolla todistetaan alunperin matematiikan alkuaksiomista johdettuja käsitteellisiä riippuvaisuuksia. Sitä ei tehdä taskulaskimilla. Yliopistolla sanottiin aikanaan, että jos haluat laskea, niin älä ala lukemaan matematiikkaa vaan ala lukemaan fysiikkaa. Yliopistomatematiikassa ei lasketa vaan todistetaan.
On oikeastaan paradoksi, että vaikka matematiikka ei ole tieteenä oikeastaan mitenkään johdettu meitä ympäröivästä fysikaalisesta todellisuudesta, vaan on puhtaan käsitteellistä, se on silti ylivertainen työkalu ympäröivän todellisuuden mallintamisessa ja ymmärtämisessä.Viisaasti kirjoitettu ja olet varmasti oikessa.
Siitä huolimatta komppaan myös Agnon maanläheisempää suhtautumista. Tavan tallaajalle rosenttilasku aiheuttaa pään raapimista ja kuten Agno kirjoitti, ilmiön ymmärtäminen on kaavan osaamista tärkeämpää.
Matematiikka yliopiston oppiaineena taitaa olla aivan muuta kuin rosenttilaskua, tai mitään muutakaan sellaista, mitä yleissivistävässä koululaitoksessamme opetetaan oppivelvollisillemme.
M.O.V - Anonyymi
kekek-kekek kirjoitti:
Etköhän nyt ylikorosta matematiikkaa. Muut luonnontieteet ei suinkaan perustu siihen vaan matematiikka on luonnontieteiden pikku apulainen.
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kekek-kekek: "Etköhän nyt ylikorosta matematiikkaa. Muut luonnontieteet ei suinkaan perustu siihen vaan matematiikka on luonnontieteiden pikku apulainen."
Luonnontieteet eivät tosiaan perustu matematiikkaan, vaan *havaitsemiseen*, joka edellyttää *fysikaalisen* perustan, joskaan tietenkään pelkkä havaitseminen ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan mm. havaintojen kuvauksia, joiden osalta tapana on käyttää matemaattista notaatiota, mm. sen yksiselitteisyyden vuoksi. Lisäksi, itseasiassa myös matematiikka edellyttää havaintojen tekemistä, siinä merkityksessä, että tietenkin myös kaikki matemaatikot ovat olleet olleet vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja tehneet havaintoja, mikä on omalta osaltaan mahdollistanut matematiikan kehittämisen ja tietysti myös kaikilla matemaatikoilla on ollut fysikaalinen perusta.
Luonnontieteellisten ilmiöiden kuvaaminen on kuitenkin vain eräs matematiikan *sovelluskohteista*, eivätkä *kuvattavat* luonnontieteelliset ilmiöt sinällään rajaa ns. puhtaan matematiikan formalismien yleistä kognitiivista kompleksisuutta, joskin tietysti matemaatikoiden fysikaalinen perusta; liittyen havaintojen tekemiseen, asettaa rajoitteensa tuolle kognitiiviselle kompleksisuudelle.
Tarkoittaa sanoa sitä, että on olemassa sellaisia; potentiaalisesti myös käytännön sovellusten kannalta hyödyllisiä, matematiikan osa-alueita, joiden ymmärtäminen vaatii enemmän älyllistä kyvykkyyttä, kuin *tunnettujen* luonnontieteen kuvaamien ilmiöiden ymmärtäminen, joskin tietysti älyllistä haasteellisuutta lisää myös mm. se, *jos* käytettävissä on vain puutteellista tietoa ymmärrettävistä ilmiöistä... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viisaasti kirjoitettu ja olet varmasti oikessa.
Siitä huolimatta komppaan myös Agnon maanläheisempää suhtautumista. Tavan tallaajalle rosenttilasku aiheuttaa pään raapimista ja kuten Agno kirjoitti, ilmiön ymmärtäminen on kaavan osaamista tärkeämpää.
Matematiikka yliopiston oppiaineena taitaa olla aivan muuta kuin rosenttilaskua, tai mitään muutakaan sellaista, mitä yleissivistävässä koululaitoksessamme opetetaan oppivelvollisillemme.
M.O.VNimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Anonyymi: "Matematiikka yliopiston oppiaineena taitaa olla aivan muuta kuin rosenttilaskua, tai mitään muutakaan sellaista, mitä yleissivistävässä koululaitoksessamme opetetaan oppivelvollisillemme."
Hauska esimerkki tuohon liittyen on se, että esim. A.N. Whitehead:in ja Bertrand Russell:in vuoden 1910 suurteoksessa: "Principia Mathematica"; jonka tavoitteena oli luoda matematiikalle minimaalisen määrän aksioomia sisältävä *perusta* logiikan avulla, väitteen: "1 1 = 2" todistusta (joka on esitetty kohtaan *54.43 liittyvässä kuvassa, ohessa viitatulla sivulla) edeltää yli sata sivua matematiikkaa, mutta silti esim. Gödel kritisoi PA:ta formaalin täsmällisyyden puutteista ja karakterisoi sitä jopa "huomattavana askeleena taaksepäin", erityisesti käytetyn formalismin syntaksin täsmälliseen määrittelyyn liittyen.
Joku mainitsi edellä "Tieteiden kuningatar" -teoksen, jota noin tuhat-sivuista teosta voidaan lähinnä pitää matematiikan historian kuvauksena ns. maallikoille, kun taas PA oli aikoinaan lähinnä matematiikan professoreille yms. tarkoitettu kuvaus matematiikan perusteista. :D
https://en.wikipedia.org/wiki/Principia_Mathematica - Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Entäpä ne tuhannet ja tuhannet biologian professorit jotka ovat oman tutkimustyönsä kautta tulleet siihen johtopäätökseen, että evoluutioteoria on erinomaisen hyvä selitys maapallon biodiversiteetin synnylle ole "keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa". Tämän lisäksi he ovat maailman parhaita osaajia biologiassa.
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "Entäpä ne tuhannet ja tuhannet biologian professorit jotka ovat oman tutkimustyönsä kautta tulleet siihen johtopäätökseen, että evoluutioteoria on erinomaisen hyvä selitys maapallon biodiversiteetin synnylle ole "keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa". Tämän lisäksi he ovat maailman parhaita osaajia biologiassa."
Keskustelu tässä ketjussa on monilta osin hassua siinä mielessä, että ns. "auktoriteettiin vetoaminen" on kaikenkaikkiaan tunnettu argumentaatiovirhe, eli periaatteessa pitäisi kiinnittää huomiota väitteiden esittäjien *argumentteihin*, eikä heidän yleiseen tai erityiseen tieteelliseen pätevyyteensä tietyllä alalla; siis pohdittaessa esim. G:n evoluutioteoriaa koskevien näkemysten oikeellisuutta.
Tieteellinen pätevyys on tietysti hyvin relevantti arviointikriteeri; tai siis ainakin sen pitäisi olla sitä, päätettäessä esim. siitä, että *kenestä* tulee professori tiettyyn tehtävään/virkaan liittyen, mutta ei päätettäessä esim. siitä, että hyväksytäänkö tietty *väite* julkaistavaksi vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisusarjassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auktoriteettiin_vetoaminen
Asia erikseen on se, että professorit ovat keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa; tietysti myös biologian alalla, ja tämän vuoksi en siis ollenkaan epäile, etteikö *osa professoreista* pystyisi *ymmärtämään*; asianmukaisella panostuksella, myös muita kuin sitä tieteenalaa, jolta omaa tutkintoja; etenkin siis sellaisia tieteenaloja, jotka ovat ns. vähemmän kovia kuin se, jolta heillä on tutkinto. Ei siis *tarvitse* ymmärtää, mutta *saa* ymmärtää, jos siis *pystyy* ymmärtämään. :D
Jos esim. G on eri mieltä "biologian professorien hyvin selvän enemmistön" kanssa evoluutioteoriaan liittyvistä kysymyksistä, niin silloin hän tietysti on *erittäin todennäköisesti* väärässä noihin kysymyksiin liittyen ja käytännön tasolla tilanne voi hyvinkin olla se, että hän ei onnistu julkaisemaan mitään evoluutioteoriaan liittyvää ja käytännössähän tilanne G:n osalta on myös se, että hän vaikuttaa; ainakin Wikipedian kuvausten perusteella, ultrakonservatiiviselta, mikä selittänee omalta osaltaan myös hänen evoluutiota koskevia näkemyksiään.
Auktoriteettiin vetoamista (tai tietenkään myöskään kirjoittajan taustaan liittyviä ad hominem:eja) ei siis kuitenkaan voida tai sitä ei siis pitäisi käyttää kriteerinä esim. arvioitaessa julkaistavaksi tarkoitettujen käsikirjoitusten tieteellistä hyvyyttä tai niiden sisältämien väitteiden oikeellisuutta, joskin tietysti asiat pitää mm. kyetä esittämään siten, että käytetään sellaista terminologiaa, jota ko. tieteenalalla on tapana käyttää, jotta potentiaalinen julkaisu on ymmärrettävä sen todennäköiselle lukijakunnalle ja tietysti potentiaalinen julkaisu pitää myös pystyä liittämään asianmukaisesti ko. tieteenalan aiempiin relevanteimpiin julkaisuihin ja jos noissa julkaisuissa esitetyt näkemykset ovat räikeästi ristiriidassa omien julkaistavaksi tarjottavien näkemysten kanssa, niin julkaisun hyväksytyksi saaminen voi edellyttää tavallistakin vakuuttavampaa todistusaineistoa... Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)
Kilgore.Trout: "Entäpä ne tuhannet ja tuhannet biologian professorit jotka ovat oman tutkimustyönsä kautta tulleet siihen johtopäätökseen, että evoluutioteoria on erinomaisen hyvä selitys maapallon biodiversiteetin synnylle ole "keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa". Tämän lisäksi he ovat maailman parhaita osaajia biologiassa."
Keskustelu tässä ketjussa on monilta osin hassua siinä mielessä, että ns. "auktoriteettiin vetoaminen" on kaikenkaikkiaan tunnettu argumentaatiovirhe, eli periaatteessa pitäisi kiinnittää huomiota väitteiden esittäjien *argumentteihin*, eikä heidän yleiseen tai erityiseen tieteelliseen pätevyyteensä tietyllä alalla; siis pohdittaessa esim. G:n evoluutioteoriaa koskevien näkemysten oikeellisuutta.
Tieteellinen pätevyys on tietysti hyvin relevantti arviointikriteeri; tai siis ainakin sen pitäisi olla sitä, päätettäessä esim. siitä, että *kenestä* tulee professori tiettyyn tehtävään/virkaan liittyen, mutta ei päätettäessä esim. siitä, että hyväksytäänkö tietty *väite* julkaistavaksi vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisusarjassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auktoriteettiin_vetoaminen
Asia erikseen on se, että professorit ovat keskimäärin hyvin valikoitunutta porukkaa; tietysti myös biologian alalla, ja tämän vuoksi en siis ollenkaan epäile, etteikö *osa professoreista* pystyisi *ymmärtämään*; asianmukaisella panostuksella, myös muita kuin sitä tieteenalaa, jolta omaa tutkintoja; etenkin siis sellaisia tieteenaloja, jotka ovat ns. vähemmän kovia kuin se, jolta heillä on tutkinto. Ei siis *tarvitse* ymmärtää, mutta *saa* ymmärtää, jos siis *pystyy* ymmärtämään. :D
Jos esim. G on eri mieltä "biologian professorien hyvin selvän enemmistön" kanssa evoluutioteoriaan liittyvistä kysymyksistä, niin silloin hän tietysti on *erittäin todennäköisesti* väärässä noihin kysymyksiin liittyen ja käytännön tasolla tilanne voi hyvinkin olla se, että hän ei onnistu julkaisemaan mitään evoluutioteoriaan liittyvää ja käytännössähän tilanne G:n osalta on myös se, että hän vaikuttaa; ainakin Wikipedian kuvausten perusteella, ultrakonservatiiviselta, mikä selittänee omalta osaltaan myös hänen evoluutiota koskevia näkemyksiään.
Auktoriteettiin vetoamista (tai tietenkään myöskään kirjoittajan taustaan liittyviä ad hominem:eja) ei siis kuitenkaan voida tai sitä ei siis pitäisi käyttää kriteerinä esim. arvioitaessa julkaistavaksi tarkoitettujen käsikirjoitusten tieteellistä hyvyyttä tai niiden sisältämien väitteiden oikeellisuutta, joskin tietysti asiat pitää mm. kyetä esittämään siten, että käytetään sellaista terminologiaa, jota ko. tieteenalalla on tapana käyttää, jotta potentiaalinen julkaisu on ymmärrettävä sen todennäköiselle lukijakunnalle ja tietysti potentiaalinen julkaisu pitää myös pystyä liittämään asianmukaisesti ko. tieteenalan aiempiin relevanteimpiin julkaisuihin ja jos noissa julkaisuissa esitetyt näkemykset ovat räikeästi ristiriidassa omien julkaistavaksi tarjottavien näkemysten kanssa, niin julkaisun hyväksytyksi saaminen voi edellyttää tavallistakin vakuuttavampaa todistusaineistoa...Jos ja kun auktoriteetteihin vetoaminen on argumentointivirhe, niin avaus on virhe. Sehän alkaa: "Kuuluisa Yalen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori David Gelernter ..."
Gelernterin ja biologian professorien argumentastiot eivät ole vertailukelpoisia. G esittää mielipiteitään ja biologian professorit tekevät vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia.
- Anonyymi
Miksi Roy nykyään puhuu jatkuvasti että ottaavat yhteyttä työpaikalle?..
Martyrisoitumista siitä, että joku on kuulemma ottanut hänen työpaikalleen yhteyttä hänen nettihihhuloinneistaan ja niiden implikaatioista sitä kohtaan, että hän olisi epäpätevä työssään opettajana. Periaatteessa täysin tarpeeton yhteydenotto (koska ihmisillä on oikeus sekoilla vapaa-ajallaan mitä haluavat, lain puitteissa) on nyt hänen hihassaan menestystä apologeettisessa taistelussa sielunvihollista vastaan osoittava ansaittu natsa. Muotoilultaanhan tuollainen ajatus on sitä, että "jos he ovat tarpeeksi eri mieltä kanssani ja sanovat sen tarpeeksi äänekkäästi, se tarkoittaa, että olen oikeassa", eli hevonpaskaa.
>Onko ihme, että älykkäät ihmiset alkavat luopua darwinismista, teoriasta, joka on täysin järjetön ja jolle tiede ei anna tukeaan?
Ihmeellisellä tavalla tämä luopuminen seuraa aina uskoon hurahtamista. Ja kuten tiedämme, älykkyys torjuu fundamentalismia varsin tehokkaasti. Siihen mukaan lähteminen on pitkälle koulutetuilla ja älykkäillä ihmisillä hyvin harvinaista ja yhä harvinaistuu. Joten vastaus kuuluu: kyllähän se vähän ihme on.
>Mutta tietysti tämän palstan evoluutiouskovaiset nyt varmaankin kirjoittavat Gelernterin työnantajalle, että 'Teillä on siellä professori, joka ei usko evoluutioon.'
Tämä on niin moninaisin tavoin pöhkö ja suorastaan sairasmielinen virke, että kun kirjoittelet tällaista jo työvuoden alussa, voi vain ihmetellä miten selviydyt ensi talvesta yli.- Anonyymi
Älykkäät ihmiset hurahtavat johonkin ihmisen mielikuvituksen tuottamaan kuvitelmaan. Näitä kuvitelmia on keksitty toinen toistaan ihanampia, jokaiselle omansa.
"Gelernter mainitsi teoksessaan kambrin räjähdyksen yhtenä ylitsepääsemättömänä darwinismin ongelmana. Tämä johtuu siitä, että fossiiliaineisto osoittaa, että "hämmästyttävä määrä uusia eliöitä - mukaan lukien kaikkien aikojen ensimmäiset eläimet - ilmaantuu yhtäkkiä fossiiliaineistoon"
Melko erikoista, että 6000 vuotta vanhaan maailmaan uskova hakee tukea evoluutiovastaisuudelleen kambrin "räjähdyksestä", joka tapahtui yli 500 miljoonaa vuotta sitten.
Mutta kun taistellaan Evoluutionismin Perkelettä vastaan, niin kaikki käy. Silloin kambrin räjähdys on totta ja islamilaiset ja juutalaisetkin ovat kristittyjä.
ROT:lla on niin vimmainen kiire suoltaa tekstejään, ettei hän enää ajattele, mitä kirjoittaa. Kun kerta toisensa jälkeen menee pahasti kiville, kuten tässäkin ketjussa, niin luikitaan ketjusta pois ja aloitetaan uusi spämmäys.Kambrikausi kesti vakavan tositieteen mukaan melkein 10 000 kertaa niin pitkään kuin ROT:n tunnustama koko maailmankaikkeuden historia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61247Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän181231Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11159- 41154
Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01134Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,01133Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin01128Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411124Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21105Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11100