Moraalinen kysymys auttamisesta

Hädänalainen pakolainen ei välttämättä ole köyhä, joten sinun rinnastuksesi ontuu myös.

Kyllähän tuon ymmärsi, ihan hyvä vertaus kahden välillä.
Turhaa aloit laajentamaan, kun et tuotakaan ymmärtänyt, niin miten sitten laajemmin sen käsittäisit. Laitoit kysyjälle sanat että miten kysyä, olet muka niin tietävä.

Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.
Nyt voit minutkin haukkua samaan syssyyn tapasi mukaan. Vaikkei haukkumiseni siihen nyt tuo mitään valaistusta, kuin ei vastauksesikaan.

Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran, ja kun yliopistot juuri heitä varten, niin siinä tulee molempien puolet heillä esille. Paljon myös itse opiskelijasta kiinni mitä tarttuu "kaaleen". Elämä ja opiskelu sitä ettei se ala eikä pääty yliopistossa.

Anonyymi kirjoitti:

Hädänalainen pakolainen ei välttämättä ole köyhä, joten sinun rinnastuksesi ontuu myös.

"Että vaikeaa on, en keksi ainakaan minä siihen mitään vastausta. Toverit varmaan täällä tietää, että se kepun vika."

Ja sinä tulkitset sen tavallasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän tuon ymmärsi, ihan hyvä vertaus kahden välillä.
Turhaa aloit laajentamaan, kun et tuotakaan ymmärtänyt, niin miten sitten laajemmin sen käsittäisit. Laitoit kysyjälle sanat että miten kysyä, olet muka niin tietävä.

Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.
Nyt voit minutkin haukkua samaan syssyyn tapasi mukaan. Vaikkei haukkumiseni siihen nyt tuo mitään valaistusta, kuin ei vastauksesikaan.

Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran, ja kun yliopistot juuri heitä varten, niin siinä tulee molempien puolet heillä esille. Paljon myös itse opiskelijasta kiinni mitä tarttuu "kaaleen". Elämä ja opiskelu sitä ettei se ala eikä pääty yliopistossa.

Lue lisää

Sanoo itse "yliopistonmies"?

Anonyymi kirjoitti:

Sanoo itse "yliopistonmies"?

Ymmätkö edes asiasta mitään, silti vastaan panet.
" en tiedä mitään, mutta hanttiin pistän"
Uunona turhaa otat kantaa muiden puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän tuon ymmärsi, ihan hyvä vertaus kahden välillä.
Turhaa aloit laajentamaan, kun et tuotakaan ymmärtänyt, niin miten sitten laajemmin sen käsittäisit. Laitoit kysyjälle sanat että miten kysyä, olet muka niin tietävä.

Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.
Nyt voit minutkin haukkua samaan syssyyn tapasi mukaan. Vaikkei haukkumiseni siihen nyt tuo mitään valaistusta, kuin ei vastauksesikaan.

Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran, ja kun yliopistot juuri heitä varten, niin siinä tulee molempien puolet heillä esille. Paljon myös itse opiskelijasta kiinni mitä tarttuu "kaaleen". Elämä ja opiskelu sitä ettei se ala eikä pääty yliopistossa.

Lue lisää

>>Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.<<

Alat pikku hiljaa edistyä kommenteissasi.

>>Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran<<

Mutta sitten kuitenkin nopea paluu sille vanhalle tasollesi.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.<<

Alat pikku hiljaa edistyä kommenteissasi.

>>Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran<<

Mutta sitten kuitenkin nopea paluu sille vanhalle tasollesi.

Lue lisää

Niin, tiedätkö mikä ero kysyjän kysymykseen on ?
Et !
Sen arvasin, alat muuta kertomaan kun et osaa näitä.
Miksi edes vastata jos ei asiaa tunne.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.<<

Alat pikku hiljaa edistyä kommenteissasi.

>>Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran<<

Mutta sitten kuitenkin nopea paluu sille vanhalle tasollesi.

Lue lisää

Sinä se sitten osaat.


Tulin vielä pistelehtimään pujama päällä'.
https://crop.kaleva.fi/sOmbbe-8HpXZm5zjxCP8mzTFPPE=/smart/http://kuvat.kaleva.fi/cartoons/5aa4ab58cd7e41108213fd93e4dc73df.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Ymmätkö edes asiasta mitään, silti vastaan panet.
" en tiedä mitään, mutta hanttiin pistän"
Uunona turhaa otat kantaa muiden puolesta.

No missäs tiedekunnassa olet opiskellut sekä milloin ja mistä teit väitöskirjan? Kun kerran kansakoulunkin väität käyneesi. Entä lukio ja ne pari korkeakoulututkintoa? Siinä on kiirettä pitänyt. Oletko kenties koskaan ehtinyt töissä ollakaan, vaikka olet kertonut olleesi sotilasneuvonantajana Ruotsissa ja uusimpana tietona vielä kotimaassa johtavana virkamiehenä?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän tuon ymmärsi, ihan hyvä vertaus kahden välillä.
Turhaa aloit laajentamaan, kun et tuotakaan ymmärtänyt, niin miten sitten laajemmin sen käsittäisit. Laitoit kysyjälle sanat että miten kysyä, olet muka niin tietävä.

Kyllä minä kysymyksen tajusin, mutten vastausta siihen osaa sanoa.
Nyt voit minutkin haukkua samaan syssyyn tapasi mukaan. Vaikkei haukkumiseni siihen nyt tuo mitään valaistusta, kuin ei vastauksesikaan.

Tiedätkö Pysy edes mikä ero -huippu ja -tavallisella yliopistolla ?
Et tiedä, kun ei moni muukaan tiedä, kun se ero voi olla ettei eroa olekkaan. Nimittäin opiskelevat vaihtaa yliopistoissa paikkojaan aina jonkin verran, ja kun yliopistot juuri heitä varten, niin siinä tulee molempien puolet heillä esille. Paljon myös itse opiskelijasta kiinni mitä tarttuu "kaaleen". Elämä ja opiskelu sitä ettei se ala eikä pääty yliopistossa.

Lue lisää

Avaus oli oikein hyvä. Pysty viisastelee tapansa mukaan lillukanvarsien kanssa eikä näe isoa kuvaa.
Mitä avaukseen tulee pääsääntöisesti olisi parempi kun kaikki mahdollisuuksien mukaan auttaisivat itse itseään ja jos autetaan avun tulee olla vastikkeellusta.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Avaus oli oikein hyvä. Pysty viisastelee tapansa mukaan lillukanvarsien kanssa eikä näe isoa kuvaa.
Mitä avaukseen tulee pääsääntöisesti olisi parempi kun kaikki mahdollisuuksien mukaan auttaisivat itse itseään ja jos autetaan avun tulee olla vastikkeellusta.

Lue lisää

Lestakeputrolli tuli jälleen viisastelemaan. Oletko edes kansakoulua käynyt? Vaikutat niin uunolta jutuissasi.

Anonyymi kirjoitti:

Lestakeputrolli tuli jälleen viisastelemaan. Oletko edes kansakoulua käynyt? Vaikutat niin uunolta jutuissasi.

Ja sinä et selvästikään ole käynyt kuin Sirola Opiston.

Anonyymi kirjoitti:

Hädänalainen pakolainen ei välttämättä ole köyhä, joten sinun rinnastuksesi ontuu myös.

Eikä hädänalainen. Matut on otettu taloutta kannattelemaan eikös tämä ole jo hidasälyisimmillekin tullut selväksi.

Sodatkin pläänätään bildenberg kokouksissa etukäteen ja kyllä taloutta, aseteollisuutta kannattelemasn.

Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät ja maat jakautuvat mamuttajiin ja oman kansan etu edellä meneviin maihin. Ei ole vaikea arvata kummat voittavat jos puhutaan kansalaisten edusta, ei pienen eliitin taloudesta

Niin...
Niinkin myöhään opittiin hydrauli pumppujen teko kaivinkoneisiin kuin 1970 -luvulla, ne työsylinterit kyllä jo osattiin tehdä paljon aikaisemmin.
Vaijerikoneet oli hankalia, joita oli ennen. Niillä ei pystynyt painottamaan konetta ylös, kun vaatii sitä että saadaan kuokka maahan joka paikassa.

Tällainen 5-rivin tekniikka osa.

Sen tiedän vielä nykyaikaankin, että opsikelijat vaihtaa opiskelu paikkoja ja aloja paljonkin. Onko sitten huippu yliopisto vaan ihan tavanomaista opsikelua.

Yksi hyvä moraalin mitta on brasilialaisen ruuan käyttö. Mielpidepankki on täällä aiemmin vannonut ulkomaalaisaen lihan nimeen ja kehnunut kuinka ei käytä kotimaista ruokaa. Kalakin norjasta.

Kasvisyöjien korvikeruokien yksi pääraaka-aine on soija, jonka vuoksi niitä sademetsiä palaa, soijan kysyntä kun on länsimaisen kasvisrtuokabuumin myötä moninkertaistunut. Tofut, soijamaidot, soijapihvit, soijanakit jne jne. Kaikkiin noihin tarvitaan raaka-aineeksi soijaa, ja sitä Brasilia haluaa tuottaa, Osa jalostetaan elänrehuksi, sillekin riittää kysyntää kun jenkkifarmareiden menettämät Kiinan markkinat pitää täyttää muualta tulevalla ruualla.

Miten on MPP, vieläkö brassifile grillissäsi tirisee, vieläkö soijamaito on pöydässäsi? Noillahan kehuskelit aikanaan.

Ai niin, olet demari, siis kiellät tuollaisia koskaan kirjoittaneesi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin...
Niinkin myöhään opittiin hydrauli pumppujen teko kaivinkoneisiin kuin 1970 -luvulla, ne työsylinterit kyllä jo osattiin tehdä paljon aikaisemmin.
Vaijerikoneet oli hankalia, joita oli ennen. Niillä ei pystynyt painottamaan konetta ylös, kun vaatii sitä että saadaan kuokka maahan joka paikassa.

Tällainen 5-rivin tekniikka osa.

Sen tiedän vielä nykyaikaankin, että opsikelijat vaihtaa opiskelu paikkoja ja aloja paljonkin. Onko sitten huippu yliopisto vaan ihan tavanomaista opsikelua.

Lue lisää

Taitaa vaan olla niin, että noissa käytännön sovelluksissa, kaivureissa ja muissa koneissa, se osaaminen on siellä perusinsinöörien ja -teknikoiden sekä mekaanikkojen aivoissa kehitettyä. Metsäkonejätti Ponssekin ihan Vieremäläisten kyläseppien tuotekehityksestä alkunsa sai, kun piti parantaa koneiden luotettavuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa vaan olla niin, että noissa käytännön sovelluksissa, kaivureissa ja muissa koneissa, se osaaminen on siellä perusinsinöörien ja -teknikoiden sekä mekaanikkojen aivoissa kehitettyä. Metsäkonejätti Ponssekin ihan Vieremäläisten kyläseppien tuotekehityksestä alkunsa sai, kun piti parantaa koneiden luotettavuutta.

Lue lisää

Se on totta, mutta niissä aina hyvin hienomekaanisia osia -laitteita, jotka pitää tehdä niihin erikoistuneissa tehtaissa. Mainitsin hydraulipumpun, joka kaivureissa "sydän nykyään. Niitä ei joka pajassa tehdä, ja ne vaatii mainittuja osaamisia.
Myös Ponsse ostaa näitä ao tekijöiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Se on totta, mutta niissä aina hyvin hienomekaanisia osia -laitteita, jotka pitää tehdä niihin erikoistuneissa tehtaissa. Mainitsin hydraulipumpun, joka kaivureissa "sydän nykyään. Niitä ei joka pajassa tehdä, ja ne vaatii mainittuja osaamisia.
Myös Ponsse ostaa näitä ao tekijöiltä.

Lue lisää

Hydraulipumppu ei nyt varsinainen hienomekaaninen laite ole, venttiilipöytä sitä on, ja riippuen ohjaustavasta saattaa siellä elektroniikkaakin nykyisellään olla. Sellainen perinteinen vipukäyttö ei paljoa vaadi, mutta nykyisin alkaa olla sähköhydlausia ohjauksia. Kaksivipuisella perinteisellä olen itsekin kaivellut tassuille omat, joskus aikanaan nelivipuisellakin harjoitellut.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi hyvä moraalin mitta on brasilialaisen ruuan käyttö. Mielpidepankki on täällä aiemmin vannonut ulkomaalaisaen lihan nimeen ja kehnunut kuinka ei käytä kotimaista ruokaa. Kalakin norjasta.

Kasvisyöjien korvikeruokien yksi pääraaka-aine on soija, jonka vuoksi niitä sademetsiä palaa, soijan kysyntä kun on länsimaisen kasvisrtuokabuumin myötä moninkertaistunut. Tofut, soijamaidot, soijapihvit, soijanakit jne jne. Kaikkiin noihin tarvitaan raaka-aineeksi soijaa, ja sitä Brasilia haluaa tuottaa, Osa jalostetaan elänrehuksi, sillekin riittää kysyntää kun jenkkifarmareiden menettämät Kiinan markkinat pitää täyttää muualta tulevalla ruualla.

Miten on MPP, vieläkö brassifile grillissäsi tirisee, vieläkö soijamaito on pöydässäsi? Noillahan kehuskelit aikanaan.

Ai niin, olet demari, siis kiellät tuollaisia koskaan kirjoittaneesi.

Lue lisää

En ole koskaan kehunut, että en käyttäisi kotimaista ruokaa. Minulle eri hyödykkeiden valmistusmaa ei ole ensisijainen valintakriteeri kulutuspäätöksille. Olen varmaan joskus kirjoittanut, että ostoskoriini on valikoitunut brasialaista naudan sisäfilettä nykyhinnoilla noin 20 eurolla kilo, kun vastaavaa kotimaista tuotetta oli saatavilla 55 euroa kilo. Kun hintaero on ollut yli kaksinkertainen samasta tuotteesta, moni kuluttaja miettii mihin rahansa panee. Kun siis ostaa brasiliaista filettä kotimaisen sijaan, saa hintaerolla vielä kyytipojaksi vaikkapa erinomaista chileläistä punaviiniä. Nykyään kotimaistakin tuotetta on alkanut olla myynnissä alle kolmenkympin, joten olen voinut suosia myös kotimaista. Tällaisiin ostoksiin tulee kyllä harvoin laitettua rahaa, koska olen vähentänyt huomattavan paljon punaisen lihan syöntiä.

Olen ostellut edelleen norjalaista Norjan lohta, en ole törmännyt kaupoissa kotimaiseen Norjan loheen. Soijamaitoa en varmaan koskaan maistanutkaan. En edes tiedä, että sellaista on kaupan. Juon aika harvoin maitotuotteita saati niiden korvikkeita. Vesi kelpaa arkiruuan juomaksi. Viikonloppuisin tulee juotua aika usein viiniä ruuan kanssa. En juo koskaan viinirypäleistä valmistettua kotimaista viiniä enkä paljon muistakaan marjoista tehtyä kotimaista. Muutaman kerran olen nuorempana yrittänyt valmistaa kotiviiniä, mutta oli sen verran pahanmakuista, että arvelen kotimaisen olevan senkin vuoksi kelvotonta tässä tuoteryhmässä.

Jos kotimaiset ruuan tuottajat oppisivat tuottamaan ruokansa kohtuuhinnalla, niin ostaisin varmasti kotimaista. Valitettavasti maatalous on osin pilannut yhden mieluisan kotimaisen ruuan eli kalan. Siika, muikku, ahven, hauki, kuha ja lohi ovat herkullisia tuotteita, mutta kalastus tuntuu vain vähentyneen. Samoin kotimaiset sienet ja marjat olisivat hyviä, mutta vaikuttaa siltä, että suomalainen ei enää uskalla metsään mennä.

Syöminen ja juominen ovat minusta huonoja moraalin mittareita. Niitä meidän pitää kaikkien nauttia ihan vaan elääksemme. Jos meiltä lähetetään esimerkiksi ruoka-apua johonkin kehitysmaahan, en usko, että nälkää näekvät kieltäytyvät siitä sen vuoksi, että se on heille suomalaista eikä kotimaista.

Minullahan on kulutustottumusteni perusteena pelkästään ideologia. Se on markkinatalous. Jos sitä kerran pidetään parhaana mitä on, niin toteutetaan sitä sitten täysillä. Se sanelee moraalin, joka on osta hintalaatusuhteeltaan parasta. Se taas panee valmistajat kilpailemaan hinnalla ja laadulla. Näin kehitys kehittyy markkinatalouden oppien mukaan. Ei se sillä kehity, että me täällä vuodesta toiseen pureksimme jotain pettua ja kauhomme limppisoppaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole koskaan kehunut, että en käyttäisi kotimaista ruokaa. Minulle eri hyödykkeiden valmistusmaa ei ole ensisijainen valintakriteeri kulutuspäätöksille. Olen varmaan joskus kirjoittanut, että ostoskoriini on valikoitunut brasialaista naudan sisäfilettä nykyhinnoilla noin 20 eurolla kilo, kun vastaavaa kotimaista tuotetta oli saatavilla 55 euroa kilo. Kun hintaero on ollut yli kaksinkertainen samasta tuotteesta, moni kuluttaja miettii mihin rahansa panee. Kun siis ostaa brasiliaista filettä kotimaisen sijaan, saa hintaerolla vielä kyytipojaksi vaikkapa erinomaista chileläistä punaviiniä. Nykyään kotimaistakin tuotetta on alkanut olla myynnissä alle kolmenkympin, joten olen voinut suosia myös kotimaista. Tällaisiin ostoksiin tulee kyllä harvoin laitettua rahaa, koska olen vähentänyt huomattavan paljon punaisen lihan syöntiä.

Olen ostellut edelleen norjalaista Norjan lohta, en ole törmännyt kaupoissa kotimaiseen Norjan loheen. Soijamaitoa en varmaan koskaan maistanutkaan. En edes tiedä, että sellaista on kaupan. Juon aika harvoin maitotuotteita saati niiden korvikkeita. Vesi kelpaa arkiruuan juomaksi. Viikonloppuisin tulee juotua aika usein viiniä ruuan kanssa. En juo koskaan viinirypäleistä valmistettua kotimaista viiniä enkä paljon muistakaan marjoista tehtyä kotimaista. Muutaman kerran olen nuorempana yrittänyt valmistaa kotiviiniä, mutta oli sen verran pahanmakuista, että arvelen kotimaisen olevan senkin vuoksi kelvotonta tässä tuoteryhmässä.

Jos kotimaiset ruuan tuottajat oppisivat tuottamaan ruokansa kohtuuhinnalla, niin ostaisin varmasti kotimaista. Valitettavasti maatalous on osin pilannut yhden mieluisan kotimaisen ruuan eli kalan. Siika, muikku, ahven, hauki, kuha ja lohi ovat herkullisia tuotteita, mutta kalastus tuntuu vain vähentyneen. Samoin kotimaiset sienet ja marjat olisivat hyviä, mutta vaikuttaa siltä, että suomalainen ei enää uskalla metsään mennä.

Syöminen ja juominen ovat minusta huonoja moraalin mittareita. Niitä meidän pitää kaikkien nauttia ihan vaan elääksemme. Jos meiltä lähetetään esimerkiksi ruoka-apua johonkin kehitysmaahan, en usko, että nälkää näekvät kieltäytyvät siitä sen vuoksi, että se on heille suomalaista eikä kotimaista.

Minullahan on kulutustottumusteni perusteena pelkästään ideologia. Se on markkinatalous. Jos sitä kerran pidetään parhaana mitä on, niin toteutetaan sitä sitten täysillä. Se sanelee moraalin, joka on osta hintalaatusuhteeltaan parasta. Se taas panee valmistajat kilpailemaan hinnalla ja laadulla. Näin kehitys kehittyy markkinatalouden oppien mukaan. Ei se sillä kehity, että me täällä vuodesta toiseen pureksimme jotain pettua ja kauhomme limppisoppaa.

Lue lisää

Melkoinen moraali pitää olla jos on Brasilialaista lihaa ostanut. Onhan jo pitkään ollut tiedossa mm. hormonien käyttö, hjoltioton antibioottien syöttäminen, sademetsien raiskaus jne. Jos nuo tietäen on brassilihaa ostanut, niin pitää tosiaan olla demarin moraali. Siis moraali puuttuu tyystin. Ja senhän tuossa vahvistit, halvalla kun saa niin millään muulla ei merkitystä.

Itse en koskaan moista höttöä ole ostanut, laatukin kun on kehno , sillä kotimaisilta tuottajilta suoraan tilalta saa kyllä ihan järkihintaan lihat, ja kun käyttämäni tuottajat ovat luomutilallisia, niin he todellisuudessa sitovat hiiltä karjatiloillakin. Vaikka joku vihreä muuta huutaa.

Kotimaista kalaa ei ole pilattu, päinvastoin se on hyvinkin laadukasta. Hinta on tietyillä kaloilla kova koska kalastajia ei enää ole kysyntää vastaavasti. Itselle sekään ei ole ongelma, kas kun järvi on ihan tuossa rannassa ja siitä tulee kalaa silloin kun sitä tarvitsee, nuottaporukkaankin kun kuulun, niin muikkuakin ihan tuoreena. Helsingissä asuessani kalastin sielläkin, vaikka kaupunki on lähivedet pilannut, niin sielläkin kuhaa tuli oikein hyvin, samaten siikaa ja taimenta kun meni hieman etäämmälle. Ikävää kuinka kaupunki laskee paskaa veteen, varmaan moni helsinkiläinenkin tykkäisi kalastella. Tosin monella ei taida taitoa siihen olla.

Juurekset (peruna, porkkana, lanttu, nauris, kaalit ym) kasvaa omassa maassa, täysluomua tietty, marjat löytyy metsästä, sienet samoin. Tämän kesän lakkasaalis oli noin 30 litraa, mustikkaa 40 litraa, vadelmia 20 litraa ja puolukka alkaa vasta kypsyä, sitä tulee tänä kesänä hyvin, samaten karpaloa joka tosin kypsyy vasta marraskuulle. Herukat siihen päälle nekin omista puskista. Paljoa ei siis tarvitse kaupasta ostaa, muurasin itselleni hellauuninkin, jossa leivät paistuu (juureen tehtynä tietysti) mukavasti.

Lähes kaikkea tuota tein Helsingissä asuessanikin, sielläkin omaltra palstalta paljon syötävää, ja Sipoonkorvesta marjoja hurjia määriä, samaten sieniä. Kalastuksesta jo puhuinkin, ja lihat tilasin pakasteina tuottajilta. Asuinpaikka ei siis estä noraalisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävää ruuan hankintaa. Asenne estää. Asennevamma onkin pahin este helsinkiläisessä elämänmjuodossa, siksi sieltä pois halusin kun se tuli mahdolliseksi. Maaseudulla avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus on aivan toisella tasolla kuin punaviherurbanismissa, jossa suvaitaan vain ja ainostaan omaan viiteryhmään kuuluvia. Puhumattakaan yhteisöllisyydestä.

Nietzschen mukaan vääränlainen myötätunto on mukavuudenhalua.

Anonyymi kirjoitti:

Melkoinen moraali pitää olla jos on Brasilialaista lihaa ostanut. Onhan jo pitkään ollut tiedossa mm. hormonien käyttö, hjoltioton antibioottien syöttäminen, sademetsien raiskaus jne. Jos nuo tietäen on brassilihaa ostanut, niin pitää tosiaan olla demarin moraali. Siis moraali puuttuu tyystin. Ja senhän tuossa vahvistit, halvalla kun saa niin millään muulla ei merkitystä.

Itse en koskaan moista höttöä ole ostanut, laatukin kun on kehno , sillä kotimaisilta tuottajilta suoraan tilalta saa kyllä ihan järkihintaan lihat, ja kun käyttämäni tuottajat ovat luomutilallisia, niin he todellisuudessa sitovat hiiltä karjatiloillakin. Vaikka joku vihreä muuta huutaa.

Kotimaista kalaa ei ole pilattu, päinvastoin se on hyvinkin laadukasta. Hinta on tietyillä kaloilla kova koska kalastajia ei enää ole kysyntää vastaavasti. Itselle sekään ei ole ongelma, kas kun järvi on ihan tuossa rannassa ja siitä tulee kalaa silloin kun sitä tarvitsee, nuottaporukkaankin kun kuulun, niin muikkuakin ihan tuoreena. Helsingissä asuessani kalastin sielläkin, vaikka kaupunki on lähivedet pilannut, niin sielläkin kuhaa tuli oikein hyvin, samaten siikaa ja taimenta kun meni hieman etäämmälle. Ikävää kuinka kaupunki laskee paskaa veteen, varmaan moni helsinkiläinenkin tykkäisi kalastella. Tosin monella ei taida taitoa siihen olla.

Juurekset (peruna, porkkana, lanttu, nauris, kaalit ym) kasvaa omassa maassa, täysluomua tietty, marjat löytyy metsästä, sienet samoin. Tämän kesän lakkasaalis oli noin 30 litraa, mustikkaa 40 litraa, vadelmia 20 litraa ja puolukka alkaa vasta kypsyä, sitä tulee tänä kesänä hyvin, samaten karpaloa joka tosin kypsyy vasta marraskuulle. Herukat siihen päälle nekin omista puskista. Paljoa ei siis tarvitse kaupasta ostaa, muurasin itselleni hellauuninkin, jossa leivät paistuu (juureen tehtynä tietysti) mukavasti.

Lähes kaikkea tuota tein Helsingissä asuessanikin, sielläkin omaltra palstalta paljon syötävää, ja Sipoonkorvesta marjoja hurjia määriä, samaten sieniä. Kalastuksesta jo puhuinkin, ja lihat tilasin pakasteina tuottajilta. Asuinpaikka ei siis estä noraalisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävää ruuan hankintaa. Asenne estää. Asennevamma onkin pahin este helsinkiläisessä elämänmjuodossa, siksi sieltä pois halusin kun se tuli mahdolliseksi. Maaseudulla avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus on aivan toisella tasolla kuin punaviherurbanismissa, jossa suvaitaan vain ja ainostaan omaan viiteryhmään kuuluvia. Puhumattakaan yhteisöllisyydestä.

Lue lisää

Hyvä heitto tuosta Punavihreän itseään älymystönä pitävän kansanosan "suvaitsevaisuudesta".
Sama se on jenkeissäkin. En yhtään tykkää rannikoiden tekopyhistä liberaaleista vaan viihdyn paremmin konservatiivien seurassa vaikka eri mieltä asioista olisimmekin.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole koskaan kehunut, että en käyttäisi kotimaista ruokaa. Minulle eri hyödykkeiden valmistusmaa ei ole ensisijainen valintakriteeri kulutuspäätöksille. Olen varmaan joskus kirjoittanut, että ostoskoriini on valikoitunut brasialaista naudan sisäfilettä nykyhinnoilla noin 20 eurolla kilo, kun vastaavaa kotimaista tuotetta oli saatavilla 55 euroa kilo. Kun hintaero on ollut yli kaksinkertainen samasta tuotteesta, moni kuluttaja miettii mihin rahansa panee. Kun siis ostaa brasiliaista filettä kotimaisen sijaan, saa hintaerolla vielä kyytipojaksi vaikkapa erinomaista chileläistä punaviiniä. Nykyään kotimaistakin tuotetta on alkanut olla myynnissä alle kolmenkympin, joten olen voinut suosia myös kotimaista. Tällaisiin ostoksiin tulee kyllä harvoin laitettua rahaa, koska olen vähentänyt huomattavan paljon punaisen lihan syöntiä.

Olen ostellut edelleen norjalaista Norjan lohta, en ole törmännyt kaupoissa kotimaiseen Norjan loheen. Soijamaitoa en varmaan koskaan maistanutkaan. En edes tiedä, että sellaista on kaupan. Juon aika harvoin maitotuotteita saati niiden korvikkeita. Vesi kelpaa arkiruuan juomaksi. Viikonloppuisin tulee juotua aika usein viiniä ruuan kanssa. En juo koskaan viinirypäleistä valmistettua kotimaista viiniä enkä paljon muistakaan marjoista tehtyä kotimaista. Muutaman kerran olen nuorempana yrittänyt valmistaa kotiviiniä, mutta oli sen verran pahanmakuista, että arvelen kotimaisen olevan senkin vuoksi kelvotonta tässä tuoteryhmässä.

Jos kotimaiset ruuan tuottajat oppisivat tuottamaan ruokansa kohtuuhinnalla, niin ostaisin varmasti kotimaista. Valitettavasti maatalous on osin pilannut yhden mieluisan kotimaisen ruuan eli kalan. Siika, muikku, ahven, hauki, kuha ja lohi ovat herkullisia tuotteita, mutta kalastus tuntuu vain vähentyneen. Samoin kotimaiset sienet ja marjat olisivat hyviä, mutta vaikuttaa siltä, että suomalainen ei enää uskalla metsään mennä.

Syöminen ja juominen ovat minusta huonoja moraalin mittareita. Niitä meidän pitää kaikkien nauttia ihan vaan elääksemme. Jos meiltä lähetetään esimerkiksi ruoka-apua johonkin kehitysmaahan, en usko, että nälkää näekvät kieltäytyvät siitä sen vuoksi, että se on heille suomalaista eikä kotimaista.

Minullahan on kulutustottumusteni perusteena pelkästään ideologia. Se on markkinatalous. Jos sitä kerran pidetään parhaana mitä on, niin toteutetaan sitä sitten täysillä. Se sanelee moraalin, joka on osta hintalaatusuhteeltaan parasta. Se taas panee valmistajat kilpailemaan hinnalla ja laadulla. Näin kehitys kehittyy markkinatalouden oppien mukaan. Ei se sillä kehity, että me täällä vuodesta toiseen pureksimme jotain pettua ja kauhomme limppisoppaa.

Lue lisää

Euroopan elintarveturvallisuusvirasto, se jonka Lipponen lupasi Suomeen ja joka sen vuoksi meni muuallle (demari valehtelee aina) on vertaillut haitta-aineiden jäämiä eri maissa tuotetuissa elintarvikkeissa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/euroopan-elintarvike-turvallisuusvirasto-suomalainen-ruoka-on-ylivoimaisesti-puhtainta-1.185711?fbclid=IwAR1maUeVoPCs9T8ZSm7J-bxBXFR5bP2xjiP2XCbM4uZ25mPhcyf-aP7ZLUs

Vaikka Mielipidepankille hinta on ykkösasia, ja siksi jopa brassifile kelpaa tai karmean eettisen jalanjäljen omaava norjanlohi, niin ihan vaan terveyssyistä kannattaisi syödä puhdasta ruokaa. Siis kotimaista.

Kannatta lukea koko juttu. Etenkin moraaliltaan ja eettisyydeltään ala-arvoisessa kastissa olevan Mielipidepankin.