Miten päädyin tähän pisteeseen ja miten tulin kai uskoon.

Anonyymi

Suhteellisen normaali lapsuus, tosin aika vaikea isäsuhde. En kanna katkeruutta, koska tiedän vanhempieni vanhempien olevan sodan traumatisoiman isien ja äitien lapsia. Sodan jäljet näkyvät ja tulevat näkymään monessa polvessa. Kuudennella luokalla putosin porukoista ja kaikki harrastuksetkin jäivät samalla. Jonkinlaista kiusaamista koin peruskoulussa, mutta en voi sanoa sen vaikuttaneen minuun kovinkaan paljon. Isompana syynä tähän "kohtaloon" näen sen, että kaikki normaalit asiat jäivät kokematta ja sitä jäi tavallaan vangiksi johonkin 12-vuotiaan henkiseen maailmaan ja käytösmalliin.

Yläaste meni lintsatessa, koska sitä pelkäsi mennä kouluun. Huonolla päättötodistuksella alalle, joka ei kiinnostanut yhtään, mutta jonnekin oli mentävä. Ammattikoulu meni ihan hyvin ja siellä olisi ollut mahdollisuus normalisoitua, mutta elämän kokemukset olivat jo muovanneet pelonsekaisen minän, joka kroolasi mielummin jossain sumussa, vailla päämäärää. Muutto omaan kotiin, työelämään ja jonkinlainen rakastuminen, joka päättyi syvään masennukseen, jonka johdosta kaikki asiat jäivät hoitamatta. Häädönhän siinä sai ja asunnottomana tuli vietettyä vuosia kunnes sai asiat hoidettua. Tämä naiskuvio on tullut koettua monta kertaa elämän aikana, mutta minkäs teet kun ei ole uskallusta, ei kykene toimimaan normaalisti. Näitä tulee mietittyä vuosienkin jälkeen.

Työelämässä koin mielestäni pahempaa kiusaamista kuin peruskoulussa. ja omaksuin nopeasti tavan nostaa kytkintä ajoissa. Viimeisessä työpaikassa vietin väkisin vuosia kunnes psyyke hajosi lopullisesti. Ollessani pohjalla tulin uskoon ja aloin muuttamaan elämääni, jonka koen olevan vielä kesken ja elämän mittainen projekti. Kaikkea negatiivista en ole onnistunut vielä karistamaan, mutta yritän tulla jokainen päivä paremmaksi ihmiseksi.

Yksinäisyyteen ja pahanolon hoitoon omaksuin vuosien varrella "hoitokeinoksi/pakokeinoksi" uhkapelaamisen, joka vain moninkertaistaa ongelmat ja pahan olon. Muutkin suorastaan sairaat addiktiot tuli koettua porno mukaanlukien. Ehkä sitä on koko elämän jollain tapaan näytellyt jotain mitä ei ole, kuuluakseen joukkoon, mutta Jumalan armosta näistä addiktioista vapauduin. Luojan kiitos.

Lisäksi tässä on todettu vuosien varrella monia perussairauksia, henkisen puolen diagnooseja en ole edes viitsinyt hakea, niitäkin varmaan saisi ainakin pari.

Kyllähän tässä on tullut tehtyä muitakin kohtaan väärin ja niitä luonnollisesti kadun, mutta tehtyä en saa tekemättömäksi. Vuosien varrella sitä on tullut tehtyä vaikka mitä sairasta ja väärää, ja kaiken tämän tekisin luonnollisesti tekemättömäksi jos voisin.

Tässä vain näin yleisesti tätä elämääni, kaikkea en edes muista ehkä parempi niin, ja kaiken muun kirjoittamiseen meni pari viikkoa.

En tiedä olenko tyhmä, kun jaksan uskoa parempaan huomiseen ja siihen, että minunkin elämässäni tulee tapahtumaan vielä jotain hyvää? Seurakuntaan en ole vielä uskaltautunut, mutta se olisi seuraava askel. Kolmisen vuotta on mennyt nopeasti ja haavoja nuollen.

Uskon Jumalaan ja siihen, että Jeesus Kristus kuoli ristillä minunkin syntieni puolesta.

5

55

    Vastaukset 5

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No onpa sinulla ollut polku kuljettavanasi! Hienoa että olet kuitenkin tässä vielä kirjoittamassa ja että sinulla riittää toivoa. Suokoon Taivaan Isä sinulle voimia ja siunauksensa niin että myös tämä ajallinen elämäsi alkaisi näyttää valoisammalta, vaikka sitten päivä kerrallaan kuten sanoititkin!

      Hienoa että olet kääntynyt Jumalan puoleen, sillä ihminen on luotu Jumalan yhteyteen ja elämästä puuttuu lopulta aina se syvin tarkoitus jos elää erossa Luojastaan. Ihminen syntisyytensä tähden, ihmiskunnassa olevan perisynnin takia on rikkinäinen ja itse ihmiskunta tuhoaa sitä arvokasta elämää johon Jumala on meidät alunperin luonut.

      Kiinnitin huomiota kertomuksessasi kahteen asiaan ja haluaisin niistä jakaa kanssasi pari ajatusta: En tiedä sainko väärän käsityksen mutta minulle jotenkin jäi sellainen olo että ethän ajattele uskoontulemisen ja autuuden olevan vain (tai pääasiassa) sitä varten että tässä ajallisessa elämässä asiat menisivät hienosti?

      En nyt tahdo tällä sanoa sitä etteikö Jumala olisi luvannut pitää huolen myös ajallisista tarpeistamme ja onhan Jeesus itsekin sanonut etä jos meiltä puuttuu jotain niin meidän tulee anoa sitä rukoillen. Mutta usko ja evankeliumi on jotain paljon suurempaa kuin vain ajallisten tarpeiden täyttyminen ja ns. "normaalin" elämänmenon saavuttaminen. Siinä on syvimmiltään kysymys elämän ja kuoleman asiasta, ennen kaikkea syntien ja syntisyyden anteeksi saamisesta ja iankaikkiseen autuuteen pääsemisestä. Monet ovat tämän autuuden saamiseksen tähden olleet valmiit jopa kuolemaan eli luopumaan kokonaan kaikesta mitä tämä ajallinen elämämme voi tarjota, -marttyyreina kun heille on tarjottu mahdollisuutta esim. päästä vapaaksi kieltämällä uskonsa.

      Kun sinulla on ollut noin rikkinäinen menneisyys niin ymmärrän toisalta että luonnolliset tarpeetkin korostuvat ja niitä saatkin pyytää Jumalalta, niinkuin Isämeidän -rukouksessakin kehoitetaan anomaan jokapäiväistä leipää Taivaan Isältä! Muistathan kuitenkin että SE ei ole uskon tarkoitus eikä sanoma, vaan evankeliumi syntien anteeksi saamisesta! JOkainen ihminen meistä (mukaanluettuna sinä ja minä) olemme synneillämme ja pahuudellamme ansainneet kadotuksen iankaikkisen rangaistuksen helvetissä, omasta syystämme, -samalla tavalla niin rikas kuin ryysyläinenkin, ei ole yhtään synnitöntä eikä synnittömäksi muuttunutta, -ei edes meidän uskovaisten joukossa! TÄHÄN asiaan tulee uskossa keskittyä! Se ei ole mikään "alkupiste" vaan koko ajallisen elämän kestävä uskon keskipiste ja tärkein puheenaihe ja ajattelun aihe!

      Toinen asia mikä vähän särähti korvaani oli että sanoit pyrkimyksesi muuttua "paremmaksi ihmiseksi"... Tällaisella ajatuksella ei voi olla kristillistä kantavuutta. Se että uskoont tullessa tehdään parannus ja perataan pois tahallisia syntejä, -ei tee meistä "parempia ihmisiä" ainakaan Jumalan edessä. Tämä olisi erittäin tärkeää ymmärtää syvällisesti!

      Minä kuulin kerran eräässä evankeliointitilaisuudessa vankilakirkossa jonkun sinne tulleen vierailijan todistaneen vangeille: "ennen kun minä olin yhtä syntinen kuin te..." -Tämmöisiä ajatteleva ihminen on erehtynyt ja elää suuressa itsepetoksen tilassa jota nimitetään omavanhurskaudeksi!

      Kun ja jos me teemme parannuksen, me emme muutu Jumalan emmekä toistemme edessä "paremmiksi" ihmisiksi vaan pysymme syntisinä mutta emme enää saata tahallamme syntiä tehdä. Siis panatuminen taahtuu kyllä suhteessa lähimmäisiimme ja tekee heille ja ihmissuhteillemme hyvää, mutta Jumalan edessä ei ole yhtään synnitöntä. Tästä todistaa monetkin raamatunkohdat, erityisesti Roomalaiskirjeen 3. luku.

      Mutta me olemme armahdettuja syntisiä! Ymmärrät varmaankin mitä tarkoitan! Älkäämme siis koskaan edes vahingossa käyttäkö itsestämme termiä "minä olen muuttunut paremmaksi", sillä kuten Jeesus opetti, me emme ansaitse parannuksellamme Jumalan edessä mitään vaan kaiken sen tehtyämme me voimme ainoastaan sanoa tehneemme sen minkä olimme velvollisetkin TEKEMÄÄN!

      En ajattele sinusta mitään pahaa vaan iloitsen että olet löytänyt tai löytämässä peltoon kätketyn aarteen, Kristuksen evankeliumin syntien anteeksi antamisesta, mutta tahdon näin rakkaudellisesti neuvoa ja osoittaa hyvä tietä!

      Siunausta matkallesi, äläkä luovu toivosta Kristuksen haavoissa! Siinä on sinulle kaikki!

    • Anonyymi

      Siunausta aloittajalle. ✨

      Itsellänikin ollut raju lapsuus, nuoruus ja osin aikuisuuskin. Päihteitä, sairauksia, koettua, erilaista väkivaltaa. Itsekin kauan sitten asuin jonkin vuoden naisten asuntoloissa/ ensiasunnoissa, sitä ennen, asunnottomana, nukkunut mm. rappukäytävien ylätasanteilla. Raitistuttuani sieltä, kadulta sitten omaa, kunnollista kotia rakentamaan. Voin hyvin ymmärtää elämänolosuhteesi.

      Tärkeintä on, että hoidat ja parantelet itse itseäsin juuri siten kuin itse parhaaksi koet. Älä anna muiden manipuloida tekemisiäsi. Menet sitten johonkin seurakuntaan, tai et, seurakunta / kirkko ei ole tärkein, vaan Jeesus jota seuraat ja joka pitää sinusta huolen.

      Itse olen eronnut helluntaiseurakunnasta, sittemin myös kirkosta, johon aiemmin itse liityin. Uskon luterilaisittain, mutta hyvin harvoin käyn itse kirkkorakennuksessa, se ei ole uskoni mittapuu, vaikka jotkut tällaisesta uskonvapaudesta vinoilevatkin: "luterilaiset käyvät kirkossa vain jouluisin". Minä käyn ihan milloin haluan ja jos en halua, en käy, eikä se kuulu ainakaan vierasuskoisille hellareille. Tällaisiin viisastelijoihin törmää esim. tällä forkalla.

      Helluntaiseurakunnassa en käy, enkä tule enää koskaan käymään. Tämä foorumi on minulle oiva esimerkki helluntailaisuudesta, tässä on "helluntaiseurakuntaa" ihan riittävästi. He veivät minulta kaiken, jo lapsuudessani, myöhemmin jopa rahani, enempää he eivät saa.

      Lepää sinä uskossasi ja anna asioiden sujua rauhallisesti. Älä unohda elää, sillä vanhuus tulee yllättäen: silloin saattavat monet sairaudet vielä enemmänkin rajoittaa elämää. Itsellänikin on niin monta diagnoosia, etten osaa niitä laskea. Ruumiinosia katoaa leikkauksissa ja teko-osia tulee tilalle. Viimeksi syksyllä oikea silmä: poistettiin kaihi ja laitettiin silmään tekomykiö, vasenta odottaa ensivuonna sama kohtalo. Vaikka luulee jo sairastaneensa kaiken mahdollisen, sisuskalut voivat ajoittain yllättää! Pääkoppa pysyy virkeänä, kun käyttää sitä itsenäisesti, rikollisia muka-"uskovaisia" kumartelematta. Antaa hellareiden pilkata. Kerran osat vaihtuvat.

      Psalmi 91:7-9 📖
      7 Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
      8 Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. -
      9 Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani". -Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.

      Siunausta! ✨

    • Anonyymi

      Onneksi menneisyys ei sanele tulevaisuutta. Siunausta ja tsemppiä aloittajalle.

      " Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. " (Jeremia 29: 11)

      • Menneisyys ei ehkä sanele, mutta vaikuttaa tulevaisuuteen.


      • Henki kirjoitti:

        Menneisyys ei ehkä sanele, mutta vaikuttaa tulevaisuuteen.

        En lukenut vastauksia. Hienoa että olet löytänyt uskon ja vankan elämän suunnan. Koulukiusaamisella on ollut varmasti osansa että olet päätynyt työpaikallakin samaan. Ollut alitajuinen arkuus ja ei ole rojennut pitää puoliaan. Rukoile johdatusta seurakunta-asiassa. Älä kuunte ihmisten mielipiteitä. Kannattaa käydä useammassa paikassa. Kyllä koet kun olet paikassa jonka Isä tahtoo sinulle! Siunausta tulevaisuuteen!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Venäjä alkaa iskemään Suomen politiikkaan.

      Tässä on valtion ja koko länsiliiton päämiehet varoitelleet, että Venäjä alkaa talven aikana taas iskemään hybridisesti.
      Sinkut
      135
      765
    2. Muistelen lämmöllä

      Se oli vaikein päätös, jonka olen joutunut tekemään. En pidä valehtelusta, mutta näin sait päätöksen asioille. Rakasti
      Ikävä
      48
      632
    3. Ajattelitko ikinä pyytää anteeksi?

      Tiedät kyllä mistä.
      Ikävä
      70
      619
    4. Tunnistan mun rakkaan

      Kirjoituksen heti kun se on täällä. Mä vaan tiedän sen ja tunnen 🤗
      Ikävä
      81
      561
    5. Miten oletkin noin

      osaamaton kaikin tavoin :)
      Ikävä
      39
      529
    6. Tyrkytät ittees liian

      tasokkaille :)
      Ikävä
      46
      500
    7. Jos olen aiheuttanut pahaa, pyydän anteeksi

      Jos olen omalla kirjoittelullani aiheuttanut täällä jollekin pahaa mieltä tai sotkenut asioita, niin pyydän sitä anteeks
      Ikävä
      64
      489
    8. Uskon, että saataisiin kaikki selvitettyä

      Mutta yhteys on jäissä, minä olen jäässä, enkä osaa tai uskalla enää lähestyä. Se vaan on niin. Naiselta Jos ei ole hyvä
      Ikävä
      36
      465
    9. Odotan tosi paljon et nähdään uudelleen

      Sinussa on piirteitä, jotka sai kiinnostumaan.
      Ikävä
      21
      458
    10. Teinipersu Bergbom lupasi ensimmäisenä euron bensaa

      Teinipersu julkaisi Tiktok-videonsa marraskuussa 2021. Videolla Bergbom viittaa bensan hintoja esittelevään kylttiin ja
      Maailman menoa
      261
      449
    11. Pakko myöntää mies

      En mä aina ihan rehellinen sulle ollut
      Ikävä
      92
      424
    12. Vaihdevuodet ja psykoottinen käytös

      Estrogeenilla on suora yhteys aivojen välittäjäaineisiin, erityisesti serotoniiniin, joka säätelee mielialaa, impulssiko
      Suomussalmi
      36
      401
    13. Timo Vornanen.

      On siinäkin yksi täystampio. Eipä ihme, että persukannattajat sen eduskuntaan äänestikin.
      Maailman menoa
      25
      397
    14. Sofia ja Jeffrey yhdessä

      Sofia julkaisi instassa kuvan hänestä ja Jeffreystä kuvan, taustalla soi Happy birthday biisi ja Jeffrey kasvot peitetty
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      395
    15. Luottamus

      Luotan vain siihen mitä tapahtuu IRL. Anonyymipalstan vihjailut eivät merkitse minulle mitään.
      Ikävä
      86
      386
    16. Onko se loukkaavaa jos pelkkä seksi kiinnostaa?

      En tiedä olisiko meillä muuta yhteistä edes. En kyllä oikein osaa nähdä meitä menemässä naimisiin, paitsi ehkä jossain U
      Ikävä
      32
      376
    17. Mikä on ollut ihanin

      Kohtaaminen kaivattusi kanssa? Mistä haaveilet hänen kanssaan?
      Ikävä
      13
      375
    18. Kun asiat pitkittyy niin ne mutkistuu

      Mutkaista jo on, ei nämä enää selviä.
      Ikävä
      29
      374
    19. 20
      367
    20. Kangasluoman kirjoitus Lapuan Sanomissa

      Ei voi kun nauraa. Nyt tämä henkilö ajaa säästöjä lakkauttamalla kouluja ja sitä myöten tapetaan sivukyliä. Kyseinen h
      Lapua
      49
      365
    Aihe