Konjunktion vaikutus radiokeliin

Kiitos kiitos! kän lukaisemassa jos vain löydän kirjan jostakin. Se ei kuitenkaan taida olla juuri se kirja, johon viittasin.

Mainitsemasi seikka on yleinen käsitys.
Se kirjoitus, jota luin, selitti (muistini mukaan) väittämäänsä niin, että konjunktio (joka ei ole konjunktio vain meidän näkökulmastamme, vaan on sitä riippumatta havaintopaikasta, kun vain suora linja planeettoje välillä on todettavissa) vaikuttaisi sitä kautta, että siinä kahden planeetan (tai planeetan ja auringon) vetovoimat yhdistyisivät, ja niinollen samasta suunnasta tuleva vetovoima vahvistuisi. Tämä tapahtuisi tietysti Newtonin painovoimalain puitteissa, eli kappaleiden massat ja niiden keskinäinen etäisyys olisivat relevantteja.
Muistan kirjoittajan esittäneen konkreettisen esimerkin, miten 1930-luvulla (jolloin lyhytaaltolähetykset olivat aivan toisessa asemassa kuin nykyisin) eräs täydellinen radioliikenteen katkos olisi näin ennustettu. Minua kiehtoi siinä se, että ainakin ensinäkemältä perusteluissa oli johdonmukaisuutta,
Varsinkin kun kirjoittaja itse kiinnitti huomiota siihen, että painovoiman vaikutukset niillä välimatkoilla ja niillä massoilla ovat äärimmäisen pienet. "Kysymys onkin siitä, että miten pieni on lopulta todella pieni", muistan hänen maininneen.
Mutta tämä on minulla muisinvaraista tietoa, enkä missään tapauksessa ole valmis väittelemään asiasta, mutta etsin tuota kirjoitusta nyt, jotta voisin yrittää arvioida sen luoettavuutta. Tiedän nimittäin, että tähtitieteen nimissä on tuotettu paljon huuhaatakin, sen lisäksi mitä astrtologia on tehnyt.

xjuippi kirjoitti:

Mainitsemasi seikka on yleinen käsitys.
Se kirjoitus, jota luin, selitti (muistini mukaan) väittämäänsä niin, että konjunktio (joka ei ole konjunktio vain meidän näkökulmastamme, vaan on sitä riippumatta havaintopaikasta, kun vain suora linja planeettoje välillä on todettavissa) vaikuttaisi sitä kautta, että siinä kahden planeetan (tai planeetan ja auringon) vetovoimat yhdistyisivät, ja niinollen samasta suunnasta tuleva vetovoima vahvistuisi. Tämä tapahtuisi tietysti Newtonin painovoimalain puitteissa, eli kappaleiden massat ja niiden keskinäinen etäisyys olisivat relevantteja.
Muistan kirjoittajan esittäneen konkreettisen esimerkin, miten 1930-luvulla (jolloin lyhytaaltolähetykset olivat aivan toisessa asemassa kuin nykyisin) eräs täydellinen radioliikenteen katkos olisi näin ennustettu. Minua kiehtoi siinä se, että ainakin ensinäkemältä perusteluissa oli johdonmukaisuutta,
Varsinkin kun kirjoittaja itse kiinnitti huomiota siihen, että painovoiman vaikutukset niillä välimatkoilla ja niillä massoilla ovat äärimmäisen pienet. "Kysymys onkin siitä, että miten pieni on lopulta todella pieni", muistan hänen maininneen.
Mutta tämä on minulla muisinvaraista tietoa, enkä missään tapauksessa ole valmis väittelemään asiasta, mutta etsin tuota kirjoitusta nyt, jotta voisin yrittää arvioida sen luoettavuutta. Tiedän nimittäin, että tähtitieteen nimissä on tuotettu paljon huuhaatakin, sen lisäksi mitä astrtologia on tehnyt.

Lue lisää

Kaksi planeettaa on suorassa linjassa keskenään-AINA..:-)

xjuippi kirjoitti:

Mainitsemasi seikka on yleinen käsitys.
Se kirjoitus, jota luin, selitti (muistini mukaan) väittämäänsä niin, että konjunktio (joka ei ole konjunktio vain meidän näkökulmastamme, vaan on sitä riippumatta havaintopaikasta, kun vain suora linja planeettoje välillä on todettavissa) vaikuttaisi sitä kautta, että siinä kahden planeetan (tai planeetan ja auringon) vetovoimat yhdistyisivät, ja niinollen samasta suunnasta tuleva vetovoima vahvistuisi. Tämä tapahtuisi tietysti Newtonin painovoimalain puitteissa, eli kappaleiden massat ja niiden keskinäinen etäisyys olisivat relevantteja.
Muistan kirjoittajan esittäneen konkreettisen esimerkin, miten 1930-luvulla (jolloin lyhytaaltolähetykset olivat aivan toisessa asemassa kuin nykyisin) eräs täydellinen radioliikenteen katkos olisi näin ennustettu. Minua kiehtoi siinä se, että ainakin ensinäkemältä perusteluissa oli johdonmukaisuutta,
Varsinkin kun kirjoittaja itse kiinnitti huomiota siihen, että painovoiman vaikutukset niillä välimatkoilla ja niillä massoilla ovat äärimmäisen pienet. "Kysymys onkin siitä, että miten pieni on lopulta todella pieni", muistan hänen maininneen.
Mutta tämä on minulla muisinvaraista tietoa, enkä missään tapauksessa ole valmis väittelemään asiasta, mutta etsin tuota kirjoitusta nyt, jotta voisin yrittää arvioida sen luoettavuutta. Tiedän nimittäin, että tähtitieteen nimissä on tuotettu paljon huuhaatakin, sen lisäksi mitä astrtologia on tehnyt.

Lue lisää

Mustelinin mukaan Hesan ratikoiden painovoima- ja sähkömagneettiset kentät vaikuttavat Suemessa enemmän kuin planeettojen vastaavat ja sen perusteella hän kehitti sporalogian, joka ennustaa kohtaloita Hesan ratikka-aikatauluilla.

Radiokelit perustuvat ionosfäärin varaustilan muutoksiin, jotka taas perustuvat aurikotuuleen. Gravitaatiolla ei ole asiaan vaikutusta. Muutenhan Kuun pitäisi vaikuttaa ko. ilmiöön todella vahvasti. Epäilen, että kyseessä on ns. hömppä.

Raariomän

Anonyymi kirjoitti:

Mustelinin mukaan Hesan ratikoiden painovoima- ja sähkömagneettiset kentät vaikuttavat Suemessa enemmän kuin planeettojen vastaavat ja sen perusteella hän kehitti sporalogian, joka ennustaa kohtaloita Hesan ratikka-aikatauluilla.

Radiokelit perustuvat ionosfäärin varaustilan muutoksiin, jotka taas perustuvat aurikotuuleen. Gravitaatiolla ei ole asiaan vaikutusta. Muutenhan Kuun pitäisi vaikuttaa ko. ilmiöön todella vahvasti. Epäilen, että kyseessä on ns. hömppä.

Raariomän

Lue lisää

Muistelen kans lukeneeni jostakin aloittajan mainitsemasta konjunktion vaikutukseta radiokeleihin.
Muistini mukaan kyse oli välillisestä vaikutuksesta, niin että konjunktio vaiukutti nimenomaan auringon kautta; se vahvisti jonkin paneetan painovoimaa niin, että tämä aiheutti auringon pinnalla "vuorovesi-ilmiön" vahvistumisen, mikä puolestaan korreloi aurinkotuulen välityksellä radiokeliin. En ole minäkään päässyt kontrolloimaan muista lähteistä, onko tuollainen toteutunut ennuste todella joskus tehty vai oliko silkkaa seitettä. Mielenkiintoinen teoria joka tapauksessa.

Kyllä sateella voi olla erittäin huomattava vaikutus. Eihän säätutkat muuten toimisi. Muistanpa eräänkin ukkosmyrskyn, jolloin Hki-Vantaan lentoaseman lennonjohtotutka näytti pelkkää valkoista monen kilometrin säteellä.
Myös ilmakehän inversio voi sotkea yhteydenpidon jokseenkin täydellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sateella voi olla erittäin huomattava vaikutus. Eihän säätutkat muuten toimisi. Muistanpa eräänkin ukkosmyrskyn, jolloin Hki-Vantaan lentoaseman lennonjohtotutka näytti pelkkää valkoista monen kilometrin säteellä.
Myös ilmakehän inversio voi sotkea yhteydenpidon jokseenkin täydellisesti.

Lue lisää

Radiokeleistä kun puhutaan tarkoitetaan yleensä HF lähetteitä. Inversion aiheuttama kanavoituminen taas vaikuttaa lähinnä VHF ja UHF lähetteisiin. Näihin taas ( > 30 MHz) ionosfääri ei juurikaan vaikuta.

Raariomän

Anonyymi kirjoitti:

Radiokeleistä kun puhutaan tarkoitetaan yleensä HF lähetteitä. Inversion aiheuttama kanavoituminen taas vaikuttaa lähinnä VHF ja UHF lähetteisiin. Näihin taas ( > 30 MHz) ionosfääri ei juurikaan vaikuta.

Raariomän

Lue lisää

Yleensä ja yleensä. Tämän päivän reaalimaailmassa jollain HF-alueella ei ole kuin kuriositeetin arvo.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä ja yleensä. Tämän päivän reaalimaailmassa jollain HF-alueella ei ole kuin kuriositeetin arvo.

Niinkö luulet? Sadattuhannet radioamatöörit ympäri maailmaa saattaisivat olla kanssasi eri mieltä. Myös armeijat käyttävät HF radioita varamenetelminä pitkiä yhteyksiä muodostettaessa. Joka tapauksessa termi "radiokeli" viittaa HF juurikin toimintaan.
Raariomän.

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö luulet? Sadattuhannet radioamatöörit ympäri maailmaa saattaisivat olla kanssasi eri mieltä. Myös armeijat käyttävät HF radioita varamenetelminä pitkiä yhteyksiä muodostettaessa. Joka tapauksessa termi "radiokeli" viittaa HF juurikin toimintaan.
Raariomän.

Lue lisää

Voithan sinä viittailla ihan mihin tahansa ihan vapaasti.
Kyllä radiotaajuusalue alkaa 10 kHz:stä ja jatkuu satoihin gigahertseihin. Radiokeli on olemassa yhtä hyvin LF:llä tai VHF:llä kuin muillakin alueilla. Jonkun radioharrastelijan kohkaaminen ei paljon paina. Minä joskus operoin 83,1 kHz asemalla eikä tuo poikennut MF- tai HF-liikenteestä muuten kuin siinä että keli oli useimmiten erilainen eri taajuuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Voithan sinä viittailla ihan mihin tahansa ihan vapaasti.
Kyllä radiotaajuusalue alkaa 10 kHz:stä ja jatkuu satoihin gigahertseihin. Radiokeli on olemassa yhtä hyvin LF:llä tai VHF:llä kuin muillakin alueilla. Jonkun radioharrastelijan kohkaaminen ei paljon paina. Minä joskus operoin 83,1 kHz asemalla eikä tuo poikennut MF- tai HF-liikenteestä muuten kuin siinä että keli oli useimmiten erilainen eri taajuuksilla.

Lue lisää

Toki radiokelit, jotka aiheutuvat ionosfäärin muutoksista, vaikuttavat myös HF taajuuksia alemmilla taajusalueilla. Sen sijaan VHF alueen yläpäähän ja UHF alueeseen niillä ei ole vaikutusta. Ala- ja yläkanavat ovat ilmiöitä, joita ei lueta radiokelin ilmiöihin. Säätutkien useiden gigahertsien taajuuksia ei pitkän matkan maanpäällisessä radioliikenteessä , pois lukien satelliittiyhteydet, koska ne vaativat käytännössä LOS yhteyden ja siten hyvin taajan verkon.

Ps. En ole alan harrastaja. Olen ammattilainen. Tietoni perustan Ismo Lindellin kirjoittamaan Otakustantamon julkaisemaan Teknisen korkeakoulun oppikirjaan "Radioaaltojen eteneminen"

Anonyymi kirjoitti:

Toki radiokelit, jotka aiheutuvat ionosfäärin muutoksista, vaikuttavat myös HF taajuuksia alemmilla taajusalueilla. Sen sijaan VHF alueen yläpäähän ja UHF alueeseen niillä ei ole vaikutusta. Ala- ja yläkanavat ovat ilmiöitä, joita ei lueta radiokelin ilmiöihin. Säätutkien useiden gigahertsien taajuuksia ei pitkän matkan maanpäällisessä radioliikenteessä , pois lukien satelliittiyhteydet, koska ne vaativat käytännössä LOS yhteyden ja siten hyvin taajan verkon.

Ps. En ole alan harrastaja. Olen ammattilainen. Tietoni perustan Ismo Lindellin kirjoittamaan Otakustantamon julkaisemaan Teknisen korkeakoulun oppikirjaan "Radioaaltojen eteneminen"

Lue lisää

Kerro vielä minkä alan ammattilainen olet kun on tiedot kuulo- ja luulopuhetta.

Minä olen ollut ilmailuhallinnossa ollut viestittäjänä ja käytetyt taajuusalueet olivat joskus 40-50 vuotta sitten monenlaisia LF-, MF, HF- ja VHF-taajuuksia. Keskeytymättömässä viisivuorotyössä ehti todella todeta radiokelien vaihtelun. Nykykyään kaikki muu kuin VHF ja UHF ovat menneen talven lumia.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä minkä alan ammattilainen olet kun on tiedot kuulo- ja luulopuhetta.

Minä olen ollut ilmailuhallinnossa ollut viestittäjänä ja käytetyt taajuusalueet olivat joskus 40-50 vuotta sitten monenlaisia LF-, MF, HF- ja VHF-taajuuksia. Keskeytymättömässä viisivuorotyössä ehti todella todeta radiokelien vaihtelun. Nykykyään kaikki muu kuin VHF ja UHF ovat menneen talven lumia.

Lue lisää

Korjaus edelliseen. Joitain MF-taajuuksilla olevia lokaattorimajakoita on edelleen käytössä. Tosin niitä ei kuunnella kuin muutaman kilometrin etäisyydeltä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä minkä alan ammattilainen olet kun on tiedot kuulo- ja luulopuhetta.

Minä olen ollut ilmailuhallinnossa ollut viestittäjänä ja käytetyt taajuusalueet olivat joskus 40-50 vuotta sitten monenlaisia LF-, MF, HF- ja VHF-taajuuksia. Keskeytymättömässä viisivuorotyössä ehti todella todeta radiokelien vaihtelun. Nykykyään kaikki muu kuin VHF ja UHF ovat menneen talven lumia.

Lue lisää

Tietoliikenneinsinööri ja ilmailuradioiden kanssa suurimman osan ammattiuraani kuokkinut.
Tulin 1980 luvun alussa ilmavoimiin rakentamaan taistelunjohtoradiojärjestelmää, mutta kolmessakymmenessä vuodessa ehti muitakin RF taajuisia hilavitkuttimia räpläämään. Alulla oli vielä yksikanavaisia putkiradioita, mutta Teleradin N-L/Vo Lisäsi kanavamäärää huimasti.
Hyppivätaajuusradiojärjestelmä tuli myöhemmin tutuksi kuin myös intin HF kalusto, jota käytettiin pääjohtokeskusten ja IlmaVE:n väliseen viestintään vielä -90 luvulla. Varakalustona se saattaa olla vieläkin. Lentokentän lähestymislaitteet eivät kuuluneet vastuulleni, mutta kyllä VHF suuntimosta perusteet piti haltsata kuin myös ILS, DME,PAR ym. lähestymislaitteiden perusteet. Viimeisenä järjestelmänä, johon pintapuolisesti tutustuin oli Nato yhteensopiva Link 16. Radiokalustona oli tuolloin Roope-Mustin VHF/UHF softaradio, joskin Teleradin radiot olivat vielä tukiasemilla.

Jos olet työskennellyt Etelä-Suomen yhteistoimintakentillä 1980 luvun jälkeen, on suuri mahdollisuus, että olemme tavanneet.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoliikenneinsinööri ja ilmailuradioiden kanssa suurimman osan ammattiuraani kuokkinut.
Tulin 1980 luvun alussa ilmavoimiin rakentamaan taistelunjohtoradiojärjestelmää, mutta kolmessakymmenessä vuodessa ehti muitakin RF taajuisia hilavitkuttimia räpläämään. Alulla oli vielä yksikanavaisia putkiradioita, mutta Teleradin N-L/Vo Lisäsi kanavamäärää huimasti.
Hyppivätaajuusradiojärjestelmä tuli myöhemmin tutuksi kuin myös intin HF kalusto, jota käytettiin pääjohtokeskusten ja IlmaVE:n väliseen viestintään vielä -90 luvulla. Varakalustona se saattaa olla vieläkin. Lentokentän lähestymislaitteet eivät kuuluneet vastuulleni, mutta kyllä VHF suuntimosta perusteet piti haltsata kuin myös ILS, DME,PAR ym. lähestymislaitteiden perusteet. Viimeisenä järjestelmänä, johon pintapuolisesti tutustuin oli Nato yhteensopiva Link 16. Radiokalustona oli tuolloin Roope-Mustin VHF/UHF softaradio, joskin Teleradin radiot olivat vielä tukiasemilla.

Jos olet työskennellyt Etelä-Suomen yhteistoimintakentillä 1980 luvun jälkeen, on suuri mahdollisuus, että olemme tavanneet.

Lue lisää

Jaaha. Ja tuommoisella kokemuksella pystyy varmaan tietämään radiokeleistä jotain.

Radiolaiteiden sisuksien räplääminen ja muu elektroniikka on tietysti kivaa. Semmoista olen minäkin tehnyt.

Eivät lentoneradiot ole minullekaan tuntemattomia: pumppasin kerran henkiin Pohjanmereen laskeutuneen koneen radiolaitteet. Suolaa hangattiin harjalla sisuksista kylpyammeessa. Piti opiskella VOR ja ILS ja radiokorkeusmittarin toiminta kunnolla. Jääköön koneen tunnus mainitsematta.

Jos radiokeleistä jotain aikuisten oikeasti haluaa ymmärtää niin sitten TKK:n radiotekniikan osastolle opiskelemaan ja sen jälkeen titariksi laivalle tai jollekin muulle radioasemalle. Tosin noita titarin paikkoja ei enää ole joten asia jää nykyään kirjaviisauden varaan.

Anonyymi kirjoitti:

Toki radiokelit, jotka aiheutuvat ionosfäärin muutoksista, vaikuttavat myös HF taajuuksia alemmilla taajusalueilla. Sen sijaan VHF alueen yläpäähän ja UHF alueeseen niillä ei ole vaikutusta. Ala- ja yläkanavat ovat ilmiöitä, joita ei lueta radiokelin ilmiöihin. Säätutkien useiden gigahertsien taajuuksia ei pitkän matkan maanpäällisessä radioliikenteessä , pois lukien satelliittiyhteydet, koska ne vaativat käytännössä LOS yhteyden ja siten hyvin taajan verkon.

Ps. En ole alan harrastaja. Olen ammattilainen. Tietoni perustan Ismo Lindellin kirjoittamaan Otakustantamon julkaisemaan Teknisen korkeakoulun oppikirjaan "Radioaaltojen eteneminen"

Lue lisää

Veikkaan että itseoppinut kirvesmies. Ne on useinkin kaikkien alojen asiantuntioita.
Ja nimenomaan noin kirjoitettuna!

Taitaa HF-alueella Aurinko olla suurin Vaikuttaja radioaaltojen etenemiseen, odotetaan taas seuraa Aurigonpilkku maksimia, alkaa taas kaukoasemia kuulumaan HF alueilla.
50v radioamatöörinä ollut. Tällä hetkellä ollaan aurikopilkku minimissä radiokelit ovat huonot lyhytaalloilla. Aurikotutkijat ovat sitä mieltä että pieni jääkausi on tulossa, jolloin radiokelit HF alueella heikkenevät pitkäksi aikaa. Edellisen pienen jääkauden aikana auringonpilkut olivat kateissa 60 vuotta. HF-alue,en radioaallot heijastuvat ilmakehässä olevista sähköisistä kerroksista , joihin auringonpilkkut vaikuttavat. Tällä hetkellä auringonpilkut ovat kateissa, HF-alueen kelit ovat huonot, turha kokeilla D pienelläkinX-yhteyksiä. Auringonpilkkumaksimin aikana saa pienelläkin lähetinteholla helposti radioyhteyksi toiselle puolelle maapalloa.