Liittyykö liikkuvan veden jäätymättömyys sekoittumiseen, eli lämpötila ei tipu alle nollan, vai itse liikkeeseen?
Veden jäätyminen
Anonyymi
574
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Plärää ao.ketju läpi. Siinä saattoi olla jotain aiheessa liittyvääkin keskustelua.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16106318/jarven-jaatymissuunnan-muutos
Virtaavassa vedessä vesi sekoituessaan tasaa lämpätilaeroja, jolloin veden on oltava kauttaaltaan nolla-asteista jäätyäkseen. Jäätymispisteessä syntyy pieniä jääkiteiteitä, mutta ne eivät virtauksen johdosta pääse kiinnittymään toisiinsa, vaan tarvitsevat jonkin kiinnittymisaihion alkuun (vesikasvit, roskat, pohja...).
Jep, eli käytännössä vähän kumpaakin, kuten arvelinkin. Asiaan liittyen myös toinen: veden ominaislämpökapasiteetti voidaan käytänössä pitää lineaarisena lämpötilan funktiona, mutta kuinkahan tuo pätee lähestyttäessä jäätymispistettä? Tuo tuli mieleen siitä, että onkohan ruumiin "lämpökuorma" merkittävästi kovempi avannossa, joka on juuri jäätymispisteen läheisyydessä, kuin esim 1 asteisessa vedessä. Käytännössä asialla ei varmaan juuri ole merkitystä yksittäisen molekyylin rajatun kontaktiajan vuoksi, mutta onkohan tuolla teoreettisella tasolla minkälaista merkitystä?
Veden jäätyminen on loppujen lopuksi varsin mutkikas ilmiö kerrostumisineen ja alijäähtymisineen. Sama pätee myös lämmönsiirtoon iholla. Mm. pintakonvektiokerroin on voimakkaasti virtaavan kaasun tai nesteen nopeuden funktio, ja tämä vaikuttaa varmasti paljon enemmän kuin fluidin ominaislämpökapasiteetin muutokset lämpötilan funktiona. Lämmönsiirtokerroin voi muuttua kertaluvun, ominaislämpökapasiteetti prosentteja. Lisäksi asiaan eniten vaikuttava tekijä, veden sulamislämpö, on harvinaisen suuri.
Samoilla linjoilla ollaan. Tuo oli enemmän teoreettista pohdintaa tilanteesta, jossa voitaisiin tarkastella lämmönsiirtoa muut muuttujat eliminoituna. Eli jos yksittäiset ovat molekyylit kosketuksissa vakoidun ajan, missä vaiheessa lähestyessä jäätymispistettä alkaa sulamislämpö vaikuttaa ominaislämpökapasiteettia enemmän ja miten se vaikuttaa konvektioon. Vai onko käytännössäkin niin, että ollaan puhtaasti joko ominaislämpökapasiteetin tai sulamislämmön alueella.
Höyry on työn puolesta tutumpi, sielläkin aika mielenkiintoisia ilmiöitä.