Onko tietoa kun on käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja,maksetaanko hänen kulut pesänvaroista vaiko osakkaiden henkilökohtaisista varoista.Kuolinpesällä ei ole tilillä niin paljoa mutta kiinteää omaisuutta on jota voisi myydä,mutta voiko jakaja myydä,jos ei pesänosakkaat ole myynnistä yksimielisiä.
Pesänjakajan kustannukset
Anonyymi
64
1446
Vastaukset
- Anonyymi
Annetaan judgedredd = ruikkulöpslöps vastailla ensin taikka jonkun muun innokkaan aasitta-ajajan minilexsistä.
- Anonyymi
Lawtroder kommentoittee varsin rakentavasti,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawtroder kommentoittee varsin rakentavasti,
"Lawtroder kommentoittee varsin rakentavasti,"
Piste virkkeen perään, oikeinkirjoitustakin kaivataan ja varmaan auttoi aloittajan kysymykseen paljon.
Eipä näyttänyt kukaan mainituista vastanneen, vaikka annoin ihan vapaan kentän käveleskellä.
Mutta asiaan, vaikkakin viimeisimmässä olikin asiaa, eli maksaja on se joka hakeekin pesänjakajaa ja joka pitää hakea erikseen, jollei hae samalla kertaa selvittäjäksi, että jakajaksi.
Aika selkeä on laki tuosta kiinteän omaisuuden myymisestä (edes oikeusistuin ei voi määrätä), vaan tällöin tulee hakea kuolinpesä konkurssiin (14§).
"4 §
Pesänselvittäjäksi oikeuden on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy. (20.8.2004/783)
12 a § (20.8.2004/783)
Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.
Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot pesän varoista, pesän ja vainajan veloista sekä pesän velkojen maksusta ja kullekin vainajan velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kullekin velkojalle sekä pesän osakkaille.
Velkojalla ja pesän osakkaalla on oikeus vaatia pesänselvittäjän päätöksen muuttamista. Hakemus päätöksen muuttamiseksi on tehtävä vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut päätöksestä tiedon. Asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.
Jos pesänselvittäjä havaitsee 2 momentissa tarkoitetun päätöksensä virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän on maksettava kullekin velkojalle hänelle tuleva jako-osuus.
14 §
====>>Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
(Huomioikaa se seikka, että nykyään on ainoastaan maaomaisuus kiinteää omaisuutta, talo tontilla, asuntoosake, kesämökki ja muut tällaiset ovatkin ihan irtainta omaisuutta (helppoa pakkolunastuksessa, kun ei tarvitse antaa kuin hinta kiinteälle omaisuudelle, ei taloilla ole nykyisin mitään arvoa, ainoastaan maaomaisuudella ; )
20 §.
Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Jos maksuvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti".
Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle.
Tiedän tiedän, pesänselvittäjän määräämisessä annetaan samalla myös määräys jakajaksi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lawtroder kommentoittee varsin rakentavasti,"
Piste virkkeen perään, oikeinkirjoitustakin kaivataan ja varmaan auttoi aloittajan kysymykseen paljon.
Eipä näyttänyt kukaan mainituista vastanneen, vaikka annoin ihan vapaan kentän käveleskellä.
Mutta asiaan, vaikkakin viimeisimmässä olikin asiaa, eli maksaja on se joka hakeekin pesänjakajaa ja joka pitää hakea erikseen, jollei hae samalla kertaa selvittäjäksi, että jakajaksi.
Aika selkeä on laki tuosta kiinteän omaisuuden myymisestä (edes oikeusistuin ei voi määrätä), vaan tällöin tulee hakea kuolinpesä konkurssiin (14§).
"4 §
Pesänselvittäjäksi oikeuden on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy. (20.8.2004/783)
12 a § (20.8.2004/783)
Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.
Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot pesän varoista, pesän ja vainajan veloista sekä pesän velkojen maksusta ja kullekin vainajan velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kullekin velkojalle sekä pesän osakkaille.
Velkojalla ja pesän osakkaalla on oikeus vaatia pesänselvittäjän päätöksen muuttamista. Hakemus päätöksen muuttamiseksi on tehtävä vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut päätöksestä tiedon. Asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.
Jos pesänselvittäjä havaitsee 2 momentissa tarkoitetun päätöksensä virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän on maksettava kullekin velkojalle hänelle tuleva jako-osuus.
14 §
====>>Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
(Huomioikaa se seikka, että nykyään on ainoastaan maaomaisuus kiinteää omaisuutta, talo tontilla, asuntoosake, kesämökki ja muut tällaiset ovatkin ihan irtainta omaisuutta (helppoa pakkolunastuksessa, kun ei tarvitse antaa kuin hinta kiinteälle omaisuudelle, ei taloilla ole nykyisin mitään arvoa, ainoastaan maaomaisuudella ; )
20 §.
Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Jos maksuvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti".
Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle.
Tiedän tiedän, pesänselvittäjän määräämisessä annetaan samalla myös määräys jakajaksiKorjaan, siis oikeus voi määrätä kiinteän omaisuuden myymisestä hakemuksella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lawtroder kommentoittee varsin rakentavasti,"
Piste virkkeen perään, oikeinkirjoitustakin kaivataan ja varmaan auttoi aloittajan kysymykseen paljon.
Eipä näyttänyt kukaan mainituista vastanneen, vaikka annoin ihan vapaan kentän käveleskellä.
Mutta asiaan, vaikkakin viimeisimmässä olikin asiaa, eli maksaja on se joka hakeekin pesänjakajaa ja joka pitää hakea erikseen, jollei hae samalla kertaa selvittäjäksi, että jakajaksi.
Aika selkeä on laki tuosta kiinteän omaisuuden myymisestä (edes oikeusistuin ei voi määrätä), vaan tällöin tulee hakea kuolinpesä konkurssiin (14§).
"4 §
Pesänselvittäjäksi oikeuden on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy. (20.8.2004/783)
12 a § (20.8.2004/783)
Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.
Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot pesän varoista, pesän ja vainajan veloista sekä pesän velkojen maksusta ja kullekin vainajan velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kullekin velkojalle sekä pesän osakkaille.
Velkojalla ja pesän osakkaalla on oikeus vaatia pesänselvittäjän päätöksen muuttamista. Hakemus päätöksen muuttamiseksi on tehtävä vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut päätöksestä tiedon. Asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.
Jos pesänselvittäjä havaitsee 2 momentissa tarkoitetun päätöksensä virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän on maksettava kullekin velkojalle hänelle tuleva jako-osuus.
14 §
====>>Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
(Huomioikaa se seikka, että nykyään on ainoastaan maaomaisuus kiinteää omaisuutta, talo tontilla, asuntoosake, kesämökki ja muut tällaiset ovatkin ihan irtainta omaisuutta (helppoa pakkolunastuksessa, kun ei tarvitse antaa kuin hinta kiinteälle omaisuudelle, ei taloilla ole nykyisin mitään arvoa, ainoastaan maaomaisuudella ; )
20 §.
Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Jos maksuvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti".
Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle.
Tiedän tiedän, pesänselvittäjän määräämisessä annetaan samalla myös määräys jakajaksiLawetorder : "Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle."
Tämmöinen on kuitenkin perintökaaressa: "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan."
Hyvät hyssykät että Lawetorder on oikein Ruuneperi: "Tiedän tiedän, pesänselvittäjän määräämisessä annetaan samalla myös määräys jakajaksi" Tuomioistuin antaa päätöksen siihen mitä haetaan...... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lawtroder kommentoittee varsin rakentavasti,"
Piste virkkeen perään, oikeinkirjoitustakin kaivataan ja varmaan auttoi aloittajan kysymykseen paljon.
Eipä näyttänyt kukaan mainituista vastanneen, vaikka annoin ihan vapaan kentän käveleskellä.
Mutta asiaan, vaikkakin viimeisimmässä olikin asiaa, eli maksaja on se joka hakeekin pesänjakajaa ja joka pitää hakea erikseen, jollei hae samalla kertaa selvittäjäksi, että jakajaksi.
Aika selkeä on laki tuosta kiinteän omaisuuden myymisestä (edes oikeusistuin ei voi määrätä), vaan tällöin tulee hakea kuolinpesä konkurssiin (14§).
"4 §
Pesänselvittäjäksi oikeuden on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.
Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy. (20.8.2004/783)
12 a § (20.8.2004/783)
Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jollei sopimusta tehdä, pesänselvittäjällä on, kun 18 luvun 5 §:ssä tarkoitetut pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) ja tämän lain 21 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.
Pesänselvittäjän on laadittava päätöksestään asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot pesän varoista, pesän ja vainajan veloista sekä pesän velkojen maksusta ja kullekin vainajan velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Asiakirja on päivättävä ja pesänselvittäjän allekirjoitettava. Pesänselvittäjän on toimitettava jäljennös asiakirjasta kullekin velkojalle sekä pesän osakkaille.
Velkojalla ja pesän osakkaalla on oikeus vaatia pesänselvittäjän päätöksen muuttamista. Hakemus päätöksen muuttamiseksi on tehtävä vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut päätöksestä tiedon. Asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä.
Jos pesänselvittäjä havaitsee 2 momentissa tarkoitetun päätöksensä virheelliseksi, hän saa oikaista sitä tekemällä asiassa uuden päätöksen. Kun pesänselvittäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän on maksettava kullekin velkojalle hänelle tuleva jako-osuus.
14 §
====>>Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.
Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä.
(Huomioikaa se seikka, että nykyään on ainoastaan maaomaisuus kiinteää omaisuutta, talo tontilla, asuntoosake, kesämökki ja muut tällaiset ovatkin ihan irtainta omaisuutta (helppoa pakkolunastuksessa, kun ei tarvitse antaa kuin hinta kiinteälle omaisuudelle, ei taloilla ole nykyisin mitään arvoa, ainoastaan maaomaisuudella ; )
20 §.
Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Jos maksuvelvollisia on useita, vastaavat he yhteisvastuullisesti".
Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle.
Tiedän tiedän, pesänselvittäjän määräämisessä annetaan samalla myös määräys jakajaksiKiinteistö on aina ollut maapohja, rakennukset sitten kuuluvat siihen lähtökohtaisesti. Mutta LöpöLöpö ei sitten tiedä, että on olemassa esim metsäkiinteistöjä, peltokiinteistöjä ja vesikiinteistöjä...
- Anonyymi
Pesänjakaja ei saa omaisuuden myyntilupaa käo:lta muuten kuin jakoa varten. Pesänselvittäjän toimivaltaan kuuluuvaa maksaa pesänjakajan palkkio, mutta kun aloituksesta ei selviä että onko pesässä käo:n määräämä pesänselvittäjä, niin kaikki on mahdollista......vaikka ulosoton kautta myydä kaikki ja hakijalle vielä loput.......
- Anonyymi
Kysymykseni tältä osin epäselvä.Sama henkilö on siis pesänselvittäjä ja jakaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymykseni tältä osin epäselvä.Sama henkilö on siis pesänselvittäjä ja jakaja.
Jos kiinteistöillä on esim. puunmyynti mahdollisuuksia niin pesänselvittäjä voi tehdä ilman Käo:n lupaa puukaupan jotta saa palkkion pesästä. Toiseksi tulee kiinteistön panttaus velan vakuudeksi ja kolmanneksi vasta kiinteistön myynti.
Sujuvasti; jos kaikki sopii niin palkkion voi maksaa pesänulkopuolisilla varoilla..... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kiinteistöillä on esim. puunmyynti mahdollisuuksia niin pesänselvittäjä voi tehdä ilman Käo:n lupaa puukaupan jotta saa palkkion pesästä. Toiseksi tulee kiinteistön panttaus velan vakuudeksi ja kolmanneksi vasta kiinteistön myynti.
Sujuvasti; jos kaikki sopii niin palkkion voi maksaa pesänulkopuolisilla varoilla.....Tietenkin herää kysymys, kuka suostuu pesänjakajaksi ilman että toimeksiantosopimuksessa sitouttaa tilaajan vastaamaan kustannuksista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkin herää kysymys, kuka suostuu pesänjakajaksi ilman että toimeksiantosopimuksessa sitouttaa tilaajan vastaamaan kustannuksista?
Vähän turhaa pohdintaa. nimittäin pesänjakajaa hakenut vastaa viimesijaisesti pesänjakajan palkkiosta, ellei sitä muuten saada maksettua. Näin on laki.
- Anonyymi
Tottakai voi myydä jos ei rahaa ole pesässä,osakkaat voi myös itse maksaa ne,mut jos ei ole kiinteääkään omaisuutta niin sitten joutuu pesänselvittäjää hakeva maksamaan kulut,ei muuten,maksu tulee aina kuolinpesän varoista.
- Anonyymi
Älä huoli, pesänjakaja jakaa kuolinpesän omaan taskuunsa pitkittämällä ja vaikeuttamalla perinnönjakoa. Pesänjakajan käsi on aina asiakaan taskussa,
- Anonyymi
Lawetorder : "Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle."
Tämmöinen on kuitenkin perintökaaressa: "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan."
Lawetorderin ammattitaito on välttävä, joten moni asia tehdään uudestaan......... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetorder : "Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle."
Tämmöinen on kuitenkin perintökaaressa: "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan."
Lawetorderin ammattitaito on välttävä, joten moni asia tehdään uudestaan........."Lawetorderin ammattitaito on välttävä, joten moni asia tehdään uudestaan........."
L-höpön ammattitaito ei ole edes välttävä, se on huono. Hän tietää jotain, mutta on tietämätön paljosta oleellisesta tai "tietää" usein päin mäntyä - ja voi siten aiheuttaa suuren vahingon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lawetorderin ammattitaito on välttävä, joten moni asia tehdään uudestaan........."
L-höpön ammattitaito ei ole edes välttävä, se on huono. Hän tietää jotain, mutta on tietämätön paljosta oleellisesta tai "tietää" usein päin mäntyä - ja voi siten aiheuttaa suuren vahingon.Älkää tapelko täällä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älkää tapelko täällä
samaa katselen että tappeluksi se taas meni:(
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älkää tapelko täällä
Tavikset eivät ymmärrä, että kuluttajanvalistuksesta on kysymys, kun täällä huseevaavan L-höpön "tiedoista" varoituksia jaellaan. Varmaan ne veroituksetkin menevät yli hilseen niiltä, joilta kaikki perustiedot puuttuvat. Että "tapellaan"! Kiittää saisitte niitä, jotka varoituksen sanoja teille jakavat!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tavikset eivät ymmärrä, että kuluttajanvalistuksesta on kysymys, kun täällä huseevaavan L-höpön "tiedoista" varoituksia jaellaan. Varmaan ne veroituksetkin menevät yli hilseen niiltä, joilta kaikki perustiedot puuttuvat. Että "tapellaan"! Kiittää saisitte niitä, jotka varoituksen sanoja teille jakavat!
Ei ole tappelua jos huomauttaa Lawetorderille hänen ammattitaidosta.......
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole tappelua jos huomauttaa Lawetorderille hänen ammattitaidosta.......
Voiko "Lawetorder":n mielestä jakaa pesää, jos muuta jaettavaa ei ole kuin lesken ja edesmenneen as.osake?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko "Lawetorder":n mielestä jakaa pesää, jos muuta jaettavaa ei ole kuin lesken ja edesmenneen as.osake?
HAAAAHHHAAA. En edes viitsi vastata tähänkään yritykseen.
Voihan sen jakaa tai sitten ei, taikka voi, leskellä kun on hallintaoikeus.
Ups, vastasinkin jo säälittävään nallitusyritykseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lawetorderin ammattitaito on välttävä, joten moni asia tehdään uudestaan........."
L-höpön ammattitaito ei ole edes välttävä, se on huono. Hän tietää jotain, mutta on tietämätön paljosta oleellisesta tai "tietää" usein päin mäntyä - ja voi siten aiheuttaa suuren vahingon.Täällä on kaksi penaalin "terävintä" kynää aina haukkumassa Lawetorderia ja ukunä he eivät edes vaivaudu vastaamaan aloittajan epätietoisuuteen, ikinä eivät perustelu miksi Lawetorder'n vastaus olisi väärin.
Ei nuo mitään varoituksia ole, vaan tyyliin "varo jäätä" kun sen jo pystyy yhdellä sanalla perusteleen miksi "Varo rahanahneita juristeja". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on kaksi penaalin "terävintä" kynää aina haukkumassa Lawetorderia ja ukunä he eivät edes vaivaudu vastaamaan aloittajan epätietoisuuteen, ikinä eivät perustelu miksi Lawetorder'n vastaus olisi väärin.
Ei nuo mitään varoituksia ole, vaan tyyliin "varo jäätä" kun sen jo pystyy yhdellä sanalla perusteleen miksi "Varo rahanahneita juristeja".HÖPSIS!
Tässäkin ketjussa L:n väärää infoa on korjattu lainaamalla lakitekstiä. Se vain olisi liian iso urakka, että kaikkia virheitä, joita on vilisemällä, ryhdyttäisiin oikomaan yksityiskohtaisesti. Sen tähden täytyy paljolti tyytyä varoittamaan lukijoita siitä, että kaikkeen L:n esittämään on syytä suhtautua suurella varauksella. Mitähän tämä palsta olisi, jos sen asiantuntemus olisi L:n varassa ??!! Se olisi katastrofi lukijoille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HÖPSIS!
Tässäkin ketjussa L:n väärää infoa on korjattu lainaamalla lakitekstiä. Se vain olisi liian iso urakka, että kaikkia virheitä, joita on vilisemällä, ryhdyttäisiin oikomaan yksityiskohtaisesti. Sen tähden täytyy paljolti tyytyä varoittamaan lukijoita siitä, että kaikkeen L:n esittämään on syytä suhtautua suurella varauksella. Mitähän tämä palsta olisi, jos sen asiantuntemus olisi L:n varassa ??!! Se olisi katastrofi lukijoille.Onko perusteltu, esitä yksikin kohta jossa olette kumonneet Lawetorderin esittämän asian ihan lakipykälällä ja siinä on ollut kuin olette kirjoittaneet ja myös perustelleet miksi olisi muka toisin?
Mitä olen seurannut, on ollut tyyliin "heikkonen, s. 197" tai sitten KKO 235/1899"
Yhtäkään lakipykälää ei ole esitetty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetorder : "Huomioikaa, että laissa oikeus saada palkkio, annetaankin vain ja ainoastaan pesänselvittäjälle, ei pesänjakajalle."
Tämmöinen on kuitenkin perintökaaressa: "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan."
Lawetorderin ammattitaito on välttävä, joten moni asia tehdään uudestaan.........Niin, aivan, mutta kuka on silloin se pesänjakaja jos pesä jaetaan osakkaiden kesken, onko kaikilla silloin oikeus saada palkkio?
Pesänjakaja määrätään silloin jos joku osakkaista sitä hakee, samoin kuin pesänselvittäjä.
eli ei ole palkkiota kummallakaan jos sellaista ei ole, mite vitussa ette edes tajua näinkään yksinkertaista asia, vaan teidän mielestä on aina oltava selvittäjä/jakaja taikka erikseen.
"3 § (13.10.1995/1153)
Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)
Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla. (8.6.2006/471)"
" 4 §
Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Milloin pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perukirjasta.
Kihlakunnantuomari voi, milloin ei ole oikeuden istuntopäivä, antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen, ====>>>jos osakkaat ovat yksimieliset<<<==== (jos joku vastustaa, niin mitäs silloin tehdään, laki antaa vastauksen, vastausta teiltä ei saa, vaiko?= pesänjakajaksi määrättävästä henkilöstä.
Pesänselvittäjä tai ===>>testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas<<<====, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, ====>>>jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty<<<===." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko perusteltu, esitä yksikin kohta jossa olette kumonneet Lawetorderin esittämän asian ihan lakipykälällä ja siinä on ollut kuin olette kirjoittaneet ja myös perustelleet miksi olisi muka toisin?
Mitä olen seurannut, on ollut tyyliin "heikkonen, s. 197" tai sitten KKO 235/1899"
Yhtäkään lakipykälää ei ole esitetty.Lakipykälää ei ole pelkästään esitetty, vaan suorastaan toistettu: "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan." (PK 23:4.4.)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lakipykälää ei ole pelkästään esitetty, vaan suorastaan toistettu: "Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan." (PK 23:4.4.)
"Tässäkin ketjussa L:n väärää infoa on korjattu lainaamalla lakitekstiä".
Niitä MUITAKIN ketjuja lähinnä tarkoitin, mutta onhan se liikaa vaadittu lukemansa ymmärtämättömiltä, että se olisi tekstillä sanomisestani ymmärretty ja että olisi esittää nekin.
Mutta varmaan liian kallis tuntitaksa (120€) näin vapaa-aikaa käyttää tienaamattomuuteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tässäkin ketjussa L:n väärää infoa on korjattu lainaamalla lakitekstiä".
Niitä MUITAKIN ketjuja lähinnä tarkoitin, mutta onhan se liikaa vaadittu lukemansa ymmärtämättömiltä, että se olisi tekstillä sanomisestani ymmärretty ja että olisi esittää nekin.
Mutta varmaan liian kallis tuntitaksa (120€) näin vapaa-aikaa käyttää tienaamattomuuteen.Menisi tosiaan vähintäänkin kymmenittäin tunteja siihen, kun kaikki L-kahjon virheet sinulle joku lähtisi ruotimaan. Puutteita on lakien, lainvalmisteluaineistojen, ennakkotapausten, oikeuskirjallisuuden ynnä muun tuntemisessa sen verran paljon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menisi tosiaan vähintäänkin kymmenittäin tunteja siihen, kun kaikki L-kahjon virheet sinulle joku lähtisi ruotimaan. Puutteita on lakien, lainvalmisteluaineistojen, ennakkotapausten, oikeuskirjallisuuden ynnä muun tuntemisessa sen verran paljon.
Voi hyvät hyssykät sentään kun ei mene taliaivoon millään perille.
Kuuluuko aasitta-ajajat julkista valtaa käyttäviin vaiko ei?
Jos mielestäsi kuuluu, NIIN LUE SILLOIN PL 2§ 3mom.
Kun olet tajunnut sen, niin kysy itseltäsi, onko lainvalmistelu eli lain esityöt, lausunnot/esitykset laki vaiko ei, kun tajuat tämän on asia helpompaa sulle.
Sitten kun opit lukeen ennakkotapaukset oikein lakia seuraten, tajuat muutakin,
Sen jälkeen tajuat myöskin sen, ettei yksittäinen mielipide taikka asian vatvominen kirjassa ole mikään laki, vaan pelkkä mielipide, niin sitten alat jo ehkä ymmärtään lakia.
Ymmärrätkö, ettei se lurittelu ole laulua, vaan kuin virsikirjassakin on sanat minkä mukaisesti laulu kulkee, vai laulatko sinä kirkossa kiitosvirren aikana kovaan ääneen rillumareita, jos niin teet, ymmärrän sitten sen miksi et ymmärrä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi hyvät hyssykät sentään kun ei mene taliaivoon millään perille.
Kuuluuko aasitta-ajajat julkista valtaa käyttäviin vaiko ei?
Jos mielestäsi kuuluu, NIIN LUE SILLOIN PL 2§ 3mom.
Kun olet tajunnut sen, niin kysy itseltäsi, onko lainvalmistelu eli lain esityöt, lausunnot/esitykset laki vaiko ei, kun tajuat tämän on asia helpompaa sulle.
Sitten kun opit lukeen ennakkotapaukset oikein lakia seuraten, tajuat muutakin,
Sen jälkeen tajuat myöskin sen, ettei yksittäinen mielipide taikka asian vatvominen kirjassa ole mikään laki, vaan pelkkä mielipide, niin sitten alat jo ehkä ymmärtään lakia.
Ymmärrätkö, ettei se lurittelu ole laulua, vaan kuin virsikirjassakin on sanat minkä mukaisesti laulu kulkee, vai laulatko sinä kirkossa kiitosvirren aikana kovaan ääneen rillumareita, jos niin teet, ymmärrän sitten sen miksi et ymmärrä?"Kuuluuko aasitta-ajajat julkista valtaa käyttäviin vaiko ei?"
No eivät todellakaan kuulu julkista valtaa käyttäviin. Julkista valtaa käyttävät virkamiehet.
Esittämäsi kysymys on niin typerä, että se vaikuttaa trollaukselta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kuuluuko aasitta-ajajat julkista valtaa käyttäviin vaiko ei?"
No eivät todellakaan kuulu julkista valtaa käyttäviin. Julkista valtaa käyttävät virkamiehet.
Esittämäsi kysymys on niin typerä, että se vaikuttaa trollaukselta.Kannataisko hiukka miettiä kuuluvatko.
Olet oikeassa, että viranomaiset kuuluu välittömällä vallalla, mutta mitä on se välillinen, esim pankit, vakuutusyhtiöt.
Hmmm, mietittäisiinkö yhdessä pää punaisena, tai no, mieti sinä pää punaisena, minun ei tarvitse kun tiedän jo.
Esittämäsi asia on niin typerä, että on oltava trollausta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannataisko hiukka miettiä kuuluvatko.
Olet oikeassa, että viranomaiset kuuluu välittömällä vallalla, mutta mitä on se välillinen, esim pankit, vakuutusyhtiöt.
Hmmm, mietittäisiinkö yhdessä pää punaisena, tai no, mieti sinä pää punaisena, minun ei tarvitse kun tiedän jo.
Esittämäsi asia on niin typerä, että on oltava trollausta.No ei todellakaan tarvitse miettiä, kuuluvatko. Vain mielipuolen houreissa voi olla siitä epäselvyyttä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannataisko hiukka miettiä kuuluvatko.
Olet oikeassa, että viranomaiset kuuluu välittömällä vallalla, mutta mitä on se välillinen, esim pankit, vakuutusyhtiöt.
Hmmm, mietittäisiinkö yhdessä pää punaisena, tai no, mieti sinä pää punaisena, minun ei tarvitse kun tiedän jo.
Esittämäsi asia on niin typerä, että on oltava trollausta."Olet oikeassa, että viranomaiset kuuluu välittömällä vallalla, mutta mitä on se välillinen, esim pankit, vakuutusyhtiöt." Unohdit yksityiset terveydenhuoltoa tarjoavat yritykset. Yksityiselläkin lääkärin pitää tehdä M1
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei todellakaan tarvitse miettiä, kuuluvatko. Vain mielipuolen houreissa voi olla siitä epäselvyyttä.
En millään jaksais teitä mielipuolia kun joka asiassa tingataan vastaan, ajelisit vaan sillä "ropotillasi" (roBotti) ympyrää, etkä täällä huseeraisi tietämättömänä.
Oikeusasiamiehen päätöksestä, pätkä annetusta lausunnosta: "2.3.1 Julkinen hallintotehtävä ja sen luonneJulkisen hallintotehtävän ydinalueen muodostaa julkisen vallan käyttö,jolla tarkoitetaan lain tai asetuksen nojalla tapahtuvaa velvoittavanmääräyksen antamista tai päätöksentekoa toisen edusta, oikeudestatai velvollisuudesta. Myös lain nojalla tapahtuva tosiasiallinen puuttuminentoisen etuun tai oikeuteen on julkisen vallan käyttöä. Perustuslain124 §:n mukaan julkinen hal-lintotehtävä voidaan antaa muulle kuinviranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksihoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisenvallankäyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Hallintolain soveltamisenkannalta julkista hallintotehtävää hoitavan organisaatiomuodolla ei olisisinällään merkitystä, vaan ratkaisevaa on tehtävän luonne. Kysymys voisi siten olla yhteisöstä, laitoksesta, säätiöstä tai yksityishenki-löstä. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, =====>>>että säännös ei koske vain yksilön tai yhteisön oikeuksia koskevaa päätöksentekoa, =====>>>> myös julkisten palvelutehtävien hoitamista sekä palveluidentuottamiseen liittyviä tehtäviä<<<<===="
Nyt kysymys, onko asiainajo julkinen palvelu/palveluntuottaminen??
Kuules nyt verneriviisas, tule pois sieltä 40-luvulta, nyt eletään 2020 vuotta ja julkisen vallan rajat ovat niin hämärtyneet, että jopa hämärämiehet yksityisineen pysäköinninvalvontoineen liikuvat sujuvasti poliisien kanssa vierekkäin, vaikka perustuslakivaliokunta kielsi koko yksityisvalvonnan toiminnan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Olet oikeassa, että viranomaiset kuuluu välittömällä vallalla, mutta mitä on se välillinen, esim pankit, vakuutusyhtiöt." Unohdit yksityiset terveydenhuoltoa tarjoavat yritykset. Yksityiselläkin lääkärin pitää tehdä M1
Niitä on niin paljon, että tulee pitkä luettelo, niistäkin joilta voit myös hakea tarvitsemasi M1-lausunnon.
Minulla kun ei ole noita itsetuhoaikeita, taikka edes vainoharhaisuutta.
Ainoa testi jonka olen käynyt elämäni aikana jossa testattiin aivokapasiteettia, oli Mensan-testi ja sitäkään en reputtanut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En millään jaksais teitä mielipuolia kun joka asiassa tingataan vastaan, ajelisit vaan sillä "ropotillasi" (roBotti) ympyrää, etkä täällä huseeraisi tietämättömänä.
Oikeusasiamiehen päätöksestä, pätkä annetusta lausunnosta: "2.3.1 Julkinen hallintotehtävä ja sen luonneJulkisen hallintotehtävän ydinalueen muodostaa julkisen vallan käyttö,jolla tarkoitetaan lain tai asetuksen nojalla tapahtuvaa velvoittavanmääräyksen antamista tai päätöksentekoa toisen edusta, oikeudestatai velvollisuudesta. Myös lain nojalla tapahtuva tosiasiallinen puuttuminentoisen etuun tai oikeuteen on julkisen vallan käyttöä. Perustuslain124 §:n mukaan julkinen hal-lintotehtävä voidaan antaa muulle kuinviranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksihoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisenvallankäyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Hallintolain soveltamisenkannalta julkista hallintotehtävää hoitavan organisaatiomuodolla ei olisisinällään merkitystä, vaan ratkaisevaa on tehtävän luonne. Kysymys voisi siten olla yhteisöstä, laitoksesta, säätiöstä tai yksityishenki-löstä. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, =====>>>että säännös ei koske vain yksilön tai yhteisön oikeuksia koskevaa päätöksentekoa, =====>>>> myös julkisten palvelutehtävien hoitamista sekä palveluidentuottamiseen liittyviä tehtäviä<<<<===="
Nyt kysymys, onko asiainajo julkinen palvelu/palveluntuottaminen??
Kuules nyt verneriviisas, tule pois sieltä 40-luvulta, nyt eletään 2020 vuotta ja julkisen vallan rajat ovat niin hämärtyneet, että jopa hämärämiehet yksityisineen pysäköinninvalvontoineen liikuvat sujuvasti poliisien kanssa vierekkäin, vaikka perustuslakivaliokunta kielsi koko yksityisvalvonnan toiminnan."Nyt kysymys, onko asiainajo julkinen palvelu/palveluntuottaminen??"
Ei ole. Kokeile vaikkapa tehdä sille oikeusasiamiehelle kantelu vastapuolen asianajajasta. Saa hän sitten hyvät naurut.
Ihan reisille taas menee Lawetorderilla,sun nyt kannattais ottaa selvää että mikä painoarvo oikeuskirjallisuudella/lain esitöillä jne on suhteessa lakiin.
Tuomioistuimet suoranaisesti käyttävät lain esitöitä/oikeuskirjallisuutta kun he päätöksiä tekevät ja ne päätökset perustuu...Yllätys lain esitöihin ja oikeuskirjallisuuteen,sitten tule kysymään että onko se laki.
Päätös joka perustuu lain esitöihin/oikeuskirjallisuuteen ja lakiin,onko se sitten laki kun kerran asiasta on mustaa valkoisella printattuna.- Anonyymi
Oot kyllä kova inttään vastaan kun siitä on selvää tekstiä.
Jaaha, rotta taas tuli kolostaan esiin omalla nickname.
Eikö mene millään sinne kaljuun, että vaikka kuinka yritätte inttää juridiikan olevan laki, niin sitä se ei ole.
Juridiikkaa voitte hieroa siellä omissa perseissänne.
Lainkäyttö suomessa on nykyään täysin hakoteillä, ei ollut aiemmin, Kekkosen aikaan ei ollu puhetta vtällaisesta touhusta.
No kun kerran pidät itseäsi niin viisaana, NIIN SELOSTA TÄNNE perustuslain 2§ 3mom. mitä siinä on ja miksi.
Et taida siihen kyetä, olen tätä aikasemminkin penänny, niin hipihiljaa on oltu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oot kyllä kova inttään vastaan kun siitä on selvää tekstiä.
Jaaha, rotta taas tuli kolostaan esiin omalla nickname.
Eikö mene millään sinne kaljuun, että vaikka kuinka yritätte inttää juridiikan olevan laki, niin sitä se ei ole.
Juridiikkaa voitte hieroa siellä omissa perseissänne.
Lainkäyttö suomessa on nykyään täysin hakoteillä, ei ollut aiemmin, Kekkosen aikaan ei ollu puhetta vtällaisesta touhusta.
No kun kerran pidät itseäsi niin viisaana, NIIN SELOSTA TÄNNE perustuslain 2§ 3mom. mitä siinä on ja miksi.
Et taida siihen kyetä, olen tätä aikasemminkin penänny, niin hipihiljaa on oltu.Selosta myös se mikä on perustuslaki, mikä merkitys on perustuslailla lainsäädännössä.
Onko perustuslain säännökset myös määräyksiä?
Nämä kun selität tänne, saatan ehkä uskoakkin, että rudgelöps on ehkä jokin, mutta en usko että näen yhtään mitään täällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selosta myös se mikä on perustuslaki, mikä merkitys on perustuslailla lainsäädännössä.
Onko perustuslain säännökset myös määräyksiä?
Nämä kun selität tänne, saatan ehkä uskoakkin, että rudgelöps on ehkä jokin, mutta en usko että näen yhtään mitään täällä.Selitä myöskin mikä on juridiikka, sen merkitys lainsäädännössä/lain säädäntöön/lakien säätämiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitä myöskin mikä on juridiikka, sen merkitys lainsäädännössä/lain säädäntöön/lakien säätämiseen.
Odotan sitten vuorokauden näihin vastausta, jollei vastausta saada, siitä voidaan päätellä, että Lawetorder on oikeassa ja muut häntä vastaan inttävät reisille menoilla ovat väärässä, erityisesti rudgelöpslöps.
Ps, moni tätäkin palstaa lukevat löytävät vastauksen ylläoleviin vaateisiin hakusanoilla esim. perustuslaki, lainkirjoittajan opas, wikipedia perustuslaki, juridiikka (oikeustiede ja oikeustiedekirjallisuus), ynm vastaavilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Odotan sitten vuorokauden näihin vastausta, jollei vastausta saada, siitä voidaan päätellä, että Lawetorder on oikeassa ja muut häntä vastaan inttävät reisille menoilla ovat väärässä, erityisesti rudgelöpslöps.
Ps, moni tätäkin palstaa lukevat löytävät vastauksen ylläoleviin vaateisiin hakusanoilla esim. perustuslaki, lainkirjoittajan opas, wikipedia perustuslaki, juridiikka (oikeustiede ja oikeustiedekirjallisuus), ynm vastaavilla.Menee hiukan ohi aiheen..........miksi Lawetorderin pitää käytttää "amiskoulupoikamaista" kieltä? Tämäkin: "Juridiikkaa voitte hieroa siellä omissa perseissänne"
Miten tuollainen ilmaisu tapa auttaa asian selvittämistä? Jokainen tekee virheitä, mutta asiallista kielen käyttöä tai hyvää sarkasmia, kiitos.
Tällä viikolla pari-kolme kertaa oon huomauttanut Lawetorderille hänen vääristä laki tulkinnoista. Ei pidä ottaa niin raskaasti että alkaa puhuun k ak kka kieltä tai sit meidän pitää hyväksyy että meitä on moneen junaan............ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menee hiukan ohi aiheen..........miksi Lawetorderin pitää käytttää "amiskoulupoikamaista" kieltä? Tämäkin: "Juridiikkaa voitte hieroa siellä omissa perseissänne"
Miten tuollainen ilmaisu tapa auttaa asian selvittämistä? Jokainen tekee virheitä, mutta asiallista kielen käyttöä tai hyvää sarkasmia, kiitos.
Tällä viikolla pari-kolme kertaa oon huomauttanut Lawetorderille hänen vääristä laki tulkinnoista. Ei pidä ottaa niin raskaasti että alkaa puhuun k ak kka kieltä tai sit meidän pitää hyväksyy että meitä on moneen junaan............Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, kaikuu se solakin kun oikein huutaa.
Hellan lettas sentään, nythän tuo lapsriepu puhuu ihan kakkakieltä, eikä 'k ak kka kieltä' vai oliko se akkakielellä?
En oikein ymmärrä, mutta kai tuon kirjaltaja änkyttää myös puhuessaan, kun se on tarttunut hänen näppäimistöönkin.
Kun ei ymmärrä jysymyksiin edes vastatakkaan, niin kannattaako selittää mitään "laintulkintojakaan"?
Lakia kun ei tulkita, siis jos uskotaan perustuslain 2§ 3mom., asioita tulkitaan lakiin nähden, muttei lakia asiaan nähden.
Esim. voisin ilmaista kko:n nahkapäätöksen, että se on sopimus kun kyltin ohittaa, vaikkei olisi oikeutta määrättyyn tehtävään, eli tulkinnan mukaan, kun on allekirjoittamaton sopimus ihan sama mistä asiasta, niin se on laillista periä.
Minä voin silloin laskuttaa joka rudgelöpsähtänyttä koska ovat lukeneet tekstiäni.
Amiskoulumaista kieltä on kun leperretään kuin lapselle ja mitähän ne aasitta-ajajat hierovat päivän mittaan, ei ainakaan lakikirjaa, mutta perse hellänä ne vänkyröi, niin heille sopii se juridiikkapelleinä olo ihan hyvin.
Ps. jätitkö huomioimatta, että kysyin perustuslain 2§ 3mom. merkitystä ja miksi se on sitten edes olemassa jos kerran oikeustiede, ennakkopäätökset ja oikeustiedekirjallisuus ohittaa mennen tullen lainsäädännön, eihän mitään lakia tällöin edes tarvittaisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, kaikuu se solakin kun oikein huutaa.
Hellan lettas sentään, nythän tuo lapsriepu puhuu ihan kakkakieltä, eikä 'k ak kka kieltä' vai oliko se akkakielellä?
En oikein ymmärrä, mutta kai tuon kirjaltaja änkyttää myös puhuessaan, kun se on tarttunut hänen näppäimistöönkin.
Kun ei ymmärrä jysymyksiin edes vastatakkaan, niin kannattaako selittää mitään "laintulkintojakaan"?
Lakia kun ei tulkita, siis jos uskotaan perustuslain 2§ 3mom., asioita tulkitaan lakiin nähden, muttei lakia asiaan nähden.
Esim. voisin ilmaista kko:n nahkapäätöksen, että se on sopimus kun kyltin ohittaa, vaikkei olisi oikeutta määrättyyn tehtävään, eli tulkinnan mukaan, kun on allekirjoittamaton sopimus ihan sama mistä asiasta, niin se on laillista periä.
Minä voin silloin laskuttaa joka rudgelöpsähtänyttä koska ovat lukeneet tekstiäni.
Amiskoulumaista kieltä on kun leperretään kuin lapselle ja mitähän ne aasitta-ajajat hierovat päivän mittaan, ei ainakaan lakikirjaa, mutta perse hellänä ne vänkyröi, niin heille sopii se juridiikkapelleinä olo ihan hyvin.
Ps. jätitkö huomioimatta, että kysyin perustuslain 2§ 3mom. merkitystä ja miksi se on sitten edes olemassa jos kerran oikeustiede, ennakkopäätökset ja oikeustiedekirjallisuus ohittaa mennen tullen lainsäädännön, eihän mitään lakia tällöin edes tarvittaisi.Menee ohi aiheen mutta mielenterveyslaistakin Lawetorder kuulisin mielipiteen? perustuslaista 6§ ja väitän että jos puhut oikeussalissa samanlaista kuin kirjoitat niin........minä jään saliin ja sinut kannetaan jos ei omat jalat osaa toimia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menee ohi aiheen mutta mielenterveyslaistakin Lawetorder kuulisin mielipiteen? perustuslaista 6§ ja väitän että jos puhut oikeussalissa samanlaista kuin kirjoitat niin........minä jään saliin ja sinut kannetaan jos ei omat jalat osaa toimia
Minun kysymyksiinhän teidän piti osata vastata, mutta todellinen ammattitaito taitaa teillä ollakkin vain puskista huutelu, tänään yhdeksää minuuttia vaille viisitoista umpeutuu vastaus aika, jollei vastauksia tule, siitä voi moni päätellä teidän todellisen osaamisenne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menee ohi aiheen mutta mielenterveyslaistakin Lawetorder kuulisin mielipiteen? perustuslaista 6§ ja väitän että jos puhut oikeussalissa samanlaista kuin kirjoitat niin........minä jään saliin ja sinut kannetaan jos ei omat jalat osaa toimia
Mitenkäs yhdenvertaisuus liittyy tähän ketjuun PL 6§?
Ps. Pieni vihje kirjoittamiseen, kysymysmerkki päättää kysymyslausekkeen ja sen jälkeinen virke aloitetaan aina rivivälillä ja isolla alkukirjaimella.
Olet muuten ihan oikeassa, koska eihän oikeus-saleissa käytetä lakia, vaan ainoastaan laintulkintaa, oikeushörhoilyä ja luridiikkapelleilyä, niin hulluinahan ne pitäisi omasta mielestään viisaat sellaista joka vaatisi lakia käytettävän niin kuin PL2§ 3mom. määrääkin, koska ovathan he jo kehittäneet itselleen sopivan rahastusjärjestelmän.
By the way, kello käy, kiirehtikääpä vastaileen noihin ylempänä oleviin kysymyksiin, koska aikaa on enään vajaa kuusi tuntia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkäs yhdenvertaisuus liittyy tähän ketjuun PL 6§?
Ps. Pieni vihje kirjoittamiseen, kysymysmerkki päättää kysymyslausekkeen ja sen jälkeinen virke aloitetaan aina rivivälillä ja isolla alkukirjaimella.
Olet muuten ihan oikeassa, koska eihän oikeus-saleissa käytetä lakia, vaan ainoastaan laintulkintaa, oikeushörhoilyä ja luridiikkapelleilyä, niin hulluinahan ne pitäisi omasta mielestään viisaat sellaista joka vaatisi lakia käytettävän niin kuin PL2§ 3mom. määrääkin, koska ovathan he jo kehittäneet itselleen sopivan rahastusjärjestelmän.
By the way, kello käy, kiirehtikääpä vastaileen noihin ylempänä oleviin kysymyksiin, koska aikaa on enään vajaa kuusi tuntia.No jopas nyt, jopas jopas.
Hiljaista oli viisaiden" leirissä, tiesin tuon jo ennakkoonkin.
Itse tiesin kyllä vastaukset noihin asioihin, olin vain kiinnostunut tietävätkö nämä kaiken sekoittavat ja mitä todennäköisin syin, eivät tienneet, joten pysykääkin sitten hiljaa, sama kuka kysyy taikka vastaa kysyjälle, kunnette edes noinkaan yksinkertaisia asioita tienneet kuin esitin tuolla ylempänä kysymyksinä.
Joten voidaan todeta, että Lawetorder on viisaampi kuin rudgelöpslöps tai muukaan joka esittää itseään täällä muka lakiasiantuntijana.
Minä en ole kertaakaan esittänyt itseäni asiantuntijana, kuin olen esittänyt vain kuinka se on laissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitenkäs yhdenvertaisuus liittyy tähän ketjuun PL 6§?
Ps. Pieni vihje kirjoittamiseen, kysymysmerkki päättää kysymyslausekkeen ja sen jälkeinen virke aloitetaan aina rivivälillä ja isolla alkukirjaimella.
Olet muuten ihan oikeassa, koska eihän oikeus-saleissa käytetä lakia, vaan ainoastaan laintulkintaa, oikeushörhoilyä ja luridiikkapelleilyä, niin hulluinahan ne pitäisi omasta mielestään viisaat sellaista joka vaatisi lakia käytettävän niin kuin PL2§ 3mom. määrääkin, koska ovathan he jo kehittäneet itselleen sopivan rahastusjärjestelmän.
By the way, kello käy, kiirehtikääpä vastaileen noihin ylempänä oleviin kysymyksiin, koska aikaa on enään vajaa kuusi tuntia.Hyvä trollaus: "Ps. Pieni vihje kirjoittamiseen, kysymysmerkki päättää kysymyslausekkeen ja sen jälkeinen virke aloitetaan aina rivivälillä ja isolla alkukirjaimella."
Hyvä näyte Lawetrollilta: "Minun kysymyksiinhän teidän piti osata vastata, mutta todellinen ammattitaito taitaa teillä ollakkin vain puskista huutelu, tänään yhdeksää minuuttia vaille viisitoista umpeutuu vastaus aika, jollei vastauksia tule, siitä voi moni päätellä teidän todellisen osaamisenne."
Tulee mieleen että onkohan tuo nimimerkki Lawetorder joku venäläinen/kiinalainen trollaus ropotti? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä trollaus: "Ps. Pieni vihje kirjoittamiseen, kysymysmerkki päättää kysymyslausekkeen ja sen jälkeinen virke aloitetaan aina rivivälillä ja isolla alkukirjaimella."
Hyvä näyte Lawetrollilta: "Minun kysymyksiinhän teidän piti osata vastata, mutta todellinen ammattitaito taitaa teillä ollakkin vain puskista huutelu, tänään yhdeksää minuuttia vaille viisitoista umpeutuu vastaus aika, jollei vastauksia tule, siitä voi moni päätellä teidän todellisen osaamisenne."
Tulee mieleen että onkohan tuo nimimerkki Lawetorder joku venäläinen/kiinalainen trollaus ropotti?Ettekö aikuisten oikeestikkaan muuhun kykene kuin tuon tasoisiin lapsellisuuksiin?
No oikeastaan, eihän lapsenmielisiltä "kakkakielillä" puhuvilta voi paljoa vaatia.
Ps. ethän edes ymmärrä mikä on riviväli ja virke. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, kaikuu se solakin kun oikein huutaa.
Hellan lettas sentään, nythän tuo lapsriepu puhuu ihan kakkakieltä, eikä 'k ak kka kieltä' vai oliko se akkakielellä?
En oikein ymmärrä, mutta kai tuon kirjaltaja änkyttää myös puhuessaan, kun se on tarttunut hänen näppäimistöönkin.
Kun ei ymmärrä jysymyksiin edes vastatakkaan, niin kannattaako selittää mitään "laintulkintojakaan"?
Lakia kun ei tulkita, siis jos uskotaan perustuslain 2§ 3mom., asioita tulkitaan lakiin nähden, muttei lakia asiaan nähden.
Esim. voisin ilmaista kko:n nahkapäätöksen, että se on sopimus kun kyltin ohittaa, vaikkei olisi oikeutta määrättyyn tehtävään, eli tulkinnan mukaan, kun on allekirjoittamaton sopimus ihan sama mistä asiasta, niin se on laillista periä.
Minä voin silloin laskuttaa joka rudgelöpsähtänyttä koska ovat lukeneet tekstiäni.
Amiskoulumaista kieltä on kun leperretään kuin lapselle ja mitähän ne aasitta-ajajat hierovat päivän mittaan, ei ainakaan lakikirjaa, mutta perse hellänä ne vänkyröi, niin heille sopii se juridiikkapelleinä olo ihan hyvin.
Ps. jätitkö huomioimatta, että kysyin perustuslain 2§ 3mom. merkitystä ja miksi se on sitten edes olemassa jos kerran oikeustiede, ennakkopäätökset ja oikeustiedekirjallisuus ohittaa mennen tullen lainsäädännön, eihän mitään lakia tällöin edes tarvittaisi."asioita tulkitaan lakiin nähden, muttei lakia asiaan nähden"
Käsittämätöntä sekoilua, jota ei taatusti löydy mistään muusta lähteestä kuin Low-orderin oksennuksista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"asioita tulkitaan lakiin nähden, muttei lakia asiaan nähden"
Käsittämätöntä sekoilua, jota ei taatusti löydy mistään muusta lähteestä kuin Low-orderin oksennuksista.https://events.tuni.fi/uploads/2019/09/e6de95fa-miten-lakia-tulkitaan.pdf
L-pöllölle lukemista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selosta myös se mikä on perustuslaki, mikä merkitys on perustuslailla lainsäädännössä.
Onko perustuslain säännökset myös määräyksiä?
Nämä kun selität tänne, saatan ehkä uskoakkin, että rudgelöps on ehkä jokin, mutta en usko että näen yhtään mitään täällä.Kylläpä menee lapselliseksi touhuksi kun poistatetaan/poistetaan kysymys perustuslain 2§ 3mom. ja sen merkityksestä julkisen vallan käytössä, merkityksestä lainkäyttöön, että myöskin mitä se merkitsee.
Uudistetaan siis kysymys ja odotan vastauksia 10 vuotta ja jollei selkeää vastausta saada, niin Lawetorder on oikeassa ja kaikki vastaantinkaajat on ainoastaan lantakuormankuskaajia.
Sopiiko tällainen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylläpä menee lapselliseksi touhuksi kun poistatetaan/poistetaan kysymys perustuslain 2§ 3mom. ja sen merkityksestä julkisen vallan käytössä, merkityksestä lainkäyttöön, että myöskin mitä se merkitsee.
Uudistetaan siis kysymys ja odotan vastauksia 10 vuotta ja jollei selkeää vastausta saada, niin Lawetorder on oikeassa ja kaikki vastaantinkaajat on ainoastaan lantakuormankuskaajia.
Sopiiko tällainen?Voisiko tätä kappaletta jaksottaa pisteillä?
"Uudistetaan siis kysymys ja odotan vastauksia 10 vuotta ja jollei selkeää vastausta saada, niin Lawetorder on oikeassa ja kaikki vastaantinkaajat on ainoastaan lantakuormankuskaajia." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisiko tätä kappaletta jaksottaa pisteillä?
"Uudistetaan siis kysymys ja odotan vastauksia 10 vuotta ja jollei selkeää vastausta saada, niin Lawetorder on oikeassa ja kaikki vastaantinkaajat on ainoastaan lantakuormankuskaajia."Esitä esimerkki sadan pisteen lauserakenteeseen.
Tarkoitatko näin: 4,35 pistettä per sana, nyt se on pisteytetty ja jaksotettu pisteillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"asioita tulkitaan lakiin nähden, muttei lakia asiaan nähden"
Käsittämätöntä sekoilua, jota ei taatusti löydy mistään muusta lähteestä kuin Low-orderin oksennuksista.Kuinka niin, osaatko esittää sitten, että miten tehdään?
Jos ja kun kerran esitetään vasta argumentointi, niin missä on valmiutesi esittää perusteet väitteellesi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://events.tuni.fi/uploads/2019/09/e6de95fa-miten-lakia-tulkitaan.pdf
L-pöllölle lukemista.Aikuisten oikeesti?
Kävin nyt vasta katsomassa linkkisi, alkoi naurattaan niin paljon, etten kovin pitkälle edes lukenut.
Onko tosiaan korkeakoulu noin lapsenomaista opetusta/esimerkkiä/kysymysten asettelua.
En kyllä enään ihmettele miksi täällä niinkin paljon vaeltaa vastaan tinkaajia jos ja kun kerran opetuskin on tuon tasoista 1 vuotiaan potalle opettamista.
(pyöritän päätäni epätoivosta ja toivoen, että tulisipa jo maailmanloppu ja pelastaisi meidät korkeakouluopiskelijoilta) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikuisten oikeesti?
Kävin nyt vasta katsomassa linkkisi, alkoi naurattaan niin paljon, etten kovin pitkälle edes lukenut.
Onko tosiaan korkeakoulu noin lapsenomaista opetusta/esimerkkiä/kysymysten asettelua.
En kyllä enään ihmettele miksi täällä niinkin paljon vaeltaa vastaan tinkaajia jos ja kun kerran opetuskin on tuon tasoista 1 vuotiaan potalle opettamista.
(pyöritän päätäni epätoivosta ja toivoen, että tulisipa jo maailmanloppu ja pelastaisi meidät korkeakouluopiskelijoilta)Niin, unohdin 'tulkita' lakia, siis tavanomaisena, mitenkäs tuota tulkittaisiinkaan, vaiko olisiko niin, että mietitään mitä laki tarkoittaa tavanomaisella asialla eli asiaa tulkitaankin lakiin nähden ja yleisen elämän katsomuksen mukaan tavanomainen asiahan on tietenkin 100miljoonan ökyjahti saatuna lahjana työnantajalta :DDD.
No vitsi vitsinä, mutta niin kuin huomaat, lakiahan ei tulkittu, vaan haettiin asiasta merkitys lain sanomalle eli asiaa tulkittiin lakiin nähden eli mitä asiaa laki tarkoittaa tavanomaisena.
Onkos siellä korokkee koolus kuumat paekat vaippoloissa pyörrii?
- Anonyymi
Salli mun nauraa.
- Anonyymi
Osakaiden henkilökohtaisista varoista maksetaan jos ei vainajien tileiltä löydy.
Käräjäoikeuden määräämät pesänselvittäjät ja Jakajat kyllä hyvissä ajoin järjestelevät varoja vainajien tileille,eivät vain siitä ilmoittele(Mistä varat ovat tulleet?)
Väärinhän tämä on,kun lakia ei noudateta.Lakimiestenkin kuuluu elää,sekä
käräjäoikeudenkin lakimiesten.Pienistä alle 100.000 euron perinnöistä ei kannata
käräjöidä,menevät perinnöt oikeudenkäynteihin,maksajia vaaditaan jokaiseen
käräjöintiin.Kummasti kyllä löytyy vainajien poismenon jälkeen euroja, perunkirjan jälkeen vainajien tileille,ilman selvitystä mistä ovat tulleet.- Anonyymi
PK 19:20.1: "Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty."
Hyvitys ei siis ole osakkaiden, vaan hakijoiden suoritettava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PK 19:20.1: "Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivät pesän varat tähän riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty."
Hyvitys ei siis ole osakkaiden, vaan hakijoiden suoritettava.Hyvitys? Osakaiden? Hakijoiden? Perijöiden?
- Anonyymi
Se on semmoista. Voitko selventää mitä tarkoitta vainajien poismeno? Annan määräajan vastata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on semmoista. Voitko selventää mitä tarkoitta vainajien poismeno? Annan määräajan vastata.
Poismenon jälkeen ? -Perukirjan toimituksen jälkeen.
-Kuoleman jälkeen. Perukirjoihin merkitään vainajan kuolinhetken tilillä olleet varat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on semmoista. Voitko selventää mitä tarkoitta vainajien poismeno? Annan määräajan vastata.
Ilimeesesti korkkee koolulaaselta puuttuuvi ylleene elämmisekokkeemus ku ee teejä mittee tarkottavi poesmeno JÄLÄKKEE, vähhee sammoo tarkottoo ku kussoa suhhuuttee lumhankkee nii jiäp siihe jälet ku kussee piästäjä ounna mennynnä poekkee eli suomeksi, jäljet jää pois menon jälkeen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1226352Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631604052Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503345Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4852871Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2781868Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde341546- 871426
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1721369Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151366Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja141323