Puoliintumisaika=T (yksikkö s)
Hajoamisvakio k=ln2/T (yksikkö 1/s)
Atomien määrä kappaleessa = N
(paljas luku)
Tällöin kappaleen aktiivisuus A=k*N
(yksikkö becquerel)
Hajoamisvakio k=ln2/T (yksikkö 1/s)
Atomien määrä kappaleessa = N
(paljas luku)
Tällöin kappaleen aktiivisuus A=k*N
(yksikkö becquerel)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nii'in. Mitä pidempi puoliintumisaika, sitä pienempi aktiivisuus. Eikö olekin kahuheaa.
Jos puoliintumisaika on ääretön niin silloin aine on ikuisesti radioaktiivinen ja ihmisen terveydelle vaarallinen.
Mutta aktiivisuus on niin pieni, että ei siitä ole mitään haittaa.
Protonin puoliintumisaika on jotain 10^32 vuoden luokkaa.
Haluatko kertoa lisää tuollaisesta alkuaineesta?
Mitäs tuosta sen enempää kertoilemaan. Fakta mikä fakta.
Jos puoliintumisaika on ääretön, aine on stabiili. Aktiivisuus on nolla.
Saattaa se atomi sittenkin hajota. Se, että todennäköisyys on nolla, ei tee tapahtumaa mahdottomaksi.
d N(t) /dt = - k N(t)
(d N(t)/dt) / N(t) = -k
d(ln(N(t))/dt = - k
ln(N(t)) = - k t C
N(t) = e^(- kt C) = e^(- kt) * e^C. N(0) = e^C joten
N(t) = N(0) e^(- kt). Puoliintumisaika on T joten
N(T) = N(0) e^(- kT) = N(0)/2
e^(- kT) = 1/2
- kT = ln(1/2) = - ln(2)
k = ln(2) / T
dN(t)/dt = - k N(t) joten aineen hajoamisnopeus kun sitä hetkellä t on määrä N(t) on - k N(t) eli ainetta hajoaa määrä k N(t) = A(t)