Materia ja antimateria

Kiitos.

Ajatusleikkiähän voisi jatkaa siten, että pimeän "aineen" vastarannan kiiski olisi valoisa antgravitoninen haamuaine.

Ja sellainenhan universumissa onkin: laajeneva avaruus.

Jos antimateria on näkymätöntä "tavallista" ainetta niin sen tuntisiko antimateriaa olevan kappaleen kädellä koskettaen?

Anonyymi kirjoitti:

Jos antimateria on näkymätöntä "tavallista" ainetta niin sen tuntisiko antimateriaa olevan kappaleen kädellä koskettaen?

Tuntisiko? Niinkin varmaan voitaisiin sanoa, paitsi ettei ehtisi tuntea mitään, ennen kuin olisi muuttunut energiaksi. Jos materia ja antimeteria kohtaavat, ne annihiloituvat tuottaen energiaa E = m c^2 kaavan kertomalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuntisiko? Niinkin varmaan voitaisiin sanoa, paitsi ettei ehtisi tuntea mitään, ennen kuin olisi muuttunut energiaksi. Jos materia ja antimeteria kohtaavat, ne annihiloituvat tuottaen energiaa E = m c^2 kaavan kertomalla tavalla.

Lue lisää

Eikös sekä materiaa että antimateriaa pitäisi olla kaikkialla, kuinka ne sitten pysyvät erillään toisistaan muuttumatta vain säteilyksi?

Anonyymi kirjoitti:

Jos antimateria on näkymätöntä "tavallista" ainetta niin sen tuntisiko antimateriaa olevan kappaleen kädellä koskettaen?

Antimateria nimenomaan on näkyvää ainetta siinä missä materiakin. Antiprotoneista ja antineutroneista syntyy antiaineen atominytimiä ja niiden ympärillä on sitten antielektronien eli positronien pilvi.

Jos näkisit antimateriasta tehdyn esineen tyhjiössä niin et voisi pelkän ulkonäön perusteella päätellä onko se materiaa vai antimateriaa. Kosketusetäisyydelle yrittäessäsi toteuttaisit tutun yhtälön E=mc^2 eli käsineen pinta ja esineen pinta kokisivat ydinreaktion, jossa vapautuva energia tuottaisi voimakkaan ydinräjähdyksen kosketuksen kohdalla. Antimateriaesineen pinnan höyrystyessä räjähdyksen voimasta osuisi siitä vapautuva antimateriaplasma muihin lähellä oleviin pintoihin jotka sitten puolestaan räjähtäisivät.

Anonyymi kirjoitti:

Antimateria nimenomaan on näkyvää ainetta siinä missä materiakin. Antiprotoneista ja antineutroneista syntyy antiaineen atominytimiä ja niiden ympärillä on sitten antielektronien eli positronien pilvi.

Jos näkisit antimateriasta tehdyn esineen tyhjiössä niin et voisi pelkän ulkonäön perusteella päätellä onko se materiaa vai antimateriaa. Kosketusetäisyydelle yrittäessäsi toteuttaisit tutun yhtälön E=mc^2 eli käsineen pinta ja esineen pinta kokisivat ydinreaktion, jossa vapautuva energia tuottaisi voimakkaan ydinräjähdyksen kosketuksen kohdalla. Antimateriaesineen pinnan höyrystyessä räjähdyksen voimasta osuisi siitä vapautuva antimateriaplasma muihin lähellä oleviin pintoihin jotka sitten puolestaan räjähtäisivät.

Lue lisää

Siis, onko ympärillämme kaikkialla materiaa ja antimateriaa? Emme ainakaan itse voi koostua molemmista, koska räjähtäisimme? Jos niitä siis on kaikkialla, niin kuinka ne pysyvät erillään toisistaan?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös sekä materiaa että antimateriaa pitäisi olla kaikkialla, kuinka ne sitten pysyvät erillään toisistaan muuttumatta vain säteilyksi?

Antimateriaa ei nykyisessä maailmankaikkeudessa ole juuri lainkaan. Sitä syntyy yksittäisten alkeishiukkasten verran joissain prosesseissa.

Ja Andromedan galaksin voisi väittää muodostuvan huitsin suurista kiiltomadoista. Voisi toki väittää, mutta ei siinä väitteessä mitään järkeä kuitenkaan olisi.

Pimeän aineen olemassaolos ei kai kukaan hiukkasfyysikko enää epäile. Pimeä energia on vähän konstikkaampi, mutta sen vaikutukset ovat kiistattomat.

Tietenkin on. Paul Dirac ennusti positronin olemassaolon 1920 luvun lupulla ja se havaittiin ensimmäisen kerran 1930 luvun alussa.

Olet tieteenkiistäjä tainnut eksyä väärälle palstalle. Tämä ei ole ilmastonmuutospalsta.

Aika rohea väittämä ottaen huomioon
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Positroniemissiotomografia

CERNin protoniannihilaattorin energia 3.5 teraelektronivolttia on rajoitettu niin, että ei pääse syntymään mustaa aukkoa johon maapallomme vajoaisi ja muuttuisi litteäksi.

Ei sisällä Positroni on hajoamistuote. Protoni ei sisällä sen paremmin positronia kuin elektroniakaan. Ne syntyvät vasta protonin hajotessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sisällä Positroni on hajoamistuote. Protoni ei sisällä sen paremmin positronia kuin elektroniakaan. Ne syntyvät vasta protonin hajotessa.

No ei niin, mutta se sisältää positronin "mahdollisuuden". Vähän kuin lantti ennen heittoa sisältää sekä kruunun että klaavan mahdollisuuden.

Protonin hajoaminen on hypoteettinen tilanne. Se voi muuttua neutroniksi, jolloin syntyy myös positroni. Tai jos korkeaenerginen fotoni osuu aineeseen, voi myös syntyä positroni. Protonin hajoaminen johtaa baryoniluvun häiriöön, mutta on ajateltu, että hajoaminen voisi kuitenkin olla mahdollista. Puoliintumisaika lähes 10^34 vuotta, eli harvinaista on eikä olla vielä missään järjestelyssä törmätty moiseen. Neutroniksi muuttuminen ei ole hajoamista, koska baryoniluvun säilyy. Hiukkasfysiikan mukaan siis.

Anonyymi kirjoitti:

Protonin hajoaminen on hypoteettinen tilanne. Se voi muuttua neutroniksi, jolloin syntyy myös positroni. Tai jos korkeaenerginen fotoni osuu aineeseen, voi myös syntyä positroni. Protonin hajoaminen johtaa baryoniluvun häiriöön, mutta on ajateltu, että hajoaminen voisi kuitenkin olla mahdollista. Puoliintumisaika lähes 10^34 vuotta, eli harvinaista on eikä olla vielä missään järjestelyssä törmätty moiseen. Neutroniksi muuttuminen ei ole hajoamista, koska baryoniluvun säilyy. Hiukkasfysiikan mukaan siis.

Lue lisää

Kun esim. Be-7 muuttuu Li-7:ksi, niin prosessia sanotaan radioaktiiviseksi hajoamiseksi. Yksi protoni muuttuu neutroniksi ja ulos lähtee positroni.

Anonyymi kirjoitti:

Kun esim. Be-7 muuttuu Li-7:ksi, niin prosessia sanotaan radioaktiiviseksi hajoamiseksi. Yksi protoni muuttuu neutroniksi ja ulos lähtee positroni.

Beryllium 7 "hajoaa" elektronikaappauksella. Hajoamisvakio on ln2 / 52 päivää. . Ydin kaappaa yhden sisäelektronin itselleen, jolloin yksi protoni muuttuu neutroniksi. Syntyy Litium 7, joka on stabiili.