Matka maasta kuuhun?

Anonyymi

Onko välimatka maasta kuuhun sama mittainen kuin kuusta maahan?

23

500

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä

    • Anonyymi

      Miksi ei olisi?

    • Anonyymi

      Jos tekee meno-paluu matkan kuuhun, niin luultavasti paluumatka TUNTUU lyhyemmältä. Näin ainakin jos uskomme teoriaa Paluumatkaefektistä, ja miksi emme uskoisi. Menomatka on uutta ja jännittävää, vaikkei nähtävyyksiä ja muita elämyksiä tämän matkan varrella paljolti olekaan. Paluumatkalla tämä kaikki on jo kerran koettu ja reitti on tuttu, joten tuntuu kuin matka joutuisi nopeammin...

      ...Mistä avautuikin mieleen uusia kysymyksiä: onko kuulennon nopeus sama mennen tullen? Ja onko edes reitti sama, otetaanko vauhtia kiertämällä lähtöpään palloa? Tämähän tekee tilanteesta monin verroin kinkkisemmän...

      • Anonyymi

        "onko kuulennon nopeus sama mennen tullen? "

        Tuo riippuu aivan siitä, monenko kapakan kautta ajetaan kotiin Disneyn studiolta.


      • Anonyymi

        Unohtui tuossa se että matka on toki normi autoreissuun verrattuna pitkä ja kuulennot suuntaansa ovat kestäneet reippaasti yli neljä päivää. Joten on ihan mahdollista että joku miehistöstä on voinut reissun varrella huokaista: "Ollaanko jo perillä?".


    • Anonyymi

      Välimatka on sama, mutta kulkureitin pituus ei, koska kuuhun ei matkusteta linnuntietä.

      • Anonyymi

        No ei tietenkään, eiväthän linnut lennä kuuhun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei tietenkään, eiväthän linnut lennä kuuhun.

        Mistäpä me tiedetään lentääkö linnut kuuhun, voi olla joku Kuulintu esimerkiksi joka talvet viettää Kuussa, Moonbird!


    • Anonyymi

      Vastaus kysymykseen riippuu siitä millä tarkkuudella asiaa selvitetään.

      Kuun rata Maapallon ympäri tai oikeammin Kuun ja Maapaon rata yhteisen massakeskipisteen ympäri on elliptinen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Kuun ja Maapallon välinen etäisyys on ajan funktio eli sekunnin kuluttua tästä hetkestä se onkin jo hieman erilainen kuin nyt. Joinakin ajanhetkinä tuo etäisyys on kasvussa, joinakin se taas lyhenee ja ellipsin akseleiden kohdalla etäisyyden muutos on hetken aikaa nollassa (kääntöpiste jossa pienentynyt etäisyys alkaa kasvaa tai kasvanut etäisyys alkaa pienentyä)

      Jos siis yritetään määrittää Kuun ja Maapallon välistä etäisyyttä esimerkiksi ampumalla valonsäde Maasta Kuuhun tai Kuusta Maahan ja mittaamalla sen matkaan käyttämä aika niin kysymys kuuluukin: Oliko ajanhetki jolloin etäisyyttä alettiin mitata molemmissa mittauksissa sama tai tapahtuiko mittaus samassa kohdassa jaksollisesti toistuvaa rataa?

      Jotta asia olisi mutkikkaampi tuossa edellä on huomoitava myös Kuun ja Maan pyörimisliikkeet sekä vuoroveden vaikutus. Maapallon pinta pullistuu ja painuu kasaan sen mukaan miten gravitaatiovoimat sitä kohtelevat eli vuoroveden tahdissa. Se muuttaa Kuun pinnan ja Maapallon pinnan välistä etäisyyttä selvästi enemmän kuin millainen mittauksen tarkkuus on pyörimisliike huomioiden. Eli mittausajankohdan valinnalla on paljon merkitystä. Vuodessa Kuun keskietäisyys Maapallosta kasvaa vuorovesi-ilmiöiden aiheuttaman kitkan vuoksi noin 38 millimetriä eli kuukaudessa se muuttuu noin 3 mm verran ja vuorokaudessa noin 0.1 mm.

      Nyt onkin päästy mielenkiintoiseen tilanteeseen, sillä klassisen mekaniikan mukaan tuossa ei olisi mitään ongelmaa mutta suhteellisuusteoria kertoo toisin. Mittausten lähtöpisteiden etäisyys toisistaan on luokkaa 400000 kilometriä. Suhteellisuusteorian mukaan (Lorentzin muunnokset) sellaista asiaa kuin samanaikainen tapahtuma ei ole olemassa kahdessa pisteessä, joiden välillä on etäisyyttä. Ei siis ole kaikkien mielestä yksikäsitteistä hetkeä "nyt" jolloin voisi antaa luvan tehdä mittauksen sekä Maapallon että Kuun suunnasta. Maksimiero tuon "nyt" hetken eroille Maapallon ja Kuun osalta on toki vain se aika jonka valo kulkee Maasta Kuuhun tai toisinpäin mutta sekunnissakin ehtii etäisyys muuttua.

      Jos sitten katsotaan asiaa yleisen suhteellisuusteorian (YSN) puolelta niin gravitaatio painaa avaruutta kuopalleen Maapallon ja Kuun ympärillä mutta erityisesti Auringon ympärillä. Tuosta johtuen "etäisyys" ei olekaan suora viiva vaan sen mittaukseen käytetyn valonsäteen reitti kaareutuu avaruuden mukana eri lailla riippuen siitä kummalla puolella Maapalloa Aurinkoon nähden Kuu on. Meidän onneksemme Kuun rata kulkee samaisessa kaareutuneessa avaruudessa eli sekä mittakeppinä toimiva valonsäde että Kuun rata muuttuvat samalla lailla.

    • Kuupallon etäisyys Maasta vaihtelee. Se etääntyy tai lähestyy meitä muutaman sentin vuodessa. En viitsinyt tarkastaa tuota koska se on kuitenkin aika mitätön.

      Ihastelen lähinnä tiedemiehiämme jotka ovat sen kai kolmiomittauksilla todenneet. Kuka saatana maksaa tällaisille tyypeille palkkaa ja miksi?

      • Anonyymi

        Oi että, kolmiomittaus :) Huh, nyt on huumorit tarjoiltu lauantaille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oi että, kolmiomittaus :) Huh, nyt on huumorit tarjoiltu lauantaille.

        Ei tuo ole enää huumoria; ei ole ollut vuosiin. Pelkkää väsynyttä trollausta.


      • Anonyymi

        "Kuka saatana"

        Onko saatanoita enemmän kuin yksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oi että, kolmiomittaus :) Huh, nyt on huumorit tarjoiltu lauantaille.

        Onneksi on olemassa GPS niin että astronautit ei Kuussa eksy. Tai siis Disneyn studioilla. Kosmonautit tietysti käyttävät Glonssia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi on olemassa GPS niin että astronautit ei Kuussa eksy. Tai siis Disneyn studioilla. Kosmonautit tietysti käyttävät Glonssia.

        Maapalloa kiertävillä GPS - satelliittien signaalien avulla saavutetaan Kuun etäisyydellä Maapallosta noin 200...300 metrin paikannustarkkuus avaruudessa.

        https://spectrum.ieee.org/tech-talk/aerospace/satellites/can-astronauts-use-gps-to-navigate-on-the-moon-nasa-scientists-say-yes

        Jos Kuuhun perustetaan pysyvämpiä tukikohtia niin varsin pian myös sitä kiertää paikannussatelliittien joukko.


    • Anonyymi

      Matti ja Teppo oli keikalla Kuopiossa ja yleisöstä joku kysyi, kumpaan on pitempi matka, Turkuun vai kuuhun. Teppo vastasi, että Turkuun on pitempi, koska kuu on niin lähellä, että sen voi nähdä mutta Turkua ei.

    • Anonyymi

      Miksi Kuun etäisyyden mittaukseen käytettävät peilit ovat pyöreitä? Koska ne on heitetty sinne Maasta kuin frisbee, neliskulmainen lentää huonommin.
      Olisiko ne muka viety sinne? Naurettava ajatus.

      • Ihan tiedoksi, että kyllä ne heijastuspeilit ovat rungoiltaan nelikulmaisia. Tehokkaampi hyötysuhteeltaan eli tilankäytöltään viedä neliskanttinen kuin pyöreä peili. ; )


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Ihan tiedoksi, että kyllä ne heijastuspeilit ovat rungoiltaan nelikulmaisia. Tehokkaampi hyötysuhteeltaan eli tilankäytöltään viedä neliskanttinen kuin pyöreä peili. ; )

        Minullakin on kotona neliskanttinen peili. Tosin se on täällä littumaassa. Onko ihan oikeasti sinulla neliskanttinen peili siellä littukuussa? Vai loppuuko alienilta sormet kesken kun iaskee särmiä ja kulmia?


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Ihan tiedoksi, että kyllä ne heijastuspeilit ovat rungoiltaan nelikulmaisia. Tehokkaampi hyötysuhteeltaan eli tilankäytöltään viedä neliskanttinen kuin pyöreä peili. ; )

        Ne amerikkalaisten kuuhun viemät varsinaiset pienet heijastinpeili/prismaelementit näyttäis kyllä olevan ulkomuodoltaan pyöreitä lieriöitä, mutta ovat toki järjestelty neliskulmaiseen muotoon.

        Pyöreä muotohan on luonnossakin se perusmuoto, tiiviiksi ryhmiteltynä usein enemmänkin kuusikulmio (tyyliin hunajakenno). Oliskohan ollut jotain valmistus-, optis- tai kestävyysteknisiä syitä että usalaiset päätyivät pyöreisiin elementteihin. Venäläisten lähettämä peilipaneeli näyttää olevan ulkomuodoltaankin kuusikulmio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne amerikkalaisten kuuhun viemät varsinaiset pienet heijastinpeili/prismaelementit näyttäis kyllä olevan ulkomuodoltaan pyöreitä lieriöitä, mutta ovat toki järjestelty neliskulmaiseen muotoon.

        Pyöreä muotohan on luonnossakin se perusmuoto, tiiviiksi ryhmiteltynä usein enemmänkin kuusikulmio (tyyliin hunajakenno). Oliskohan ollut jotain valmistus-, optis- tai kestävyysteknisiä syitä että usalaiset päätyivät pyöreisiin elementteihin. Venäläisten lähettämä peilipaneeli näyttää olevan ulkomuodoltaankin kuusikulmio.

        Venäläiset käyttivät heijastimena linssiä ja parabolista peiliä. Ihan niinkuin oli aikoinaan polkupyörissä takana kissansilmä.
        Pyöreitä linssejä sopii eniten kuusikulmaiseen kehikkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäläiset käyttivät heijastimena linssiä ja parabolista peiliä. Ihan niinkuin oli aikoinaan polkupyörissä takana kissansilmä.
        Pyöreitä linssejä sopii eniten kuusikulmaiseen kehikkoon.

        Onkohan kirjoittaja nyt ihan varma asiasta? Molemmat kuuhun heijastimia jättäneet kansakunnat käyttivät kyllä kuutionkulmaprismoja, amerikkalaiset lieröksi pyöristettyjä ja venäläiset teräväkulmaisina. Ideahan noissa on että riippumatta tulokulmasta valonsäde heijastuu takaisin juuri samaan suuntaan mistä on tullutkin. Vähän sama periaate kuin Talmun muovisissa prismaheijastimissa.


      • Anonyymi

        Frisbee on siksi pyöreä että pyöreää on mahdoton saada putoamaan kaivoon. Siksi kaivonkannetkin on pyöreitä, neliskulmainen kaivonkansi voi pudota kaivoon ja myös neliskulmainen frisbeekin putoaa kaivoon, kolmion muotoista en ole testannut eikä niitä taida ollakaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko varattu minulle?

      Mieheltä kysyn.
      Ikävä
      247
      10762
    2. Mitä ensi viikolla tapahtuu?

      Mitä toivot, että ensi viikolla tapahtuu?
      Ikävä
      127
      6893
    3. Mitä Ajattelit Kun Näit Kaivattusi

      Ensimmäistä Kertaa?
      Ikävä
      95
      5553
    4. Vanhempi mies

      Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa
      Ikävä
      32
      4820
    5. Noloa että kaipasin sinua

      Toivottavasti et tunnistanut itseäsi. Ikävissään sitä on aika typerä.
      Ikävä
      40
      4104
    6. Minne sä aina välillä joudut

      Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta
      Ikävä
      28
      3461
    7. On niin paha olla

      Tarviin jotain jolla turruttaa... Kuka voi auttaa.
      Ikävä
      61
      3434
    8. On niin vaikea olla lähelläsi

      En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na
      Ikävä
      32
      3352
    9. Nyt peukut pystyyn

      Nyt kaikki peukut pystyyn, siirtopersu on aikeissa muuttaa Kannuksesta pois. Facebookissa haukkui tänään Kannuksen peru
      Kannus
      19
      2784
    10. Pehmeää laskua

      Sinulle. Muutaman kilsan päästä. Mieheltä, joka salaa välittää.
      Ikävä
      54
      2539
    Aihe