Rahalla ei saa mitään omistamisen arvoista.

Kyllä se noin on ja mielestäni realismia. Silloin kun olen voinut huonosti, ainoa tärkeä asia ovat olleet omat lapset joiden takia olen jaksanut eteenpäin.

Avaajan asenne voi olla masennustakin. Kannattaa siitä kysellä vaikka joltakin teraputilta tarkemmin.

Mutta "Rahalla ei saa mitään omistamisen arvoista maailmassa." on oman käsitykseni mukaan myös tosi väite.

Yksinkertainen esimerkki: omistan auton, jonka olen ostanut rahalla. Se tärkeä kulkuväline, jota ilman joutuisin tyytymään julkiseen liikenteeseen aikatauluineen ja muine rajoitteineen (ts. junalla ei pääse kuin sinne, minne raiteet vie). Mutta onko se sittenkään omistamisen arvoista, niin ei ole.

Sama pätee muihinkin kapistuksiin, mitä voi ostaa. Niillä on korkeintaan KÄYTTÖarvo, mutta ei omistamisen arvoa. Se, mitä kannattaa omistaa, on jotakin ihan muuta. Ne ovat enemmän henkisiä tai intellektuaalisia asioita.

Rahalla saat vaikka kokovartalohieronnan. Se vois parantaa oloa.

Ja voit antaa vähän rahaa jollekulle kaverille tai sukulaiselle, joka on pienituloinen, niin saat hyvän mielen kun huomaat miten hän on tyytyväinen.