Klassisen taidemusiikin puolella olemme aina tulleet jäljessä manner-eurooppaa ajatellen ja ehkä musiikillisten uudistajien puute säveltaiteemme historiassa onkin ollut eräs syy sille että Sibelius on saanut edustaa kansainvälisillä areenoilla kovin sovinnaista, pintapuolista ja yksiulotteista musiikillista suomi-kuvaa Kajanuksen johtamien sinfonioiden vahvan esityön avittamana Merikannon onnistumatta tekemään hyvästä yrityksestä huolimatta läpimurtoa euroopan musiikkikeskuksissa atonaalisuuden menettäessä ajankohtaisuuttaan orastavan uusklassimin kynnyksellä joka sai schottin perääntymään noneton julkaisusta tarkkanäköisellä kaukaaviisaalla tyylianalyysivainullaan joka ei sopinut Aarren kuvioihin vaikka yleisön miellyttämisen tarve peittosi taiteellisen omantunnon sittemmin hänelläkin 30-luvulle tultaessa jolloin uusklassimi schottin ennustuksen mukaan kävi toteen ja voidaan katsoa että tämä löi paineita myös siben 8. sinfonian valmistumisprosessiille kasvaneen itsekritiikin myötä omaan tyylilliseen stabiiliuteensa tyytymättömänä tyylien murroksessa joka ei vastannut enää kovassa musiikillisen syntaksin ja kieliopin uudistumispaineessa olleen äänimaailman ja harmonisen järjestelmän puitteissa hänen taiteellisia päämääriään.
Mutta siltikin on todettava että konservatiivisen yleisön jyrkkä vastustus tyrehdytti rohkeiden musiikillisten uudistajiemme luomisvoiman, Elmer Diktonius schönbergiläisillä lauluillaan katsoi parhaaksi luopua säveltäjänurasta ja Sulho Ranta ultramoderneilla kamarimusiikiteoksillaan atonaalista pianotrioa myöten sai niin kovat haukut ja voimakasta vastusta yleisön taholta että tyylillinen pehmeneminen kohti yksinkertaista kansanomaista diatonista ilmaisua kohden oli vain ajan kysymys kuten sinfonia volgare kansanlaulullisuudessaan todistaa evert katilan passittaessa merikannon ja raition tapaiset tulenkantajien piirissä toimineet rannan kollegat jo tätä ennen klassikoiden joukkoon mutta hyvänä ystävänäänkin kannustavia sanoja edessä päin puhuen sai ranta takanapäin kuulla kunniansa rikkinäisenä halonhakkaajana hienoa laulutuotantoaan 120 kpl lukuunottamatta eksoottississa sävyissään ss-komppanialle sävellettyihin käyttöteoksiin jotka ovat taiteellisesti vähäarvoisia taistelumoraalin kohottajia, mikä ei suinkaan estänyt professori salmenhaaraa kategoroimasta rannan concertoa orkesterille tai fantastista sonatiinia säveltaiteemme merkkitpaaluihin radikaalilla 20-luvulla ohjelmistotyhjiöstä huolimatta.
Mutta meillä populaarius ja helppotajuisuus on muutoinkin aina haitanneet merkittävän ja laadullisesti korkeatasoisen vakavasävyisen taiteen esillepääsyä jos ajattelee esimerkiksi kansanoopperan suurta nousua ratsumiehen johdolla jota voi tuskin nimittää muuksi kuin modernin puheoopperan ja kalpean kansallisesti sävyttyneen uusromanttisen tyylin hybridiksi pikaisella ja osittaisella kuulemalla jääden kauaksi Launiksen, Pylkkäsen ja Melartinin ja kenties Marttisenkin jonnekin sumuun kadonneiden melodisesti ja harmonisesti paljon rikkaammasta musiikillisesta ja vivahteikkaammasta draamallisesta ilmaisusta ja näin epiteetti suomen kolmantena kansallisoopperana tuntuu kyllä kovin kaukaa haetulta ja väkinäiseltä populariteetin mittatikulta.
Tarvitsemmeko musiikillisia uudistajia?
11
<50
Vastaukset 11
- Anonyymi
Käyttömusiikkia ei varsinaisesti nimitetä taidemusiikiksi sosiaalisen tilauksensa ja viihdyttävän rattoisaa ajankulua edistävän funktionsa vuoksi ruhtinaan pöytäseurueen viihdyttämiseksi viran puolesta sävelletyillä divertimento-tyyppisellä musiikillisella lajityypillä tai yliopiston päättäjäisseremonioita ja muita huvitilaisuuksia palvelevilla serenadityyppisellä tilapäissepitteisellä ulkoilmamusiikilla millä tarkoitamme Mozartin ajan kevyttä ajanvietemusiikkia salonkihienoston huvittamiseksi jonka estetiikan perusluonteen ei kuitenkaan ulkoisten vaatimusten paineessa tarvinnut olla ristiriidassa ja karttaa kaikkea sielullista syväluotausta kuten jo puhalltimille kirjoitettu c-molli serenadi kv 388,384a todistaa demonisessa sykkeessään negatiivina leppeämmän es-duuri sisarteoksensa positiiville, grand partitasta puhumatta jossa Mozart yhdistää hilpeimmän divertimentomusiikin juhlavaan hartauteen kun liturgista funktiota palveleva kirkkomusiikkia kuorojensa homofonisssa käsittelyssä edustaa Colloredon kirkkomusiikille ja messuille asettamia tiukkoja vaatimuksia tyylin,intrumentoinnin ja keston suhteen.
Aarre Merikannon 2. viulukonserton dissonoivat atonaaliset harmoniat stimuloivat avantgardistisella eksklusiivisuudellaan kaikkein vihkiytyneimpien musiikillisten entusiastisten spesialistien korvaa, välttäessään sisäisen välttämättömyyden pakosta tinkimättömässä modernien ilmaisutapojen etsinnässään kaikkea tonaalisesta olutkapakka-örinä-tematiikasta tuttua herooista slaavilais-kansallisromanttista patrioottishenkistä paatosta taidokkaasti työstettyihin kontrapunktisiin sommitelmiiin yhdistetyssä tematiikassaan kuten jo varhaisemmat Melartinin sinfoniset luomukset tai luonnon sisäistä olemusta käsittelevässä intuitiivisessa näyssään patria ja Traumgeschit, jossa tämä vieraantuu porvarillisen yhteiskuntaluokan mausta, kuten kaikki professionalistinen ja kultivoitunut taide yleensäkin jonka ensisijainen tarkoitus ei ole kuulijoiden vastaanottokyvyn huomioon ottavassa miellyttävässä ja viihdyttävässä funktiossa merikannon perinteellisemmän uusklasssisen 3. viulukonserton tavoin elitistisen yhteiskuntakerroksen makuvaatimuksille pyhitettynä vaan musiikkia sen itsensä vuoksi olemisen puhtaana tuloksena jossa älyn vapautumisen tuokiona merkittävät musiikillisen älyn puhtaat tuotteet syntyvät vaistomaisiin prosesseihin tunkeutuvan älyn energisyyden tuloksena josta myös erkki aaltosen romanttisesti sävyttyneen dodekafonisen viulukonserton voi olettaa saaneen sysäyksen Musiikillisia uuditajia on tarvittu, että on syntynyt esim. eri musiikin genrejä ja alagenrejä. On tarvittu heitä, jotka ovat tarttuneet uusiin ideoihin ja tehneet sitä mitä muut eivät vielä siihen mennessä olleet kauheasti tehneet, jos ollenkaan. Beatles oli musiikillisesti edellä aikaansa ja Black Sabbath ja Judas Priest loivat kokonaan uuden musiikkigenren, jonka sisällä sitten Priest alkoi luoda erilaisia alagenrejä tekemällä eri tyylistä musiikkia. Myös Led Zeppeliniä voidaan pitää jonkinlaisena musiikillisena uudistajana. Ainakin Zep vei konsertit pidemmälle kuin kukaan muu bändi siihen mennessä kaikkine erikoistehosteineen ja taustajuttuineen ja näitä muut bändit ja sooloartistit alkoivat vasta myöhemmin hyödyntää.
- Anonyymi
Tonaalista musiikkiahan se poppikin on eikä siinä mielessä mitenkään vallankumouksellista kun taas Schönberg uudisti koko musiikillisen kieliopin formuloidessaan 12 sävelkoodin.
Anonyymi kirjoitti:
Tonaalista musiikkiahan se poppikin on eikä siinä mielessä mitenkään vallankumouksellista kun taas Schönberg uudisti koko musiikillisen kieliopin formuloidessaan 12 sävelkoodin.
Minä en tajua teidän klassisenmusiikin fanien ja asiantuntijoiden jutuista aina mitään. Mitä tarkoittaa tonaalinen musiikki ja mitä tuo "formuloidessaan 12 sävelkoodin" ? Kun itse aikoinaan kuuntelin klassista, minä vain kuuntelin musiikkia ja ns. ammattikieli oli silloinkin mulle vierasta.
- Anonyymi
Norppa83 kirjoitti:
Minä en tajua teidän klassisenmusiikin fanien ja asiantuntijoiden jutuista aina mitään. Mitä tarkoittaa tonaalinen musiikki ja mitä tuo "formuloidessaan 12 sävelkoodin" ? Kun itse aikoinaan kuuntelin klassista, minä vain kuuntelin musiikkia ja ns. ammattikieli oli silloinkin mulle vierasta.
Googlettamallahan se sinullekin selviäsi. Tonaalisuus on musiikissa käytetty järjestelmä, joka määrittelee eri sävelkorkeuksien hierarkkiset suhteet johonkin keskeiseen säveleen eli toonikaan nähden. Tonaalisuuden vastakohta on atonaalisuus, jossa tonaalisista keskuksista on luovuttu. Schönberg kehitti 12 säveljärjestelmän.
Anonyymi kirjoitti:
Googlettamallahan se sinullekin selviäsi. Tonaalisuus on musiikissa käytetty järjestelmä, joka määrittelee eri sävelkorkeuksien hierarkkiset suhteet johonkin keskeiseen säveleen eli toonikaan nähden. Tonaalisuuden vastakohta on atonaalisuus, jossa tonaalisista keskuksista on luovuttu. Schönberg kehitti 12 säveljärjestelmän.
Häh? =)
- Anonyymi
Suomen musiikinhistoriasta on radio-ja konserttiohjelmiston perspektiivistä katsottuina tarjoutunut täysin puutteellinen, epämääräinen, vaillinainen ja epäselvä kuva jossa on paljon aukkoja. Mutta juuri tämä pimeä puoli kiinnostaa erityisesti kun Sibeliuksen kalevalaisromanttisesti jolkottava provinsiaalinen kansallismusiikki tympäisee ja vaikuttaa liian pedanttiselta ja kovin stereotyyppiseltä a cappella kuorolauluista sinfonioihin asti. Onkohan Stalinin kanssa solmittu yya-sopimus kieltänyt suomea tavoittelemasta suursuomen asemaa aseistamalla ohjelmistonsa tukuttain sinfonisilla teoksilla vai onko tarkoitus ja sanelulpolitiikka tähdännyt matalan profiilin ylläpitämiseen pienenä näkymättömänä suomena pysymiseen isojen rinnalla kun usko on loppunut orkesterimusiikkikirjallisuutta unohtamatta kun radioonkin usein pannaan vain tilapäisluonteisia sivutöitä ja pikkuteoksia muodollisesti edustamaan maamme monimuotoista ja rikasta musiikinhistoriaa kuin vaatimattomimpana lahjana maailman säveltaiteelle tai modernismi on itsetarkoitus historian korjatessa romanttiset vääristymät uuden musiikin eduksi. Kaikki suurteokset ovat imperialistisen valloittajakansojen tuotteita venäjä', saksa, italia, britannia etc.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen musiikinhistoriasta on radio-ja konserttiohjelmiston perspektiivistä katsottuina tarjoutunut täysin puutteellinen, epämääräinen, vaillinainen ja epäselvä kuva jossa on paljon aukkoja. Mutta juuri tämä pimeä puoli kiinnostaa erityisesti kun Sibeliuksen kalevalaisromanttisesti jolkottava provinsiaalinen kansallismusiikki tympäisee ja vaikuttaa liian pedanttiselta ja kovin stereotyyppiseltä a cappella kuorolauluista sinfonioihin asti. Onkohan Stalinin kanssa solmittu yya-sopimus kieltänyt suomea tavoittelemasta suursuomen asemaa aseistamalla ohjelmistonsa tukuttain sinfonisilla teoksilla vai onko tarkoitus ja sanelulpolitiikka tähdännyt matalan profiilin ylläpitämiseen pienenä näkymättömänä suomena pysymiseen isojen rinnalla kun usko on loppunut orkesterimusiikkikirjallisuutta unohtamatta kun radioonkin usein pannaan vain tilapäisluonteisia sivutöitä ja pikkuteoksia muodollisesti edustamaan maamme monimuotoista ja rikasta musiikinhistoriaa kuin vaatimattomimpana lahjana maailman säveltaiteelle tai modernismi on itsetarkoitus historian korjatessa romanttiset vääristymät uuden musiikin eduksi. Kaikki suurteokset ovat imperialistisen valloittajakansojen tuotteita venäjä', saksa, italia, britannia etc.
"Sibeliuksen kalevalaisromanttisesti jolkottava provinsiaalinen kansallismusiikki"
Mutta miksi hän ei nimeä esimerkkejä? Mitkä Sibeliuksen sävellykset ovat moisia kalevalaisromanttisesti jolkottavaa provinsiallista kansallismusiikkia? Ja jos sitä ovat niin miksi ovat? Vertaa sitten niitä vaikkapa seuraaviin:
Melartin - Aino. Klami - Kalevala sarja.
Olen melko vakuuttunut että Sibeliuksen teoksia helpompi on tuo Melartinin mainittu teos tai tuo Klamin mainittu teos sovittaa ja esittää soitinkokoonpanolla jossa soittimina on kansanomaisesti yksi ukulele, yksi banjo ja yksi basso balalaikka. Lisäksi voidaan ottaa mukaan urkuharmooni ja 1 tai 2 kpl:tta 5-kielistä kanteletta.
Oletan että vaikkapa Sibeliuksen Kullervo tai Lemminkäis-sarja tuskinpa taipuu tuolle soitinkokoonpanolle yhtään Melartinin Ainoa tai Klamin Kalevala-sarjaa helpommin.
Loputon Sibelius-jihad se vaan jatkuu. Sibelius muka oli tuhma kun sävelsi jotain joka perustui jossain määrin Kalevalaan, vaikka kysyntää moisille sävellyksille tuolloin oli kun Kalevala oli siihen aikaan suuri ja tärkeä asia. Mutta Melartin ja Klami saman tehdessään eivät olleet tuhmia. Miksi Sibelius-jihadistin kriteerit eivät ole samat kaikille? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sibeliuksen kalevalaisromanttisesti jolkottava provinsiaalinen kansallismusiikki"
Mutta miksi hän ei nimeä esimerkkejä? Mitkä Sibeliuksen sävellykset ovat moisia kalevalaisromanttisesti jolkottavaa provinsiallista kansallismusiikkia? Ja jos sitä ovat niin miksi ovat? Vertaa sitten niitä vaikkapa seuraaviin:
Melartin - Aino. Klami - Kalevala sarja.
Olen melko vakuuttunut että Sibeliuksen teoksia helpompi on tuo Melartinin mainittu teos tai tuo Klamin mainittu teos sovittaa ja esittää soitinkokoonpanolla jossa soittimina on kansanomaisesti yksi ukulele, yksi banjo ja yksi basso balalaikka. Lisäksi voidaan ottaa mukaan urkuharmooni ja 1 tai 2 kpl:tta 5-kielistä kanteletta.
Oletan että vaikkapa Sibeliuksen Kullervo tai Lemminkäis-sarja tuskinpa taipuu tuolle soitinkokoonpanolle yhtään Melartinin Ainoa tai Klamin Kalevala-sarjaa helpommin.
Loputon Sibelius-jihad se vaan jatkuu. Sibelius muka oli tuhma kun sävelsi jotain joka perustui jossain määrin Kalevalaan, vaikka kysyntää moisille sävellyksille tuolloin oli kun Kalevala oli siihen aikaan suuri ja tärkeä asia. Mutta Melartin ja Klami saman tehdessään eivät olleet tuhmia. Miksi Sibelius-jihadistin kriteerit eivät ole samat kaikille?Melartinin ooppera on jälkiwagneriaaninen ja klamin tyyli orkesterisäveltäjänä ranskalaisvenäläinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Melartinin ooppera on jälkiwagneriaaninen ja klamin tyyli orkesterisäveltäjänä ranskalaisvenäläinen.
Sävelkieleltään lähellä sekä Kullervoa että vähän myöhemmin syntynyttä Lemminkäis-sarjaa on 1892/1902 sävelletty sinfoninen runo Satu (En saga ). Sibelius itse toisaalta kielsi, toisaalta myönsi Sadun yhteydet Kalevalan maailmaan. Sävelkielen tasolla teoksessa on aivan selviä yhtymäkohtia suomalaisiin runosävelmiin, niin että suomalainen kuulija kokee Sadun samalla kertaa sekä arkaaiseksi että kotoiseksi. Aivan kuten Kullervon vokaaliosat, joissa Sibelius käyttää suomen kieltä luontevammin kuin yksikään taidemusiikin säveltäjä häntä ennen, myös Satu soi ”suomalaisesti” – Sibeliuksen instrumentaaliteoksissakin melodian intonaatio usein vastaa suomen kielen intonaatiota, vaikka säveltäjän oma äidinkieli oli ruotsi. Tässä näkyy ilman muuta myös Kalevalan ja runolauluperinteen syvälle ulottunut vaikutus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sibeliuksen kalevalaisromanttisesti jolkottava provinsiaalinen kansallismusiikki"
Mutta miksi hän ei nimeä esimerkkejä? Mitkä Sibeliuksen sävellykset ovat moisia kalevalaisromanttisesti jolkottavaa provinsiallista kansallismusiikkia? Ja jos sitä ovat niin miksi ovat? Vertaa sitten niitä vaikkapa seuraaviin:
Melartin - Aino. Klami - Kalevala sarja.
Olen melko vakuuttunut että Sibeliuksen teoksia helpompi on tuo Melartinin mainittu teos tai tuo Klamin mainittu teos sovittaa ja esittää soitinkokoonpanolla jossa soittimina on kansanomaisesti yksi ukulele, yksi banjo ja yksi basso balalaikka. Lisäksi voidaan ottaa mukaan urkuharmooni ja 1 tai 2 kpl:tta 5-kielistä kanteletta.
Oletan että vaikkapa Sibeliuksen Kullervo tai Lemminkäis-sarja tuskinpa taipuu tuolle soitinkokoonpanolle yhtään Melartinin Ainoa tai Klamin Kalevala-sarjaa helpommin.
Loputon Sibelius-jihad se vaan jatkuu. Sibelius muka oli tuhma kun sävelsi jotain joka perustui jossain määrin Kalevalaan, vaikka kysyntää moisille sävellyksille tuolloin oli kun Kalevala oli siihen aikaan suuri ja tärkeä asia. Mutta Melartin ja Klami saman tehdessään eivät olleet tuhmia. Miksi Sibelius-jihadistin kriteerit eivät ole samat kaikille?Ei sen tuhmuutta tarvitse olla mutta niistä teoksista puuttuu suurelta osin musiikillinen substanssi. Suomalainen musiikki on yleisesti ottaen joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kuitenkin niin heikkoa että en yhtäkkiseltään keksi missä sitä olisi Sibeliuksen musiikkia juurikaan enemmän jos ei mukaan lueta joitakin Melartinin vaikuttavia sinfonioita joissa emotionaalista syvyyttä ja substanssia on Sibeliusta enemmän. Sitten on mukaan luettava mm. Merikannon aikanaan modernit teokset, ehkä Rannankin, Sonnisen Sinfonisia tuokioita, kenties jotkut Tuukkasen ja Saikkolan sinfoniset teokset jne.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun
Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid135875En jaksa
Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene44637Minkälainen nainen
Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi21578Kissa eli kivuissa useita viikkoja
Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.110543- 36532
Jos meillä olisi yhteinen koti
Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal50525- 56503
Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta
Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et34478Martinan mauton tyyli
Voi hyvää päivää 🤣 nyt ollaan oltu Muhiksen kanssa Kultareservin avajaisissa suorat housut jalassa ja 500€ korsetti pää121465Arvaako kukaan?
"Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni24435