Nunna Kristoduli mm. sanoo että luostarikilvoittelijoille määrätään suuria määriä Jeesuksenrukousta rukous säännöksi, 1200 rukousta esim. / pvä. Missä määrin esim. Uudessa Valamossa tämä perinne on käytössä? Jatkuuko tuon rukouksen harjoittamisen perinne ja säilyykö? Toki rukous on yksityisasia mutta kiinnostaa aihe.
Jeesuksen rukous
Anonyymi
19
170
Vastaukset
- Anonyymi
Ei voi olla luostaria, jossa ei olisi käytössä Jeesuksen rukous. Joissain luostareissa mennään hyvin kaavamaisesti, eli että on tietty määrä Jeesuksen rukousta, jota tiettyyn ryhmään kuuluvan on luettava. Esim kuuliaisuusveli 300, viitankantajamunkki 600, pienen skeeman munkki 900 ja suuren skeeman munkki 1200. Mutta Valamossa ei ole tuollaista kaavamaista järjestelmää, vaan asia sovitaan yksilötasolla, ja koska ei ole tapana puhua siitä, miten kukakin rukoilee, edes kenelläkään veljestön jäsenellä ei ole riittävästi tietoa tuohon kysymykseen vastaamiseen. Joissain luostareissa ei myöskään pidetä hyvänä, että on joku tietty määritelty määrä Jeesuksen rukousta, mitä pitää lukea, koska silloin rukouksesta saattaa helpommin tulla suorittamista. Sen sijaan saatetaan sanoa, että rukoilla pitää lakkaamatta ja rukoile niin paljon kuin ikinä jaksat ja hyvältä tuntuu.
Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.
Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.- Anonyymi
he-ma kirjoitti:
Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.
Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.Oletko jänis?
- Anonyymi
he-ma kirjoitti:
Voisin kuvitella monta tapaa käyttää aika paremmin. Esimerkkinä vaikka porkkanamaan kitkeminen.
Monenlaista puuhastelua kyllä taikausko saa aikaan.Jeesuksen rukousta voi varsin hyvin lausua mielessään silloin kun kitkee ryytimaata. Itse asiassa on jopa suositeltavaa tehdä niin. Siten kouliintuu lakkaamattoman rukouksen harjoittajaksi.
- Anonyymi
Olikos Raamatussa jossain kohtaa, että älkää luulko, että teitä teidän monisanaisuutenne vuoksi kuullaan. Eiköhän Isä Jumala kuule kerta laakista. Joten miksi hokemaan.
- Anonyymi
Kyllä kuulee jo silloin kun ajatus on vasta puolikkaana mielessä eikä edes ole varsinaisesti rukoillut sen puolesta.
- Anonyymi
Jeesuksen rukous on myös meitä maallikkoja varten. Älkäämme siis jättäkö sitä pelkästään luostariveljien ja sisarien tehtäväksi.
- Anonyymi
Joku taisi mainita että vain munkeille, sitä varten heillä on rukousnauhatkin. Mutta tiedä häntä, ei kai maallikkokaan vahingoitu.
Anonyymi kirjoitti:
Joku taisi mainita että vain munkeille, sitä varten heillä on rukousnauhatkin. Mutta tiedä häntä, ei kai maallikkokaan vahingoitu.
Hengellisen EKSYTYKSEN vaara on SUURI!!!
- Anonyymi
taskuttäynnäkiviä kirjoitti:
Hengellisen EKSYTYKSEN vaara on SUURI!!!
Oletko siis sitä mieltä, että rukoileminen on kristitylle haitallista?
Anonyymi kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, että rukoileminen on kristitylle haitallista?
Ei, mutta mantran hokeminen on!!! Jeesus rukous on mantra, jos ei ole varovainen!!!
- Anonyymi
taskuttäynnäkiviä kirjoitti:
Ei, mutta mantran hokeminen on!!! Jeesus rukous on mantra, jos ei ole varovainen!!!
ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
Nunna Kristoduli
Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
Nunna Kristoduli
Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).Olen nyt kyllä eri mieltä kuin nunna Kristodoli!
Olemme täällä ELÄÄKSEMME! Anonyymi kirjoitti:
ISÄT JA KUOLEMAN MUISTAMINEN
Nunna Kristoduli
Kun Rooman keisari seisoi voittajana sotavaunuissaan ja otti vastaan kansan haltioituneitahurraa-huutoja triumfikulkueessa, jossa sotavangit heidän joukossaan usein eksoottisia bar-baarihallitsijoita norsuineen marssivat kahlehdittuina ja sotasaalis oli näyttävästi esillä, hänen jalkojensa juuresta kuului vähän väliä hiljainen ääni: “Muista, että olet kuolevainen!” Orjan tehtäväksi oli annettu kuiskata hänelle tätä, ettei hän ajattelisi liikoja itsestään, syyllistyisi hybrikseen ja vetäisi päälleen jumalten vihaa. Kuoleman muistamista pidettiin siis jo tuolloin tärkeänä. Sen määränä oli hillitä ihmisluonnossa, etenkin menestyksen hetkellä, piilevää pyrkimystä itsensä jumalallistamiseen.Myös kristillisessä kilvoituksessa kuoleman muistaminen koetaan tärkeäksi, vaikkakin toisella tavoin kuin muinaisessa Roomassa. Johannes Siinailainen on teoksessaan Portaat omistanut sille yhden kokonaisen luvun, kuudennen. Kuolema muistuttaa kristitylle jatkuvasti, ettei hän ole täällä ikuisesti. Emme tiedä hetkeä, jolloin aikamme päättyy. Kun muistamme, että elämämme on rajallinen, olemme velvoitetut käyttämään sen hyvin. “Kallisarvoista elinaikaansa ei heitä hukkaan se, joka mietiskelee jatkuvasti kuolemaa ja tällä tavoin irrottaa viisaasti mielensä himoista”, toteaa Filokaliassa Filoteos Siinailainen (Fil. III, 21:21). Isät opettavat, että joka aamu ja ilta tulee ajatella, että kyseessä oleva päivä tai yö on viimeinen, ja viettää se tämän mukaisesti. Itse asiassa kuolemaa olisi heidän mukaansa hyvä ajatella vieläkin useammin, jopa joka henkäyksellä, kuten pyhä Hesykhios neuvoo: “Ajatelkaamme, mikäli mahdollista, lakkaamatta kuolemaa”(Fil. I, 265:155).Ei taida nyt liittyä aiheeseen, mutta hyvä kirjoitus!!!
- Anonyymi
Sairasvuoteella se on suuri apu.
- Anonyymi
Jeesuksen rukouksen voimaa ei voi laajemmalti ymmärtää muuta kuin hän joka on laskeutunut päästään sydämeensä Jeesuksen rukouksen pyhyyden saattamana.
- Anonyymi
Onkos mielestänne rukouksen ulkoinen puoli kuinka tärkeää? Vaeltajan kertomuksissa taisi olla lainaus Filokaliasta jossa kehotetaan istumaan ja rukoilemaan, mahdollisimman usein. Paisios taas ei sallisi istuen rukoilua, paitsi jos on ensin seissyt pitkän jumalanpalveluksen.
- Anonyymi
Lienee kuitenkin niin, että on asennossa missä on hyvä olla ja keskirtyy rukoukseen.
Omasta mielestäni ulkoisella olemuksella ei ole väliä, rukoilla voi kävellessä tai yksinkertaista työtä tehdessä.
Ihminen tottuu olemaan aidanseipäänäkin jos tarpeeksi harjoituttaa.
- Anonyymi
taitaa olla pääasia että ylipäätään rukolee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuolemanrangaistus
Mielestäni kuolemanrangaistus on väärin kaikissa tilanteissa. Vaikka joku olisi murhannut 10 ihmistä, hänen surmaaminen755724Muistakaa persut, että TE petitte, ei kokoomus
Miksikö kukaan ei arvostele kokoomusta? No sen vuoksi, että kokoomus noudattaa vaalilupauksiaan. Sen sijaan TE persut,2745010Riikka Purra ei estä tehomaksun käyttöönottoa
Sähkön hinnoittelua koskevan määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta, Energiavirastosta kerrotaan. Määräyk453234Outo ilmiö - vasemmistolaiset eivät kirjoita mitään kokoomuksesta
joka sentään johtaa hallitusta, ja jonka talouspolitiikkaa noudatetaan. Nämä muutamat vasemmistolaiset jotka täällä aina1052673Lopetan ikävöinnin
Ei meistä enää koskaan tule mitään. Olen ikävöinyt ja kaivannut enkä saa mitään vastakaikua ja lämpöä. Parempi erillään52412Jos kaikki lopulta kuolevat, onko edes pahimmillakaan rikoksilla mitään väliä?
Kaikki kuolevat lopulta. Siksi ihmisten tekemillä rikoksillakaan ei lopulta ole mitään merkitystä. Joidenkin mielestä t41615Väestöstä vain vassarit vaihtuvat nopeammin kuin persut
Kevääseen 2023 verrattuna vassareita 50 prosenttia enemmän, ja persuja 25 prosenttia vähemmän.151575Vihervassarit
Vihervassarit sitä, vihervassarit tätä. Minulla on paha mt-ongelma. Se tuli lobotomian jälkioireina. Vihervassarit tät291418Sinä olet minun forEver
Sinä olet minun sielussain, sydämessäin, huulillain, sinä olet ain, Sinä olet vieressäin, kainalossain, sylissäin, ain,211330Mies joka vetäytyy osoittaa teoillaan
Ettei halua olla tekemisissä. Mies joka ei vastaa viesteihin, ei halua sua. Mies joka jättää sut epätietoisuuteen, ei130905