Miksi maapallo ei putoa aurinkoon?
Miksi maapallo pysyy aurinkoa kiertävällä radalla?
Anonyymi
242874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Voihan se sinne rojahtaa, jos jokin jarruttaa tarpeeksi kiertonopeutta.
Keskipakoisvoima pitää maan poissa auringosta.
Samalla tavalla, kun pyörität narun päässä olevaa palloa. Kun nopeus hidastuu tarpeeksi niin pallo putoaa maahan.
Keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan.
Tässä tapausessa asiaan vaikuttavat hitausvoima ja gravitaatio. Oletetaan nyt yksinkertaisuuden vuoksi, että aurinko on paikallaan ja maapallo liikkuu. Maapallo haluaisi mennä suoraan. Nopeusvektorin kääntämiseksi tarvitaan voima. Se saadaan auringon ja maapallon välisestä gravitaatiovoimasta. Niinpä maapallon nopeusvektori suunta muuttuu koko ajan ja se kiertää aurinkoa.
Narun päässä pyörivän pallon nopeusvektorin kääntämiseksi tavittavan voiman synnyttää naru. Jos naru katkeaa, niin pallo menee menojaan ympyräradan tangentin suunnassa.
Voi sen ilmiön kuvata niinkin että nopeutensa johdosta Maapallo putoaa koko ajan ohi Auringosta kiertäen päättymätöntä kehää.
Samaa tapahtuu kaikkialla avaruudessa pienempien pallukoiden kiertäessä suurempia pallukoita.
Tuo on hieman harhaanjohtava kuvailu, koska putoavan kappaleen nopeus kasvaa, kun sen gravitaatioenergia muuttuu liike-energiaksi. Tasaisella nopeudella ympyrärataa kiertävän kappaleen liike-energia ei muutu, koska kappaleiden välinen etäisyys ei muutu eikä gravitaatiovoima tee työtä.
semmoista ei ole olemassakaan kuin keskipakovoima. Se on pelkkä väärinkäsitys.
Juurikin näin, ja hyvä niin.
Ei putoavan kappaleen nopeuden ole mikään pakko kasvaa. Jos kiihdyttävä voima on aina kohtisuorassa liikkeen suuntaa vastaan (kuten ympyräradalla olisi) nopeuden suuruus ei muutu, vaikka suunta muuttuukin.
Maapallon nopeus tosin kasvaa sen pudotessa Aurinkoa kohti ja hidastuu kun se etääntyy Auringosta. Tämä johtuu Maan radan elliptisyydestä.
Miten se maapallo nyt aurinkoon mäjähtäisi, minä ihmettelen miksei maapallo putoa vauhdin hiipuessa avaruuden pohjalle.
Jos maapallo olisi tulossa auringon vaikutuspiiriin jostain huitsin nevadasta ja sen nopeuden suunta olisi kohti auringon keskipistettä, niin sinne se mäjähtäisi.
Jos se tulisi nykyisellä kiertonopeudella mutta 150 miljoonaa km ohi, niin se jäisi kiertämään aurinkoa, kuten kiertää nytkin.
Auringon massas kaareuttaa avaruutta ympärillään ja sen seurauksena maa ja muut planeetat kiertävät aurinkoa tavallaan kaarevan kulhon reunoja kiertäen. Maa on periaatteessa jatkuvassa putoamisliikkeessä kohti aurinkoa ihan vastaavasti kuin kaikki maan kiertoradalla oleva on putoamisliikkeessä kohti maata. Kun maalla on riittävästi vaiuhtia se kuitenkin pysyy sillä kulhon reunalla kiertämässä aurinkoa. Jos maan nopeus vähenisi se putoaisi lähemmälle kiertoradalle ja jos jokin jarruttaisi maata vähitellen maa putoaisi aina vain lähemmäksi aurinkoa. Eli samaan tapaan kuin rulettipöydälle pyörimään laitettu pallo vähitellen putoaa hidastuessaan kohti "kulhon" keskustaa ja lopulta tipahtaa jonkin numeron kohdalle.
ja esim rulettipöydän pallon nopeushan hidastuu kitkan ja ilmanvastuksen takia, minkä seurauksena se putoaa alemmas khti kulhon keskustaa. Jos kitkaa ja ilmanvastusta ei olisi kuulaa hidastamassa se jäisi kiertämään kulhoa. samaan tapaan kuin maa kiertää aurinkoa.
Elikkä keskipakoisvoima on siis auringon ja maan gravitaation, maan kiertonopeuden ja nopeusvektorin summa.
Entä sitten aika-avaruuden gravitaatio-kulho jonka aurinko muodostaa? Muodostaako maa oman aika-avaruuden gravitaatio-kulhonsa auringon kulhon kehälle?
Voisiko ajatella että maa kiertää auringon kulhoa omassa pienemmässä kulhomaisessa radassa ja se on ikäänkuin sitten se kiertorata joka pitää maan sopivalla etäisyydellä.
Tuo maan kulhomainen gravitaatiorata syntyisi siis joka hetki maapallon kohdalla ja muodostaisi tavallaan kokoajan gravitaatiouraa maapallon ympärille jota pitkin maa kiertää auringon kulhon reunalla.
Eli auringon kulhon reunalla olisi siis oikeastikin kiertorata eli gravitaatioura jota pikin maa etenee eteenpäin.
Voisiko sitä ajatella siis näin?
Ei oikein.
Kuten jo aiemmin on sanottu sellaista ei ole olemassakaan kuin keskipakoisvoima. Se ei siis muodostu mistään, koska koko voimaa ei ole olemassakaan.
ei sitä noin voi ajatella, mutta kyllä maakin kaareuttaa avaruutta tottakai.ak
Ja, osaksi tuon olemattoman voiman takia maan vetovoima on päiväntasaajalla suurin ja navoilla pienin, jonka takia mm vaakoja kalibroidaan tarkkuuspunnuksilla.
Päiväntasaajalla maan pinnalla oleva "murikka" liikkuu nopudella noin 1700 km/h. Osa maan vetovoimasta hupenee murikan nopeuden suunnan kääntämiseen. Suunnan kääntäminenkin edellyttää kiihtyvyyttä ja siten voimaa, vaikka nopeuden itseisarvo ei muutukaan.
Ei murikka mitään keskipistettä pyri "pakenemaan". Se haluaisi jatkaa suoraan eteenpäin. Kyse on hitausvoimasta.
Kysymyksen väite on väärä.
Maapallo putoaa koko ajan kohti aurinkoa. Hitaasti, mutta varmasti.
Maa on niinkuin pallo biljardipöydällä. Jos ei tule koloa vastaan eikä pallo putoa rulettipöydälle niin pallo jatkaa matkaansa kunnes vastaan tulee ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos jolloin pallo putoaa synkkiin tuonelan syövereihin.
Ei kannata perinteisen geometrian tai populäärijulkaisuissa viljellyn "kuopalla olevien pintojen" kautta ajatella, menee silloin metsään.
Se toimii varmaan samalla tavalla kuin aurinko ja muut tähdet jotka kiertää galaksin keskipistettä. Galaksi on vähä niinku suhteellisen kiinteä levy joka pyörii, ja kaikki siinä pyörii mukana. Että aurinko yhtäkkiä lähtisi putoamaan galaksin keskipisteeseen vaatisi erittäin paljon voimaa, joka työntäisi sen sinne.
Galaksin tasolla tuo on intuitiivisempaa ymmärtää, mutta aurinkokunnassa se on vähä vaikeampaa ymmärtää, koska tyhjää avaruutta näyttää olevan niin paljon, joten vaikuttaa että ei ole kovin paljon mikä voisi estää maapalloa putoamasta aurinkoon. Mutta aivan kuten galaksissa on usein kierre/spiraali, joissa tähdet on "kiinni", varmaan aurinkokuntakin muodostaa spiraalin painovoimasta, paitsi että me emme voi nähdä sitä.
Egyptiläisessä yössä tähtien asennolla ei ole enää merkitystä vaan hupinsa kelläkin.