Erikoiset syntymämerkit ,tiedätkö niistä?

Myönnät siis olevasi vinksahtanut, ihailtavaa rehellisyyttä sinulta.

https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2016/12/STE39stevenson-1.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Myönnät siis olevasi vinksahtanut, ihailtavaa rehellisyyttä sinulta.

https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2016/12/STE39stevenson-1.pdf

Lue lisää

Kiitos kun pidät minua rehellisenä. Sinusta en tiedä.
https://www.nytimes.com/2007/02/18/health/psychology/18stevenson.html

Niin sinua en tarkoittanut, kun mainitsin aloituksessa täällä olevan älykkään ihmisen.
ap.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kun pidät minua rehellisenä. Sinusta en tiedä.
https://www.nytimes.com/2007/02/18/health/psychology/18stevenson.html

Lue lisää

Jos en ole rehellinen, niin et ole sinäkään, vai mitenkä tuo logiikkasi meneekään.

Stevensonin tutkimukset ovat toki kiistanalaiset, miksei olisi, koska maaiilma on täynnä kyynisiä denialisteja. jotka haluavat vain painaa kaiken alas, ja korostaa omaa älyään, jonka mukaan ei ole mitään kuoleman jälkeen, ehkä niin, vaikea sanoa.

Oman kokemukseni mukaan kuoleman jälkeen on tosiaankin olemattomuus, mutta en vielä yhden kokemukseni perusteella ole siitäkään aivan varma.

Anonyymi kirjoitti:

Jos en ole rehellinen, niin et ole sinäkään, vai mitenkä tuo logiikkasi meneekään.

Stevensonin tutkimukset ovat toki kiistanalaiset, miksei olisi, koska maaiilma on täynnä kyynisiä denialisteja. jotka haluavat vain painaa kaiken alas, ja korostaa omaa älyään, jonka mukaan ei ole mitään kuoleman jälkeen, ehkä niin, vaikea sanoa.

Oman kokemukseni mukaan kuoleman jälkeen on tosiaankin olemattomuus, mutta en vielä yhden kokemukseni perusteella ole siitäkään aivan varma.

Lue lisää

Tuon linkkaamani Timesin jutun lopussa oli hauska tarina Stevensonin työhuoneessa olleesta arkistokaapista. Stevenson oli lukinnut sen 40 vuotta sitten yhdistelmälukolla, jonka koodin todennäköisesti vain hän itse tiesi.

Stevensonin kollega arveli, että mikäli arkistokaapin sisällössä olisi jotain tärkeää, Stevenson yrittäisi varmasti viestiä lukon koodin jollakin keinolla, esimerkiksi unena. Toistaiseksi arkistokaappi on kuitenkin pysynyt tiukasti lukittuna.

Eikä arkiston sisältö ole psykologian laitosta itseäänkään niin paljoa kiinnostanut, että olisivat yksinkertaista lukkoa viitsineet rikkoa.

Että silleen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon linkkaamani Timesin jutun lopussa oli hauska tarina Stevensonin työhuoneessa olleesta arkistokaapista. Stevenson oli lukinnut sen 40 vuotta sitten yhdistelmälukolla, jonka koodin todennäköisesti vain hän itse tiesi.

Stevensonin kollega arveli, että mikäli arkistokaapin sisällössä olisi jotain tärkeää, Stevenson yrittäisi varmasti viestiä lukon koodin jollakin keinolla, esimerkiksi unena. Toistaiseksi arkistokaappi on kuitenkin pysynyt tiukasti lukittuna.

Eikä arkiston sisältö ole psykologian laitosta itseäänkään niin paljoa kiinnostanut, että olisivat yksinkertaista lukkoa viitsineet rikkoa.

Että silleen.

Lue lisää

Jälleensyntymä saa hassusti kimppuunsa niin uskovaiset, kuin ateistitkin.

Eikä siihen uskovilla ole mitään vakaumustakaan. Aika jännää sinänsä, että siihen uskoo jopa 15 % suomalaisista. He ovat järkeilemällä päätyneet näkemykseensä. Siinä on kuitenkin enemmän järkeä, kuin missään muussa uskomuksessa. Jopa joku piispa on aikoinaan sanonut, että reinkarnaatio tyydyttää niin tunteen, kuin järjenkin, mutta hän ei sellaiseen voi kuitenkaan millään uskoa.

Totuus tuskin löytyy yhdestäkään uskonnosta, ja etsijät löytävät totuuden tutkimalla kaikkea. Totuus ei tietenkään paljasta itseään helposti. Asioiden tutkiminen on aina mielenkiintoista ja hauskaakin. Monet ottavat kaiken valmiilta pöydältä, eivätkä vaivaannu itse tutkimaan asioita, mikä on vähän sääli. No, jokainen löytää jotain itselleen sopivaa, vaikka se pelkkä illuusio olisikin.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntymä saa hassusti kimppuunsa niin uskovaiset, kuin ateistitkin.

Eikä siihen uskovilla ole mitään vakaumustakaan. Aika jännää sinänsä, että siihen uskoo jopa 15 % suomalaisista. He ovat järkeilemällä päätyneet näkemykseensä. Siinä on kuitenkin enemmän järkeä, kuin missään muussa uskomuksessa. Jopa joku piispa on aikoinaan sanonut, että reinkarnaatio tyydyttää niin tunteen, kuin järjenkin, mutta hän ei sellaiseen voi kuitenkaan millään uskoa.

Totuus tuskin löytyy yhdestäkään uskonnosta, ja etsijät löytävät totuuden tutkimalla kaikkea. Totuus ei tietenkään paljasta itseään helposti. Asioiden tutkiminen on aina mielenkiintoista ja hauskaakin. Monet ottavat kaiken valmiilta pöydältä, eivätkä vaivaannu itse tutkimaan asioita, mikä on vähän sääli. No, jokainen löytää jotain itselleen sopivaa, vaikka se pelkkä illuusio olisikin.

Lue lisää

Dalai Lama on muuten sanonut, että ei hänkään tiedä onko ne buddhalaisten jutut täysin totta, ja nauranut vielä sen päälle. Dalai on vain rehellinen, niin kuin pitääkin olla, pisteet siitä hänelle.

Kuvitellaan, että paavi sanoisi samaa, niin mitähän siitä oikein seuraisi?

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntymä saa hassusti kimppuunsa niin uskovaiset, kuin ateistitkin.

Eikä siihen uskovilla ole mitään vakaumustakaan. Aika jännää sinänsä, että siihen uskoo jopa 15 % suomalaisista. He ovat järkeilemällä päätyneet näkemykseensä. Siinä on kuitenkin enemmän järkeä, kuin missään muussa uskomuksessa. Jopa joku piispa on aikoinaan sanonut, että reinkarnaatio tyydyttää niin tunteen, kuin järjenkin, mutta hän ei sellaiseen voi kuitenkaan millään uskoa.

Totuus tuskin löytyy yhdestäkään uskonnosta, ja etsijät löytävät totuuden tutkimalla kaikkea. Totuus ei tietenkään paljasta itseään helposti. Asioiden tutkiminen on aina mielenkiintoista ja hauskaakin. Monet ottavat kaiken valmiilta pöydältä, eivätkä vaivaannu itse tutkimaan asioita, mikä on vähän sääli. No, jokainen löytää jotain itselleen sopivaa, vaikka se pelkkä illuusio olisikin.

Lue lisää

"Aika jännää sinänsä, että siihen uskoo jopa 15 % suomalaisista"

20% suomalaisista uskoo myös horoskooppeihin. 8% uskoo lisäksi, että perjantai 13 päivä on epäonnen päivä.

"He ovat järkeilemällä päätyneet näkemykseensä."

Miten taikausko perustellaan järkeilyllä?

Anonyymi kirjoitti:

"Aika jännää sinänsä, että siihen uskoo jopa 15 % suomalaisista"

20% suomalaisista uskoo myös horoskooppeihin. 8% uskoo lisäksi, että perjantai 13 päivä on epäonnen päivä.

"He ovat järkeilemällä päätyneet näkemykseensä."

Miten taikausko perustellaan järkeilyllä?

Lue lisää

Jälleensyntymää ei kuitenkaan mainosteta kovinkaan paljon, joten aika iso osa siihen silti uskoo. Ei täällä ole hindulaisia, tai buddhalaisia kuitenkaan 15% kansasta.

Jälleensyntymässä on kuitenkin eniten järkeä kaikista eri näkemyksistä. Joku haluaa uskoa siihen, että tulee olemattomuudesta ja palaa olemattomuuteen, mikä on aika hassu uskomus. Miten olemattomuudesta voi tulla jotain olevaa?

Jälleensyntymä selittää parhaiten sen, miksi me olemme niin erilaisia, ja miksi joidenkin elämä on helppoa ja mukavaa, ja joidenkin suoranaista helvettiä. Joku tietenkin haluaa uskoa sattumaan. Itse ajattelen maailmankaikkeuden olevan kuitenkin oikeudenmukainen, ja ansaitsemme kohtalomme, joka on sidoksissa menneisiin elämiimme. Sattumaan uskominen on ehkä helpompaa, mutta luulisi älykkään etsivän syvempiä syitä olemassaoloon, eikä vain ylimielisesti kieltävän kaiken, joka menee älyn ulkopuolelle. Totuus kaikesta on varmasti salattu, ja sitä ei ole helppo löytää, varsinkaan jos ei edes viitsi etsiä sitä, vaan alkaa heti kieltämään kaiken.

Ilmeisesti sinun järkeilysi on sitä, että kaikki on sattumaa, ja tulemme olemattomuudesta ja palaamme olemattomuuteen, niin tule sitten autuaaksi tuossa uskossasi. Minua se hieman huvittaa, että ihmiset uskovat tuollaisiin asioihin, mutta kukin tyylillään, ja en minäkään voi täysin niitä kumota. Ne vaan tuntuvat aika hassuilta uskomuksilta. Samapa se on mitä meille tapahtuu kuolemassa, samalla viivalla ollaan kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntymää ei kuitenkaan mainosteta kovinkaan paljon, joten aika iso osa siihen silti uskoo. Ei täällä ole hindulaisia, tai buddhalaisia kuitenkaan 15% kansasta.

Jälleensyntymässä on kuitenkin eniten järkeä kaikista eri näkemyksistä. Joku haluaa uskoa siihen, että tulee olemattomuudesta ja palaa olemattomuuteen, mikä on aika hassu uskomus. Miten olemattomuudesta voi tulla jotain olevaa?

Jälleensyntymä selittää parhaiten sen, miksi me olemme niin erilaisia, ja miksi joidenkin elämä on helppoa ja mukavaa, ja joidenkin suoranaista helvettiä. Joku tietenkin haluaa uskoa sattumaan. Itse ajattelen maailmankaikkeuden olevan kuitenkin oikeudenmukainen, ja ansaitsemme kohtalomme, joka on sidoksissa menneisiin elämiimme. Sattumaan uskominen on ehkä helpompaa, mutta luulisi älykkään etsivän syvempiä syitä olemassaoloon, eikä vain ylimielisesti kieltävän kaiken, joka menee älyn ulkopuolelle. Totuus kaikesta on varmasti salattu, ja sitä ei ole helppo löytää, varsinkaan jos ei edes viitsi etsiä sitä, vaan alkaa heti kieltämään kaiken.

Ilmeisesti sinun järkeilysi on sitä, että kaikki on sattumaa, ja tulemme olemattomuudesta ja palaamme olemattomuuteen, niin tule sitten autuaaksi tuossa uskossasi. Minua se hieman huvittaa, että ihmiset uskovat tuollaisiin asioihin, mutta kukin tyylillään, ja en minäkään voi täysin niitä kumota. Ne vaan tuntuvat aika hassuilta uskomuksilta. Samapa se on mitä meille tapahtuu kuolemassa, samalla viivalla ollaan kuitenkin.

Lue lisää

"Jälleensyntymä selittää parhaiten sen, miksi me olemme niin erilaisia"

Nukuitko peruskoulun biologian tunnit kun kerrottiin sellaisesta asiasta kuin genetiikasta?

Anonyymi kirjoitti:

Jälleensyntymää ei kuitenkaan mainosteta kovinkaan paljon, joten aika iso osa siihen silti uskoo. Ei täällä ole hindulaisia, tai buddhalaisia kuitenkaan 15% kansasta.

Jälleensyntymässä on kuitenkin eniten järkeä kaikista eri näkemyksistä. Joku haluaa uskoa siihen, että tulee olemattomuudesta ja palaa olemattomuuteen, mikä on aika hassu uskomus. Miten olemattomuudesta voi tulla jotain olevaa?

Jälleensyntymä selittää parhaiten sen, miksi me olemme niin erilaisia, ja miksi joidenkin elämä on helppoa ja mukavaa, ja joidenkin suoranaista helvettiä. Joku tietenkin haluaa uskoa sattumaan. Itse ajattelen maailmankaikkeuden olevan kuitenkin oikeudenmukainen, ja ansaitsemme kohtalomme, joka on sidoksissa menneisiin elämiimme. Sattumaan uskominen on ehkä helpompaa, mutta luulisi älykkään etsivän syvempiä syitä olemassaoloon, eikä vain ylimielisesti kieltävän kaiken, joka menee älyn ulkopuolelle. Totuus kaikesta on varmasti salattu, ja sitä ei ole helppo löytää, varsinkaan jos ei edes viitsi etsiä sitä, vaan alkaa heti kieltämään kaiken.

Ilmeisesti sinun järkeilysi on sitä, että kaikki on sattumaa, ja tulemme olemattomuudesta ja palaamme olemattomuuteen, niin tule sitten autuaaksi tuossa uskossasi. Minua se hieman huvittaa, että ihmiset uskovat tuollaisiin asioihin, mutta kukin tyylillään, ja en minäkään voi täysin niitä kumota. Ne vaan tuntuvat aika hassuilta uskomuksilta. Samapa se on mitä meille tapahtuu kuolemassa, samalla viivalla ollaan kuitenkin.

Lue lisää

"Ilmeisesti sinun järkeilysi on sitä, että kaikki on sattumaa, ja tulemme olemattomuudesta ja palaamme olemattomuuteen"

Väärin meni. Minun käsitykseni mukaan me emme tule mistään emmekä ole menossa minnekään. Mutta ei siitä sen enempää.

Anonyymi kirjoitti:

"Jälleensyntymä selittää parhaiten sen, miksi me olemme niin erilaisia"

Nukuitko peruskoulun biologian tunnit kun kerrottiin sellaisesta asiasta kuin genetiikasta?

Lue lisää

Materialistinen selitys on toki tuttu juttu.

Erilaisuudella tarkoitan lähinnä sitä, että toinen syntyy vaurauteen, toinen köyhyyteen, toinen terveenä, toinen sairaana. Materialisti uskoo pelkkään sattumaan, ja saahan sitä niinkin uskoa. Eikö ole hienoa, että saa itse päättää mihin uskoo?

Vai saako? Vapaa tahto on erikoinen juttu ja tutkijat taitaa olla sitä mieltä nykyään, että se onkin pelkkä illuusio.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilmeisesti sinun järkeilysi on sitä, että kaikki on sattumaa, ja tulemme olemattomuudesta ja palaamme olemattomuuteen"

Väärin meni. Minun käsitykseni mukaan me emme tule mistään emmekä ole menossa minnekään. Mutta ei siitä sen enempää.

Lue lisää

Ja missähän tämä "ei missään" oikein sijaitsee?

Olemattomuudesta tulee olevaista?

Aika hassuja juttuja, ihan yhtä hassuja, kuin uskovaisillakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja missähän tämä "ei missään" oikein sijaitsee?

Olemattomuudesta tulee olevaista?

Aika hassuja juttuja, ihan yhtä hassuja, kuin uskovaisillakin.

Kun kehua retostelit päätelmiesi järkevyyttä niin haastetaanpa järkeilyäsi.

Olet varmaan joskus katsellut kuun kuvajaista järven pinnalla. Jos ei ole kuuta tai järveä niin kuvajaista ei näy. Entä onko kuvajainen siellä jos kukaan ei katsele? Ovatko kuu, järvi, kuun kuvajainen ja kuvajaisen katselija kaikki erillisiä ja olevaisia asioita?

Anonyymi kirjoitti:

Kun kehua retostelit päätelmiesi järkevyyttä niin haastetaanpa järkeilyäsi.

Olet varmaan joskus katsellut kuun kuvajaista järven pinnalla. Jos ei ole kuuta tai järveä niin kuvajaista ei näy. Entä onko kuvajainen siellä jos kukaan ei katsele? Ovatko kuu, järvi, kuun kuvajainen ja kuvajaisen katselija kaikki erillisiä ja olevaisia asioita?

Lue lisää

Järkevyys taitaa olla sekin vähän suhteellinen juttu, varsinkin näissä "henkimaailman jutuissa". Jonkun toisen järkevyys ei ole toiselle järkevää, ja toisin päin. Kuka näistä tietää, ei ehkä kukaan.

Ihmiskunnan suurin mysteeri taitaa loppujen lopuksi olla se, keitä me olemme, mistä me tulemme, ja minne olemme menossa?

Sinä uskot tietäväsi sen sanomalla, että emme tule mistään, emmekä ole menossa mihinkään.

Onko se nyt kuitenkaan niin järkevä johtopäätös tästä kaikesta?

Ihminen kun kokoajan suunnittelee tulevaa, mietimme asioita jotka haluamme kokea. Me suunnittelemme jatkuvasti tässä elämässämmekin, emmekä vain ajaudu sattumien mukana, me pyrimme siis minimoimaan sattumat, ja menemään suunnitelman mukaisesti. Miksei siis sielummekin tekisi aivan samoin? Sekin noudattaa vain ennalta tehtyä suunnitelmaa. Se on tullut tänne kokemaan ja oppimaan.

Arvoituksesi on aika erikoinen, kaikki mitä nuo mitä esität ovat omalla tavalla olevaisia, vaikka kyseessä on myös illuusio. Illuusiot ovat mielenkiintoisia ja moni asia onkin todellisuudessa pelkkä illuusio.

Anonyymi kirjoitti:

Järkevyys taitaa olla sekin vähän suhteellinen juttu, varsinkin näissä "henkimaailman jutuissa". Jonkun toisen järkevyys ei ole toiselle järkevää, ja toisin päin. Kuka näistä tietää, ei ehkä kukaan.

Ihmiskunnan suurin mysteeri taitaa loppujen lopuksi olla se, keitä me olemme, mistä me tulemme, ja minne olemme menossa?

Sinä uskot tietäväsi sen sanomalla, että emme tule mistään, emmekä ole menossa mihinkään.

Onko se nyt kuitenkaan niin järkevä johtopäätös tästä kaikesta?

Ihminen kun kokoajan suunnittelee tulevaa, mietimme asioita jotka haluamme kokea. Me suunnittelemme jatkuvasti tässä elämässämmekin, emmekä vain ajaudu sattumien mukana, me pyrimme siis minimoimaan sattumat, ja menemään suunnitelman mukaisesti. Miksei siis sielummekin tekisi aivan samoin? Sekin noudattaa vain ennalta tehtyä suunnitelmaa. Se on tullut tänne kokemaan ja oppimaan.

Arvoituksesi on aika erikoinen, kaikki mitä nuo mitä esität ovat omalla tavalla olevaisia, vaikka kyseessä on myös illuusio. Illuusiot ovat mielenkiintoisia ja moni asia onkin todellisuudessa pelkkä illuusio.

Lue lisää

Ei se arvoitus ole vaan järjellä ratkaistavissa oleva ongelma.

Entä jos ajattelet että koko tapahtumaketju on prosessi niin helpottaako se ajattelua? Jos ajatellaan että kyseessä on prosessi niin mikä sen osa on illuusiota ja mikä ei? Ja miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Ei se arvoitus ole vaan järjellä ratkaistavissa oleva ongelma.

Entä jos ajattelet että koko tapahtumaketju on prosessi niin helpottaako se ajattelua? Jos ajatellaan että kyseessä on prosessi niin mikä sen osa on illuusiota ja mikä ei? Ja miksi?

Lue lisää

Nää on näitä. onko mitään olemassa, jos ei ole tarkkailijaa?

Ja syntyikö maailmankaikkeuskin olemattomuudesta/ei mistään/tyhjyydestä, ja sekin oli vielä pelkkä sattuma?

Ei oikein tunnu uskottavalta. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Me olemme vielä henkisiä, tuntevia olentoja ja mistä sekin on meihin tullut?

Aika erikoinen sattuma, jos se on johtanut näin monimutkaiseen maailmaan.

Mekin olemme todellisuudessa henkiolentoja, emmekä ole tästä maailmasta. Tämä maailma on vain meidän "jalostamo". jonka kovassa paineessa alamme loistaa henkisesti timantin lailla. Jumalia ei voi luoda, ne täytyy kehittää, tai jotain sinne päin.

Anonyymi kirjoitti:

Nää on näitä. onko mitään olemassa, jos ei ole tarkkailijaa?

Ja syntyikö maailmankaikkeuskin olemattomuudesta/ei mistään/tyhjyydestä, ja sekin oli vielä pelkkä sattuma?

Ei oikein tunnu uskottavalta. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Me olemme vielä henkisiä, tuntevia olentoja ja mistä sekin on meihin tullut?

Aika erikoinen sattuma, jos se on johtanut näin monimutkaiseen maailmaan.

Mekin olemme todellisuudessa henkiolentoja, emmekä ole tästä maailmasta. Tämä maailma on vain meidän "jalostamo". jonka kovassa paineessa alamme loistaa henkisesti timantin lailla. Jumalia ei voi luoda, ne täytyy kehittää, tai jotain sinne päin.

Lue lisää

Nyt taisi mopo karata jo käsistä...

Jos palataan tuohon kuun kuvajaiseen, niin ainakin minun järkeni sanoo, että jonkin täytyy olla siinä harhaa. Olisiko vedessä näkyvä kuvajainen jotain mikä ei ole todellinen? Voihan ottaa mukaan kaverin todistajaksi ja katsoa kuvajaista yhdessä. Tai virittää rannalle ajastetun kameran, joka ottaa aamuyöllä kuvajaisesta kuvan. Kuvastakin voi ottaa varmuudeksi kuvan.

Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kuun kuvajainen on todellinen ja olevainen asia. Eikä katsojan mielen tuottama oikku. Kuu, järvi ja kuun kuvajainen ovat ja pysyvät, vaikkei tietoista katsojaa ole.

Jonkin tuossa täytyy kuitenkin olla oman mielen tuottama oikku. Keksitkö mikä se voisi olla, vai kysäistäänkö herra Dalailta, jonka nimen jo tuossa mainitsit?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt taisi mopo karata jo käsistä...

Jos palataan tuohon kuun kuvajaiseen, niin ainakin minun järkeni sanoo, että jonkin täytyy olla siinä harhaa. Olisiko vedessä näkyvä kuvajainen jotain mikä ei ole todellinen? Voihan ottaa mukaan kaverin todistajaksi ja katsoa kuvajaista yhdessä. Tai virittää rannalle ajastetun kameran, joka ottaa aamuyöllä kuvajaisesta kuvan. Kuvastakin voi ottaa varmuudeksi kuvan.

Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kuun kuvajainen on todellinen ja olevainen asia. Eikä katsojan mielen tuottama oikku. Kuu, järvi ja kuun kuvajainen ovat ja pysyvät, vaikkei tietoista katsojaa ole.

Jonkin tuossa täytyy kuitenkin olla oman mielen tuottama oikku. Keksitkö mikä se voisi olla, vai kysäistäänkö herra Dalailta, jonka nimen jo tuossa mainitsit?

Lue lisää

En nyt tiedät oikein mihin pyrit tuolla kuvajaisellasi, ilmeisesti osoittamaan, että jälleensyntymä on taikauskoa. Siitä me kai liikkeelle lähdimme.

Dalai?

Muisti pätkii, no Dalai itsekin myöntää sen, että ei hänkään ole varma jälleensyntymästä. Aatellas jos Paavi sanoisi, ettei ole varma Jeesuksen olemassaolosta. Sellaista tuskin tapahtuu.

En minäkään ole varma Dalain lailla, Dalai ei kuitenkaan taida olla ihan tyhmemmästä päästä ihmisiä, ja voinkin käyttää häntä tässä vähän keppihevosena siitä, että kyllä se järkeily toimii jälleensyntymän suhteen. Buddhalaiset on aika fiksua porukkaa muutenkin.

Anonyymi kirjoitti:

En nyt tiedät oikein mihin pyrit tuolla kuvajaisellasi, ilmeisesti osoittamaan, että jälleensyntymä on taikauskoa. Siitä me kai liikkeelle lähdimme.

Dalai?

Muisti pätkii, no Dalai itsekin myöntää sen, että ei hänkään ole varma jälleensyntymästä. Aatellas jos Paavi sanoisi, ettei ole varma Jeesuksen olemassaolosta. Sellaista tuskin tapahtuu.

En minäkään ole varma Dalain lailla, Dalai ei kuitenkaan taida olla ihan tyhmemmästä päästä ihmisiä, ja voinkin käyttää häntä tässä vähän keppihevosena siitä, että kyllä se järkeily toimii jälleensyntymän suhteen. Buddhalaiset on aika fiksua porukkaa muutenkin.

Lue lisää

No jos kaikki muu on todellista, niin silloin ainoa mikä ei ole, on katsoja itse. On rationaalisesti pääteltävissä, että "minä" ei ole todellinen olento. Se on oman mielemme tuote. Tästä ovat nykyajan filosofit varsin yksimielisiä.

Buddhalaiset filosofit oivalsivat tämän jo ainakin 2500 vuotta sitten. Erittäin fiksua porukkaa kyllä. Kun buddhalainen valaistuu, hän oivaltaa tämän saman asian. Sielua tai minää ei ole olemassa. Silloin jälleensyntymien kierto päättyy.

Mutta jos "minä" ei ole olento vaan oman mielemme tuote, niin kuinka mitään voi jälleensyntyä?

Anonyymi kirjoitti:

No jos kaikki muu on todellista, niin silloin ainoa mikä ei ole, on katsoja itse. On rationaalisesti pääteltävissä, että "minä" ei ole todellinen olento. Se on oman mielemme tuote. Tästä ovat nykyajan filosofit varsin yksimielisiä.

Buddhalaiset filosofit oivalsivat tämän jo ainakin 2500 vuotta sitten. Erittäin fiksua porukkaa kyllä. Kun buddhalainen valaistuu, hän oivaltaa tämän saman asian. Sielua tai minää ei ole olemassa. Silloin jälleensyntymien kierto päättyy.

Mutta jos "minä" ei ole olento vaan oman mielemme tuote, niin kuinka mitään voi jälleensyntyä?

Lue lisää

Onhan tämä persoona, minä, miten nyt haluamme itsemme ymmärtää vain meihin elämän muovaamana syntynyt "taulu". Syntyessämme minä on kuin tyhjä taulu, joka alkaa täyttyä vähitellen kuvasta.

Itse uskon sieluun, ja se jatkaa elämää poistumalla kehosta kuoleman hetkellä. Sielu muistaa koko elämämme, mutta on vapaa kaikista sen rajoituksista, se kykenee arvioimaan menneen elämänsä, ja ihmiset ovat kertoneet siitä, että ovat kuollessaan nähneet koko elämänsä eräänlaisena pikakelauksena, ja heidän on pitänyt itse arvioida se miten elämä täällä oikein meni. Se on siis tavallaan oppimisprosessi, jonka sielu käy lävitse maallisessa kehossa. Sielumme itse toimii siis tavallaan tuomarinaan.

Minä on tietenkin tosiaankinkeinotekoinen, mutta sielu on jotain paljon laajempaa, se on tavallaan kaikkitietävä ja äärimmäisen viisas. Persoonakin tarkoittaa vaan naamiota, jonka puemme täällä päällemme. Jokaisessa elämässämme meillä on erilainen persoona, joka katoaa, ja seuraavassa elämässä meillä onkin taas uusi persoona.

Mikä sitten jälleensyntyy, jos mikään ei jälleensynny, en ymmärrä oikein tuota logiikkaasi. Jos Dalai Lama sanoo olevansa saman jälleensyntymättömän 13. jälleensyntymä, niin siinä lienee jokin ristiriita. Miksi buddhalaiset uskovat reinkarnaatioon, jos kerran mikään ei voi jälleensyntyä?

Taidan olla tyhmä, mutta menee vähän hankalaksi.

No, suurin syy omalla kohdallani asian kiinnostukseen lienee siinä, että elämäni on ollut melkoisen haastava, joka on saanut minut tulemaan siihen johtopäätökseen, että jokin aiempi elämäni ei mennyt ns. aivan putkeen. Yleensä ihmisen elämä on melko tavanomainen, eikä ihminen silloin pahemmin mieti syntyjä syviä. Jos elämä taas poikkeaa jollain lailla tästä "tavallisuudesta" ihminen voi alkaa etsiä siihen syytä. Niin on käynyt kohdallani, jos olisin elänyt aika haasteettoman elämän, tuskin olisin miettinyt näitä juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tämä persoona, minä, miten nyt haluamme itsemme ymmärtää vain meihin elämän muovaamana syntynyt "taulu". Syntyessämme minä on kuin tyhjä taulu, joka alkaa täyttyä vähitellen kuvasta.

Itse uskon sieluun, ja se jatkaa elämää poistumalla kehosta kuoleman hetkellä. Sielu muistaa koko elämämme, mutta on vapaa kaikista sen rajoituksista, se kykenee arvioimaan menneen elämänsä, ja ihmiset ovat kertoneet siitä, että ovat kuollessaan nähneet koko elämänsä eräänlaisena pikakelauksena, ja heidän on pitänyt itse arvioida se miten elämä täällä oikein meni. Se on siis tavallaan oppimisprosessi, jonka sielu käy lävitse maallisessa kehossa. Sielumme itse toimii siis tavallaan tuomarinaan.

Minä on tietenkin tosiaankinkeinotekoinen, mutta sielu on jotain paljon laajempaa, se on tavallaan kaikkitietävä ja äärimmäisen viisas. Persoonakin tarkoittaa vaan naamiota, jonka puemme täällä päällemme. Jokaisessa elämässämme meillä on erilainen persoona, joka katoaa, ja seuraavassa elämässä meillä onkin taas uusi persoona.

Mikä sitten jälleensyntyy, jos mikään ei jälleensynny, en ymmärrä oikein tuota logiikkaasi. Jos Dalai Lama sanoo olevansa saman jälleensyntymättömän 13. jälleensyntymä, niin siinä lienee jokin ristiriita. Miksi buddhalaiset uskovat reinkarnaatioon, jos kerran mikään ei voi jälleensyntyä?

Taidan olla tyhmä, mutta menee vähän hankalaksi.

No, suurin syy omalla kohdallani asian kiinnostukseen lienee siinä, että elämäni on ollut melkoisen haastava, joka on saanut minut tulemaan siihen johtopäätökseen, että jokin aiempi elämäni ei mennyt ns. aivan putkeen. Yleensä ihmisen elämä on melko tavanomainen, eikä ihminen silloin pahemmin mieti syntyjä syviä. Jos elämä taas poikkeaa jollain lailla tästä "tavallisuudesta" ihminen voi alkaa etsiä siihen syytä. Niin on käynyt kohdallani, jos olisin elänyt aika haasteettoman elämän, tuskin olisin miettinyt näitä juttuja.

Lue lisää

Dalai Lama ei ole tietääkseni itse kertonut, että tietäisi mitään jälleensyntymisistään. Hänet löysi kansanjoukko, jotka ennusmerkkien perusteella etsivät pikkupoikaa, joka heidän mielestään voisi olla edellisen johtajan inkarnaatio. Tuo taikauskoinen "etsintäpartio" löysi "enteisiin" täsmäävän 2-vuotiaan pojan. Tästä pojasta kasvoi ja kasvatettiin seuraava Dalai Lama. Hyvin hän on tehtävästään suoriutunut ja on poikkeuksellinen persoona. Rehellisenä hän tunnustaa, ettei ole saavuttanut valaistumistakaan, kun asiaa on häneltä kysytty.

Itse olen vaihtanut käsityksiäni olemassaolosta pariinkin otteeseen. Muutoksen innoittajana oli eräs outo kokemus, johon lähdin hakemaan selitystä. Erinäisten oivallusten jälkeen olen päätynyt vuosikymmenten myötä reduktiiviseen materialismiin. Se on ainoa todellisuuskäsitys, joka tyydyttää sekä järjen että tunteen. Monistisena käsityksensä materialismi on yksinkertainen ja kaunis, jollaisia hyvin toimivat teoriat lähes poikkeuksetta ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Dalai Lama ei ole tietääkseni itse kertonut, että tietäisi mitään jälleensyntymisistään. Hänet löysi kansanjoukko, jotka ennusmerkkien perusteella etsivät pikkupoikaa, joka heidän mielestään voisi olla edellisen johtajan inkarnaatio. Tuo taikauskoinen "etsintäpartio" löysi "enteisiin" täsmäävän 2-vuotiaan pojan. Tästä pojasta kasvoi ja kasvatettiin seuraava Dalai Lama. Hyvin hän on tehtävästään suoriutunut ja on poikkeuksellinen persoona. Rehellisenä hän tunnustaa, ettei ole saavuttanut valaistumistakaan, kun asiaa on häneltä kysytty.

Itse olen vaihtanut käsityksiäni olemassaolosta pariinkin otteeseen. Muutoksen innoittajana oli eräs outo kokemus, johon lähdin hakemaan selitystä. Erinäisten oivallusten jälkeen olen päätynyt vuosikymmenten myötä reduktiiviseen materialismiin. Se on ainoa todellisuuskäsitys, joka tyydyttää sekä järjen että tunteen. Monistisena käsityksensä materialismi on yksinkertainen ja kaunis, jollaisia hyvin toimivat teoriat lähes poikkeuksetta ovat.

Lue lisää

Uskonnot/uskomukset on oopiumia kansalle, sanois joku henkilö joskus, jossain.

Jokainen tulee todellakin uskossaan autuaaksi, ja sinulle se sitten on tuo materialismi, mikäs siinä sitten, jos saat siitä suurta tyydytystä.

Itselläni on kumma katoamisen pelko, joten ehkä olen senkin takia alkanut ajatella, että elämä jatkuu kuolemankin jälkeen, emmekä me mihinkään katoa.

Totuus tästä kaikesta kiinnostaa uteliaana ihmisenä. ja kaikki vaihtoehdot ovat vielä kuitenkin auki, myös materialismi.

Dalai Lamahan tunnisti lapsena edelliselle Lamalle kuuluneet esineet, mikä todisti hänen olevan tämän reinkarnaatio, näinhän se legenda menee. Lamat ovat olleet kaikki omanlaisia persoonia, ja nykyinen Lama ei ole samanlainen persoona kuin edellinen, joka tais tykätä jostain naisestakin vähän liikaakin.

Onhan näissä uskomuksissa se hyvä puoli, että ihminen alkaa tutkia, ennen kuin alkaa hutkia. Huonoja tekojakin seuraa rangaistus, joutuu helvettiin, tai syntyy uudelleen kärsimään kovasti, ja siksi kannattaa tehdä hyvä tekoja. Jos kaikki päätyy kuolemassa, niin mitä sillä nyt niin on väliä, vaikka tappaisin muita ihmisiä. Materialismi on vaarallinen tässä suhteessa. Toki reinkarnaatiokin voi olla vaarallinen uskomus, jos ihmiset alkavat muodostaa kasteja, tai muuten vain alentavat ihmiset, koska he kärsivät siksi, että olivat pahoja, eikä heitä kohtaan siksi tarvitse tuntea empatiaa, eikä heitä tarvitse auttaa. Tämä on se syy, miksi on parempi, että kaikki eivät reinkarnaatioon usko. Jos totuus on vaarallinen, niin ehkä se on parempi piilottaa, ja antaa ihmisten uskoa johonkin ihan muuhun.

Jos ihminen on tarpeeksi fiksu, hän ei ala uskossaan kiusaamaan muita ihmisiä ja silloinhan ei ole väliä uskooko materialismiin, tai jälleensyntymään.

Anonyymi kirjoitti:

Uskonnot/uskomukset on oopiumia kansalle, sanois joku henkilö joskus, jossain.

Jokainen tulee todellakin uskossaan autuaaksi, ja sinulle se sitten on tuo materialismi, mikäs siinä sitten, jos saat siitä suurta tyydytystä.

Itselläni on kumma katoamisen pelko, joten ehkä olen senkin takia alkanut ajatella, että elämä jatkuu kuolemankin jälkeen, emmekä me mihinkään katoa.

Totuus tästä kaikesta kiinnostaa uteliaana ihmisenä. ja kaikki vaihtoehdot ovat vielä kuitenkin auki, myös materialismi.

Dalai Lamahan tunnisti lapsena edelliselle Lamalle kuuluneet esineet, mikä todisti hänen olevan tämän reinkarnaatio, näinhän se legenda menee. Lamat ovat olleet kaikki omanlaisia persoonia, ja nykyinen Lama ei ole samanlainen persoona kuin edellinen, joka tais tykätä jostain naisestakin vähän liikaakin.

Onhan näissä uskomuksissa se hyvä puoli, että ihminen alkaa tutkia, ennen kuin alkaa hutkia. Huonoja tekojakin seuraa rangaistus, joutuu helvettiin, tai syntyy uudelleen kärsimään kovasti, ja siksi kannattaa tehdä hyvä tekoja. Jos kaikki päätyy kuolemassa, niin mitä sillä nyt niin on väliä, vaikka tappaisin muita ihmisiä. Materialismi on vaarallinen tässä suhteessa. Toki reinkarnaatiokin voi olla vaarallinen uskomus, jos ihmiset alkavat muodostaa kasteja, tai muuten vain alentavat ihmiset, koska he kärsivät siksi, että olivat pahoja, eikä heitä kohtaan siksi tarvitse tuntea empatiaa, eikä heitä tarvitse auttaa. Tämä on se syy, miksi on parempi, että kaikki eivät reinkarnaatioon usko. Jos totuus on vaarallinen, niin ehkä se on parempi piilottaa, ja antaa ihmisten uskoa johonkin ihan muuhun.

Jos ihminen on tarpeeksi fiksu, hän ei ala uskossaan kiusaamaan muita ihmisiä ja silloinhan ei ole väliä uskooko materialismiin, tai jälleensyntymään.

Lue lisää

Materialismi ja jälleensyntymäusko eivät ole toisiaan poissulkevia käsityksiä.

Onko sillä muuten jotain tarinaa olemassa sen merkityksestä?

Anonyymi kirjoitti:

Onko sillä muuten jotain tarinaa olemassa sen merkityksestä?

Tarkentaisitko vielä mitä tuolla merkityksestä höpöttämisellä tarkoitat?

Syntymämerkkeihin liittyy ainakin kahdenlaista taikauskoa. Jotkut uskovat niitten olevan jälkiä menneestä, jotkut toiset ennusmerkkejä tulevasta.

Joku hihu näyttää jo päättäneen, että kyse on ensinmainitusta lajista, vaikkei siihen ole sanallakaan viitattu. Niinpä. Kuten sanoin, hihut menevät johtopäätökset edellä...

Anonyymi kirjoitti:

Tarkentaisitko vielä mitä tuolla merkityksestä höpöttämisellä tarkoitat?

Syntymämerkkeihin liittyy ainakin kahdenlaista taikauskoa. Jotkut uskovat niitten olevan jälkiä menneestä, jotkut toiset ennusmerkkejä tulevasta.

Joku hihu näyttää jo päättäneen, että kyse on ensinmainitusta lajista, vaikkei siihen ole sanallakaan viitattu. Niinpä. Kuten sanoin, hihut menevät johtopäätökset edellä...

Lue lisää

Siis, että voiko siitä nähdä jotain merkityksellistä, siis kuviosta. Toi on varmaan totta, että voi olla jälkiä menneestä tai sitten tulevasta. Niistä menneistä olen lukenut ja on ihan järkeenkäyvää. Mutta tulevista en ole nähnyt mainintaa. Kiinnostaisi. Ap.

Jännä juttu, mistäpä tuonkin sitten varmasti voi tietää. Tai jos itsellä on varma tunne sen olevan niin, niin paras luottaa tuntemukseensa

Tuossa aiemmin oli hienoa pohdintaa. En nyt muista ketä edesmennyt suomen päämiehistä se oli, mutta uskoi johonkin tälläiseen teoriaan suurimman osan elämästään, mutta sitten vanhempana tajusi olleensa asiassaan väärässä. Että kyllä voi muuttaa uskomuksiaan, jos tuntuu oikealta.

Ap.

Jos pystyisitte lukemaan englanniksi tämän erittäin vaikean filosofisen kirjan ”Subjective Evolution Of Consciousness”
Suomeksi sitä ei ole. Koko maailmanne muuttuisi sen jälkeen. Tämä kirja selittää paljon. Vaikea filosofinen kirja.
Kirjoittaja: Bhakti Rakshak Sridhar

https://en.wikipedia.org/wiki/Bhakti_Rakshak_Sridhar
Bhakti Rakshak Sridhar oli aito, todellinen, vilpitön guru. Nykyään todellisia guruja ei ole juuri lainkaan tai heitä on hyvin vähän.

Jos pystyisitte lukemaan englanniksi tämän erittäin vaikean filosofisen kirjan ”Subjective Evolution Of Consciousness”
Suomeksi sitä ei ole. Koko maailmanne muuttuisi sen jälkeen.
Kirjoittaja: Bhakti Rakshak Sridhar

https://en.wikipedia.org/wiki/Bhakti_Rakshak_Sridhar
Bhakti Rakshak Sridhar oli aito, todellinen, vilpitön guru. Nykyään todellisia guruja ei ole juuri lainkaan tai heitä on hyvin vähän.

Tiedän. Hän oli todellinen tiedemies. Hän tiesi sekä intian filosofiaa että länsimaista filosofiaa. Omissa luennoissaan, samoin kirjoissaan puhui (kirjoitti) sanskritiksi, sen jälkeen selitti ne englanniksi oppilailleen. Luennoissaan hän siteeraa myös länsimaisia filosofeja ja tekee vertailevaa analyysiä.


Olen kuunnellut hänen luentojaan mp3 tiedostoina. Syvällisiä. Yleensä suuri osa hänen luennoista nauhoitettiin, sen jälkeen hänen sanat kirjoitettiin ylös englanniksi. Englannista käännettiin muille kielille. Hän puhui englannin kieltä puhuville oppilailleen, jotka tulivat eri puolilta maailmaa häntä kuuntelemaan.


Olen myös kuunnellut hänen luentojaan. Todella vaatimaton ja nöyrä ihminen. Häneltä puuttui se ylpeys ja ylemmyydentunne, joka on ominaista nykyajan oppineille.

https://harekrishna.ru/2012/11/11340-vospevanie-svyatogo-imeni-krishny#F...
myös suomeksi

"Onko Raamatusta poistettu jälleensyntyminen" väittäen mm. että kysymyksessä on suhteellisen nuori teosofien ja ruusuristiläisten synnyttämä ongelma, iältään runsas sata vuotta ja ettei jälleensyntymisoppi koskaan ole ollut kirkon ongelma. Väite on mielestäni tehty löysin perustein aikana jolloin runsaasti informaatiota on kenen hyvänsä saatavissa.

Ensiksi totean, ettei kirkon oppi ole Jeesuksen eikä Jeesuksen ajan oppi. Kolmesataa vuotta Jeesuksen jälkeen kehittyi Jeesus Nasaretilaisesta vaikutteita saanut elämännäkemys Paavalin ja monen muun tulkitsijan ansiosta erilaisiksi opeiksi. Tämän ovat jo viime vuosisadalla tehdyt, erityisesti saksalaiset tutkimukset sekä tällä vuosisadalla tehdyt löydökset kuin myös Jeesuksen sanoman autenttisuudesta hiljattain tehdyt tutkimukset kiistatta osoittaneet.

Mikäli vaivautuu tutustumaan varhaisten kirkolliskokousten päätöksiin, huomaa, että jälleensyntymisopille merkittävä kokous oli Konstantinopolin toinen kirkolliskokous eli viides ekumeeninen kokous. Keisari Justianus - suuri filosofien vainoaja - kutsui kokouksen koolle v. 553 j.Kr. deviisillä "yksi keisari, yksi piispa, yksi uskonto".

Tässä kokouksessa julistettiin pannaan ne, jotka ajattelivat toisin kuin keisari ja hänen nimittämänsä - luonnollisesti häntä tukevat - piispat. Niin joutui alkuajan Jeesuksen opin viisaan tulkitsijan ja kristinuskon suurimpiin kuuluvan ajattelijan Origeneen oppi pannaan.

Se kohta anateemajulistuksissa, joka yleensä liitetään pre-eksistenssioppiin ja luonnollisesti myös jälleensyntymisoppiin kuuluu:

"Jos joku kannattaa väitettä sielun tarunomaisesta pre-eksistenssistä ja siitä seuraavaa väitettä kauheasta (monstruous) takaisintulosta (kreik. apokatastasis), hän olkoon kirottu." (Ydinihminen, s. 115, Sven Krohn)

Voidaan kysyä: olisiko koko anateemajulistus ollut tarpeellinen ellei jälleensyntymisoppi olisi levinnyt alkukristikuntaan? Voiko "kauhea takaisintulo" tapahtua ilman sielujen pre-eksistenssiä? Se, että Rooman piispa ei ollut tilaisuudessa läsnä, oikeuttaa tietenkin sanomaan "ettei kirkon ole koskaan tarvinnut ottaa kantaa..."

Mitä Origenes opetti? Pre-eksistenssiselityksensä jälkeen Origenes sanoo (De prinsiipis, IV luku, 3.10.26):

"Sen tähden jokainen, joka laskeutuu maahan, määrätään kohtalonsa (karma?) eli asemansa mukaan syntymään tähän maailmaan joko eri paikkoihin tai eri kansakuntiin tai eri toimialoihin tai erilaisiin vaikeuksiin tai hänet määrätään syntymään uskonnollisista tai ainakin hurskaista vanhemmista." (Ydinihminen)

Kun ottaa huomioon, että vielä tuhat vuotta valtiokirkon perustamisen jälkeen kirkko taisteli suuntauksia vastaan (gnostikot, katarit 1400-luvulla), joilla oli jälleensyntyminen filosofiassaan, ja lisäksi, kun 1-5 vuosisadalla on ollut melkoinen määrä opettajia, jopa kirkkoisiä, jotka ovat opettaneet jälleensyntymää luonnollisena osana uutta oppia, lienee turha kieltää jälleensyntymän ongelmaa varhaiskristinuskossa.

Ken tutustuu Raamatun syntyyn, ei ihmettele, ettei sieltä enää löydy muuta kuin rippeet jälleensyntymisajattelusta. "Oikeaoppisen" kirjan luominen kuului alkukirkon päätehtäviin. Jo luomisvaiheessa on huolehdittu siitä, ettei kirjassa ole kirkon mielestä väärää oppia. Kysymyksessä on alusta saakka ollut sensurointi.