Piirileikkiä

Seurapiiriläiset, tervetuloa leikkiin mukaan.

Ukkosilman painostavassa tilassa tunnen, että en jaksa tehdä yhtään mitään fyysisesti kuormittavaa, mutta aivotoimintani on ihan eri aaltopituudella viilettäen kevyesti omia teitään.

Kirjoitan väitteeni, johon otatte kantaa.

Turha on 75 - 85 vuotiaiden röyhistellä rintojaan, sanomalla, me loimme Suomesta hyvinvointivaltion.

46

384

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minäkin vähän fundeerasin aloittaa oman ketjun nimeltään "Ukkosenjohdatin", mutta jossain nyt mättää, kun ne stalkkaamiset saamme osaksemme ainoastaan noja-tuolissa. Onko se siksi että seurapiiri vaatii yleisöä omalle fiksuudelleen?

      • Huomenta 🧚‍♀️

        Ajatuksemme ovat sisaria. Ymmärtämyksemme kaksosia.

        Päivä nousee kauniina korpeen. Eilen illalla eksyin pinterestiin ihailemaan vanhoista ikkunoista tehtyjä kasvihuoneita/pihamajoja. Arvata voit mitä mielessäni nyt pyörii. Saattaapi ikkunoilleni, saranoille, vasaralle ja nauloille löytyä tekijä 😊

        Aloitukseen.

        Kuten anonyymi 6.55 kirjoitti myös minä ajattelen samoin. Vanhempamme loi pohjan hyvinvointi Suomelle, me kehittelimme kukin polittisten suuntautuneisuuksiemme mukaan perustalle omanlaistamme Suomea.


    • Anonyymi

      Samaa mieltä tuosta olen minäkin. Sitä käytetään kilpenä, nuorempia kohtaan päästessä korostamaan omaa erinomaisuuttaan.
      Tosiasiassa vanhempamme kantoivat raskaimman taakan, toki työpanoksemme sekin koitui maan hyväksi

    • Anonyymi

      Samaa mieltä tuosta olen minäkin. Sitä käyttävät jotkut nuoremmille, korostaakseen omaa erinomaisuuttaan! Itse asiassa vanhempanne kantoivat sen raskaimman kuorman, joskin teidänkin työnne nosti valtion hyvinvointia.

      yks yli 80

      • Lienet sama kuin ano 6.55, vastineesi väitteeseeni on yhtenevä omani kanssa. Kiitos 😊


    • Seurapiirit olivat tärkeitä esivanhempiemme aikaan. Englantilaiset sarjafilmit antavat hyvän katsauksen siihen aikakauteen, jolloin "parempi väki" eli koroillaan ja täytti elämänsä seurustelulla ja seurapiirillä.
      Pitihän jotain velvollisuuksia ja ohjeita ihmisillä olla, ja siksi seurustelusäännöistä tuli elämän keskipiste. Oli tiedettävä miten olla kuin eleä.
      Kyllä kaukaiseen Suomeenkin joitakin vivahteita siirtyi, ja sen huomaa 1800-luvun valokuvista, joissa perhekunnat jäykistelevät parhaansa mukaan.
      Nuoruudenaikainen ystäväni oli kotoisin keskisuomalaisesta kartanosta, jonka palveluksessa oli ollut torppareita ja joukko renkejä ja piikoja. Heidän vaunuvajassaan oli yhä trillat, joilla ystäväni äiti oli matkustanut kirkolle ja vierailuille. Itse hän ei muistanut niissä istuneensa. Mutta heillä oli pitäjän ensimmäinen auto, jolla sitten käytiin vierailuilla naapurikartanoissa. Käyttäytymissäännöt olivat tärkeät.
      Se oli minusta tosi outoa elämää, sillä arkinen työ ei talossa loppunut. Palveluskunta oli supistunut yhteen kotiapulaiseen, ja talous oli perheen naisten hoteissa. Ystäväni siivosi, keitti ruokaa, oli harventamassa sokerijuurikasta, porsittamassa possuja, haravoimassa heinäpellolla. Kauheaa raadantaa, eipä kateeksi käynyt herrasväen elämä.

      • Vanhoissa valokuvissa ollaan todellakin hyvin totisia, sanoisinko suorastaan vihaisen näköisiä. Ei ainoastaan 1800-luvun valokuvissa mutta myös pitkälle 1900-luvun puolivälin jälkeen harva uskalsi hymyillä kuvissa. Kai se oli sen verran juhlallinen tilaisuus kun valokuvattiin.
        ***
        Luokkayhteiskunta oli vahvasti vielä esillä viisikymmnentäluvun maalaispitäjissä ja vielä kuusikymmentäluvun alussa oppikouluaikoinani oli selvää että kaikki eivät ole samalla viivalla. Yksi aikamme suuria aikaansaannoksia on juuri tuo yhteiskunnallinen kehitys, josta ei aina niin paljon puhuta kun hehkutetaan sitä miten "me" rakensimme Suomeen vaurautta ja hyvinvointia: siinä vaiheessa kun "me" olimme valmiita työelämään opintojemme jälkeen, perusta tälle hyvinvoinnille oli jo luotu, koko maailma eli noususuhdannetta ja rauhan aikaa (kylmästä sodasta huolimatta) ja Neukkulan meille asettamat pakotteet kiihdyttivät vielä taloudellista kehitystä. Suuri suomalainen luokkaretki oli alkanut ja meidän kapinallinen ikäpolvemme käänsi selkänsä seurapiireille ja luokkayhteiskunnalle ja nousi barrikaadeille, muuttamaan maailmaa ja maailma muuttui, mutta oliko se kuinka suurelta osalta meidän sukupolvemme ansiota, sitä en menisi sanomaan.
        ***
        Äitini istui kangaspuiden ääressä vapaa-aikanaan ja kutoi pellavakangasta, mattoja, kaikkea hyödyllistä. Antiikin tarustossa, kansojen mytologiassa, naiset ovat kehrääjiä, kutoja, elämänlankojen sitojia. Kuinka moni meistä osaa kutoa kangaspuilla? Olemme kai taitavampia sosiaalisissa verkostoissa, kertomaan tarinoita, johdattamaan ajatuksia ja muodostamaan kokonaisuuksia netin avulla. Jotkut maalaavat tauluja, tekevät keramiikkaa, minä kirjoitan kertomuksia, mutta käsitöitä en osaa. Äitimme istuivat kangaspuiden ääressä ja kirjoivat kankaisiin elämänsä lankoja, isämme vuodattivat verta taistelutantereella, hikeä tukkimetsässä. kyyneleitä koskispullon ääressä.
        ***
        Kai mekin jotain rakennamme. Tulevaisuuden yhteiskuntaa? Vai valheiden hämähäkinseittiä.

        (Sateinen aamu Taalainmaan joen alajuoksulla; Paloma mietteliäänä :)


      • Paloma01 kirjoitti:

        Vanhoissa valokuvissa ollaan todellakin hyvin totisia, sanoisinko suorastaan vihaisen näköisiä. Ei ainoastaan 1800-luvun valokuvissa mutta myös pitkälle 1900-luvun puolivälin jälkeen harva uskalsi hymyillä kuvissa. Kai se oli sen verran juhlallinen tilaisuus kun valokuvattiin.
        ***
        Luokkayhteiskunta oli vahvasti vielä esillä viisikymmnentäluvun maalaispitäjissä ja vielä kuusikymmentäluvun alussa oppikouluaikoinani oli selvää että kaikki eivät ole samalla viivalla. Yksi aikamme suuria aikaansaannoksia on juuri tuo yhteiskunnallinen kehitys, josta ei aina niin paljon puhuta kun hehkutetaan sitä miten "me" rakensimme Suomeen vaurautta ja hyvinvointia: siinä vaiheessa kun "me" olimme valmiita työelämään opintojemme jälkeen, perusta tälle hyvinvoinnille oli jo luotu, koko maailma eli noususuhdannetta ja rauhan aikaa (kylmästä sodasta huolimatta) ja Neukkulan meille asettamat pakotteet kiihdyttivät vielä taloudellista kehitystä. Suuri suomalainen luokkaretki oli alkanut ja meidän kapinallinen ikäpolvemme käänsi selkänsä seurapiireille ja luokkayhteiskunnalle ja nousi barrikaadeille, muuttamaan maailmaa ja maailma muuttui, mutta oliko se kuinka suurelta osalta meidän sukupolvemme ansiota, sitä en menisi sanomaan.
        ***
        Äitini istui kangaspuiden ääressä vapaa-aikanaan ja kutoi pellavakangasta, mattoja, kaikkea hyödyllistä. Antiikin tarustossa, kansojen mytologiassa, naiset ovat kehrääjiä, kutoja, elämänlankojen sitojia. Kuinka moni meistä osaa kutoa kangaspuilla? Olemme kai taitavampia sosiaalisissa verkostoissa, kertomaan tarinoita, johdattamaan ajatuksia ja muodostamaan kokonaisuuksia netin avulla. Jotkut maalaavat tauluja, tekevät keramiikkaa, minä kirjoitan kertomuksia, mutta käsitöitä en osaa. Äitimme istuivat kangaspuiden ääressä ja kirjoivat kankaisiin elämänsä lankoja, isämme vuodattivat verta taistelutantereella, hikeä tukkimetsässä. kyyneleitä koskispullon ääressä.
        ***
        Kai mekin jotain rakennamme. Tulevaisuuden yhteiskuntaa? Vai valheiden hämähäkinseittiä.

        (Sateinen aamu Taalainmaan joen alajuoksulla; Paloma mietteliäänä :)

        Kyllä me toivottavasti rakennamme suvaitsevampaa yhteiskuntaa, muita kansoja ja kulttuureja ymmärtäviä.
        Entisinä aikoina valkoiseen väestöön kuuluvat pitivät ilman muuta omaa elämänkatsomustaan ainoana oikeana, olimme kristittyinä ainoa jumalaapelkäävä ja valittu joukko, joka halusi elää ainoan oikean jumalansanan mukaisesti.
        Tämä jumalan seuraaminen meni melko tavalla päin honkia, kuten tiedämme ristiretkien ja inkvisition ajoista. Mutta uskonnoilla on taito todistaa pahakin hyväksi, kunhan se on tehty jumalan nimeen.
        Ihmettelin jo lapsena, miten niin vanhaa kulttuuria kuin Kiinan ja Japanin tuhatvuotiset tavat ja perinteet voivat olla pakanmaiden ala-arvoista elämää, josta heidät olisi pikimiten pelastettava kristinuskoon lähetyssaarnaajien avulla. Nämä kohdemaastaan mitään tietämättömät saarnamiehet sitten tekivät myyräntyötään yhteiskunnissa, joka ei heitä todellakaan kaivannut.
        Tämän päivän lähetysyön tarkoitus on auttaa ja kouluttaa kotimaissaan eläviä, vauraudesta sivuun jääneitä kansoja. Yksi näistä eturivin valistajista on Martti Ahtisaari, jonka työ mm. Namibiassa oli Nobelin arvoinen.
        "Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty."
        Tämän päivän lähetystyö on avunantoa, katastrofiapua, pelastustoimia. Toivottavasti nykyajan lähetystyötä tekevät muistavat neuvon: Sitä Jumala auttaa, joka auttaa itse itseään. Siihen kehitysapumme tähdätköön.
        Onnistutaanko?
        Toivottavasti tulevat vuosikymmenet muistavat nämä ajat hyvistä tarkoituksistaan ja unohtavat jatkuvat sodat.


    • Anonyymi

      Kai Mak-Rris tiedät ja muistat nämäkin uskot Lapista, joissa hallitsivat seitakivet ja lukuiset "haltiat".

      Siellä oli tunnettua nämä etiäiset ja muut luonnon ilmiöt, jotka tarun mukaan pitivät paikkansa.

      Olemmekohan kuitenkin itse aivan "hakoteillä" uskoammeko johonkin Jumalan siittämään poikaan, joka pelastaa meidät, kun vain sopeudumme niin ahdasmieliseen uskontoon liittyviin oppeihin?

      Nyky nuoriso ei ilmeisesti halveksu edes sitä "naimista" ennen avioliittoa ja lukuinen porukka elää "röyhkeäsi " avoliitossa, kuten lapseni, jolla on kaksi lapseni lasta minun ilokseni.

      Olenhan minä ollut se "vanhanajan" kasvatti, että ensin avioon ja sitten lapset, joiden kanssa elänkin edelleen, toisin, kuin sisarukseni. Heille tuntui parinvaihto sopivan, mutta ei siitä mitään iloa tullut, kun täytyi usein vaihtaa.

      Uskontoa voisin vaihtaa vähemmän sotaisaan, vaan lähtisin tuonne metsään etsimään sitä "Luonnon uskoa", maahisiin ja oman seitani löytämiseen.

      • Minä uskon etiäisiin ja ymmärrän varsin hyvin Lapin asukkaiden uskon luonnon ilmiöihin.
        Minulla on nuoruudestani useitakin kokemuksia etiäisistä. Iän mukana varmaan luontoni sitten kovertui kun en enää niitä tunnista.
        Uskon kyllä että ympärillämme on asioita, jotka on meiltä salattu. Toiset nimittävät tätä uskomusta mielikuvitukseksi. Uskokoon ken tahtoo.

        Uskontoon liitetään kaikkialla ehtoja ja käskyjä, joiden on tarkoitus pitää seuraajat sääntöjen sallimalla tiellä. Vapaaehtojen sääntöjen noudattaminen on ollut siunaus monille valtaapitäville.
        Uskonpuhdistukset sitten ravisuttavat näitä säännöksiä, kun niistä on tullut koko elämää ahdistavia esteitä. Tuuletus on aina tarpeellista.


    • Oli kivaa lukea historiaa monelta kantilta. Aivan ihana katsaus menneeseen.

      Menneessä elin minäkin mökillä, vanhoja ikkunoita puhdistin ja kolme maalasin. Olisiko käsittelemäni ikkunat olleet jopa kolkytluvulta Vanhanaikaiset kauniit kulmaraudat niissä oli.

      Perusmökkini on vanha, sitä on laajennettu seitkytluvulla. ja minä olet sitä nyt kakskytviisivuotta rempannut 🤣 eikä loppua näy.

      Alue, jossa mökkini sijaitsee on ollut "rikkaiden" huvila-aluetta, kaupungin vaikuttajasukujen omistuksessa kolkyt/nelkytluvulta lähtien.

      Historian havinaa ei löydy enää, polkupyörillä ei mökeille ajella eväskorit tarakalla. Mersujen takakontista nostetaan supermarkettien ruoat.

      No, joka tapauksessa minulla on ollut ilo tutustua näihin vanhoihin kaupungin päättäjiin heidän myöhäisellä iällään, nyt jo poistuneet seurapiiristämme. Voin kuitenkin kuvitella heidän miehuusvuosien vapaa-ajan viettoaan.

      • Sukututkimuksen yhtenä osana on innostuminen paikallishistorioihin. Yllättävän monista pitäjistä ja alueista on kirjoitettu historiikkeja ja isompiakin tutkimuksia. Olen ilokseni löytänyt niistä tutkimieni sukujen henkilöitä, joiden tekoja on kunnan tai seurakunnan kirjoihin merkattu.
        Yksi esi-isä oli lahjoittanut puutavaraa ja osallistunut kirkon rakentamiseen 1700-luvulla. Samoihin aikoihin toisaalla erään esi-isän vaimo oli joutunut kiivaasta sanasodasta käräjille ja tuomittu maksamaan sakkoa kirosanojen viljelystä. Saman perheen lapsi oli kuollut vauvaikäisenä ja hänen hautauksensa yhteydessä soitetuista kuolinkelloista oli maksettu seurakunnalle palkkio, en jaksa muistaa, paljonko se oli. 1800-luvun nälkävuosina oli eräs esi-isä lahjoittanut seurakunnalle ruista jaettavaksi nälkäänäkeville.
        Eipä tällaisia tarinoita sukupolvesta toiseen kerrota. Kyllä ne unohtuvat, joten kiitoksen sana niille tahoille, jotka jaksavat historiikkeja kirjoittaa kotipaikkakuntansa elämästä.


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Sukututkimuksen yhtenä osana on innostuminen paikallishistorioihin. Yllättävän monista pitäjistä ja alueista on kirjoitettu historiikkeja ja isompiakin tutkimuksia. Olen ilokseni löytänyt niistä tutkimieni sukujen henkilöitä, joiden tekoja on kunnan tai seurakunnan kirjoihin merkattu.
        Yksi esi-isä oli lahjoittanut puutavaraa ja osallistunut kirkon rakentamiseen 1700-luvulla. Samoihin aikoihin toisaalla erään esi-isän vaimo oli joutunut kiivaasta sanasodasta käräjille ja tuomittu maksamaan sakkoa kirosanojen viljelystä. Saman perheen lapsi oli kuollut vauvaikäisenä ja hänen hautauksensa yhteydessä soitetuista kuolinkelloista oli maksettu seurakunnalle palkkio, en jaksa muistaa, paljonko se oli. 1800-luvun nälkävuosina oli eräs esi-isä lahjoittanut seurakunnalle ruista jaettavaksi nälkäänäkeville.
        Eipä tällaisia tarinoita sukupolvesta toiseen kerrota. Kyllä ne unohtuvat, joten kiitoksen sana niille tahoille, jotka jaksavat historiikkeja kirjoittaa kotipaikkakuntansa elämästä.

        Kummipoikamme ukki, kertoi minulle Nuasjärven rantojen nimien taustoista.
        Tarina kertoo, että esim. Takkaranta sai nimensä isonvihan aikaisista kaupunkilaisten pakomatkoista Nuaksen kivisille rannoille piiloon hyökkääjiä. Tulisijat he rakentelivat rantakiville.

        Juttelin naapurin rouvan kanssa niememme rantapalstojen nimistä.

        Sain kuulla, että aikoinaan kun tontit on lohkottu rantapalstoiksi nimet on annettu palstan puiden mukaan koivuranta, kuusiranta jne.

        Hämmästelin sillä tontillani on puustosta poikkeava nimi, mutta varmaankin erilaisuus nimessä johtuu tonttini etelä-länsisuuntaisesta rantaviivasta mikä langettaa tontilleni auringon valon kokopäiväisesti.

        Kun ajelee Suomea ristiin rastiin näkee mitä ihmeellisimpia paikkojen nimiä.

        Mistähän ovat saaneet nimensä Pöljä tai Pariisi?


    • Sanojen etymologiat ovat kiinnostavia, paikannimet kertovat paikan vanhimmasta asutuksesta. Nuas muistuttaa joitakin saamelaisia sanoja, esimerkiksi Espoon kansallispuiston Nuuksion alkuperänä pidetään saamen sanaa ´njuckas´, lulujoutsen. Nuuksio esiintyy vanhoissa kartoissa myös muodoissa Noox, Nuuks ja Nuoksi. Eikös Nuas ole aikalailla samankuuloinen? Saamelaisasutusta on ollut muinoin Etelä-Suomea myöten. Netistä Nuaksen (vai taivutetaanko se Nuasin?) etymologian kohdalta löytyi arveluita, että se voisi tulla saamen sanasta ´njoaski´, joka tarkoitaa kapeaa solaa, joka sopisi pitkänomaiselle järvelle. Hietakampelaa merkitsevää sanaa ´njuvvat´ ja limaista kalaa merkitsevää sanaa ´njuvvi´ ehdotettiin myös alkuperäksi. Myös Pellossa on Nuas-niminen järvi ja muitakin Nuas-alkuisia paikannimiä.

      Siilinjärven Pöljän pysäkki on vitseistään kuuluisa, lieneekö sitten pöljää porukkaa tai jokin kylähullu nimeämisperusteena. Vanhat sanat ovat muuntuneet niin paljon, ettei äkkiseltään keksi nykyistä muotoa. Tässä käytetäänkin apuna esimerkiksi sukukielten tutkimusta. Meidän mökille ajetaan Kaanaan, Helvetinkolun, Torisevan ja Hauhuun kautta - kyllä hauskoja ja eriskummallisia paikannimiä löytyy.

      Kerran bussipysäkillä ulkomaalainen mies koetti kysyä, meneekö siitä Nöykkiön bussi, muttei millään saanut sitä oikein sanotuksi. `Nökivö`oli paras yritys, mutta oikeaan bussiin hän pääsi ja hurmaava hymykin löytyi. Ruotsiksi se on Nöykis. Sökö on suomeksi Soukka...terveisiä vaan sinne Soukan ihanalle merenrannalle!

      • Anonyymi

        Nuaksen, taivutus olikin tekstissäsi.
        ⛵️


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nuaksen, taivutus olikin tekstissäsi.
        ⛵️

        Enpä ole ikään täällä seutuin kuullut kenenkään kalastelleen Nuasen rannalla. 😊 Kyllä se täällä Nuakseksi taipuu.

        No, me ollaankin kainuulaisia. Meillä on kuten lappalaisilla ja nuuksiolaisilla tietyt tavat lausua paikkojen nimiä kuten ulkolaisillakin omansa.

        Nuasjärvi itseasiassa on  järvi Sotkamossa.
        Rimpilänsalmi yhdistää sen samassa tasossa olevaan Rehjaan, joka ulottuu länsipäässään Kajaanin puolelle, jossa mökkeilen. No, kokonaisuudessaan Nuasjärveä ennen kajaanijokea.


    • Lopetan tämän osion yhteenvetooni kuka rakansi/rakentaa ja mitä.

      Isovanhempamme jos ketkä uhrasivat terveytensä raataessaan raskaissa töissä meidän isiemme ja äitiemme eteen.
      Mummomme ja ukkimme kuolivat vaatimatta sosiaalipalveluja rauhallisesti pötkötellessään pirtiensä nurkkaan.

      Sotien jälkeen meidän vanhempamme alkoivat  rakentamasn hyvinvointi Suomea. He olivat osallistuneet sotaan. Miehet palasivat sodasta hiljaisia miehinä, tehtävä oli suoritettu he tekivät sen mitä piti tehdä.

      Me nyt 70-85- vuotiaat saimme helpomman alun elämälle kuin esivanhempamme ennen. Olemme saaneet elää kohta 74-vuotisen rauhan ajan.

      Vanhempamme halusivat kouluttaa meidät. Olihan sota katkaissut monen nuoren tulevan isän ja äidin opiskelun.

      Kun olimme nuoria saimme opiskella, mutta työtä saimme kansakoulupohjallakin. Nyt nuorilla on vaikeampaa saada työtä tai koulutuspaikkoja.

      Enää emme rakenna hyvinvointi Suomea kuten sotien jälkeen ja seitkytluvulla kun työntekijöinä sanelimme työehtosopimuksia. Olemme siirtyneet syrjään, pirtin nurkkaan pötköttelemään ja valittamaan, että nää nykynuoret niistä ei ole mihinkään jne..

      Me taidettiin päästä ihan oikeesti, jos rehellisiä ollaan helpommalla kuin nykypäivän nuoret.

      Nytkin kaksi heräävää kevättä ovat nuoret menettäneet koronalle. Ei koulun päästöjuhlia, ei rippijuhlia, ei penkkareita, ei yo-juhlia, ei vanhojen tansseja tai ylipäätään mitään nuorille kuuluvaa ilakointia.

      Tunnen myötätuntoa jopa suren nuorten kohtaloa, elämän kauneimman ajan kun ihminen puhkeaa kukkaan alkaa tiedostamaan itsensä naisena ja miehenä ja nämä kevään ilonpidot ovat rajoitettu heiltä minimiin.

      Seuraava aihe:

      Leikkasin kaupunkiasunnon takapihan nurmikon, kaivoin humalan alkuja maasta ja vein mökille, laitoin vesisankkoon odottamaan istutusta jahka paikan keksin. Illalla menin tarkistamaan humalaritilän viereistä kukkapenkkiämme. Hui...löysin etayhteisön kukkapenkin isoihin laitakiviin kiinnittyneinä.

      Irrotin ne ja pudotin lasipurkkiin. Ulospääsytien suljin.

      Mitä seuraavaksi?

      No, se hävitysprojekti jää huomiseksi.

      Hyvää yötä 😴

    • korppis

      Iltaa helteisestä korvesta@

      Elanat juuri eliminoitu. Lasimalja johon ne eilen pudottelin kuumeni sopivasti helteisellä patiolla betonilaatan päällä. Suuaukko oli suljettu muovisella pyöreällä yrttiruukulla.

      Kaadoin maljaan ruukun läpi kiehuvaa vettä. Nopea loppu, etanoille.

      Nyt kun olen expertti eikä enää inhota etanantappajana työskentely jatkan jahtia.

      Kuolleet etanat pudotin sanomalehdelle, käärön laitoin muovipussiin ja vein energia jätteisiin.

      Helle jatkuu...

      • Minulla on pihassani lehtokotiloita ja siili. Hyvä yhdistelmä. Kotilot ovat jo aika harvassa. Vielä vuosipari sitten niitä mönki kiveyksellä ja kaikkien lehtien alla. Isot lehdet reikiä täynnä.
        Niiden tappaminen oli minulle ylivoimaista. Minusta ei ole kaatamaan niiden päälle kiehuvaa vettä. En vaan voi.
        Olen kiitollinen siilistä. Annan sille vettä, mutta en muuten ruoki.

        Tänään klo 21 oli Kristillisten Sari Essaijah tentissä. Selväsanainen ja ammattitaitoinen ihminen.
        Haastattelija yritti saada hänet lankaan Päivi Räsäsen asiassa. Liian fiksu oli Sari lankeamaan siihen kuoppaan. :))


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Minulla on pihassani lehtokotiloita ja siili. Hyvä yhdistelmä. Kotilot ovat jo aika harvassa. Vielä vuosipari sitten niitä mönki kiveyksellä ja kaikkien lehtien alla. Isot lehdet reikiä täynnä.
        Niiden tappaminen oli minulle ylivoimaista. Minusta ei ole kaatamaan niiden päälle kiehuvaa vettä. En vaan voi.
        Olen kiitollinen siilistä. Annan sille vettä, mutta en muuten ruoki.

        Tänään klo 21 oli Kristillisten Sari Essaijah tentissä. Selväsanainen ja ammattitaitoinen ihminen.
        Haastattelija yritti saada hänet lankaan Päivi Räsäsen asiassa. Liian fiksu oli Sari lankeamaan siihen kuoppaan. :))

        Minäkin vielä valveilla kukun. Kerään ifolon Matkalla- lahjakirjaan. Sellaista hienosäätöä. Harmi vain kun noissa kännykkäkuvissa vuosien varsilta on laatueroja kuvissa. Huomenna pitänee läppäriltä tsekata josko parempia kuvia löytyisi.

        Minuakin hirvitti ensin tappaa niitä etanoita, mutta näinköhän ihminen muuttaa ajatusmaailmaansa kun kerran tappaa tappaa toisenkin kerran.

        Yksi facekaverini, "herkkä runotyttö" suoritti metsästysluvan., mietitytti olisiko uusi aviomies muuttanut hänen ajatuksiaan kun hirvimetsään haluaa. Aseita en käteeni halua, jos pärjään, enkä tarvitse itsepuolustukseen.

        Sain kymmenkunta etanaa pois päiväjärjestyksestä, olisinko onnistunut hävittämään yhteisön kun en löytänyt enää niitä.

        En seuraa politiikkaa, en yleensäkään TV-ohjelmia. Jotain joskus ja uutiset.

        Nyt alkaa silmät painumaan umpeen.

        Hyvää yötä😴

        Korppis


    • Anonyymi

      No, etanat ensin ruokintaan jauhoilla ja sitten pannun vain.

      Näin valmistat lehtokotiloista ja etanoista ruokaa, googlaa itse.

      • Anonyymi

        Paista itselles vaan. Saat hakea nuo minunkin, jos siili antaa luvan. - Mkr. -


    • Anonyymi

      Eihän siili anna siihen lupaa, koska se syö ne ilman paistamista ja keittämistä ja ennen kaikkea ravistelematta, kuten se kuuluisa Martini!DD

      • Nyt ymmärrän yhtälön kahden siilin ja etanoiden välillä.

        Lehtikasan alta puutarhan nurkasta kömpi viikon lopulla lihava siililyllerö. Mietinkin mitä herkkuja on syönyt talvipiilossaan.

        Toisen kuolleen siilen luurangon löysin pihaa haravoidessani. Etanatko lie kalunneet lihat luiden ympäriltä.

        Näin luonto hoitaa luontoa.

        Olen syönyt etanoita ravintolassa parikin kertaa ja hyviähän ne minulle valkosipulin ystävälle maistui. En nyt kuitenkaan näitä puutarhamme etanoita mieli syötäväksi. On kuitenkin hyvä tietää jos joutuu tilanteeseen, että on selviydyttävä itsekerätyillä eväillä.

        Sellainenkin tuli mieleen tuosta keittämisestä, että josko ottaisin sen siilen luurangon, puhdistaisin piikkinahan pois ja keittäisin luurangon. Siitä tulisi merihevosen luurangolle kamu.

        No, huomenta nousevaan päivään 😊


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Nyt ymmärrän yhtälön kahden siilin ja etanoiden välillä.

        Lehtikasan alta puutarhan nurkasta kömpi viikon lopulla lihava siililyllerö. Mietinkin mitä herkkuja on syönyt talvipiilossaan.

        Toisen kuolleen siilen luurangon löysin pihaa haravoidessani. Etanatko lie kalunneet lihat luiden ympäriltä.

        Näin luonto hoitaa luontoa.

        Olen syönyt etanoita ravintolassa parikin kertaa ja hyviähän ne minulle valkosipulin ystävälle maistui. En nyt kuitenkaan näitä puutarhamme etanoita mieli syötäväksi. On kuitenkin hyvä tietää jos joutuu tilanteeseen, että on selviydyttävä itsekerätyillä eväillä.

        Sellainenkin tuli mieleen tuosta keittämisestä, että josko ottaisin sen siilen luurangon, puhdistaisin piikkinahan pois ja keittäisin luurangon. Siitä tulisi merihevosen luurangolle kamu.

        No, huomenta nousevaan päivään 😊

        Meidän mökin sähkökaappiin oli takavuosina pujahtanut hiiri ja saanut sellaisen sähkärin, että kaikki raajat törröttivät joka suuntaa ja selkäranta häntää myöten kuin viivottimella muotoiltu. Harmitti, että sitä luurankoa ei säästetty. Oli ehkä niin hauras, että mureni käsiin. En muista. Mikr. -


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Nyt ymmärrän yhtälön kahden siilin ja etanoiden välillä.

        Lehtikasan alta puutarhan nurkasta kömpi viikon lopulla lihava siililyllerö. Mietinkin mitä herkkuja on syönyt talvipiilossaan.

        Toisen kuolleen siilen luurangon löysin pihaa haravoidessani. Etanatko lie kalunneet lihat luiden ympäriltä.

        Näin luonto hoitaa luontoa.

        Olen syönyt etanoita ravintolassa parikin kertaa ja hyviähän ne minulle valkosipulin ystävälle maistui. En nyt kuitenkaan näitä puutarhamme etanoita mieli syötäväksi. On kuitenkin hyvä tietää jos joutuu tilanteeseen, että on selviydyttävä itsekerätyillä eväillä.

        Sellainenkin tuli mieleen tuosta keittämisestä, että josko ottaisin sen siilen luurangon, puhdistaisin piikkinahan pois ja keittäisin luurangon. Siitä tulisi merihevosen luurangolle kamu.

        No, huomenta nousevaan päivään 😊

        "Olen syönyt etanoita ravintolassa parikin kertaa ja hyviähän ne minulle valkosipulin ystävälle maistui"

        Kumpaa sinä nyt söit? Etanoita vai valkosipulia? :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Olen syönyt etanoita ravintolassa parikin kertaa ja hyviähän ne minulle valkosipulin ystävälle maistui"

        Kumpaa sinä nyt söit? Etanoita vai valkosipulia? :)

        Huomenta Tellu@

        Et liene syönyt etanoita ravintolassa kun et tiedä miltä ne maistuu.

        Sinä oletkin osoittautunut oikeaksi kiusanhengeksi.

        Nyt kun olen alkanut puolustamaan ystävääni Palomaa olet levittämässä limaasi etanan lailla joka palstalle.

        Noja-tuoli on onneksi saanut olla rauhassa.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Huomenta Tellu@

        Et liene syönyt etanoita ravintolassa kun et tiedä miltä ne maistuu.

        Sinä oletkin osoittautunut oikeaksi kiusanhengeksi.

        Nyt kun olen alkanut puolustamaan ystävääni Palomaa olet levittämässä limaasi etanan lailla joka palstalle.

        Noja-tuoli on onneksi saanut olla rauhassa.

        😂😂😂 En ole Tellu ja en todellakaan tiedä miltä etanat maistuu. Missään näet ei ole tarjottu etanoita sellaisenaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        😂😂😂 En ole Tellu ja en todellakaan tiedä miltä etanat maistuu. Missään näet ei ole tarjottu etanoita sellaisenaan.

        Nyt se onkin Tellu, viimeksi oli krist. ennen sitä joku leski. Mahtaa olla ahdistavaa, kun päässä pyörii itse kehitellyt stalkkaajat. Mitä hienoa on etanoiden syönnissä? Nehän on luonnon jätemyllyjä ja maistuu pask-lta. Siksi niihin tungetaan valkosipulia niin rutosti, ettei se pask. maku tuntuisi. Mitäs oli lisuna? Puolukkahillooko?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt se onkin Tellu, viimeksi oli krist. ennen sitä joku leski. Mahtaa olla ahdistavaa, kun päässä pyörii itse kehitellyt stalkkaajat. Mitä hienoa on etanoiden syönnissä? Nehän on luonnon jätemyllyjä ja maistuu pask-lta. Siksi niihin tungetaan valkosipulia niin rutosti, ettei se pask. maku tuntuisi. Mitäs oli lisuna? Puolukkahillooko?

        Herraijjumala sentään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt se onkin Tellu, viimeksi oli krist. ennen sitä joku leski. Mahtaa olla ahdistavaa, kun päässä pyörii itse kehitellyt stalkkaajat. Mitä hienoa on etanoiden syönnissä? Nehän on luonnon jätemyllyjä ja maistuu pask-lta. Siksi niihin tungetaan valkosipulia niin rutosti, ettei se pask. maku tuntuisi. Mitäs oli lisuna? Puolukkahillooko?

        Oletko koskaan lukenut ...hajoita ja hallitse..strategiasta.


    • Anonyymi

      Onpa sairaaloisen lapsellinen ketju vanhuksilta.

    • Anonyymi

      Tämä onkin kilpaileva aloitus Noja-tuolille, jossa "Korppis" kutsu näitä seurapiiriläisiään " mukaan.

      Ainakin on taattu, että hän saa paljon vastauksia, kuten myös niitä poistettuja vistejä.

      Nyt nähdään onko Korppiksen aloitus kantavampi, kuin SkilaniN ihana ketju.

      Siitä olen kiitollinen, että hän on ainakin hetkeksi luovuttanut yhden luolin vapaaksi, mutta eihän se taas kestä kuin hetken, kuten viimeksikin, kun lupasi poistua, mutta siinähän hän taas "leipäili" nojatuolissa!

      • Anonyymi

        .... ja sinulla ei ole mitään sitä vastaan, että täällä yritetään keskustella jopa kahdessa ketjussa?
        Eihä keskustelupalstaa olisi olemassakaan, jos sille ei keskustelua syntyisi.
        Asenteesi kuitenkin panee epäilemään, että se ei sinulle käy. Oletko jo päättänyt, ketkä saavat tänne kirjoitella?
        Jostain tunnut olevan kiitollinen.


      • Anonyymi

        Mitä väliä sillä mihin kirjoittaa? Ei nämä kenenkään omia ketjuja ole. Asia ratkaisee, ei henkilö.


      • No, mene ja istahda sinne vapaaseen tuoliin, vaikka kyllähän sinä siellä jo rönötätkin. Ei kai minua sieltä ulkopuoliset olleet ulos ajamassa.
        Noja-tuolin vakio kai miksi ulkopuolinen?

        No, aika näyttää olen nyt kuitenkin tässä ketjussa ja välillä käyn lyömässä löylyä uskon asioista tuolla toisella puolen 🧚‍♀️


      • korppis kirjoitti:

        No, mene ja istahda sinne vapaaseen tuoliin, vaikka kyllähän sinä siellä jo rönötätkin. Ei kai minua sieltä ulkopuoliset olleet ulos ajamassa.
        Noja-tuolin vakio kai miksi ulkopuolinen?

        No, aika näyttää olen nyt kuitenkin tässä ketjussa ja välillä käyn lyömässä löylyä uskon asioista tuolla toisella puolen 🧚‍♀️

        Tämä anolle12.16


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, mene ja istahda sinne vapaaseen tuoliin, vaikka kyllähän sinä siellä jo rönötätkin. Ei kai minua sieltä ulkopuoliset olleet ulos ajamassa.
        Noja-tuolin vakio kai miksi ulkopuolinen?

        No, aika näyttää olen nyt kuitenkin tässä ketjussa ja välillä käyn lyömässä löylyä uskon asioista tuolla toisella puolen 🧚‍♀️

        Kukahan tuo rönöttäjä nyt on?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kukahan tuo rönöttäjä nyt on?

        Sinä se olet oikea röhnäke 🤣


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Sinä se olet oikea röhnäke 🤣

        Älä nyt jo kuolleita pelkää ja ala syytämään sinun stalkkaamisesta. Röhnötä nyt siellä Noja-tuolissa , koska "kuollut" sinut muka ajoi pois?

        Nythän sinulla on hyvä syy mennä sinne "röhnöttämään", mutta pahoin pelkää, että taas tule poistoja, ei suinkaan sinun taholta, mutta näiden "ihalijoisie"!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Älä nyt jo kuolleita pelkää ja ala syytämään sinun stalkkaamisesta. Röhnötä nyt siellä Noja-tuolissa , koska "kuollut" sinut muka ajoi pois?

        Nythän sinulla on hyvä syy mennä sinne "röhnöttämään", mutta pahoin pelkää, että taas tule poistoja, ei suinkaan sinun taholta, mutta näiden "ihalijoisie"!

        Haudastako huutelet?

        Nukuin pitkästä aikaa ettoset, väsytti vaikka ei lie ukkostakaan enää ilmassa, laitoin saunan päälle, josko auttaisi. Ei ole vieläkään satanut tippaakaan vettä, mutta toivottavasti ei ala huomenna kun aattelin ruveta mökin pihaa tasottelemaan.

        Lauantaina ja sumnuntaina taas rakukurssilla.
        Olitko huolissasi minne keramiikkatyöni laitan.

        No, nyt tulee kukkasia ja kukkapotteja, niille löytyy terasseilta ja kukkapenkeistä paikat..


    • Olisi varmaan kannattanut lopettaa koko ketju ajoissa.
      Lyhyesti virsi kaunis! Haha.

      • Olet oikeassa, kuten aina, mutta kerronpa vielä, olin onnelinen, koin etiäisen ja kiiruhdin mökille, siellä tilaamani firma teki selvää kannoistani. Huomenna, pihan tasoittelua, multaa, ruohon-, apilan- ja kesäpellonkukkien siemeniä , mikä on kesän tullessa.


      • korppis kirjoitti:

        Olet oikeassa, kuten aina, mutta kerronpa vielä, olin onnelinen, koin etiäisen ja kiiruhdin mökille, siellä tilaamani firma teki selvää kannoistani. Huomenna, pihan tasoittelua, multaa, ruohon-, apilan- ja kesäpellonkukkien siemeniä , mikä on kesän tullessa.

        Minä taas masennun omasta pihastani, koska voikukka on levinnyt nyt hiekoitetulle parkkipaikallekin. Minä en enää jaksa!
        Kurjaa havaita, että vuosien innokkaan puutarhanhoidon loputtua luonto hyökkää oitis etsimään uusia kasvupaikkoja. Niin se on, että kasvitonta kohtaa ei luonnosta löydy. Aina siihen joku yrittää. Nyt voikukan lisäksi parkkipaikallanei on koivikko, vasta 20 cm korkea mutta tiuha.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olet oikeassa, kuten aina, mutta kerronpa vielä, olin onnelinen, koin etiäisen ja kiiruhdin mökille, siellä tilaamani firma teki selvää kannoistani. Huomenna, pihan tasoittelua, multaa, ruohon-, apilan- ja kesäpellonkukkien siemeniä , mikä on kesän tullessa.

        OOH!!!

        Taas valtava ja harvinainen projekti...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OOH!!!

        Taas valtava ja harvinainen projekti...

        Olisit jättänyt ne kannot. Mihin saat nyt esille ne sadat tekemäsi savipotat ja tontut?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Neekererijoukko nöyryytti suomalaispoliisia

      Poliisin oli pakko sanoa jatkakaa rikastamista.
      Oulu
      315
      7628
    2. Veneessä asuminen

      Moi Tässä on mieleen hiipinyt ajatus että muuttaisin veneeseen kun lapset tuosta katoaa omille teilleen. Se ei tapahdu ihan heti niin tässä oon koitta
      Yleistä veneilystä
      78
      3329
    3. Voi Pikkarainen

      Sun viimeisin insta kuva. Oot sit oikein taas asetellut Martinan shakkerin pöydälle ja kattokaa, Nalakin näkyy, unohdit vaan Fiatin avaimet. Teidän ka
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      2290
    4. Oulun mellakoitsijat matuja? Kaasuakin tarvittiin

      Kantaväestö harvoin parveilee seurueittain. https://yle.fi/uutiset/3-12042173 "Poliisi: Väkijoukko vastusti aggressiivisesti miehen kiinniottoa Oulu
      Maailman menoa
      90
      2123
    5. Maisan vihaajille ikäviä uutisia

      Kaikista epäonnentoivotuksista ja muusta perseilyistä huolimatta Maisa ja Mikko saivat ihanan tyttövauvan. Voimia vihaajille 😁
      Kotimaiset julkkisjuorut
      156
      1993
    6. Sofia ja Stefu onnellisesti festareilla.

      En halua juoruta enemmän kun on pakko mutta ihana oli nähdä kaunis Sofia ja komea Stefu festareilla Karjaalla.Ihan eri meno kun Martinan kanssa.Stefu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      138
      1408
    7. Ässillä on taas vauhti päällä

      Somehiljaisuus ostosten kuvaamisen jälkeen ja viime yönä on taas Stefun instassa kerrottu totuuksia https://aijaa.com/DvaDp0
      Kotimaiset julkkisjuorut
      56
      1347
    8. Aitolehden aitous

      Ja mikä ylipäätään tässä Aitolehdessä on edes aitoa? No ei ainakaan nimi. Ei sukunimi, eikä toinen nimi, eikä etunimikään. Entä ikä? Onko sekään oikea
      Kotimaiset julkkisjuorut
      191
      1297
    9. Sofian stalkkerin päiväkirja 30.7.2021

      Voi vitun vitun vittu! Pakko ottaa tollanen kolmen tonnin fillari kun ei muuta saa. Vittu siinä ei ooees sähkövaihteita ja muutenkaa osat ei oo lähell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      976
    10. Koska stebuli lusimassa

      Stefan Therman sekavana ratissa – Sofia Belórf nousi ulos öky-Audista kesken aamuriidan: ”En voi olla kyydissä, jos jotain sattuu”
      Kotimaiset julkkisjuorut
      31
      956
    Aihe