Noja-tuoli ( 27 )

Pilvetön taivas, aurinko paistaa ja elämä on kuin silkkiä vaan;)
Varmaan ei kaikkien kohdalla niin silkkinenkään ole, mutta toivon auringon paistetta kuitenkin kaikille.
Eilen ukkonen jyrähteli muutaman kerran, poistuen sitten vähin äänin.
Naapurin rouva kertoili mustikan kukkivan ja kukkia paljon, nyt vaan sade ja lämmintä, jospa kimalaisetkin hommansa hoitaisi.

Nyt aloittelemme puhtaalta pöydältä ja kun optimistinen ja sitkeäkin olen, uskon lopuksi saavutettavan rauhan, myös Noja-tuoliin.
Joka sanaan ei tarvitse tarttua ja kaiken epäily olisi saatava kitkettyä, tokihan näitä ymmärtämisen virheitä sattuu, mutta kun ei pienistä välitetä, uskon ketjun onnistuvan.
Sen verran eiliseen, ehkä sanavalinta oli väärä, siis olisi pitänyt sano "seuraajat" ei seurapiiri vaikka asioiden kulkuun sekin sopi.
Sekin että tulee kiiteltyä toisia enemmän kuin toisia, emmehän nyt kuitenkaan leikkikoulussa olla;)

Enpäs nyt hämmennä enempää näitä edellisiä viestejä, yritetään kirjoitella hyvillä mielin ja hyväksyen ja ohitetaan ilman vastaväitteitä asiattomat, kuka mitäkin siksi lukee.

Onhan selvää. että kesä ja kauniit ilmat kirjoittajia muualle vie, samoin lukijoita, mutta meidän tätä kirjoitusta harrastavien iloksi viestejä laittakaamme.
Hymysuin jatkakaamme ja huumorikin kukkikoon;)

215

2052

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Etelään ennustellaan sateista loppuviikkoa, mutta sanotaanhan, että ennen juhannusta sataa laariin, metsäkin kasvaa kohisten sateella. Kaikki vihreän sävyt ovat tähän aikaan edustettuina, hennot vivahteet kirkkaiden ja täyteläisten rinnalla. Koivukin taitaa olla nyt hempeimmillään ja pian tuomi kukkii. Puutarhojen luumupuut jo kirsikoiden lisäksi availevat nuppuja, omenapuiden kukinnat juhlistavat yleensä vielä lakkiaispäivää. Pientareet ja joka betoninkolokin puskevat energisen keltaista voikukkaa, ylenpalttista niiden elinvoima.

      Brinkkala kirjoitti villiyrteistä, voi kun minäkin saisin asiantuntevan oppaan keruumatkalle! Vuohenputkia voisi syödä, mutten ole niitä poiminut. Joskus nypin voikukan nuoria lehtiä, poistan keskiruodon ja lisään muun salaatin joukkoon. Nokkoslettuja ja -keittoa tulee ehkä kerran alkukesästä tehtyä, ketunleipiä voin maistella metsäretkellä. Saaristossa kasvaa villinä ruohosipulia, sitä runsaat kouralliset varsinkin kalaruokiin ja salaatteihin.

      Pistäydyimme Turun reissulla Ruissalon kasvitieteellisessä puistossa, jossa olikin melkien tungos. Kirsikat, koristeomenapuut, koreanonnenpensaat ja magoliat kukkivat, maa pienten kevätkukkien peitossa valkoisenaan, sinisenään, keltaisenaan. Omakin magnoliapensas teki juuri ensimmäisen kukkasen, sain sen äitienpäivänä pari vuotta sitten. Magnolian kukissa on erityistä kuulaanherkkä lumoa sekä tuoksua ja niiden kauneus korostuu vielä lehdettömässä pensaassa. Kunpa saisi jokaisen päivän talletettua mieleensä voimaksi ankeampaan vuodenaikaan.

      Käki kukkuu, fasaani rääkäisee, mustarastaat kuin huilut, monenlaista liverrystä ja sirkutusta liittyy orkesteriin.

      Iloisin terveisin!

    • Huomenta kaikille, uusi viikko, uudet asenteet.
      Pystypäin kohti kesää.
      Poika leikkasi eilen nurmikon ja tänä aamuna se on ihan sen näköinen, että pitäisi leikata uudestaan. Niin nopeaa on nyt kasvu. Voikukkaa pukkaa, tulppaanit ovat auki.
      Kaipailen siiliä, jonka havaitsin eräänä päivänä pihalla. Toivottavasti se jaksaa pitää lehtokotilot loitolla. Panin sille juomavettä, mutta ei ole tainnut tuntea janoa, koska vesi on koskemattomana.
      Kamppailen lehtikompostorini kanssa. Minulle ei ole selvinnyt, miten saisin sen tuottamaan multaa. Kyllä se jollakin lailla on hajoittanut kasvijätteet, paitsi ne kamalat tammen lehdet, joita tulin sinne kipanneeksi syksyllä. Ne vain kuivuvat muotoaan muuttamatta. Yritän pitää massan märkänä, lisään vettä ja olen peittänyt kasan kevyesti muovilla, kansi on kiinni ja aurinko lämmittää kompostorin kuumaksi. Silti massasta yrittää kasvaa rikkaruohoa, sitkeää elämänhalua niilläkin.

      Tein ekan raparperikiiselin eilen. Maistui kyllä. - Hyvää maanantaita.

      • Raparperikiisseli on niitä kevään herkkuja, nokkoskeitto on meillä toinen.
        Kyllä nopeasti lehahti lehti puihin, ihan henkeäsalpaavan kaunista on pihapiirissäkin, saati metsässä taannoin.

        Nauroin poliittista vitsiä poikani kertomana, joka on saaressa nyt yksin seuraamassa kesän tuloa.

        Harkimo, Saarikko ja Halla-aho joutuivat onnettomuuteen, kuolivat ja törmäsivät Pietarin ovella.
        No, sisään päästyään Pietari varoitti, että saatte muuten olla kuin kotonanne, mutta ankkojen päälle ette saa astua!

        Niin siinä kävi, että sekä Halla-aho ja Saarikko astuivat ankkojen päälle, ja oikein ruma nainen annettiin Halla-aholle omaksi

        Harkimo ihmetteli minkä takia kaunis Saarikko annettiin hänelle, vaikka oli välttänyt ankat, jolloin Saarikko vastasi: minähän se astuin ankan päälle!

        Hauskaa päivää edelleen!


    • Anonyymi

      Havaitsin tänään Utsjoki-Kevo- suunnassa ohutta yläpilveä!

    • Kevään tulon riemua välittyy nyt viesteistä, olihan sitä jo viimeksikin, kun sieltä kuuteen kertaan toistettujen viestien joukosta etsi ja löysi..))

      Meidän pihatapaaminen onnistui yli odotusten, vaikka tilattua ja odotettua trampoliinia ei vielä saatukaan kokeilla. Sellainen värkki tuntuu tosiaan olevan täällä meidän omakotialueella melkein joka pihassa.

      Minun pihakalusteeni ovat jo niin vanhoja ja kulahtaneita, että ne häiritsivät jopa minun kierrättäjän silmääni ja nuorempi poikani, joka on perinyt kädentaitonsa molemmilta isoisiltään, lupasi puuttua asiaan. Ongelma tuntuu vain tällä hetkellä olevan puutavaran huono saatavuus. Siitä on kerrottu uutisissakin.
      Katsotaan nyt, löytyykö siperianmäntyä, joka on luonnonystävälle se oikea valinta, ainakin mainosmiesten mielestä.

      Savulohilasagne oli palautteesta päätelleen makoisa kun "justihin piisas kun kesken loppu" kuten laihialainen sanoisi.)) Onneksi oli tarjolla toinenkin versio "suoraan pakastimesta"... Mansikkakakku kyllä maistui sahanpurulta, pahoittelin sitä, mutta kai sekin kohteliaisuussyistä kelpasi.
      Vähän siinä tuli mietittyä - meidän isovanhempien kesken -tuota koronan vaikutusta lapsiin ja keskinäisiin suhteisiin. Pienin, kolmevuotias, oli heti juonessa mukana, mutta isommat lapset tuntuivat kaukaisemmilta. Kunpa nyt saataisiin se kaivattu "entinen normaali" takaisin ja suhteet ennalleen. Pienten kanssa vuosikin on pitkä aika.
      Katselin eilen telkkarista kun Merete Mazzarella oli Daniel Olinin haastateltavana. Hänkin tuntui kaipaavan entisenlaisia tapaamisia ja harkitsi nyt jopa pitempiä matkoja ystäviään tapaamaan: kun ei tiedä, miten monta vuotta on enää mahdollisuus siihen. Ihmissuhteet, niiden tärkeys painottuu hänenkin mielestään näillä vuosin ja ikävä kyllä taitaa myös nostaa pintaan niiden puutteet ja niiden aiheuttamat pettymykset. Viimeinen havainto on minulta..))

      Kun Mazzarellalta kysyttiin, mikä hänestä vanhuudessa on parasta hän vastasi että se on vapaus. Huvitti, kun juuri olin hehkuttanut samaa asiaa lapsenlapsille, ettei heille välittyisi kuvaa siitä, että vanhuus olisi pelkkää raihnaisuutta, tappioiden kirjaamista, jollaisena sen omina synkkinä hetkinään saattaa nähdä...

      Tuolta edellisestä ketjusta huomasin, että oli katseltu samoja telkkariohjelmia...
      Ja onhan niistä ollut ennenkin puhetta, niin että eihän tässä nyt pelkkiä ruokareseptejä jaeta, vaikka ainakin minä niistä tykkään...))

      Kiitos kevätkuulumisten jakamisesta ja hyvää jatkoa kaikille, tutuille ja tuntemattomille..))
      demeter1

      • Sadepäivä tänään, hyväksi on luonnolle ja virkistää se ihmistä myös näin ukkosen hiostaman ilman jälkeen.
        Kasvinmaiden laitto kovassa vauhdissa, neuvojani jaoin, kun en enää itse voi sitäkään hommaa tehdä, mukava huomata, että sitä maanviljelijän verta virtaa lastenkin kehossa.
        Miniäni eka kerran kasvuun juureksia ja perunoita laittoi, epäili tuloksia, mutta kunhan pääse omalaittamat perunat maasta nostamaan, into kasvaa.
        Oma viljelyaika toi hyviä tuloksia, perunat kasvoi ja isoin kurpitsakin sain kymmenen kiloa, kirveellä piti halkaista.
        Nyt tori on kasvinmaani, hyvin sielläkin kasvaa;)

        Vapaus ja se tunne minkä siitä saa on hyvää mieltä tuova, kun miettii menemisiään voi sanoa, en lähde ja kukaan ei intä vastaan;)
        Vapaus olla ahkera, tai vaan laiskotella, siivota jos halua riittää, ne välttämättömät hommat sujuu kevyesti, ei pakonomaisesti.
        Onhan joskus vaikea vapaudestakaan nauttia, jos sairaudet rasitteena.
        Myönnettävä on, että joskus haikeus valtaa mielen ja ikävän "toisen ihmisen luo", nyt kuitenkin näin.
        Minulla myös aikansa elänyt rottinkiryhmä, sohvan jo annoin tyttären mökille, kun niin harvoin tarvitsee niin montaa istuinta, kaksi tuolia ja se minun lempituolini, missä päiväunet usein otan;)

        Vitsit joskus melko osuvia, minä nauran vitseille melkoisen huonosti, luen ja kuuntelen, mutta joku tilannekomiikka saa naurunkin aikaiseksi.
        Olenko perusluonteeltani tosikko, vaikka naapuri väitti, että aina jaksan hymyillä;)
        Eihän voi murjottaa, kun elämä hymyilee;)

        Vesi tuli kielelle, kun raparperikiisselin mainitsit, juuri nyt paras tuoreesta se saada aikaan.
        Kohta jo niin runsas kasvu joutuu, pääsee mehun tekoon, kälyni entisestä kotipihasta maalta niitä riittää minulle myös.
        Siitäpä se säilöminen vauhtiin alkaa, seuraavana mansikat ja sitten metsän sato, tosin ostamaan ne joudun, kun ei enää voimia itse keräämiseen.
        En juuri mitään osaa tuohon komposti toimivaksi saantiin sanoa, mökillä aikoinaan sitä yrittelin ja silloin oli käännettävä ja ilmaa sinne sisään saatava, jos liian tiivis, märkänee vain.
        Ostin sellaisen muovisen kompostorin ja sen mukana tuli sellainen jääkairan tyylinen pora, jolla kehotettiin kääntämisen lisäksi pyöritellä.

        Ramoona, minulle melkoisen elävän tuntuisina nuo sinun kertomat asiat eteen tulee, melkein tuoksun tunnen;)
        Teillä onni, kun asutte lähellä noita mahdollisuuksia käydä ihastelemassa puutarhoissa, onneksi tuo puisto minunkin takapihalla, pientä lohtua sekin antaa, kaiken muun puuttuessa.
        Peipposen viserrystä eilen kuuntelin ja siinä ne melkein jalan vierestä jotain nokkaansa hakivat, lempilintujani, punarinnan ja pääskysen lisäksi.
        Taivaalle silloin tällöin tähyilen, ei vielä nämä ilmojen taitolentäjät siellä liitele.
        Näinköhän käen kukkumisen kuulen, eivät viihdy kaupungin keskustassa.
        Samoin villiyrttien kerääminen minun nurkilta mahdoton tehtävä, pitäisi päästä kilometrien päähän asumuksestani

        Eilen tallustelin sen parikilometrisen matkani, saa nähdä onnistuuko tänään, sateenvarjo ainakin on mukaan otettava, niin harmaa tuo taivas on, lämmintä kuitenkin jo liki 18 astetta, joten ei valittamista;)
        Kadulla käveli keltaiseen takkiin ja samanväriseen lippikseen pukeutunut nainen, näytti pirteältä, hymyn nosti huulille, ei sitä paljon tarvitse;)
        Käykääpä kertomassa olemisestanne ja touhuistanne, mukava lukea näin melkein tekemättömän mummelin toisten elämästä ja sen kulumisesta;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Sadepäivä tänään, hyväksi on luonnolle ja virkistää se ihmistä myös näin ukkosen hiostaman ilman jälkeen.
        Kasvinmaiden laitto kovassa vauhdissa, neuvojani jaoin, kun en enää itse voi sitäkään hommaa tehdä, mukava huomata, että sitä maanviljelijän verta virtaa lastenkin kehossa.
        Miniäni eka kerran kasvuun juureksia ja perunoita laittoi, epäili tuloksia, mutta kunhan pääse omalaittamat perunat maasta nostamaan, into kasvaa.
        Oma viljelyaika toi hyviä tuloksia, perunat kasvoi ja isoin kurpitsakin sain kymmenen kiloa, kirveellä piti halkaista.
        Nyt tori on kasvinmaani, hyvin sielläkin kasvaa;)

        Vapaus ja se tunne minkä siitä saa on hyvää mieltä tuova, kun miettii menemisiään voi sanoa, en lähde ja kukaan ei intä vastaan;)
        Vapaus olla ahkera, tai vaan laiskotella, siivota jos halua riittää, ne välttämättömät hommat sujuu kevyesti, ei pakonomaisesti.
        Onhan joskus vaikea vapaudestakaan nauttia, jos sairaudet rasitteena.
        Myönnettävä on, että joskus haikeus valtaa mielen ja ikävän "toisen ihmisen luo", nyt kuitenkin näin.
        Minulla myös aikansa elänyt rottinkiryhmä, sohvan jo annoin tyttären mökille, kun niin harvoin tarvitsee niin montaa istuinta, kaksi tuolia ja se minun lempituolini, missä päiväunet usein otan;)

        Vitsit joskus melko osuvia, minä nauran vitseille melkoisen huonosti, luen ja kuuntelen, mutta joku tilannekomiikka saa naurunkin aikaiseksi.
        Olenko perusluonteeltani tosikko, vaikka naapuri väitti, että aina jaksan hymyillä;)
        Eihän voi murjottaa, kun elämä hymyilee;)

        Vesi tuli kielelle, kun raparperikiisselin mainitsit, juuri nyt paras tuoreesta se saada aikaan.
        Kohta jo niin runsas kasvu joutuu, pääsee mehun tekoon, kälyni entisestä kotipihasta maalta niitä riittää minulle myös.
        Siitäpä se säilöminen vauhtiin alkaa, seuraavana mansikat ja sitten metsän sato, tosin ostamaan ne joudun, kun ei enää voimia itse keräämiseen.
        En juuri mitään osaa tuohon komposti toimivaksi saantiin sanoa, mökillä aikoinaan sitä yrittelin ja silloin oli käännettävä ja ilmaa sinne sisään saatava, jos liian tiivis, märkänee vain.
        Ostin sellaisen muovisen kompostorin ja sen mukana tuli sellainen jääkairan tyylinen pora, jolla kehotettiin kääntämisen lisäksi pyöritellä.

        Ramoona, minulle melkoisen elävän tuntuisina nuo sinun kertomat asiat eteen tulee, melkein tuoksun tunnen;)
        Teillä onni, kun asutte lähellä noita mahdollisuuksia käydä ihastelemassa puutarhoissa, onneksi tuo puisto minunkin takapihalla, pientä lohtua sekin antaa, kaiken muun puuttuessa.
        Peipposen viserrystä eilen kuuntelin ja siinä ne melkein jalan vierestä jotain nokkaansa hakivat, lempilintujani, punarinnan ja pääskysen lisäksi.
        Taivaalle silloin tällöin tähyilen, ei vielä nämä ilmojen taitolentäjät siellä liitele.
        Näinköhän käen kukkumisen kuulen, eivät viihdy kaupungin keskustassa.
        Samoin villiyrttien kerääminen minun nurkilta mahdoton tehtävä, pitäisi päästä kilometrien päähän asumuksestani

        Eilen tallustelin sen parikilometrisen matkani, saa nähdä onnistuuko tänään, sateenvarjo ainakin on mukaan otettava, niin harmaa tuo taivas on, lämmintä kuitenkin jo liki 18 astetta, joten ei valittamista;)
        Kadulla käveli keltaiseen takkiin ja samanväriseen lippikseen pukeutunut nainen, näytti pirteältä, hymyn nosti huulille, ei sitä paljon tarvitse;)
        Käykääpä kertomassa olemisestanne ja touhuistanne, mukava lukea näin melkein tekemättömän mummelin toisten elämästä ja sen kulumisesta;)

        Katselin pari päivää sitten jotain ruokaohjelmaa, jossa annoksen päälle ripoteltiin kukkia. Kuulemma voikukka on maukas, samoin orvokki.
        Lapsuudessani muistan maistaneeni voikukkaa, mutta karmealta se maistui ainakin silloin. Mikä on sen maun muuttanut?
        Ei minulla tietenkään ole mitään sitä vastaan, että asiasta innostuneet syövät kukkansa, mutta mieltäni askarruttaa, onko niissä vitamiinit vai kalorit, ja mitkä, jos on, ja ovatko ne painonpudottajille terveellisiä, täyttävätkö ne vatsan,. Millainen on niiden terveysvaikutus?
        Millaisia perusteluja kukkien syömiseen on olemassa.
        Kuka takaa, ettei vahingossa popsi myrkyllistä kasvia, kuten sormustinkukkaa tai ukonhattua? Ne ovat näyttäviä kukkiessaan, ja innostunut, mutta tietämätön kaupunkilainen luonnonystävä saattaisi poimia ne ruokapöytäänsä.

        Nyt on muuten korvasienten aika. Ovatko kollegat löytäneet tätä keväistä herkkua? Meidän mökillä on muutama kohta, johon niitä nousee, keskellä hiekkatietä, klapipinojen tuntumassa ja hiekkaisessa rinteessä saunan nurkalla. Ei niinkään monta, mutta yhden soosillisen verran joka kevät. Nyt ne jäävät sinne, en ole edes korvasienten kutsua noudattamassa.


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Katselin pari päivää sitten jotain ruokaohjelmaa, jossa annoksen päälle ripoteltiin kukkia. Kuulemma voikukka on maukas, samoin orvokki.
        Lapsuudessani muistan maistaneeni voikukkaa, mutta karmealta se maistui ainakin silloin. Mikä on sen maun muuttanut?
        Ei minulla tietenkään ole mitään sitä vastaan, että asiasta innostuneet syövät kukkansa, mutta mieltäni askarruttaa, onko niissä vitamiinit vai kalorit, ja mitkä, jos on, ja ovatko ne painonpudottajille terveellisiä, täyttävätkö ne vatsan,. Millainen on niiden terveysvaikutus?
        Millaisia perusteluja kukkien syömiseen on olemassa.
        Kuka takaa, ettei vahingossa popsi myrkyllistä kasvia, kuten sormustinkukkaa tai ukonhattua? Ne ovat näyttäviä kukkiessaan, ja innostunut, mutta tietämätön kaupunkilainen luonnonystävä saattaisi poimia ne ruokapöytäänsä.

        Nyt on muuten korvasienten aika. Ovatko kollegat löytäneet tätä keväistä herkkua? Meidän mökillä on muutama kohta, johon niitä nousee, keskellä hiekkatietä, klapipinojen tuntumassa ja hiekkaisessa rinteessä saunan nurkalla. Ei niinkään monta, mutta yhden soosillisen verran joka kevät. Nyt ne jäävät sinne, en ole edes korvasienten kutsua noudattamassa.

        Ai kukkiensyönti on taas "in" ? Muutama vuosi sitten niistä kohistiin kovasti. Ramoona mainitsikin voikukan - tai niiden lehtien - käytöstä. Tuossa Rautavaaran kirjassa taidettiin myös mainita, että voikukan juurta käytettiin kahvin korvikkeena - vai kuulinko siitä äidiltä ?

        Veljen kanssa muisteltiin eilen, miten pikku vaivoja hoidettiin kotikonstein, "rautalehti" eli piharatamo kuului näihin lääkinnällisiin yrtteihin. Hän muisteli tädin tehneen niistä hauteen, jolla hänen kipeä kurkkunsa parani. Pikku haavojen hoidossa sitä muistan käytetyn.

        Tuota "Mihin kasvimme kelpaavat"-teosta laajempi teos on Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa", joka sisältää myös tietoa kansanparannuksesta ja luontaishoidoista, kaikki tietysti esiteltynä tieteeellisellä tarkkuudella kuten professorin arvolle sopiikin.

        Korvasieniä en ole löytänyt/saanut moneen vuoteen, vaikka sitä suurena herkkuna pidänkin. Työläitähän ne ovat, keitettävä moneen kertaan.

        Raparperipiikakkaa itsekin suunnittelen tekeväni ja nokkostarha on humahtanut jo sellaiseen kasvuun, että ovat kohta yli-ikäisiä. Yhden keiton olen sentään keittänyt, mutta se Sinisirun nokkosnäkkileipä on vielä kokeilematta.
        demeter1


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Ai kukkiensyönti on taas "in" ? Muutama vuosi sitten niistä kohistiin kovasti. Ramoona mainitsikin voikukan - tai niiden lehtien - käytöstä. Tuossa Rautavaaran kirjassa taidettiin myös mainita, että voikukan juurta käytettiin kahvin korvikkeena - vai kuulinko siitä äidiltä ?

        Veljen kanssa muisteltiin eilen, miten pikku vaivoja hoidettiin kotikonstein, "rautalehti" eli piharatamo kuului näihin lääkinnällisiin yrtteihin. Hän muisteli tädin tehneen niistä hauteen, jolla hänen kipeä kurkkunsa parani. Pikku haavojen hoidossa sitä muistan käytetyn.

        Tuota "Mihin kasvimme kelpaavat"-teosta laajempi teos on Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa", joka sisältää myös tietoa kansanparannuksesta ja luontaishoidoista, kaikki tietysti esiteltynä tieteeellisellä tarkkuudella kuten professorin arvolle sopiikin.

        Korvasieniä en ole löytänyt/saanut moneen vuoteen, vaikka sitä suurena herkkuna pidänkin. Työläitähän ne ovat, keitettävä moneen kertaan.

        Raparperipiikakkaa itsekin suunnittelen tekeväni ja nokkostarha on humahtanut jo sellaiseen kasvuun, että ovat kohta yli-ikäisiä. Yhden keiton olen sentään keittänyt, mutta se Sinisirun nokkosnäkkileipä on vielä kokeilematta.
        demeter1

        Nokkoset ovat kyllä hyvällä alulla, mutta Puna-apilaa joutuu vielä odottelemaan tovin. Nimittäin minulla on aina kesäisin tapana aamulla tehdä keitto, jossa on nokkosia ja Puna-apilaa, sekä hieman merisuolaa mausteeksi, on todella terveellistä. Myös olen havainnut sen, että nokkosten paras kasvupaikka on aivan ulkohuussin takaseinän vieressä, tosin on tarkkailtava etteivät pääse lautojen välistä sisäpuolelle persauksia kutittelemaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nokkoset ovat kyllä hyvällä alulla, mutta Puna-apilaa joutuu vielä odottelemaan tovin. Nimittäin minulla on aina kesäisin tapana aamulla tehdä keitto, jossa on nokkosia ja Puna-apilaa, sekä hieman merisuolaa mausteeksi, on todella terveellistä. Myös olen havainnut sen, että nokkosten paras kasvupaikka on aivan ulkohuussin takaseinän vieressä, tosin on tarkkailtava etteivät pääse lautojen välistä sisäpuolelle persauksia kutittelemaan.

        Puna-apilaa, siis kukintoja ? En ole käyttänyt, mutta kiitos vinkistä, Ano 12.17. Teeyrttejäkin voisi alkaa poimia.
        Muistan, että joskus meille tuotiin kuivattuja koivunlehtiäkin muualta, Saksasta (!) muistaakseni. Ei kyllä ole minun lempparini, koivunlehtitee. Kyllä se saunavihdalta vähän maistui..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Puna-apilaa, siis kukintoja ? En ole käyttänyt, mutta kiitos vinkistä, Ano 12.17. Teeyrttejäkin voisi alkaa poimia.
        Muistan, että joskus meille tuotiin kuivattuja koivunlehtiäkin muualta, Saksasta (!) muistaakseni. Ei kyllä ole minun lempparini, koivunlehtitee. Kyllä se saunavihdalta vähän maistui..))

        Mustaviinimarjan eli mustaherukan lehdet! Kokeilehan niitä!
        Niissä marjoissa on runsaasti C-vitamiineja ja hyvä, vahva maku. Lapsuudessani niitä oli puutarhan joenpuolisessa osassa paljon, ja meille pienimmille erittäin mieluisia! :)
        Teetäkin niistä lehdistä tehtiin. Näin muistelee Miaelina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mustaviinimarjan eli mustaherukan lehdet! Kokeilehan niitä!
        Niissä marjoissa on runsaasti C-vitamiineja ja hyvä, vahva maku. Lapsuudessani niitä oli puutarhan joenpuolisessa osassa paljon, ja meille pienimmille erittäin mieluisia! :)
        Teetäkin niistä lehdistä tehtiin. Näin muistelee Miaelina.

        Hyvä kun muistutit, Miaelina. Nyt taitavatkin olla parhaimmillaan, Herukanlehti päihittää vadelmanlehdenkin, jota myös pidetään hyvänä.
        Monia asioita tietää, mutta ei muista ellei joku muistuta..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Hyvä kun muistutit, Miaelina. Nyt taitavatkin olla parhaimmillaan, Herukanlehti päihittää vadelmanlehdenkin, jota myös pidetään hyvänä.
        Monia asioita tietää, mutta ei muista ellei joku muistuta..))

        Muistan vinkin, että rapuillallisen päätteeksi kädet huuhdellan vedessä, jossa on mustaviinimarjan lehtìä. Se on ihan hyvä konsti, kädet tuoksuvat sitten hyvältä. ☺


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Hyvä kun muistutit, Miaelina. Nyt taitavatkin olla parhaimmillaan, Herukanlehti päihittää vadelmanlehdenkin, jota myös pidetään hyvänä.
        Monia asioita tietää, mutta ei muista ellei joku muistuta..))

        Kiitos, Demeter,
        ''pienet ystävälliset sanat piristävät jokaisen mieltä.''

        Huomasin sen jälkeen, kun syöpä oli vienyt mieheni, että entistä enemmän
        kaipasin pieniä ystävällisiä sanoja, kun hän ei enää ollut niitä sanomassa
        kun lasten jo aikaisemmin muutettua omilleen, silloin sitten asuin yksin.
        Kaipa ne auttoivat "surun epätasaisessa maastossa" taivaltaessani.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, Demeter,
        ''pienet ystävälliset sanat piristävät jokaisen mieltä.''

        Huomasin sen jälkeen, kun syöpä oli vienyt mieheni, että entistä enemmän
        kaipasin pieniä ystävällisiä sanoja, kun hän ei enää ollut niitä sanomassa
        kun lasten jo aikaisemmin muutettua omilleen, silloin sitten asuin yksin.
        Kaipa ne auttoivat "surun epätasaisessa maastossa" taivaltaessani.

        Juuri noin Miaelina. Tuosta ei kukaan taida olla toista mieltä, ystävällisyyden merkityksestä.
        Sitähän SkillaNkin aina painottaa ja siinä taitaa myös piillä kahvipirtin/nojatuolin suosion salaisuus.
        Kun ihminen on haavoittunut/haavoitettu sitä on niin herkillä, että pienikin tölväys - tahatonkin - voi suistaa raiteiltaan. Ja kuten sanot, pienikin ystävällinen ele, voi sen tasapainon palauttaa.
        Muistan, että eräässä vaikeassa elämänvaiheessa, asioidessani jossakin kaupassa, myyjän tyly kommentti sai minut pillahtamaan itkuun...
        Niin, että sellaista(kin) voi olla se suomalaisen naisen "vahvuus"... )),
        kykyä tuntea ja ilmaista niin iloa kuin suruakin ja kuten Gibran sanoo, suru ja ilo ovat erottamattomat, ne tulevat samasta lähteestä...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, Demeter,
        ''pienet ystävälliset sanat piristävät jokaisen mieltä.''

        Huomasin sen jälkeen, kun syöpä oli vienyt mieheni, että entistä enemmän
        kaipasin pieniä ystävällisiä sanoja, kun hän ei enää ollut niitä sanomassa
        kun lasten jo aikaisemmin muutettua omilleen, silloin sitten asuin yksin.
        Kaipa ne auttoivat "surun epätasaisessa maastossa" taivaltaessani.

        Hyvää huomenta, ei tällä hetkellä sadetta, mutta eipä ilman sateenvarjoa uskalla lenkille lähteä.
        Eilen sain lenkkini tehtyä, kun kotiin tulin alkoi sataa ja sitä kesti koko illan ja yönkin, lätäköt siitä todisteena.
        Kukkia ja tomaatteja olen siirrellyt, paikkaansa jokainen etsii, parveke on pitkä, mutta ei kovin leveä joten hankalaa saada hyvin toimivaksi, samettiruusuja kasvatin siemenestä ja nyt riittää moneen purkkiin, tyttärellekin annoin.
        Olen oikein tyytyväinen amppelikukkiin, tein niistä moniväriset.

        Pieniä kauniita sanoja, niitä kaipaa ja joskus vähän isompiakin, kyllä tämä ihminen on niin rakennettu, että ei kestä kovinkaan kauan vain masentavaan tilaan saavia viestejä.
        Minulle jo värien maailma antaa hyvää mieltä ja vastaantulevan hymy saa mielen piristymään.

        Mustaviinimarjapensaan lehdet myös kurkkujen säilöön laitossa ovat mainioita ja itse marja voimakas mehuksi laitettuna, ennen flunssaan käytetty juttu, kai vieläkin avittaa.
        Nuo luonnosta kerättävät jutut olisi houkuttavia, mutta ei innosta katujen varrelta niitä poimia, tietenkin voisi hyvin pestä, mutta sinne jäävät minulta.
        En ole teen juoja ja näin kokeilut vähäisiksi jää.
        Onhan ne nuo ulkomailta tulevat hedelmät, marjat ja muut myös arveluttavia, missä lie kasvaneet ja mitä suoja aineita onkaan käytetty, mutta kuorimalla kaiken mahdollisen ja kuumalla vedellä pesten, niitä olen syönyt, paljonkin ja hengissä olen.
        Kaiketi keho vasta aineet kehittää kaikelle sille, ei hyväksi olevalle.

        Rautalehti oli pieniin nirhamiin oiva ja toimivakin apu, niitä aina ruhjeen saatua itse haavan päälle laitettiin ja ainakin usko oli vahva, että auttoi;)
        Onhan kaalinlehti myös nykyisin nivelten vaivoihin apuna käytetty, polveen vaan kaalinlehti ja kääre paikallaan pitämään, se on jäänyt minulta kokeilematta, voiteita sen sijaan jos jonkunlaisia, apua ei mistään.
        Heikko lienee uskoni, kun mitkään poppakonstit ei polvieni suhteen apua ole antanut, ei edes pistoksilla ole sitä vaivaa helpottanut.
        Näin sitä melkein joka aamu tulee vaivojaan esiteltyä, mutta kai se on niin, että tuoreena aina muistutus tulee ja siitä puhe syntyy.

        Korvasieniä en monta kertaa ole laittanut, en etsinytkään, joskus nuorempana niitäkin keräsin ja keitin ja hoosasin, nyt on jäänyt olosuhteiden mukana, herkkusieni kaupan hyllyltä sienen tuskani poistaa.
        Hyvänä sienivuonna tyttäreltä on liiennyt minulle asti kanttarelli ja suppilovahveroita, joskus rouskuja suolasieneksi joulupöytään.
        Olisi niin mukava olla omavarainen kaikista metsän anneista, ikään kuin paremmalta maistuisivatkin, kun itse olisi vaivaa nähnyt;)
        Kyllä kukat maljakossa suuremman ilon antaa kuin leivonnaisten päällä, mutta kauniita niinkin, tietysti, makua en mene ylistämään, kun minulla huono tuo makuaistikin;)
        Parhaalta maistuu kaikki ennenaikainen tarjottava, joskin olen ajan virran tyylejä ainakin kokeillut.

        Nyt paistaa aurinko ja lämmintäkin on parikymmentä astetta, olisi selvittävä tuonne raitille, iltapäivästä jo ukkosta tänne lupailivat.
        Lehdestä luin, että uudet kotimaiset perunat kohta saatavilla, sitä vesikielellä odottelemaan, hinta voi olla tähtitieteellinen, mutta nautinto eikun sen myötä kasvaa;)
        Oikein kivaa kesäistä päivää ja hellitään toisiamme pienillä sanoilla ja hymyllä;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Hyvää huomenta, ei tällä hetkellä sadetta, mutta eipä ilman sateenvarjoa uskalla lenkille lähteä.
        Eilen sain lenkkini tehtyä, kun kotiin tulin alkoi sataa ja sitä kesti koko illan ja yönkin, lätäköt siitä todisteena.
        Kukkia ja tomaatteja olen siirrellyt, paikkaansa jokainen etsii, parveke on pitkä, mutta ei kovin leveä joten hankalaa saada hyvin toimivaksi, samettiruusuja kasvatin siemenestä ja nyt riittää moneen purkkiin, tyttärellekin annoin.
        Olen oikein tyytyväinen amppelikukkiin, tein niistä moniväriset.

        Pieniä kauniita sanoja, niitä kaipaa ja joskus vähän isompiakin, kyllä tämä ihminen on niin rakennettu, että ei kestä kovinkaan kauan vain masentavaan tilaan saavia viestejä.
        Minulle jo värien maailma antaa hyvää mieltä ja vastaantulevan hymy saa mielen piristymään.

        Mustaviinimarjapensaan lehdet myös kurkkujen säilöön laitossa ovat mainioita ja itse marja voimakas mehuksi laitettuna, ennen flunssaan käytetty juttu, kai vieläkin avittaa.
        Nuo luonnosta kerättävät jutut olisi houkuttavia, mutta ei innosta katujen varrelta niitä poimia, tietenkin voisi hyvin pestä, mutta sinne jäävät minulta.
        En ole teen juoja ja näin kokeilut vähäisiksi jää.
        Onhan ne nuo ulkomailta tulevat hedelmät, marjat ja muut myös arveluttavia, missä lie kasvaneet ja mitä suoja aineita onkaan käytetty, mutta kuorimalla kaiken mahdollisen ja kuumalla vedellä pesten, niitä olen syönyt, paljonkin ja hengissä olen.
        Kaiketi keho vasta aineet kehittää kaikelle sille, ei hyväksi olevalle.

        Rautalehti oli pieniin nirhamiin oiva ja toimivakin apu, niitä aina ruhjeen saatua itse haavan päälle laitettiin ja ainakin usko oli vahva, että auttoi;)
        Onhan kaalinlehti myös nykyisin nivelten vaivoihin apuna käytetty, polveen vaan kaalinlehti ja kääre paikallaan pitämään, se on jäänyt minulta kokeilematta, voiteita sen sijaan jos jonkunlaisia, apua ei mistään.
        Heikko lienee uskoni, kun mitkään poppakonstit ei polvieni suhteen apua ole antanut, ei edes pistoksilla ole sitä vaivaa helpottanut.
        Näin sitä melkein joka aamu tulee vaivojaan esiteltyä, mutta kai se on niin, että tuoreena aina muistutus tulee ja siitä puhe syntyy.

        Korvasieniä en monta kertaa ole laittanut, en etsinytkään, joskus nuorempana niitäkin keräsin ja keitin ja hoosasin, nyt on jäänyt olosuhteiden mukana, herkkusieni kaupan hyllyltä sienen tuskani poistaa.
        Hyvänä sienivuonna tyttäreltä on liiennyt minulle asti kanttarelli ja suppilovahveroita, joskus rouskuja suolasieneksi joulupöytään.
        Olisi niin mukava olla omavarainen kaikista metsän anneista, ikään kuin paremmalta maistuisivatkin, kun itse olisi vaivaa nähnyt;)
        Kyllä kukat maljakossa suuremman ilon antaa kuin leivonnaisten päällä, mutta kauniita niinkin, tietysti, makua en mene ylistämään, kun minulla huono tuo makuaistikin;)
        Parhaalta maistuu kaikki ennenaikainen tarjottava, joskin olen ajan virran tyylejä ainakin kokeillut.

        Nyt paistaa aurinko ja lämmintäkin on parikymmentä astetta, olisi selvittävä tuonne raitille, iltapäivästä jo ukkosta tänne lupailivat.
        Lehdestä luin, että uudet kotimaiset perunat kohta saatavilla, sitä vesikielellä odottelemaan, hinta voi olla tähtitieteellinen, mutta nautinto eikun sen myötä kasvaa;)
        Oikein kivaa kesäistä päivää ja hellitään toisiamme pienillä sanoilla ja hymyllä;)

        Tänään on päivä kuiva sisätiloissa, kun vesi on huoltotöiden vuoksi katkaistu työpäivän ajaksi. Ulkona sataa, mutta eipä siitä taloudenpidossa ole hyötyä. Muistin kyllä ottaa illalla vettä vateihin ja kattiloihin, niin että en pulaan joudu.
        Eilen olin kampaajalla saamassa permanentin. Vanha tuttu kampaaja olikin myynyt lafkansa pois ja tilalla oli innokas, ja iloinen maahanmuuttajarouva, joka puhuu äidinkielenään kurdia. Suomeksi hän ei puhunut juuri mitään, ja tytär toimi apuna keskustelussa. No huolellisempaa käsittelyä en ole koskaan kokenut, ei mitään valittamista, mutta lopputulos oli erilainen kuin odotin. Rouva jätti hiukset siihen kiharapilveen, mikä permanentin jälkeen kutreissa vallitsee.
        Nuorempana se ei olisi haitannut, mutta en näin vanhana tervaskantona tarvitse moppia pääni koristeeksi, ja siksi yritin neuvotella. Yritin selittää, että tukka pitää kammata ja föönata kampaukselle, mutta hän levitteli käsiään ja sai selitetyksi, että oli pannut hiuksiin muotoiluvaahtoa, ja silloin kampaus muotoillaan käsin. Föönaus oli poissuljettu!
        Mikäs siinä auttoi.
        Onneksi ei tullut tuttuja vastaan, kun palasin kotiin. Harjakiharrin kouraan ja onneksi tukka taipuu haluamaani suuntaan.

        Sitkeältä vaikuttava sade on niin tuttua kesäilmaa, että täsät ihan nauttii. Lämmin ja sataa. Voiko olla parempaa Suomen suvessa!


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Tänään on päivä kuiva sisätiloissa, kun vesi on huoltotöiden vuoksi katkaistu työpäivän ajaksi. Ulkona sataa, mutta eipä siitä taloudenpidossa ole hyötyä. Muistin kyllä ottaa illalla vettä vateihin ja kattiloihin, niin että en pulaan joudu.
        Eilen olin kampaajalla saamassa permanentin. Vanha tuttu kampaaja olikin myynyt lafkansa pois ja tilalla oli innokas, ja iloinen maahanmuuttajarouva, joka puhuu äidinkielenään kurdia. Suomeksi hän ei puhunut juuri mitään, ja tytär toimi apuna keskustelussa. No huolellisempaa käsittelyä en ole koskaan kokenut, ei mitään valittamista, mutta lopputulos oli erilainen kuin odotin. Rouva jätti hiukset siihen kiharapilveen, mikä permanentin jälkeen kutreissa vallitsee.
        Nuorempana se ei olisi haitannut, mutta en näin vanhana tervaskantona tarvitse moppia pääni koristeeksi, ja siksi yritin neuvotella. Yritin selittää, että tukka pitää kammata ja föönata kampaukselle, mutta hän levitteli käsiään ja sai selitetyksi, että oli pannut hiuksiin muotoiluvaahtoa, ja silloin kampaus muotoillaan käsin. Föönaus oli poissuljettu!
        Mikäs siinä auttoi.
        Onneksi ei tullut tuttuja vastaan, kun palasin kotiin. Harjakiharrin kouraan ja onneksi tukka taipuu haluamaani suuntaan.

        Sitkeältä vaikuttava sade on niin tuttua kesäilmaa, että täsät ihan nauttii. Lämmin ja sataa. Voiko olla parempaa Suomen suvessa!

        Kyllä minä laitan aina muotovaahtoa ja sitten föönaan ja niin tekee kampaajanikin.

        Hiusvaha on sellainen, jota sormien (käsien) kera muotoillaan.


        -marke-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä laitan aina muotovaahtoa ja sitten föönaan ja niin tekee kampaajanikin.

        Hiusvaha on sellainen, jota sormien (käsien) kera muotoillaan.


        -marke-

        Niin minäkin. Mutta kuten kerroin, meillä oli kommunikaatiovaikeuksia. Kurdin kieli ei ole hallussani.
        No se siitä. Työ oli hyvin tehty joka tapauksessa.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Juuri noin Miaelina. Tuosta ei kukaan taida olla toista mieltä, ystävällisyyden merkityksestä.
        Sitähän SkillaNkin aina painottaa ja siinä taitaa myös piillä kahvipirtin/nojatuolin suosion salaisuus.
        Kun ihminen on haavoittunut/haavoitettu sitä on niin herkillä, että pienikin tölväys - tahatonkin - voi suistaa raiteiltaan. Ja kuten sanot, pienikin ystävällinen ele, voi sen tasapainon palauttaa.
        Muistan, että eräässä vaikeassa elämänvaiheessa, asioidessani jossakin kaupassa, myyjän tyly kommentti sai minut pillahtamaan itkuun...
        Niin, että sellaista(kin) voi olla se suomalaisen naisen "vahvuus"... )),
        kykyä tuntea ja ilmaista niin iloa kuin suruakin ja kuten Gibran sanoo, suru ja ilo ovat erottamattomat, ne tulevat samasta lähteestä...

        Miaelina vielä muisteli:

        "Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät,
        ja jokaisen yön hunnun takana on hymyilevä aamunkoitto."

        Kahlil Gibran


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Tänään on päivä kuiva sisätiloissa, kun vesi on huoltotöiden vuoksi katkaistu työpäivän ajaksi. Ulkona sataa, mutta eipä siitä taloudenpidossa ole hyötyä. Muistin kyllä ottaa illalla vettä vateihin ja kattiloihin, niin että en pulaan joudu.
        Eilen olin kampaajalla saamassa permanentin. Vanha tuttu kampaaja olikin myynyt lafkansa pois ja tilalla oli innokas, ja iloinen maahanmuuttajarouva, joka puhuu äidinkielenään kurdia. Suomeksi hän ei puhunut juuri mitään, ja tytär toimi apuna keskustelussa. No huolellisempaa käsittelyä en ole koskaan kokenut, ei mitään valittamista, mutta lopputulos oli erilainen kuin odotin. Rouva jätti hiukset siihen kiharapilveen, mikä permanentin jälkeen kutreissa vallitsee.
        Nuorempana se ei olisi haitannut, mutta en näin vanhana tervaskantona tarvitse moppia pääni koristeeksi, ja siksi yritin neuvotella. Yritin selittää, että tukka pitää kammata ja föönata kampaukselle, mutta hän levitteli käsiään ja sai selitetyksi, että oli pannut hiuksiin muotoiluvaahtoa, ja silloin kampaus muotoillaan käsin. Föönaus oli poissuljettu!
        Mikäs siinä auttoi.
        Onneksi ei tullut tuttuja vastaan, kun palasin kotiin. Harjakiharrin kouraan ja onneksi tukka taipuu haluamaani suuntaan.

        Sitkeältä vaikuttava sade on niin tuttua kesäilmaa, että täsät ihan nauttii. Lämmin ja sataa. Voiko olla parempaa Suomen suvessa!

        Lueskelin ketjuanne pitkästä aikaa ja kyllä hauskasti Mak-Ris kertoo kampaajalla käynnistään. Muistan kun olin lapsi ja äitini oli käynyt kampaajalla permanentissa, niin hän oikoi heti hiuksiaan kotiin päästyään,

        Kerran sisareni meni kampaajalle ottamaan vain ns tyvikohotuksen, niin seuraus oli että tukka oli aivan käkkärässä ja siihen ei auttanut juuri muu kuin että meni takaisin kampaajalle, joka leikkasi tukan tosi lyhyeksi, pysyi silti kuin afrokampauksena. Kyllä siskoa itketti. Onneksi kasvoi ulos siitä käsittelystä tietyssä ajassa.

        Minä en ole eläessäni ottanut permanenttia.

        Mira


    • Anonyymi

      Hyvää aamupäivää!
      Tänään sataa eilen paistoi. Vaihtelua sään puolesta.

      Lapsena tehtiin voikukista voita, ratamonlehti oli salaatti, kaarnan pala leipäviipale, kivet perunoita jne. Kävyistä karjaa.
      Voikukan maitiaisneste mustasi kädet.
      En osaa noita kukka kukkia käyttää syötäväksi. Olisihan orvokkeja ja kehäkukkaa käden ulottuvilla.
      Toivo Rautavaaran tuotannon lisäksi meillä luettiin Valittuja Paloja. Sitä kautta tutustuin A.Vogelin parantaviin rohdoksiin, siis valmiisiin tuotteisiin. Vaan elämä pyöritti ja opit unohtuivat putkahtaakseen nyt tyttären avittavana mieleen.

      Oman naamansa ympärille ei mitä tahansa kehystä sulata. Oli kyse kiharoista tai väristä, pituuskin on tärkeä.

      Koronan aikana olen huomannut keskittyväni usein vähemmän olennaiseen. Viime aikoina ne ovat olleet eri ikäisten naisten kuvat. Nimen omaan ne missä naiset ovat päät kallellaan. Näyttäähän sitä herttaiselta ja tiedän valokuvaajien sitä naisilta pyytävän. Nyt minua on alkanut ärsyttää vanhempien naisten kallellaan olevat päät :(
      "Seiso suorassa ja pää pystyssä", meille kävi opetus äidin suusta. Kannettiin kirjaa pään päällä.

      Päätän raporttini tällä erää tähän. Lanttu ei leikkaa enempään.

      Mukavaa oloa teitille!

      brinkkala

    • Iltapäivää!
      Rupesihan se aurinko sentään paistamaan, vettä tihuutteli aamupäivän , joten pikalenkin käväisin koiran kanssa. Eikä sekään ilmasta pitänyt, vaikka koiranilma olikin, kiiruusti kääntyi pihalle päin ja turkkiaan pudisteli vinhasti!
      Viime viikolla neidiltä leikattiin paksu talviturkki, niin muutti muotoaan, moni vastaantulija luuli minun pennun kanssa kulkevan.
      Kampaajan käsittelyssä kävin minäkin, nyt ollaan sitten niin freesejä, että. Kyllä se kampaajalla käynti kummasti piristää, vaikkei minulle muuta tehtykään, kuin muutama sentti pois leikattiin ja vähän muotoa uudistettiin. Aurinko on jo sopivasti vaalentanut hiuksiani, eikä niitä harmaita hiuksiakaan näy.

      Jonkin verran olen ollut reissussa tapaamassa ystäviäni, jotka ovat jo saaneet 2 rokotusta, ja siten uskaltavat taas kylään kutsua. Itse saan kuun lopussa toisen rokotuksen, jospa päivät normalisoituisivat ja entinen elämänmeno taas jatkuisi. Hyvin me mummot kuitenkin olemme näihin poikkeusoloihin sopeutuneet. Joku noista nuorista kerran kysyi, miten saan päiväni kulumaan, kun en paljon missään käy, sanoin, että aina se päivä on iltaan kääntynyt, ihmeempiä tekemättä.

      No, ilmoittauduin nyt tässä, enkä muuta asiantynkää keksi, mukavaa päivänjatkoa kaikille!

    • Nokkalan majakalla rantaraitilla,kävimme tänään lounaalla ystäväni kanssa. Puolipilvistä, mutta ei sentään satanut yläterassilla, josta merinäköalat on kaikkein upeimmat.
      Herkullinen graavikala voileipä alkupalana, ja päivän keitto riittikin meille.

      Juttua riitti kahvin aikana , vaikka muille jakaa, mutta postin tuloa piti tulla odottamaan jotiin.

      Nyt sainkin kesäkeitaaseeni parvekkeelle taivaansinisen aurinkovarjon, kun on liian paahteinen iltapäivisin. Ei kukkaset ja yrtitkään liikaa siedä,...nyt on sitten varauduttu helteeseenkin 😅))

      Enpä tällä kertaa kahvista välitä, vaan mustaviinimarjamehu virkistää nyt paremmin.

      Ilosta illanviettoa kaikille!

      • Anonyymi

        Tervehdys naapuri!

        Olen tarkasti katsonut sauvakävelijöitä kauppareisullani, (en miehiä) mutta ei olla vielä törmätty. Sauvoiletko vielä? :)

        terv. marke (se naapuri)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervehdys naapuri!

        Olen tarkasti katsonut sauvakävelijöitä kauppareisullani, (en miehiä) mutta ei olla vielä törmätty. Sauvoiletko vielä? :)

        terv. marke (se naapuri)

        Sateinen aamu ja lisää sadetta on luvattu, myös viilenevää, no ainahan se niin menee, sateen jälkeen pouta ja aurinko.
        Katselin sääkarttoja ei niin hyvää luvattu, mutta kyllä se kesä kuitenkin on jo nurkan takana.
        Kasvu on edennyt kuitenkin jo pitkälle, kohta uusi vasta saunaan voidaan tehdä, niin ketkä voivat.
        Vastan ihanan tuoksun voin aistia, kun siitä jutustelen.

        Minulla on parvikkeella rullaverhot, voin ne vetää lasien eteen, kun aurinko täysillä porottaa
        ja se paistaakin kuumana keskipäivän aikaan, puistikon puut myös varjoja luovat.
        Joskus rajoittaa jopa siellä istumista, hiki tulee vaikka vaan istuen.

        Minulla toinen rokotus ensi viikolla, siitä viisi päivää ja maskin voisi heittää, mutta vara ei venettä kaada, kauppaan menen sittenkin maski naamalla.
        Koirankin turkin poista helpottaa kuumuudelta sitäkin, kaikilta ei tuota trimmausta tehdä, kai lähinnä villakoirilta.

        Olihan ne leikit lapsuuden aikoihin mielikuvitus rikkaita, ei ollut mitään tai ainakaan paljon leluja millä leikkiä, itse piti aineisto keksiä ja keksittiinhän sitä;)
        Toinen puutos oli karamellit, muistan kun tätini lähetti käärössä olevia karkkeja, en tiennyt nimeä, joten pyysin nyyttipaperia äidiltä.
        Tänä päivänä ei osata arvostaa kaikkea sitä mitä on mahdollista saada ja kertoenkin nuorten on vaikea samaistua sen ajan tarjolla oleviin.
        Historiaa ovat, mutta olisi hyvä välillä niistäkin kertoilla.

        Mak-Ris kokenut kauhistuksen kampaajalla käynnistä, no pesun jälkeen kun kierrät rullat tai miten nyt yleensä teetkin, on kampaus onnistuneen näköinen.
        Permanentti toivottavasti kuitenkin hyvin onnistui ja kestää sopivan ajan.
        Nuo kielivaikeudet kohtaa ehkä useammin siellä Etelä-Suomessa mitä täällä meillä.
        Lääkäritkin on niin kauan olleet meillä, että suomea puhuvat.
        Hiuksista puheen ollen, minulla hiusta lähtee kovasti, vaikka olen biotiiniä napsinut, kynnet kasvaa, mutta tukkaan ei apua ole ollut.
        Harmaatakin on, mutta minusta siitä ei haittaa ole, saahan se ikä näkyä hiuksissakin.
        Olihan se aika jolloin hiusten väri muuttui minullakin, mutta nyt ei innosta, kaikki luonnolliset puutteet saa näkyä;)

        Miaelina noita hyvää mieltä tuottavia lausumia muistaa laittaa, onhan niitä minullakin kirja josta voin lukea, jos tarvetta tulee.

        Näinkö harhoja, mutta aivan kuin pääskyset liitelisivät tuolla kauempana, no pitää ruveta seuraamaan valehteleeko silmäni, ei mahdoton kuitenkaan.
        Sateista päivää, ei anneta sen harmia lykätä, vettä luonto kaipaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervehdys naapuri!

        Olen tarkasti katsonut sauvakävelijöitä kauppareisullani, (en miehiä) mutta ei olla vielä törmätty. Sauvoiletko vielä? :)

        terv. marke (se naapuri)

        Kiitos terveisistä marke-naapuri!

        Kauppa-asioilla en juuri liiku, kun tilaan kotiinkuljetuksella ruokaostokseni!

        En käytä sauvoja enään, muutenkin keuhkokuume vei voimat moneksi viikoksi. Parvekettani olen " sisustanut" kukilla viherkasveilla ja romanttisilla tuolella. Monet yrtit, salaatit viihtyy pienoiskasvihuoneessa.
        Väsyin kyllä eilisen jälkeen, mutta nyt on päivä ollut rauhallinen.
        Huomenna aamupäivällä on taas keittiöpuuhat edessä, ruoka-annoksia pakastimeen aion tehdä.

        Illan rauhaa toivottelen 😊))


    • Maailmassa on on monta ihmeellistä asiaa, sanoo joku. Minustakin.
      Esimerkiksi, nyt kun ollaan oltu niin onnellisia lämpimästä kesän alusta, niin huvitti, kun luin kaukaisessa maassa elelevän ihmisen blogista, että hän oli käynyt eräänä vuonna Suomessa. Kaunis maa, mutta ilma viileä: 80 Fahrenheittia. Katsoin laskurista, lähes 27 C, mikäli ymmärsin oikein kertoimen. Oikaiskaa, jos käsitin väärin.
      Viileä mikä viileä. Katselin tosi-tv.ohjelmaa, missä perhe uurasti muutossa ja kantoi tavaroita autoon. Meikäisiltä olisi varmasti jäänyt homma kesken, kun kävi jossakin kohtaa ilmi, että lämpöä oli yli 33 C. Kyllä viileäverinen suomalainen olisi tikahtunut.
      Lämpimän jakson jälkeen on taas sää kuten pitääkin, sateinen ja 12:ssa plusasteessa. Tähän suomalainen ihan mielellään tyytyy, antaa kasvien kasvaa ja nauttii vihreydestä. Ei korvennu nurmikko. Villatakki päälle, jos uskaltautuu ulkoilmaan.
      Päivän ohjelmassa ei ole mitään kerrottavaa. Voikaa hyvin ja iloitkaa kauniista suvesta. Pian se on parhaimmillaan.

      • Tämä kertomus on totta:
        kolumbialaisten ystäviemme vanhemmat kävivät tervehtimässä heitä ensimmäistä kertaa Ruotsissa. He pitivät kovasti kaikesta täällä mutta ihmettelivät että miten kukaan jaksaa asua täällä kun tämä talvi on niin ankara. Tämä tapahtui heinäkuussa :)


      • Paloma01 kirjoitti:

        Tämä kertomus on totta:
        kolumbialaisten ystäviemme vanhemmat kävivät tervehtimässä heitä ensimmäistä kertaa Ruotsissa. He pitivät kovasti kaikesta täällä mutta ihmettelivät että miten kukaan jaksaa asua täällä kun tämä talvi on niin ankara. Tämä tapahtui heinäkuussa :)

        Hyvää alkavaa perjantaipäivää ja viikonloppua, sateisena alkaa, lämpöä 13 astetta.
        Olen onnistunut lenkkieni suhteen, aina sade tullut kotiin päästyäni, miten tänään käy, no enhän sokerista ole;)
        Olen oikein ylpeä saavutuksistani, sitkeästi olen jaksanut lähteä, vaikka ei kovin vauhdikasta menoa olekaan, silti olen jaksanut saman matkan kulkea.
        Tuo ylpeys herättää sanana ja kai tunteenakin ajatuksia, olen joskus törmännyt kertoessani lasteni elämästä jollekin ja heiltä tullut ilmaisu saat olla ylpeä heistä.
        Miten voisin ylpeillä, kun en mitenkään ole edesauttanut heidän toimiaan, ihan itse ovat olonsa kohtalaisiksi saaneet, minulla vaan ihmettelijänsija.
        Hyvilläni tietysti olen, kukapa vanhempi ei sitä olisi, jos suht mukavasti lapsilla menee.
        Onhan tietenkin harmejakin matkalle sattunut, mutta nehän on tehty voitettavaksi.

        Tuo sää antaa monenlaista pohdintaa, se mikä minulle on kuuma, toiset takkia päälle laittaa, verenkiertoko noita viluisuuksia aikaan saa.
        Talon lämpötilastakin ollaan erimielisiä, minulla kuuma ja joillakin lämmön lisäystä kaivataan.
        Säätila varmaan on jostakin Thaimaasta ja Espanjasta tulevalle kylmä, minä en heidän lämmössään meinaa jaksaa, vähän on kokemuksia, mutta oikealla uskon, että liian kuuma oleilla, saati työtä tehdä.
        Minulle on oikein sopiva tämä kotimaamme ilmanala, on vaihtelua, pakkasesta helteeseen ja hyvin kestän vaikka ei aina niin sopivaltakaan tunnu.
        Perin suomalainen olen tässäkin tapauksessa. en koskaan ole itseäni liialti hellinyt, tyydyn olevaan.

        Lehteä lukiessa tuli ikääntyneen viihtyvyys eteen ja siellä pohdittiin juurikin näitä arvoja joita olemme täälläkin pohtineet, siis miten tärkeä on aivoille tämä viestittely keskustellen toisten kanssa.
        Iloja jakaen, surutkin paremmin kestää näin siellä todettiin, no mehän sen tiedämmekin;)
        Hyvin pienistä asioista kertyy se mieliala, joka elämän mielekkäänä pitää.
        Lepoa ja liikuntaa kaikkea pienissä määrin, voimiensa mukaan käsitöitä ja lukemista, nykyään äänikirjoja kuunnellen, maistuvaa ruokaa ja joskus hyvää seuraakin.
        Nykyään tämän koronan raivotessa on varmaan opittu yksinkin olemaan, nauttimaan hiljaisuudesta ja luonnon seurannasta, nämä kaikki kerrottiin hyväksi olevan jaksamiselle.
        Liika ei pidä ahnehtia harrastuksiakaan, näin pian kohtaa stressimielialan, jos tunnet kaipaavasi jotakin, anna mielikuvituksen lentää, aina jotain kivaa tekemistä löytyy, pohtikaamme mikä meille on parasta, lehdessä kehotus itsetutkisteluun. ehkä se kannattaisi.

        Olen saanut melko kivasti päiväni täyttymään, illalla olen valmis nukkumaan jo kello 22.00, 7-8 tuntia unta (ja unia) taas uusi päivä alkuun uusin innoin, näin nykyisin, tulevaa ei tiedä.
        Toivon teille kaikille mukavaa päivää, iloitaan pienistäkin asioista, siinä se onnistumisen tunne kasvaa.


      • SkillaN kirjoitti:

        Hyvää alkavaa perjantaipäivää ja viikonloppua, sateisena alkaa, lämpöä 13 astetta.
        Olen onnistunut lenkkieni suhteen, aina sade tullut kotiin päästyäni, miten tänään käy, no enhän sokerista ole;)
        Olen oikein ylpeä saavutuksistani, sitkeästi olen jaksanut lähteä, vaikka ei kovin vauhdikasta menoa olekaan, silti olen jaksanut saman matkan kulkea.
        Tuo ylpeys herättää sanana ja kai tunteenakin ajatuksia, olen joskus törmännyt kertoessani lasteni elämästä jollekin ja heiltä tullut ilmaisu saat olla ylpeä heistä.
        Miten voisin ylpeillä, kun en mitenkään ole edesauttanut heidän toimiaan, ihan itse ovat olonsa kohtalaisiksi saaneet, minulla vaan ihmettelijänsija.
        Hyvilläni tietysti olen, kukapa vanhempi ei sitä olisi, jos suht mukavasti lapsilla menee.
        Onhan tietenkin harmejakin matkalle sattunut, mutta nehän on tehty voitettavaksi.

        Tuo sää antaa monenlaista pohdintaa, se mikä minulle on kuuma, toiset takkia päälle laittaa, verenkiertoko noita viluisuuksia aikaan saa.
        Talon lämpötilastakin ollaan erimielisiä, minulla kuuma ja joillakin lämmön lisäystä kaivataan.
        Säätila varmaan on jostakin Thaimaasta ja Espanjasta tulevalle kylmä, minä en heidän lämmössään meinaa jaksaa, vähän on kokemuksia, mutta oikealla uskon, että liian kuuma oleilla, saati työtä tehdä.
        Minulle on oikein sopiva tämä kotimaamme ilmanala, on vaihtelua, pakkasesta helteeseen ja hyvin kestän vaikka ei aina niin sopivaltakaan tunnu.
        Perin suomalainen olen tässäkin tapauksessa. en koskaan ole itseäni liialti hellinyt, tyydyn olevaan.

        Lehteä lukiessa tuli ikääntyneen viihtyvyys eteen ja siellä pohdittiin juurikin näitä arvoja joita olemme täälläkin pohtineet, siis miten tärkeä on aivoille tämä viestittely keskustellen toisten kanssa.
        Iloja jakaen, surutkin paremmin kestää näin siellä todettiin, no mehän sen tiedämmekin;)
        Hyvin pienistä asioista kertyy se mieliala, joka elämän mielekkäänä pitää.
        Lepoa ja liikuntaa kaikkea pienissä määrin, voimiensa mukaan käsitöitä ja lukemista, nykyään äänikirjoja kuunnellen, maistuvaa ruokaa ja joskus hyvää seuraakin.
        Nykyään tämän koronan raivotessa on varmaan opittu yksinkin olemaan, nauttimaan hiljaisuudesta ja luonnon seurannasta, nämä kaikki kerrottiin hyväksi olevan jaksamiselle.
        Liika ei pidä ahnehtia harrastuksiakaan, näin pian kohtaa stressimielialan, jos tunnet kaipaavasi jotakin, anna mielikuvituksen lentää, aina jotain kivaa tekemistä löytyy, pohtikaamme mikä meille on parasta, lehdessä kehotus itsetutkisteluun. ehkä se kannattaisi.

        Olen saanut melko kivasti päiväni täyttymään, illalla olen valmis nukkumaan jo kello 22.00, 7-8 tuntia unta (ja unia) taas uusi päivä alkuun uusin innoin, näin nykyisin, tulevaa ei tiedä.
        Toivon teille kaikille mukavaa päivää, iloitaan pienistäkin asioista, siinä se onnistumisen tunne kasvaa.

        Yöllä alkoi sataa. Kuulosti kodikkaalta ja kesäiseltä sateen ropina. Tuskittelin unissani vain sitä, että en muistanut, oliko pihaan jäänyt jotain sellaista, joka kärsii sateesta. Yksi polkupyörä sillä on, ei kerta kaikkiaan ole sille kuivaa paikkaa. Varastoni on nin pieni, etten saa pyörää sinne survottua.
        Eikä sillä edes kukaan aja.
        Illalla kärsin Euroviisusemifinaalin nro 2. Samaa pötköä kaikki, vain Tanska erottui joukosta. Hoilasi siellä Suomenkin porukka. Ihmettelin, onko heidän musiikkinsa tosiaan jotain rokkenrollia. Ei minusta siltä kuulostanut, kun olen Rolling Stonesin kannattaja.
        Lauantaina on sitten finaali.
        Ohi suun meni BB-talon finaali En mokomaa muistanut ollenkaan. Voittajaa en edes erota muista ihmisistä, joku painivalmentaja kuulemma. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on innostua tv:n annista.
        Israelin ja Hamasin tulitauko on kuulemma saatu aikaan. Johan tässä on yli viikon ajan saanut kuulla, kuinka paljon turhia kuolemia ja tuhoja on taas saatu aikaan rauhan nimissä. Nämä osapuolet eivät sentään vedä jumaliaan mukaan taisteluihinsa, kuten jossain muualla jatkuvasti tehdään. Terroria jumalan kunniaksi.
        Seurasin myös Sanna Marinin haastattelutuntia. Mukavasti on luvassa tukea ja turvaa, kunhan nyt oikein äänestetään. Odotin kaiken aikaa, että olisin kuullut, mistä otetaan varat kaiken hyvän kustantamiseen, mutta se oli niin sivuseikka, ettei tullut puheeksi. Ketäpä se oikeasti kiinnostaakaan. Nykyisinhän rahat saa automaatista ihan helpolla.
        Hyvää päivänjatkoa!


      • SkillaN kirjoitti:

        Hyvää alkavaa perjantaipäivää ja viikonloppua, sateisena alkaa, lämpöä 13 astetta.
        Olen onnistunut lenkkieni suhteen, aina sade tullut kotiin päästyäni, miten tänään käy, no enhän sokerista ole;)
        Olen oikein ylpeä saavutuksistani, sitkeästi olen jaksanut lähteä, vaikka ei kovin vauhdikasta menoa olekaan, silti olen jaksanut saman matkan kulkea.
        Tuo ylpeys herättää sanana ja kai tunteenakin ajatuksia, olen joskus törmännyt kertoessani lasteni elämästä jollekin ja heiltä tullut ilmaisu saat olla ylpeä heistä.
        Miten voisin ylpeillä, kun en mitenkään ole edesauttanut heidän toimiaan, ihan itse ovat olonsa kohtalaisiksi saaneet, minulla vaan ihmettelijänsija.
        Hyvilläni tietysti olen, kukapa vanhempi ei sitä olisi, jos suht mukavasti lapsilla menee.
        Onhan tietenkin harmejakin matkalle sattunut, mutta nehän on tehty voitettavaksi.

        Tuo sää antaa monenlaista pohdintaa, se mikä minulle on kuuma, toiset takkia päälle laittaa, verenkiertoko noita viluisuuksia aikaan saa.
        Talon lämpötilastakin ollaan erimielisiä, minulla kuuma ja joillakin lämmön lisäystä kaivataan.
        Säätila varmaan on jostakin Thaimaasta ja Espanjasta tulevalle kylmä, minä en heidän lämmössään meinaa jaksaa, vähän on kokemuksia, mutta oikealla uskon, että liian kuuma oleilla, saati työtä tehdä.
        Minulle on oikein sopiva tämä kotimaamme ilmanala, on vaihtelua, pakkasesta helteeseen ja hyvin kestän vaikka ei aina niin sopivaltakaan tunnu.
        Perin suomalainen olen tässäkin tapauksessa. en koskaan ole itseäni liialti hellinyt, tyydyn olevaan.

        Lehteä lukiessa tuli ikääntyneen viihtyvyys eteen ja siellä pohdittiin juurikin näitä arvoja joita olemme täälläkin pohtineet, siis miten tärkeä on aivoille tämä viestittely keskustellen toisten kanssa.
        Iloja jakaen, surutkin paremmin kestää näin siellä todettiin, no mehän sen tiedämmekin;)
        Hyvin pienistä asioista kertyy se mieliala, joka elämän mielekkäänä pitää.
        Lepoa ja liikuntaa kaikkea pienissä määrin, voimiensa mukaan käsitöitä ja lukemista, nykyään äänikirjoja kuunnellen, maistuvaa ruokaa ja joskus hyvää seuraakin.
        Nykyään tämän koronan raivotessa on varmaan opittu yksinkin olemaan, nauttimaan hiljaisuudesta ja luonnon seurannasta, nämä kaikki kerrottiin hyväksi olevan jaksamiselle.
        Liika ei pidä ahnehtia harrastuksiakaan, näin pian kohtaa stressimielialan, jos tunnet kaipaavasi jotakin, anna mielikuvituksen lentää, aina jotain kivaa tekemistä löytyy, pohtikaamme mikä meille on parasta, lehdessä kehotus itsetutkisteluun. ehkä se kannattaisi.

        Olen saanut melko kivasti päiväni täyttymään, illalla olen valmis nukkumaan jo kello 22.00, 7-8 tuntia unta (ja unia) taas uusi päivä alkuun uusin innoin, näin nykyisin, tulevaa ei tiedä.
        Toivon teille kaikille mukavaa päivää, iloitaan pienistäkin asioista, siinä se onnistumisen tunne kasvaa.

        Naapuri kehui aamulla postilaatikolla tavatessa, miten hän on ihaillut siinä tovin puutarhaani ja että saisin olla ylpeä siitä. Satojen myöhäisten narsissien ja tulppaanien väri-iloa ja luumupuiden kukinnan valkeaa kuohua, ruohokin vastaleikattuna tasaista, eilen leikattu ruoho on juuri nyt jopa voikukaton. Jo iltapäivällä ensimmäiset ilkikuriset keltaiset mykeröt alkavat nousta, mutta eihän kauneuden tarvitse ollakaan säntillistä, ja luonnolle on annettava aina mahdollisuus : sormustinkukat ja akileijatkin siirtyvät paikasta toiseen vaihtaen väriään. Minulla on Fiskarsin voikukkarauta, mutta kyllä ruohonleikkuri on kätevämpi pitämään nurmen rikkakasvit aisoissa. Perennapenkit ovat niin täynnä eri aikaan kukkivia kasveja, ettei niihin juuri rikkaruohoja oikeastaan edes mahdu. Sateen jäljiltä kaikki on nyt vastapestyn raikasta ja kirkasta. Koen puutarhan paljolti olevan omaa aikaansaannostani, voin toki olla siitä hiukan ylpeäkin, turhaan sitä vähättelenkään. En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi jotkut juhlien emännät vähättelevät tarjoomuksiaan ja kattauksiaan, kun ovat paljon vaivaa nähneet , että kaikki olisi maistuvaa, kaunista ja vieraat tuntisivat olevansa tervetulleita. Miksei osata ottaa kiitosta vastaan, ei vaatimattomuus joka tilanteessa kaunista.

        Jälikasvun suhteen on tietysti varovaisempi käyttäessään sanaa ylpeä. Lastenlapsista on ehkä helpompi kertoa ylpeydelläkin, he kun eivät ole "omatekemiä", kasvatusvastuu on ollut seuraavalla sukupolvella. Olen jälkikasvustani onnellinen, iloitsen heidän menestyksestään, he ovat tärkeitä ja arvokkaita, ja se myös on heille aina osoitettu. Ei pitäisi vertailla muihin, vaan kannustaa tekemään parhaansa ja siinä onnistumisesta voi tuntea tyytyväisyyttä ja ansaittua ylpeyttä. Terve omanarvontunto ei ole kerskailua eikä ylenkatseellisuutta.

        Joskus viitataan runon sanoihin : kell´onni on, se onnen kätkeköön, mutta luulen että se tuo on runoilijan synkän vaiheen tilitystä, elämänpettymystä.
        Pian on kevään valmistujaisjuhlien aika. Meillä juhlittavana ylioppilaaksi päässyt tyttärenpoika, kesäkuussa armeijaan lähtevä komea pitkä nuorukainen, josta saavat hänen vanhempansa ja me isovanhemmat olla onnellisia, ylpeitäkin, suotta näitä nuoriamme ei sanota isänmaan toivoiksi.

        Viilehkössä ja epävakaassa säässä suvivirren kesää odotellaan. Terveyttä!


    • Huomentapäivää. SkillaN ja Ramoona pohtivat ylpeyttä. Minunkin korvaani on aina särähtänyt, kun joku sanoo olevansa ylpeä lapsistaaan tai itsestään..))
      Minulle tulee siitä mielikuva, että ollaan täällä kilpailemassa, ottamassa mittaa toisistamme, vaikka niin ei tietenkään tarvitse olla.
      Tuota vastaanottamista olen kyllä mielestäni oppinut vuosien varrella. Eli jos joku kehuu tai rohkaisee, en ota sitä mainipulointina (!) vaan ihan hyväntahdon eleenä toiselta.
      Sensijaan, tässä uudessa tilanteessa - jalkapuolena - minun on edelleen vaikea pyytää ja vastaanottaa apua muilta. Onko se sitä "vahvuuteen sairastumista" (Hellsten) vai ihan meidän tyttölasten kasvatusilmapiirin sanelemaa "ei saa olla vaivaksi"- asennetta ?

      Monesti olen minäkin miettinyt, että Ramoonan puutarha on varmasti nähtävyys ohi kulkeville, antaa "ilmaista iloa" myös heille..)) Ja hänen jakamansa kasvitietous palvelee meitä kaikkia...

      Itse joudun tyytymään "vähään" pihankin osalta. Pihakukat sain sentään hankittua ja istutettua, yrttejä tuskin kylvän tänä kesänä. Jostain syystä jänöt ovat mieltyneet meidän pihaan ja ne kyllä tekevät selvää yrteistäni - jos entiset merkit pitävät paikkansa. No, luonnossa riittää kauneutta sellaisenaan ja luonnontilainen pihapiiri taitaa olla myös arvossaan, ötököiden kotina. Tosin taas on ilmestynyt karkotettava vieraslaji, espanjansiruetana, hävitystalkoot ovat menossa täällä.

      SkillaN pohti myös tämän meidän kirjoittelun merkitystä. Myös/ainakin minulle se on antanut paljon, ollut suurena apuna kun olen joutunut isojen elämänmuutosten keskelle, asumaan "pääsääntöisesti yksin" ja työstämään ja hyväksymään omaa vanhenemistani ja sen tuomia uusia elämänratkaisuja. Muiden rakentavat asenteet ja elämänläheiset kirjoitukset ovat toimineet kannustavana esimerkkinä siitä, että elämästä voi edelleen löytää iloa ja merkitystä.
      Tokihan niitä tulee pohdittua ystävienkin kesken, mutta kun korona on estänyt perinteiset tapaamiset on kai joutunut virittymään toisin, hiljaisuuden keskelle ja silloin kirjoittelu on kasvattanut merkitystään, ainakin omalla kohdallani.

      Sateinen päivä tulossa - vai menossa ? - taas..))
      Hyvää perjantaipäivää kaikille,
      demeter1

      • Tuo Raomonan kyky ilmaista,...maalata sanoillaan, on loihtinut puutarhanäkymiä minullekin, ihana
        taito ilahduttaa monia!

        Onhan tämä kirjoittaminen itseilmaisua parhaimmillaan, eihän meidän tarvitse kilpailla siinä. Riittää kun saa kertoa päivistään, iloista ja huolistaankin. Juuri pahoittelin laps. ystävälleni, ettei hän aikanaan opetellut tietokoneen käyttöä, vaikka oli tuomarimiehensä sihteeri.

        Nyt soittelee jatkuvasti ja kutsuu kylään turhautuneena, enhän minä yhtenään tarvitse seuraa, riittää nämä omatkin työt ja harrastukset.
        Ens'viikolla ehkä tapaamme Hesassa, se saa riittää!

        Ruuanlaittohan minulla on meneillään, tilliliha kiehuu hellalla, lohi graavattuna jääkaapissa. Mansikkakiisseli olis tekeillä, lastenlapsi saattaa käväistä viikoloppuna.
        Voi, että nautiskelin aamulla sängyssä sateen ropistessa ikkunalaudalle! Oli ihanaa kuvitella olevansa ulkona kylmässä sateessa, ja käärityä nauttien lämpimään peittoonsa 😊))

        Nyt pitänee siistiä keittiö jo, kuka lie sotkenutkin sipulinkuoria ja tillinsilppua siellä?
        Leppoisaa viikonloppua kaikille osallistujille toivotellen!


      • Anonyymi

        Miaelina tässä:

        Hyviä kirjoittajia on, kiitän lämpimästi teitä kaikkia, tämäkin on noiden pitkien puheluiden ohella sitä niin kaipaamaani ajatusten vaihtoa, mitä hyvällä säällä myös ulkona talon asukkaiden kanssa mieluusti harrastamme.

        Poikkeuksellinen aika on ollut jo yli vuoden, sen vaihtumista normaaliksi olemme koko ajan odottaneet, mutta toistaiseksi turhaan. Rokotusten saanti varmaan lopettaa covid-19-taudin lopulta. Sitä yhdessä toivomme.

        Abiturientti-luokka on tänä vuonna kokenut kaikkien abi-luokkaan kuuluvien hauskojen tilaisuuksien poiskarsimisen koulunkäynnistään, - ja mukaan lukien myös juuri koulussa käymisen, etäopetuksessa kotioloissa on koeviikkoja suoritettu ja koetettu selvitä.

        - Viime vuonnakin oli jo jotain muutoksa, silloin kirjoittanut siskoni tyttären poika haki heti todistuksen saatuaan yliopisoon, ja hänet hyväksyttiin pelkän todistuksen perusteella. Nyt on tyttäreni perheen poika ja poikani perheessä samoin poika kirjoittaneet, hyvin menivät kuitenkin kaikesta huolimatta heilläkin kirjoitukset. Kaksi pitkäksi kasvanutta lastenlasta, -
        kylläpä aika kuluukin nopeasti!

        Voidaan hyvin ja nautitaan keväisestä perjantaista, sadevettä kasvit tarvitsevatkin!
        Hei taas!


      • Anonyymi

        Eihän täällä nyt kukaan


    • Nytpä ehdin tännekin, kun pirtit hiljeni.
      Sateista ollut pari vuorokautta, pieniä taukoja pitäen.
      Kasveista näkyy olevan juttua ollut. Kohta saa saunavihdan. Uusia kukkia putkahtelee tämän tästä, käenrieska, metsäorvokki, matara nyt viimeksi. Tuomenkin huomasin olevan kukassa eilen.
      Itselläni on joku Valittujen palojen kasvikirja ja myös Piipon kirja. Nuorempana luin tuon Vogelin, mikä täälläkin mainittu.
      Ulkona kulkiessa tulee kyllä napsittua suuhun yhtä sun toista. Maitohorsman nuren lehdet ovat hyvää salaatinainesta.
      Pieni onnettomuuskin oli tässä syntyä.
      Poika oli koiran kanssa lähdössä alamökille. Koira makasi lattialla, poika kutsui koiraa ovelta.
      Satuin vilkaisemaan koiran suuntaan, olin keittiössä. Näin, että koiran tassu on TV:n johdon takana. Hihkaisin ja syöksyin pelastamaan kaatuvaa telkkaria, poika syöksyi pysäyttämään koiraa.
      Toinenkin TV liikahti , ovat välikappaleellaa yhdistetty samaan antenniin.
      Sai TV juuri kiinni, ennenkuin putosi. Kolme kynttä katkesi siinä rytäkässä, yksi sormenpää on kipeä vielä.
      Onhan noita puh.joht. tenttejä tullut katsottua. Noh, yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, niinhän se menee politiikka.
      Yhtä ja toista hommaakin olisi, vaan pitänee ootella, että sade taukoaa.
      Saunasta päin tuli 16 päivä pyörähdettyä järvessäkin. Muut eivät uskaltaneet.
      Kuormalavojen alle oli käärmeet tehneet pesän. Kuormalavakasa purettiin ja pesä hävitettiin. Oli pakko, kun eläimiä ja lapsia liikkuu ulkona.
      Ei noita ole sen jälkeen näkynyt.
      Tuossa juuri P.Pouta kertoi, pitkäaikaisennusteesta, että epävakaistakin jatkossa.
      Leppoisaa illanjatkoa itse kullekin.

      • Helluntainaattoa ystävät, sää ei meitä helli, mutta tuuli on voimakas, tiedä vaikka auringon esiin kaivaa;)
        Harmaa taivas ja lätäköiden pintaan tippuvat vesipisarat meinaa alakulon pintaan nostaa, mutta eipä huolita, helluntaiheilan etsintään, he joilla siihen on mahdollisuuksia, minä en etsi en helluntaina, en juhannuksena.
        Kohtalon annan toimia, jos niin on tarkoitettu, että minullekin vielä heila löytyisi, en vastaan panisi;)
        Leikki sijansa saakoon;)

        Oikein käärmeiden pesä Eliaana, minä en varmaan uskaltaisi pihalla enää liikkua ollenkaan, harvoin olen nähnytkään moista eläintä elävänä, mutta vieläkin harvemmin haluaisinkaan, inho niin vahva että puistattaa.
        Järveen ehkä uskaltaisin minä myös, jos tilaisuus tulisi.
        Onneksi ehdit telkkarin putoamisen estämään, olisi aika iso lovi budjettiin tullut.

        Harmi todella näille uusille onnistuneille, kun juhlinta rajoittuu, mutta varmaan onnen tunne kuitenkin, kun asiassa näin pitkälle päästy, onnea vaan Miaelina sinulle myös lastenlapsien onnistumisesta, kai sitä jotenkin juhlittekin.

        Minullakin on tuttava joka jopa ylpeillen kertoo, että hän vain pankkiasiat tietokoneella hoitaa, harmi, niin paljon muuta pystyisi kokemaan, mutta hänelle jotenkin pahasta nämä koneet.
        Olenhan yrittänyt kertoa niistä mahdollisuuksista mitä itse osaan, mutta kai hän pitää tietokonetta pahuudenhenkenä.
        No jääköön niin paljosta vaille, tosin eihän kaikki todella pelkkää hyvää täällä ole, mutta valiten voi sisältöä eloonsa saada.

        Demeter kertoi jäniksien tykkäävän pihastaan, aivan kuin näytiksi rusakko naapurin tontilla loikki, ihan kai tuli minulle kertomaan, että on meitä täälläkin;)
        Olenko niin vaatimaton luonteeltani, että en oikein ainakaan isommassa sakissa tykkää suoraa kehuntaa, harvoin sitä kohdalle sattuukaan, mutta kiusaantuneeksi tunnen itseni.
        Täällä ketjussakaan ei oikein ylistäviä lausuntoja auta sanoa, aina joku sen nuolemiseksi/ mielistelyksi kokee.
        Vaisusti olen ilmaissut ne kehumiset juuri tästä syystä, mutta sen minkä kehumiseksi joku uskoo, tulee puoleltani vipittömin mielin annettuna.
        Vertailu toisiin on myös rasite josta olen kärsinyt aina ja koen itseni osaamattomaksi osaavien rinnalla, huono itsetunto joku sanoo, voi sitä ollakin.
        Rehellisesti kuitenkin vertailuja teen ja totuus on alakynnessä olen vertailtaviin.
        Olen kyllä opetellut hyväksymään tämän oman minäni ja se on huomattavasti tehnyt elämästä nautittavampaa, teen mitä osaan ja miten osaan ja siihen tämä yksin oleminen antaa mahdollisuuden.
        Ihastelen kovasti ihmisten taitoja ja haluaisin samaistua, mutta tyydyn olevaan ja elämä sujuu.

        Ramoonan taitoja elävästi kertomiseen olen jo niin monta kertaa ihastuksen sanan antanut, että toistan vain itseäni, totta kuitenkin se on, että nautittavaa kerrontasi on;)
        Ehkä tuo kiitoksen vastaanottaminen on taitolaji, useinkin se on sanahelinää ja uskottavuus riippuu sanojasta.
        Kun siten omat ajatukset kuitenkin ovat sitä, että "kunpahan nyt vaan sanot", tarkoitus lienee jotain muuta, paljo kiittely turhasta on kaiketi tämän ajatuksen uskottavuuden vienyt.
        Tunnen ihmisiä joilla tapana kiittää ja kehua joka asiaa ja se kuolettaa sen aidon kiitoksen.
        Olen opetellut ja oppinutkin aidon kiitoksen vastaanottamaan ja arvostan sitä mielessäni.
        Onneksi täällä Noja-tuolissa harvemmin kiitosta tulee ja näin ollen sen aitona osaa vastaanottaa, uskon näin;) Sekavaa selittelyä;)
        Onnea myös iso-vanhemmille uuden ylioppilaan valmistumisesta ja onnea hänelle myös armeijajaksoon.

        Mak-Ris euroviisuista kerroit, en katsonut, en edes tiennyt kuka sinne menee, nykymeininki ei jaksa kiinnostaa
        Eihän automaatteja enää monta olekaan mistä rahaa nostaa, meiltäkin poistunut jo monta, kaupankassat toimivat pankkiasioissa..
        Maanantai iltana on elokuva, joka pitäisi muistaa katsoa, "Kerro jotain hyvää" on vaan kymmenen aikoihin jaksaako sitä valvoa sinne asti
        Mainos lupaa jotain syvempää ajateltavaa.

        Mutta nyt lopetan kiittelyn ja sen arvostuksen, kiitetään jos aihetta ilmaantuu, omalla kohdallani tarkoitan mitä sanon;)
        Nyt suuremmat pölyt nurkista putsaamaan ja sitä kohtalon tuomaa Helluntaiheilaa odottamaan;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Helluntainaattoa ystävät, sää ei meitä helli, mutta tuuli on voimakas, tiedä vaikka auringon esiin kaivaa;)
        Harmaa taivas ja lätäköiden pintaan tippuvat vesipisarat meinaa alakulon pintaan nostaa, mutta eipä huolita, helluntaiheilan etsintään, he joilla siihen on mahdollisuuksia, minä en etsi en helluntaina, en juhannuksena.
        Kohtalon annan toimia, jos niin on tarkoitettu, että minullekin vielä heila löytyisi, en vastaan panisi;)
        Leikki sijansa saakoon;)

        Oikein käärmeiden pesä Eliaana, minä en varmaan uskaltaisi pihalla enää liikkua ollenkaan, harvoin olen nähnytkään moista eläintä elävänä, mutta vieläkin harvemmin haluaisinkaan, inho niin vahva että puistattaa.
        Järveen ehkä uskaltaisin minä myös, jos tilaisuus tulisi.
        Onneksi ehdit telkkarin putoamisen estämään, olisi aika iso lovi budjettiin tullut.

        Harmi todella näille uusille onnistuneille, kun juhlinta rajoittuu, mutta varmaan onnen tunne kuitenkin, kun asiassa näin pitkälle päästy, onnea vaan Miaelina sinulle myös lastenlapsien onnistumisesta, kai sitä jotenkin juhlittekin.

        Minullakin on tuttava joka jopa ylpeillen kertoo, että hän vain pankkiasiat tietokoneella hoitaa, harmi, niin paljon muuta pystyisi kokemaan, mutta hänelle jotenkin pahasta nämä koneet.
        Olenhan yrittänyt kertoa niistä mahdollisuuksista mitä itse osaan, mutta kai hän pitää tietokonetta pahuudenhenkenä.
        No jääköön niin paljosta vaille, tosin eihän kaikki todella pelkkää hyvää täällä ole, mutta valiten voi sisältöä eloonsa saada.

        Demeter kertoi jäniksien tykkäävän pihastaan, aivan kuin näytiksi rusakko naapurin tontilla loikki, ihan kai tuli minulle kertomaan, että on meitä täälläkin;)
        Olenko niin vaatimaton luonteeltani, että en oikein ainakaan isommassa sakissa tykkää suoraa kehuntaa, harvoin sitä kohdalle sattuukaan, mutta kiusaantuneeksi tunnen itseni.
        Täällä ketjussakaan ei oikein ylistäviä lausuntoja auta sanoa, aina joku sen nuolemiseksi/ mielistelyksi kokee.
        Vaisusti olen ilmaissut ne kehumiset juuri tästä syystä, mutta sen minkä kehumiseksi joku uskoo, tulee puoleltani vipittömin mielin annettuna.
        Vertailu toisiin on myös rasite josta olen kärsinyt aina ja koen itseni osaamattomaksi osaavien rinnalla, huono itsetunto joku sanoo, voi sitä ollakin.
        Rehellisesti kuitenkin vertailuja teen ja totuus on alakynnessä olen vertailtaviin.
        Olen kyllä opetellut hyväksymään tämän oman minäni ja se on huomattavasti tehnyt elämästä nautittavampaa, teen mitä osaan ja miten osaan ja siihen tämä yksin oleminen antaa mahdollisuuden.
        Ihastelen kovasti ihmisten taitoja ja haluaisin samaistua, mutta tyydyn olevaan ja elämä sujuu.

        Ramoonan taitoja elävästi kertomiseen olen jo niin monta kertaa ihastuksen sanan antanut, että toistan vain itseäni, totta kuitenkin se on, että nautittavaa kerrontasi on;)
        Ehkä tuo kiitoksen vastaanottaminen on taitolaji, useinkin se on sanahelinää ja uskottavuus riippuu sanojasta.
        Kun siten omat ajatukset kuitenkin ovat sitä, että "kunpahan nyt vaan sanot", tarkoitus lienee jotain muuta, paljo kiittely turhasta on kaiketi tämän ajatuksen uskottavuuden vienyt.
        Tunnen ihmisiä joilla tapana kiittää ja kehua joka asiaa ja se kuolettaa sen aidon kiitoksen.
        Olen opetellut ja oppinutkin aidon kiitoksen vastaanottamaan ja arvostan sitä mielessäni.
        Onneksi täällä Noja-tuolissa harvemmin kiitosta tulee ja näin ollen sen aitona osaa vastaanottaa, uskon näin;) Sekavaa selittelyä;)
        Onnea myös iso-vanhemmille uuden ylioppilaan valmistumisesta ja onnea hänelle myös armeijajaksoon.

        Mak-Ris euroviisuista kerroit, en katsonut, en edes tiennyt kuka sinne menee, nykymeininki ei jaksa kiinnostaa
        Eihän automaatteja enää monta olekaan mistä rahaa nostaa, meiltäkin poistunut jo monta, kaupankassat toimivat pankkiasioissa..
        Maanantai iltana on elokuva, joka pitäisi muistaa katsoa, "Kerro jotain hyvää" on vaan kymmenen aikoihin jaksaako sitä valvoa sinne asti
        Mainos lupaa jotain syvempää ajateltavaa.

        Mutta nyt lopetan kiittelyn ja sen arvostuksen, kiitetään jos aihetta ilmaantuu, omalla kohdallani tarkoitan mitä sanon;)
        Nyt suuremmat pölyt nurkista putsaamaan ja sitä kohtalon tuomaa Helluntaiheilaa odottamaan;)

        Ylioppilaiden juhlat siirtyvät kesäkuun alkuun.
        Sikäli hyvä, että kun allergia-aika on taas minulle aiheuttanut silmien kirvelyä ja korvakipuakin, enkä tiedä oikein hyvää allergialääkettä, johon voisin vaihtaa.

        Onko teillä nojatuolilaisilla hyviä lääke-ehdotuksia Miaelinalle?


    • Anonyymi

      Olen käyttänyt noihin allergiaoireisiin Heinix- nimistä lääkettä.
      Tepsii heti.
      Voi olla muitakin ehkä uudempia ja parempia.
      En paljon niitä käytä, ihan joskus. Pian on pahin siitepälykausi ohi, hyvä!
      Toivon, ettäsitten oireet helpottaa!


      Hyvää vointia kaikille,
      Neeasa

      • Anonyymi

        - Kiitos, Neeasa, joskus tämä palsta tuo hyvän mielen, on kuin ystävä kylässä kävisi!

        Tänään olikin ihan aurinkoinen pyöräilysää, voi nauttia keväästä nuhaoireista huolimatta.

        Heleätä helluntaita meille kaikille!
        toivottaa Miaelina.


    • Pitääpä minunkin tulla piipahtamaan palstalla hyvää mieltä etsimässä. Tänään iski masennus, joka ei tunnu poistuvan niskastani. Tein pientä pihapuuhaa, kun luonto on valtaamassa sen kokonaan ja metsittämässä, ja niin meni voimat, että tuntui, etten pääse sisälle kokonaisena kappaleena.
      Simahdin nojatuoliin ja nukuin hyvät iltapäiväunet. Tv oli auki ja paasasi täyttä päätä, mutta ei se minua häirinnyt.
      Mutta sitten iski turhuuden tunne. Mitä ihmisellä on enää virkaa, jos ei pysty tekemään mitään, kulkee kuin kivirekeä vetäisi, tarvitsee apua kaikessa. Jälkikasvu soitti ja pohtii kesämökin remonttia. Koska olen siellä yksikseni, niin pitää nyt saada ulkopuolinen urakoitsija, pyydetäänkö tarjous. En jaksanut väitellä, ajattelin vain, että luulisi mökin nyt kestävän minun viimeiset vuoteni ilman kohennustakin.
      Naapurit ovat leikanneet nurmikkonsa, minulla vain voikukka kukkii. Poika luvannut ajaa kunhan kerkiää.
      Siivooja kaikeksi onneksi kävi eilen ja sen kamalan muuttoruljanssin jäljet ovat mennyttä aikaa. En todellakaan uskonut, että kotini olisi ikinä enää sama kuin ennen pojan muuttotavaroita, mutta niin vaan olen kaiken onnistunut sijoittamaan omien tavaroitteni joukkoon ja lomaan, että täällä on ihan asuttavan näköistä. Mutta kukat oli pakko hävittää, ne eivät enää mahdu, kun jouduin asettelemaan ikkunanlaudalle pienesineiden rivin. Tämä asunto on siitä kurja, että vain yhdellä ikkunalla on ikkunalauta.

      • Iltaa makriina@

        Minulla on ollut myös pohdiskeleva elämänvaihe. Se alkoi kun hollantilainen  ystävämme kuoli. Aloin miettimään kuinka nopeasti elämä on mennyt, lapsuus, nuoruus, aikuistuminen, keski-ikä, eläköityminen ja nyt vanhuus. Mitä on enää edes odotettavissa. Ystävät poistuvat elämästä, emme enää tapaa, työn teko väsyttää, masentaa. Muutenkin kokonaiskuva tulevaisuudesta pelottaa.

        Koronaepidemian, sotien, rikollisuuden, maapallon luonnon katastrofien, avaruuden uhkien, raha vallan, itsekkyyden, kaiken mielettömyyden keskellä on yritettävä eteenpäin, kysynkin, kannattaako edes toivoa parempaa.

        Mitä tapahtuu nuorillemme, onko heillä tulevaisuutta, huumeiden käyttö lisääntyy ja sen mukana väkivaltainen rikollisuus.

        Istuimme parvekkeella. Kaksi nuorta tyttöä, ehkä 15-16-vuotiaita näppäilivät kännykkää parvekkeemme alla tien risteyksessä. Sininen auto kurvasi tyttöjen eteen, kuulin kun toinen tyttö sanoi, anna sille heti rahat, Auton ikkuna avaantui, käsi ojentui ulos, tyttö otti jotain ja antoi jotain. Auto ajoi pois. Tuskin siinä kiiltokuvia vaihdettiin.

        No, liekö auringon katoamisella, sateella ja kylmyydellä  tekemistä mielentilojen heittelyille. Viikkoni oli fyysisesti raskas ja puuhastellessa on ollut aikaa miettiä. Mökin pihatyöt eivät ole olleet kevyemmästä päästä, mutta keramiinan teko on antanut vaihtelua lapiohommiin.

        Huomenna viimeistelemme rakukurssin työt. Savuntäytteinen Helluntaipäivä edessä.

        Olen fyysisesti väsynyt siksi kai tekstini on mollivoittoinen.

        Huomenna ehkä päivä parempi.


      • Anonyymi

        Tuota sisustustani vielä pohdin, kun osui silmääni ohjelma vanhana piďetystä kodista. Siellä oli sohvapöytäkin 1960-luvulta! 50-luvun mööpeleitä myös. Minusta tuntuu, että tämän palstan kirjoittajat eivät niitä kaikkia edes vanhana pidä. Vai mitä? Mkr.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Iltaa makriina@

        Minulla on ollut myös pohdiskeleva elämänvaihe. Se alkoi kun hollantilainen  ystävämme kuoli. Aloin miettimään kuinka nopeasti elämä on mennyt, lapsuus, nuoruus, aikuistuminen, keski-ikä, eläköityminen ja nyt vanhuus. Mitä on enää edes odotettavissa. Ystävät poistuvat elämästä, emme enää tapaa, työn teko väsyttää, masentaa. Muutenkin kokonaiskuva tulevaisuudesta pelottaa.

        Koronaepidemian, sotien, rikollisuuden, maapallon luonnon katastrofien, avaruuden uhkien, raha vallan, itsekkyyden, kaiken mielettömyyden keskellä on yritettävä eteenpäin, kysynkin, kannattaako edes toivoa parempaa.

        Mitä tapahtuu nuorillemme, onko heillä tulevaisuutta, huumeiden käyttö lisääntyy ja sen mukana väkivaltainen rikollisuus.

        Istuimme parvekkeella. Kaksi nuorta tyttöä, ehkä 15-16-vuotiaita näppäilivät kännykkää parvekkeemme alla tien risteyksessä. Sininen auto kurvasi tyttöjen eteen, kuulin kun toinen tyttö sanoi, anna sille heti rahat, Auton ikkuna avaantui, käsi ojentui ulos, tyttö otti jotain ja antoi jotain. Auto ajoi pois. Tuskin siinä kiiltokuvia vaihdettiin.

        No, liekö auringon katoamisella, sateella ja kylmyydellä  tekemistä mielentilojen heittelyille. Viikkoni oli fyysisesti raskas ja puuhastellessa on ollut aikaa miettiä. Mökin pihatyöt eivät ole olleet kevyemmästä päästä, mutta keramiinan teko on antanut vaihtelua lapiohommiin.

        Huomenna viimeistelemme rakukurssin työt. Savuntäytteinen Helluntaipäivä edessä.

        Olen fyysisesti väsynyt siksi kai tekstini on mollivoittoinen.

        Huomenna ehkä päivä parempi.

        Asut siis huumekaupan tien risteyksessä? Onneksi me ei asuta tuollaisessa huumehelvetissä. On kunnolliset elämään uskovat ja terveitä elämäntapoja noudattavat lapsenlapset,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asut siis huumekaupan tien risteyksessä? Onneksi me ei asuta tuollaisessa huumehelvetissä. On kunnolliset elämään uskovat ja terveitä elämäntapoja noudattavat lapsenlapset,

        Mistäpä sinäkään aina tiedät, mitä ulkona kotisi lähellä tapahtuu. Hyvä vaan kun on kunnolliset lapsenlapset. Aika monella tavallisella ihmisellä ovat lapsenlapset kunnollisia ja terveitä elämäntapoja noudattavia. Tietty onhan niitä pikkeuksiakin olemassa.

        Aina sattuu ja tapahtuu....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asut siis huumekaupan tien risteyksessä? Onneksi me ei asuta tuollaisessa huumehelvetissä. On kunnolliset elämään uskovat ja terveitä elämäntapoja noudattavat lapsenlapset,

        No, tuskinpa tällä kylällä niin suurta riskiä huumekaupustelijat ottaisivat, että poliisilaitoksen kulmalle myyntipisteen keskittäisivät. 🤭
        Ei olleet sinun lapsenlapsiasi, mutta jonkun lapsia ja lapsenlapsia olivat.

        Yötä😴


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Iltaa makriina@

        Minulla on ollut myös pohdiskeleva elämänvaihe. Se alkoi kun hollantilainen  ystävämme kuoli. Aloin miettimään kuinka nopeasti elämä on mennyt, lapsuus, nuoruus, aikuistuminen, keski-ikä, eläköityminen ja nyt vanhuus. Mitä on enää edes odotettavissa. Ystävät poistuvat elämästä, emme enää tapaa, työn teko väsyttää, masentaa. Muutenkin kokonaiskuva tulevaisuudesta pelottaa.

        Koronaepidemian, sotien, rikollisuuden, maapallon luonnon katastrofien, avaruuden uhkien, raha vallan, itsekkyyden, kaiken mielettömyyden keskellä on yritettävä eteenpäin, kysynkin, kannattaako edes toivoa parempaa.

        Mitä tapahtuu nuorillemme, onko heillä tulevaisuutta, huumeiden käyttö lisääntyy ja sen mukana väkivaltainen rikollisuus.

        Istuimme parvekkeella. Kaksi nuorta tyttöä, ehkä 15-16-vuotiaita näppäilivät kännykkää parvekkeemme alla tien risteyksessä. Sininen auto kurvasi tyttöjen eteen, kuulin kun toinen tyttö sanoi, anna sille heti rahat, Auton ikkuna avaantui, käsi ojentui ulos, tyttö otti jotain ja antoi jotain. Auto ajoi pois. Tuskin siinä kiiltokuvia vaihdettiin.

        No, liekö auringon katoamisella, sateella ja kylmyydellä  tekemistä mielentilojen heittelyille. Viikkoni oli fyysisesti raskas ja puuhastellessa on ollut aikaa miettiä. Mökin pihatyöt eivät ole olleet kevyemmästä päästä, mutta keramiinan teko on antanut vaihtelua lapiohommiin.

        Huomenna viimeistelemme rakukurssin työt. Savuntäytteinen Helluntaipäivä edessä.

        Olen fyysisesti väsynyt siksi kai tekstini on mollivoittoinen.

        Huomenna ehkä päivä parempi.

        Huomenta.
        Kiitos korpikoo. tsemppiviestistä. Ihan oli maahan lyötynä eilen, kun havaitsin, kuinka tarpeettomaksi olen muuttunut. Käsi yhä väsyneempi, selkä protestoi, väsy iskee. Mieliala maassa hyvin helposti.
        Kyllä siitä sitten piristyin, ja yksi hyväntuulinen yhteydenotto riitti kohentamaan mieltä. Vielä ei ole kaikki menetetty.
        Euroviisuja seurasin hamaan loppuun saakka. Liian myöhään menin nukkumaan, uni oli jo kadonnut. Lyhyeksi yö jäi.
        Suomi asettui 6. tilalle, sillä nyt ovat muutkin maat ruvenneet meitä äänestämään. Takavuosina ääniä tuli vain pohjoismaista, jos tuli, ja siksi olemme olleet vuosikaudet häntäpäässä. Pohjoismaat eivät tunne veljesrakkautta meitä kohtaan.
        Voittaja Italia oli itsekin äimän käkenä voitostaan. Varmasti suurin osa euroviisukansasta.
        Huumeiden käyttö on asia, joka saa minut aina ymmälle. Miksi niitä ruvetaan käyttämään? Lääkkeet ovat aina myrkkyjä, joten olen aina syönyt vain lääkärin määräämiä troppeja ja samaa korostanut lapsillenikin. Tavalliseen unilääkkeeseenkin voi jäädä koukkuun, samoin johonkin kipulääkkeeseen. Ne ovat aina varoen otettavia. En tajua, että joku syö kemiallisia nappeja kourakaupalla, ja maksaa niistä itsensä kipeäksi.
        15-16-vuotiailla tytöillä ei ole omaa rahaa, kyllä se on ruinattu vanhemmilta. Monet vanhemmat kustantavat lapsensa liukumäen huumemaailmaan itse sitä tietämättä.

        Ei sada. Luvassa on ehkä puolipilvinen päivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta.
        Kiitos korpikoo. tsemppiviestistä. Ihan oli maahan lyötynä eilen, kun havaitsin, kuinka tarpeettomaksi olen muuttunut. Käsi yhä väsyneempi, selkä protestoi, väsy iskee. Mieliala maassa hyvin helposti.
        Kyllä siitä sitten piristyin, ja yksi hyväntuulinen yhteydenotto riitti kohentamaan mieltä. Vielä ei ole kaikki menetetty.
        Euroviisuja seurasin hamaan loppuun saakka. Liian myöhään menin nukkumaan, uni oli jo kadonnut. Lyhyeksi yö jäi.
        Suomi asettui 6. tilalle, sillä nyt ovat muutkin maat ruvenneet meitä äänestämään. Takavuosina ääniä tuli vain pohjoismaista, jos tuli, ja siksi olemme olleet vuosikaudet häntäpäässä. Pohjoismaat eivät tunne veljesrakkautta meitä kohtaan.
        Voittaja Italia oli itsekin äimän käkenä voitostaan. Varmasti suurin osa euroviisukansasta.
        Huumeiden käyttö on asia, joka saa minut aina ymmälle. Miksi niitä ruvetaan käyttämään? Lääkkeet ovat aina myrkkyjä, joten olen aina syönyt vain lääkärin määräämiä troppeja ja samaa korostanut lapsillenikin. Tavalliseen unilääkkeeseenkin voi jäädä koukkuun, samoin johonkin kipulääkkeeseen. Ne ovat aina varoen otettavia. En tajua, että joku syö kemiallisia nappeja kourakaupalla, ja maksaa niistä itsensä kipeäksi.
        15-16-vuotiailla tytöillä ei ole omaa rahaa, kyllä se on ruinattu vanhemmilta. Monet vanhemmat kustantavat lapsensa liukumäen huumemaailmaan itse sitä tietämättä.

        Ei sada. Luvassa on ehkä puolipilvinen päivä.

        Tämä n siis kirjoittl Mak.Ris , kirjautuminen olikin unohtunut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä n siis kirjoittl Mak.Ris , kirjautuminen olikin unohtunut.

        Iltaa Makriina@

        Tänään oli rakukurssin finaali, kiva porukka ja paljon saatiin yhdessä aikaseksi. Nyt huomaa kuinka tärkeää on live kohtaamiset. Meitä oli 10-kurssilaista ja opetteja. Huikea päivä, jotkut työt onnistuivat yli odotusten, mutta pettymyksiltäkää ei päästy. Pienet haaverit hoidetään liimalla. Isommat no, seuraavalla kerralla virheistä opitaan. Itse selvisin liimalla muutamasta nirhamasta.

        Putini-kukkapotistä tuli jänskä, laitoin hamppunarut potin kiinnitysreikiin, niiden avulla Putin pääsee kahviterassin ylle valvomaan valtakuntaani. Nyt vai pitää miettiä mikä kukka pistetään pottiin. Rastamallinen pöyhevä vai jokin hentoinen harsokukka ; )

        Kun palasin kotiin savun haju oli massiivinen, pistin kaikki vaatteeni pesukoneeseen. Nyt sauna päällä ja kohta löylyttelemään.

        Kiva lukea, että voit hyvin 😊


    • Vihdoin tuo saderintama meni ohi.
      Niinpä puolenpäivän aikaan lähdin istutteleen yhtä sun toista. Kyllä se ikä alkaa veroa vaatia. Pieniä huokaisuhetkiä tarvitsee, jos kuokkaa tai lapiota heiluttaa.
      Katselin puolentunnin ohjelman Vintage-valtakunta. Siinä oli nainen, joka oli tehnyt upeita nukkekoteja ja muuta pienjuttua. Hänen nimikkeensä oli miniatyyripuuseppä.
      Alatalolla tein siivousta ja myös piha-alueella.
      Siinä vierähti nelisen tuntia.
      Niilo-kissa on koko ajan mukana. Täältä ylhäältä, kun lähdetään, sanon vain, mennään, mennään. Juoksee heti ohi oikeeseen suuntaan. Paikasta toiseen mennessä tulee , kun kutsun. Kalamajalta lähtiessä, näytin sormella alatalolle ja sanoin, tuonne. Viuh, heti oli polulla. Meillä on yhteinen kieli.
      Tuossa ylös tullessa keräsin vihtaoksat ja laitoin saunan pesään valkean. Aurinkokin paistaa.
      Tuomikin näyttää olevan täydessä kukassa, samoin rannassa oli rentukat.
      Oli mainintaa tuosta Ramoonan lahjakkaasta kerronnasta, itsekin olen ihaillut hänen tapaansa ilmaista asioita.
      Niin, Suomi-poika voitti USA:n jääkeikon avausottelussa. En sitä katsellut, mutta TV oli auki, kun tuolla alatalolla touhusin, jotta olin kuulolla.

      • Heleätä Helluntaita, ei tosin lämmintä, mutta lupausta on auringon paisteesta, sehän mielen nostattaa;)
        Eilen en edes aikonut lenkille lähteä, mutta sitten huomasin kenkiä jalkaan laittavani, onko tämä jo vaatimustasoiseksi mennyt, no kaikessahan minä melkoisen periaatteellinen olen, kun jotain aloitan sitä sitten tehdään.
        Esimerkkinä joka aamuinen puolen tunnin viruttelu tuokio, sitä jo toistakymmentä vuotta tehnyt ja myös tämä palstoilla olo, joka aamu tänne sanaton kutsu kuuluu;)
        Omatuntoko liian herkkä, kun en voi väliin jättää.

        Minäkin olen tuota Neeassa esittämää tablettia joskus ottanut, millekään en tutkitusti ole allerginen, mutta ihoni on melkoisen herkkä saamaan näppyjä ja hengitysoireita myös on
        on ollut puheen alla lisätutkimuksista.
        Lääkäreistä haluaisin pysyä erillään mahdollisimman kauan, siksi kai vaan oireilen jotakin;)
        Eilen lenkillä ollessa oikeaan kylkeen pisti, olikin melko tiukka pistos, sitten illan aikana helpotti ja nyt yön jälkeen ei kipua tunnu, nämä niitä vanhan kehon temppuiluja;)

        Mak-Ris olen samaa mieltä, ei meidän nuoruuden avioliiton tavaroiden kysyntä ole suurta.
        Minulla tyylikalusteet, pitäisi verhoiluttaa, mutta kallista olisi ja kun kysyin lapsilta ottaisiko joku ne, kun minusta aika jättää, ei kukaan, joten en turhaan euroja verhoiluun laitaa.
        Kokopuisia kalusteita, ehkä niistä joku kelpaisi jälkeläisille.
        Muinaisjäännös olen huonekalujen mukaisesti, eikös yli viisikymppiset tavarat jo historiaa ole?
        Enpä anna mielen masentua, minä kalusteistani tykkään ja nautin, vaikka muille ei kelpaakaan.
        Keittiö rempan aikaan ikkunalaudat teetin ja se oli hyvä päätös, kukkia vain olohuoneen ikkunalla, muissa huoneissa, jotain esineistöä, makuuhuoneen ikkunalla kaksi kaunista valaisinta.
        Itsepäinen olen sisustuksen suhteen, teen niin kuin minun mieleni vaatii, onko sopivaa, jos ei minua ei haittaa;)

        Nuo huumeet on tätä päivää, vaikka kuinka niistä puhutaan, ei niiden harmit mieltä paina, siis tahallista itsensä tuhoamista.
        Fyysinen väsyminen on ok, mutta se henkinen puoli jo arvelua aiheuttaa ja aina sitä ei edes itse huomaa.

        Eliaanan elämään ei monetkaan mielen masennukset sovi, aina tuntuu tervettä puuhaa löytyvän, ja Niilo-kissa varmaan intoa lisää, kun seurana kulkee.
        Olen kokenut sellaisen asian, kun ei mitään järkevää puuha löydy, alkaa itseään säälittelemään ja olo pahenee, aina pienikin työn makuinen ja sen loppuun saattaminen mieleen tyydytyksen antaa.
        No tässäkin asiassa työn pitää olla juuri sellaista, minkä pienillä ponnisteluilla voi suorittaa, on tunnettava omat rajansa.
        Aika usein sitä uupuu niin paljon, että väliin on levättävä, mutta sepä on meille luvallista ja aikataulu kestää;)
        Sinä Eliaana vihdot, minä vastalla huiskin, jännää nuokin eroavaisuudet.
        Naapuritalon pihassa kaksi tuomea ja täydessä kukassa, niitä ihastelen tietäen, että kesä siitä tulee.
        Peli sattui minunkin silmään, kun telkkarin aukaisin, mutta katsomaan en jäänyt, jotenkin meinaa ärsyttää nämä ylikuumenevat urheilut, siis fanien taholla, sama autourheilun jumalointi.
        Rahaa palaa ja ilmasto saastuu, mutta sepä onkin ihan ok.

        Nyt sitten tätä Helluntain viettoa tämä päivä, ei juuri poikkea muista päivistä, mutta joku aikajana kuitenkin.
        Seuraava juhlapyhä onkin sitten Juhannus ja silloin kesä on parhaimmillaan, sitä odottamaan ja toivon mukaan kesäisenä sen saamme kokea.


    • Helluntai💘 heilani hellässähuomassa vietän tätä kesän kaunista hetkeä.
      Nimittäin David Attenboroughín, tuon iki-innostuneen 95 vuotiaan antropologin mielenkiintoisen teoksen lumoissa_ *Yksi elämä, yksi planeetta*, teos antaa jälleen elämänsisältöä hiljaisempaankin päivään.

      Tosin leivoin aamulla pienen focaccio leivän,.. rosmariinistä oli pari oksaa katkennut pien.kasvihuoneessa, lienekö orava taas mellastanut siellä?
      Yksi pelargoonia lattialla kieli sen tulleen taas kaiteen kautta kyläilemään. Onneksi ei ruukku särkynyt, eikä kukkakaan vaurioitunut.

      Asiasta toiseen,
      ruokailun suhteen pääsen mukavan vähällä, tuli maisteltua pari focacciota,....tilliliha maistuu tänään myöhemminkin, ja omenapaistoksen tein illalla kaurakuorrutuksella jälkkäriksi.

      Hieman laajempia maisemia tarkastelemaan saan kyydissä lähteä mukaan pikapuoliin, mutta iltaa jää vielä lukuharrastukseenkin. Hesan reissukin siirtyi ensiviikolle.

      Ihanan heleää ja kaunista Helluntai-aikaa meille. Heippa!

      • Myöhäisillan kukkuja täällä. Edellinen yö meni valvomisen puolelle. kun katsoin neuroviisut, ja nukkuma-aika meni ohi. Ei uni sitten enää tule. Tämä päivä on mennyt harakoille, mutta laskeskelin, että elämässäni on ollut yllin kyllin kiireisiä ja työntäyteisiä päiviä, niin että nyt en ota turhia huolia , vaikka tällaisia tekemättömiä päiviä tulisikin- Nukuin kahdet päikkärit, ja niin olen taas iskussa.
        Kiitollinen olen kyllä terveydentilastani. Minulla on ystävä, joka on melkein päivälleen ikäiseni. Minun on pakko olla hänen kanssaan vanhanaikaisesti kirjeenvaihdossa, koska hän näkee huonosti, ei jaksa olla puhelimessa, on alituiseen sairaalassa. Eilen lähetin hänelle kokeeksi tekstiviestin ja kysyin kuulumiset. Jaksoikin vastata, oli juuri tullut sairaalasta, jossa oli ollut 25 päivää, nyt jaksoi hiukan paremmin. Lupasi lähettää kirjeen.

        Tämän palstan kirjoittajat ovat kaikki virkeitä ja hyvävointisia. Tietenkin on ne krempat, joita voimme jokainen luetella liudan, mutta joka päivä sentään pääsemme omin voimin liikkumaan ja ulkoilemaan. Ja taidamme lähes kaikki olla itseksemme eläviä, omin voimin huushollaavia.

        Niinpä hyvää yötä ja kauniita unia.


      • SkillaN
        Mak-Ris kirjoitti:

        Myöhäisillan kukkuja täällä. Edellinen yö meni valvomisen puolelle. kun katsoin neuroviisut, ja nukkuma-aika meni ohi. Ei uni sitten enää tule. Tämä päivä on mennyt harakoille, mutta laskeskelin, että elämässäni on ollut yllin kyllin kiireisiä ja työntäyteisiä päiviä, niin että nyt en ota turhia huolia , vaikka tällaisia tekemättömiä päiviä tulisikin- Nukuin kahdet päikkärit, ja niin olen taas iskussa.
        Kiitollinen olen kyllä terveydentilastani. Minulla on ystävä, joka on melkein päivälleen ikäiseni. Minun on pakko olla hänen kanssaan vanhanaikaisesti kirjeenvaihdossa, koska hän näkee huonosti, ei jaksa olla puhelimessa, on alituiseen sairaalassa. Eilen lähetin hänelle kokeeksi tekstiviestin ja kysyin kuulumiset. Jaksoikin vastata, oli juuri tullut sairaalasta, jossa oli ollut 25 päivää, nyt jaksoi hiukan paremmin. Lupasi lähettää kirjeen.

        Tämän palstan kirjoittajat ovat kaikki virkeitä ja hyvävointisia. Tietenkin on ne krempat, joita voimme jokainen luetella liudan, mutta joka päivä sentään pääsemme omin voimin liikkumaan ja ulkoilemaan. Ja taidamme lähes kaikki olla itseksemme eläviä, omin voimin huushollaavia.

        Niinpä hyvää yötä ja kauniita unia.

        Niinhän se on, sadetta tippuu ja tuuli pohjoisesta, siis viileäksi sään tekee.
        Kesäkuulle kaiketi näitä säitä riittää, ehkä sitten taas lämpökin saadaan.
        Eipä tuosta säästä nyt suurempia harmeja, sisällä on hyvä olla ja katsella ikkunasta sateen ropinaa.
        Kieltämättä mieliala meinaa vähän matalan puoleiseksi mennä, mutta nyt pitää ajatella kauniita asioita, ihailla kevään hentoa vihreyttä, mikä piankin hyvin täyteläiseltä näyttää.
        Kälyni pistäytyi kahvilla ja valitteli väsymystään, kehotin lepäilemään pieniä hetkiä puuhien välillä, lenkkikaveriksi hän ei nyt kuitenkaan jaksa.
        Vuoden vanhempi on minua, niin eritavoin tämä ikäkin meitä koettelee, minä
        kuitenkin sen pari kilometriä joka päivä, miten kauan se on arvoitus.
        Ei kuitenkaan monia vuosia enää ja eritavoin se jaksaminen minullakin, joskus jalka kevyesti nousee, toisinaan laahustukseksi menee.

        Samaa kiitollista mieltä minä myös olostani tunnen mistä Mak-Ris mainitsit, kaikilla ei läheskään yhtä hyvin.
        Onnellinen olen siitäkin, etten tarvitse lapsianikaan rasittaa avun pyynnöillä, läheltä olen seurannut, miten lapset joutuvat päivittäin auttamaan vanhempiaan, velvollisuuden tunne kai siihen pakottaa, vaikka omakin elämä saattaa olla jaksamisen rajoilla.
        Olisihan sitä apua saatavilla rahalla, mutta tilanne saattaa siinäkin olla niin, että paljot lääkkeet ne rahat kuluttaa.

        Naapurini pudotti kukkaronsa, siinä pankkikortti, ajokortti ja kelakortti ja olipa aikamoinen ruljanssi.
        Meni heti pankkiin sulkemaan kortin, kukaan ei muistuttanut ottamaan rahaa samalla kertaa ja niinpä meni, että kuusi euroa löytyi rahaa ja kortin uusiminen kestää.
        Poliisilaitoksella ajokortin uusiminen onnistui ilman suurempia harmeja, mutta harmissaan oli, kun rahattomaksi jäi.
        Tuo byrokratia ei toimi aina toiveiden mukaan, eikä mieti miten toimeentulo järjestyy, no kai jotenkin hänen kohdallaan suttaantui.
        Kyselin vakuutustaan, sanoi kotivakuutuksen olevan, mutta mitkä siellä säännöt onkaan tälläisen vahingon sattuessa?
        Itselläni on erivakuutus korttien ja avaimen katoamisen varalta, myös pankkitililtä anastetut varat korvaa johonkin summaan, no maksamistahan vakuutukset vaatii, mutta on turvallisempi olo.

        Mukava katsella maisemia, missä on elämänsä aikana pyörinyt, kaikki muuttuu ja tunnistaminen on vaikeaa, minun ympyräni ainakin on muuttunut, uutta on rakennettu ja vanhaa poistettu.
        Minun asuntoni mistä tähän nykyiseen muutin, on A. Aallon suunnittelema ja nyt on maailman kulttuurinähtävyydeksi nimetty, näin paikallinen lehti kertoi.
        Katselin hieman haikeana pihaa jonka aikaan saamiseksi tein ison urakan, urakoitsija joka entisöi talon ei koskenut pihan laittoon, antoi minulle vapaat kädet suunnitella ja tehdä ja sillä hetkellä olin työttömänä ja homma innosti.
        Mökiltäni toin taimia ja kivetyksen puhdistin ja kukat sinne istuttelin, hyvin kaunis oli jo siellä asuessani ja lehtikuva näytti pensasaitoineen niin tutulta.
        Moneen asiaan olen näppini pistänyt, työtä pelkäämätön aina olen ollut;)

        Nyt ei töitä suuremmin löydy, pitää vaan pyöriä tuolla parvekkeella ja hoitaa kukat kuolleiksi, liika hoitokaan ei asiaan aina kuulu;)
        Näin tänä aamuna, kovin on harvakseen ovi käynyt, mutta kiireitä sitä keväällä on pihatöiden ja muiden kevääseen liittyvien töiden kanssa, pistäytykää kuitenkin ilahduttamassa.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Niinhän se on, sadetta tippuu ja tuuli pohjoisesta, siis viileäksi sään tekee.
        Kesäkuulle kaiketi näitä säitä riittää, ehkä sitten taas lämpökin saadaan.
        Eipä tuosta säästä nyt suurempia harmeja, sisällä on hyvä olla ja katsella ikkunasta sateen ropinaa.
        Kieltämättä mieliala meinaa vähän matalan puoleiseksi mennä, mutta nyt pitää ajatella kauniita asioita, ihailla kevään hentoa vihreyttä, mikä piankin hyvin täyteläiseltä näyttää.
        Kälyni pistäytyi kahvilla ja valitteli väsymystään, kehotin lepäilemään pieniä hetkiä puuhien välillä, lenkkikaveriksi hän ei nyt kuitenkaan jaksa.
        Vuoden vanhempi on minua, niin eritavoin tämä ikäkin meitä koettelee, minä
        kuitenkin sen pari kilometriä joka päivä, miten kauan se on arvoitus.
        Ei kuitenkaan monia vuosia enää ja eritavoin se jaksaminen minullakin, joskus jalka kevyesti nousee, toisinaan laahustukseksi menee.

        Samaa kiitollista mieltä minä myös olostani tunnen mistä Mak-Ris mainitsit, kaikilla ei läheskään yhtä hyvin.
        Onnellinen olen siitäkin, etten tarvitse lapsianikaan rasittaa avun pyynnöillä, läheltä olen seurannut, miten lapset joutuvat päivittäin auttamaan vanhempiaan, velvollisuuden tunne kai siihen pakottaa, vaikka omakin elämä saattaa olla jaksamisen rajoilla.
        Olisihan sitä apua saatavilla rahalla, mutta tilanne saattaa siinäkin olla niin, että paljot lääkkeet ne rahat kuluttaa.

        Naapurini pudotti kukkaronsa, siinä pankkikortti, ajokortti ja kelakortti ja olipa aikamoinen ruljanssi.
        Meni heti pankkiin sulkemaan kortin, kukaan ei muistuttanut ottamaan rahaa samalla kertaa ja niinpä meni, että kuusi euroa löytyi rahaa ja kortin uusiminen kestää.
        Poliisilaitoksella ajokortin uusiminen onnistui ilman suurempia harmeja, mutta harmissaan oli, kun rahattomaksi jäi.
        Tuo byrokratia ei toimi aina toiveiden mukaan, eikä mieti miten toimeentulo järjestyy, no kai jotenkin hänen kohdallaan suttaantui.
        Kyselin vakuutustaan, sanoi kotivakuutuksen olevan, mutta mitkä siellä säännöt onkaan tälläisen vahingon sattuessa?
        Itselläni on erivakuutus korttien ja avaimen katoamisen varalta, myös pankkitililtä anastetut varat korvaa johonkin summaan, no maksamistahan vakuutukset vaatii, mutta on turvallisempi olo.

        Mukava katsella maisemia, missä on elämänsä aikana pyörinyt, kaikki muuttuu ja tunnistaminen on vaikeaa, minun ympyräni ainakin on muuttunut, uutta on rakennettu ja vanhaa poistettu.
        Minun asuntoni mistä tähän nykyiseen muutin, on A. Aallon suunnittelema ja nyt on maailman kulttuurinähtävyydeksi nimetty, näin paikallinen lehti kertoi.
        Katselin hieman haikeana pihaa jonka aikaan saamiseksi tein ison urakan, urakoitsija joka entisöi talon ei koskenut pihan laittoon, antoi minulle vapaat kädet suunnitella ja tehdä ja sillä hetkellä olin työttömänä ja homma innosti.
        Mökiltäni toin taimia ja kivetyksen puhdistin ja kukat sinne istuttelin, hyvin kaunis oli jo siellä asuessani ja lehtikuva näytti pensasaitoineen niin tutulta.
        Moneen asiaan olen näppini pistänyt, työtä pelkäämätön aina olen ollut;)

        Nyt ei töitä suuremmin löydy, pitää vaan pyöriä tuolla parvekkeella ja hoitaa kukat kuolleiksi, liika hoitokaan ei asiaan aina kuulu;)
        Näin tänä aamuna, kovin on harvakseen ovi käynyt, mutta kiireitä sitä keväällä on pihatöiden ja muiden kevääseen liittyvien töiden kanssa, pistäytykää kuitenkin ilahduttamassa.

        Vuotuinen lääkekatto on noin 570 euroa, joka tekee alle 50 kuussa, ei se nyt kenenkään taloutta kaada. Jos tulot on pienet eikä ole omistusasuntoa, saa asumistukea. Lääkekuluja voi saada myös toimeentulotukena, jos ei ole mahdollista niitä muuten ostaa. Ruoka-apuakin saa esim. seurakunnilta. Takuueläkkeen suuruus on noin 870 euroa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vuotuinen lääkekatto on noin 570 euroa, joka tekee alle 50 kuussa, ei se nyt kenenkään taloutta kaada. Jos tulot on pienet eikä ole omistusasuntoa, saa asumistukea. Lääkekuluja voi saada myös toimeentulotukena, jos ei ole mahdollista niitä muuten ostaa. Ruoka-apuakin saa esim. seurakunnilta. Takuueläkkeen suuruus on noin 870 euroa.

        Usein on niin, että periaatteessa tieto on kaikilla, mutta tarvitsevainen ei aina jaksa lähteä oikeuksiaan peräämään. Varmaan monikin pienituloinen olisi oikeutettu erilaisiin tukiin, mutta ei osaa ja tiedä hakea. Meidän ikäihmisten pitäisi tietää ja oppia uusia asioita, joiden olemassaoloakaan emme hahmota.
        Kirjastoissa pitäisi olla jonkinlainen "kysy ja me vastaamme"- palvelu. Monissa kunnissa Kela on paljon kauempana kuin lähin kirjasto. Joka kotiin lähetettävästä opaskirjasestakin olisi varmasti hyötyä. Yllättäviin tilanteisiin joutunut kansalainen kaipaisi apua ja neuvoja.
        Ei se ole edes ikäkysymys.


      • SkillaN kirjoitti:

        Niinhän se on, sadetta tippuu ja tuuli pohjoisesta, siis viileäksi sään tekee.
        Kesäkuulle kaiketi näitä säitä riittää, ehkä sitten taas lämpökin saadaan.
        Eipä tuosta säästä nyt suurempia harmeja, sisällä on hyvä olla ja katsella ikkunasta sateen ropinaa.
        Kieltämättä mieliala meinaa vähän matalan puoleiseksi mennä, mutta nyt pitää ajatella kauniita asioita, ihailla kevään hentoa vihreyttä, mikä piankin hyvin täyteläiseltä näyttää.
        Kälyni pistäytyi kahvilla ja valitteli väsymystään, kehotin lepäilemään pieniä hetkiä puuhien välillä, lenkkikaveriksi hän ei nyt kuitenkaan jaksa.
        Vuoden vanhempi on minua, niin eritavoin tämä ikäkin meitä koettelee, minä
        kuitenkin sen pari kilometriä joka päivä, miten kauan se on arvoitus.
        Ei kuitenkaan monia vuosia enää ja eritavoin se jaksaminen minullakin, joskus jalka kevyesti nousee, toisinaan laahustukseksi menee.

        Samaa kiitollista mieltä minä myös olostani tunnen mistä Mak-Ris mainitsit, kaikilla ei läheskään yhtä hyvin.
        Onnellinen olen siitäkin, etten tarvitse lapsianikaan rasittaa avun pyynnöillä, läheltä olen seurannut, miten lapset joutuvat päivittäin auttamaan vanhempiaan, velvollisuuden tunne kai siihen pakottaa, vaikka omakin elämä saattaa olla jaksamisen rajoilla.
        Olisihan sitä apua saatavilla rahalla, mutta tilanne saattaa siinäkin olla niin, että paljot lääkkeet ne rahat kuluttaa.

        Naapurini pudotti kukkaronsa, siinä pankkikortti, ajokortti ja kelakortti ja olipa aikamoinen ruljanssi.
        Meni heti pankkiin sulkemaan kortin, kukaan ei muistuttanut ottamaan rahaa samalla kertaa ja niinpä meni, että kuusi euroa löytyi rahaa ja kortin uusiminen kestää.
        Poliisilaitoksella ajokortin uusiminen onnistui ilman suurempia harmeja, mutta harmissaan oli, kun rahattomaksi jäi.
        Tuo byrokratia ei toimi aina toiveiden mukaan, eikä mieti miten toimeentulo järjestyy, no kai jotenkin hänen kohdallaan suttaantui.
        Kyselin vakuutustaan, sanoi kotivakuutuksen olevan, mutta mitkä siellä säännöt onkaan tälläisen vahingon sattuessa?
        Itselläni on erivakuutus korttien ja avaimen katoamisen varalta, myös pankkitililtä anastetut varat korvaa johonkin summaan, no maksamistahan vakuutukset vaatii, mutta on turvallisempi olo.

        Mukava katsella maisemia, missä on elämänsä aikana pyörinyt, kaikki muuttuu ja tunnistaminen on vaikeaa, minun ympyräni ainakin on muuttunut, uutta on rakennettu ja vanhaa poistettu.
        Minun asuntoni mistä tähän nykyiseen muutin, on A. Aallon suunnittelema ja nyt on maailman kulttuurinähtävyydeksi nimetty, näin paikallinen lehti kertoi.
        Katselin hieman haikeana pihaa jonka aikaan saamiseksi tein ison urakan, urakoitsija joka entisöi talon ei koskenut pihan laittoon, antoi minulle vapaat kädet suunnitella ja tehdä ja sillä hetkellä olin työttömänä ja homma innosti.
        Mökiltäni toin taimia ja kivetyksen puhdistin ja kukat sinne istuttelin, hyvin kaunis oli jo siellä asuessani ja lehtikuva näytti pensasaitoineen niin tutulta.
        Moneen asiaan olen näppini pistänyt, työtä pelkäämätön aina olen ollut;)

        Nyt ei töitä suuremmin löydy, pitää vaan pyöriä tuolla parvekkeella ja hoitaa kukat kuolleiksi, liika hoitokaan ei asiaan aina kuulu;)
        Näin tänä aamuna, kovin on harvakseen ovi käynyt, mutta kiireitä sitä keväällä on pihatöiden ja muiden kevääseen liittyvien töiden kanssa, pistäytykää kuitenkin ilahduttamassa.

        Skillan. Ihana kertomus ja muisto sinulla tuon Aallon piirtämän pihan suunnittelusta. Saat vielä vuosienkin jälkeen tuntea hyvää mieltä kättesi jäljistä. Hienoa!


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Usein on niin, että periaatteessa tieto on kaikilla, mutta tarvitsevainen ei aina jaksa lähteä oikeuksiaan peräämään. Varmaan monikin pienituloinen olisi oikeutettu erilaisiin tukiin, mutta ei osaa ja tiedä hakea. Meidän ikäihmisten pitäisi tietää ja oppia uusia asioita, joiden olemassaoloakaan emme hahmota.
        Kirjastoissa pitäisi olla jonkinlainen "kysy ja me vastaamme"- palvelu. Monissa kunnissa Kela on paljon kauempana kuin lähin kirjasto. Joka kotiin lähetettävästä opaskirjasestakin olisi varmasti hyötyä. Yllättäviin tilanteisiin joutunut kansalainen kaipaisi apua ja neuvoja.
        Ei se ole edes ikäkysymys.

        Maahanmuuttajille kyllä lähdetään heti viran puolesta mukaan hakemaan kaikki tuet ja palvelut. Ne jotka verorahoillaan ovat kaiken maksaneet, jäävätkin ilman tukia. Jos on ollut työteliäs ja säästäväinen, pitäisi kaikki omaisuus myydä ennen kuin saa sosiaalitukea. Jossain syrjemmällä ja pohjoisessa ok- taloja ei saa edes kaupaksi ja pitää tehdä remonttejakin. Ei kannata omistaa mitään, niin tuet saa.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Skillan. Ihana kertomus ja muisto sinulla tuon Aallon piirtämän pihan suunnittelusta. Saat vielä vuosienkin jälkeen tuntea hyvää mieltä kättesi jäljistä. Hienoa!

        Muistelen että Aalto suunnitteli pieniä tyyppitaloja työläisasunnoiksi Varkauteen. Vieläköhän niitä on käytössä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maahanmuuttajille kyllä lähdetään heti viran puolesta mukaan hakemaan kaikki tuet ja palvelut. Ne jotka verorahoillaan ovat kaiken maksaneet, jäävätkin ilman tukia. Jos on ollut työteliäs ja säästäväinen, pitäisi kaikki omaisuus myydä ennen kuin saa sosiaalitukea. Jossain syrjemmällä ja pohjoisessa ok- taloja ei saa edes kaupaksi ja pitää tehdä remonttejakin. Ei kannata omistaa mitään, niin tuet saa.

        "Maahanmuuttajille kyllä lähdetään heti viran puolesta mukaan hakemaan kaikki tuet ja palvelut. Ne jotka verorahoillaan ovat kaiken maksaneet, jäävätkin ilman! ??

        Mistähän olet moisen tiedon hankkinut? Ei kai vain "vaalijulisteista"??

        Jos olet ollut se "työteliäs", siis verosi maksanut ja omaisuutta hankkinut, niin mitä tukia sinä enää havittelet? Rikkauksiesi päälle?

        Minäkin tein työtä ja omakotitalo hankittiin (mieheni kanssa) ilman velkoja kohtuullisilla palkoilla silloisen osaamisemme ansiosta, siis ei mitään huippupalkkoja.

        Koskaan en toistaiseksi ole tarvinnut mitään tukia, mutta tulevaisuudesta en voi tietää. Toivottavasti säästöni kattavat tulevat mahdolliset hoitoni, mutta senkin olen "tehnyt" helpoksi tulevaan, sillä "juon ja laulan ja juon ja laulan, koko lopun elämäni" meiningillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistelen että Aalto suunnitteli pieniä tyyppitaloja työläisasunnoiksi Varkauteen. Vieläköhän niitä on käytössä?

        Mak-Ris, taloja on paljon vielä yhdessä osaa kaupunkia, kunnostettuja sisätiloista mutta alkuperäisiä ulkoa.
        Myös tehtaan johtajan asunto, isoine saunoineen on kunnossa, sekä tehtaan johdolle tehty
        virkistyspaikka Kinkamo, vähän sivummalla järven rannalla.
        Tyyli oli aaltoileva kaikissa rakennuksissa, jossakin muodossa, myös tehdas osiossa, se on purettu pois.
        Pihan laitto jäi ilman minkäänlaista huomiota, vain urakoitsija ja asukkaat sen näkivät, mieheni oli hieman kyllästynyt, kun aikani kulutin hänen mukaansa "takamus pystyssä " kaiket päivät;)
        Ohikulkijoilta sain kiitosta, ehkä ei kuitenkaan suunnittelun kukkanen.

        Näin skillan;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maahanmuuttajille kyllä lähdetään heti viran puolesta mukaan hakemaan kaikki tuet ja palvelut. Ne jotka verorahoillaan ovat kaiken maksaneet, jäävätkin ilman tukia. Jos on ollut työteliäs ja säästäväinen, pitäisi kaikki omaisuus myydä ennen kuin saa sosiaalitukea. Jossain syrjemmällä ja pohjoisessa ok- taloja ei saa edes kaupaksi ja pitää tehdä remonttejakin. Ei kannata omistaa mitään, niin tuet saa.

        Jos olet normiieläkeläinen, asunto velaton ja muutkib asiat kunnossa, et tarvitse tukia. Mutta niinhän voi käydä, että jokin asia menee pieleen, rahat eivät yllättäen riitäkään. Silloin se taitamattomuus ja tietämättömyys on tosiasia. Silloin se apu ja tieto ovat tarpeen. Usein avun tarvitsija itse on huonossa jamassa, sairas tai muuten epävakaa, silloinko on alettava vielä etsiä tukimuotoja ja niiden hakuja, kun elämä on kaikin tavoin sekaisin.
        Siinä tilanteessa tietämätön jää tukia vaille. Mkr.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Niinhän se on, sadetta tippuu ja tuuli pohjoisesta, siis viileäksi sään tekee.
        Kesäkuulle kaiketi näitä säitä riittää, ehkä sitten taas lämpökin saadaan.
        Eipä tuosta säästä nyt suurempia harmeja, sisällä on hyvä olla ja katsella ikkunasta sateen ropinaa.
        Kieltämättä mieliala meinaa vähän matalan puoleiseksi mennä, mutta nyt pitää ajatella kauniita asioita, ihailla kevään hentoa vihreyttä, mikä piankin hyvin täyteläiseltä näyttää.
        Kälyni pistäytyi kahvilla ja valitteli väsymystään, kehotin lepäilemään pieniä hetkiä puuhien välillä, lenkkikaveriksi hän ei nyt kuitenkaan jaksa.
        Vuoden vanhempi on minua, niin eritavoin tämä ikäkin meitä koettelee, minä
        kuitenkin sen pari kilometriä joka päivä, miten kauan se on arvoitus.
        Ei kuitenkaan monia vuosia enää ja eritavoin se jaksaminen minullakin, joskus jalka kevyesti nousee, toisinaan laahustukseksi menee.

        Samaa kiitollista mieltä minä myös olostani tunnen mistä Mak-Ris mainitsit, kaikilla ei läheskään yhtä hyvin.
        Onnellinen olen siitäkin, etten tarvitse lapsianikaan rasittaa avun pyynnöillä, läheltä olen seurannut, miten lapset joutuvat päivittäin auttamaan vanhempiaan, velvollisuuden tunne kai siihen pakottaa, vaikka omakin elämä saattaa olla jaksamisen rajoilla.
        Olisihan sitä apua saatavilla rahalla, mutta tilanne saattaa siinäkin olla niin, että paljot lääkkeet ne rahat kuluttaa.

        Naapurini pudotti kukkaronsa, siinä pankkikortti, ajokortti ja kelakortti ja olipa aikamoinen ruljanssi.
        Meni heti pankkiin sulkemaan kortin, kukaan ei muistuttanut ottamaan rahaa samalla kertaa ja niinpä meni, että kuusi euroa löytyi rahaa ja kortin uusiminen kestää.
        Poliisilaitoksella ajokortin uusiminen onnistui ilman suurempia harmeja, mutta harmissaan oli, kun rahattomaksi jäi.
        Tuo byrokratia ei toimi aina toiveiden mukaan, eikä mieti miten toimeentulo järjestyy, no kai jotenkin hänen kohdallaan suttaantui.
        Kyselin vakuutustaan, sanoi kotivakuutuksen olevan, mutta mitkä siellä säännöt onkaan tälläisen vahingon sattuessa?
        Itselläni on erivakuutus korttien ja avaimen katoamisen varalta, myös pankkitililtä anastetut varat korvaa johonkin summaan, no maksamistahan vakuutukset vaatii, mutta on turvallisempi olo.

        Mukava katsella maisemia, missä on elämänsä aikana pyörinyt, kaikki muuttuu ja tunnistaminen on vaikeaa, minun ympyräni ainakin on muuttunut, uutta on rakennettu ja vanhaa poistettu.
        Minun asuntoni mistä tähän nykyiseen muutin, on A. Aallon suunnittelema ja nyt on maailman kulttuurinähtävyydeksi nimetty, näin paikallinen lehti kertoi.
        Katselin hieman haikeana pihaa jonka aikaan saamiseksi tein ison urakan, urakoitsija joka entisöi talon ei koskenut pihan laittoon, antoi minulle vapaat kädet suunnitella ja tehdä ja sillä hetkellä olin työttömänä ja homma innosti.
        Mökiltäni toin taimia ja kivetyksen puhdistin ja kukat sinne istuttelin, hyvin kaunis oli jo siellä asuessani ja lehtikuva näytti pensasaitoineen niin tutulta.
        Moneen asiaan olen näppini pistänyt, työtä pelkäämätön aina olen ollut;)

        Nyt ei töitä suuremmin löydy, pitää vaan pyöriä tuolla parvekkeella ja hoitaa kukat kuolleiksi, liika hoitokaan ei asiaan aina kuulu;)
        Näin tänä aamuna, kovin on harvakseen ovi käynyt, mutta kiireitä sitä keväällä on pihatöiden ja muiden kevääseen liittyvien töiden kanssa, pistäytykää kuitenkin ilahduttamassa.

        Kyllä se 870 puhtaana käteen on ihan hyvä tulo, varsinkin jos lisäksi saa vielä asumistukea. Keskimääräinen eläke on naisilla nettona noin 1000 euron luokkaa, sillä ainakin minä pärjään noin 900:lla hyvin, kun on oma osake , vuokraanhan menisi huomattava raha. Mihin sitä eläkeläinen enää tarvitsee, kyllä yhteiskunta hoitaa melkein kaikki sairauskulut. Ihan mukavasti elää sellainenkin joukko, joka ei ole senttiäkään eläketuloja kartuttanut eikä ollut työelämässä. Verotus ja sosiaaliturva tasii tehokkaasti. Koronan aikaan säästöjä kertyi, kun en ole tehnyt matkoja.
        Ruokaan menee minulla noin 100 e kuussa / henkilö, ja jos käyttää punaisia lappuja , tekee itse ruuat eikä käytä alkoholia,, vieläkin halvemmalla pääsee. Vaatteita on jo tässä iässä loppuelämän tarpeiksi ja lapsetkin jo kohta eläkeläisiä.


    • Anonyymi

      Onhan se tuskallista, kun kadottaa kaikki henkilökohtaiset tietonsa ja mikään ei sitten toimi.

      Minun ainoa käyttämän pankki jotenkin sulki tilini, siis en voinut käyttää korttiani, joten uuden kortin tilaus oli "edessäni", mutta, mutta, taisin sanoa jotain hieman liikaa, joten korttia ei tullut.

      Siinähän sitten pähkäilin, mutta onneksi netti toimi, josta siirsi rahaa ystävälle.

      Mutta yli kuukausi, kun sain uuden kortin, joten olisin ilman rahaa ilman ystäviä

    • Pilvipoutaa.
      Kaikenlaista pikkupuuhaa pitkin päivää tullut tehtyä.
      Vähän puitakin haloin, koneella. Ennenvanhaan se sujui isolla Fiskarsillakin, vaan ei enää kädet kestä.
      Näyttävästi kukkii vuorenkilvet tänä vuonna.
      Kävin alhaalla peittelemässä arimmat kukat, kun sanoivat, että voi olla hallaa etelää myöten.
      Tänään on tietä huollettu. Ainakin 6 kertaa ajoi lanalla ja päälle vielä veto perälevyllä.
      Kyllä tulee tiemaksulle vastinetta, hyvä on tie nyt.
      Huomenissa pitää lähteä asiointireissulle.
      Mukava muisto Skillanilla tuosta pihan laitosta.
      Kaipa tuota Ohisalon haastattelua voisi katsella aikansa kuluksi.

    • Anonyymi

      Meidän mökin tiemaksu oli melkein satasen. Mökkitie, jolla ei juuri liikennettä ole. Ovat varmaan ajaneet rospuuttoaikana traktorilla siihen urat, ja nyt joutuvat mökkiläiset maksumiehiksi. En ole vielä mökillä käynyt, joten en tiedä mitä tielle on tehty.
      Kunta osaa kyllä myös laskuttaa. Kiinteistöveroa kaksi annosta syksyllä. Ja sähkölaitos myös. Olen aina sanonut, että meidän ulkomaanmatkat ovat mökille ja takaisin, ei muuhun matkailuun juuri ole varaa ollut.
      Katselin minäkin Ohisaloa. Hän paikkaisi kuntien rahanreikiä kiinteistöveron korotuksilla. Huoh. Vaikka haastattelijat useampaankin kertaan kysyivät kuntien tulonlähteitä, en ainakaan kuullut kunnon vastausta. Mkr.

      • Päivä alkaa pilvisenä, kuten nyt jo useampana päivänä on tehnyt, mutta pientä poutaa kumminkin väliin pitänyt ja minäkin lenkkini päässyt "juoksemaan";)
        Pakkasta on ehkä paikka paikoin ollut, nyt kuitenkin mittarissa 10 astetta.
        Niitä kaipaamiani pääskyjä en sitten ole nähnyt, näköharha aiempi arvioni.
        Veikkaan, että kun aurinko ilmaantuu, silloin liitojaan saapuvat esittämään.

        Puhetta ollut noista tuloista millä elää pitäisi, no tästä kuten monesta muusta asiasta ollaan montaa mieltä.
        Joku oli laskenut lääkekatot ja asumistuet, niistä en osaa sanoa mitään, kun en ole tarvinnut.
        Tuo 870 on kyllä melkein olematon tulo, jos asunnostakin joutuu maksamaan yli viisisataa euroa.
        Ei pientäkään laskua enää lääkkeistä toivoisi, sillä kuluja tulee jokaiselle monesta pakollisesta asiasta, ruuan lisäksi.
        Tämän ikäluokan ihmiselle ei ole kovinkaan helppoa avustusten anominen, tai leipäjonossa seisominen, ei pitäisikään, kyllä pitkän elämän aikana työtä on tullut tehtyä jokaisella, olosuhteista johtuen ei omaisuutta kaikille ole kertynyt.
        Hyvä kuitenkin, että jostain voi apua saada, jos osaa hakea, tuskin mistään tullaan tarjoamaan, ellei joku osaa "ilmiantaa" puutteessa eläviä.
        Noista maahanmuuttajista aina vaan puhetta riittää, tuskin kuitenkaan niin suuri kulutuserä heidän elämisen kohtuullisesti tekeminen on, että ongelmat maan omilta asukkailta voisi poistaa.
        Olen ajatellut, miten osaisin itse pakoon lähteä ja aivan outoon elämiseen oppia, julmaa kohtelua varmaan saisin ja joka päivä pelko elävänä selviämisestä mielessä.
        Ei varmaan mieleistä ole kenenkään maastaan lähteä ellei elämä olisi sietämätöntä, tulevaisuus tuntematon. toivoisi täällä meillä missä elämä suhtkoht elämisen arvoista, ymmärtävän laittaa asioita oikeaan tasoon.
        Ainahan ne huonot asiat esiin ensiksi tulee ja joka kansassa on pyrkyreitä, mutta silti autetaan ja hyväksytään niitä joilla tosi hätä on kysymyksessä.
        Käsi sydämelle jokainen ja inhimillisyys mieleen, apua niille jotka sitä tarvitsevat oman maan tai vieraista tulleet ihmiset.

        Veroja joudumme maksamaan kaikesta, mutta tiukilla on valtio kuin kunnatkin ja uskon, että tarkkaan noita kuluja mietitään ja nyt vielä tämä korona mikä verotuloja vähentää, työssä käymisen estymiseen ja avustusten jakamiseen taudin piirissä sairastuneille kunnille.
        Yrityksiä on autettava ja mistä ne rahat kertyy, sitä sopii miettiä.
        Korona on raskas rasite ollut ja on vielä kauan loputtuaankin, mutta usko ja toivo on pidettävä yllä, tästä selvitään.

        Kyllä totta on, jos kortit sun muut henkilöön tarvittavat tiedot häviää, eihän se ketään muuta kosketa, vain asianomaista ja virkamiesten asenne ei aina sympatiaa jaa, tokaistaan vaan, että tilaa uusi kortti, no joskus joku ystävällinen sielu neuvoo eteenpäin, mutta näin ei ollut tällä minun kertomallani naapurilla.
        Ystäviin piti turvautua, toivoisi, että ystäviä löytyy, kovaksi on maailma muuttunut nykymaailmassa, vaikka toisten huomioimisesta paljon puhutaan.

        Moni ruma piilotettava paikka onnistuu vuorenkilven avulla, hyvä kasvamaan ja kukkii kauniisti.
        Olen elämääni taaksepäin muistellut, aika moni piha on minun käsilläni kauneutta saanut, ilmaista työtä olen tehnyt, mutta enpä ole koskaan palkkaa osannut edes ajatella, halu kaunistaa ympäristöä on ollut tekemiseni palkka.
        Olen asunut aina sellaisissa taloissa jossa tämä tekemisen mahdollisuus on ollut mahdollista ja iloa näin talojen asukkaille ja itselleni olen pystynyt aikaan saamaan, nyt ei sitä mahdollisuutta talossani, ei myöskään kuntoni puolesta.

        Varmaan vaikeita asioita nuo verotuksien kohteet, aina jollakin mielessä, että oikein ei mene.
        Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva.
        Aina on niitäkin, joilla aina asiat huonosti on, vaikka näkymä melko hyvältä näyttääkin.

        En ole seurannut paljonkaan noita vaalijuttuja, ehdokkaani tiedän pitkän yhteisen seurannan johdosta ja haluan uskoa, että kaikki valitut ottavat hommansa vakavasti.
        Valoa tuon koronan suhteen putken päästä näkyy, ainakin täällä meillä elämä palailee pikkuhiljaa normaaliin elämään, silti ei varovaisuuta auta laimin lyödä.
        Mukavaa päivää teille toivotan, kyllä se siitä suttaantuu;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Päivä alkaa pilvisenä, kuten nyt jo useampana päivänä on tehnyt, mutta pientä poutaa kumminkin väliin pitänyt ja minäkin lenkkini päässyt "juoksemaan";)
        Pakkasta on ehkä paikka paikoin ollut, nyt kuitenkin mittarissa 10 astetta.
        Niitä kaipaamiani pääskyjä en sitten ole nähnyt, näköharha aiempi arvioni.
        Veikkaan, että kun aurinko ilmaantuu, silloin liitojaan saapuvat esittämään.

        Puhetta ollut noista tuloista millä elää pitäisi, no tästä kuten monesta muusta asiasta ollaan montaa mieltä.
        Joku oli laskenut lääkekatot ja asumistuet, niistä en osaa sanoa mitään, kun en ole tarvinnut.
        Tuo 870 on kyllä melkein olematon tulo, jos asunnostakin joutuu maksamaan yli viisisataa euroa.
        Ei pientäkään laskua enää lääkkeistä toivoisi, sillä kuluja tulee jokaiselle monesta pakollisesta asiasta, ruuan lisäksi.
        Tämän ikäluokan ihmiselle ei ole kovinkaan helppoa avustusten anominen, tai leipäjonossa seisominen, ei pitäisikään, kyllä pitkän elämän aikana työtä on tullut tehtyä jokaisella, olosuhteista johtuen ei omaisuutta kaikille ole kertynyt.
        Hyvä kuitenkin, että jostain voi apua saada, jos osaa hakea, tuskin mistään tullaan tarjoamaan, ellei joku osaa "ilmiantaa" puutteessa eläviä.
        Noista maahanmuuttajista aina vaan puhetta riittää, tuskin kuitenkaan niin suuri kulutuserä heidän elämisen kohtuullisesti tekeminen on, että ongelmat maan omilta asukkailta voisi poistaa.
        Olen ajatellut, miten osaisin itse pakoon lähteä ja aivan outoon elämiseen oppia, julmaa kohtelua varmaan saisin ja joka päivä pelko elävänä selviämisestä mielessä.
        Ei varmaan mieleistä ole kenenkään maastaan lähteä ellei elämä olisi sietämätöntä, tulevaisuus tuntematon. toivoisi täällä meillä missä elämä suhtkoht elämisen arvoista, ymmärtävän laittaa asioita oikeaan tasoon.
        Ainahan ne huonot asiat esiin ensiksi tulee ja joka kansassa on pyrkyreitä, mutta silti autetaan ja hyväksytään niitä joilla tosi hätä on kysymyksessä.
        Käsi sydämelle jokainen ja inhimillisyys mieleen, apua niille jotka sitä tarvitsevat oman maan tai vieraista tulleet ihmiset.

        Veroja joudumme maksamaan kaikesta, mutta tiukilla on valtio kuin kunnatkin ja uskon, että tarkkaan noita kuluja mietitään ja nyt vielä tämä korona mikä verotuloja vähentää, työssä käymisen estymiseen ja avustusten jakamiseen taudin piirissä sairastuneille kunnille.
        Yrityksiä on autettava ja mistä ne rahat kertyy, sitä sopii miettiä.
        Korona on raskas rasite ollut ja on vielä kauan loputtuaankin, mutta usko ja toivo on pidettävä yllä, tästä selvitään.

        Kyllä totta on, jos kortit sun muut henkilöön tarvittavat tiedot häviää, eihän se ketään muuta kosketa, vain asianomaista ja virkamiesten asenne ei aina sympatiaa jaa, tokaistaan vaan, että tilaa uusi kortti, no joskus joku ystävällinen sielu neuvoo eteenpäin, mutta näin ei ollut tällä minun kertomallani naapurilla.
        Ystäviin piti turvautua, toivoisi, että ystäviä löytyy, kovaksi on maailma muuttunut nykymaailmassa, vaikka toisten huomioimisesta paljon puhutaan.

        Moni ruma piilotettava paikka onnistuu vuorenkilven avulla, hyvä kasvamaan ja kukkii kauniisti.
        Olen elämääni taaksepäin muistellut, aika moni piha on minun käsilläni kauneutta saanut, ilmaista työtä olen tehnyt, mutta enpä ole koskaan palkkaa osannut edes ajatella, halu kaunistaa ympäristöä on ollut tekemiseni palkka.
        Olen asunut aina sellaisissa taloissa jossa tämä tekemisen mahdollisuus on ollut mahdollista ja iloa näin talojen asukkaille ja itselleni olen pystynyt aikaan saamaan, nyt ei sitä mahdollisuutta talossani, ei myöskään kuntoni puolesta.

        Varmaan vaikeita asioita nuo verotuksien kohteet, aina jollakin mielessä, että oikein ei mene.
        Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva.
        Aina on niitäkin, joilla aina asiat huonosti on, vaikka näkymä melko hyvältä näyttääkin.

        En ole seurannut paljonkaan noita vaalijuttuja, ehdokkaani tiedän pitkän yhteisen seurannan johdosta ja haluan uskoa, että kaikki valitut ottavat hommansa vakavasti.
        Valoa tuon koronan suhteen putken päästä näkyy, ainakin täällä meillä elämä palailee pikkuhiljaa normaaliin elämään, silti ei varovaisuuta auta laimin lyödä.
        Mukavaa päivää teille toivotan, kyllä se siitä suttaantuu;)

        Huomenta kylmän Korvesta.
        Enpä kerennyt kuluneella viikolla kelejä taivastella. Viikko hujahti raskaissa ja keveimmissä töissä.

        Kannon poistajalle 10 pistettä teki hyvää jälkeä 9. kannosta. Nurmikon pohjustus onnistui ongelmitta, olen mullat ja ruohikon siemenet kahteen isompaa alueeseen jo laittanut.

        Viikonlopu kului rakukurssilla ja eilisen lepäilin, mitä nyt tein pieniä viimeistelytöitä  valmistamilleni keramiikkaesineille.

        Verotusta voi hyödyntää kaikki, omassa osakkeessa, omakotitaloissa ja kesämökkillä asustelevat, olipa tulot mitkä hyvänsä, mikäli teettävät maanparannus- ja remonttitöitä ALV-yrityksillä.

        Se on iso raha minkä vuositasolla veroissa voi säästää. Viime vuoden mökin ikkuna-ja oviremppa poiki verottomia kuukausia menneelle loppu vuodelle ja saipa takaisin palautuksiakin hyvän summan.

        Aina rahanreikiä löytyy kun kahdessa paikassa asuu. Siksi lain edellyttämiä avustuksia  kannattaa hakea. Jos ei tietokoneella verovähennysten haku onnistu voi soittaa ja pyytää apua.

        Nyt sais jo lämmetä, että pääsis mökkipuuhiin. No, voisin tänään imuroida täällä kirkolla ja iltapäivällä jos hakisi taas multaa, ruohikon siemeniä, valkoapilaa ja luonnonkukkien siemeniä.

        Ei kai meidän ikäiset enää "pakolaisiksi" lähtisi, kyllä ne on nuorten pääasiassa miesten seikkailuja.

        Lähdin nuorena työn perässä Ruotsiin, en osannut pelatä mitään, riskejäkin tuli otettua. No, palasin kolmen seikkailuvuoden jälkeen Suomeen, mutta jos matkustelu on mieluisaa niin mikä, että. Moni ystäväni jäi niille teille, avioituivat ja heidän jälkipolvi on jo ruotsalaistunut.

        Nousuviikkoa 🌻


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Huomenta kylmän Korvesta.
        Enpä kerennyt kuluneella viikolla kelejä taivastella. Viikko hujahti raskaissa ja keveimmissä töissä.

        Kannon poistajalle 10 pistettä teki hyvää jälkeä 9. kannosta. Nurmikon pohjustus onnistui ongelmitta, olen mullat ja ruohikon siemenet kahteen isompaa alueeseen jo laittanut.

        Viikonlopu kului rakukurssilla ja eilisen lepäilin, mitä nyt tein pieniä viimeistelytöitä  valmistamilleni keramiikkaesineille.

        Verotusta voi hyödyntää kaikki, omassa osakkeessa, omakotitaloissa ja kesämökkillä asustelevat, olipa tulot mitkä hyvänsä, mikäli teettävät maanparannus- ja remonttitöitä ALV-yrityksillä.

        Se on iso raha minkä vuositasolla veroissa voi säästää. Viime vuoden mökin ikkuna-ja oviremppa poiki verottomia kuukausia menneelle loppu vuodelle ja saipa takaisin palautuksiakin hyvän summan.

        Aina rahanreikiä löytyy kun kahdessa paikassa asuu. Siksi lain edellyttämiä avustuksia  kannattaa hakea. Jos ei tietokoneella verovähennysten haku onnistu voi soittaa ja pyytää apua.

        Nyt sais jo lämmetä, että pääsis mökkipuuhiin. No, voisin tänään imuroida täällä kirkolla ja iltapäivällä jos hakisi taas multaa, ruohikon siemeniä, valkoapilaa ja luonnonkukkien siemeniä.

        Ei kai meidän ikäiset enää "pakolaisiksi" lähtisi, kyllä ne on nuorten pääasiassa miesten seikkailuja.

        Lähdin nuorena työn perässä Ruotsiin, en osannut pelatä mitään, riskejäkin tuli otettua. No, palasin kolmen seikkailuvuoden jälkeen Suomeen, mutta jos matkustelu on mieluisaa niin mikä, että. Moni ystäväni jäi niille teille, avioituivat ja heidän jälkipolvi on jo ruotsalaistunut.

        Nousuviikkoa 🌻

        Suuri osa suomalaisista omistaakin kaksi tai useampia asuntoa eikä tee siitä numeroa. On nuo verovähennyksetkin mökin rempoistasi jo selvitetty monella palstalla moneen kertaan. Täällä ollaan jo yli 80 vuotiaita, joten on tuttua asiaa. siivoojakin käy monella ja tiedetään että siitäkin saa verovähennykset. Nuoremmatkin tietysti saa. Ihan hyvä asia työllistämisen ja rehdin talouden kannalta, mutta ei mitään uutta enää kellekkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suuri osa suomalaisista omistaakin kaksi tai useampia asuntoa eikä tee siitä numeroa. On nuo verovähennyksetkin mökin rempoistasi jo selvitetty monella palstalla moneen kertaan. Täällä ollaan jo yli 80 vuotiaita, joten on tuttua asiaa. siivoojakin käy monella ja tiedetään että siitäkin saa verovähennykset. Nuoremmatkin tietysti saa. Ihan hyvä asia työllistämisen ja rehdin talouden kannalta, mutta ei mitään uutta enää kellekkään.

        Vaalituoksinassa on ollut kahenlaista ilimoo kotitalousvähennyksistä. Niiden maksuststa yritettiin saada leikatuksi osa tämän kassakriisin tarpeisiin. Onneksi torpattiin. Kotitalousvähennys on mielestäni hyvinkin aiheellinen, koska sen turvin moni yksityinen ihminen voi työllistää jonkun pienyrittäjän, remonttimiehen tai siivoojan, tai pihaurakoitsijan, kuten Korppis kertoi. Moni työ jäisi tekemättä, jos ei olisi toivoa saada helpotusta veroissa.
        Minunkin kesämökilläni pitää korjata kattohuovat, Ovat rapistuneet vanhuuttaan . Muutakin kohennusta vanha hirsimökki kaipaisi. Verohelpotuksenkin kanssa eläkeläisen kukkarosta aimo summa. Olen ymmärtänyt, että kotitalousvähennysprosenttia ollaan nostamassa, se olisi todella tervetullut seikka monelle.
        Pivinen päivä. Mitähän onkaan odotettavissa.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Vaalituoksinassa on ollut kahenlaista ilimoo kotitalousvähennyksistä. Niiden maksuststa yritettiin saada leikatuksi osa tämän kassakriisin tarpeisiin. Onneksi torpattiin. Kotitalousvähennys on mielestäni hyvinkin aiheellinen, koska sen turvin moni yksityinen ihminen voi työllistää jonkun pienyrittäjän, remonttimiehen tai siivoojan, tai pihaurakoitsijan, kuten Korppis kertoi. Moni työ jäisi tekemättä, jos ei olisi toivoa saada helpotusta veroissa.
        Minunkin kesämökilläni pitää korjata kattohuovat, Ovat rapistuneet vanhuuttaan . Muutakin kohennusta vanha hirsimökki kaipaisi. Verohelpotuksenkin kanssa eläkeläisen kukkarosta aimo summa. Olen ymmärtänyt, että kotitalousvähennysprosenttia ollaan nostamassa, se olisi todella tervetullut seikka monelle.
        Pivinen päivä. Mitähän onkaan odotettavissa.

        Valitettavasti tuota vähennystä ei pienituloiset saa, mutta hyvähän se on, että varakkaat saavat ja vielä parempi se, että joku työllistyy.

        EMK


      • Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti tuota vähennystä ei pienituloiset saa, mutta hyvähän se on, että varakkaat saavat ja vielä parempi se, että joku työllistyy.

        EMK

        Miten niin ei saa? Kotitalousvähennys saadaan teetetystä työstä. Tekijällä tulee olla Y-nro.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Miten niin ei saa? Kotitalousvähennys saadaan teetetystä työstä. Tekijällä tulee olla Y-nro.

        Pitää olla veronalaista tuloa, jotta tuon vähennyksen saa. Pienistä tuloista ei veroa mene.


        EMK


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää olla veronalaista tuloa, jotta tuon vähennyksen saa. Pienistä tuloista ei veroa mene.


        EMK

        Pienituloinen ei teetä remonttejaan täydellä summalla. Jos teettää, ei todennäk. ole pienituloinen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti tuota vähennystä ei pienituloiset saa, mutta hyvähän se on, että varakkaat saavat ja vielä parempi se, että joku työllistyy.

        EMK

        Päivää!
        Tänään sain jotain aikaiseksi, sain toisen koronarokotteen. Silloin
        kun hain eka kerran aikaa rokotukseen, ei ollut paikassa valinnan
        varaa. Se tuli lähes 20 km päähän, enkä nytkään lähtenyt muutosta
        yrittämään, vaikka pari rokotuspaikkaa paikkaa on tullut lähemmäksi.
        Hyvinhän jouhevasti rokotus hoitui ja kuljetusapuakin sain ihan
        ammattilaiselta. Ei tarvinnut etsiskellä reittiä:)
        Monasti minullakin menee vanhan muisteluksi pitkiäkin pätkiä. Ikä
        kai sitä teettää. Onhan se ollut työntäyteinen elämä, kiperiä vaiheita
        väliin, mutta kaikista olen selvinnyt. Sanonta "alku aina hankalaa"
        pitää paikkansa. Eipä noissa erikoista kaduttavaa ole. Ammattini vakiintui
        työkemusten jälkeen ja siinhän se palkkakin koheni. Oikeastaan ihan
        hyvin olen pärjännyt, kun turhaa ahneutta ei ole tarvinnut:)) Omilla olen
        tullut toimeen, asunto on hyvän aikaa ollut velaton. Se on täällä
        pääkaupunkiseudulla jo ratkaisevan hyvä apu. Vuokrat on kiivenneet
        aivan hurjiksi.
        Kuntoni on vähällä aikaa rupsahtanut huonommaksi. Sitähän se ikä
        tietysti teettää ja sitähän minulla on, runsaasti yli keskimääräisen iän
        verran, varsinkin miesten ikään verrattuna. Siinäpä sitä poljetaan
        vaikka pienemmillä "tehoillakin.:))"
        Taisinpa lipsahtaa "valitusvirren" suuntaan, mutta olkoon! Hyvää
        jatkoa teillle. Huomiseksi tänne ennustellaan kunnon myräkkää. Se
        tietää "tupatoitäni."


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Päivä alkaa pilvisenä, kuten nyt jo useampana päivänä on tehnyt, mutta pientä poutaa kumminkin väliin pitänyt ja minäkin lenkkini päässyt "juoksemaan";)
        Pakkasta on ehkä paikka paikoin ollut, nyt kuitenkin mittarissa 10 astetta.
        Niitä kaipaamiani pääskyjä en sitten ole nähnyt, näköharha aiempi arvioni.
        Veikkaan, että kun aurinko ilmaantuu, silloin liitojaan saapuvat esittämään.

        Puhetta ollut noista tuloista millä elää pitäisi, no tästä kuten monesta muusta asiasta ollaan montaa mieltä.
        Joku oli laskenut lääkekatot ja asumistuet, niistä en osaa sanoa mitään, kun en ole tarvinnut.
        Tuo 870 on kyllä melkein olematon tulo, jos asunnostakin joutuu maksamaan yli viisisataa euroa.
        Ei pientäkään laskua enää lääkkeistä toivoisi, sillä kuluja tulee jokaiselle monesta pakollisesta asiasta, ruuan lisäksi.
        Tämän ikäluokan ihmiselle ei ole kovinkaan helppoa avustusten anominen, tai leipäjonossa seisominen, ei pitäisikään, kyllä pitkän elämän aikana työtä on tullut tehtyä jokaisella, olosuhteista johtuen ei omaisuutta kaikille ole kertynyt.
        Hyvä kuitenkin, että jostain voi apua saada, jos osaa hakea, tuskin mistään tullaan tarjoamaan, ellei joku osaa "ilmiantaa" puutteessa eläviä.
        Noista maahanmuuttajista aina vaan puhetta riittää, tuskin kuitenkaan niin suuri kulutuserä heidän elämisen kohtuullisesti tekeminen on, että ongelmat maan omilta asukkailta voisi poistaa.
        Olen ajatellut, miten osaisin itse pakoon lähteä ja aivan outoon elämiseen oppia, julmaa kohtelua varmaan saisin ja joka päivä pelko elävänä selviämisestä mielessä.
        Ei varmaan mieleistä ole kenenkään maastaan lähteä ellei elämä olisi sietämätöntä, tulevaisuus tuntematon. toivoisi täällä meillä missä elämä suhtkoht elämisen arvoista, ymmärtävän laittaa asioita oikeaan tasoon.
        Ainahan ne huonot asiat esiin ensiksi tulee ja joka kansassa on pyrkyreitä, mutta silti autetaan ja hyväksytään niitä joilla tosi hätä on kysymyksessä.
        Käsi sydämelle jokainen ja inhimillisyys mieleen, apua niille jotka sitä tarvitsevat oman maan tai vieraista tulleet ihmiset.

        Veroja joudumme maksamaan kaikesta, mutta tiukilla on valtio kuin kunnatkin ja uskon, että tarkkaan noita kuluja mietitään ja nyt vielä tämä korona mikä verotuloja vähentää, työssä käymisen estymiseen ja avustusten jakamiseen taudin piirissä sairastuneille kunnille.
        Yrityksiä on autettava ja mistä ne rahat kertyy, sitä sopii miettiä.
        Korona on raskas rasite ollut ja on vielä kauan loputtuaankin, mutta usko ja toivo on pidettävä yllä, tästä selvitään.

        Kyllä totta on, jos kortit sun muut henkilöön tarvittavat tiedot häviää, eihän se ketään muuta kosketa, vain asianomaista ja virkamiesten asenne ei aina sympatiaa jaa, tokaistaan vaan, että tilaa uusi kortti, no joskus joku ystävällinen sielu neuvoo eteenpäin, mutta näin ei ollut tällä minun kertomallani naapurilla.
        Ystäviin piti turvautua, toivoisi, että ystäviä löytyy, kovaksi on maailma muuttunut nykymaailmassa, vaikka toisten huomioimisesta paljon puhutaan.

        Moni ruma piilotettava paikka onnistuu vuorenkilven avulla, hyvä kasvamaan ja kukkii kauniisti.
        Olen elämääni taaksepäin muistellut, aika moni piha on minun käsilläni kauneutta saanut, ilmaista työtä olen tehnyt, mutta enpä ole koskaan palkkaa osannut edes ajatella, halu kaunistaa ympäristöä on ollut tekemiseni palkka.
        Olen asunut aina sellaisissa taloissa jossa tämä tekemisen mahdollisuus on ollut mahdollista ja iloa näin talojen asukkaille ja itselleni olen pystynyt aikaan saamaan, nyt ei sitä mahdollisuutta talossani, ei myöskään kuntoni puolesta.

        Varmaan vaikeita asioita nuo verotuksien kohteet, aina jollakin mielessä, että oikein ei mene.
        Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva.
        Aina on niitäkin, joilla aina asiat huonosti on, vaikka näkymä melko hyvältä näyttääkin.

        En ole seurannut paljonkaan noita vaalijuttuja, ehdokkaani tiedän pitkän yhteisen seurannan johdosta ja haluan uskoa, että kaikki valitut ottavat hommansa vakavasti.
        Valoa tuon koronan suhteen putken päästä näkyy, ainakin täällä meillä elämä palailee pikkuhiljaa normaaliin elämään, silti ei varovaisuuta auta laimin lyödä.
        Mukavaa päivää teille toivotan, kyllä se siitä suttaantuu;)

        "Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva."
        Suomalainen ei todellakaan maksa kaikesta täyttä siitä koituvaa hintaa, vaan pienen osan. Sairaalapäivät maksavat yhteiskunnalle noin 1000 euroa, tehohoito ainakin viisinkertaisesti. Lääkäri ja poliklinikkakäynneistä maksetaan itse korkeintaan kymmenesosa. Kun käytät katuja ja teitä tai kirjastoa tai puistoa, et joudu maksamaan. Poliisin turvasta ei tule maksua. Jos lähdet urheilukentälle tai ladulle, sekin on sinulle ilmaista. Koulutuksesi on maksanut aikanaan yhteiskunta. Ruuan hinnassa on paljon yhteiskunnan tukia maanviljelijöille. Kyllä yhteiskunta pyörii verovaroilla ja nykyisin paljolti velalla. Mikä se sinun osuutesi on? Tarkoitatako että sinulle kuuluu joku sosiaaliturvan määrä, jota voit vaikka lahjoitella eteenpäin jos et juuri silloin käytä?
        Kyllä lähes kaikki yli 80 ovat yhteiskunnalta saamapuolella, harvan eläkemäksut riittää olla eläkkeellä kymmeniä vuosia.


      • Anonyymi
        ynnämuu kirjoitti:

        Päivää!
        Tänään sain jotain aikaiseksi, sain toisen koronarokotteen. Silloin
        kun hain eka kerran aikaa rokotukseen, ei ollut paikassa valinnan
        varaa. Se tuli lähes 20 km päähän, enkä nytkään lähtenyt muutosta
        yrittämään, vaikka pari rokotuspaikkaa paikkaa on tullut lähemmäksi.
        Hyvinhän jouhevasti rokotus hoitui ja kuljetusapuakin sain ihan
        ammattilaiselta. Ei tarvinnut etsiskellä reittiä:)
        Monasti minullakin menee vanhan muisteluksi pitkiäkin pätkiä. Ikä
        kai sitä teettää. Onhan se ollut työntäyteinen elämä, kiperiä vaiheita
        väliin, mutta kaikista olen selvinnyt. Sanonta "alku aina hankalaa"
        pitää paikkansa. Eipä noissa erikoista kaduttavaa ole. Ammattini vakiintui
        työkemusten jälkeen ja siinhän se palkkakin koheni. Oikeastaan ihan
        hyvin olen pärjännyt, kun turhaa ahneutta ei ole tarvinnut:)) Omilla olen
        tullut toimeen, asunto on hyvän aikaa ollut velaton. Se on täällä
        pääkaupunkiseudulla jo ratkaisevan hyvä apu. Vuokrat on kiivenneet
        aivan hurjiksi.
        Kuntoni on vähällä aikaa rupsahtanut huonommaksi. Sitähän se ikä
        tietysti teettää ja sitähän minulla on, runsaasti yli keskimääräisen iän
        verran, varsinkin miesten ikään verrattuna. Siinäpä sitä poljetaan
        vaikka pienemmillä "tehoillakin.:))"
        Taisinpa lipsahtaa "valitusvirren" suuntaan, mutta olkoon! Hyvää
        jatkoa teillle. Huomiseksi tänne ennustellaan kunnon myräkkää. Se
        tietää "tupatoitäni."

        Sama täällä, nyt hyvän sään aikaan kävin asioillani, - sisältä katsoen näytti sää ulkona ihanalta, mutta tuuli olikin suoraan jostain tosi kylmästä, ja pyöräilyhän sitä vielä tehostaa.

        Minulla oli liian vähän vaatetta, sain sisätiloissakin suuressa Prismassa vilunväristyksiä, varmaan olin 'kananlihalla' selkäpiitä myöten. Vielä puhelukin sattui sille kohdalle,
        halusin vain kotiin ja nopeasti.

        Huomenna onneksi saankin sitten katsella myrskytuulia kotona.
        Voikaahan hyvin!
        Miaelina.


      • Anonyymi
        ynnämuu kirjoitti:

        Päivää!
        Tänään sain jotain aikaiseksi, sain toisen koronarokotteen. Silloin
        kun hain eka kerran aikaa rokotukseen, ei ollut paikassa valinnan
        varaa. Se tuli lähes 20 km päähän, enkä nytkään lähtenyt muutosta
        yrittämään, vaikka pari rokotuspaikkaa paikkaa on tullut lähemmäksi.
        Hyvinhän jouhevasti rokotus hoitui ja kuljetusapuakin sain ihan
        ammattilaiselta. Ei tarvinnut etsiskellä reittiä:)
        Monasti minullakin menee vanhan muisteluksi pitkiäkin pätkiä. Ikä
        kai sitä teettää. Onhan se ollut työntäyteinen elämä, kiperiä vaiheita
        väliin, mutta kaikista olen selvinnyt. Sanonta "alku aina hankalaa"
        pitää paikkansa. Eipä noissa erikoista kaduttavaa ole. Ammattini vakiintui
        työkemusten jälkeen ja siinhän se palkkakin koheni. Oikeastaan ihan
        hyvin olen pärjännyt, kun turhaa ahneutta ei ole tarvinnut:)) Omilla olen
        tullut toimeen, asunto on hyvän aikaa ollut velaton. Se on täällä
        pääkaupunkiseudulla jo ratkaisevan hyvä apu. Vuokrat on kiivenneet
        aivan hurjiksi.
        Kuntoni on vähällä aikaa rupsahtanut huonommaksi. Sitähän se ikä
        tietysti teettää ja sitähän minulla on, runsaasti yli keskimääräisen iän
        verran, varsinkin miesten ikään verrattuna. Siinäpä sitä poljetaan
        vaikka pienemmillä "tehoillakin.:))"
        Taisinpa lipsahtaa "valitusvirren" suuntaan, mutta olkoon! Hyvää
        jatkoa teillle. Huomiseksi tänne ennustellaan kunnon myräkkää. Se
        tietää "tupatoitäni."

        Mieheni ja minä saamme toisen koronarokotuksen vähän ennen juhannusta. Ekasta rokotuksesta ei meille kummallekaan tullut mitään oireita. Saa nähdä tästä toisesta tulevasta. Olivat Pfizerin rokotteet.

        Minäkin muistelen usein vanhoja aikoja alkaen lapsuudestani. Eilen luin tätä noja-tuolia pitkästä aikaa ja innostuin muistelemaan Mak-Risille hänen hauskasta permanentissa käynnistään, jossa toivoi, ettei kukaan tuttu näkisi kun hän tulee "moppi" päässä kotiinsa, ettei niin tuuheaa tukkaa saa hänen iässään enää olla. Samaa kai koki äitini, kun alkoi oikoa heti hiuksiaan kotiin tullessaan, vaikka ei ollut kuin ehkä 35 v, niin ei sellaista kikkuraa halunnut. Ei silloin ollut varmaan fööniä keksittykään.

        Mira


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva."
        Suomalainen ei todellakaan maksa kaikesta täyttä siitä koituvaa hintaa, vaan pienen osan. Sairaalapäivät maksavat yhteiskunnalle noin 1000 euroa, tehohoito ainakin viisinkertaisesti. Lääkäri ja poliklinikkakäynneistä maksetaan itse korkeintaan kymmenesosa. Kun käytät katuja ja teitä tai kirjastoa tai puistoa, et joudu maksamaan. Poliisin turvasta ei tule maksua. Jos lähdet urheilukentälle tai ladulle, sekin on sinulle ilmaista. Koulutuksesi on maksanut aikanaan yhteiskunta. Ruuan hinnassa on paljon yhteiskunnan tukia maanviljelijöille. Kyllä yhteiskunta pyörii verovaroilla ja nykyisin paljolti velalla. Mikä se sinun osuutesi on? Tarkoitatako että sinulle kuuluu joku sosiaaliturvan määrä, jota voit vaikka lahjoitella eteenpäin jos et juuri silloin käytä?
        Kyllä lähes kaikki yli 80 ovat yhteiskunnalta saamapuolella, harvan eläkemäksut riittää olla eläkkeellä kymmeniä vuosia.

        Hyvä kommentti, kukaan meistä eläkkettä nauttivista ei elä omillaan vaan yhteiskunnan meille takaamilla tuilla.

        Tunsin suurta iloa puuhastella mökillä. Puita pitää vielä kaataa, ja sen tekee puolestani sähköyhtiö. Minä maksan pölkyiksi pätkimisen ja pilkkeiksi teon ja otan kotitalousvähennyksen käyttöön. Eli ilmoitan verotoimistoon työkulut ja pyydän laskennalliset vähennykset heti käytäntöön.

        Eihän palautuksia kannata jäädä odottamaan.

        Aurinkokin taas pilkistelee, on sillä vaan piristävä pilke köyhän elämään 😊.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva."
        Suomalainen ei todellakaan maksa kaikesta täyttä siitä koituvaa hintaa, vaan pienen osan. Sairaalapäivät maksavat yhteiskunnalle noin 1000 euroa, tehohoito ainakin viisinkertaisesti. Lääkäri ja poliklinikkakäynneistä maksetaan itse korkeintaan kymmenesosa. Kun käytät katuja ja teitä tai kirjastoa tai puistoa, et joudu maksamaan. Poliisin turvasta ei tule maksua. Jos lähdet urheilukentälle tai ladulle, sekin on sinulle ilmaista. Koulutuksesi on maksanut aikanaan yhteiskunta. Ruuan hinnassa on paljon yhteiskunnan tukia maanviljelijöille. Kyllä yhteiskunta pyörii verovaroilla ja nykyisin paljolti velalla. Mikä se sinun osuutesi on? Tarkoitatako että sinulle kuuluu joku sosiaaliturvan määrä, jota voit vaikka lahjoitella eteenpäin jos et juuri silloin käytä?
        Kyllä lähes kaikki yli 80 ovat yhteiskunnalta saamapuolella, harvan eläkemäksut riittää olla eläkkeellä kymmeniä vuosia.

        Ano 15:50 toteaa ihan oikein, että meidän maksamiemme maksujen lisäksi yhteiskunta osallistuu kustannuksiin monissa asioissa.
        Siitä olen kiitollinen, koska esim. sairaalamaksuilla tavallinen meikäläinen saa huippuhyvän hoidon monissa vaikeissa sairauksissa. Tavallinenkin leikkaus maksaa varmasti melko tavalla, erikoislääkärit ja-hoitajat työtä suorittamassa, silti potilas maksaa vain sairaalavuorokauden hinnan. Kokemuksesta tiedän, kuinka turvalliseksi olonsa tuntee, kun hoitohenkilökunta on taitavaa ja ystävällistä, ja ottavat huomioon potilaan avunpyynnöt.
        Olen samaa mieltä, että 80-vuotiaat ovat saamapuolella terveydenhoidossa, mutta kyllä olemme verojakin maksaneet, ja eläkkeistämmekin ruopaistaan yhä kohtalainen summa verottajan kirstuun.
        Olemme kuitenkin herran kukkarossa ja maailman onnellisin kansa, joten nyt vaan äänestämään ehdokasta, joka ymmärtää talouden päälle. Ennen sanottiin: Talous tarkka, vakaa markka, kai se yhä pitää paikkansa vaikka markat ovatkin muisto vain.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Maksamaan olen joutunut kaikesta mitä nyt yleensä elämän piiriin kuuluu ja silti ei loppua näy verojen kohdalla, mutta hyvä, että osuuteni jaksan kaikesta maksaa ja omavarainen pystyn olemaan, en apua tarvitse pyytää, toivottavasti minun osuuteni saa tosi vaikeuksissa oleva."
        Suomalainen ei todellakaan maksa kaikesta täyttä siitä koituvaa hintaa, vaan pienen osan. Sairaalapäivät maksavat yhteiskunnalle noin 1000 euroa, tehohoito ainakin viisinkertaisesti. Lääkäri ja poliklinikkakäynneistä maksetaan itse korkeintaan kymmenesosa. Kun käytät katuja ja teitä tai kirjastoa tai puistoa, et joudu maksamaan. Poliisin turvasta ei tule maksua. Jos lähdet urheilukentälle tai ladulle, sekin on sinulle ilmaista. Koulutuksesi on maksanut aikanaan yhteiskunta. Ruuan hinnassa on paljon yhteiskunnan tukia maanviljelijöille. Kyllä yhteiskunta pyörii verovaroilla ja nykyisin paljolti velalla. Mikä se sinun osuutesi on? Tarkoitatako että sinulle kuuluu joku sosiaaliturvan määrä, jota voit vaikka lahjoitella eteenpäin jos et juuri silloin käytä?
        Kyllä lähes kaikki yli 80 ovat yhteiskunnalta saamapuolella, harvan eläkemäksut riittää olla eläkkeellä kymmeniä vuosia.

        Jos ikänsä on työtä tehnyt ja veroja maksellut, eikä ole tarvinnut esim. terveydenhoitopalveluita juurikaan.
        Saattaa se veromäärä jäädä maksumiehen/naisen puolelle.
        Mikään ei ole ilmaista, aina joku maksaa. Elikkä juuri he, jotka ovat ikänsä työtä tehneet.
        Erikseen ovat tietysti suurituloiset, he maksavat enemmän ja valtion veroa etenkin.
        Ruuan hinnassa ei ole tukia maanviljelijöille, vaan tuet juuri pitävät ruuan hinnan kohtuullisena.
        Ei yhteiskunta tavallisen duunarin eläkkeitä maksa.


    • Anonyymi

      Miten niin ei saa? Oletko varma? Jos teetän työn n. 300 eurolla saan kotital.vähennystä n. 100 e. Ei se riipu muista tuloistani. Mikä tässä estää maksun mielestäsi? .mkr.

      • Anonyymi

        Jos sinulla on tuloveroja, niin tietysti saat tuon hyvityksenä veroista, mutta kaikilla ei ole tuloveroja, kun on niin pienet tulot.
        Tuollaisen tekstin löysin netistä, mikä on tuossa alla on.

        "Verojuristi Tero Hämeenaho vastaa:

        Et voi. Sinulle pitäisi kertyä tuloveroa, jotta voisit hyödyntää kotitalousvähennystä.

        Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista määrättävistä veroista verojen määrien suhteessa. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

        Jos sinulle ei määrätä tuloveroa ollenkaan tai verosi eivät riitä kotitalousvähennyksen tekemiseen kokonaan, kotitalousvähennys jää tältä osin hyödyntämättä. Kustannuksia ei voi vähentää myöskään myöhempien vuosien verotuksessa."


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinulla on tuloveroja, niin tietysti saat tuon hyvityksenä veroista, mutta kaikilla ei ole tuloveroja, kun on niin pienet tulot.
        Tuollaisen tekstin löysin netistä, mikä on tuossa alla on.

        "Verojuristi Tero Hämeenaho vastaa:

        Et voi. Sinulle pitäisi kertyä tuloveroa, jotta voisit hyödyntää kotitalousvähennystä.

        Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista määrättävistä veroista verojen määrien suhteessa. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa.

        Jos sinulle ei määrätä tuloveroa ollenkaan tai verosi eivät riitä kotitalousvähennyksen tekemiseen kokonaan, kotitalousvähennys jää tältä osin hyödyntämättä. Kustannuksia ei voi vähentää myöskään myöhempien vuosien verotuksessa."

        Tuntuu pahalta, että vähävaraisin ihminen ei saa kotitalousvähennystä, mutta kun hänen tulonsa ovat niin pienet kuukaudessa, niin miten hän voisi edes töllistää sitten jonkun ulkopuolisen? Taitaa jäädä palkkamatta niin siivoojat kuin remonttimiehetkin.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Tuntuu pahalta, että vähävaraisin ihminen ei saa kotitalousvähennystä, mutta kun hänen tulonsa ovat niin pienet kuukaudessa, niin miten hän voisi edes töllistää sitten jonkun ulkopuolisen? Taitaa jäädä palkkamatta niin siivoojat kuin remonttimiehetkin.

        Ne vähävaraisimmat asuu vuokralaisina ja asunnon omistaja vastaa remonteista. Kyllä se siivouskin hoidetaan sosiaaliapuna, jos ei itse jaksa eikä ole varaa maksaa. Mutta kai sen tajuat, että olemattomista veroista ei vähennystä voi saada. Monenlaisia tulonsiirtoja varaton kylläkin saa yhteiskunnalta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ne vähävaraisimmat asuu vuokralaisina ja asunnon omistaja vastaa remonteista. Kyllä se siivouskin hoidetaan sosiaaliapuna, jos ei itse jaksa eikä ole varaa maksaa. Mutta kai sen tajuat, että olemattomista veroista ei vähennystä voi saada. Monenlaisia tulonsiirtoja varaton kylläkin saa yhteiskunnalta.

        Tuuli tänä aamuna pilviä lennättää, toivottavasti sadepilvet kaikkoaa, nyt jo aurinkoa kaipaillaan.
        Harhanäyksi eilen yritin pääskysnäkemäni arvella, mutta kyllä se oikea näky oli, pääskyset ne täällä meilläkin jo kotiutuneet, varma merkki kesästä;)

        Tämä kirjoittelu on vaikea laji, yhden sanan tai lauseen teksti saa vireellisiä mielikuvia mieleen.
        Kyllähän tämä mummeli ymmärtää nuo veroilla saadut edut ja hyödyt, vaikka en kovin paljon veroasioita ymmärräkään, on ne kiemuraisia monellekin.
        Hyvin kerroit hyötymme Ano15.50, korppikirjailijan siunauksella.
        Nämä kaikille tulevat hyödyt veroja vie ja niitä kaikki maksamme tulojemme mukaan.
        Hyödynnämme niitä jokainen päivittäisissä toimissamme, koko kansan etuja.
        Vaikeasti kai esitin tuon oman ajattelun näistä palvelujen käytöstä,, siis olen ajatellut, että kuntoni näin hyvänä pysyneenä, en turhaa juokse palveluja hakemaan, vaan teen jollekin tarvitsevammalle mahdollisuuden esimerkiksi lääkäriin pääsyyn.
        Olen kuullut monen suulla miten vaikeaa on saada lääkäri aika tarpeen tullen, tämä ajatukseni takana, minulla ei ole mitään määrää mihinkään jakaa, yksikertaisesti ajattelen.
        Olen yksi eläkeläinen joka ilman avun pyyntöjä olen selvinnyt, nämä kaikille tulevat hyödyt toki hyvillä mielin vastaan otan ja tyytyväinenkin olen.
        Toivottavasti nyt osasin mielen liikkumistani selvittää ja ymmärrystä aikaan saada.

        Korpikirjailija, en tarkoittanut että lähtisimme pakolaisiksi, vaan tarkoitin, että pakolaisiksi joutuvat tekevät sen pakon edessä, sodan tai muun uhatessa. tuskin suomesta kukaan tänä päivä pakoon tarvitsee apua lähteä etsimään muusta maasta.
        Tuokin, että asioita on selvitetty moneen kertaan, kaikille ne ei vaan selvene kerralla, kuten sinulle, kai olet huomannut kysymyksiä ilmenneen.
        Kerran otin ikkunan pesun alan ihmiseltä kyselin kotitalous vähennyksestä, minulle selvitettiin, että en tule saamaan mitään, kun oma vastuu oli 100 euroa ja maksu ei paljon sen yli mennyt, joten sen koomin en ole edes kysellyt mahdollisuuksiani käyttää tätä etua.
        Riittäköön nämä minullekin, osaamattomalle näiden asioiden parissa liikkuminen.

        Olipa mukava kuulla ynnämuun kuulumisia, ikävää tietenkin tuo kunnon heikentyminen, mutta näin se tuppaa menemään, joka päivä vaan huonommaksi, ponnistella saa selvitäkseen.
        Ikämme huomioiden hyvin kumminkin olemme selvinneet elämässä ja"omillaan" toimeen tulleet, iso asia mielestäni.
        Ikäpolvemme ei hevillä apua pyytele, jos suinkin jaksamme asiamme hoitaa, omin avuin läpi elämän on kuljettu, siitä hyvä mieli.

        Viikon lopulla saan minäkin toisen rokotuksen ja ehkä jollakin tappaa se auttaa, tosin varovainen edelleen aion olla.
        Mira nuo permanentit olivat kamalia silloin minunkin ensimäistä ottaessa, kamala pörröpää olin. taidettiin sähköpermanentiksi kutsuakin, no näky oli kyllä kuin sähköä saaneella;)

        Miaelina myrskyn tuloa enteilit, ei meillä myrskystä tietoa vielä ainakaan, aurinko ilmestyi taivaalle, tuuli kyllä reippaanlainen, toivottavasti ei myrskyksi äidy.

        Mak-Ris kysymyksiä riittää noissa kotitalousverohelpotuksissa, luulen kyllä, että katon korjaus kuuluu niiden etujen piiriin ja kaikki suuremmat hommat.
        Pitäisi kaiketi jatkuvasti nuo siivouksien käyttämiset ottaa, että saisi ne verovähennysten piiriin.
        Otanpa selvää sitten, kun en muuten pärjää, kaikki ei niin varman päällä tunnu olevan, miten toisten kohdalla onnistuu, tyhmempi ei arvaa edes anoa apua kaikkeen.

        Nyt olen taas epäselvän viestin kirjoittanut ja siitä sitten joudun tilille;)
        Mutta jättäkää huolet ja harmit heille ketkä osaa selvittää, vietetään huoleton päivä, huomisesta ei tiedä.


      • SkillaN kirjoitti:

        Tuuli tänä aamuna pilviä lennättää, toivottavasti sadepilvet kaikkoaa, nyt jo aurinkoa kaipaillaan.
        Harhanäyksi eilen yritin pääskysnäkemäni arvella, mutta kyllä se oikea näky oli, pääskyset ne täällä meilläkin jo kotiutuneet, varma merkki kesästä;)

        Tämä kirjoittelu on vaikea laji, yhden sanan tai lauseen teksti saa vireellisiä mielikuvia mieleen.
        Kyllähän tämä mummeli ymmärtää nuo veroilla saadut edut ja hyödyt, vaikka en kovin paljon veroasioita ymmärräkään, on ne kiemuraisia monellekin.
        Hyvin kerroit hyötymme Ano15.50, korppikirjailijan siunauksella.
        Nämä kaikille tulevat hyödyt veroja vie ja niitä kaikki maksamme tulojemme mukaan.
        Hyödynnämme niitä jokainen päivittäisissä toimissamme, koko kansan etuja.
        Vaikeasti kai esitin tuon oman ajattelun näistä palvelujen käytöstä,, siis olen ajatellut, että kuntoni näin hyvänä pysyneenä, en turhaa juokse palveluja hakemaan, vaan teen jollekin tarvitsevammalle mahdollisuuden esimerkiksi lääkäriin pääsyyn.
        Olen kuullut monen suulla miten vaikeaa on saada lääkäri aika tarpeen tullen, tämä ajatukseni takana, minulla ei ole mitään määrää mihinkään jakaa, yksikertaisesti ajattelen.
        Olen yksi eläkeläinen joka ilman avun pyyntöjä olen selvinnyt, nämä kaikille tulevat hyödyt toki hyvillä mielin vastaan otan ja tyytyväinenkin olen.
        Toivottavasti nyt osasin mielen liikkumistani selvittää ja ymmärrystä aikaan saada.

        Korpikirjailija, en tarkoittanut että lähtisimme pakolaisiksi, vaan tarkoitin, että pakolaisiksi joutuvat tekevät sen pakon edessä, sodan tai muun uhatessa. tuskin suomesta kukaan tänä päivä pakoon tarvitsee apua lähteä etsimään muusta maasta.
        Tuokin, että asioita on selvitetty moneen kertaan, kaikille ne ei vaan selvene kerralla, kuten sinulle, kai olet huomannut kysymyksiä ilmenneen.
        Kerran otin ikkunan pesun alan ihmiseltä kyselin kotitalous vähennyksestä, minulle selvitettiin, että en tule saamaan mitään, kun oma vastuu oli 100 euroa ja maksu ei paljon sen yli mennyt, joten sen koomin en ole edes kysellyt mahdollisuuksiani käyttää tätä etua.
        Riittäköön nämä minullekin, osaamattomalle näiden asioiden parissa liikkuminen.

        Olipa mukava kuulla ynnämuun kuulumisia, ikävää tietenkin tuo kunnon heikentyminen, mutta näin se tuppaa menemään, joka päivä vaan huonommaksi, ponnistella saa selvitäkseen.
        Ikämme huomioiden hyvin kumminkin olemme selvinneet elämässä ja"omillaan" toimeen tulleet, iso asia mielestäni.
        Ikäpolvemme ei hevillä apua pyytele, jos suinkin jaksamme asiamme hoitaa, omin avuin läpi elämän on kuljettu, siitä hyvä mieli.

        Viikon lopulla saan minäkin toisen rokotuksen ja ehkä jollakin tappaa se auttaa, tosin varovainen edelleen aion olla.
        Mira nuo permanentit olivat kamalia silloin minunkin ensimäistä ottaessa, kamala pörröpää olin. taidettiin sähköpermanentiksi kutsuakin, no näky oli kyllä kuin sähköä saaneella;)

        Miaelina myrskyn tuloa enteilit, ei meillä myrskystä tietoa vielä ainakaan, aurinko ilmestyi taivaalle, tuuli kyllä reippaanlainen, toivottavasti ei myrskyksi äidy.

        Mak-Ris kysymyksiä riittää noissa kotitalousverohelpotuksissa, luulen kyllä, että katon korjaus kuuluu niiden etujen piiriin ja kaikki suuremmat hommat.
        Pitäisi kaiketi jatkuvasti nuo siivouksien käyttämiset ottaa, että saisi ne verovähennysten piiriin.
        Otanpa selvää sitten, kun en muuten pärjää, kaikki ei niin varman päällä tunnu olevan, miten toisten kohdalla onnistuu, tyhmempi ei arvaa edes anoa apua kaikkeen.

        Nyt olen taas epäselvän viestin kirjoittanut ja siitä sitten joudun tilille;)
        Mutta jättäkää huolet ja harmit heille ketkä osaa selvittää, vietetään huoleton päivä, huomisesta ei tiedä.

        Olen joskus maininnutkin, että olet herkkä loukkaantumaan skillan. Selitykseksi menee kirjoitustesi jos kyseinalaistaa lauseitasi.

        Nytkin "pakolaiset". Ei he kaikki sotia pakene, moni etsii parempaa elämää ja työtä kuten suomalaiset, jotka kuuskytluvulla matkustivat Ruotsiin työn perässä. Moni palasi, usea jäi.

        Minua on syytetty selittäjäksi, kun vastaan ilkeyksiin, vääristeltyihin totuuksiin. Ei ole kauan kun kehoitettiin, että ei kannata selittää ja, että kyllähän me tiedetään miten asiasi ovat älä provosoidu. Opettelen 😊

        Eli turhaa ärsyynnyt, keskusteluissa jokainen saa kirjoituksista oman näkemyksen, eikä se ole väärin ymmärtämistä jos sitä ei tee tahallaan.

        Tahallaan en vääristele, oijon jotain tiedon tai kokemukseni pohjalta. Nytkin minulla on maksettuja laskuja odottamassa edelleen lähettämistä. Kerään niitä ja kun olen teetättänyt kaikki kevään ja kesän mökki- ja pihatyöt, lähetän pinon kerralla verottajalle. Ei yhden pienen työn teettäminen oikeuta verovähennyksiin. Sen tiesitkin kokemuksesta.

        Hyvinvointiyhteiskunnan etuihin kuuluu, että ketään ei jätetä sekä, että rikkaiden lapsille kuuluu lapsilisät ja ilmainen peruskoulu kuten köyhillekin se on tasa-arvoa.

        Olen kirjoittanut noja-tuolin väen keskenäisistä kehumisista. Nekin on joskus kiusallisia sivusta seurata. On myös tietty järjestys kuka vastaa kenellekin tai vastaako lainkaan.

        No, tässä aamuni avaus, leppoisaa etelätuulta kaikille 😊


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne vähävaraisimmat asuu vuokralaisina ja asunnon omistaja vastaa remonteista. Kyllä se siivouskin hoidetaan sosiaaliapuna, jos ei itse jaksa eikä ole varaa maksaa. Mutta kai sen tajuat, että olemattomista veroista ei vähennystä voi saada. Monenlaisia tulonsiirtoja varaton kylläkin saa yhteiskunnalta.

        Taidat elää jossain pumpulissa. Kyllä vähävaraisia asuu omistusasunnoissakin.

        Sinä luultavasti sanot nyt niin, että se omistusasunto pitää myydä ja muuttaa vuokralle, jotta saisi enemmän rahaa käyttöön.

        Tiedän monta, jotka ovat nuorempana säätäneet omistusasunnon, vaan jossain vaiheessa elämää onkin pohja pudonnut pois esim. työttömyys, sairaus ym.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olen joskus maininnutkin, että olet herkkä loukkaantumaan skillan. Selitykseksi menee kirjoitustesi jos kyseinalaistaa lauseitasi.

        Nytkin "pakolaiset". Ei he kaikki sotia pakene, moni etsii parempaa elämää ja työtä kuten suomalaiset, jotka kuuskytluvulla matkustivat Ruotsiin työn perässä. Moni palasi, usea jäi.

        Minua on syytetty selittäjäksi, kun vastaan ilkeyksiin, vääristeltyihin totuuksiin. Ei ole kauan kun kehoitettiin, että ei kannata selittää ja, että kyllähän me tiedetään miten asiasi ovat älä provosoidu. Opettelen 😊

        Eli turhaa ärsyynnyt, keskusteluissa jokainen saa kirjoituksista oman näkemyksen, eikä se ole väärin ymmärtämistä jos sitä ei tee tahallaan.

        Tahallaan en vääristele, oijon jotain tiedon tai kokemukseni pohjalta. Nytkin minulla on maksettuja laskuja odottamassa edelleen lähettämistä. Kerään niitä ja kun olen teetättänyt kaikki kevään ja kesän mökki- ja pihatyöt, lähetän pinon kerralla verottajalle. Ei yhden pienen työn teettäminen oikeuta verovähennyksiin. Sen tiesitkin kokemuksesta.

        Hyvinvointiyhteiskunnan etuihin kuuluu, että ketään ei jätetä sekä, että rikkaiden lapsille kuuluu lapsilisät ja ilmainen peruskoulu kuten köyhillekin se on tasa-arvoa.

        Olen kirjoittanut noja-tuolin väen keskenäisistä kehumisista. Nekin on joskus kiusallisia sivusta seurata. On myös tietty järjestys kuka vastaa kenellekin tai vastaako lainkaan.

        No, tässä aamuni avaus, leppoisaa etelätuulta kaikille 😊

        Sinä se jaksat skillanin lyttäämistä ja arvostelua. Antaisit jo olla. Hän on omanlaisensa ja sillä hyvä.

        Alettaisiinko arvostelemaan sinua? Sinä et pysty vastaamaan ja ymmärtämään sinulle esitettyja kysymyksiä. Olet jäänyt 90-luvun oppeihin; hyökkäis on paras puolustus. Vastaat kysymykseen tulvalla kysymyksiä, etkä kysymykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat elää jossain pumpulissa. Kyllä vähävaraisia asuu omistusasunnoissakin.

        Sinä luultavasti sanot nyt niin, että se omistusasunto pitää myydä ja muuttaa vuokralle, jotta saisi enemmän rahaa käyttöön.

        Tiedän monta, jotka ovat nuorempana säätäneet omistusasunnon, vaan jossain vaiheessa elämää onkin pohja pudonnut pois esim. työttömyys, sairaus ym.

        Juurikin näin se on. Sitäpaitsi vanha talo jossain korvessa ei edes mene kaupaksi tai saatu hinta on mitätön. Moni köyhä mummo sinnittelee lahoavassa vailla mukavuuksia olevassa torpassa, kun ei saa sitä myytyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin se on. Sitäpaitsi vanha talo jossain korvessa ei edes mene kaupaksi tai saatu hinta on mitätön. Moni köyhä mummo sinnittelee lahoavassa vailla mukavuuksia olevassa torpassa, kun ei saa sitä myytyä.

        Luin Korven Sanomista, että perukoiden mökkikauppa on käynyt vilkkaana. Selkosilta on vaatimattomatkin mökit myyty.

        Maatilatkin ovat vaihtaneet omistajia, korona on ajanut kaupunkikeskuksista perheitä maaseudun rauhaan vapaa-ajan viettoon ja etätöihin niiden tekijöille.

        No, olen etuoikeutettu, tästä kaupunkikodista on vajaa 7 km mökin pihaan. Tänään lähden kylvämään viiden poistetun kannon alueelle apilaa, ruohon-ja kesäkukkien siemeniä.

        Huomiseksi lupasi jopa lumisadetta. En ole vielä asettunut asumaan mökille, odotan säiden lämpiämistä. Mikä tässä elläessä, kaupunkikodissani kun on kaikki mukavuudet 😊


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Luin Korven Sanomista, että perukoiden mökkikauppa on käynyt vilkkaana. Selkosilta on vaatimattomatkin mökit myyty.

        Maatilatkin ovat vaihtaneet omistajia, korona on ajanut kaupunkikeskuksista perheitä maaseudun rauhaan vapaa-ajan viettoon ja etätöihin niiden tekijöille.

        No, olen etuoikeutettu, tästä kaupunkikodista on vajaa 7 km mökin pihaan. Tänään lähden kylvämään viiden poistetun kannon alueelle apilaa, ruohon-ja kesäkukkien siemeniä.

        Huomiseksi lupasi jopa lumisadetta. En ole vielä asettunut asumaan mökille, odotan säiden lämpiämistä. Mikä tässä elläessä, kaupunkikodissani kun on kaikki mukavuudet 😊

        Kyllä niissä kaikkein vaatimattomammissakin kaupungin alueella olevissa vuokra asunnoissa on jo kaikissa mukavuudet. Ettei se nyt erikoinen kehunaihe ole. Kenenkään ei tarvii juosta pissille pihan perille eikä hakea vettä kaivosta peseytymiseen vaikka asuisi vastaanottokeskuksessa takahikiällä. Aika monen mielestä mökin pitää olla luonnon rauhassa eikä kaupungin kupeessa melkein naapurissa.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Olen joskus maininnutkin, että olet herkkä loukkaantumaan skillan. Selitykseksi menee kirjoitustesi jos kyseinalaistaa lauseitasi.

        Nytkin "pakolaiset". Ei he kaikki sotia pakene, moni etsii parempaa elämää ja työtä kuten suomalaiset, jotka kuuskytluvulla matkustivat Ruotsiin työn perässä. Moni palasi, usea jäi.

        Minua on syytetty selittäjäksi, kun vastaan ilkeyksiin, vääristeltyihin totuuksiin. Ei ole kauan kun kehoitettiin, että ei kannata selittää ja, että kyllähän me tiedetään miten asiasi ovat älä provosoidu. Opettelen 😊

        Eli turhaa ärsyynnyt, keskusteluissa jokainen saa kirjoituksista oman näkemyksen, eikä se ole väärin ymmärtämistä jos sitä ei tee tahallaan.

        Tahallaan en vääristele, oijon jotain tiedon tai kokemukseni pohjalta. Nytkin minulla on maksettuja laskuja odottamassa edelleen lähettämistä. Kerään niitä ja kun olen teetättänyt kaikki kevään ja kesän mökki- ja pihatyöt, lähetän pinon kerralla verottajalle. Ei yhden pienen työn teettäminen oikeuta verovähennyksiin. Sen tiesitkin kokemuksesta.

        Hyvinvointiyhteiskunnan etuihin kuuluu, että ketään ei jätetä sekä, että rikkaiden lapsille kuuluu lapsilisät ja ilmainen peruskoulu kuten köyhillekin se on tasa-arvoa.

        Olen kirjoittanut noja-tuolin väen keskenäisistä kehumisista. Nekin on joskus kiusallisia sivusta seurata. On myös tietty järjestys kuka vastaa kenellekin tai vastaako lainkaan.

        No, tässä aamuni avaus, leppoisaa etelätuulta kaikille 😊

        Mikä ihmeen järjestys vastauksissa? Ite sinä tässäkin ketjussa aloitat vastaamisen, että huomenta makriina. Eikö nämä kaikki kommentit ole tarkoitettu kaikille jotka näitä sattuu lukemaan, niillekkin jotka ei itse mitään tänne kirjoita tai vain satunnaisesti ilman nikkiä ???
        Ja muitako ei saa kehua, kuin sinua ja suosikkiasi? inhokkiesi saama kehu sinua korpee.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Luin Korven Sanomista, että perukoiden mökkikauppa on käynyt vilkkaana. Selkosilta on vaatimattomatkin mökit myyty.

        Maatilatkin ovat vaihtaneet omistajia, korona on ajanut kaupunkikeskuksista perheitä maaseudun rauhaan vapaa-ajan viettoon ja etätöihin niiden tekijöille.

        No, olen etuoikeutettu, tästä kaupunkikodista on vajaa 7 km mökin pihaan. Tänään lähden kylvämään viiden poistetun kannon alueelle apilaa, ruohon-ja kesäkukkien siemeniä.

        Huomiseksi lupasi jopa lumisadetta. En ole vielä asettunut asumaan mökille, odotan säiden lämpiämistä. Mikä tässä elläessä, kaupunkikodissani kun on kaikki mukavuudet 😊

        Miten tämä kommenttisi liittyy tuohon, että kirjoitetaan pienituloisista omistusasunnoissa asuvista, jotka eivät saa kotitalousvähennystä esim. remmpoihin?

        On aivan luonnollista, että varakkailla on varaa ostaa kesämökkejä, lomaosakkeita jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tämä kommenttisi liittyy tuohon, että kirjoitetaan pienituloisista omistusasunnoissa asuvista, jotka eivät saa kotitalousvähennystä esim. remmpoihin?

        On aivan luonnollista, että varakkailla on varaa ostaa kesämökkejä, lomaosakkeita jne.

        Kaikkein köyhimmillä on omistuksessaan vain se alkeellinen mökki niin kesät kuin talvet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat elää jossain pumpulissa. Kyllä vähävaraisia asuu omistusasunnoissakin.

        Sinä luultavasti sanot nyt niin, että se omistusasunto pitää myydä ja muuttaa vuokralle, jotta saisi enemmän rahaa käyttöön.

        Tiedän monta, jotka ovat nuorempana säätäneet omistusasunnon, vaan jossain vaiheessa elämää onkin pohja pudonnut pois esim. työttömyys, sairaus ym.

        Avioero on monille myös paha taloudellinenkin pudotus. Yleensä yhteinen omistusasunto pitää myydä ja rahat jaetaan puoliksi. Ensin pitää maksaa päältä tietysti mahdolliset asuntovelat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä ihmeen järjestys vastauksissa? Ite sinä tässäkin ketjussa aloitat vastaamisen, että huomenta makriina. Eikö nämä kaikki kommentit ole tarkoitettu kaikille jotka näitä sattuu lukemaan, niillekkin jotka ei itse mitään tänne kirjoita tai vain satunnaisesti ilman nikkiä ???
        Ja muitako ei saa kehua, kuin sinua ja suosikkiasi? inhokkiesi saama kehu sinua korpee.

        Kyllä niin on. Korppis on ylen venkula kirjoittelija. Moni on sen
        jo huomannut aikapäiviä sitten.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinä se jaksat skillanin lyttäämistä ja arvostelua. Antaisit jo olla. Hän on omanlaisensa ja sillä hyvä.

        Alettaisiinko arvostelemaan sinua? Sinä et pysty vastaamaan ja ymmärtämään sinulle esitettyja kysymyksiä. Olet jäänyt 90-luvun oppeihin; hyökkäis on paras puolustus. Vastaat kysymykseen tulvalla kysymyksiä, etkä kysymykseen.

        Olet ymmärtänyt väärin. Enhän toki lynttää skillania, vastasin hänelle en sinulle. Sinä vastaat kysymällä kysymyksiin vaikka sinulta ei ole mitään edes kysytty.

        Kirjoitit monikon konditionaalissa alkaisimmeko arvostelemaan...no, aloit arvostelemaan 🤣

        Mitähän 90-luvulla on tekemistä ymmärrykseni kanssa? Olin 90-luvulla naimisissa kahden pienen pojan äiti ja työelämässä.

        Hyökkäys..mmmkuka hyökkää?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niissä kaikkein vaatimattomammissakin kaupungin alueella olevissa vuokra asunnoissa on jo kaikissa mukavuudet. Ettei se nyt erikoinen kehunaihe ole. Kenenkään ei tarvii juosta pissille pihan perille eikä hakea vettä kaivosta peseytymiseen vaikka asuisi vastaanottokeskuksessa takahikiällä. Aika monen mielestä mökin pitää olla luonnon rauhassa eikä kaupungin kupeessa melkein naapurissa.

        Takahikiällä...onko sielläkin vastaanottokeskus?

        Voihan mökki olla luonnonrauhassa kaupungin kyljessäkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niin on. Korppis on ylen venkula kirjoittelija. Moni on sen
        jo huomannut aikapäiviä sitten.

        Kiitos, pidän kohteliaisuutena kommenttiasi, harva näet osaa lukea hymiöt rivieni välistä.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olet ymmärtänyt väärin. Enhän toki lynttää skillania, vastasin hänelle en sinulle. Sinä vastaat kysymällä kysymyksiin vaikka sinulta ei ole mitään edes kysytty.

        Kirjoitit monikon konditionaalissa alkaisimmeko arvostelemaan...no, aloit arvostelemaan 🤣

        Mitähän 90-luvulla on tekemistä ymmärrykseni kanssa? Olin 90-luvulla naimisissa kahden pienen pojan äiti ja työelämässä.

        Hyökkäys..mmmkuka hyökkää?

        Joko esität ettet ymmärrä tai sitten et todellakaan ymmärrä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joko esität ettet ymmärrä tai sitten et todellakaan ymmärrä.

        En ole koskaan ymmärtänyt muiden kirjoittamattomia tai lausumattomia ajatuksia. Siitäkin minua on kerran syytetty. Ymmärrätkö sinä mitä minä ajattelen?

        Korppis


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Olet ymmärtänyt väärin. Enhän toki lynttää skillania, vastasin hänelle en sinulle. Sinä vastaat kysymällä kysymyksiin vaikka sinulta ei ole mitään edes kysytty.

        Kirjoitit monikon konditionaalissa alkaisimmeko arvostelemaan...no, aloit arvostelemaan 🤣

        Mitähän 90-luvulla on tekemistä ymmärrykseni kanssa? Olin 90-luvulla naimisissa kahden pienen pojan äiti ja työelämässä.

        Hyökkäys..mmmkuka hyökkää?

        Lyttäämistä on jos toistamiseen arvostelee toisen luonteenpiirrettä.
        Keskustelupalstalla kommentoidaan, ei vaadi kysymystä.
        Kirjoitin, että alettaisko arvostelemaan sinua. Tarkoitin, että miltä se sinusta tuntuisi.
        En arvostellut sinua, vaan tapaasi kirjoittaa ja kommentoida. Sanoin
        90-luvulla;'hyökkäys on paras puolustus'. Silloin joka tuutista sitä toitotettiin.. Opetettiin kansalaisia keskustelukurttuuriin.
        Viittasin sillä tapaasi vastata kysymykseen joukolla kysymyksiä, eli hyökkäämällä ja jättämällä vastaamatta esitettyyn kysymykseen, yleensä. Pojillasi ja olopaikallasi ei merkitystä. Sitä en ymmärtänyt miksi ne mainitsit.
        Summasummarum, emme ymmärrä toistemme kieltä joten on turha jatkaa.
        Väistelen vastaisuudessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lyttäämistä on jos toistamiseen arvostelee toisen luonteenpiirrettä.
        Keskustelupalstalla kommentoidaan, ei vaadi kysymystä.
        Kirjoitin, että alettaisko arvostelemaan sinua. Tarkoitin, että miltä se sinusta tuntuisi.
        En arvostellut sinua, vaan tapaasi kirjoittaa ja kommentoida. Sanoin
        90-luvulla;'hyökkäys on paras puolustus'. Silloin joka tuutista sitä toitotettiin.. Opetettiin kansalaisia keskustelukurttuuriin.
        Viittasin sillä tapaasi vastata kysymykseen joukolla kysymyksiä, eli hyökkäämällä ja jättämällä vastaamatta esitettyyn kysymykseen, yleensä. Pojillasi ja olopaikallasi ei merkitystä. Sitä en ymmärtänyt miksi ne mainitsit.
        Summasummarum, emme ymmärrä toistemme kieltä joten on turha jatkaa.
        Väistelen vastaisuudessa.

        Kirjoitit "Sinä se jaksat skillanin lyttäämistä ja arvostelua. Antaisit jo olla. Hän on omanlaisensa ja sillä hyvä".

        Eli arvostelit skillania "omanlaisekseen", sanalla on alentava sävy.

        Kirjoitit,
        "Lyttäämistä on jos toistamiseen arvostelee toisen luonteenpiirrettä."

        Mitä mieltä olet kirjoittamistasi kommenteista niissä arvostelet luonnettani toistamiseen.

        1. "Sinä et pysty vastaamaan ja ymmärtämään sinulle esitettyja kysymyksiä."

        2. Olet jäänyt 90-luvun oppeihin; hyökkäys on paras puolustus.

        3. Vastaat kysymykseen tulvalla kysymyksiä, etkä kysymykseen.

        Eli arvostelet skillania omanlaiseksi ja minua ymmärtämättömäksi, joka on jäänyt 90-luvun oppeihin kiinni enkä osaa vastata ja jos vastaan kysynkin enkä vastaa.

        Summasummarum🤣

        Sinähän se hyökkäät en minä. Mietipä tuota josko ymmärtäisit.

        "Summasummarum" koetin tikistää muistiani, millä nikillä kirjoittelit ennen puskautumistasi, sillä olet käyttänyt tuota summasummarum-sanontaa jo yli kymmenen vuotta. Eli se on tapasi lopettaa jonninjoutavat jorinasi. O:


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kirjoitit "Sinä se jaksat skillanin lyttäämistä ja arvostelua. Antaisit jo olla. Hän on omanlaisensa ja sillä hyvä".

        Eli arvostelit skillania "omanlaisekseen", sanalla on alentava sävy.

        Kirjoitit,
        "Lyttäämistä on jos toistamiseen arvostelee toisen luonteenpiirrettä."

        Mitä mieltä olet kirjoittamistasi kommenteista niissä arvostelet luonnettani toistamiseen.

        1. "Sinä et pysty vastaamaan ja ymmärtämään sinulle esitettyja kysymyksiä."

        2. Olet jäänyt 90-luvun oppeihin; hyökkäys on paras puolustus.

        3. Vastaat kysymykseen tulvalla kysymyksiä, etkä kysymykseen.

        Eli arvostelet skillania omanlaiseksi ja minua ymmärtämättömäksi, joka on jäänyt 90-luvun oppeihin kiinni enkä osaa vastata ja jos vastaan kysynkin enkä vastaa.

        Summasummarum🤣

        Sinähän se hyökkäät en minä. Mietipä tuota josko ymmärtäisit.

        "Summasummarum" koetin tikistää muistiani, millä nikillä kirjoittelit ennen puskautumistasi, sillä olet käyttänyt tuota summasummarum-sanontaa jo yli kymmenen vuotta. Eli se on tapasi lopettaa jonninjoutavat jorinasi. O:

        No väännetään, niin saat päiväannoksesi jankkaamista.

        Kirjoitit:
        - "Eli arvostelit skillania "omanlaisekseen", sanalla on alentava sävy."

        Väärin: sillä omanlaisensa tarkoittaa persoonallista, omantakeista eli aivan päivastoin EI alentavaa vaan ylistävää.

        1. 2. 3. kohtiin vastaan. Jos malttaisit lukea mitä sinulle kirjoitetaan ehtisit ymmärtämään ja vastaamaan etkä hyökkäilisi ja luulisi että sinulle osoitetut kommentit ovat aina vihamielisiä.
        Näin minä tulkitsin sinun tekstisi. Ja jos olisit malttanut lukea, niin tulkitsin myös itseni ymmärtämättömäksi lukemaan sinun tekstejäsi mainitsemalla ettemme puhu samaa kieltä, emme ymmärrä toisiamme. Eli syytin myös itseäni ymmärtämättömäksi.

        Tuota summasummarum kommenttiasi en ymmärrä. Meinasin kirjoittaa sen tilalle ensin lopputulemana jne.

        Olen kirjoittanut rekisteröityneenä urheilu- ja vapaa-aikapalstoille. Yleensä vaelluksesta Lapissa. Niin ja pesäpallosta.

        Summasummarum, ei jatkoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No väännetään, niin saat päiväannoksesi jankkaamista.

        Kirjoitit:
        - "Eli arvostelit skillania "omanlaisekseen", sanalla on alentava sävy."

        Väärin: sillä omanlaisensa tarkoittaa persoonallista, omantakeista eli aivan päivastoin EI alentavaa vaan ylistävää.

        1. 2. 3. kohtiin vastaan. Jos malttaisit lukea mitä sinulle kirjoitetaan ehtisit ymmärtämään ja vastaamaan etkä hyökkäilisi ja luulisi että sinulle osoitetut kommentit ovat aina vihamielisiä.
        Näin minä tulkitsin sinun tekstisi. Ja jos olisit malttanut lukea, niin tulkitsin myös itseni ymmärtämättömäksi lukemaan sinun tekstejäsi mainitsemalla ettemme puhu samaa kieltä, emme ymmärrä toisiamme. Eli syytin myös itseäni ymmärtämättömäksi.

        Tuota summasummarum kommenttiasi en ymmärrä. Meinasin kirjoittaa sen tilalle ensin lopputulemana jne.

        Olen kirjoittanut rekisteröityneenä urheilu- ja vapaa-aikapalstoille. Yleensä vaelluksesta Lapissa. Niin ja pesäpallosta.

        Summasummarum, ei jatkoa.

        Jankutuksesi ei siis lopu, mutta mieti vielä mitenminä olisin ymmärtänyt, että viittaatkin itseesi syyllistäen itsesi ymmärtämättömäksi. Hyvä, että oikaisit.

        Hyvää yötä, omalaatuisia unia 😴


    • Kuntavaalien lähestyminen on ilmeisesti nostanut sosiaali- ja veropolitiikan kysymyksiä sekä kipukohtia ketjussakin esille, ja politiikassahan tunnetusti faktat ja mielipiteet helposti sekottuvat. Saavathan asiat riidelläkin, sanavapaus antaa kaikille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. On olemassa kuitenkin myös melkoinen hiljaisten joukko, joka tarvitsee puolestapuhujia, ja yhteiskunnan vahvuuden tärkeimpiä mittareita onkin se, miten se huolehtii heikoimmistaan.

      Minäkin olen opetellut ulkoistamaan raskaimpia taloustöitäni, ikkunanpesusta se alkoi. Suuressa omakotitalossa on myös suuri määrä ikkunoita, osa vaatii tikkaitakin, vaikka en lainkaan lyhimmästä päästä olekaan. Talo on sen verran uusi, ettei remontteja ole vielä tarvittu, jotain päivityksiä vain ilmeeseen. Ulkoportaat ja terassit tehtiin lehtikuusesta, se ei vaadi edes minkäänlaista pintakäsittelyä, on kestävää, harmaantuu kauniisti ja luonnonmukaisesti. Käsittääkseni veroetua saa työpalkoista, ei materiaalista, ja pariskunnan molemmat voivat saada verovähennykset. Tontin maanrakennustyöt teetettiin perusteellisesti alusta alkaen omien suunnitelmien mukaan. Vaikka hehkutan usein tätä ihanaa pihaani, se on melko helppohoitoinen hyvän suunnittelun ansiosta: selkeä nurmikkoalue ja istutusryhmät, hankalissa paikoissa maanpeittokasveja ja paljon ikivihreää, erikokoisia havukasveja. Vaikka kasvit on valittu valon ja maaperän mukaan, aina tulee pettymyksiäkin, joutuu siirtämään tai luopumaan. Esimerkiksi hapahkossa tontin osassa viihtyvät toistensa seurassa rhodot, pensasmustikat, hortensiat ja havukasvit, ja juuri nyt ovat ensimmäiset rhododendronit alkaneet kukkia. Suuritöisimpiä ovat hedelmäpuiden leikkaukset, mutta niihinkin saa ammattiapua tarvittaessa. Työläästä kasvimaasta on jo luovuttu.

      Olipa mielenkiintoista kuulla Skillanin puutarhaluomuksesta Aallon suunnittelemaan taloon. Ymmärrän hyvin sen uppoutumisen mielenkiintoiseen työhön. Mielikuvani perusteella värisilmäsi on pettämätön ja harmonisen, rakennuksiin sopivan kokonaisuuden luominen Sinulta on aina onnistunut. Vaikka muuttaessaan tai lopullisesti lähtiessään ei puutarhaansa mukaan saa, jää siitä paljon iloa ympäristöönsä ja seuraaville asujille.

      Etelärannikolla on tänään sadepäivä ja kovaa itätuulta , pitääkin mennä tarkistamaan satamaan veneen kiinnitysköydet. Onhan siinäkin paljon huolehtimista ja ylläpitoa, mutta ei raaski vielä luopua, ja onneksi on innokasta jälkipolvea jo harrastuksessa mukana.

      Voikaa hyvin!

    • Haasteista selviämistä ja toimeentuloa on käsitelty edellisissä. Olen joutunut leskeksi jäätyäni jättämään raskaimmat työt mökillä ammattilaisille, kunnes päätin luopua.

      Menojen pienennyttyä muuton jälkeen, olen selvinnyt siivousavulla, en ole sitä vähentänyt kotitalousvähennyksestä.

      Viileät ilmat estivät maisemakierroksellani palaamasta Porvoon saariston kesäpaikoille, jotka on hauskempi nähdä kesemmällä.

      Kaunista on nyt luonnon vehmaus joka taholla, eilen oli Helsingin kierros vuorossa. Koko matkan kaunisti voikukkien keltaiset ryppäät tienvarsia, ja Lehtisaaressa ajo oli kerrassaan ihastuttavaa.

      Tänään on pilvisenä aamuna nostettu parvekekukkaset seinän vierustaan, ettei sade ja myrsky riepottele kukintoja. Yrtit rehoittavat runsaina, latvoa niitä pitääkin jo, mutta vetoketjulla suljin vain kasvihuoneen tuulenpuuskilta.
      Nyt onkin sade alkanut etelärannikolla, kotoisaa päivää silti 😊 !

      • Anonyymi

        Sääennuste lupasi myrskyä Itämeren itäalueelle, ei läntiselle Itämerelle,
        joten saat Miaelina olla ja elellä ilman myrskyjä. ainakin tänään,
        mutta harmaa sää ja sade on ollut meillä länsipuolellakin aamuvarhaisesta asti.
        K.L.


    • Anonyymi

      Ystäväni K.L., kirjoitit minun koneellani tuon, mutta nyt lähdetään hupputakki päällä pikku retkelle!

      • Anonyymi

        Tuopas onkin hauska juttu yhteisellä koneella kirjoitella. Kaipa teillä on yhteinen sateenvarjokin, jonka alla lähekkäin ei kylmä tule.👍

        👫☔️


    • Anonyymi

      Keskustelun suola on erilaiset näkemykset. Mielenkiinto lisääntyy, kun eri kanteilta asioita käsitellään. Ei keskustelun tarkoitus ole olla riitaisa, vaan uusien näkemysten huomaamista.
      Vilkas osanotto keskusteluun herättää uusia ajatuksia ja kysymyksiä. Nojatuolissa löhöillessä on mukava makustella asioita ja miettiä, onko vanhat luulot vielä käyttökelpoiset, vai onko tuuletus paikallaan.

      Keljulta näyttää sää tänään. Onneksi on eilen käyty puodissa, niin että sapuskaa riittää huomiseksikin. Joutessani katsoin aamulla tv:n eri ohjelmia ja join kahvia.
      Eilinen vaalikeskustelu myös ajattelutti tänäänkin. On kyllä hankalaa tämä äänestys. En ole vieläkään päättänyt edes puoluetta, saati ehdokasta.
      Täällä meillä suunnitellaan raitiotietä kaupungin halki. Sen unelman puolesta ja vastaan, vaikka ei ole edes päätöstä tehty. Minun elinaikanani sitä ei varmastikaan saada aikaan. Vastustan jyrkästi. Äänestettäväni löytyy siis vastustajien piiristä, ja se on pieni. Tässäkö taloudellisessa tilanteessa pitäisi ruveta maksamaan vielä ratikan aiheuttamia menoja. Vastustan viimeiseen asti. Vastarannan kiiskenä oleminen on eläkeläisen oikeus!
      Käperryin omaan nojatuoliini ja olen kuitenkin tyytyväinen, kaikki hyvin tänään.
      Hajamielinen Mkr.

    • Sadepäivää ! Paljon on keskustelua ollut täällä ja moneen kirjoitukseen on tehnyt mieli vastata, mutta aika/voimat eivät vain ole riittäneet...

      Kun vaivaisena yrittää selvitä kaikista tämänhetkikistä haasteista meinaa väkisinkin ajautua sinne kielteisyyden kierteeseen. Etenkin kun on tällainen helposti lannistuva perfektionisti.

      Toisaalta, kun yksi asia alkaa rullata, se tuntuu vetävän muita mukaansa. Sain apua ikkunananpesuun, tänään pääsin kirjastoon hakemaan Tommi Kinnusen "Ei kertonut katuvansa" ja samalla äänestämään. Saan myös apua lämpökompostorin asennukseen ja trampoliinin pystyttämiseen, joten eipä tässä hätiä mitiä. Kesäkukat sain istutettua ja saunapuut kannettua, trimmeriä käytti kylätalkkari...

      OMT-selkäterapeutin vastaanotolle pääsen 3.6. ja odotan siltä paljon.
      Täällä livessä seuraelämäkin tuntuisi vilkastuneen, puhetta piisaa kun tavataan toisiamme: ensin vaivat, sitten muut kuulumiset. Omat tuttuni ovat saamassa toista rokotusta niin kuin itsekin olen ja vähän se oma olokin tuntuu keventytyneen.

      Eilen ystäväni kanssa tehtiin vähän yhteenvetoa kuluneesta vuodesta ja oma omasta selviytymisestä, mitä keinoja siihen on käytetty. Ystävät, vertaistuki, nousivat kyllä listan kärkeen kuten myös musiikki, kirjat, elokuvat. Niistähän on täälläkin ollut puhetta, ja niitä sentään ovat useimmat meistä voineet harrastaa.

      Elokuvaelämyksen sain eilen, kun Teemalta tuli Aki Kaurismäen Le Havre. Olin kyllä nähnyt sen aikaisemmin, mutta aina se jaksaa liikuttaa, tuoda hyvää mieltä kaikessa paljaudessaan. Tuli taas kysyneeksi, elääkö rakkaus/ystävyys vain marginaaleissa, kuten ranskalainen elikuvaohjaaja Claude Chabrol väittää. Hyvinvoiva ihminen antaa liiastaan - jos siitäkään - köydä antaa vähästään. "Jos tarvitset apua, käänny köyhän puoleen" todettiin myös Steinbeckin romaanissa...

      Tuota SkillaNin esille ottamaa väärinymmärtämistä tuntuu olevan liikkeellä vähän joka puolella kuten tuota alavireisyyttä ja/tai mielialojen sahaamistakin. Itsessäni olen huomannut myös lisääntynyttä ärtyneisyyttä , en tahdo millään jaksaa ohittaa kaikkia neuvoja, mitä saan näiden käytännön töiden tekemiseen. Ikäänkuin ihmisillä olisi nyt(kin) iso tarve päteä, osoittaa tietämystään.
      Eilenkin naapuri kommentoi vaivalla hakemiani ja istuttamiani kesäkukkia. Pelargonia ei ole ulkokukka, Marketta ja orvokit olivat mutta vaativat tietynlaista hoitoa, mitä minä en tietenkään voi tietää..))

      No. Täällä ainakin on luotettavia puutarhureita, heiltä otan mielelläni neuvoja vastaan, vaikka he eivät neuvokaan. Kertovat vain...

      Hyvää sadepäivää kaikille, eikös huomenna ole sää jo "todennäköinen", kaunista luvassa, ainakin tänne etelään..))
      demeter1

      • Anonyymi

        Todennäköisesti aurinko paistaa huomenaamulla, kun herätään!
        Voidaanhan hyvin!
        t. Miaelina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Todennäköisesti aurinko paistaa huomenaamulla, kun herätään!
        Voidaanhan hyvin!
        t. Miaelina.

        Huomenta, ei paista aurinko meidän nurkilla, kiitos kuitenkin toivomisesta Miaelina, voihan se jossain päin suomea paistaakin;)

        Toivon , että apua saat demeter noihin vaivoihisi, ei se mieltä ylennä, jos aina kipu päällimmäisenä, rajoittuu tekemisetkin.
        Aina löytyy viisaampia demeter, olen joskus ajatellut, että ehkä minä myös neuvojani tuputtelen;) hyvässä tarkoituksessa kumminkin;)
        Eilen saunassa taas vaivojamme luettelimme ja minun polvianikin sivuttiin, kahden henkilön kokemuksella neuvoivat ostamaan jotain hevoshoitoon käytettävää lääkettä, vähän epäilin, sillä olen jotain hevosgeelia kokeillutkin, vahva tuntui usko avun saannista olevan.
        Hankkijalta olivat ostaneet, suositusta ei kauppias ollut antanut, mutta mieli kokeiluun kasvoi minullakin.
        Katsotaanpa lähteekö mummo laukkaan;)

        Äänestyksen aion huomenna rokotusreissulla tehdä ja ehdokas on sama mikä on ollut aiemminkin, sopivaksi olen hänet kokenut.
        Mak-Ris keskustelusta mainitsit, keskustelua toivoisi ja sellaista, missä ei kenenkään henkilöön mentäisi, eikä selittelyjä joka virkkeeseen tarvittaisi.
        Keskustelua ei mielestäni ole toisen kirjoittajan arvostelu, sillä kyllä nämä virkkeet aina huomataan, eri asia on haluaako niitä huomioida.

        Ramoona, kiitos kiitoksista, hyvillä mielin ne vastaan otan, tulihan sitä Kahvipirtin sisustusta tehtyä ja siitä kai arviosi annat.
        Pihojen laitosta vielä, on toinenkin talo minkä ohi kulkiessa saan kätteni jälkiä katsella.
        Ensimmäinen oma asunto siinä talossa, 18 metallimiestä päätti talon rakennuttaa ja siihen meidänkin asunto pankkilainan turvin aikaan saatiin.
        Pihanlaitto ei kuulunut urakoitsijalle ja niinpä taas minä asialla.
        Toin mökiltä koivun ja pihlajan taimia ja ne talkoilla istutettiin pihaan ja nyt ovat jo isoja puita, mitkä muistoja herättävät, mieheni murinan, kun taimia autoon sovittelimme;)
        Myöhemmin etupihalle vielä kurtturuusuja ja sireeniä, juhannusruusukin mukaan ja kaunista oli, lupia ei kyselty, tuskin niin tarkkaa silloin olikaan.
        Nyt talo on hyvin hoidettu, kurtturuusut on poistettu niin kuin toivomus on ollut ja tilalle hanhikki rivistö.
        Tästä sitten muutto sinne Aallon Pikku Paratiisi nimiseen taloon.
        Olen samaa mieltä, että heikoimmin pärjääviä ei pidä jättää oman onnensa nojaan, puolesta puhujia tarvitaan.

        Luulen, että kaikki olemme ihan oman itsemme tulkkeja, muu oleminen kuultaa läpi parhaimpien selitystenkin läpi.
        En katso olevani yhtään enempää loukkaantuva kuin joku toinen, niellyt olen paljon, kaikki ei niin kivaa kerrontaa, mutta ajattelen, kaiketi se antaa hyvän mielen moitteen antajalle.
        Jos joku kirjoittaja kokee, että ei tule "kiitostenpiiriin" tarpeeksi, voi tarkastella omaa osuuttaan.
        Ehkä pienoinen kateuden peikkokin päätään nostaa, no olipa miten tahansa, aurinko ilmaantuu taivaalle ja sepä mielen nostaa, niin pieniähän nämä kiistat täällä on, että sivuutan ne.
        Iloista mieltä meille kaikille;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Huomenta, ei paista aurinko meidän nurkilla, kiitos kuitenkin toivomisesta Miaelina, voihan se jossain päin suomea paistaakin;)

        Toivon , että apua saat demeter noihin vaivoihisi, ei se mieltä ylennä, jos aina kipu päällimmäisenä, rajoittuu tekemisetkin.
        Aina löytyy viisaampia demeter, olen joskus ajatellut, että ehkä minä myös neuvojani tuputtelen;) hyvässä tarkoituksessa kumminkin;)
        Eilen saunassa taas vaivojamme luettelimme ja minun polvianikin sivuttiin, kahden henkilön kokemuksella neuvoivat ostamaan jotain hevoshoitoon käytettävää lääkettä, vähän epäilin, sillä olen jotain hevosgeelia kokeillutkin, vahva tuntui usko avun saannista olevan.
        Hankkijalta olivat ostaneet, suositusta ei kauppias ollut antanut, mutta mieli kokeiluun kasvoi minullakin.
        Katsotaanpa lähteekö mummo laukkaan;)

        Äänestyksen aion huomenna rokotusreissulla tehdä ja ehdokas on sama mikä on ollut aiemminkin, sopivaksi olen hänet kokenut.
        Mak-Ris keskustelusta mainitsit, keskustelua toivoisi ja sellaista, missä ei kenenkään henkilöön mentäisi, eikä selittelyjä joka virkkeeseen tarvittaisi.
        Keskustelua ei mielestäni ole toisen kirjoittajan arvostelu, sillä kyllä nämä virkkeet aina huomataan, eri asia on haluaako niitä huomioida.

        Ramoona, kiitos kiitoksista, hyvillä mielin ne vastaan otan, tulihan sitä Kahvipirtin sisustusta tehtyä ja siitä kai arviosi annat.
        Pihojen laitosta vielä, on toinenkin talo minkä ohi kulkiessa saan kätteni jälkiä katsella.
        Ensimmäinen oma asunto siinä talossa, 18 metallimiestä päätti talon rakennuttaa ja siihen meidänkin asunto pankkilainan turvin aikaan saatiin.
        Pihanlaitto ei kuulunut urakoitsijalle ja niinpä taas minä asialla.
        Toin mökiltä koivun ja pihlajan taimia ja ne talkoilla istutettiin pihaan ja nyt ovat jo isoja puita, mitkä muistoja herättävät, mieheni murinan, kun taimia autoon sovittelimme;)
        Myöhemmin etupihalle vielä kurtturuusuja ja sireeniä, juhannusruusukin mukaan ja kaunista oli, lupia ei kyselty, tuskin niin tarkkaa silloin olikaan.
        Nyt talo on hyvin hoidettu, kurtturuusut on poistettu niin kuin toivomus on ollut ja tilalle hanhikki rivistö.
        Tästä sitten muutto sinne Aallon Pikku Paratiisi nimiseen taloon.
        Olen samaa mieltä, että heikoimmin pärjääviä ei pidä jättää oman onnensa nojaan, puolesta puhujia tarvitaan.

        Luulen, että kaikki olemme ihan oman itsemme tulkkeja, muu oleminen kuultaa läpi parhaimpien selitystenkin läpi.
        En katso olevani yhtään enempää loukkaantuva kuin joku toinen, niellyt olen paljon, kaikki ei niin kivaa kerrontaa, mutta ajattelen, kaiketi se antaa hyvän mielen moitteen antajalle.
        Jos joku kirjoittaja kokee, että ei tule "kiitostenpiiriin" tarpeeksi, voi tarkastella omaa osuuttaan.
        Ehkä pienoinen kateuden peikkokin päätään nostaa, no olipa miten tahansa, aurinko ilmaantuu taivaalle ja sepä mielen nostaa, niin pieniähän nämä kiistat täällä on, että sivuutan ne.
        Iloista mieltä meille kaikille;)

        Huomenta Skillan@

        Kirjoitit... "Jos joku kirjoittaja kokee, että ei tule "kiitostenpiiriin" tarpeeksi, voi tarkastella omaa osuuttaan.
        Ehkä pienoinen kateuden peikkokin päätään nostaa, no olipa miten tahansa."

        Kiitos ja kateus, miksi ja kenelle 🤣

        Kirjoittaisit edes kerran suoraan etkä vihjaileisi, riidelläkö haluat vai kehujako kerjäät.

        Vihjeet, joku lukee oikein, joku toinen ei ymmärrä ja joku ymmärtää väärin.

        No, osta sitä hevosvoijetta polvìin minä haen peräpukamavoijetta silmäpusseihin 🤣

        Josko vielä tänään jaksaisi sen klapikuorman siirtää saunan taakse keskeltä pihaa niin saisin rantatörmän muokattua tasaisesti  nurmikoksi laskeutumaan kauniisti rantakiville ja kivikkopuutarhaan.

        Ehkäpä viikonlopun voisin olla ja nautiskella olostani ja asetella keramiikkaa omille paikoilleen mökin sisätiloihin ja ulos vaan tiedä häntä saattavat sähköyhtiön miehet tulla puunkaatohommiin ja sen jälkiselvittely on taas asia erikseen.

        No, illalla apu löytyy kun asetun kovalle lattialle makaamaan, teen selän sekä hartiain vahvistusliikkeitä, tarvittaessa otan Panadolia tai Buranaa.

        Niillä eväin laukee päivän kiireet ja kivut.

        Lämpenevää loppuviikolle lupailivat.


      • Kipu ja vaiva ovat juuri sellaisia, jotka sietokykyä laskee.
        Kun jonnekin on menossa ja rupeaa polveen sattumaan, huomaa miten ärsytys mielessä nousee.
        Minulla on joka kesä pelargonioita ulkona. Nytkin on neljä.
        Ja koska ne ovat ulkona, ne siis ovat ulkokukkia ja sillä sipuli.
        Markettaa ja orvokkiakin on. Sain pojalta äitienpäivänäkin ison orvokkiastian, se kun on lempikukkani.
        Näkyy tuossa pari edellisvuoden äitienpäiväruusuakin päätään nostavan.
        Ostin ihan kesäkukkamultaa, siinä luki, että sisältää kastelukiteitäkin, ei pitäisi ihan heti kuivaa.
        Vettä satanut koko yön, nyt tulee kuuroja. Viikonlopuksi näyttää sääkuvat hyviltä.


    • Anonyymi

      Miaelina tässä:

      Kyllä kannattaa kiirehtiä kahdeksaksi asioilleen kauppakeskukseen, niin vähän on silloin väkeä paikalla, ettei samaksi uskoisi, ja asiansa saa hoidettua nopsasti.

      Aamulla paistoi aurinko, mutta nyt kun kello jo lähestyy 11 on taas aurinko pilvessä.
      Pyykkikone pesee uutterasti isoa lakana- , yöpuku-, ym pyykkiä. Pian pääsen ripustamaan.

      Hei taas!

    • Selittelyksi taitavat mennä minunkin puheeni, mutta tahdon silti hiukan selventää tuota omaa ärtymystäni. Kyllä ne jäljet yleensä johtavat sylttytehtaalle. siihen mikä on oma osuus viestien lähettämisessä, vastaanottamisessa ja tulkinnassa - siis ainakin minulla.

      Jos on itse kuormittunut, ärsyyntyy helposti vaikka sitten näistä "neuvoista", jotka tietysti voivat olla omalle reviirille tuppaamista tai oman osaamisen väheksymistä, mutta entä sitten ? Hyviä neuvoja voivat silti olla ja sisältää myös hyvää tahtoa, ei pelkästään sanojan vakuuttelua omasta paremmuudestaan.

      Viisas ystäväni totesi kerran, että siihen mitä ihminen sanoo tai tekee voi olla monia eri vaikuttimia ja niistä sitten yksi nousee ylitse muiden ja siltä pohjalta sanoo tai toimii. Itse olen monesti joutunut tunnustamaan - Paavalin tapaan - "sitä hyvää mitä minä tahdon, minä en tee. Sitä pahaa mitä en tahdo, minä teen." Että nöyräksi vetää..))

      Tuntuu myös, että itsetuntemus olisi paikallaan missä tahansa kanssakäymisessä ja ollaanhan me kaikki varmasti opittu miten kätevää on siirtää ne omat puutteet toisten kannettavaksi, syyttää heitä, vaikka ei olisi "synnitön" itsekään.

      Huh, huh ! Tulipa pitkä saarna taas. "Itsestään paha pappi saarnaa"..))

      SkillaN kertoi, että hänellä äänestäminen ei tuota vaikeutta, kun ehdokas on tuttu. Niin oli minullakin monet vuodet, nyt jouduin turvautumaan vaalikoneeseen. Kun olen arvokonservatiivi, vaalikone suositteli tietysti minulle Perussuomalaisia ja Kristillisiä, mutta kun luin Perussuomalaisten ehdokkaiden kuvauksia itsestään ja tavoitteistaan niin tuli kyllä tunne "ei nyt sentään". .)) Eli tunnettu Kristillinen sai arvokkaan ääneni ja samalla puoluekantakin muuttui esityksellisestä taantumukselliseksi..))
      Ulkona, tuulen ja sateen keskellä se äänestäminen tapahtui. Ei ollut tunkua eikä koronan uhkaa siinä tapahtumassa...
      Onhan se jännä seurata, tämäkin näytelmä, kuten uusi kulttuuriministerikin taitaa tapahtumiset tulkita, kun kertoi näyttelevänsä ministeriä..)) Vai tuliko taas väärin tulkintaa ?..))

      Pitkää puhetta taas, mutta sitä tämä eristäytyminen tekee..))
      Hyvää päivää kaikille,
      demeter1

    • Huomenta taas!
      Olen ollut muutaman päivän alavireinen, vaikkei mitään varsinaista syytä ole ollutkaan. Kaikenlaisia turhia ajatuksia tulee mieleen, toivonkipinää elämänmenoon odotan tapahtuvaksi, mutta vaikealta tuntuu löytää toisinaan, kun lööpit ja uutiset suoltavat yhtenään ikäviä uutisia tuutin täydeltä.

      Olenkohan vain tympääntynyt yksinoloon, yhtenään on mielessä, että seurankipeä olen.
      Eihän ne minun jälkeläisetkään ehdi tätä mummoa paapomaan, omissaan on ihan tarpeeksi työn ja velvollisuuksien ohella.
      Itsekseni pohdin näitä olojani, mutta taitaa olla vain turhanpäiväisiä ajatuksia, hennon luonnon vihreyden keskellä...

      No, onneksi minulla on tuo karvaturri olemassa, joka vaatii joka päivä sen ulkoiluannoksen, ja luonnossa liikkuminen tuntuukin parhaalta lääkkeltä lievään masennukseen, eli ilmeisesti tämä on vain kevätmasennusta?

      Täältä palstalta luen päivän kirjoitukset, onneksi hyvät kirjoittajat antavat mieleistä luettavaa ja samalla tuntuu kuin ystävän viestejä lukisi.
      Joten tarpeellinen on tällainen vanhusten oma nojatuoli, kiitos siitä kuuluu ehdottomasti Skillanille, joka jaksaa vetää tätä ketjua.

      Tällaista vähän alavireistä päivää tällä mummolla tänään, mutta eiköhän se siitä käynnisty parempaan kun taas ulos lenkille koiran kanssa lähden.
      Mukavaa oloa kaikille toivon.

      • Anonyymi

        Kai se on niin, fiinufammu, että kaikille tunteille pitää antaa tilaa ja tunteilla ne pois. Muutenhan ne jäävät kaihertamaan mieltä ja kulkevat kuin kivi sydämellä koko ajan mukana.
        Minua painaa tänään mielessä kaiken aikaa eilinen saksalainen filmi, jossa pieni tyttö etsi itselleen paikkaa maailmassa, mutta ei osannut muuta kuin huutaa ja raivota.
        Ajattelen, että tällaisia hätääntyneitä lapsia on nyt maailma täynnä, kun kodit hajoavat. lähdetään pakoon vainoa, pelätään pommituksia, nähdään nälkää ja kuolemaa.
        Tämä filmin lapsi oli ihan tavallisen yksinhuoltajan tytär, mutta ongelmat olivat valtavat. En nähnyt filmiä alusta, joten en tiedä, mistä kaikki oli saanut alkunsa, mutta murheet veivät lapsen mukanaan..
        Luin netistä, että päähenkilöä esittänyt 12-vuotias tyttö oli saanut parhaimman naispääosan palkinnon tänä vuonna. Ei ihme.
        Mutta mieltäni nyt ajatteluttaa, miten tällaiset tosielämän lapset mahtavat selviytyä, ja miksi ihmeessä yhteiskuntamme kauhistelevat sitten näitä lapsia, kun he ovat kasvaneet aikuisiksi ja sama paha olo on yhä kestettävänä, eikä paikkaa elämälle löydy. He purkavat vihaansa radikalisoituneissa yhteisöissä.
        Suljemme silmämme, poliitikot eivät kuuntele opettajia. Koulutusta kyllä lisätään vuosilla, mutta opetustehtäviin ei voida palkata tarpeeksi opettajia. Luokkakoot kasvavat. Leikataan. Säästetään.

        Maailmanparantaja makriina taas hössöttää. Kyllä tämä taas ohi menee.

        Mkr.
        Tämä filmin lapsi oli pohjimmiltaan helläsydäminen ja rakastava tyttö, jolla vain ei ollut ketään läheistä. Kun hoitopaikan täti sai itkukohtauksen tavattuaan tytön torjuvan äidin, oli lapsi ainoa, joka tätiä pystyi lohduttaamaan. "Kaikki hyvin." Lapselle oli etsittävä uusi hoitopaikka, koska oli käynyt ilmi, että hän alkoi kiintyä hoitajiinsa, ja sehän vai lisäisi traumaa! Uskomatonta, mutta varmaan niin taphtuu. Monien lapsien kohtalona on siirtyä paikasta paikkaan uusiin oloihoin.
        Tällaista tänään mietin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai se on niin, fiinufammu, että kaikille tunteille pitää antaa tilaa ja tunteilla ne pois. Muutenhan ne jäävät kaihertamaan mieltä ja kulkevat kuin kivi sydämellä koko ajan mukana.
        Minua painaa tänään mielessä kaiken aikaa eilinen saksalainen filmi, jossa pieni tyttö etsi itselleen paikkaa maailmassa, mutta ei osannut muuta kuin huutaa ja raivota.
        Ajattelen, että tällaisia hätääntyneitä lapsia on nyt maailma täynnä, kun kodit hajoavat. lähdetään pakoon vainoa, pelätään pommituksia, nähdään nälkää ja kuolemaa.
        Tämä filmin lapsi oli ihan tavallisen yksinhuoltajan tytär, mutta ongelmat olivat valtavat. En nähnyt filmiä alusta, joten en tiedä, mistä kaikki oli saanut alkunsa, mutta murheet veivät lapsen mukanaan..
        Luin netistä, että päähenkilöä esittänyt 12-vuotias tyttö oli saanut parhaimman naispääosan palkinnon tänä vuonna. Ei ihme.
        Mutta mieltäni nyt ajatteluttaa, miten tällaiset tosielämän lapset mahtavat selviytyä, ja miksi ihmeessä yhteiskuntamme kauhistelevat sitten näitä lapsia, kun he ovat kasvaneet aikuisiksi ja sama paha olo on yhä kestettävänä, eikä paikkaa elämälle löydy. He purkavat vihaansa radikalisoituneissa yhteisöissä.
        Suljemme silmämme, poliitikot eivät kuuntele opettajia. Koulutusta kyllä lisätään vuosilla, mutta opetustehtäviin ei voida palkata tarpeeksi opettajia. Luokkakoot kasvavat. Leikataan. Säästetään.

        Maailmanparantaja makriina taas hössöttää. Kyllä tämä taas ohi menee.

        Mkr.
        Tämä filmin lapsi oli pohjimmiltaan helläsydäminen ja rakastava tyttö, jolla vain ei ollut ketään läheistä. Kun hoitopaikan täti sai itkukohtauksen tavattuaan tytön torjuvan äidin, oli lapsi ainoa, joka tätiä pystyi lohduttaamaan. "Kaikki hyvin." Lapselle oli etsittävä uusi hoitopaikka, koska oli käynyt ilmi, että hän alkoi kiintyä hoitajiinsa, ja sehän vai lisäisi traumaa! Uskomatonta, mutta varmaan niin taphtuu. Monien lapsien kohtalona on siirtyä paikasta paikkaan uusiin oloihoin.
        Tällaista tänään mietin.

        Tuo loppu piti katkaista pois, mutta ei ollutkaan onnistunut. Liian pitkäksi jaaritukseni kävi. Sori.
        - Se sama


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai se on niin, fiinufammu, että kaikille tunteille pitää antaa tilaa ja tunteilla ne pois. Muutenhan ne jäävät kaihertamaan mieltä ja kulkevat kuin kivi sydämellä koko ajan mukana.
        Minua painaa tänään mielessä kaiken aikaa eilinen saksalainen filmi, jossa pieni tyttö etsi itselleen paikkaa maailmassa, mutta ei osannut muuta kuin huutaa ja raivota.
        Ajattelen, että tällaisia hätääntyneitä lapsia on nyt maailma täynnä, kun kodit hajoavat. lähdetään pakoon vainoa, pelätään pommituksia, nähdään nälkää ja kuolemaa.
        Tämä filmin lapsi oli ihan tavallisen yksinhuoltajan tytär, mutta ongelmat olivat valtavat. En nähnyt filmiä alusta, joten en tiedä, mistä kaikki oli saanut alkunsa, mutta murheet veivät lapsen mukanaan..
        Luin netistä, että päähenkilöä esittänyt 12-vuotias tyttö oli saanut parhaimman naispääosan palkinnon tänä vuonna. Ei ihme.
        Mutta mieltäni nyt ajatteluttaa, miten tällaiset tosielämän lapset mahtavat selviytyä, ja miksi ihmeessä yhteiskuntamme kauhistelevat sitten näitä lapsia, kun he ovat kasvaneet aikuisiksi ja sama paha olo on yhä kestettävänä, eikä paikkaa elämälle löydy. He purkavat vihaansa radikalisoituneissa yhteisöissä.
        Suljemme silmämme, poliitikot eivät kuuntele opettajia. Koulutusta kyllä lisätään vuosilla, mutta opetustehtäviin ei voida palkata tarpeeksi opettajia. Luokkakoot kasvavat. Leikataan. Säästetään.

        Maailmanparantaja makriina taas hössöttää. Kyllä tämä taas ohi menee.

        Mkr.
        Tämä filmin lapsi oli pohjimmiltaan helläsydäminen ja rakastava tyttö, jolla vain ei ollut ketään läheistä. Kun hoitopaikan täti sai itkukohtauksen tavattuaan tytön torjuvan äidin, oli lapsi ainoa, joka tätiä pystyi lohduttaamaan. "Kaikki hyvin." Lapselle oli etsittävä uusi hoitopaikka, koska oli käynyt ilmi, että hän alkoi kiintyä hoitajiinsa, ja sehän vai lisäisi traumaa! Uskomatonta, mutta varmaan niin taphtuu. Monien lapsien kohtalona on siirtyä paikasta paikkaan uusiin oloihoin.
        Tällaista tänään mietin.

        Minä en jaksanut katsoa tuota eilistä elokuvaa. Lasten osattomuus satuttaa liian syvältä - etenkin silloin, kun itse ei ole kovin vahvoilla.
        Ja varmasti me kaikki olemme itsekin kokeneet tai ainakin todistaneet erilaisia kärsimysnäytelmiä ja luoneet itsellemme jonkinlaisen selviytymisstrategian niiden varalta.

        Taitaa vain olla niin, että ne meidän normaalit suojavarustuksetkin hapertuvat iän myötä eivätkä enää suodata ei-toivottua aineistoa vaan se tuppaa käymään päälle. Näin ainakin tutkimustieto ja omatkin kokemukset todistavat.
        Tietysti elämänkokemus on antanut meille myös työkaluja maailmantuskan työstämiseen, kuten edelliset kirjoittajatkin kuvaavat, eikä vertaistuki todellakaan ole niistä vähäisin.
        Moni kirjoittaja on todistanut tämänkin ketjun ja toisten kirjoittajien merkityksen puolesta.
        Tuosta lasten huono-osaisuudesta ja häiriintyneisyydestä erityisopettaja Torey Haydenin kirjat antoivat aikanaan vahvan todisteen siitä, että jos lapsella on edes yksi ihminen, joka näkee hänet, kuulee häntä, hän kestää koviakin koettelemuksia. Torey Hayden kävi myös Suomessa ja hänen kirjansa ovat eläviä dokumenttejä hänen työstään.
        Toivoisi vain, että se "yksi ihminen" tulisi jokaisen lapsen kohdalle, mutta pelkään pahoin, että niin ei käy tänä päivänä vaikka miten lisäisimme virkaväkeä varhaiskasvatukseen ja kouluihin...
        Olisikohan se perhe sittenkin - vajavaisenakin - paras kaavualusta lapsille ?
        demeter1


    • Taidanpa tulla seuraanne croisanttini ja kahvimukini kanssa! Tulihan tuo aurinko esiin, mutta hieman viileää on parvekkeella istua tänään.

      Ihan hurjaksi ei myrsky täällä yltänyt, toista oli Houtskarissa, mistä poikani juuri laittoi videon Faceen.

      Mäntyjen oksat viuhtoivat humisten, tuolit lentelivät rantakallioilla, ja mahtava suhina ja vonkuna kuullosti jo pelottavalta.
      Ulkona ei ole hyvä oleskella lentävien esineiden tiellä! Poikani ei ole kaikkina vuosinaan kokenut itätuulta tuossa vahvuudessa!

      Hyvältä tuntuu Espoonlahti suojaisuudessaan, joskin pihapuut täälläkin tanssivat humisten, ja aurinkovarjo oli lähteä lentoon, mutta vähällä päästiin.

      Huomenna käväisen vielä Ursulassa, sitten saakin oma rantaraitti taas riittää.

      Hyvää viikoloppua kaikille!

    • Anonyymi

      Kuulin radiosta iltapäivällä Tuomari Nurmion esittämänä "Ramoona" kappaleen.
      Tuli mieleen kohta tämä "Nojatuolin" Ramona ja hänen kaunis puutarhansa.

      Minullakin jo kukkii monet kukat, toiset nupuillaan, että kun lämpöä tulee lisää, niin
      oi, mikä kukkain paljous, sitä odotan!

      Mustaviinimarja ja muut pensaat myös ovat runsaassa kukassa, nyt kyllä on ollut kovia tuulia, toivottavasti ei ole kukkia kesken riipinyt.

      Kevät on minulle aina toivon ja ilon aikaa, tuo päiväin pidentyminen ja kaikki vihreys saa mielen kiitolliseksi kaikesta ja antaa uskoa tulevaan.
      Vaikka joskus on vastoinkäymisiä, niinkuin kaikilla, mutta kuitenkin minulla on vahva luottamus, että asiat hyvin järjestyy.

      Hyviä päiviä kaikille,
      Neeasa

    • Anonyymi

      Hei Noja-tuoli, eksyin tänne, vaikken vielä olekaan 80 . Kiva lukea pitkästä aikaa positiivisen iloinen ja tyytyväisyyttä huokuva viesti.
      Lämpimiä ajatuksia ja mukavaa iltaa toivottelen, täältä viileästä, mutta juuri nyt aurinkoisesta pääkaupungista.

    • Anonyymi

      Korppisko yrittää sanella miten Skillanin pitää kirjoittaa. Voi kiesus sentään.
      Ei tarvitse montaa korppiksen tekstiä lukea huomatakseen, että hänellä on vihamiehiä tai --naisia.
      Hajoita ja hallitse. Ensin hajoitettiin 1-2 ketjua ja nyt yrittää hallita ketjun vetäjää. Hyi miten voi olla paha.

      • Anonyymi

        Sateista huomenta Savon suunnasta, vielä on taivas harmaa, sitä lupailtua sään muutosta odotan.
        Asia mikä jää toivomusten pariin, säänhaltija ei mieltään muuta meidän mieleiseksi, mutta aina väliin kaunistakin antaa;)
        Toisen rokotuksen vuoro tänään, ovat kertoneet, että saattaa harmeja seurata, pienillä kivuilla ja kuumeilulla, katsotaan miten minä selviän.

        Ohjeita olen saanut monelta taholta virheellisestä viestittelystä, joku arempi jo olisi lopettanut, minulla kuitenkin paljon heitäkin jotka kannustavat. Kiitos siitä;)

        Korpikirjailija kysyi, kehujako odotan vai riidellä haluan, no en kumpaakaan.
        Jos riitaa kanssasi aloitan, putoan köykäisesti, sitä siis vältän, kehuminen mieltä ylentää silloin, kun se tuntuu aidolta, varmaan sinulle myös näin hyvä mieli tulisi.

        Ano 18,11, kyllä Noja-tuoliin sopii kaiken ikäiset, eikun vaan viestejä laittamaan;)

        Noinhan se on, vaikeudet voitetaan, kuten Neeassa sanoit, uusi päivä voi kaiken muuttaa.
        Ramoona on kaunis hidas valssi, sopii hyvin Ramoonan nikkinä kantaa.

        Tänne ei myrsky suurena tullut, mutta merensaaristo ja rannat varmaan kovilla sen kokivat.
        Eipä mieli merelle tekisi, muutenkin merta hivenen pelkään, sisäjärvien äärellä kasvaneena.
        Suuria selkiä täältäkin löytyy ja myrskyn sattuessa paatit keinuu.

        Kesällä pyykinpesukin aivan juhlalta tuntuu, kun saa ulos kuivamaan ja sitten tuoksuvat pyykit hyllyyn, tervehdys sinulle Miaelina;)

        Tuo lasten ja nuorten hätä ja tuska ilmenee monella taholla.
        Siitä kertovat päivittäiset median ja lehdistön sivut, kaikki ei ole kohdallaan.
        Perheet eroavat ja lapset jäävät usein vaille varmaa vanhempaa ja esimerkkiä oikeasta elämisen taidosta.
        Sitten seurauksena on kaikkea sitä, mitä ei edes osaa kuvitella nuoren eteen tulevan, osaako nuori oikean tavan eloonsa saada.
        Joissakin elokuvissa esitetään näitä ongelmia ja sitä elämää mihin nuori sitten päätyy, tuskallista jopa elokuvana katsoa, miten kestäisikään kukaan aikuinen nuorilla olevaa hätää.
        Mistä apu, tuntuu kuin joka taho kädet ristiin laittaa ja ummistaa silmänsä, näin käy minullekin, en jaksa katsoa nuoriin kohdistuvaa hätää edes elokuvina.
        Voimattomina näihin ongelmiin toteamme ne ja sillä siisti, mistä löytyy viisaus mikä avun osaa antaa?
        Mietittävää ja pahaa mieltä asian tiimoilta riittää Mak-Ris, kirjoittele vaan pitkiäkin viestejä, vahvaa mielen ilmaisua ne sisältää.

        Fiinufammu myös pohtii elämänsä kulkua, noin se on, kun kauan joutuu poikkeavaan oloon, siinä ajatukset tuppaa mustiksi muuttua, vaikka ei mitään suurempaa syytä löytyisikään.
        Media tuo noita riitoja ja kauheita tekoja aina vaan suuremmilla otsikoilla, tämä on tuonut pahan olon monta kertaa ihmisten tietoisuuteen, joskus toivoisi, että ne kiellettäisiin kokonaan.
        Ei kaikkea tästä tiedon tulvasta ole pakkoa hehkuttaa, se lisää pahaa oloa ihmisten mieleen.
        Taas kirjoitan asiasta mille emme mitään mahda, omaa mieltä vaan on pyrittävä virkistämään muilla aiheilla ja yrittää saada parempi mieli.
        Sinulla todella on tuo koira, joka pää kallellaan katsoo ja hellyttää mielen, siinä se todellinen uskollinen ystävä mieltäsi kohottaa;)
        Yritetään jaksaa, kesä on jo tuota pikaa, jospa sillä olisi jotain kivaa meitäkin varten tarjolla;)

        Demeter pohdit syntilistoja, no niitä kertyy minullekin ja uskon monelle toisellekin, ei kai kukaan puhtain paperein siitä testistä selviäisi, onhan elämä niin monimutkaista, että ei aina jaksa hyvää kylvää.
        Itsetutkistelua vaatisi jokainen ihmisen suusta päästävä sana, teoista puhumattakaan, mutta tämän tietäen, ei turhia painolasteja oteta, yritetään vaan olla ihmisiä ihmisille, joskus jopa onnistuen;)
        Joskus tuntuu, että melkoista näyttelijän taitoa nuo ministeritkin tarvitsevat, on se niin epäkiitollista puuhaa olla aina median hampaissa.

        Valittelin viestin alussa, että sadetta vaan näkyvissä, mutta nytpä joku valoilmiö taivaalla kuultaa, ehkä lupaus auringon esiin tulosta, sitä tässä seurailemaan ja piikkiä käsivarteen ottamaan, toivottavasti selviän ilman sen suurempaa tuskaa, kivaa perjantaipäivää kaikille;)
        Näin anonyymiksi joutunut SkillaN


    • Minullepa tuleekin ikkunanpesijät tänään. Tralaa!
      Ihan odotan, että saan kirkkaat ikkunat, koko huusholli muuttuu paremman näköiseksi, kun ikkunat on pesty. Vuosia tietenkin pesin ne yhdessä mieheni kanssa. Olohuoneen ikkunoissa oli saranat yläreunassa, ja ruutu valtava. Oli aikamoinen taidonnäyte saada se pestyksi. Monenlaisia virityksiä piti keksi, että uskalsi pestä lasit ikkunoiden välistä. Sittemmin ikkunat vaihdettiin toisiin, vähän pienempiin ja kolmilasisiin.
      Minulla on tänään helpompi olo, en ole järkyttänyt mieltäni kenenkään murheilla. Niillehän en mitään voi.
      Kesäinen viikonloppu tulossa, pilvet häipyvät. Voikaa hyvin.

    • Anonyymi

      Huomenta!

      Ikkunanpesijää minäkin tilasin maanantaiksi, sen verran huimausta, että en enää aio kiipeillä tikkailla. On se hyvä, kun noita apuvoimia voi käyttää, sen olen huomannut.

      Tässäpä kerron yhden esimerkin ihanasta apulaisesta: Minulla on kuulonalenema ja kuulolaite hankittu sitä varten, mutta yhtenä päivänä, kun olin pihalla kukkia kastelemassa, oli taas puhelin sisällä pirahtanut käyntiin. Minäpä en tietenkään sitä kuullut, mutta tuo ihana karvaturrini sen soiton kuuli, ja tuli pihalle tökkimään minua. Ihmettelin, että mikäs nyt on menin sisälle. Ja sielläpä tuo puhelin vielä pirahteli ja ehdin kuin ehdinkin vastaamaan. Joten minulla on tosi mahtava apulainen tuossa karvaturrissa, moneen asiaan se osaa noteerata, kuulee ovikellon pirahduksenkin jo ennen kuin itse sen tajuan.
      Ja monta muuta ihmeelliseltä tuntuvaa asiaa se osaa toimittaa. Pulassa monesti olisin, jollei sitä minulla olisi.

      Useasti ristin käteni ja kiitoksen osoitan tuonne yläkertaan, että kuulovammasta huolimatta olen saanut oivan apulaisen karvaturristani!

      No, taas unohdin kirjautumisen, mutta fiinufammuhan se tässä naputtelee tekstiä!

    • Anonyymi

      Minulle tuli rokotusten jälkeen outoa huimausta, sitä ei ennemmin ole ollut.
      Varsinkin sänkyyn asettuessa ja taas noustessa aivan maailma kenahteli!
      Nyt tosin alkaa vähenemään.
      Mietin, että kyllä sen täytyi rokotuksesta johtua, luulen ainakin.

    • Anonyymi

      Noin se menee kuin Mak-Ris totesi: kirkkaat ikkunat raikastavat koko huushollin.
      Minullakin on olohuoneessa niin iso ikkuna, etten ole vuosiin arvannut sitä yksin availla. Onneksi ikkunanpesu kerran vuodessa on ollut riittävä täällä, kun ei ole mitään erityistä saastelähdettä lähellä.
      Tänään olikin sitten minulla kauppareissu ja se parin kilsan kävely sinne, siis 750 m suuntaansa ja risat päälle. Ensimmäinen kilometri sujuu aina hyvin, sauvaa ei välttämättä edes tarvittaisi, mutta sitten alkaa jalka taas pettää...
      Silti teen mielelläni tuon reissun, vaihtelua ja iloa sekin antaa. Mietinkinkin, että jos kivun määrä on elämässä vakio niin taitaa olla ilonkin..)) Ellei enää ole isoja ilon aiheita, pieniä löytyy aina ja kukapa sen ilon määrän ja laadun punnitsee ? ..))

      Kukista taidettiin täällä jo eilen kertoakin. Minä tykkään jopa voikukista, kun ne runsaina värittävät tien viertä. Kielo on nupuillaan, pihlaja myös. Pihamaa on sinisenään lemmikeistä... Viikonlopuksi on luvattu hyvää säätä tänne. Silloin järjestän istuntoni pihamaalle, parin kirjan kaveriksi.
      Tuumin välillä, että olen tainnut tulla sellaiseksi, että miellyn vain kirjoihin, joihin voin samaistua, jotka kertovat osin omaa tarinaa.
      Ei se ihan niin taida olla. Luen parhaillaan Annamari Marttisen kirjaa "Häiriötekijä", joka kuvaa velkahelvettiin päätynyttä yksinhuoltajaa. Kirjailija osaa kertoa tarinan niin, että lukijalle tulee tunne, että noin voisi käydä kenelle tahansa jos olosuhteet lyövät kovasti vastaan: jää kahden asunnon loukkoon, jää työttömäksi, häpeää osaansa ja valitsee "helpot" ratkaisut, pikavipit.

      Tuossa talouden hoidossa omasta ikäpolvestani taitaa löytyä näitä "kympin tyttöjä" enemmänkin, ei syödä enemmän kuin tienataan, ei sorruta jokaiseen houkutukseen, mitä mainosväki keksii päämme tai rahojemme menoksi.

      Ainakin jo sunnuntaiksi on luvattu kesäistä säätä. Sitä odotellessa, hyvää viikonloppua kaikille, toivotaan, että SkillaN, selviät toisesta rokotuksesta vähin oirein...
      demeter1

    • Kommenttejani lukija voi tuntea, että en ole selkävammainen, teeskentelen, mutta vaivojen kanssa on tultava toimeen. Tänään katsoessani klapikasaa mökin rantatörmällä, mietin en pysty tuota kasaa siirtämään saunan kupeelle. Aloitin, kottikärryllinen kerrallaan ja mitä pienemmäksi kasa hupeni sitä rivakammaksi oloni kohosi. Tein sen, mikä fiilis, keräsin vielä tuohet ja pikkuklapit entiseen puutarhapehmusteiden laatikkoon. Välillä join kahvit, olin jo lopettamaisillani, mutta siinä kahvia juodessani tuijotin surkeaa klapikasan jättämää nurmikoa, jatkoin. Levitin multaa klapikasan murjomalle nurmikolle, kylvin ruohon ja apilan siemenet, peittelin mullalla , kastelin ja tamppasin isolla kuokalla. Siivosin paikat ja puolikumarassa ajelin ruokaostoksilla. Ostin kaikkien äitien valmistamaa ruokaa, palasin kotiin, pistin ruuan uuniin, istuin parvekkeelle otin lasin viiniä ja sanoin hyvä minä, tein sen.😁

      • Minä olen ilmeisesti siirtynyt palveltavien vanhusten joukkoon, koska en jaksa kuokkia pihaani samaan kuntoon kuin aikaisempina vuosina. Johtuukohan se siitä, että parempi puolisko on manan majoilla ollut jo niin monta vuotta, että en enää muista, kuinka yhdessä puuhastelimme pihassa.
        Aikaisempina vuosina tein hommia kuten ennen, ikään kuin yhdessä miehen kanssa, vaikka hän olikin vain muistoissa mukana. Nyt lienee haihtunut niin kauas, että hän ei enää ole tukena pihatöissä.
        Ehkä huomenissa, kun kesä on leimahtanut ympärille. jaksan ottaa penkkien reunat trimmerillä, hävittää voikukat ja panna niille kasveille tuet, jotka sitä tarvitsevat. Pionien ympärille jo sain kehikot, mutta muuten on kaikki laittamatta, ja vuohenputki on villiintynyt joka penkkiin.
        Korppiksen klapit jäisivät minulta kyllä niille sijoilleen, kunnioituksella luen uurastustasi, mutta puolustaudun sillä, että ikää on minulla toistakymmentä vuotta enemmän. - Kyllä minäkin, silloin nuorena . . .


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Minä olen ilmeisesti siirtynyt palveltavien vanhusten joukkoon, koska en jaksa kuokkia pihaani samaan kuntoon kuin aikaisempina vuosina. Johtuukohan se siitä, että parempi puolisko on manan majoilla ollut jo niin monta vuotta, että en enää muista, kuinka yhdessä puuhastelimme pihassa.
        Aikaisempina vuosina tein hommia kuten ennen, ikään kuin yhdessä miehen kanssa, vaikka hän olikin vain muistoissa mukana. Nyt lienee haihtunut niin kauas, että hän ei enää ole tukena pihatöissä.
        Ehkä huomenissa, kun kesä on leimahtanut ympärille. jaksan ottaa penkkien reunat trimmerillä, hävittää voikukat ja panna niille kasveille tuet, jotka sitä tarvitsevat. Pionien ympärille jo sain kehikot, mutta muuten on kaikki laittamatta, ja vuohenputki on villiintynyt joka penkkiin.
        Korppiksen klapit jäisivät minulta kyllä niille sijoilleen, kunnioituksella luen uurastustasi, mutta puolustaudun sillä, että ikää on minulla toistakymmentä vuotta enemmän. - Kyllä minäkin, silloin nuorena . . .

        Aurinko täysin kirkkaalta taivaalta paistaa, sadepilvet menneet menojaan ja tänään varmaan lämpöäkin riittää.
        Jokaviikkoinen siivous aluillaan, unta ei riittänyt neljän jälkeen, joten nousin ylös ja hissukseen tässä olen puuhastellut, irtain jo parvekkeella.
        Imuroinnin jätän hieman myöhemmäksi, naapurit vielä nukkuvat.
        Rokotus sujui supsakkaasti, ei jonoja ja samalla kävin äänestämässäkin, kun samassa paikassa sekin sujui.
        Hieman on käsi turvoksissa ja pientä pakotusta siinä on, mutta ehkä vertyy, kun tästä hommiin pääsee.

        Mak-Ris iloitsi puhtaista ikkunoistaan, koko huone uuden ilmeen sai ikkunoiden myötä, kyllähän se maailma kirkkaammalta näyttää, kun pölyt on laseista poistettu;)
        Minä jo voisin uusia pesun ulkopuolen ikkunoista, mutta syksyyn saa kelvata.
        Onhan se yksin huomattavasti raskaampaa tehdä niitä pihahommia, ja aina mies kuitenkin ne raskaammat hommat hoiti.
        On se aikamoinen homma pihan hoitokin, jos paljon kukkia ja istutuksia on, kitkemisitä riittää.
        Pionien kanssa minäkin jouduin kehikoita jos minkäkin laisia asettelemaan, muuten ne maahan painuvat, no nyt ei tarvitse sitäkään enää tehdä, kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan, sitä tässä enää toivonkin;)

        Koirat on viisaita, osaavat hoitaa monenlaisia apuja ihmisille, kun katselee noita koulutettuja koiria, mitkä ihan työtä tekevät sitä tarvitsevien kanssa, ei voi kuin ihmetellä miten osaavatkaan.
        Hyvin ymmärtää koirasi sinunkin tarpeesi fiinufammu, ihana kaveri.
        Olen varmaan kertonut jo montakin kertaa, miten meidän sekarotuinen kellon tarkkaan ikkunan eteen meni miestäni odottamaan, kun hän töistä kotiin tuli.
        Mieheni kertoi minun kotiin tulon myös osasi tulkita, kun käytävään tulin ja rappuja ylös nousin, aina oven takana odotti.
        Onnellinen saat olla ystävästäsi.

        Demeter luet paljon kirjoja, minä tuijotan telkkaria, sieltäkin tulee niin monenlaisia sarjoja, kun pystyy muualta katsomaan kuin kotimaan tarjontaa.
        Ajatuksia, jopa pohtimista antavat sarjat joita olen katsonut, monta kertaa hyvinkin vaikeita pohdittavia ja ihmismielen ymmärtämisiä sielläkin.
        Nuorten sopeutumasta sääntöelämään ja miten onnistuu paikkansa löytäminen, sitä samaa mitä usein täälläkin pohditaan.
        Jos ei mitään uutta ilmaannu, selvisin hyvin rokotuksesta, tosin päätä vähän jomottaa, mutta sitä se silloin tällöin muutenkin tekee.

        Varmaan poikkeavat tuntemukset rokotusten seurausta, näin hoitajakin sanoi ja kertoi toisen rokon olevan tehokkaampi, jopa kuumeen saattaa nostaa.

        Joskus jaksaa ihmeitä, kun tuloksia näkee ja loppuun vieminen saa innon nousemaan, kestokyvyn rajoilla sitä minäkin joskus jaksoin.
        Nyt uupuu jo leipomisurakan aikana ja pitää istahtaa välillä, mutta vielä olen onnistunut homman hoitamaan.

        Nyt sitten tämä urakka mikä odottaa, on myös yritettävä valmiiksi saada, no onpa päivä vasta aluillaan, eiköhän ennen saunaan menoa huusholli kunnossa liene;)
        Nyt iloitsemaan auringosta, kun pitkästä aikaa sen paisteen saimme;)


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Minä olen ilmeisesti siirtynyt palveltavien vanhusten joukkoon, koska en jaksa kuokkia pihaani samaan kuntoon kuin aikaisempina vuosina. Johtuukohan se siitä, että parempi puolisko on manan majoilla ollut jo niin monta vuotta, että en enää muista, kuinka yhdessä puuhastelimme pihassa.
        Aikaisempina vuosina tein hommia kuten ennen, ikään kuin yhdessä miehen kanssa, vaikka hän olikin vain muistoissa mukana. Nyt lienee haihtunut niin kauas, että hän ei enää ole tukena pihatöissä.
        Ehkä huomenissa, kun kesä on leimahtanut ympärille. jaksan ottaa penkkien reunat trimmerillä, hävittää voikukat ja panna niille kasveille tuet, jotka sitä tarvitsevat. Pionien ympärille jo sain kehikot, mutta muuten on kaikki laittamatta, ja vuohenputki on villiintynyt joka penkkiin.
        Korppiksen klapit jäisivät minulta kyllä niille sijoilleen, kunnioituksella luen uurastustasi, mutta puolustaudun sillä, että ikää on minulla toistakymmentä vuotta enemmän. - Kyllä minäkin, silloin nuorena . . .

        Huomenta@

        Yhteidestä puuhastelusta miesteni kanssa ei minulla ole juurikaan kokemusta. Ostin mökkini neljä vuotta avioeroni jälkeen. Eksäni tosin avusti mökin remontissa eka kevään ja kesän aikana. Ne olivat ammattimiehen töitä, johon en sotkeutunut.

        P.n kanssa meillä oli sopimus, että hän hoitaa oman mökkinsä työt ja minä omani. Viime kesänä hän möi mökkinsä, ikä tuli vastaan jyrkällä rinnetontilla liikkumiseen ja mökin töiden tekemiseen. Se on tietty itsellänikin edessä, mutta ei ihan vielä jos terveenä pysyn.

        Selkä nyt on mikä on eli kipupisteeni, kokovartaloa tukevaliivi on hyvä apu mökkitöissä. Olen aina tykännyt yksin tekemisen haasteista varsinkin lopputuloksien tuijottelusta. I did it 😊.

        Poikani ymmärtävät intohimoni mökkitöihin ja lohduttivat, jotta rakantavat leveät polut mökin pihapiiriin jos rollaattoriin joudun turvautumaan. Auttavathan he kun lomilla ovat, mutta pyrin tekemään valmista ennen heidän lomiaan.

        Vanhempi piipahtaa juhannuksena ja palaa myöhemmin heinäkuussa kun heidän lomansa alkaa. Nuorempi sai kesätyöpaikan, käynee joskus viikonloppuisin.

        Illalla lämmitin vielä saunan ja hikoilin pitkään lauteilla, sen jäökeen nukuin yhdeksän tuntia putkeen. Selkäjännitteet laukeavat nukkuessani.

        No, nyt pitää nousta aamupalan tekoon, niin ja mitähän tänään. Ehkäpä keramiikkakukat ja auringonkukkien taimet löytävät paikkansa. Siitä tarkemmin auringon laskun jälkeen.

        Puuhakasta viikonloppua kaikille 🏃‍♂️🚣‍♀️🛌


    • Kiva kuulla SkilaN, ettei tehosterokotus aiheuttanut isompaa oireilua.
      Tuota en ole kuullutkaan, että se voisi oireilla enemmän kuin ensimmäinen rokotus. Katsotaan miten käy minulla....

      Tuosta lukemisesta vielä. Itsekin koen, vaikka paljon luenkin, ettei se suinkaan ole ainoa keino lisätä ymmärrystään. Jos mieli on avoin, ihminen voi oppia mistä vain, ellei sitten ole paisuttanut omaa egoaan läpipääsemättömäksi tai lukinnut itseään jonkin tietyn maailmaselityksen piiriin.
      En tiedä, pitäisikö olla huolissaan siitä, että kuvallinen viestintä tuntuisi vieneen lähes kaiken tilan lasten ja nuorten mielissä ja jopa lukutaito tuntuu heikentyneen nuorilla. Hektinen aika ei oikein anna tilaa hiljentymiselle, mitä lukeminen kuitenkin vaatii.
      Mehän kuitenkin jo elämme siinä hitauden kulttuurissa, joten olemme etuoikeutettuja saadessamme valita omaa elämänsisältöämme.

      Tämäkin päivä on mahdollisuuksia täynnä..)) Ainakin tällä hetkellä, kun mieli tuntuu olevan tasapainossa, mikä ei tietysti ole itsestään selvyys sekään.

      Aurinkoista päivää kaikille.Vai pitäisikö Ruben Stillerin tapaan toivottaa "mielenrauhaa" ? ..))
      demeter1

      • Minä ajattelen kademielin niitä, jotka jaksavat yhä lukea. Demeter aina mainitsee mielenkiintoisia teoksia, joihin tutustuu. Aikoinaan minä luin useamman kirjan viikossa, ja kirjastosta otin aina 4 kirjaa kerrallaan. Nyt on toisin. Minun silmäni eivät enää kestä lukemista. Väsyn ja näen pelkkiä pilkkuja. Kaihi kuulemma, mutta vielä niin vähäinen, ettei leikkausta suositeltu
        Ajattelen usein, että pitäisi siirtyä äänikirjoihin, mutta kun on tuo kuulo menossa myöskin, niin en nyt rupea urheilemaan kuuntelulaitteiden kanssa. Olkoot.
        Katson Netflixiä ja saan mielenvirkistyksen siitä.

        Katselin Niinistön haastattelun aamuohjelmassa. Vaaherkumpu on miellyttävä haastattelija, ja Niinistö tosi omalaatuisensa keskustelija. Keskustelun aiheet olivat tällä kertaa vaikeat. Tulee vähän ontto olo, kun jää mielikuva, ettei maailmassa oikeastaan ole juuri mitään hyvää odotettavissa.

        Taitaa tulla kaunis päivä. Kesästä pitää nyt nauttia, ei koskaan voi arvata , kuinka monta päivää se kestää.


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Minä ajattelen kademielin niitä, jotka jaksavat yhä lukea. Demeter aina mainitsee mielenkiintoisia teoksia, joihin tutustuu. Aikoinaan minä luin useamman kirjan viikossa, ja kirjastosta otin aina 4 kirjaa kerrallaan. Nyt on toisin. Minun silmäni eivät enää kestä lukemista. Väsyn ja näen pelkkiä pilkkuja. Kaihi kuulemma, mutta vielä niin vähäinen, ettei leikkausta suositeltu
        Ajattelen usein, että pitäisi siirtyä äänikirjoihin, mutta kun on tuo kuulo menossa myöskin, niin en nyt rupea urheilemaan kuuntelulaitteiden kanssa. Olkoot.
        Katson Netflixiä ja saan mielenvirkistyksen siitä.

        Katselin Niinistön haastattelun aamuohjelmassa. Vaaherkumpu on miellyttävä haastattelija, ja Niinistö tosi omalaatuisensa keskustelija. Keskustelun aiheet olivat tällä kertaa vaikeat. Tulee vähän ontto olo, kun jää mielikuva, ettei maailmassa oikeastaan ole juuri mitään hyvää odotettavissa.

        Taitaa tulla kaunis päivä. Kesästä pitää nyt nauttia, ei koskaan voi arvata , kuinka monta päivää se kestää.

        Aikalailla samoja ajatuksia tuosta lukemisen innosta, keskittymiskykyni on nykyään aika huono verrattuna entiseen. Ennen koronaa kävin kerran kuussa kirjastossa ja pari kirjaa pystyin mukavasti lukemaan, kirjavinkkejä monesti sain täältä kirjojen suurkuluttajilta. Mutta nykyään en saa yhtäkään kirjaa loppuun, onko tämä liika yksinolo tukahduttanut mielenkiintoni moniin ennen niin mukaviin asioihin?
        Tällaisia ajatuksia on päähäni iskostautunut, ja niitten ajatusten myötä masennus on nostanut päätään.
        Viimeksi kun kirjoitin tänne sain sinulta Makriina minulle osoittamastasi viisaasta lauseesta päivääni ihanan oivalluksen, jota nyt olen koettanut työstää ajattelumallissani. Viisaita sanoja roppakaupalla piili niissä sanoissasi, siitä suurkiitos.

        Tämä palsta on tuiki tärkeä vanhan yksinelävän ihmisen mielelle, koska usein ihminen ikävystyy pitkistä yksinäisten päivien kuluista. Aina ei viitsi purkaa huoliaan ja tuntojaan jälkipolvillekaan. Heillä on ne omat perhe- ja työasiat, jotka jo kuormittavat heidän arkeaan, joten nautitaan siitä, että täältä saa sitä paljon puhuttua vertaistukeakin omiin turhautumiinsa.
        No, nyt lopetan tämän turhan juttuni ja lähden mieltäni virkistävälle lenkille, auringon paisteeseen ihailemaan luontoa.
        Aurinkoista iltapäivää kaikille palstalaisille!


      • fiinufammu kirjoitti:

        Aikalailla samoja ajatuksia tuosta lukemisen innosta, keskittymiskykyni on nykyään aika huono verrattuna entiseen. Ennen koronaa kävin kerran kuussa kirjastossa ja pari kirjaa pystyin mukavasti lukemaan, kirjavinkkejä monesti sain täältä kirjojen suurkuluttajilta. Mutta nykyään en saa yhtäkään kirjaa loppuun, onko tämä liika yksinolo tukahduttanut mielenkiintoni moniin ennen niin mukaviin asioihin?
        Tällaisia ajatuksia on päähäni iskostautunut, ja niitten ajatusten myötä masennus on nostanut päätään.
        Viimeksi kun kirjoitin tänne sain sinulta Makriina minulle osoittamastasi viisaasta lauseesta päivääni ihanan oivalluksen, jota nyt olen koettanut työstää ajattelumallissani. Viisaita sanoja roppakaupalla piili niissä sanoissasi, siitä suurkiitos.

        Tämä palsta on tuiki tärkeä vanhan yksinelävän ihmisen mielelle, koska usein ihminen ikävystyy pitkistä yksinäisten päivien kuluista. Aina ei viitsi purkaa huoliaan ja tuntojaan jälkipolvillekaan. Heillä on ne omat perhe- ja työasiat, jotka jo kuormittavat heidän arkeaan, joten nautitaan siitä, että täältä saa sitä paljon puhuttua vertaistukeakin omiin turhautumiinsa.
        No, nyt lopetan tämän turhan juttuni ja lähden mieltäni virkistävälle lenkille, auringon paisteeseen ihailemaan luontoa.
        Aurinkoista iltapäivää kaikille palstalaisille!

        Melkein kaikki tutuistani sanovat tuota samaa, mitä Mak-Ris ja fiinufammu: lukemisen esteiksi ovat tulleet silmät tai keskittymiskyky. Kyllä kärsin itsekin niistä ajoittain, mutta kaihileikkaus teki kyllä sen, että lukeminen onnistuu paremmin, vaikka silmät voivat silti väsyä jos paljon lukee.
        En tiedä tuoko se lukeminen sitten lisäarvoa tähän omaan elämään, mutta kai se on verissä: lukeminen ja kirjoittaminen ja uskon, että näin on monella muullakin täällä. Sen verran hyvää ja sisältörikasta tekstiä täällä on tarjolla. Ikäpalstojen parasta..))

        Olen myös aina ollut sitä mieltä, että myös lukijoilla on oma merkityksensä kirjoittelussa. Jaksaisiko kukaan itselleen kirjoitella ? Kyllä lukija tai oletettu lukija on mukana tekstin tuottamisessa. Enkä tarkoita nyt esittämistä vaan yhteyttä ihmisten välillä. Joku meistä ilmaisee sen, mitä itse ajattelee tai ainakin pitää mahdollisena tai totena.


      • demeter1 kirjoitti:

        Melkein kaikki tutuistani sanovat tuota samaa, mitä Mak-Ris ja fiinufammu: lukemisen esteiksi ovat tulleet silmät tai keskittymiskyky. Kyllä kärsin itsekin niistä ajoittain, mutta kaihileikkaus teki kyllä sen, että lukeminen onnistuu paremmin, vaikka silmät voivat silti väsyä jos paljon lukee.
        En tiedä tuoko se lukeminen sitten lisäarvoa tähän omaan elämään, mutta kai se on verissä: lukeminen ja kirjoittaminen ja uskon, että näin on monella muullakin täällä. Sen verran hyvää ja sisältörikasta tekstiä täällä on tarjolla. Ikäpalstojen parasta..))

        Olen myös aina ollut sitä mieltä, että myös lukijoilla on oma merkityksensä kirjoittelussa. Jaksaisiko kukaan itselleen kirjoitella ? Kyllä lukija tai oletettu lukija on mukana tekstin tuottamisessa. Enkä tarkoita nyt esittämistä vaan yhteyttä ihmisten välillä. Joku meistä ilmaisee sen, mitä itse ajattelee tai ainakin pitää mahdollisena tai totena.

        Mitä kauemmin tätä karenssia kärsitään, sitä tärkeämmiksi keskustelupalstat ovat tulleet. Pidän yhteyttä FB:lla sukulaisiin ja ystäviin paljon useammin kuin aikaisemmin, ja vaihdan kuulumisia meileillä.
        Tämä keskustelupalstamme on myös tullut tärkeäksi yhteydenpidoksi, olen jo aikaisemminkin sanonut sitä ikkunaksi muuhun maailmaan.

        Kaikilla meillä on oma arkemme, josta kerromme tapahtumia. Joskus ajattelen, että jutustelen enemmän palstalaisten kanssa kuin elävän elämäni ystävien kanssa, sillä heillä on omat menonsa ja kiireensä. Ei heidän kanssaan tule pohtineeksi niitä asioita, joista palstallamme monesti on käsitelty.
        Noja-tuolille on käyttöä.
        Nukuin yöunet huonosti ja tein pihatöitä voimieni mukaan päivällä, ja niin simahdin omaan nojatuoliini uutisten aikaan. Nyt jääkiekkoa ja Mertarantaa!


    • Anonyymi

      Ruben Stilleriä kaipailin alkuun jonkin aikaa hänen lopetettuaan.
      Sympaattinen vanha juttelija.

      • MInäkin tykkään Stilleristä. Hän on itse sanonut, että hänellä on ollut "lupa sanoa" paljon, koska hänestä on tehty eräänlainen valtakunnan narri jolloin häntä ei ole pakko ottaa ihan tosissaan.
        Varmasti hän itse tietää, että narrin on oltava aina viisaampi kuin ne, jotka häntä narrinaan pitävät..))


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta!
      Aurinkoinen, vaan viileä aamu vieä kylmän yön jälkeen.
      Eilen palailin muutamaksi päiväksi kotiin "kartanolta". Nopeasti aika meni vaikka työt olivat huvenneet kiireisimpien vuosien jäljiltä minimiin. Luomuviljelyssä olleet pellothan siirtyivät jo kymmenisen vuotta sitten toisen uurastajan hoteisiin. Sama "nuoripari", viiskymppiset, päätyivät keväällä ostamaan myös ison kasvihuoneen. Vaan kyllähän suuressa pihapiirissä on huoltamista ja tarkistamista. Minä kirjasin muistikirjaan rouvan toiveita ja ohjeita. Mitä ei me hanslankarit osattu/pystytti, niin "pehtoori" hoitaa. Mukavaa näin urbanisoituneesta mummosta kuunnella hyvin toimivan kyläyhteisön "pyöritystä". On sitä vanhanaikaista yhteistyö- ja talkoohenkeä.
      Naurua ja itkua piisasi. Arvelimmekin pihanurmikon alkavan kasvaa suolaheinää naurunkyyneleistä sekä muistojen ja kaipausten kyyneleistä. Meillä on rouvan kanssa niin pitkä historia, että muistojakin on.

      En jaksanut lukea ketjuja, joten osallistumatta jää päivän puheenaiheisiin. Sen huomasin, että Eliaana ja koira joutuivat onnettomuuten, jolla olisi voinut olla pahemmatkin seuraukset. Nuo johdot ovat niin vaarallisia. Pihamökissä kortteeria pitäessäni minäkin vedin patterin lähelle sänkyä, jos yöllä olisi kylmä tullut. Ei tullut kylmä. Yöllä vaan en muistanut patteria ja kompuroin niihin johtoihin. Takassa sitten poltinkin pesällisen tai kaksi sadepäivinä.

      Seuraava reissu onkin entiselle kotikonnulleni ja sitä kautta koulujen päättäjäisiä viettämään. Lämpötila kohoamassa, joten odotettavissa "puutarhapartyt" ;)

      Eilen tein pienen iltalenkin huomatakseni, nokkoset ova venähtäneet "vihulaisiksi, kielot kukkivat, sireenit nupuillaan.

      Oikein nautinnollista kesää kaikille!

      brinkkala

      • Kiva kuulla sinusta, brinkkala ja saada viesti sieltä "alkutuotannon" parista. Itse en ole päässyt sellaisesta nauttimaan vuosiin, Valamon yrttimaalla ja marjapensaissa olin viimeksi ja siitäkin on jo aikaa....


    • Anonyymi

      Kiitos brinkkala terveisistä ja samaa sinulle, aurinkoista täällä onkin!
      Kävimme äänestämässä ja teiden varsilla tuomet kukki valkoisenaan ,pihlajatkin kohta kukassa näytti olevan.

      Saavuimme sopivasti kotiin, kun tv:stä oli alkanut radion sinfoniaorkesterin konsertti,
      joka oli Johannes Brahamssin sinfonia.
      Kaunista musiikkia ja on ihana katsoa heidän soittamistaan ja orkesterin johtajan työskentelyä!
      Menen koettamaan saanko ruohonleikkurin leikkukuntoon, joskus se on ongelmallinen, mutta nyt pidän peukkua, että lähtee!

      Hyvää vointia ystävät,
      Neeasa

    • Aurinkoinen päivä tänään 15 asteeseen lämpömittarin lukema kipusi.
      Ympäristön huoltoa alatalolla tänään tullut tehtyä.
      Tekemisistä aina jää jälkiä, jätepisteellekin ajelin.
      Polttopuun halkomistakin vähän.
      Huomenissa taidan maalisutia heilutella, tuo säätieto näyttää otolliselta siihen hommaan.
      Eilen, juuri kun päästiin alatalon pihaan, tuli kauhea räjähdysääni. Kissa otti jalat alleen ja takaisin ylämökille.
      Itse katsoin, että mitähän taivaalta niskaan tulee.
      Kai se kone oli. Kumma kun en mitään kuullut ja ääni on ennen ollut pamahtava.
      Ilmeisesti meni matalalla ja osuimme juuri äänivallin särkymiskohtaan.
      Pikkumies 9 ja puolikuuta, niin seisoo jo tuetta.
      Lukemisesta näyttää juttua olleen.
      Ikäni olen sitä harrastanut.
      Nykyään talvisin luen enemmän. Kirjastoa hyväksi käytän.
      Kesällä jää vähemmälle, kun on niin paljon muuta. On tuossa nytkin yksi kirja meneillään, mutta hitaasti edistyy. Enimmäkseen sadepäivinä.
      Ensiyöksi voi kuulemma vielä hallaa tulla, katsoin parhaaksi peitellä aremmat kukkaset.
      Yhdellä maalilla näyttää Suomi johtavan Saksaa vastaan. Toisella silmällä vähän seurailen. Noh nyt tuli heti tasoitus Saksalta.
      Mukavata lauantai-illan jatkoa ja aurinkoista sunnuntaita.

      • Kaunista sunnuntaiaamua, aurinko paistaa ja liikenne minimissä, rauhaa, vain radion musiikki hiljaisesti tuo mukavaa olemassa olon tuntua.
        Eilen kehuskelin rokotuksen jälkeen oloani, mutta sepä muuttuikin, nousi kuume ja lihaksia (kai näin voi sanoa, vaikka ei niitä olekaan) särki, koko keho kuin horkassa, oli todella paha olo.
        Nyt enää pistos kohta turvoksissa ja arkakin on.
        Minun kuume ei yleensä nouse koskaan, 36,6 vakio, nyt sitten yli 38 nousi, hyvä etten hourinut;)
        Sellainen teho rokotuksella, mutta nyt ne on saatu, auttavatko vai ei, aika näyttää.

        Melkein kaikkiin mietteisiinne voin samaistua, tuo lukeminen ei vaan minulta onnistu, keskittyminen puuttuu, luen kyllä tekstit elokuvista sujuvasti se ei tuota ongelmia.
        Fiinufammu tästä yhteyden pitämisestä täällä palstalla kerroit aivan saman ajatuksen, kyllä mielellään tulee Noja-tuolin viestit lukemaan.
        Joidenkin mielestä toistoja, no toki niitäkin, mutta aina väliin myös ahaa elämyksiä, kiitos niistä jokaiselle kirjoittajalle;)

        Se lopputuloksen tyydyttävä lopputulos, se innon kasvattaa jatkamaan, puhutaanpa puutarhasta tai harrastuksista.

        Ilman lukijoita jäisi kirjoittelu paljosta paitsi ja vielä enemmän turhauttaisi jos ei mukana olisi muitakin kirjoittajia, tarvitsemme toisiamme täälläkin;)
        Demeter aivan samoilla linjoilla olen lausumisiesi kanssa, ihana että olette kaikki olemassa;)

        Mak-Ris jääkiekko pelejä seuraa, minulta sekin innostus on mennyt, ehkä jos alkaisin katsomaan, en malttaisi olla katsomatta loppuun asti.
        Hyvinhän ne pojat pelaa, näin olen ymmärtänyt, aina jostakin tietoja korviini sattuu.

        Talkoilla tekeminen ei työltä tuntunutkaan, sen muistan joltakin ajalta minä myös, kiva että se henki edelleen elää jollakin tapaa.
        Brinkkala kertoilit juurikin tuota elämän kulkua, kun voimat hiipuu on luopumisen aika, mutta kun senkin tekee pienin askelin on helpompi sopeutua.
        Voin kuvitella miten hauskaa teillä oli siellä "kartanolla", vähän työtä ja hauskuutta paljon;)

        Lapset kasvaa ihan silmissä, sen totesit Eliaanakin ja noista pienistä sen helpommin huomaa, on liikuttavaa katsoa ne ensi askeleet, millä tämä elämän polku aloitetaan, sama horjuva tilanne on täällä loppupäässäkin;)
        Sinulla ei päivät pitkiksi käy, kun aina tuota puuhaa löytyy ja jaksat hyvin tehdäkin.

        Taidanpa ottaa särkytabletin, kun tuo eilinen olo hieman vielä muistuttaa, yllättynyt olin moisesta vaivasta, eka kerralla ei mitään jälkivaivoja tullut, mutta sanoi pistäjäkin, että tehostettu on tämä toinen osio.
        Tänään saamme varmaan nauttia auringosta koko maassa ja kesä on alkanut, ylihuomenna jo virallisesti.
        Onnea kaikille koulunsa hyvin suorittaneille ja heillekin joilla ei niin hyvin mennyt, jääpä vähän petrattavaa ja tavoitteita;)


    • Huomenta. Jopas sattui pahasti, kun rokotus aiheutti kuumeen ja huonon olon Skillanille. Joillekin se osuu!
      Minä selvisin ilman mitään vaivoja.
      Mutta jos jo pelkkä rokotus aiheuttaa noin ilkeät seuraukset, niin kuinka kurja itse tauti mahtaisi ollakaan.
      Tytär on mökillään ja käynyt siinä minunkin mökissäni eilen, Oli innostunut tekemään suursiivoukseen, heittänyt matot ulos, pessyt ja puunannut. Imuroinut vuodevaatteet ja pyyhkinyt talven pölyt. Mukava mennä sinne ensi kuussa, kun tuo homma on tehty.
      Joka kevät koko alue peittyy keltaiseen siitepölyyn. Se on nyt pahimmoillaan siellä. Kuisti ja pihakalusteet ovat siitepölyn vallassa, mutta jaksanhan minä ne putsata sitten , kun sinne menen. Nyt sitä on turha tehdä. Mökit ovat metsän keskellä, koivujen ja mäntyjen ympäröimiä.
      Mustikka kuulemma kukkii.
      Taivas on pilvetön eikä tuule. On varmaan tulossa hieno kesäpäivä. Hyvää sunnuntaita!

      • Huikaisevan sininen taivas tervehti herääjää, joka nukkuikin hyvän yöunen!
        Eilinen päivä oli omistettava pakastimen täytölle, joka reissun jälkeen tuli otettua valmisannos pikaiseen ruokailuun.
        Valmistin muhkean Burgundin padan herkkusienillä, ja lopuksi sokerikanelikorppuja kuivahtaneesta pullasta. 5 annosta sain pakkaseen ja tämänpäivän aterian.

        11° lämpötila on jo, parvekkeen kukat ja yrtit kukoistavat,...ei kylmä ole verottanut kasvua lainkaan, Tummanvihreiksi vaan on käyneet, latvomista vailla muutamat. Paljon ei oleilla siellä ole voinut, jos ei nyt lämpö lisäänny.

        Rauhallinen sunnuntai on tiedossa, ensi viikolla käväisee poikani tullessaan saarelta, missä on taas grillaillut viikonloppu kävijöille! Varmaan on ruskettunutkin parin viikon reisssullaan, mutta kaminaa on joutunut lämmittämään päivittäin.

        🎵 On kesän kirkas huomen
        ja suvisunnuntai.
        Ei liiku lehti tuomen
        on lintunenkin vait.
        Vienosti kukkii pellot
        ja vaarat vihannoi.
        Ja hartaat aamunkellot
        vain rauhaa, rauhaa soi.

        °°°°°°°°🌿🌿🌿°°°°°°°°


      • Anonyymi

        Miaelina tässä:

        Mesipistiäisistä TV:ssä aamulla kannettiin huolta, aivan koko luomakunnan asia on niiden säilyminen pölyttäjinä, ihminen ei pystyisi niitä korvaamaan esim. mustikoiden pölyttämisessä eikä kaikessa muussakaan, minkä ne tekevät.
        Mesipistiäishotellien pitämistä meille kaikille suositeltiin mökkipiireihimme.

        Ennen aikaan, kun maatilat olivat pieniä, löytyi paikkoja, pienia vainioita ja niittyjä, joissa löysivät mehiläisillekin mettä, samoin pienten talojen pihoja ja puutarhoja, joissa kasvoi paljonkin mehiläisille kelpaavaa kukkaa, mutta nyt kun EU auttaa suurtilallisia avustuksin, on ahneus voittanut, maata ostetaan naapureilta lisää ja kun hehtaariluku nousee, nousevat avustusten määrätkin.

        Kaikki kehitys ei siis ole hyvää. Väki maaseudulta on muuttanut pois niiltä tiloilta, joiden maat on ostettu ja liitetty suurtilaan. Maaseutu on nyt suurtilan aukea ja yksitoikkoinen suurilla koneilla hoidettava alue.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miaelina tässä:

        Mesipistiäisistä TV:ssä aamulla kannettiin huolta, aivan koko luomakunnan asia on niiden säilyminen pölyttäjinä, ihminen ei pystyisi niitä korvaamaan esim. mustikoiden pölyttämisessä eikä kaikessa muussakaan, minkä ne tekevät.
        Mesipistiäishotellien pitämistä meille kaikille suositeltiin mökkipiireihimme.

        Ennen aikaan, kun maatilat olivat pieniä, löytyi paikkoja, pienia vainioita ja niittyjä, joissa löysivät mehiläisillekin mettä, samoin pienten talojen pihoja ja puutarhoja, joissa kasvoi paljonkin mehiläisille kelpaavaa kukkaa, mutta nyt kun EU auttaa suurtilallisia avustuksin, on ahneus voittanut, maata ostetaan naapureilta lisää ja kun hehtaariluku nousee, nousevat avustusten määrätkin.

        Kaikki kehitys ei siis ole hyvää. Väki maaseudulta on muuttanut pois niiltä tiloilta, joiden maat on ostettu ja liitetty suurtilaan. Maaseutu on nyt suurtilan aukea ja yksitoikkoinen suurilla koneilla hoidettava alue.

        Miaelina vielä:

        Kaupunkiluontokin on hoitamisen arvoinen tästäkin syystä, ja tottakai muutenkin,
        sillä virkistysalueita tarvitaan kaupunkien liepeillä.
        Muistankohan väärin, kun kerron Espoon Keskuspuiston käsittävän jotain 880 h.
        Siinä on aitoa luontoa kerrakseen, tosin mustikoita ei sieltä juurikaan täällä etelässä ole löydettävissä.

        Voikaa hyvin! Hyvää aurinkoista sunnuntaita!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miaelina vielä:

        Kaupunkiluontokin on hoitamisen arvoinen tästäkin syystä, ja tottakai muutenkin,
        sillä virkistysalueita tarvitaan kaupunkien liepeillä.
        Muistankohan väärin, kun kerron Espoon Keskuspuiston käsittävän jotain 880 h.
        Siinä on aitoa luontoa kerrakseen, tosin mustikoita ei sieltä juurikaan täällä etelässä ole löydettävissä.

        Voikaa hyvin! Hyvää aurinkoista sunnuntaita!

        Vielä jatkan hiukan, kävin tarkistamassa ja laitan thän linkin, tieto oli oikein:
        https://www.espoo.fi/keskuspuisto

        Terveisin Miaelina.


      • Kaunis on päivän alku.
        Tuota siitepölyä on nyt runsaasti.
        Itselläni on sellainen pikkuharja, käteen sopiva, sillä saa kätevästi pihakalusteet siitepölystä harjattua. Ennen niitä kostealla pyyhin, kunnes hoksasin tuon pikku harjan.
        Muutama päivä sitten katselin tuota metsän reunaa. Mustikan kukkia vielä enemmän, kuin viime keväänä. Kumpa ei halla veisi, niin satoa tulee.
        Tässä vielä lekottelen.
        Pitäisi vähän katsoa alkajaisiksi vessan lavuaarin hajulukkoa, muutama tippa tulee vettä lattialle, kun hanasta päästää.
        Laiturin siltakin on vielä maalla, katsotaan josko saan sen vedettyä veteen. Se on aina talvet veneen alustana.
        Yhtä ja toista askaretta olisi, vesillekin mieli tekisi.
        Illalla pitää tuota Suomen peliä ainakin toisella silmällä ja korvalla seurata.
        Leppoisaa sunnuntaipäivää vaan kaikille.


      • Anonyymi
        sinisiru kirjoitti:

        Huikaisevan sininen taivas tervehti herääjää, joka nukkuikin hyvän yöunen!
        Eilinen päivä oli omistettava pakastimen täytölle, joka reissun jälkeen tuli otettua valmisannos pikaiseen ruokailuun.
        Valmistin muhkean Burgundin padan herkkusienillä, ja lopuksi sokerikanelikorppuja kuivahtaneesta pullasta. 5 annosta sain pakkaseen ja tämänpäivän aterian.

        11° lämpötila on jo, parvekkeen kukat ja yrtit kukoistavat,...ei kylmä ole verottanut kasvua lainkaan, Tummanvihreiksi vaan on käyneet, latvomista vailla muutamat. Paljon ei oleilla siellä ole voinut, jos ei nyt lämpö lisäänny.

        Rauhallinen sunnuntai on tiedossa, ensi viikolla käväisee poikani tullessaan saarelta, missä on taas grillaillut viikonloppu kävijöille! Varmaan on ruskettunutkin parin viikon reisssullaan, mutta kaminaa on joutunut lämmittämään päivittäin.

        🎵 On kesän kirkas huomen
        ja suvisunnuntai.
        Ei liiku lehti tuomen
        on lintunenkin vait.
        Vienosti kukkii pellot
        ja vaarat vihannoi.
        Ja hartaat aamunkellot
        vain rauhaa, rauhaa soi.

        °°°°°°°°🌿🌿🌿°°°°°°°°

        Tuo "Suvisunnuntai" on kaunis ja mieleenpainuva laulu. Koululaisena oli koulun kuorossa laulamassa alttoa. Muistan alton tähän sävelmään yhä, vaikka siitä ajasta on kulunut yli 70 v.
        Sitä oli nautinto laulaa. Mutta musiikinopettajamme halusi hiukan muuttaa sanoja, joten lauloimme "Ei liiku lehti tuomen, on vaiti lintunen"
        Toinen yhä mielessä soiva kuoromme esitys oli "Hoosianna", enkä siedä vieläkään kuulla sitä nykypäivänä adventtina., kun kansa hoilaa sitä penkeissään istuen.
        Myöhemmin aikuisena yritin liittyä pariinkin kuoroon, mutta en enää päässyt siihen tunnelmaan, jonka musiikinopettajamme sai aikaan.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo "Suvisunnuntai" on kaunis ja mieleenpainuva laulu. Koululaisena oli koulun kuorossa laulamassa alttoa. Muistan alton tähän sävelmään yhä, vaikka siitä ajasta on kulunut yli 70 v.
        Sitä oli nautinto laulaa. Mutta musiikinopettajamme halusi hiukan muuttaa sanoja, joten lauloimme "Ei liiku lehti tuomen, on vaiti lintunen"
        Toinen yhä mielessä soiva kuoromme esitys oli "Hoosianna", enkä siedä vieläkään kuulla sitä nykypäivänä adventtina., kun kansa hoilaa sitä penkeissään istuen.
        Myöhemmin aikuisena yritin liittyä pariinkin kuoroon, mutta en enää päässyt siihen tunnelmaan, jonka musiikinopettajamme sai aikaan.
        Mkr.

        Aurinkoista iltapäivää!
        Niin. . .ynnämuuhan tässä virkosi kirjoittelemaan. Olen pitänyt pyhäpäivää
        ilman muuta yrittämistä. Olisihan ollut kiva päivä kävelläkin ,ehkä teen
        vielä iltakävelyn.
        Kävipäs Skillanilla huono tuuri kun rokotus ryhtyi koettelemaan. Toivottavasti
        ei kovin pahasti. Niinhän "virallisestikin" kerrottu, että toinen rokotus
        aiheuttaa enemmän vaivoja, n.10% joutuu koettelemuksiin. Kuitenkin
        on hyvä se, että saa suojaa koronaa vastaan. On muutama tuttu kertonut
        minullekin näistä koetuista vaiheista.
        Eipä minulla ole paljon kerrottavaa. Päivät menevät jotenkin iltaan ja ikäänkuin
        elinpiiri aina vain kaventuu, hupenee koronan varjossa. Kyllähän niitäkin
        tressaantumisen merkkejä ilmenee. Vaikka kuvittelenkin hyvin itseni kanssa
        pärjääväni, rupeaa ne itsepuhelutkin maistumaan puulle)). Ei se mitään,
        täytyy vain uskoa, että tästäkin selvitään. Niinkuin on päästy monestakin
        yli ennenkin.
        Lopetan nyt tämän jorinani ja toivon teille hyvää jatkoa!


    • Onhan tuossa häärätty yhtä ja toista. Ihme ristiaallokko alkoi järvellä käydä, kun vene pysyi ihan paikoillaan vähän aikaa.
      Kun lähdin alatalolle venerannasta, kissa kyttäsi jotain polulla, ei nähnyt eikä kuullut, vaikka takana olin.
      Sitten huomasin mustan rotanäköisen elukan polulla kuolleena, oli kait sen saalistanut.
      Ihmeissäni googlasin, en ennen moista nähnyt. Mustarotta, ei pitäisi sisämaassa edes olla.
      Viime viikolla poika kyseli, oudonnäköisestä elukasta, jonka nähnyt alatalolla, ilmeisesti juuri tämä.
      Tuli vaan mieleen sellainenkin juttu, että kauheesti puhutaan lajien kuolemisista, mutta uusia lajejakin löytyy (ei tämä rotta ) mutta ei niistä mediassa kerrota.
      Sukupuuttoja on kuulemma montakin tällä pallolla jo tapahtunut, aina on elämä voittanut.
      Noh nyt lähden alatalolle laittamaan saunan lämmitä, jospa veteenkin pulahtaisi hetkeksi.
      Ihana on sää, hyvää mieltä kaikille.

      • Anonyymi

        Tuo mistä Eliaana kirjoitti, sattui minunkin korviini eilen TV:stä,
        lajeja on kuollut sukupuuttoon ja uusia tullut jatkuvasti. M-e.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo mistä Eliaana kirjoitti, sattui minunkin korviini eilen TV:stä,
        lajeja on kuollut sukupuuttoon ja uusia tullut jatkuvasti. M-e.

        Maanantai ja arki, mitä viikko tuokaan tullessaan, kesäkuun ainakin;)
        Lämpimämpää luvassa, täällä kyllä nyt harmaaksi taivasta vetää, sadetta voi odotella, no hyväksi kaikki sade ennen juhannusta, laariin sataa:)
        Vointini on palautunut, hevoskuurin olen aloittanut saapa nähdä antaako tälle kompuralle apua.

        Mak-Ris arvailit oikein, että kauhea kokemus tuon taudin tulo olisi, pieneksi nyt rokon vuoksi kipu kuitenkin jäi.
        Ehkä selviän taudistakin, ellei uusia muotoja koronasta ala leviämään.

        Sinisiru kauniin kesäisen laulun laittoi muistoja herättämään, kuuntelin raidosta eilen, kun soittivat koulu ja lastenlauluja, kyllä sanat melko hyvin mielessä on pysynyt, no ulkoahan ne pitikin oppia.

        Suurtilaviljelyksiä enää on, tehotuotantoa, ja huoli pölyttäjistä on tosi.
        Ennen kukkaniityt lehmien laiduntamat, oli hyvä mehiläisille ja muille pörriäisille kerätä mettä.
        Tehoviljelys ja karjanpito on vienyt nämä mahdollisuudet, paluuta entiseen ei taida olla.
        Minäkin kaupungin kasvatti keräilin kuivia lehmän jätöksiä ja liotin ja kastelin pensaat tuotoksella ja jopa marjat kasvoivat pensaissa.
        Kaikkeen sitä on osallistunut, kai se maanläheisyys elää meissä kaikissa, joillakin paljonkin ja mieli tekee multaa möyhentää.

        Kiva kuulla kuulumisesi ynnämuu, niin se on, joka päivä vaan lähempänä loppua, mutta vielä kuitenkin mukana ja melkein järkikin tallella, se vähä mitä on ollutkaan.
        Mitään valittamista en löydä olleesta, pienestä aloittanut ja ei suuria haaveita suuntaan ei toiseen, näin olen kokenut sinullakin olevan, jaksamista ja mielen virkeyttä toivotan.
        Monessa mukana olleena, paljon jaksamme;)

        Eliaana osaa kaiken mihin vain tarttuu, minä tumpelo kerran purin lavuaarin alla olevat putket ja enhän saanut niitä takaisin, sen koomin en ole nykäissytkään.
        Oliko joku tukos syy miksi niitä rupesin aukomaan, en muista, alan ihmisiltä olen apua hakenut, kun tarve ilmaantuu, onneksi harvoin.
        Talomme on vanha voisi kuvitella, että putket jo tukoksia aikaan saa.
        Tuo musta rotta on kuulemani mukaan se, mikä toi mustansurman maailmaan ja rottahan elää ja selviää viimeisenä ihmistenkin jälkeen, senkin olen joskus jostain lukenut.
        Inhottava otus sekin ja leviää aivan kauheasti.
        Laivoissa kulkivat ja kulkevat varmaan nytkin ympäri maailmaa.
        Siitepölyä miniänikin kertoi joka paikan olevan täynnä, hyvä konsti kuivana se ensin harjata ja jos tarve vaatii sitten pesua.

        Nyt hoitamaan tuota parvekepuutarhaa, vettä saa kantaa toden teolla, kun aurinko puolilta päivin alkaa paistamaan, siitähän kasvit tykkää, mutta janoisiksi tulevat.
        Hyvää alkanutta viikkoa ja kesäkuun alkua, lomatkin alkavat päälle painaa;)
        Sade siitä tuli, no ei mitään, satakoon;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Maanantai ja arki, mitä viikko tuokaan tullessaan, kesäkuun ainakin;)
        Lämpimämpää luvassa, täällä kyllä nyt harmaaksi taivasta vetää, sadetta voi odotella, no hyväksi kaikki sade ennen juhannusta, laariin sataa:)
        Vointini on palautunut, hevoskuurin olen aloittanut saapa nähdä antaako tälle kompuralle apua.

        Mak-Ris arvailit oikein, että kauhea kokemus tuon taudin tulo olisi, pieneksi nyt rokon vuoksi kipu kuitenkin jäi.
        Ehkä selviän taudistakin, ellei uusia muotoja koronasta ala leviämään.

        Sinisiru kauniin kesäisen laulun laittoi muistoja herättämään, kuuntelin raidosta eilen, kun soittivat koulu ja lastenlauluja, kyllä sanat melko hyvin mielessä on pysynyt, no ulkoahan ne pitikin oppia.

        Suurtilaviljelyksiä enää on, tehotuotantoa, ja huoli pölyttäjistä on tosi.
        Ennen kukkaniityt lehmien laiduntamat, oli hyvä mehiläisille ja muille pörriäisille kerätä mettä.
        Tehoviljelys ja karjanpito on vienyt nämä mahdollisuudet, paluuta entiseen ei taida olla.
        Minäkin kaupungin kasvatti keräilin kuivia lehmän jätöksiä ja liotin ja kastelin pensaat tuotoksella ja jopa marjat kasvoivat pensaissa.
        Kaikkeen sitä on osallistunut, kai se maanläheisyys elää meissä kaikissa, joillakin paljonkin ja mieli tekee multaa möyhentää.

        Kiva kuulla kuulumisesi ynnämuu, niin se on, joka päivä vaan lähempänä loppua, mutta vielä kuitenkin mukana ja melkein järkikin tallella, se vähä mitä on ollutkaan.
        Mitään valittamista en löydä olleesta, pienestä aloittanut ja ei suuria haaveita suuntaan ei toiseen, näin olen kokenut sinullakin olevan, jaksamista ja mielen virkeyttä toivotan.
        Monessa mukana olleena, paljon jaksamme;)

        Eliaana osaa kaiken mihin vain tarttuu, minä tumpelo kerran purin lavuaarin alla olevat putket ja enhän saanut niitä takaisin, sen koomin en ole nykäissytkään.
        Oliko joku tukos syy miksi niitä rupesin aukomaan, en muista, alan ihmisiltä olen apua hakenut, kun tarve ilmaantuu, onneksi harvoin.
        Talomme on vanha voisi kuvitella, että putket jo tukoksia aikaan saa.
        Tuo musta rotta on kuulemani mukaan se, mikä toi mustansurman maailmaan ja rottahan elää ja selviää viimeisenä ihmistenkin jälkeen, senkin olen joskus jostain lukenut.
        Inhottava otus sekin ja leviää aivan kauheasti.
        Laivoissa kulkivat ja kulkevat varmaan nytkin ympäri maailmaa.
        Siitepölyä miniänikin kertoi joka paikan olevan täynnä, hyvä konsti kuivana se ensin harjata ja jos tarve vaatii sitten pesua.

        Nyt hoitamaan tuota parvekepuutarhaa, vettä saa kantaa toden teolla, kun aurinko puolilta päivin alkaa paistamaan, siitähän kasvit tykkää, mutta janoisiksi tulevat.
        Hyvää alkanutta viikkoa ja kesäkuun alkua, lomatkin alkavat päälle painaa;)
        Sade siitä tuli, no ei mitään, satakoon;)

        Maaseutu on muuttunut.
        Näinhän se on, että tuet saavat joillekin aikaan epätervettä ahneutta,
        tukirahoilla ostetaan aina lisää maata ja lisää eläimiä, kun jokaisen eläimen päästä tulee tukirahaa.

        Kyllä maaseutu ennen oli rauhallisempi ja ehtii naapuriakin tapaamaan.

        Nyt koneitakin ostetaan aina uusia, traktoreitakin on puolenkymmentä ja aina suurempia, kun ne saa poistoina verotuksessa.

        No, olkoot, en jaksa ajatella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maaseutu on muuttunut.
        Näinhän se on, että tuet saavat joillekin aikaan epätervettä ahneutta,
        tukirahoilla ostetaan aina lisää maata ja lisää eläimiä, kun jokaisen eläimen päästä tulee tukirahaa.

        Kyllä maaseutu ennen oli rauhallisempi ja ehtii naapuriakin tapaamaan.

        Nyt koneitakin ostetaan aina uusia, traktoreitakin on puolenkymmentä ja aina suurempia, kun ne saa poistoina verotuksessa.

        No, olkoot, en jaksa ajatella.

        Toinen isäntä kehuu oman poikansa koulumenestystä: “Se oli paras luokallejäänehistä!”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo mistä Eliaana kirjoitti, sattui minunkin korviini eilen TV:stä,
        lajeja on kuollut sukupuuttoon ja uusia tullut jatkuvasti. M-e.

        Monipuoliset maapallon elinympäristöt, jotka ovat kehittyneet miljardien vuosien evoluution aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän, ovat jatkuvassa muutostilassa ja eritoten ihmisten toimien takia kohtaavat suuria haasteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen isäntä kehuu oman poikansa koulumenestystä: “Se oli paras luokallejäänehistä!”

        Muistui mieleeni vanha laskuesimerkki:
        navetassa on 12 lehmää. Paljonko maitoa saadaan, jos kustakin tulee 8 litraa?


    • Anonyymi

      Leopold oli avannut useita arvokkaita viinipulloja,
      mutta maistanut kustakin vain kulauksen.

      • Anonyymi

        Kun 'kustakin'-sanalla on toisenkin nesteen merkitys, niin olisi hyvä muistaa, että tässä se tarkoittaa 'jokaisesta'.

        Tänne pyydettiin huumoriakin tuomaan keventämään meidän arkeamme,
        ja sitähän huumori tekee.
        Nuo lauseet hyödyntävät suomen kielen tulkinnan mahdollisuutta aiheuttaen hihitystä. .... :)


    • Anonyymi

      Onko kaikilla hermot kireällä?
      Poikani on vähän samanlainen, kun on väsynyt ja huonolla tuulella. Uutisissa mainittiin hyönteisten katoamisesta, ja hän innostui aiheesta niin, että alkoi pauhata minulle luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta, niin kuin koko asia olisi minun syyni.
      Hyvänen aika sentään, en ole syyllinen mihinkään. Olen ihan siivolla, en tupakoi ja yritän olla mahdollisimman luontoystävällinen. Ei minulle tarvitse kimpaantua, vaikka kimalaiset ovat kadonneet-
      Vähän samanlaiset tunteet nousevat pintaani nykyisin, kun luen ketjuja. Kukaan ei kuitenkaan koskaan mitään muuta, kun aina vaan!
      Ja sama alusta.

      Hajamielinen Mkr.

      • Aurinkoista huomenta, ihana päivä tulossa ja luonto alkaa olla parhaimmillaan.
        Pääskyt lentävät korkealla, se yksi päivän hyvänä jatkumisen enne.
        Illalla otin parvikkeesta tai siis kukista kuvia ja samalla katselin tuon puistikon vihreyttä, enää ei näy liikenneaseman touhut,
        Puiston istutukset kävivät kunnostamassa ja kohta nauhukset loistavat keltaisin sävyin.

        Mak-Ris, noin se käy, joku kohde tarvitaan purkauksille ja kukapas muu kuin äiti siihen on soveliain.
        Minä kälylleni purin myös kiukkua puhelimessa, maailman ilkeyksistä, kierouksista, helpotti se kummasti.
        Kuitenkin todettiin molemmat, että eipä apua ongelmiin pystytä sanomaan.
        Huolihan kimalaisista on totinen, heidän tarpeellisuus jatkuvuudessa on kiistaton, yksikin puutos elämän kierrossa on tuhon alkua.

        Tarpeeksi paljon kun pulloja on ja niistä huikan ottaa, humalan voi aikaan saada tälle Leopoldille;)

        Maidon määrää en arvaa, mutta toista ainetta aika paljon;)

        Valtava lajimäärä on maapallolla kaikenlaisia olentoja, osa niistä on muuntautumiskykyisiä ja niiden jatkuvuus on varmaa.
        Ne jotka eivät sopeudu uusiin oloihin, ovat tuhon omia, surullista, rotta ei kuulu näiden joukkoon, ne ei katoa.

        Tuo maaseudun muuttuminen on yksi harmin paikka, ihminen ahneudellaan senkin on tuhonnut.
        Miten oli mukava kesäisin maalla tutuissa piipahtaa ja nähdä muutamia lehmiä navetassa, muuta pienempää karjaa lisäksi, elannon antoivat moneen talouteen, joskaan rikastumaan ei monikaan päässyt.
        Nyt lasketaan hyvin tarkkaan mistä voisi ansioita lisätä, koneet tulivat, tekevät työt, isäntä tai emäntä istuvat tietokoneen ääressä nappeja painellen työn tekevät.
        Eipä taida ihan koneiden avulla kuitenkaan, kyllä sitä käsien ja hartioiden voimalla kaiketi joltain osin tehdään ja aivot raksuttaa koko ajan.
        Pääasiassa suurien tilojen tuotantolaitoksissa näin toimitaan, mutta pieniä ei juuri ole, kun niillä ei elantoa tarpeeksi riitä, työn hakuun teollisuus alueille.
        Aika muuttuu kovaa vauhtia, milloin pysähtyy?

        Kun kehua pitää, onhan tuokin saavutus kehuttavaksi, toivoisi jokaisen luokan ainakin vaihtavan;)

        Nyt pankkiin, maksamaan laskut tai laittamaan maksettavaksi, tämäkin helpottunut huomattavasti, mutta pankkineitien oloissa kehnontunut, nyt asiakas itse tekee heidän työnsä.
        Kehityksen mukana on jaksettava, pitää osata vaikka ei aina oikein osaakaan, no jotenkin nämäkin asiat on tullut hoidettua kiitos maininnalla.
        Maatkoon maailma mallillaan, minä nautin kesästä vaikka en järvenrantaa ehken kävelekään tänään;)
        Huomenissa on aikomus sitäkin reittiä kulkea, voikaa oikein mukavasti ja jättäkää mahdolliset huolet taivaan tuuliin;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Aurinkoista huomenta, ihana päivä tulossa ja luonto alkaa olla parhaimmillaan.
        Pääskyt lentävät korkealla, se yksi päivän hyvänä jatkumisen enne.
        Illalla otin parvikkeesta tai siis kukista kuvia ja samalla katselin tuon puistikon vihreyttä, enää ei näy liikenneaseman touhut,
        Puiston istutukset kävivät kunnostamassa ja kohta nauhukset loistavat keltaisin sävyin.

        Mak-Ris, noin se käy, joku kohde tarvitaan purkauksille ja kukapas muu kuin äiti siihen on soveliain.
        Minä kälylleni purin myös kiukkua puhelimessa, maailman ilkeyksistä, kierouksista, helpotti se kummasti.
        Kuitenkin todettiin molemmat, että eipä apua ongelmiin pystytä sanomaan.
        Huolihan kimalaisista on totinen, heidän tarpeellisuus jatkuvuudessa on kiistaton, yksikin puutos elämän kierrossa on tuhon alkua.

        Tarpeeksi paljon kun pulloja on ja niistä huikan ottaa, humalan voi aikaan saada tälle Leopoldille;)

        Maidon määrää en arvaa, mutta toista ainetta aika paljon;)

        Valtava lajimäärä on maapallolla kaikenlaisia olentoja, osa niistä on muuntautumiskykyisiä ja niiden jatkuvuus on varmaa.
        Ne jotka eivät sopeudu uusiin oloihin, ovat tuhon omia, surullista, rotta ei kuulu näiden joukkoon, ne ei katoa.

        Tuo maaseudun muuttuminen on yksi harmin paikka, ihminen ahneudellaan senkin on tuhonnut.
        Miten oli mukava kesäisin maalla tutuissa piipahtaa ja nähdä muutamia lehmiä navetassa, muuta pienempää karjaa lisäksi, elannon antoivat moneen talouteen, joskaan rikastumaan ei monikaan päässyt.
        Nyt lasketaan hyvin tarkkaan mistä voisi ansioita lisätä, koneet tulivat, tekevät työt, isäntä tai emäntä istuvat tietokoneen ääressä nappeja painellen työn tekevät.
        Eipä taida ihan koneiden avulla kuitenkaan, kyllä sitä käsien ja hartioiden voimalla kaiketi joltain osin tehdään ja aivot raksuttaa koko ajan.
        Pääasiassa suurien tilojen tuotantolaitoksissa näin toimitaan, mutta pieniä ei juuri ole, kun niillä ei elantoa tarpeeksi riitä, työn hakuun teollisuus alueille.
        Aika muuttuu kovaa vauhtia, milloin pysähtyy?

        Kun kehua pitää, onhan tuokin saavutus kehuttavaksi, toivoisi jokaisen luokan ainakin vaihtavan;)

        Nyt pankkiin, maksamaan laskut tai laittamaan maksettavaksi, tämäkin helpottunut huomattavasti, mutta pankkineitien oloissa kehnontunut, nyt asiakas itse tekee heidän työnsä.
        Kehityksen mukana on jaksettava, pitää osata vaikka ei aina oikein osaakaan, no jotenkin nämäkin asiat on tullut hoidettua kiitos maininnalla.
        Maatkoon maailma mallillaan, minä nautin kesästä vaikka en järvenrantaa ehken kävelekään tänään;)
        Huomenissa on aikomus sitäkin reittiä kulkea, voikaa oikein mukavasti ja jättäkää mahdolliset huolet taivaan tuuliin;)

        SkillaN,
        12 x 8 litraa= 96 litraa,
        ei niin valtavaa määrää tule missään.


    • Kaunista huomenta korvesta@

      Kesä alkoi, ruohikon siemenet saivat vauhtia eilisen aamuyön ja päivän sateesta. Pihatyöt mallillaan ja grillikausikin avattiin sunnuntai-iltana.

      Olen huoltanut myös kaupunkikodin pihan. Toin eilen mökiltä trimmerin ja auringonkukan taimia. Tänään aamupäivästä hienosäädän tämän pihan ja sitten ajelen mökkihommiin.

      Vesipumpun ja katiskan veteenlaittopäivä. Helpottaahan vesipumppu kun saa vedet rantatörmälle saaveihin, viljelysten kasteluun ja saunavesien kantoon. Vene on vielä kumossa rannalla, mutta ajattelin uima-asussa nuo mainit työt tehdä. Perusteellisen pulahduksen siis talviturkin heitin jo 15.5. Olin tosin aijemminkin yrittänyt räpiköidä, mutta liian kylmäksi veden totesin.

      Huussin tyhjennyksen tilasin eilen, joten senkin tärkeän huoneen saan puhtaaksi ja raikkaaksi mäntysuopapesulla.

      Tänään aloitan saunamökin takkahuoneen/vierashuoneen kesäkuntoon siivouksen.

      Nyt kuitenkin on pahimmat maahommat tehty ja ruoho jo nousemassa pintaan.

      Olemme siirtyneet syömään päivälliset mökin grilliterassilla. On se hyvä, kun mökki on tuossa "nurkan takana" niin voi kerätä päivän tiskit koriin ja ajella kaupunkiin, laittaa tiskikone pyörimään ja käydä suihkussa. Vanhuus lähestyy ja mukavuuden halut lisääntyy.

      Aurinkoa kaikille 🚣‍♀️

      • Surulliseksi vetää tuo luonnon ahne hyödyntäminen, joskin lajeja on vaihtunut maapallon olosuhteiden mukaan aina! Wi sitä jaksa surra,...odotan mieluimmin uusien perunoiden tuloa ruokapöytääni.

        Siihen asti keskityn tänään venäläisen perunasalaatin tekoon, jonka opin suomennettuna mieheni äidin reseptikirjasta.

        Siinä keitetään 4-5 jauhoista perunaa , pienitään ne ja kaadetaan hyvää oliviöljyä kuumille perunoille. Perunat imaisevat öljyn kuumina, ja reilunkokoinen Myrttisen suolakurkku ja valkosipuli pienitään joukkoon, ja lisätään limeä hapokkuudeksi. Pinnalle kaprismarjoja.
        Syödään lämpimänä paistetun raakamakkaran kanssa. Perunoiden kiehuessa kuppi kahvia vielä kanssanne, heippa 😊))


    • Olitteko tv:n ääressä, kun Suomi voitti Kanadan lätkässä?
      Kyllä näinä koronan aikoina on otettava vastaan jokainen ilon aihe.
      Muutenkin on elämä tänään kevyempää kuin ennen, kun koronarajoituksia on lievennetty, kansa pääsee uimaan maauimaloihin ja käymään kirjastoissa, kuten Oodissa.
      Molempia suosittelen Helsingissä kävijöille, ehkä Oodi on näppärämpi käyntikohde.

      Kesäinen päivä, yksi mehiläinen kävi kuistilla. Kaikki ei ole vielä menetetty, poikakin oli ihan tyytyväinen.

      Iloista kesäkuun alkua kollegoille.

      • Siivoilin noita siitepölyn kyllästämiä terasseja, mutta oli ovi ja ikkuna auki ulos, sekä ääni satasella TV:ssä.
        Kun meni jatkoajalle, niin sitten köllähdin sängylle katsomaan. Olipahan jännää.
        Alhaalla siivosin jo aiemmin, on hommaa enemmän, kun on 4 pöytäryhmää, keinu ja sohva terassilla.
        Ihmisiä juuri haastateltiin Helsingin uimalassa. Yhdellä naisella oli jotkut vesikävelyjutut jaloissa ja käsissä. En ole ikinä kuullutkaan moisista.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Siivoilin noita siitepölyn kyllästämiä terasseja, mutta oli ovi ja ikkuna auki ulos, sekä ääni satasella TV:ssä.
        Kun meni jatkoajalle, niin sitten köllähdin sängylle katsomaan. Olipahan jännää.
        Alhaalla siivosin jo aiemmin, on hommaa enemmän, kun on 4 pöytäryhmää, keinu ja sohva terassilla.
        Ihmisiä juuri haastateltiin Helsingin uimalassa. Yhdellä naisella oli jotkut vesikävelyjutut jaloissa ja käsissä. En ole ikinä kuullutkaan moisista.

        Minä Miaelina kuuntelin ja katselin samaa, Uimastadion on niin tuttu paikka, ja se avattiin tänään.

        Työelämänsä aikana appi-ukollani oli ollut tapana käydä uimastadionilla saunomassa ja uimassa aamuisin, sitten pukeutui uudelleen ja meni työpaikalleen.

        Siellä lapseni kävivät uimakoulun minun ja rakkaan anoppini kanssa.

        Valtava ukkonen sattui yhteen kertaamme siellä, vettä tuli kuin saavista olisi kaadettu, ja kun ajoin paluumatkalla alikulkutunnelin läpi takaisin palatessamme, niin auto meni niin paksuun veteen, että moottori pysähtyi.
        Oli keskipäivä, mutta koulupoikia oli jo tulossa koulusta. Pyysin nätisti heitä työntämään autoani sieltä, ja he tulivat kohta.
        Niin joukolla työnsimme ja saimme auton sieltä pois, vesi valui siitä ja sain sen uudelleen käyntiin ja lapseni kotiin. - Kyllä kiittelin niitä reippaita koululaisia, aivan ihania olivat!
        Vieläkin tunnen kiitollisuutta heille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä Miaelina kuuntelin ja katselin samaa, Uimastadion on niin tuttu paikka, ja se avattiin tänään.

        Työelämänsä aikana appi-ukollani oli ollut tapana käydä uimastadionilla saunomassa ja uimassa aamuisin, sitten pukeutui uudelleen ja meni työpaikalleen.

        Siellä lapseni kävivät uimakoulun minun ja rakkaan anoppini kanssa.

        Valtava ukkonen sattui yhteen kertaamme siellä, vettä tuli kuin saavista olisi kaadettu, ja kun ajoin paluumatkalla alikulkutunnelin läpi takaisin palatessamme, niin auto meni niin paksuun veteen, että moottori pysähtyi.
        Oli keskipäivä, mutta koulupoikia oli jo tulossa koulusta. Pyysin nätisti heitä työntämään autoani sieltä, ja he tulivat kohta.
        Niin joukolla työnsimme ja saimme auton sieltä pois, vesi valui siitä ja sain sen uudelleen käyntiin ja lapseni kotiin. - Kyllä kiittelin niitä reippaita koululaisia, aivan ihania olivat!
        Vieläkin tunnen kiitollisuutta heille.

        Lapseni olivat silloin vasta ihan pieniä, joten he saivat istua autossa, jota työnsimme.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä Miaelina kuuntelin ja katselin samaa, Uimastadion on niin tuttu paikka, ja se avattiin tänään.

        Työelämänsä aikana appi-ukollani oli ollut tapana käydä uimastadionilla saunomassa ja uimassa aamuisin, sitten pukeutui uudelleen ja meni työpaikalleen.

        Siellä lapseni kävivät uimakoulun minun ja rakkaan anoppini kanssa.

        Valtava ukkonen sattui yhteen kertaamme siellä, vettä tuli kuin saavista olisi kaadettu, ja kun ajoin paluumatkalla alikulkutunnelin läpi takaisin palatessamme, niin auto meni niin paksuun veteen, että moottori pysähtyi.
        Oli keskipäivä, mutta koulupoikia oli jo tulossa koulusta. Pyysin nätisti heitä työntämään autoani sieltä, ja he tulivat kohta.
        Niin joukolla työnsimme ja saimme auton sieltä pois, vesi valui siitä ja sain sen uudelleen käyntiin ja lapseni kotiin. - Kyllä kiittelin niitä reippaita koululaisia, aivan ihania olivat!
        Vieläkin tunnen kiitollisuutta heille.

        Edelleen aurinkoisia terveisiä Savosta, ilma on kuin morsian, mistä sekin sanonta peräisin, kai kummankin kauneuteen viittaa.
        Vetelä olo tavoitti eilen, ei mikään huvittanut, en muka jaksanutkaan mitään touhua ajatella, ihan selvää laiskuutta se on;)
        Jospa tänään onnistuisin värkkäämään ristiäisiin kortin, katselin kaupasta, mutta ei löytynyt mieleistä, siis omaan taitoon on turvauduttava.

        Eiköhän kumminkin nuorista löydy enemmän niitä mukavia nuoria, ne ikävämmät tapaukset vaan silmiin herkemmin sattuu.
        Muistaisimme vaan aina kiitellä ja kertoa kokemuksemme, kuten Miaelina teit;)

        Eliaanalla taitaa olla oikein matkailijoille sopiva paikka, kun useampi rakennus tilalla, olethan kertonut suvun niitä käyttävän, joten oman väen kanssa kuitenkin siellä asustatte.
        Pientä mielenkiintoa noihin otteluihin minäkin tunnen, mutta en vartta vasten katsomaan jää, jatkoajan katsoin minäkin Latvian ja Kanadan peleissä.
        Kova jännittäminen käy sydämeen, kai siksi en jaksa katsoa;)

        Täälläkin noita ohjeistuksia löysätään, ehkä heinäkuussa jo voimme kokoontua eläkeläiskavereiden kanssa, elokuussa sokkomatka, jos kaikki hyvin menee.

        Laskin tuon maidon määrän minäkin, mutta en koskaan ole selvittänyt miten paljon lehmä lypsää päivässä, sangolla maitoa kantoivat lypsyn jälkeen, että kai sitä aika paljon tuli, no nythän tankkiin suoraan maito meneekin, kai?
        Aika suuri voi olla tuo toinenkin ulos tuleva neste lehmällä, kun kaiken päivän tuoton laskee;)
        Ei ihme jos väärinkäsityksiä ilmenee tämän kielemme myötä, murteet mukaan sekoittaen, niin monia asioita voi yhdellä sanalla merkata;)

        Tuota puuhaa tuntuu korpikirjailijalla aina vaan riittävän, tehokas olet.

        Pitäisi tuonne raitille selvitä heti aamusta, ettei kuumuus vie voimia, no eihän se muusta ole kiinni, kuin itsestään, nyt vaan jotain kevyttä päälle ja tossua tossun eteen;)
        Ilosta päivää koko kirjoittaja ja lukijaporukalle;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Edelleen aurinkoisia terveisiä Savosta, ilma on kuin morsian, mistä sekin sanonta peräisin, kai kummankin kauneuteen viittaa.
        Vetelä olo tavoitti eilen, ei mikään huvittanut, en muka jaksanutkaan mitään touhua ajatella, ihan selvää laiskuutta se on;)
        Jospa tänään onnistuisin värkkäämään ristiäisiin kortin, katselin kaupasta, mutta ei löytynyt mieleistä, siis omaan taitoon on turvauduttava.

        Eiköhän kumminkin nuorista löydy enemmän niitä mukavia nuoria, ne ikävämmät tapaukset vaan silmiin herkemmin sattuu.
        Muistaisimme vaan aina kiitellä ja kertoa kokemuksemme, kuten Miaelina teit;)

        Eliaanalla taitaa olla oikein matkailijoille sopiva paikka, kun useampi rakennus tilalla, olethan kertonut suvun niitä käyttävän, joten oman väen kanssa kuitenkin siellä asustatte.
        Pientä mielenkiintoa noihin otteluihin minäkin tunnen, mutta en vartta vasten katsomaan jää, jatkoajan katsoin minäkin Latvian ja Kanadan peleissä.
        Kova jännittäminen käy sydämeen, kai siksi en jaksa katsoa;)

        Täälläkin noita ohjeistuksia löysätään, ehkä heinäkuussa jo voimme kokoontua eläkeläiskavereiden kanssa, elokuussa sokkomatka, jos kaikki hyvin menee.

        Laskin tuon maidon määrän minäkin, mutta en koskaan ole selvittänyt miten paljon lehmä lypsää päivässä, sangolla maitoa kantoivat lypsyn jälkeen, että kai sitä aika paljon tuli, no nythän tankkiin suoraan maito meneekin, kai?
        Aika suuri voi olla tuo toinenkin ulos tuleva neste lehmällä, kun kaiken päivän tuoton laskee;)
        Ei ihme jos väärinkäsityksiä ilmenee tämän kielemme myötä, murteet mukaan sekoittaen, niin monia asioita voi yhdellä sanalla merkata;)

        Tuota puuhaa tuntuu korpikirjailijalla aina vaan riittävän, tehokas olet.

        Pitäisi tuonne raitille selvitä heti aamusta, ettei kuumuus vie voimia, no eihän se muusta ole kiinni, kuin itsestään, nyt vaan jotain kevyttä päälle ja tossua tossun eteen;)
        Ilosta päivää koko kirjoittaja ja lukijaporukalle;)

        1. Kartano- sanallakin on kaksi eri merkitystä, kartano on maalaistalossa se osa rakennuksia, jossa asuvat lehmät, hevoset, lampaat, siat ym.
        Kun lähdet sillä murrealueella kartanolle, käyt ehkä siellä ulkovessassa.

        2. Mutta kartanolla on sitten se toinenkin merkitys, siellä silkki kihisee ja parasolli pään päällä kävellään, ettei hipiä liikaa ruskistuisi ja rypistyisi. Parfyymitkin tuoksahtavat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        1. Kartano- sanallakin on kaksi eri merkitystä, kartano on maalaistalossa se osa rakennuksia, jossa asuvat lehmät, hevoset, lampaat, siat ym.
        Kun lähdet sillä murrealueella kartanolle, käyt ehkä siellä ulkovessassa.

        2. Mutta kartanolla on sitten se toinenkin merkitys, siellä silkki kihisee ja parasolli pään päällä kävellään, ettei hipiä liikaa ruskistuisi ja rypistyisi. Parfyymitkin tuoksahtavat.

        Meillä sanottiin joskus myös pihaa kartanoksi, saattaa olla isovanhempieni kannaksen murretta.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Edelleen aurinkoisia terveisiä Savosta, ilma on kuin morsian, mistä sekin sanonta peräisin, kai kummankin kauneuteen viittaa.
        Vetelä olo tavoitti eilen, ei mikään huvittanut, en muka jaksanutkaan mitään touhua ajatella, ihan selvää laiskuutta se on;)
        Jospa tänään onnistuisin värkkäämään ristiäisiin kortin, katselin kaupasta, mutta ei löytynyt mieleistä, siis omaan taitoon on turvauduttava.

        Eiköhän kumminkin nuorista löydy enemmän niitä mukavia nuoria, ne ikävämmät tapaukset vaan silmiin herkemmin sattuu.
        Muistaisimme vaan aina kiitellä ja kertoa kokemuksemme, kuten Miaelina teit;)

        Eliaanalla taitaa olla oikein matkailijoille sopiva paikka, kun useampi rakennus tilalla, olethan kertonut suvun niitä käyttävän, joten oman väen kanssa kuitenkin siellä asustatte.
        Pientä mielenkiintoa noihin otteluihin minäkin tunnen, mutta en vartta vasten katsomaan jää, jatkoajan katsoin minäkin Latvian ja Kanadan peleissä.
        Kova jännittäminen käy sydämeen, kai siksi en jaksa katsoa;)

        Täälläkin noita ohjeistuksia löysätään, ehkä heinäkuussa jo voimme kokoontua eläkeläiskavereiden kanssa, elokuussa sokkomatka, jos kaikki hyvin menee.

        Laskin tuon maidon määrän minäkin, mutta en koskaan ole selvittänyt miten paljon lehmä lypsää päivässä, sangolla maitoa kantoivat lypsyn jälkeen, että kai sitä aika paljon tuli, no nythän tankkiin suoraan maito meneekin, kai?
        Aika suuri voi olla tuo toinenkin ulos tuleva neste lehmällä, kun kaiken päivän tuoton laskee;)
        Ei ihme jos väärinkäsityksiä ilmenee tämän kielemme myötä, murteet mukaan sekoittaen, niin monia asioita voi yhdellä sanalla merkata;)

        Tuota puuhaa tuntuu korpikirjailijalla aina vaan riittävän, tehokas olet.

        Pitäisi tuonne raitille selvitä heti aamusta, ettei kuumuus vie voimia, no eihän se muusta ole kiinni, kuin itsestään, nyt vaan jotain kevyttä päälle ja tossua tossun eteen;)
        Ilosta päivää koko kirjoittaja ja lukijaporukalle;)

        - Olet oikeassa SkillanN, kuten aina. Pitkään olen ollut työssä lasten ja nuorten parissa, ja aina ryhmät olivat hyviä.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Siivoilin noita siitepölyn kyllästämiä terasseja, mutta oli ovi ja ikkuna auki ulos, sekä ääni satasella TV:ssä.
        Kun meni jatkoajalle, niin sitten köllähdin sängylle katsomaan. Olipahan jännää.
        Alhaalla siivosin jo aiemmin, on hommaa enemmän, kun on 4 pöytäryhmää, keinu ja sohva terassilla.
        Ihmisiä juuri haastateltiin Helsingin uimalassa. Yhdellä naisella oli jotkut vesikävelyjutut jaloissa ja käsissä. En ole ikinä kuullutkaan moisista.

        Samalla terassillako nuo 4 pöytäryhmää ja keinu ja sohva? On sinulla super iso terassi, kuormalavoistako pykäsit?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samalla terassillako nuo 4 pöytäryhmää ja keinu ja sohva? On sinulla super iso terassi, kuormalavoistako pykäsit?

        Poika sen teki, rakennusvalvonta hyväksynyt.
        Jotain yli 50 neliöö.
        Ihan laudasta tehty lattia ja reuna on lainmukaisesti rimojen väli ja myös korkeus.
        Ei sen tekeminen mikään kummajuttu ole.
        Nuo kuormalavat ovat aivan oivallisia. Poika väsäsi niistä pienen liiterin.
        Meillä täällä kaikki on yhteisessä lähisuvun käytössä. Osa peritty, osa yhteisesti hankittu.
        Sovussa elämme. (Toivottavasti jatkossakin.)


      • Eliaana kirjoitti:

        Poika sen teki, rakennusvalvonta hyväksynyt.
        Jotain yli 50 neliöö.
        Ihan laudasta tehty lattia ja reuna on lainmukaisesti rimojen väli ja myös korkeus.
        Ei sen tekeminen mikään kummajuttu ole.
        Nuo kuormalavat ovat aivan oivallisia. Poika väsäsi niistä pienen liiterin.
        Meillä täällä kaikki on yhteisessä lähisuvun käytössä. Osa peritty, osa yhteisesti hankittu.
        Sovussa elämme. (Toivottavasti jatkossakin.)

        Meidän saunarantaan on tehty rakennelmat ihan ilman rakennusvalvontaa. Ei tullut edes mieleen, Rinteeseen on rakennettu portaat ja alas terassi, jolla on kaksi ruokailuryhmää. Ylempänä, saunan edessä on myös terassi.
        Apuna oli paikallinen rakentaja, ei hänkään maininnut mitään rakennusvalvonnasta. Millaiset säännöt tällaisissa asioissa on?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samalla terassillako nuo 4 pöytäryhmää ja keinu ja sohva? On sinulla super iso terassi, kuormalavoistako pykäsit?

        Järjetöntä olisi tehdä terassista niin pieni tila, ettei sille mahtuisi kuin yksi pöytä. Ulkotiloissa saa ja pitää olla väljyyttä.
        Kuormalavojen hankkiminen lienee paljon työläämpää kuin lautatarhassa käynti, joten en käsitä, miksi ne ovat tuon tuostakin tyrkyllä.


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Meidän saunarantaan on tehty rakennelmat ihan ilman rakennusvalvontaa. Ei tullut edes mieleen, Rinteeseen on rakennettu portaat ja alas terassi, jolla on kaksi ruokailuryhmää. Ylempänä, saunan edessä on myös terassi.
        Apuna oli paikallinen rakentaja, ei hänkään maininnut mitään rakennusvalvonnasta. Millaiset säännöt tällaisissa asioissa on?

        Semmosen terassin saa tehdä, että on lattia.
        Meillä kun poika laittoi trassille aitaa ja mökin tarkastaja kävi juuri silloin, sanoi, että reuna-aidassa pitää olla muistaakseni 90cm korkeus ja pystyripojen välikin määritelty, senttejä en nyt muista. Sitä korjattiin sitten.
        Tommosille pienrakennemmille, saattaa olla eri kunnissa erilaisiakin määräyksiä.
        Kuntien nettisivuilta niitä kyllä löytyä pitäisi.


    • Noja-tuolissa kävijöiden eloisat kuvaukset mökkiaskareista, suven suloisuudesta, elämisen riemusta ja väliin alavireisyydestä, ärtymyksestäkin - kuulostaa elämältä! Sielun silmin näen korkeaselkäisen hiukan natisevan rottinkituolin omenapuun alla tai aurinkotuolin parvekkeen kukkaloistossa, tai laituripenkin laineiden liplatuksessa. Kannussa kylmää mehua, ettei vaan olisi jollain jäädytettyjä mansikoita juoman seassa, kahvia termarissa ja raparperipiirakkaa.

      Minulla on veneily parasta rentoutumista ja irtiottoa, siitähän olen kertonut täälläkin kyllästymiseen saakka :). Helteiden ja töidenkin pakopaikkana, luonto järjestää aina vaihtuvan maiseman. Alkukesästä meri tasaa lämpötiloja, ei hellerajaa ole vielä saavutettu, uni maistuu hämärässä vilpoisassa kajuutassa. Kokkaus on yksinkertaista kaksipaikkaisella veneliedellä ja pieni jääkaappi pitää ruokatavarat kylminä. Ennen tehtiin parin-kolmen viikon retkiä lapset mukana Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle , sai siinä järkeillä ruokien kanssa, kun ei ollut mitään kylmäkonetta. Saariston kauppojen pakastealtaista vaihdettiin kylmäkallet uusiin, kalastajilta sai ostaa savukalaa, perunoita ja vihanneksia ja joskus mentiin kaupunkisatamassa ravintolaan. Kekseliäitä olivat ateriat ja niillä oli ihan omia nimiäkin, hauskaa vanhoista lokikirjoista lukea syömisistä ja kaikesta kokemastamme.

      Ilma on todellakin kaunis kuin morsian, näillä näkymin lakkiasipäivänäkin. Kukkivat tuomet ja omenapuut muistuttavat morsianta valkoisissaan, hunnussaan. Sanotaan myös, että ilma on kuin linnunmaitoa. Lintuhan ei ole nisäkäs eikä maitoa tuota, joten linnunmaito on oikeastaan mahdottomuus, epätodellista. Kun sää on valtavan ihana, se ei tunnu oikein todelliseltakaan, vaan on jotain satumaista. Tällaisen selityksen olen sanonnalle lukenut.

      Nyt tultiin maihin, eilinen ilta merellä oli tyyni ja auringonlasku punahehkuva, yövyttiin saaren kupeessa suojan puolella, edessä esteetön näkymä länteen. Aamulla oli vesi niin vaaleaa, ettei erottanut aamunkalpeasta taivaasta. Vesi läikehti pehmeästi kuin silkkinen moaré-kangas. En vielä uskaltaudu uimaan muuten kuin saunasta, ja kaipaan jo savusaunaan. Lakkiaisten jälkeen on mökkimatka suunnitteilla (mehän vain käydään perikunnan mökillä muutama päivä kerrallaan ja matkakin on pitkä) ja samalla olisi mukava käydä Serlachius-museoiden uusia näyttelyitä katsomassa Mäntässä. Johan tässä on päässyt metsittymään ilman kulttuuria.

      Suloista alkanutta kesäkuuta!

    • Anonyymi

      Aurinkoa ja kukkasten tuoksua on nyt luonnossa, myös lintujen liverrystä, oliko peipponen, joka äsken minulle lauloi, kun kukkia kastelin,
      kaunista se oli sen tervehdys.

      Lähikaupungissa päivällä ajelin, kävin kaupassa, jossa piha oli täynnä kaikenlaisia kukkia ostettavana. Eräs vanhempi mies kantoi omenapuuntainta, joka oli jo
      vähän yli metrin pituinen.
      Niinhän sitä sanotaan, että vaikka huomenna tietäisit kuolevasi, niin istuta tänään omenapuu.
      Meillä on kaksi omenapuuta, toinenen on jo nupuillaan, toinen taas myöhempää lajia. Tuoksu niissä on hieno, sitten kun kukat aukeaa.

      Hyvää vointia kaikille,
      Neeasa

    • Anonyymi

      Meiän moisiolla on hulppeaa astella.

      • Anonyymi

        Myös olen kuulut lauseen " Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu,

        istuta tänään omenapuu"!

        Antaa toivoa tulevaan.


    • Anonyymi

      Uutisia kuuntelin, niissä kerottiin kuinka maasedun kunnat tyhjenee ihmisistä!
      Nyt oikein vasta nähdään se EU:n "ihanuus", toiset ahnehtii maat itselleen,
      usein epärehellisiä keinoja käyttäen.
      Tuet ovat niin hyvät, ettei keinoja kaihdeta.
      Se on nyt omaisuuden uusjako EU-unionin myötä Suomessakin.
      Epärehellistä kaikki.

    • Maaseutu on muuttunut sitten minun nuoruuteni. Karja on kadonnut laitumilta, ja laajat pellotkin kadonneet.
      Mökkitieni on kulkenut etelästä Savoon 60 v. ja sinä aikana ovat maisemat uusiksi muuttuneet. Järvet ovat kadonneet, pellot ja aukeat poissa. Tien vieret kasvavat läpinäkymätöntä pusikkoa katkeamattomana jonona, hirviaidat jatkuvat jatkumistaan, asutusta ei enää näy, voisi luulla, että sillä matkalla ei asu kukaan. Tie kiertää kaikki kaupungit, mikä tietenkin jouduttaa matkaa suuresti, mutta kovin on yksitoikkoinen matka näinä aikoina.
      Ennen oli etappeja matkan varrella, joku erikoinen rakennus, järvenpoukama, jonka keskellä olevalla kivellä pesi lokki, kahvitupia, Studiolasi, jossa saattoi juoda kahvit ja tehdä pieniä ostoksia . . . voi alkoi kaiho täyttää mieltä. Kun muutenkin on yksin yön hiljaisuudessa unta odotellen.
      Kaunis kesäpäivä on takana, tulossa on uusi hellepäivä, ja sen huomaa, kun kammarissa on niin kuuma, ettei uni tule.
      En ottanut nukahtamispilleriäni, koska olin ihan väsynyt jo tunteja sitten, mutta olisi vain pitänyt!
      Olen taistellut voikukkien kanssa monta päivää, mutta aina ne vain sinnikkäästi nousevat nurmikosta. Päätin, että saavat nyt olla. Nättihän se kukka on,, ja toiset jopa syövät niitä. En nyt kuitenkaan ole aikeissa laiduntaa pihanurmikolla. antaa loppujen olla.
      Hyvää yötä.

      • Anonyymi

        Jopas onkin erilaiet nämä meidän vanhusten nukkuma ajat ja tavat. Minä heräsin jo puoli viisi kun olin nukkunut yhtä soittoa 7 tuntia. En nuku päivällä ja jo puoli yhdeksän uutisten jälkeen simahan petiin kun hetken luen jotain kevyttä jalepposaa.. On kunnon pimennysverho makkarissa ja pidän sälekaihtimet päivällä suljettuna ettei aurinko lämmitä liikaa huoneistoa. Ei kannata syödä illalla kuuden jälkeen mitään koska suoliston työskentely haittaa unen tuloa. En vielä nouse petistä vaan nyt alan lukea kännykästä muitaki ketjuja ja palstoja. Jotain saatan kirjottaakkin niinkun nyt. Kissa nukkuu vierellä tuossa tyhjäksi jääneessä parisängyn puolikkaaasa.Noja tuolissa käy mukavia mummoihmisiä ja ihana emäntä, minäkin uskalsin tulla käymään vaikka ikää vasta 78. Hyvää torstaipäivää !
        👍🌞🌻


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopas onkin erilaiet nämä meidän vanhusten nukkuma ajat ja tavat. Minä heräsin jo puoli viisi kun olin nukkunut yhtä soittoa 7 tuntia. En nuku päivällä ja jo puoli yhdeksän uutisten jälkeen simahan petiin kun hetken luen jotain kevyttä jalepposaa.. On kunnon pimennysverho makkarissa ja pidän sälekaihtimet päivällä suljettuna ettei aurinko lämmitä liikaa huoneistoa. Ei kannata syödä illalla kuuden jälkeen mitään koska suoliston työskentely haittaa unen tuloa. En vielä nouse petistä vaan nyt alan lukea kännykästä muitaki ketjuja ja palstoja. Jotain saatan kirjottaakkin niinkun nyt. Kissa nukkuu vierellä tuossa tyhjäksi jääneessä parisängyn puolikkaaasa.Noja tuolissa käy mukavia mummoihmisiä ja ihana emäntä, minäkin uskalsin tulla käymään vaikka ikää vasta 78. Hyvää torstaipäivää !
        👍🌞🌻

        Kesä jatkuu, niin toivoisikin, yöllä sadetta ja päivällä paistetta;)
        Meillä täällä on joukkokokoontumiset nyt mahd0llisia, tilaisuuksia ulkona voi pitää, kuitenkin turvavälejä yrittäen pitää.
        Tämä täällä Pohjois-Savon puolella, Etelä-Savossa vielä rajoitukset voimassa.
        Nyt sitten on pohdittavaa kumpaanko tässä kuuluisi, kun rajan tuntumassa on kotikaupunkini.
        Ehkä suurempi vapaus houkuttaa;)

        Näillä kymmenillä ei ikä niin suuria näyttele, aivan hyvin voit tulla mukaan 78-vuotias;)
        Ihana kaveri sinulla siinä vieressä köllöttää, sille juttelu ei liioin vastaväitteitä tuota ja kiitos vielä ihanaksi nimittämisestä, otan tosissani;)
        Samantapaisia on minunkin unitapani, en vaan pimeyttä kaipaa.

        Mak-Riksen harmiin noista maisema näkemyksistä yhdyn, olen monet kerrat kaivannut, varmaan täälläkin kirjoittanut, miten tympeää on tienreunoja katsella, kuin pelkkää pensasta kasvavat.
        Kaupunki puhdisti tuon valtatien varresta viime kesänä pusikot pois, näin toivoisi joka kunnan tekevän, työtä työttömille, näkisi jostain järvienkin pilkottavan.
        Talojen erilaisuus myös mukavan lisän toisi katseltavaksi, ihasteltaviksi.
        Maisemien katselulla olisi iso nautinto matkan edetessä.

        Ihmisten kulutus kasvaa ja pienet sortuu isojen tieltä, tämä myös maanviljelyksen osa.
        Onhan siinä kysymys ahneudestakin, kellä paljon jo on, lisää vaan halutaan.
        Monimutkaiseksi on elämä muuttunut.
        Minulle tuli tarjous puhelimen kautta ja kieltäydyin kiitoksin.
        Ruokapalvelun yrittäjä olisi halunnut antaa viikon lounaat maisteltaviksi, kysyin miten minut kohteeksi valitsivat, puhelinluettelosta kuulemma,
        Kai siinä lisätietoja etsittiin, ikä ratkaisi kaiketi.
        Sanoin, että olen ehkä tylyn tuntuinen, kun kieltäydyn vastaanottamisesta, mutta toivoin että etsisivät sellaisen vastaanottajan jolle tämä tarjous voisi jatkossakin olla tarpeellinen.
        Minä laitan ruokani itse, ja muutenkin olen omatoiminen, varmaan löytyy henkilö jolle tarve on todellinen jo rahankin vuoksi.
        Hyvin ymmärsi tämä henkilö minun mietteet ja lupasi etsiä toisen maistelijan.
        Toivottavasti osuu oikeampaan kohteeseen.

        Tuo puunistuttaminen on tuttu tarina ja antaa sen viisauden, että toivosta ei pidä koskaan luopua.
        Kaunis on varmaan Neeassa pihapiiri, omena puiden kukinta niin näyttävää yleensä.

        Tuo merellä seilaaminen ei liioin jalkoja rasita, sopisi minun matkailuksi, mutta en oikein merta rakasta, mutta sujuisi se järvilläkin seilaus.
        Muistan matkan poikani harrastusten parista, hän tarjosi laivamatkan kotoa tuonne Punkaharjun maisemiin seuransa laivalla, minä levoton ihminen pitkästyin sitä vihreyttä katsellessa, kun maisemassa ei edes mökkejä näkynyt.
        Tämä harmi samanlainen kuin tuo maanteiden maisemien katselu, kohokohtia kaipasin.,
        Mökit on nykyään kauemmas rannasta rakennettava ja niinpä ei niiden katselu onnistu.
        Saunominen oli kokemus laivalla, joka mieltä nosti, kiva päivä kuitenkin;)
        Totuttelua kaikkeen tarvitaan ja ymmärrän Ramoonan ihastumisen mereen, se on perheen voimin aikaan saatua ja vaihtelua rantautumiset tuovat, kohteita teillä vaikka kuinka monelle jakaa.

        Taitava poika sinulla Eliaana, äitinsä peruja on saanut, osaavat kädet saa aikaan paljon ja kun aivot toimivat helpolta kaikki tuntuu.
        Hyvää puutahan noista lavoista saa ja silläänkin käyttöön monessa sopivia.
        Minun entisellä mökillä aloittivat sisätilojen remontin, tyttärentytär haki minun aikana tehdyt piirustukset, helpottaa kuulemma heidän hommansa.
        Mökkiä ei voi laajentaa, mutta sisällä voi joitakin asioita muuttaa heille sopivammiksi.
        Aika tarkkaa ja monen luvan peräisiä on nuo korjaukset, muistan miten jouduin naapureiltakin luvan pyytämään, kysymyksessä kuistin pienennys ja ikkunoiden siirto.
        Nyt taitavat suunnitella helpotuksia näihin pykäliin.

        Suomenkielen rikkauksia nämä monenlaiset sanonnat, muistan kuulleeni sanottavan, kun puhuttiin pihantiloista, siellä ja siellä kartanolla ne tavarat löytyy;)
        Hienot kartanot olivat ihan toinen juttu, tuossa naapuripitäjässä niitäkin useampia.

        No niin nyt voitelemaan hevoslääkkeellä jalkoja, olen todennut kuin jotain apua olisin saanut, mutta pidemmän aikaa on kokeiltava, että varmuus löytyy.
        Sitten kippasemaan tuo rantalenkki ja siitä jo saa hyvän mielen koko päiväksi, joten niitä iloja etsimään kaikki;)
        Liian pitkään aikaa kulutin ja taas näin kävi, lyhytsanaiseksi en vaan opi, tuumaa skillan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kesä jatkuu, niin toivoisikin, yöllä sadetta ja päivällä paistetta;)
        Meillä täällä on joukkokokoontumiset nyt mahd0llisia, tilaisuuksia ulkona voi pitää, kuitenkin turvavälejä yrittäen pitää.
        Tämä täällä Pohjois-Savon puolella, Etelä-Savossa vielä rajoitukset voimassa.
        Nyt sitten on pohdittavaa kumpaanko tässä kuuluisi, kun rajan tuntumassa on kotikaupunkini.
        Ehkä suurempi vapaus houkuttaa;)

        Näillä kymmenillä ei ikä niin suuria näyttele, aivan hyvin voit tulla mukaan 78-vuotias;)
        Ihana kaveri sinulla siinä vieressä köllöttää, sille juttelu ei liioin vastaväitteitä tuota ja kiitos vielä ihanaksi nimittämisestä, otan tosissani;)
        Samantapaisia on minunkin unitapani, en vaan pimeyttä kaipaa.

        Mak-Riksen harmiin noista maisema näkemyksistä yhdyn, olen monet kerrat kaivannut, varmaan täälläkin kirjoittanut, miten tympeää on tienreunoja katsella, kuin pelkkää pensasta kasvavat.
        Kaupunki puhdisti tuon valtatien varresta viime kesänä pusikot pois, näin toivoisi joka kunnan tekevän, työtä työttömille, näkisi jostain järvienkin pilkottavan.
        Talojen erilaisuus myös mukavan lisän toisi katseltavaksi, ihasteltaviksi.
        Maisemien katselulla olisi iso nautinto matkan edetessä.

        Ihmisten kulutus kasvaa ja pienet sortuu isojen tieltä, tämä myös maanviljelyksen osa.
        Onhan siinä kysymys ahneudestakin, kellä paljon jo on, lisää vaan halutaan.
        Monimutkaiseksi on elämä muuttunut.
        Minulle tuli tarjous puhelimen kautta ja kieltäydyin kiitoksin.
        Ruokapalvelun yrittäjä olisi halunnut antaa viikon lounaat maisteltaviksi, kysyin miten minut kohteeksi valitsivat, puhelinluettelosta kuulemma,
        Kai siinä lisätietoja etsittiin, ikä ratkaisi kaiketi.
        Sanoin, että olen ehkä tylyn tuntuinen, kun kieltäydyn vastaanottamisesta, mutta toivoin että etsisivät sellaisen vastaanottajan jolle tämä tarjous voisi jatkossakin olla tarpeellinen.
        Minä laitan ruokani itse, ja muutenkin olen omatoiminen, varmaan löytyy henkilö jolle tarve on todellinen jo rahankin vuoksi.
        Hyvin ymmärsi tämä henkilö minun mietteet ja lupasi etsiä toisen maistelijan.
        Toivottavasti osuu oikeampaan kohteeseen.

        Tuo puunistuttaminen on tuttu tarina ja antaa sen viisauden, että toivosta ei pidä koskaan luopua.
        Kaunis on varmaan Neeassa pihapiiri, omena puiden kukinta niin näyttävää yleensä.

        Tuo merellä seilaaminen ei liioin jalkoja rasita, sopisi minun matkailuksi, mutta en oikein merta rakasta, mutta sujuisi se järvilläkin seilaus.
        Muistan matkan poikani harrastusten parista, hän tarjosi laivamatkan kotoa tuonne Punkaharjun maisemiin seuransa laivalla, minä levoton ihminen pitkästyin sitä vihreyttä katsellessa, kun maisemassa ei edes mökkejä näkynyt.
        Tämä harmi samanlainen kuin tuo maanteiden maisemien katselu, kohokohtia kaipasin.,
        Mökit on nykyään kauemmas rannasta rakennettava ja niinpä ei niiden katselu onnistu.
        Saunominen oli kokemus laivalla, joka mieltä nosti, kiva päivä kuitenkin;)
        Totuttelua kaikkeen tarvitaan ja ymmärrän Ramoonan ihastumisen mereen, se on perheen voimin aikaan saatua ja vaihtelua rantautumiset tuovat, kohteita teillä vaikka kuinka monelle jakaa.

        Taitava poika sinulla Eliaana, äitinsä peruja on saanut, osaavat kädet saa aikaan paljon ja kun aivot toimivat helpolta kaikki tuntuu.
        Hyvää puutahan noista lavoista saa ja silläänkin käyttöön monessa sopivia.
        Minun entisellä mökillä aloittivat sisätilojen remontin, tyttärentytär haki minun aikana tehdyt piirustukset, helpottaa kuulemma heidän hommansa.
        Mökkiä ei voi laajentaa, mutta sisällä voi joitakin asioita muuttaa heille sopivammiksi.
        Aika tarkkaa ja monen luvan peräisiä on nuo korjaukset, muistan miten jouduin naapureiltakin luvan pyytämään, kysymyksessä kuistin pienennys ja ikkunoiden siirto.
        Nyt taitavat suunnitella helpotuksia näihin pykäliin.

        Suomenkielen rikkauksia nämä monenlaiset sanonnat, muistan kuulleeni sanottavan, kun puhuttiin pihantiloista, siellä ja siellä kartanolla ne tavarat löytyy;)
        Hienot kartanot olivat ihan toinen juttu, tuossa naapuripitäjässä niitäkin useampia.

        No niin nyt voitelemaan hevoslääkkeellä jalkoja, olen todennut kuin jotain apua olisin saanut, mutta pidemmän aikaa on kokeiltava, että varmuus löytyy.
        Sitten kippasemaan tuo rantalenkki ja siitä jo saa hyvän mielen koko päiväksi, joten niitä iloja etsimään kaikki;)
        Liian pitkään aikaa kulutin ja taas näin kävi, lyhytsanaiseksi en vaan opi, tuumaa skillan

        Huomen jo pitkällä, mutta unta tarvitsin ja sain. Eilen lopetellessani saunamökillä touhuilun väsähdin, lieko nesteenpuute kehosta kuumalla rannalla tehnyt tepposensa. On niin helppo antaa ohjeita, muistakaa juoda riittävästi helteillä, vaan kun puuhastelun keskellä unohtaa tärkeät itsensä huoltoasiat. Kävin toki vedessä pulahtamassa ja ylisilläkin hetken makoilin.

        Nukahtaminen on minullakin kehon täydellisestä väsymyksestä huolimatta joskus vaikeaa kun ajatukset eivät irtoa päivän töistä. Silloin puolikas nukahtamislääkettä vaivuttaa uneen.

        Aamulla pirteenä voi sitten jatkaa päivän puuhien ajattelua.

        Eilen ostin pop up teltan, asettelen sen tänään ruokaterassin ylle. Terassin sohva ja tuolit sekä pöytä pysyy siistinä koivujen katveessa. Koivun norkkoja on kaikkialla pihapiirissä (kartanolla) kuten täällä sanotaan. Äitini heitti matot kartanolle tuulettumaan 😊. Rannan leppien norkot lentelee laiturilla, sinne nostin ison aurinkovarjon suojaamaan kesäkalusteita.

        Tuosta maatalouden tilakokojen suurenemisesta sanoisin, että yhtä kanaa vähempää ei kannata pitää.

        Kaikki yritykset, olipa metalli- tai muu kasvavat kysynnän noustessa, ahneudella ei lie mitään tekemistä asian kanssa.

        Rakennusluvistakin keskustelitte. Olen täältä ylisen ikkunasta katsonut aamuisin, joka uusi omakotitalo alkaisi nousta tuonne naapuriin, puretun kesämökin tilalle. Ei näytä nousevan, pastorska kertoi kun jutustelin uusista naapureistamme, että omistajilla on ongelmia rakennuslupa asioiden kanssa.

        Suota raivaavat nyt tasamaaksi mökkitien toiselta puolen. Kyllähän minä ihmettelinkin voiko tänne kesämökkikaavoitetulle alueelle alkaa pysyvää asutusta tekemään. No, aika näyttää ja kokovuotiseen käyttöön tarkoitetun kesämökin he ainakin saanevat rakentaa.

        Maansiirtotyöni kantojen poiston jälkeen onnistui, nyt mullan läpi työntää nyt uutta ruohikkoa. Aurinkokukkien siemenistä kehkeytyi 28-tainta, joista osan vein kaupungin kodin pihalle. Kukkia en taida enää lisätä. Keramiikkakukatkin odottavat "istutusta". Putiniamppeli sai lumihiutaleita ja vahtii tuvan oven pielessä sisääntulijoita. Pari pelargoniaa kukkii portaiden ruukuissa sekä orvokkeja amppelissa kahviterassin yllä ja muutamia muitakin.

        Nyt uuteen päivään ja uusiin haasteisiin.

        korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomen jo pitkällä, mutta unta tarvitsin ja sain. Eilen lopetellessani saunamökillä touhuilun väsähdin, lieko nesteenpuute kehosta kuumalla rannalla tehnyt tepposensa. On niin helppo antaa ohjeita, muistakaa juoda riittävästi helteillä, vaan kun puuhastelun keskellä unohtaa tärkeät itsensä huoltoasiat. Kävin toki vedessä pulahtamassa ja ylisilläkin hetken makoilin.

        Nukahtaminen on minullakin kehon täydellisestä väsymyksestä huolimatta joskus vaikeaa kun ajatukset eivät irtoa päivän töistä. Silloin puolikas nukahtamislääkettä vaivuttaa uneen.

        Aamulla pirteenä voi sitten jatkaa päivän puuhien ajattelua.

        Eilen ostin pop up teltan, asettelen sen tänään ruokaterassin ylle. Terassin sohva ja tuolit sekä pöytä pysyy siistinä koivujen katveessa. Koivun norkkoja on kaikkialla pihapiirissä (kartanolla) kuten täällä sanotaan. Äitini heitti matot kartanolle tuulettumaan 😊. Rannan leppien norkot lentelee laiturilla, sinne nostin ison aurinkovarjon suojaamaan kesäkalusteita.

        Tuosta maatalouden tilakokojen suurenemisesta sanoisin, että yhtä kanaa vähempää ei kannata pitää.

        Kaikki yritykset, olipa metalli- tai muu kasvavat kysynnän noustessa, ahneudella ei lie mitään tekemistä asian kanssa.

        Rakennusluvistakin keskustelitte. Olen täältä ylisen ikkunasta katsonut aamuisin, joka uusi omakotitalo alkaisi nousta tuonne naapuriin, puretun kesämökin tilalle. Ei näytä nousevan, pastorska kertoi kun jutustelin uusista naapureistamme, että omistajilla on ongelmia rakennuslupa asioiden kanssa.

        Suota raivaavat nyt tasamaaksi mökkitien toiselta puolen. Kyllähän minä ihmettelinkin voiko tänne kesämökkikaavoitetulle alueelle alkaa pysyvää asutusta tekemään. No, aika näyttää ja kokovuotiseen käyttöön tarkoitetun kesämökin he ainakin saanevat rakentaa.

        Maansiirtotyöni kantojen poiston jälkeen onnistui, nyt mullan läpi työntää nyt uutta ruohikkoa. Aurinkokukkien siemenistä kehkeytyi 28-tainta, joista osan vein kaupungin kodin pihalle. Kukkia en taida enää lisätä. Keramiikkakukatkin odottavat "istutusta". Putiniamppeli sai lumihiutaleita ja vahtii tuvan oven pielessä sisääntulijoita. Pari pelargoniaa kukkii portaiden ruukuissa sekä orvokkeja amppelissa kahviterassin yllä ja muutamia muitakin.

        Nyt uuteen päivään ja uusiin haasteisiin.

        korppis

        Kyllä se niin on, ettei mökkikaavan alaisille alueille ympärivuotista asuntoa saa rakentaa. Vaatisi varmaan kaavamuutoksen koko alueelle ja taitaisi siinä mökit saada purkutuomion, ok- alueella kun on tiukat vaatimukset kunnallistekniikassa, kuten vesi ja viemäröinti ja etäisyys rantaviivasta. Ehkä joku grynderi ostaa koko alueen ja pistää kerrostaloiksi tai kaavoitetaan virkistysalueeksi. Ihme kun kaupungin kyljessä on saanut näin kauan olla alue, jossa likavedet ja käymäläjäte ovat ilman kunnallistekniikkaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se niin on, ettei mökkikaavan alaisille alueille ympärivuotista asuntoa saa rakentaa. Vaatisi varmaan kaavamuutoksen koko alueelle ja taitaisi siinä mökit saada purkutuomion, ok- alueella kun on tiukat vaatimukset kunnallistekniikassa, kuten vesi ja viemäröinti ja etäisyys rantaviivasta. Ehkä joku grynderi ostaa koko alueen ja pistää kerrostaloiksi tai kaavoitetaan virkistysalueeksi. Ihme kun kaupungin kyljessä on saanut näin kauan olla alue, jossa likavedet ja käymäläjäte ovat ilman kunnallistekniikkaa.

        Meidän mökki on appivanhempieni rakentama juuri sodan loputtua. Silloin kaikesta oli pulaa ja ostolupa piti anoa ihan joka asiasta. Saivat kuitenkin talon rakennetuksi, mutta sitä ei saanut tehdä talviasuttavaksi, vaikka he olivat ajatelleet siitä eläkeajan kotia. Olisi sen myöhemmin ehkä voinut remontoida ja lisätä eristyksiä ja laudoittaa hirsiseinät, mutta se on jäänyt kesämökkikäyttöön. Hyvin siinä on jo nyt 4. polvi viihtynyt,. Alueelle on noussut muitakin rakennuksia, kolme mökkiä, kolme saunaa, ulkorakennuksia ja huvimajat.
        Mutta kun omalla kuistillani seivon, en näe kuin oman pihan rakennukset, muut ovat niin erillään puitten suojassa, että kaikilla on oma rauhansa.
        Nyt elämän illassa en kuitenkaan enää oikein jaksa sienne mennä. Kaupunkikodissakin on pihaa ja luonto ympärillä, ei minun tarvitse sitä lähteä kokemaan satojen kilometrien päähän. Kävijöitä siellä kuitenkin riittää.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Meidän mökki on appivanhempieni rakentama juuri sodan loputtua. Silloin kaikesta oli pulaa ja ostolupa piti anoa ihan joka asiasta. Saivat kuitenkin talon rakennetuksi, mutta sitä ei saanut tehdä talviasuttavaksi, vaikka he olivat ajatelleet siitä eläkeajan kotia. Olisi sen myöhemmin ehkä voinut remontoida ja lisätä eristyksiä ja laudoittaa hirsiseinät, mutta se on jäänyt kesämökkikäyttöön. Hyvin siinä on jo nyt 4. polvi viihtynyt,. Alueelle on noussut muitakin rakennuksia, kolme mökkiä, kolme saunaa, ulkorakennuksia ja huvimajat.
        Mutta kun omalla kuistillani seivon, en näe kuin oman pihan rakennukset, muut ovat niin erillään puitten suojassa, että kaikilla on oma rauhansa.
        Nyt elämän illassa en kuitenkaan enää oikein jaksa sienne mennä. Kaupunkikodissakin on pihaa ja luonto ympärillä, ei minun tarvitse sitä lähteä kokemaan satojen kilometrien päähän. Kävijöitä siellä kuitenkin riittää.

        Näin se menee monella. Mökillä on kiva käydä kun aurinko paistaa mutta enin osavuotta Suomessa on kylmää ja sateista. Työleiri se on, jos ei ole kaikki mukavuudet ja jatkuvaa ylläpitoa sittenkin. Vettä ja vihreää on muuallakin, eikä tarvitse siihen samaan mökkeröön ja hyttysiin jumiutua. Parempi satsata yhteen kunnolliseen ympärivuotiseen omistusasuntoon kaikin mukavuuksin ja palvelut lähellä. Kannattaa rempata ajoissa asuntonsa esteettämäksi, turvakahvat, leveä sa nitettitilojen ovi ja muutkin oviaukot, kynnykset pois, luiskat portaisiin, turvaliesi jne. Saa verovähennykset ja avustustakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin se menee monella. Mökillä on kiva käydä kun aurinko paistaa mutta enin osavuotta Suomessa on kylmää ja sateista. Työleiri se on, jos ei ole kaikki mukavuudet ja jatkuvaa ylläpitoa sittenkin. Vettä ja vihreää on muuallakin, eikä tarvitse siihen samaan mökkeröön ja hyttysiin jumiutua. Parempi satsata yhteen kunnolliseen ympärivuotiseen omistusasuntoon kaikin mukavuuksin ja palvelut lähellä. Kannattaa rempata ajoissa asuntonsa esteettämäksi, turvakahvat, leveä sa nitettitilojen ovi ja muutkin oviaukot, kynnykset pois, luiskat portaisiin, turvaliesi jne. Saa verovähennykset ja avustustakin.

        Kukaan ei yleensä halua lunastaa perikunnanmökkiä itselleen, mutta vuorot voi jakaa tai kivaahan se jos on sopuisaa ja voi olla monta porukkaa kerralla ja monta sukupolvea. Nukkuma aittoja vaan tarpeeksi ja ylläpidon kulut jakaa. Jos ei itse halua raataa, voi palkata ulkopuolisia isompiin töihin. Nuoret polvet saa jo mummoa passata mökilläkin, sen kun ihailee luontoa ja jälkikasvuaan!


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Meidän mökki on appivanhempieni rakentama juuri sodan loputtua. Silloin kaikesta oli pulaa ja ostolupa piti anoa ihan joka asiasta. Saivat kuitenkin talon rakennetuksi, mutta sitä ei saanut tehdä talviasuttavaksi, vaikka he olivat ajatelleet siitä eläkeajan kotia. Olisi sen myöhemmin ehkä voinut remontoida ja lisätä eristyksiä ja laudoittaa hirsiseinät, mutta se on jäänyt kesämökkikäyttöön. Hyvin siinä on jo nyt 4. polvi viihtynyt,. Alueelle on noussut muitakin rakennuksia, kolme mökkiä, kolme saunaa, ulkorakennuksia ja huvimajat.
        Mutta kun omalla kuistillani seivon, en näe kuin oman pihan rakennukset, muut ovat niin erillään puitten suojassa, että kaikilla on oma rauhansa.
        Nyt elämän illassa en kuitenkaan enää oikein jaksa sienne mennä. Kaupunkikodissakin on pihaa ja luonto ympärillä, ei minun tarvitse sitä lähteä kokemaan satojen kilometrien päähän. Kävijöitä siellä kuitenkin riittää.

        Näin on käynyt tällekin mummolle kuim Mak-Ris kertoo, en tule lähteneeksi
        mökille enää, vaikka silloin kun lapsenlapset olivat vielä pieniä, ajoimme mieheni kanssa sinne 'tukka putkella', kun kevät tuli.
        Meillä ostimme ekan mökin vasta siihen aikaan, kun lapset olivat kymmenen - neljätoistavuotiaita, ja tämä nykyinen mökki ostettiin lastenlasten synnyttyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näin se menee monella. Mökillä on kiva käydä kun aurinko paistaa mutta enin osavuotta Suomessa on kylmää ja sateista. Työleiri se on, jos ei ole kaikki mukavuudet ja jatkuvaa ylläpitoa sittenkin. Vettä ja vihreää on muuallakin, eikä tarvitse siihen samaan mökkeröön ja hyttysiin jumiutua. Parempi satsata yhteen kunnolliseen ympärivuotiseen omistusasuntoon kaikin mukavuuksin ja palvelut lähellä. Kannattaa rempata ajoissa asuntonsa esteettämäksi, turvakahvat, leveä sa nitettitilojen ovi ja muutkin oviaukot, kynnykset pois, luiskat portaisiin, turvaliesi jne. Saa verovähennykset ja avustustakin.

        Minä jaksan kyllä ihan tavalliseen tapaan asua ja olla, en tarvitse ainakaan vielä apuvälineitä, vaikka joskus kyllä mietin, pitäisikö hankkia siro kävelykeppi. Eräs ikätoveri oli hankkinut kauniin, kukilla koristellun kepin jostakin Helsingin keskikaupungin liikkeestä, mutta enhän minä hajamielinen muista, mistä.
        Minä kelpuutan huushollini juuri tällaisena kuin se on, vaikka se kaipaisikin täysremonttia, jos oikein tarkkoja ollaan. Olenhan asunut tässä jo yli 40 v. eikä kovin suuria kohennuksia ole tehty.
        Jälkikasvu on menossa mökille, osa on siellä jo ja lapsenlapsi kavereineen menee tänään. Kyllä mökissä eloa riittää, toivomuksenani on, että leikkaavat nurmikon.


    • Anonyymi

      Parasta mökkiaikaa onkin , kun omat lapset ja lastenlapset ovat pieniä, teini- iässä kaverit ja harrastukset tulevat tärkeiksi eikä mökille niin mielellään lähdetä. Toisillakin isovanhemmilla on mökkejä ja kakkosasuntoja ja nuorilla perheillä omia mökkejä. On asuntoautoja ja asuttavia veneitä. Ei perikunnan mökkerö jossain selkosten takana jaksa niin kiinnostaa. Mökkibuumi menee pian ohi, kun korona hellittää ja unohtuu.

    • Mukavia kesäjuttuja kiva lueskella.
      Itse olen puoli vuotta täällä mökkitilalla.
      Kerran viikossa käyn kaupassa ja samalla poikkean kotona kastelemassa pari kukkaa ja ottamassa postin. Matkaa on 18 kilometriä.
      Muutaman kerran ollaan kotitilallakin, jos tänne on lomalaisia paljon tulessa.
      Täällä mökillä tunnen olevani enemmän kotona, kun missään muualla ja pidän ulkona touhuamisesta.
      Sivutuotteena kuntokin nousee, kun touhuaa.
      Ramoona kertoi tuosta veneellä olemisesta. Varmaan ihan mukavaa ajanviettoa sekin.
      Mitä tuohon mainittuun maaseudun tyhjenemiseen tulee se alkoi jo 60-70luvuilla, joten ei sillä lmitään tekemistä ole EU:n ja ahneuden kanssa.
      70-luvulla meilläkin laitettiin pellot pakettiin, koska pienet tilat eivät enää elättäneet. Muksujen oli lähdettävä muualta leivän hakuun.
      Tukia tässä maassa saavat monet suuryrityksetkin ja monenlaiset muutkin.
      Vaan, jos ne joitakin kovin hiertävät maatilojen saamat tuet lopetettaisiin, miten kävisi ruuan hinnan, taitaisi olla pilvissä.
      Kesä on kaikilla, iloitkaamme siitä.

      • Ehtoota, puuhapäivän jälkeen 😴

        Että huvittaa tuo uhoamiseni kaikki osaavana, ei, ei todellakaan en taida, osaan vain luoda hienoja ideoita, joita ihanien ystävieni ja maksettujen palveluiden avulla voin toteuttaa.

        Ok 😊 tänään toteutui monta upeaa ideaani.

        Eli sehän tarkoittaa, että kesä voi alkaa ja tämä mökin akka voi maata ja nauttia jokseenkin rikkaan tuntoisesta elämästä,  tietty riippuen siitä mitä rikkaus kullekin merkitsee.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Ehtoota, puuhapäivän jälkeen 😴

        Että huvittaa tuo uhoamiseni kaikki osaavana, ei, ei todellakaan en taida, osaan vain luoda hienoja ideoita, joita ihanien ystävieni ja maksettujen palveluiden avulla voin toteuttaa.

        Ok 😊 tänään toteutui monta upeaa ideaani.

        Eli sehän tarkoittaa, että kesä voi alkaa ja tämä mökin akka voi maata ja nauttia jokseenkin rikkaan tuntoisesta elämästä,  tietty riippuen siitä mitä rikkaus kullekin merkitsee.

        Ystävien kanssa? Ihan yksin siellä tunnut raatavan, se poikaystäväkään ei pane edes tikkua ristiin. Mitä maksettuja palveluja, puiden kaadosta olet kertonut. Vai käykö sinulla siivooja ja ateriapalvelu?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ystävien kanssa? Ihan yksin siellä tunnut raatavan, se poikaystäväkään ei pane edes tikkua ristiin. Mitä maksettuja palveluja, puiden kaadosta olet kertonut. Vai käykö sinulla siivooja ja ateriapalvelu?

        Ystävienpä ystävien 😊 niitähän on kaikilla ja sitten lapsia ja lapsien ystäviä sekä lasten lapsia, serkkuja ja sukulaisia, uskoisin.

        Pop Up katoksen kokoaminen oli minulle uutta, aukaisin 3 x 3 metrisen metallihärkyläpaketin, levitin sen grilliterassin päälle ja kiinnitin kattokankaan paikoilleen, konttailin rautaputkien välissä ja ihmettelin, miten saan sen pystyyn, homma pysähtyi🤔

        Soitin ystävättärelleni, hänen poikansa  pystytteli meille Keskustapuolueen tapahtumapaikoille näitä pop up telttoja. He tulivatkin heti apuun ja poika nosti hetkessä teltan pystyyn. Ei se kummonen homma ollut, mutta voimia hieman tarvitsi. ​


        "Poikaystäväni" täyttää parin viikon päästä 87-vuotta ei hän ole ikinä raskaita töitä tehnyt, entinen erikoiskoulun rehtori. Mökillään pientä touhuilua, minä timpuroin sielläkin.


        Paskahuusinsiivouksesta 10-pistettä Lassila&Tikanojalle. Puiden kantojen jyrsinnästä ja pilkkeiden teosta Hannun Puunkannolle täydet pointit ja jahka taas kerkiävät kaatamaan tuon yhden lahopuun kiitokset Kajavelle. Poikain kanssa sitten roskakuorman viennit ja veneen vesille vedot.

        Jahka se iso laho koivu kaadetaan teetän sen rungon pätkimisen ja kasaan kokoamisen ulkopuolisella tai pyydän serkkupojan joka opiskeli eläkkeellä metsuriksi, entinen DI. yritysjohtaja 🤔

        Heräsin täältä viileältä ylisiltä ampiaisen surinaan oli tullut sisään avoimesta järvenpuoleisesta ikkunasta. Meni jonkun aikaa, että sain sen ohjattua takaisin ulos.

        No, mutta nyt aamupalan syöntiin, toivottavasti tänään eivät moottorisahat naapuritonteilta häiritse aamiaiseni nauttimista kahviterassilla kuten eilen. No, hiljaista toistaiseksi.

        Hyvää päivän jatkoa, kysele lisää kerron mielelläni jos jotain jäi epäselväksi. 🏃‍♂️


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Ystävienpä ystävien 😊 niitähän on kaikilla ja sitten lapsia ja lapsien ystäviä sekä lasten lapsia, serkkuja ja sukulaisia, uskoisin.

        Pop Up katoksen kokoaminen oli minulle uutta, aukaisin 3 x 3 metrisen metallihärkyläpaketin, levitin sen grilliterassin päälle ja kiinnitin kattokankaan paikoilleen, konttailin rautaputkien välissä ja ihmettelin, miten saan sen pystyyn, homma pysähtyi🤔

        Soitin ystävättärelleni, hänen poikansa  pystytteli meille Keskustapuolueen tapahtumapaikoille näitä pop up telttoja. He tulivatkin heti apuun ja poika nosti hetkessä teltan pystyyn. Ei se kummonen homma ollut, mutta voimia hieman tarvitsi. ​


        "Poikaystäväni" täyttää parin viikon päästä 87-vuotta ei hän ole ikinä raskaita töitä tehnyt, entinen erikoiskoulun rehtori. Mökillään pientä touhuilua, minä timpuroin sielläkin.


        Paskahuusinsiivouksesta 10-pistettä Lassila&Tikanojalle. Puiden kantojen jyrsinnästä ja pilkkeiden teosta Hannun Puunkannolle täydet pointit ja jahka taas kerkiävät kaatamaan tuon yhden lahopuun kiitokset Kajavelle. Poikain kanssa sitten roskakuorman viennit ja veneen vesille vedot.

        Jahka se iso laho koivu kaadetaan teetän sen rungon pätkimisen ja kasaan kokoamisen ulkopuolisella tai pyydän serkkupojan joka opiskeli eläkkeellä metsuriksi, entinen DI. yritysjohtaja 🤔

        Heräsin täältä viileältä ylisiltä ampiaisen surinaan oli tullut sisään avoimesta järvenpuoleisesta ikkunasta. Meni jonkun aikaa, että sain sen ohjattua takaisin ulos.

        No, mutta nyt aamupalan syöntiin, toivottavasti tänään eivät moottorisahat naapuritonteilta häiritse aamiaiseni nauttimista kahviterassilla kuten eilen. No, hiljaista toistaiseksi.

        Hyvää päivän jatkoa, kysele lisää kerron mielelläni jos jotain jäi epäselväksi. 🏃‍♂️

        Eihän sinulla lastenlapsia ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän sinulla lastenlapsia ole.

        Ei niin ja jos olisi, olisin varmaan itsekin huomannut lapsosten olemassa olon 🤣


    • Anonyymi

      Kyllä siinä ahneus tulee mukaan, kun laskee tukia ja hehtaareja, sekä nautojen päälukua, enempi on aina enempi ja lisää pitää saada.
      On se kamala tauti.

      • Huomenet, kauniina sää jatkuu, kohta jo vettä luonto kaipaisi, virkistäisi se ihmisen eloakin.
        En halua valittaa sään kuumuutta, mutta voimille se ottaa, jos jotain joutuu tekemään, vaikka vaan kävelemään.
        Eilen kävelin lenkin ja sitten sain sattumoisin perutun ajan kampaajalle ja se kävely oli jo tuskien tie;)

        Eliaana kirjoitit noista tukiaisista, eipä ne taida muita hyödyttää kuin suurtilallisia, varmaan moni pieni paikka joutui autioitumaan, surku sekin.
        Niitä pieniä muutaman lehmän paikkoja juurikin kaipailin, no eihän ne elättäneet ketään.
        Lyhyt matka kesäpaikkaasi, niin oli meilläkin parikymmentä kilometriä.

        Mak-Ris kirjoitit mökkeilystä, noin se meni, kun sitä ikää elettiin ja aika mukavaakin oli.
        Samaa mieltä oli toisetkin kirjoittajat, se että oliko työleiri riippui aika pitkälti itsestään, meillä kyllä sitä oli.
        Mieleistä kuitenkin oli ja ilolla paikkoja kuntoon laitettiin.
        Viimeiset yhteiset kesät, työelämästä päässeinä vietimme toukokuusta lokakuuhun mökillä.
        Lapset kasvoivat ja kaksin jäätiin, joskus lapsenlapset vieraili , mutta pääasiassa kaksin viihdyimme.
        Nyt samainen mökki remontin kimpussa ja tyttärentytön mies tuskaili lupaviidakkoa.
        Hekin pääasiassa kaksin siellä aikaa viettävät, lapset jo aikuisia, eivät mukana paljonkaan kulje.
        Tyttären mökki on saaressa, aikaa siellä viettävät paljon, viikonloput ja lomat, on heille tärkeä paikka.
        Pojallani on talo järvenrannalla, ei naapureista harmia, eipä sieltäkään mihinkään kaipaa.
        Elämän tilanteet muuttuvat ja sopeutuminen edessä itse kelläkin oleviin oloihin.

        Paljon ehdit ja paljon osaat, mitä nyt kirjoitellut olet, en samaan ylttäisi korpikirjailija;)
        Terveen "ahneuden" ymmärrän, kun tuotetaan paljon ja kauppa onnistuu, lisää työpaikkojakin ilmaantuu.
        Sehän maan pystyssä pitää ja usein juuri nämä pienet yritykset tarvitsevat työvoimaa ja kakkua näin jaetaan, jos kaikki pystyy yksi mies koneineen tekemään, ei se rikastuta koko yhteisöä, omaan laariin tulot putoaa.
        Onhan sekin oikein, että ahkeruudesta palkan saa, mutta kohtuus siinäkin, kaikki ei tukiaisia tarvitse, mutta se muuttuu ahneudeksi, kun ei kattoa missään.

        NYT minä lähden ahertamaan kälyni vanhaan kotiin, menemme raparperimehun keittoon, siellä sitä lajia minullekin riittää;)
        Myöhemmin sitten marjapensaiden tuotostakin saan osan, ihanaa, kun on jakavia ihmisiä.
        Yhdessä tehden helpompaa kahdella huonollakin.
        Iloa päiväänne;)


    • Anonyymi

      Kiitos toivotuksita.Kaikille hyvää aurinkoista viikonlppua viikolla 22. Taivas on kirkas ja aurinkoinen Pääkaupunki lähiö.kivi kylässä kerrostalo alueet. On aika aamu puuron ja ovesta ulos ,nautii raikaasta kevät aamu.kesähän jo.

    • Ihanaa aamupäivää täältä puutarhastani, kasvit antavat kauneintaan huomiseksi nuorten juhlapäiväksi. Nypin ohikulkiessa rikkaruohon ja kuivuneen kukinnan sieltä täältä, ruoho tuoksuu eilen leikattuna. Morsiusangervot nimensä kaltaisina, tuoksuvat sireenit, rhodot, vielä tulppaanejakin riittää. Metsässä kielot ja pihlajat aloittelevat kukintaansa, tuoksuaan levittäen. Näin alkukesästä puiden ja pensaiden kukinta onkin ylenpalttista, puiston vanhat hevoskastanjat komeilevat suurin kynttilämäisin kukinnoin.

      Aamuviileällä paistoin lusikkaleipien pohjat, täytän ne vasta huomisaamuna, ilman mummin lusikkaleipiä ei juhlat kuulemma tunnu täydellisiltä. Toinen mummi tuo lakkipikkuleipiä, joissa on suklaaseen kastettu osa lippana ja kultainen pieni helmikarkki. On kiva pitkästä aikaa pukeutua juhlavasti ja tavata rakkaita ihmisiä.

      Mielenkiintoinen ratkaisu tuo korppiksen pop up -teltta pitäisiköhän sellainen viedä Pirkanmaan mökille. Täällä kotona minulla on valkeita aurinkopurjeita tavallisten varjojen lisäksi suojina, ovat mielestäni tyylikkään näköisiä, mutta herkästi tuulta ottavia, kuten veneenkin purjeet. Mukavaa, kun on auringon kierron mukaan levähdys- ja ruokailupaikkoja puutarhassa. Ompelin uusia raikkaanvärisiä viirejä lankaan, entiset olivat jo haaltuneita. Viirit pelottavat jonkin verran marjarosvojakin ja ovat kivemmat näköisiä kuin muut pelottimet. Tällaista työleiriä täällä. :)

      Kaunista viikonloppua!

      • Viireistä tuli mieleeni, että miten karkotatte lokit laitureiltanne, kun ne ovat jo tottuneet niihin punaisiin ämpäreihin, jotka aikaisemmin saattoivat toimia pelotteena?
        Huomasin vain eräällä palstalla monen mökkiläisen murheen ruikkailevista lokeista, joita ei saa laitureilta pois.


      • Ainut ongelma jonka havaitsen tässä ostamassani halpaversiossa on ylähelmojen lyhyys. Yritän keksiä jotain. Pitänee minunkin laittaa viirejä sinne tänne pihapiiriä, räklät ovat hanakkana kaivamassa ruohon-ja apilansiemeniä maasta.

        Tuostapa tulikin mieleen pitää silittää emännän viiri ja asettaa salkoon. Ompelin sen itse joku vuosi sitten. Viirissäni on sukumme logo ja nimi.

        Sellainen iso auringonsuojakangas on minunkin varastossa vaan en ole käyttänyt sitä sen tuuliherkkyyden vuoksi.

        Juhlat ovat kivoja järjestettäviä. Joka vuosi heinäkuussa kutsun serkukset ja ystävät mökilleni. Tykkään juhlien järjestelystä ja vieraiden kestityksestä.

        Iloista lakkiaisjuhlaa 💃


    • Anonyymi

      Mukava on lukea teidän kaikkien aikaansaannoksianne. Aikoinaan minäkin jaksoin kaikenlaista puuhaa ja tosi työtäkin tehdä omalla "kartanolla" , mutta miehen kuoleman jälkeen kun muutin kaupunkiin, on tekemiset jääneet vain puuhasteluksi. Eipä sitä paljoa ole tehtävää pikku pihaläntillä.

      Maataloa pitävät ja hoitavat nyt nuoremmat sukupolvet, minä vain välillä piipahdan siellä, en oikein enää jaksa edes seurustella kun useampi henkilö on koolla. Johtuu tietysti tuosta kuulonalenemisestani, puhetta kun tulee useammasta suunnasta on tämä mummo jo ihan "pihalla".

      Nyt täällä nyky paikkakunnallani olen ehkä koirani avulla tullut tutuksi, kun joka aamu melkein saman lenkin teen, kuten näköjään monet muutkin.
      Pikkuhiljaa on niitä hyvänpäivän tuttuja tullut minullekin, moni ilmeisesti haluaisi ehkä parempaakin tuttavuutta, kun ovat auliisti tarjoamassa puhelinnumeroitaan minulle, mutta olen hitaasti tuttavuutta haluava. Olen luonteeltani introvertti, joten en ole helposti lähestyttävä.

      Joskus, kun tunnen yksinäisyyden miltei ahdistavan, niin silloin kaipaisin juttuseuraa, normaalisti omat läheiset ja tietysti tuo karvaturrini seura riittää.
      Ja onhan tämä palsta, jonka jo tuttavaksi otan. Asiantynkää ei minulla paljoa ole kerrottavaksi, mutta mukana pysyn mukavien kirjoittajien kuulumisien tähden.

      Tällaista tarinoi tänään fiinufammu, hyvää päivän jatkoa kaikille täällä!😊

    • Aurinkoisia kuulumisia on Noja-tuoliyhteisö tulvillaan, eikä ihme 🍎
      Hädin tuskin malttaa sisälle tulla pyykinpesuun, joskaan en ulkona kuivata nyt siitepölyaikaan.

      Minua ärsyttää tuo puhelinterrorismi, jos jotakin olet tilannut, saat kyselyn perään arvostitko kyseistä toimintaa! Sama pommitus "käy Maisassa, siellä on uusi ilmoitus sinulle"

      Väkisin kytketään riippuvuuteen, en pidä joka toimitusta tarpeen luokitella !
      Iltakastelua kaipaa vielä kukoistavat parvekeistutukseni, mukavaa onkin istua hetken lämmössä, kuunnella radiota ja tankata nesteitä.

      Hyvä on ihmisen elää kesäaikaansa, täällä rannikolla ei liian kuumakaan ole kiusannut. Enemmän ihmisiä liikkuu jo rantakahviloissakin, hauska on nähdä kevyemmin pukeutuneita kävelijöitä rantaraitilla.

      Ihanaa viikoloppua kaikille !

    • Iltaa tänne. Vilkasta on ollut. Tuntuu kuin seuraelämä olisi avautunut lähes entiselleen etenkin nyt kun ulkona voi olla ja tavata.
      Minutkin kutsuttiin heti terassilounaalle naapuriin. Kaupungilla tavattu entinen työkaveri kutsui kylään ja lupasin mennäkin. Katsltaan nyt kuinka tässä entii, kun pihalle pystytetty trampoliini houkuttelee pikkuväkeä käymään.

      Tämä uusi tilanne selvästi myös väsyttää vaikka se virkistääkin. Olen "joutunut" liikkumaan enemmän ja kerran jo keikahtanut kumoonkin sauvani kanssa. Poika väitti, että "osaan kaatua", eikä mitään isompaa vahinkoa sattunut ja pystyyn pääsin omin neuvoin. Pikkuiset vain säikähtivät kun ovat tottuneet pystyssä pysyvään mummoon..))

      OMT-terapeuttini tapaaminen oli kyllä luottamusta ja voimia antava. Kipukohtia löytyi ja hän kuvasi oireen syntyä ja kulkua niin, että saatoin sen allekirjoittaa.
      Mitään rakenteellista vikaa ei rangasta löytynyt, paitsi tietysti näitä iän aiheuttamia: välilevyjen kuivumista ja madaltumista, mutta mihinkään neurologiseen häiriöön oireet eivät viittaa.
      Että omaehtoista treeniä kivun sallimissa rajoissa - kuten tähänkin saakka.

      Tietysti harmittaa, etten voi osallistua minkäänlaisiin tapahtumiin, joita olisi ollut runsaasti tarjolla, enkä edes pääse lapsuudenkotiini alkukesää katsomaan kuten tapana on ollut. Toisaalta, kesä on avautunut niin runsaana, etten tiedä olisinko edes kestänyt enempää..))
      Ellei voi osallistua voi olla osallinen, vaikka lukemalla muiden viestejä täällä. Niistä välittyy kyllä iloa ja ihmetystä ja hyvin herättävät myös omia muistoja kesistä, jolloin kaikki oli toisin meidänkin yhteisen kulkemisen kohdalla...
      Hyvää viikonloppua ja kesän juhlaa kaikille,
      demeter1

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      63
      6093
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      25
      3866
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      252
      2218
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      1870
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1313
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      95
      1276
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1067
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      54
      1010
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      76
      949
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      888
    Aihe