Äiti ja kaksi keski-ikäistä lasta. Miehen kuoleman jälkeen ei ole perinnönjakoa tehty, äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.
Perheellä on myös miehen aikanaan perimä pikkutila, jota käytetään kesämökkinä. Pellot kasvavat metsää, tilan koko 5 ha. Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia.
Äidillä on jo ikää yli 80, haluaisi tehdä lopullisen perinnönjaon.
Miten olisi viisainta toimia ja kenen puoleen käännytään tässä asiassa?
kysyy epäkäytännöllinen perhe.
Lopullinen perinnönjako
Anonyymi
64
1405
Vastaukset
- Anonyymi
Koska teidän asianne tuntuvat hyvinkin selkeiltä, eikä monimutkaisilta, soittaisin lakimiehelle( varsinkin suuremmissa kaupungeissa saa ensitiedot ilmaiseksi). Sitten sopisin tapaamisen hänen kanssaan , mukana äiti ja te kaksi lasta ja paperilla tiedot omaisuudesta . Ei ole järin kallista. Tee selkeä tieto jo puhelimessa asiasta sille lakimiehelle ,niin hän kertoo mitä tarvitsette mukaan henkkareiden lisäksi. Haluaako äiti asua edelleen siinä omakotitalossa, vai haluaako että se myydään ja te kaksi lasta saatte osuutenne. Kuka haluaa kesämökin,metsän . Sopikaa ensin te kolme ,mitä kukin haluaisi tai ei haluaisi.
- Anonyymi
Ei pottu mikä neuvo, "jos äiti haluaa asua" ei se ny haluamisesta ole kiinni, vaan pystyykö
Leskellä on aina asumisoikeus kykynsä mukaan asua elämänsä loppuun asti.
Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet.
Äitinne on testamentilla kuolinpesänosakas ja näemmä sillä ottanut hoitoonsa kuolinpesän asiat.
Ositusta ei ilmeisimmin ole tehty ja onko vainajan ja lesken yhteiset velat maksettu ja jos on, on osiyus ja jako helppo.
Ensiksi kokoatte omaisuudesta kaikki paperit, arvioitutatte lesken asuman asunnon, teette laskelman omaisuudesta ja koko ajalta minkä äitinne on msksanut maksuja, niin maksut jaetaan kuolinpesän jäsenien lukumäärällä ja hyvitetään leskelle jos ei kukaan muu ole osallistunut maksuihin.
Vähän vaikea antaa neuvoja, kun ei tietoa testamentin sisällöstä, mutta jos on tavanomainen, että eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan jakamattomana ja omaisuuden saa lesken kuoltua muut perilliset halintaan, eli onko kyse hallinta ja omistus testamentti ja keskinäinen, eli omaisuuden omistus ja hallinta ja jos näin, silloin muut perijät ei ole velvollisia hyvittään maksuja, mutta jos ainoastaan hallinta testamentti, niin tällöin tulee kyseeseen hyvittäminen
Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia, huomioiden avioliittolain 90§ 1 kohta, eli yhteinen omaisuus jaetaan kahtia ja tästä vähennetään mahdolliset velat, kaikki eriteltyinä, niin omaisuus arvoineen, pois lukien tavanomainen koti-irtaimisto, mutta kaikki muu arvokas tulee olla osituksessa.
Edesmenneen jälkeen on tehtyperukirja, joka toimii omaisuuden arvostuksessa apuna, mutta kiinteä ja muu arvokkaampi omaisuus arvotetaan jakohetken mukaan.
Sitten vain siitä jatketaan ns. sopimusjakoon jossa leski saa yhteisen omaisuuden säästöstä puolet ja perimykseen muut oikeutetut loppu puoleen.
Jokaiiseen asiaan löydätte netistä valmiita esitäytettyjä kaavakkeita, ositus- ja perukirja/ perukirja, osituskirja, jakosopimus.
Myöskin löydätte suppeita ohjeita noihin asioihin netistä, älkää luottako saalistaviin juridiikkapelleihin
T. Lawetorder - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pottu mikä neuvo, "jos äiti haluaa asua" ei se ny haluamisesta ole kiinni, vaan pystyykö
Leskellä on aina asumisoikeus kykynsä mukaan asua elämänsä loppuun asti.
Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet.
Äitinne on testamentilla kuolinpesänosakas ja näemmä sillä ottanut hoitoonsa kuolinpesän asiat.
Ositusta ei ilmeisimmin ole tehty ja onko vainajan ja lesken yhteiset velat maksettu ja jos on, on osiyus ja jako helppo.
Ensiksi kokoatte omaisuudesta kaikki paperit, arvioitutatte lesken asuman asunnon, teette laskelman omaisuudesta ja koko ajalta minkä äitinne on msksanut maksuja, niin maksut jaetaan kuolinpesän jäsenien lukumäärällä ja hyvitetään leskelle jos ei kukaan muu ole osallistunut maksuihin.
Vähän vaikea antaa neuvoja, kun ei tietoa testamentin sisällöstä, mutta jos on tavanomainen, että eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan jakamattomana ja omaisuuden saa lesken kuoltua muut perilliset halintaan, eli onko kyse hallinta ja omistus testamentti ja keskinäinen, eli omaisuuden omistus ja hallinta ja jos näin, silloin muut perijät ei ole velvollisia hyvittään maksuja, mutta jos ainoastaan hallinta testamentti, niin tällöin tulee kyseeseen hyvittäminen
Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia, huomioiden avioliittolain 90§ 1 kohta, eli yhteinen omaisuus jaetaan kahtia ja tästä vähennetään mahdolliset velat, kaikki eriteltyinä, niin omaisuus arvoineen, pois lukien tavanomainen koti-irtaimisto, mutta kaikki muu arvokas tulee olla osituksessa.
Edesmenneen jälkeen on tehtyperukirja, joka toimii omaisuuden arvostuksessa apuna, mutta kiinteä ja muu arvokkaampi omaisuus arvotetaan jakohetken mukaan.
Sitten vain siitä jatketaan ns. sopimusjakoon jossa leski saa yhteisen omaisuuden säästöstä puolet ja perimykseen muut oikeutetut loppu puoleen.
Jokaiiseen asiaan löydätte netistä valmiita esitäytettyjä kaavakkeita, ositus- ja perukirja/ perukirja, osituskirja, jakosopimus.
Myöskin löydätte suppeita ohjeita noihin asioihin netistä, älkää luottako saalistaviin juridiikkapelleihin
T. Lawetorder"Leskellä on aina asumisoikeus kykynsä mukaan asua elämänsä hän asti."
Eli jos leski haluaa asua siinä saa. Huomaatko.
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet."
Kuolinpesän kulut tulee hoitaa ensisijaisesti kuolinpesän varallisuudesta. Asunnosta ja sen kiinteistöstä aiheutavat kulut kuuluvat leskelle, koska hänellä on hallintaoikeus.
*Vähän vaikea antaa neuvoja, kun ei tietoa testamentin sisällöstä, mutta jos on tavanomainen, että eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan jakamattomana*
Ja jo tuolla perusteella kaikki muutkin kulut mitä omaisuuden hoitamisesta koituisi kuuluisivat leskelle, no ei perusparannuskulut mutta muuten. Omistajallehan ne kaikki kuuluisivat tietenkin.
Ja jos luopuu vedotusta hallintaoikeudesta kannattaa muistaa, että silloin voi tulla eteen verottaja.
Mutta en nyt kaikkiin Lowen sanomisiin jaksa kirjoittaa kun ne on käyty jo moneen kertaan läpi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pottu mikä neuvo, "jos äiti haluaa asua" ei se ny haluamisesta ole kiinni, vaan pystyykö
Leskellä on aina asumisoikeus kykynsä mukaan asua elämänsä loppuun asti.
Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet.
Äitinne on testamentilla kuolinpesänosakas ja näemmä sillä ottanut hoitoonsa kuolinpesän asiat.
Ositusta ei ilmeisimmin ole tehty ja onko vainajan ja lesken yhteiset velat maksettu ja jos on, on osiyus ja jako helppo.
Ensiksi kokoatte omaisuudesta kaikki paperit, arvioitutatte lesken asuman asunnon, teette laskelman omaisuudesta ja koko ajalta minkä äitinne on msksanut maksuja, niin maksut jaetaan kuolinpesän jäsenien lukumäärällä ja hyvitetään leskelle jos ei kukaan muu ole osallistunut maksuihin.
Vähän vaikea antaa neuvoja, kun ei tietoa testamentin sisällöstä, mutta jos on tavanomainen, että eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan jakamattomana ja omaisuuden saa lesken kuoltua muut perilliset halintaan, eli onko kyse hallinta ja omistus testamentti ja keskinäinen, eli omaisuuden omistus ja hallinta ja jos näin, silloin muut perijät ei ole velvollisia hyvittään maksuja, mutta jos ainoastaan hallinta testamentti, niin tällöin tulee kyseeseen hyvittäminen
Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia, huomioiden avioliittolain 90§ 1 kohta, eli yhteinen omaisuus jaetaan kahtia ja tästä vähennetään mahdolliset velat, kaikki eriteltyinä, niin omaisuus arvoineen, pois lukien tavanomainen koti-irtaimisto, mutta kaikki muu arvokas tulee olla osituksessa.
Edesmenneen jälkeen on tehtyperukirja, joka toimii omaisuuden arvostuksessa apuna, mutta kiinteä ja muu arvokkaampi omaisuus arvotetaan jakohetken mukaan.
Sitten vain siitä jatketaan ns. sopimusjakoon jossa leski saa yhteisen omaisuuden säästöstä puolet ja perimykseen muut oikeutetut loppu puoleen.
Jokaiiseen asiaan löydätte netistä valmiita esitäytettyjä kaavakkeita, ositus- ja perukirja/ perukirja, osituskirja, jakosopimus.
Myöskin löydätte suppeita ohjeita noihin asioihin netistä, älkää luottako saalistaviin juridiikkapelleihin
T. LawetorderTaas L-höppänän neuvoja!
Ap:
"Perheellä on myös miehen aikanaan perimä pikkutila, jota käytetään kesämökkinä. Pellot kasvavat metsää, tilan koko 5 ha. Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia."
L:
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin"
Höpö höpö! Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.
Entäpä tämä L-höppänän sekoilu!!
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
1. "Jokainen kuolinpesän jäsen osallistuu noihin maksuihin."
Mutta:
2. "Jos maksanut [noita maksuja] kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle. - Pahempaa sekoilua edes L-höppänältä harvoin näkee.
Entäs tämä
L-höpö: "Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia"
Ap:
äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.
Avioehdosta, jolla on osituksessa keskeinen merkitys, L-höpö ei pukahda sanaakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas L-höppänän neuvoja!
Ap:
"Perheellä on myös miehen aikanaan perimä pikkutila, jota käytetään kesämökkinä. Pellot kasvavat metsää, tilan koko 5 ha. Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia."
L:
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin"
Höpö höpö! Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.
Entäpä tämä L-höppänän sekoilu!!
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
1. "Jokainen kuolinpesän jäsen osallistuu noihin maksuihin."
Mutta:
2. "Jos maksanut [noita maksuja] kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle. - Pahempaa sekoilua edes L-höppänältä harvoin näkee.
Entäs tämä
L-höpö: "Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia"
Ap:
äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.
Avioehdosta, jolla on osituksessa keskeinen merkitys, L-höpö ei pukahda sanaakaan."Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle." A-P kirjoitti lesken maksaneen kaikki menot omasta eläkkeestään! Hyvitetäänkö nuo maksut jossain vaiheessa leskelle?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle." A-P kirjoitti lesken maksaneen kaikki menot omasta eläkkeestään! Hyvitetäänkö nuo maksut jossain vaiheessa leskelle?
Tuo lainausmerkkien sisältö oli L-höppänän tekstiä ja siis höpöä. Tässä oikea vastaus siihen, mitä lesken kuuluu itse maksaa (annettu klo 11:36):
"Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. =>Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.<="
Sitä, mikä on lesken maksettavaksi kuulunut, ei tietenkään hänelle hyvitetä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo lainausmerkkien sisältö oli L-höppänän tekstiä ja siis höpöä. Tässä oikea vastaus siihen, mitä lesken kuuluu itse maksaa (annettu klo 11:36):
"Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. =>Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.<="
Sitä, mikä on lesken maksettavaksi kuulunut, ei tietenkään hänelle hyvitetä.Vaan, kun leski on maksanut ylläpitoremontteja, katto, ovet ikkunat?
- Anonyymi
Tämä on se ainoa oikea kommentti!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pottu mikä neuvo, "jos äiti haluaa asua" ei se ny haluamisesta ole kiinni, vaan pystyykö
Leskellä on aina asumisoikeus kykynsä mukaan asua elämänsä loppuun asti.
Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet.
Äitinne on testamentilla kuolinpesänosakas ja näemmä sillä ottanut hoitoonsa kuolinpesän asiat.
Ositusta ei ilmeisimmin ole tehty ja onko vainajan ja lesken yhteiset velat maksettu ja jos on, on osiyus ja jako helppo.
Ensiksi kokoatte omaisuudesta kaikki paperit, arvioitutatte lesken asuman asunnon, teette laskelman omaisuudesta ja koko ajalta minkä äitinne on msksanut maksuja, niin maksut jaetaan kuolinpesän jäsenien lukumäärällä ja hyvitetään leskelle jos ei kukaan muu ole osallistunut maksuihin.
Vähän vaikea antaa neuvoja, kun ei tietoa testamentin sisällöstä, mutta jos on tavanomainen, että eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan jakamattomana ja omaisuuden saa lesken kuoltua muut perilliset halintaan, eli onko kyse hallinta ja omistus testamentti ja keskinäinen, eli omaisuuden omistus ja hallinta ja jos näin, silloin muut perijät ei ole velvollisia hyvittään maksuja, mutta jos ainoastaan hallinta testamentti, niin tällöin tulee kyseeseen hyvittäminen
Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia, huomioiden avioliittolain 90§ 1 kohta, eli yhteinen omaisuus jaetaan kahtia ja tästä vähennetään mahdolliset velat, kaikki eriteltyinä, niin omaisuus arvoineen, pois lukien tavanomainen koti-irtaimisto, mutta kaikki muu arvokas tulee olla osituksessa.
Edesmenneen jälkeen on tehtyperukirja, joka toimii omaisuuden arvostuksessa apuna, mutta kiinteä ja muu arvokkaampi omaisuus arvotetaan jakohetken mukaan.
Sitten vain siitä jatketaan ns. sopimusjakoon jossa leski saa yhteisen omaisuuden säästöstä puolet ja perimykseen muut oikeutetut loppu puoleen.
Jokaiiseen asiaan löydätte netistä valmiita esitäytettyjä kaavakkeita, ositus- ja perukirja/ perukirja, osituskirja, jakosopimus.
Myöskin löydätte suppeita ohjeita noihin asioihin netistä, älkää luottako saalistaviin juridiikkapelleihin
T. LawetorderAP....Jättäkää tuon lawmikälie.. omaan arvoonsa, joka on mittaamaton!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaan, kun leski on maksanut ylläpitoremontteja, katto, ovet ikkunat?
Nuo ovat ilmeisesti peruskunnostusta. Kun leski omistaa puolet talosta, puolet noista kustannuksista kuuluu hänelle. Toinen puoli kustannuksista kuuluu kuolinpesälle. Jos leski on maksanut kuolinpesän osuudenkin omistaan, niin sen osuuden hän on oikeutettu perimään kuolinpesän varoista heti, jos (raha)varoja on, tai myöhemmin omaisuuden osituksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo ovat ilmeisesti peruskunnostusta. Kun leski omistaa puolet talosta, puolet noista kustannuksista kuuluu hänelle. Toinen puoli kustannuksista kuuluu kuolinpesälle. Jos leski on maksanut kuolinpesän osuudenkin omistaan, niin sen osuuden hän on oikeutettu perimään kuolinpesän varoista heti, jos (raha)varoja on, tai myöhemmin omaisuuden osituksessa.
Okei tämä selvä, kiitos. Entä siinä tapauksessa, kun ei ole avio-ehtoa? Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei tämä selvä, kiitos. Entä siinä tapauksessa, kun ei ole avio-ehtoa? Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja.
Tämä kiinnostaakin päinvastaisessa tapauksessa, ei avioehtoa, voiko(saako) leski vaatia osituksessa ottaa huomioon taloyhtiön velat(rahoitusvastikkeet) siis leski maksanut nuo kaikki omasta pussistaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas L-höppänän neuvoja!
Ap:
"Perheellä on myös miehen aikanaan perimä pikkutila, jota käytetään kesämökkinä. Pellot kasvavat metsää, tilan koko 5 ha. Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia."
L:
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin"
Höpö höpö! Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.
Entäpä tämä L-höppänän sekoilu!!
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
1. "Jokainen kuolinpesän jäsen osallistuu noihin maksuihin."
Mutta:
2. "Jos maksanut [noita maksuja] kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle. - Pahempaa sekoilua edes L-höppänältä harvoin näkee.
Entäs tämä
L-höpö: "Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia"
Ap:
äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.
Avioehdosta, jolla on osituksessa keskeinen merkitys, L-höpö ei pukahda sanaakaan.Huoh hoi, oliko aloituksessa ositus? Ei ollut, oliko leskeksi jäänyt n. 80v,? Laskettaisko vähä?
80 v miinus 18 tai 20, jää 60 tai 62 vuotta sitten mennyt naimisiin, niin kerroppa täällä jokaiselle se tosi seikasto, kuinka moni tuolloin naimisiin mennyt on tehnyt avioehdon, ihan prosenttimäärä riittää.
Aloituksesta, isän kuoleman jälkeen ei jakoa ole tehty, eli ei edes ositustakaan ja tuo kääkkä jolle vastaan, ei edes pukahda onko ositusta saatikka perunkirjoitusta tehty, voi ny mikä lawetti tuli.
Muihin hänen sekoelmissaan en viitsi puuttua kuin siihen, että ei ole tietoa onko pesässä ollut TILIVARALLISUUTTA, ei tarkoita omistuksia vaan kuules höpöhomotius, cash, johnny cash, käteistä, rahaa, money.
Nyt kun leski on maksanut eläkkeestään, (ONKO, ONKO??), me emme tiedä kuinka on maksanut, kuolinpesän eli edesmenneen tili on jäänut lesken hamlintaan ja bos maksanut tuolta tililtä, eli kuolinpesän varallisuus onvähentynyt, niin tottakai leski on velvollinen hyvittään kuolinpesää, KOSKA ON JAKAMATON PESÄ JA KOKO PESÄ LESKEKSI JÄÄNEEN HALLUSSA,
Mistä vittu teitä ääliöitä sikisee sepustaan??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle." A-P kirjoitti lesken maksaneen kaikki menot omasta eläkkeestään! Hyvitetäänkö nuo maksut jossain vaiheessa leskelle?
Niin kuin olen kirjoittanut, mutta nuo paskan jauhajat osaavat jättää tärkeimmät kohdat pois, joten tästä tavaamalla asia selviää : "====>>>>Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta<<<<<====.
====>>>>Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii ====>>>>>jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet<<<<<====" Ymmärsittekö?
T. Lawetorde - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei tämä selvä, kiitos. Entä siinä tapauksessa, kun ei ole avio-ehtoa? Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja.
Ei, vaan asumissuoja jakovaatimuksesta huolimatta. Perintökaari pesänhallinnasta.
T. Lawetorder - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Leskellä on aina asumisoikeus kykynsä mukaan asua elämänsä hän asti."
Eli jos leski haluaa asua siinä saa. Huomaatko.
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet."
Kuolinpesän kulut tulee hoitaa ensisijaisesti kuolinpesän varallisuudesta. Asunnosta ja sen kiinteistöstä aiheutavat kulut kuuluvat leskelle, koska hänellä on hallintaoikeus.
*Vähän vaikea antaa neuvoja, kun ei tietoa testamentin sisällöstä, mutta jos on tavanomainen, että eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan jakamattomana*
Ja jo tuolla perusteella kaikki muutkin kulut mitä omaisuuden hoitamisesta koituisi kuuluisivat leskelle, no ei perusparannuskulut mutta muuten. Omistajallehan ne kaikki kuuluisivat tietenkin.
Ja jos luopuu vedotusta hallintaoikeudesta kannattaa muistaa, että silloin voi tulla eteen verottaja.
Mutta en nyt kaikkiin Lowen sanomisiin jaksa kirjoittaa kun ne on käyty jo moneen kertaan läpi.Hyvä dttet jaksakkaan jatkaa sekoiluasi.
Tässä aloituksesta: " äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.".
Oletteko vakuuttunut siitä, että aloittaja on juurikin tarkoittanut avioehtoa, vaiko eikä avio-oikeutta??? T. Lawetorder - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei tämä selvä, kiitos. Entä siinä tapauksessa, kun ei ole avio-ehtoa? Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja.
"Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja."
Tuonlaista ei ole. Leskellä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin tai sellaiseksi sopivaan mutta tuokaan oikeus ei estä jakamista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä kiinnostaakin päinvastaisessa tapauksessa, ei avioehtoa, voiko(saako) leski vaatia osituksessa ottaa huomioon taloyhtiön velat(rahoitusvastikkeet) siis leski maksanut nuo kaikki omasta pussistaan?
Tuo on mahdollista. Jos nyt mentäisi aivan pykälien mukaan, lesken tulisi esittää vaatimus ja sopia perillisten kanssa tuosta, ettei tuo oikeus vanhentuisi kolmessa vuodessa mutta en usko, että lapset vanhempaansa näin kohtelisi. Muiden kohdalla asia ei sitten ole niin selvä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on mahdollista. Jos nyt mentäisi aivan pykälien mukaan, lesken tulisi esittää vaatimus ja sopia perillisten kanssa tuosta, ettei tuo oikeus vanhentuisi kolmessa vuodessa mutta en usko, että lapset vanhempaansa näin kohtelisi. Muiden kohdalla asia ei sitten ole niin selvä.
Anonyymi:
" voiko(saako) leski vaatia osituksessa ottaa huomioon taloyhtiön velat(rahoitusvastikkeet) siis leski maksanut nuo kaikki omasta pussistaan?"
L-h (?):
"Jos nyt mentäisi aivan pykälien mukaan, lesken tulisi esittää vaatimus ja sopia perillisten kanssa tuosta, ettei tuo oikeus vanhentuisi kolmessa vuodessa "
Laki velan vanhentumisesta, 3 §:
"3 §
Pakottavuus
Tämän lain säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa velallisen vahingoksi."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030728#P3
Eli:
Sopimuksesta huolimatta lesken on syytä huolehtia kuolinpesän velan vanhentumisen katkaisemisesta kolmen vuoden välein, mikäli on kysymys ositusperusteen (puolison kuolema) jälkeen syntyneestä kuolinpesän velasta eli rahoitusvastikkeen siitä osasta, joka kuuluu kuolinpesälle. - Tokihan kohtuullista olisi, ettei kuolinpesä vetoaisi velkansa vanhentumiseen, jos näin on sovittu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja."
Tuonlaista ei ole. Leskellä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin tai sellaiseksi sopivaan mutta tuokaan oikeus ei estä jakamista."Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja."
>>Tuonlaista ei ole.<<
Leskellä nimenomaan ON jakamattomuussuoja koko jäämistöön, jollei kukaan osakkaista tee jakovaatimusta tai testamentissa muuta määrätä.
Vasta sitten, kun jakovaatimus on tehty, lesken jakamattomuussuoja supistuu puolisoiden yhteistä kotia tai muuta kodiksi sopivaa asuntoa koskevaksi. Tavanomainen asuntoirtaimisto on aina jakamattomuussuojan piirissä.
Perintökaari 3:1a
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja."
>>Tuonlaista ei ole.<<
Leskellä nimenomaan ON jakamattomuussuoja koko jäämistöön, jollei kukaan osakkaista tee jakovaatimusta tai testamentissa muuta määrätä.
Vasta sitten, kun jakovaatimus on tehty, lesken jakamattomuussuoja supistuu puolisoiden yhteistä kotia tai muuta kodiksi sopivaa asuntoa koskevaksi. Tavanomainen asuntoirtaimisto on aina jakamattomuussuojan piirissä.
Perintökaari 3:1a
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."PK 3:1a:n kutsuminen jakamattomuussuojaksi on vitsi.
Se on hallintaoikeus, joka ei ole oikeasti mikään, kun yksikin osakas voi esittämällä vaatimuksen poistaa sen. 3:1a.2 taas oikeuttaa pitämään jakamattoman hallinnan mutta omistuksen jakoa se ei estä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PK 3:1a:n kutsuminen jakamattomuussuojaksi on vitsi.
Se on hallintaoikeus, joka ei ole oikeasti mikään, kun yksikin osakas voi esittämällä vaatimuksen poistaa sen. 3:1a.2 taas oikeuttaa pitämään jakamattoman hallinnan mutta omistuksen jakoa se ei estä.Jos jakamattomuussuojana se on vitsi, niin kutsu sitä joksikin muuksi. Helppoa.
Esim: lesken oikeus hallita pesää jakamattomana, kunnes joku vaatii perinnönjakoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Lain mukaanhan leskellä on elinikäinen jakamattomuussuoja."
>>Tuonlaista ei ole.<<
Leskellä nimenomaan ON jakamattomuussuoja koko jäämistöön, jollei kukaan osakkaista tee jakovaatimusta tai testamentissa muuta määrätä.
Vasta sitten, kun jakovaatimus on tehty, lesken jakamattomuussuoja supistuu puolisoiden yhteistä kotia tai muuta kodiksi sopivaa asuntoa koskevaksi. Tavanomainen asuntoirtaimisto on aina jakamattomuussuojan piirissä.
Perintökaari 3:1a
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."Huoh hoi, se on tuo laintulkinta tuota, että väännetäänkin laki tarkoittavan ihan muuta..
Ei se ole mikään "jakamattomuus sulja".
Suoja ei poistu muusta syystä kuin purettuna taikka purkaantuu, eli tämä on suoja: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon".
Miksi tuon jätit pois? Ai nii, siksi jotta näyttäisi luridenpelle olevan oikeassa.
Vertaus, hallinta lakkaa heti kun jakovaatimus esitetään, versus asuminen jatkuu hamaan kuolemaan saakka, vaikka esitettäisiin biljoonia tsiljoonia kvanttitsiljoonia jakovaatimuksia.
Kumpi on se suoja??
Mistä iekunan raosta nuo ikuiset idiooti pääsee tänne kekua kotkottaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anonyymi:
" voiko(saako) leski vaatia osituksessa ottaa huomioon taloyhtiön velat(rahoitusvastikkeet) siis leski maksanut nuo kaikki omasta pussistaan?"
L-h (?):
"Jos nyt mentäisi aivan pykälien mukaan, lesken tulisi esittää vaatimus ja sopia perillisten kanssa tuosta, ettei tuo oikeus vanhentuisi kolmessa vuodessa "
Laki velan vanhentumisesta, 3 §:
"3 §
Pakottavuus
Tämän lain säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa velallisen vahingoksi."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030728#P3
Eli:
Sopimuksesta huolimatta lesken on syytä huolehtia kuolinpesän velan vanhentumisen katkaisemisesta kolmen vuoden välein, mikäli on kysymys ositusperusteen (puolison kuolema) jälkeen syntyneestä kuolinpesän velasta eli rahoitusvastikkeen siitä osasta, joka kuuluu kuolinpesälle. - Tokihan kohtuullista olisi, ettei kuolinpesä vetoaisi velkansa vanhentumiseen, jos näin on sovittu.Höppänöitä on moneen junaan. Miksi en ota noin jyrkkää kantaa oli se lauseeni loppuosa. Jossa lapset siis eivät halua, että velka olisi vanhentunut, koska yleensä lapset eivät halua hyötyä vanhempansa kustannuksella. Toki niitä muitakin on.
Ja lisäksi kannattaa huomata että tuossa laissa on eri erääntymisen ajankohtia. Kuolinpesässä ollaan voitu sopia järjestelystä, että leski maksaa kulut ja kuolinpesän osuudet tiliöidään ja erääntyvät maksettavaksi vasta osituksessa tai jotain muuta vastaavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoh hoi, se on tuo laintulkinta tuota, että väännetäänkin laki tarkoittavan ihan muuta..
Ei se ole mikään "jakamattomuus sulja".
Suoja ei poistu muusta syystä kuin purettuna taikka purkaantuu, eli tämä on suoja: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon".
Miksi tuon jätit pois? Ai nii, siksi jotta näyttäisi luridenpelle olevan oikeassa.
Vertaus, hallinta lakkaa heti kun jakovaatimus esitetään, versus asuminen jatkuu hamaan kuolemaan saakka, vaikka esitettäisiin biljoonia tsiljoonia kvanttitsiljoonia jakovaatimuksia.
Kumpi on se suoja??
Mistä iekunan raosta nuo ikuiset idiooti pääsee tänne kekua kotkottaan?Vertaus, hallinta lakkaa heti kun jakovaatimus esitetään, versus asuminen jatkuu hamaan kuolemaan saakka, vaikka esitettäisiin biljoonia tsiljoonia kvanttitsiljoonia jakovaatimuksia.
Leskellä ei ole suojaa yhteiseen asuntoon jos siitä omistaa osankin kolmas osapuoli. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo ovat ilmeisesti peruskunnostusta. Kun leski omistaa puolet talosta, puolet noista kustannuksista kuuluu hänelle. Toinen puoli kustannuksista kuuluu kuolinpesälle. Jos leski on maksanut kuolinpesän osuudenkin omistaan, niin sen osuuden hän on oikeutettu perimään kuolinpesän varoista heti, jos (raha)varoja on, tai myöhemmin omaisuuden osituksessa.
Perustuuko tuo, eli voinko tulevassa osituksessa vedota tuohon? Kyseessä kuolinpesä jossa perillisiä siellä sun täällä, myös yhteisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoh hoi, oliko aloituksessa ositus? Ei ollut, oliko leskeksi jäänyt n. 80v,? Laskettaisko vähä?
80 v miinus 18 tai 20, jää 60 tai 62 vuotta sitten mennyt naimisiin, niin kerroppa täällä jokaiselle se tosi seikasto, kuinka moni tuolloin naimisiin mennyt on tehnyt avioehdon, ihan prosenttimäärä riittää.
Aloituksesta, isän kuoleman jälkeen ei jakoa ole tehty, eli ei edes ositustakaan ja tuo kääkkä jolle vastaan, ei edes pukahda onko ositusta saatikka perunkirjoitusta tehty, voi ny mikä lawetti tuli.
Muihin hänen sekoelmissaan en viitsi puuttua kuin siihen, että ei ole tietoa onko pesässä ollut TILIVARALLISUUTTA, ei tarkoita omistuksia vaan kuules höpöhomotius, cash, johnny cash, käteistä, rahaa, money.
Nyt kun leski on maksanut eläkkeestään, (ONKO, ONKO??), me emme tiedä kuinka on maksanut, kuolinpesän eli edesmenneen tili on jäänut lesken hamlintaan ja bos maksanut tuolta tililtä, eli kuolinpesän varallisuus onvähentynyt, niin tottakai leski on velvollinen hyvittään kuolinpesää, KOSKA ON JAKAMATON PESÄ JA KOKO PESÄ LESKEKSI JÄÄNEEN HALLUSSA,
Mistä vittu teitä ääliöitä sikisee sepustaan???"Muihin hänen sekoelmissaan en viitsi puuttua kuin siihen, että ei ole tietoa onko pesässä ollut TILIVARALLISUUTTA, ei tarkoita omistuksia vaan kuules höpöhomotius, cash, johnny cash, käteistä, rahaa, money." Eikö aloituksesta tullut selväksi, että leski on siis omasta eläkkeestään maksanut kaikki? BTW. Voisitko tarkistaa kommenttisi ennen kun painat "lähetä"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, vaan asumissuoja jakovaatimuksesta huolimatta. Perintökaari pesänhallinnasta.
T. LawetorderMitä silloin jaetaan,kun ei ole muuta kuin yhteinen asunto?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas L-höppänän neuvoja!
Ap:
"Perheellä on myös miehen aikanaan perimä pikkutila, jota käytetään kesämökkinä. Pellot kasvavat metsää, tilan koko 5 ha. Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia."
L:
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin"
Höpö höpö! Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.
Entäpä tämä L-höppänän sekoilu!!
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
1. "Jokainen kuolinpesän jäsen osallistuu noihin maksuihin."
Mutta:
2. "Jos maksanut [noita maksuja] kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle. - Pahempaa sekoilua edes L-höppänältä harvoin näkee.
Entäs tämä
L-höpö: "Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia"
Ap:
äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.
Avioehdosta, jolla on osituksessa keskeinen merkitys, L-höpö ei pukahda sanaakaan."äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.Äidillä on elinikäinen oikeus pitää asuntonsa irtaimistoineen jakamattomana- Elkö tuo Lawetti lue aloittajan kyssäriä? Ja tämä "L:
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle." A-P kirjoitti lesken maksaneen kaikki menot omasta eläkkeestään! Hyvitetäänkö nuo maksut jossain vaiheessa leskelle?
Ei tietenkään hyvitetä, antaa leskiparan vaan maksaa kaikki taloyhtiön tulevatkin remontit omasta eläkkeestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas L-höppänän neuvoja!
Ap:
"Perheellä on myös miehen aikanaan perimä pikkutila, jota käytetään kesämökkinä. Pellot kasvavat metsää, tilan koko 5 ha. Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia."
L:
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin"
Höpö höpö! Asunnon osalta kuolinpesälle kuuluvat (asunnon puolelta osuudelta!) ainoastaan peruskunnostuksen menot. Muut asuntoon liittyvät menot (ylläpitokunnostus, sähkö, vesi, tiemaksu, jätemaksu, kiinteistövero) kuuluvat kokonaan asunnon haltijan eli lesken vastattavaksi.
Entäpä tämä L-höppänän sekoilu!!
"Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
1. "Jokainen kuolinpesän jäsen osallistuu noihin maksuihin."
Mutta:
2. "Jos maksanut [noita maksuja] kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle"
Siis: Maksut kuuluvat jokaiselle kuolinpesän osakkaalle, mutta jos leski on ne maksanut kuolinpesän tililtä, niin lesken tuleekin "jokaisen oman osuuden" hyvittää kuolinpesälle. - Pahempaa sekoilua edes L-höppänältä harvoin näkee.
Entäs tämä
L-höpö: "Osituksessa omaisuus jaetaan kahtia"
Ap:
äiti asuu omakotitalossa, josta puolet kuuluu kuolinpesään, toinen puoli on äidin nimissä testamentin ja avioehdon perusteella.
Avioehdosta, jolla on osituksessa keskeinen merkitys, L-höpö ei pukahda sanaakaan.Testamentti on keskinäinen testamentti, leskeksi jääneellä hallintaoikeus pesään. Äiti maksanut mukisematta kaikki kustannukset miehen kuoleman jälkeen hautajaiskuluista alkaen. Nyt on tilanne muuttunut siten, että kaupunkiasunto jää tyhjilleen äidin muuttaessa palvelutaloon. Koska äiti omistaa henkilökohtaisesti 50 % asunnosta, ja hänellä on avio-oikeus toiseen puolikkaaseen, niin perhe arvioi, että äiti voisi saada nimiinsä koko asunnon, ja lapset puolittaisivat kesäpaikan. Äiti voisi myydä asunnon ja saada palvelutalon maksuihin varat.
Voitaisiin tietysti myydä joka tapauksessa, mutta arveltiin, että asunnon hinta voisi jäädä ehkä kokonaan äidin käyttöön.
Jos arviot osuvat kohdalleen, tämä järjestely olisi ok? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testamentti on keskinäinen testamentti, leskeksi jääneellä hallintaoikeus pesään. Äiti maksanut mukisematta kaikki kustannukset miehen kuoleman jälkeen hautajaiskuluista alkaen. Nyt on tilanne muuttunut siten, että kaupunkiasunto jää tyhjilleen äidin muuttaessa palvelutaloon. Koska äiti omistaa henkilökohtaisesti 50 % asunnosta, ja hänellä on avio-oikeus toiseen puolikkaaseen, niin perhe arvioi, että äiti voisi saada nimiinsä koko asunnon, ja lapset puolittaisivat kesäpaikan. Äiti voisi myydä asunnon ja saada palvelutalon maksuihin varat.
Voitaisiin tietysti myydä joka tapauksessa, mutta arveltiin, että asunnon hinta voisi jäädä ehkä kokonaan äidin käyttöön.
Jos arviot osuvat kohdalleen, tämä järjestely olisi ok?Noinhan se ositus menisi. Jos velkaa ei ole, niin avio-oikeuden nojalla äiti saisi puolet vainajan omaisuudesta ja lapset toisen puolen. Jos asunnon puolikas ja kesäpaikka ovat likimain saman arvoisia, ositus voitaisiin hyvin tehdä niin, että äiti pitää omistamansa asunnon puolikkaan ja saa tasinkona toisen puolen asunnosa ja lapset saavat kesäpaikan, jonka perinnönjaolla jakavat keskenään puoliksi. Jos asunnon puolikas on arvokkaampi kuin kesäpaikka, lahjaveroseuraamus on mahdollinen, ainakin jos ero on huomatava. Ja sama toisin päin. Äiti voisi sitten myydä asunnon ja käyttää kauppahinnan haluamallaan tavalla.
Kun ositus on toimitettu ennen asunnon myyntiä, ositussaannon (½) osalta luovutusvoittoa määrättäessä lesken omistusaika lasketaan ositusta edeltävästä saannosta eli siitä ajankohdasta, jolloin puoliso oli asunnon puolikkaan ostanut. Kun kahden vuoden asumisaika näin ylittyy, luovutusvoitto on verosta vapaata. https://keskustelu.suomi24.fi/t/17007920/lopullinen-perinnonjako - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin kuin olen kirjoittanut, mutta nuo paskan jauhajat osaavat jättää tärkeimmät kohdat pois, joten tästä tavaamalla asia selviää : "====>>>>Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta<<<<<====.
====>>>>Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii ====>>>>>jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet<<<<<====" Ymmärsittekö?
T. LawetordeEn ymmärrä sepustustasi! ">Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta<<<<<====. " Eikö aloituksesta muka käy ilmi, että leski on käyttänyt omia , SIIS OMIA, varojaan(eläkettään)? Ps. saahan sitä pyytää.... ymmärräthän, nooh, ei se mitään, ei kukaan uskonutkaan. T.Mie
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, vaan asumissuoja jakovaatimuksesta huolimatta. Perintökaari pesänhallinnasta.
T. LawetorderEikö tuohon asumissuojaan liity myös jakamisvaatimukseen, jos vainajalta ei jäänyt muuta kuin
Mittwitt. tarkoitatko, että leskellä on elinikäinen oikeus pitää hallinnassaan asunto irtaimistoineen? Tämä minua tuoreena leskenä suunnattomasti helpottaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jakamattomuussuojana se on vitsi, niin kutsu sitä joksikin muuksi. Helppoa.
Esim: lesken oikeus hallita pesää jakamattomana, kunnes joku vaatii perinnönjakoa."Esim: lesken oikeus hallita pesää jakamattomana, kunnes joku vaatii perinnönjakoa." Siitäkin huolimatta leskellä on oikeus pitää jakamattomana , jos ei ole muuta jaettavaa, luin vainajan ja lesken yhdessä omistama asunto irtaimistoineen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testamentti on keskinäinen testamentti, leskeksi jääneellä hallintaoikeus pesään. Äiti maksanut mukisematta kaikki kustannukset miehen kuoleman jälkeen hautajaiskuluista alkaen. Nyt on tilanne muuttunut siten, että kaupunkiasunto jää tyhjilleen äidin muuttaessa palvelutaloon. Koska äiti omistaa henkilökohtaisesti 50 % asunnosta, ja hänellä on avio-oikeus toiseen puolikkaaseen, niin perhe arvioi, että äiti voisi saada nimiinsä koko asunnon, ja lapset puolittaisivat kesäpaikan. Äiti voisi myydä asunnon ja saada palvelutalon maksuihin varat.
Voitaisiin tietysti myydä joka tapauksessa, mutta arveltiin, että asunnon hinta voisi jäädä ehkä kokonaan äidin käyttöön.
Jos arviot osuvat kohdalleen, tämä järjestely olisi ok?MISTÄ NE MAKSUT ON todellisuudessa maksettu, kun pesän varallisuus on koko ajan ollut lesken hallussa?
Se, että aloittaja kirjoittaa, "on maksanut eläkkeestään", niin onko nyt varma tieto, vaiko arvelu, että mistäpävse muualta olisi maksanut.
Leskellä on kuolinpesän tilin käyttöoikeus ja jos pesän omaisuus onvlesken hallussa ja kaikki pesän asiat.
Hei haloo, onko järjen valoo???? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Testamentti on keskinäinen testamentti, leskeksi jääneellä hallintaoikeus pesään. Äiti maksanut mukisematta kaikki kustannukset miehen kuoleman jälkeen hautajaiskuluista alkaen. Nyt on tilanne muuttunut siten, että kaupunkiasunto jää tyhjilleen äidin muuttaessa palvelutaloon. Koska äiti omistaa henkilökohtaisesti 50 % asunnosta, ja hänellä on avio-oikeus toiseen puolikkaaseen, niin perhe arvioi, että äiti voisi saada nimiinsä koko asunnon, ja lapset puolittaisivat kesäpaikan. Äiti voisi myydä asunnon ja saada palvelutalon maksuihin varat.
Voitaisiin tietysti myydä joka tapauksessa, mutta arveltiin, että asunnon hinta voisi jäädä ehkä kokonaan äidin käyttöön.
Jos arviot osuvat kohdalleen, tämä järjestely olisi ok?Niin sitä avioehjoako nyt sitten ei ollutKaan, vaan olettamuksenne perustuukin avio-oikeuteenettä saa asua ja sekin on väärin, vaan asumisoikeus tulee perintökaaresta.
Avioikeuteen sisälyyy ainoastaan lain mukaan vain puolisoiden yhteinen omaisuus ja jos talo on ostettu yhdessä, tehty ostoon yhdessä velka, niin tällöin on avio-oikeus omaisuutena olevaan taloon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ymmärrä sepustustasi! ">Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta<<<<<====. " Eikö aloituksesta muka käy ilmi, että leski on käyttänyt omia , SIIS OMIA, varojaan(eläkettään)? Ps. saahan sitä pyytää.... ymmärräthän, nooh, ei se mitään, ei kukaan uskonutkaan. T.Mie
Hei siee, kunnet ymmärrä lukemaasi, ymmärrän hyvin ettette osaa kirjpittaakkaan. "Onko äitinne pyytänyt rahaa noihin maksuihin, koska kuolinpesän jokainen jäsen osallistuu maksuihin jollei kuolinpesän tilillä ole varallisuutta.
Jos maksanut kuolinpesäntililtä, niin jokaisen oman osuuden tulisi leski hyvittää kuolinpesälle ja taas, jos kuolinpesällä ei varallisuutta, nii jokainen osakas hyvittää leskelle oman osuutensa, riippuen mitä ovat kulut olleet", lue nyt tuo, erittäin huolellisesti ja tarkkaan.
Lisäksi leskellä ON KUOLINPESÄNTILI HALLUSSAAN ja muukin omaisuus.
Se, että on maksanut omasta eläkkeestään, oli aloituksessa ja otin huomioon, mutta mikään fakta tito se ei ole, koska lesken hallinnassa on ollut koko kuolinpesän omaisuus.
Aloittajalle tiedoksi että hautauskulut maksetaankin vainajalta jääneellä varallisuudella hänen omalta tililtään eli kuolknpesän tililtä, eli kun mainitsette, että leski on ne maksanut, niin siitä pienestä eläkkeestäänkö, vaiko juurikin kuolinpesän tililtä ja jos, niin mitä muita maksuja on maksettu kuolinpesän tililtä lesken toimesta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MISTÄ NE MAKSUT ON todellisuudessa maksettu, kun pesän varallisuus on koko ajan ollut lesken hallussa?
Se, että aloittaja kirjoittaa, "on maksanut eläkkeestään", niin onko nyt varma tieto, vaiko arvelu, että mistäpävse muualta olisi maksanut.
Leskellä on kuolinpesän tilin käyttöoikeus ja jos pesän omaisuus onvlesken hallussa ja kaikki pesän asiat.
Hei haloo, onko järjen valoo????"Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia.""Leskellä on kuolinpesän tilin käyttöoikeus ja jos pesän omaisuus onvlesken hallussa ja kaikki pesän asiat." Ja tämän käsityksen sait.... niin mistä? Se valo
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin sitä avioehjoako nyt sitten ei ollutKaan, vaan olettamuksenne perustuukin avio-oikeuteenettä saa asua ja sekin on väärin, vaan asumisoikeus tulee perintökaaresta.
Avioikeuteen sisälyyy ainoastaan lain mukaan vain puolisoiden yhteinen omaisuus ja jos talo on ostettu yhdessä, tehty ostoon yhdessä velka, niin tällöin on avio-oikeus omaisuutena olevaan taloon.Tässä taas L-höpsön höpsötystä, joka kannattaa jättää omaan arvoonsa (= 0). Avio-oikeus on lähtökohtaisesti KAIKKEEN puolisoiden omaisuuteen, ei vain yhdessä hankittuun eli yhteiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö tuohon asumissuojaan liity myös jakamisvaatimukseen, jos vainajalta ei jäänyt muuta kuin
Mittwitt. tarkoitatko, että leskellä on elinikäinen oikeus pitää hallinnassaan asunto irtaimistoineen? Tämä minua tuoreena leskenä suunnattomasti helpottaaKyllä se niin on, ellei muuta sopivaa asunnoksi ole jää.mistössä taikkavleskellä omaisuutena.
Jos omaisuutena on ainoastaan tuo yhteinen asunto, on leskellä oikeus pitää tuo asunto hallinnassaan jakovaatimuksesta huolimatta.
Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä.
Tässä on kummallisinta, että miten sitten testamentattu talo/asunto, koska testamentin edunsaajan oikeus saada omaisuus hallintaansa, menee jaonkin edelle eli on oikeus saada omaisuus ennen pesänjakoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se niin on, ellei muuta sopivaa asunnoksi ole jää.mistössä taikkavleskellä omaisuutena.
Jos omaisuutena on ainoastaan tuo yhteinen asunto, on leskellä oikeus pitää tuo asunto hallinnassaan jakovaatimuksesta huolimatta.
Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä.
Tässä on kummallisinta, että miten sitten testamentattu talo/asunto, koska testamentin edunsaajan oikeus saada omaisuus hallintaansa, menee jaonkin edelle eli on oikeus saada omaisuus ennen pesänjakoa."Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä."
Ei se ole ainoa. Sama suoja on yhteisessä kodissa olevalla tavanmukaisella asuntoirtaimistolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se niin on, ellei muuta sopivaa asunnoksi ole jää.mistössä taikkavleskellä omaisuutena.
Jos omaisuutena on ainoastaan tuo yhteinen asunto, on leskellä oikeus pitää tuo asunto hallinnassaan jakovaatimuksesta huolimatta.
Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä.
Tässä on kummallisinta, että miten sitten testamentattu talo/asunto, koska testamentin edunsaajan oikeus saada omaisuus hallintaansa, menee jaonkin edelle eli on oikeus saada omaisuus ennen pesänjakoa."Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä."
Eikä se ole vain asumisoikeus, vaan hallintaoikeus. Asumisoikeus sisältäisi vain oikeuden käyttää asuntoa omana kotina. Hallintaoikeus, oikeuttaa lesken päättämään kuka/ketkä asuvat asunnossa, eli asunnon voi vaikka vuokrata jos se lesken mielestä parasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Äiti maksanut ja hoitanut kuolinpesän maksut ja muut omasta eläkkeestään vuosia.""Leskellä on kuolinpesän tilin käyttöoikeus ja jos pesän omaisuus onvlesken hallussa ja kaikki pesän asiat." Ja tämän käsityksen sait.... niin mistä? Se valo
Ai valoko, onko vinttinne niin pimeä, että joudutte kyselemään valoa?
Aloittajan lisäämästä nuo selviää, jotta vähän saat valoa, niin aloittajan sanoin: "Testamentti on keskinäinen testamentti, leskeksi jääneellä hallintaoikeus pesään. Äiti maksanut mukisematta kaikki kustannukset miehen kuoleman jälkeen hautajaiskuluista alkaen".
Tarkoittaa silloin myös kuolinpesää, että myöskin kuolinpesän tiliä.
Noo saitko valoa, opeitkokaan koulussa edes lukemaan??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä taas L-höpsön höpsötystä, joka kannattaa jättää omaan arvoonsa (= 0). Avio-oikeus on lähtökohtaisesti KAIKKEEN puolisoiden omaisuuteen, ei vain yhdessä hankittuun eli yhteiseen.
Lukisitko sen lain ihan oikein.
Ensinnä ilmaistaan (ulkomuistista) näin: omaisuus joka on hankittu tai saatu ennen avioliittoa , on omaisuus hänen, avio-oikeus määrttyihin omaisuus eriin suljetaan pois näin: on ansainnut taikka saanut lahjana, testamentilla, ei avio- oiketta ole.
Tässä suoraan laista 34 §
Se omaisuus, !!!mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa".
Eli perintö, edunsaanto, lahja, etc etc. ja lisää: "90 § (20.8.2004/784)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi".
Eli noihin omaisuus eriin ositeltaessa oleavio-pikeutta, koska se lain nojalla suljetaan pois.
On ihan väärä 'tulkinta' siitä, että puolison omaisuus, kuuluu avioikeuden perusteella myös eloon jääneelle, vaan avioliittolaissa selkeästi sanotaan, " puolisoIDEN eli yhteinen omaisuus ja sen säästö on tämä puoliksi laitettava omaisuus, ei siis kaikki omaisuudet". (Ulkomuisista).
Jos taas tarkoitettaisiin kaikkea omaisuutta, eli puolisonkin omistamia, lukisi näin, "omaisuuden osituksessa saa hän koko omaisuuden säästöstä puolet" tai muulla vastaavalla tavalla joka tarkoittaisi kokonaismäärää.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä."
Ei se ole ainoa. Sama suoja on yhteisessä kodissa olevalla tavanmukaisella asuntoirtaimistolla.Huooh, onko kiva olla näsertelijä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukisitko sen lain ihan oikein.
Ensinnä ilmaistaan (ulkomuistista) näin: omaisuus joka on hankittu tai saatu ennen avioliittoa , on omaisuus hänen, avio-oikeus määrttyihin omaisuus eriin suljetaan pois näin: on ansainnut taikka saanut lahjana, testamentilla, ei avio- oiketta ole.
Tässä suoraan laista 34 §
Se omaisuus, !!!mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa".
Eli perintö, edunsaanto, lahja, etc etc. ja lisää: "90 § (20.8.2004/784)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi".
Eli noihin omaisuus eriin ositeltaessa oleavio-pikeutta, koska se lain nojalla suljetaan pois.
On ihan väärä 'tulkinta' siitä, että puolison omaisuus, kuuluu avioikeuden perusteella myös eloon jääneelle, vaan avioliittolaissa selkeästi sanotaan, " puolisoIDEN eli yhteinen omaisuus ja sen säästö on tämä puoliksi laitettava omaisuus, ei siis kaikki omaisuudet". (Ulkomuisista).
Jos taas tarkoitettaisiin kaikkea omaisuutta, eli puolisonkin omistamia, lukisi näin, "omaisuuden osituksessa saa hän koko omaisuuden säästöstä puolet" tai muulla vastaavalla tavalla joka tarkoittaisi kokonaismäärää..L-höppänäkö siellä taas jaarittelee, vai joku yhtä pöhkö, joka ei osaa tehdä eroa OMISTUSOIKEUDEN vs. AVIO-OIKEUDEN välillä?!
Se omaisuus, minkä puoliso on ennen avioliittoa tai avioliiton aikana saanut tavalla tai toisella (ansainnut, saanut lahjana, perintönä, testamentilla, voittanut lotossa) on hänen omaisuuttaan; hän omistaa sen.
Mutta tuohon omaisuuteen toisella puolisolla on avio-oikeus, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Nuo erityiset syyt on kerrottu avioliittolain 35 §:ssä, jonka olen useampaan kertaan tänne referoinut. Mutta tehdäänpä sama vielä:
AL 35 §
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)
Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.
Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastolle kirjallisesti vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitus voidaan tehdä Ahvenanmaan valtionvirastolle. (29.11.2019/1125)" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukisitko sen lain ihan oikein.
Ensinnä ilmaistaan (ulkomuistista) näin: omaisuus joka on hankittu tai saatu ennen avioliittoa , on omaisuus hänen, avio-oikeus määrttyihin omaisuus eriin suljetaan pois näin: on ansainnut taikka saanut lahjana, testamentilla, ei avio- oiketta ole.
Tässä suoraan laista 34 §
Se omaisuus, !!!mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa".
Eli perintö, edunsaanto, lahja, etc etc. ja lisää: "90 § (20.8.2004/784)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi".
Eli noihin omaisuus eriin ositeltaessa oleavio-pikeutta, koska se lain nojalla suljetaan pois.
On ihan väärä 'tulkinta' siitä, että puolison omaisuus, kuuluu avioikeuden perusteella myös eloon jääneelle, vaan avioliittolaissa selkeästi sanotaan, " puolisoIDEN eli yhteinen omaisuus ja sen säästö on tämä puoliksi laitettava omaisuus, ei siis kaikki omaisuudet". (Ulkomuisista).
Jos taas tarkoitettaisiin kaikkea omaisuutta, eli puolisonkin omistamia, lukisi näin, "omaisuuden osituksessa saa hän koko omaisuuden säästöstä puolet" tai muulla vastaavalla tavalla joka tarkoittaisi kokonaismäärää..L-höppänäkö siellä taas jaarittelee, vai joku yhtä pöhkö, joka ei osaa tehdä eroa OMISTUSOIKEUDEN vs. AVIO-OIKEUDEN välillä?!
Se omaisuus, minkä puoliso on ennen avioliittoa tai avioliiton aikana saanut tavalla tai toisella (ansainnut, saanut lahjana, perintönä, testamentilla, voittanut lotossa) on hänen omaisuuttaan; hän omistaa sen.
Mutta tuohon omaisuuteen toisella puolisolla on avio-oikeus, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Nuo erityiset syyt on kerrottu avioliittolain 35 §:ssä, jonka olen useampaan kertaan tänne referoinut. Mutta tehdäänpä sama vielä:
AL 35 §
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)
Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.
Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastolle kirjallisesti vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitus voidaan tehdä Ahvenanmaan valtionvirastolle. (29.11.2019/1125)" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
L-höppänäkö siellä taas jaarittelee, vai joku yhtä pöhkö, joka ei osaa tehdä eroa OMISTUSOIKEUDEN vs. AVIO-OIKEUDEN välillä?!
Se omaisuus, minkä puoliso on ennen avioliittoa tai avioliiton aikana saanut tavalla tai toisella (ansainnut, saanut lahjana, perintönä, testamentilla, voittanut lotossa) on hänen omaisuuttaan; hän omistaa sen.
Mutta tuohon omaisuuteen toisella puolisolla on avio-oikeus, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Nuo erityiset syyt on kerrottu avioliittolain 35 §:ssä, jonka olen useampaan kertaan tänne referoinut. Mutta tehdäänpä sama vielä:
AL 35 §
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)
Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.
Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastolle kirjallisesti vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitus voidaan tehdä Ahvenanmaan valtionvirastolle. (29.11.2019/1125)"Luehan nyt tarkkaan omastasi lainattua, isonnan vielä.
"AL 35 §
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet PUOLISOIDEN OMAISUUDEN ( ELI YHTEISEN OMAISUUDEN SÄÄSTÖSTÄ) säästöstä,SEN MUKAAN KUIN IV OSASSA TARKEMMIN säädetään., (Eli IV osassa säädetään näin 90§ avio-oikeutta EI OLE OMAISUUTEEN jonka puoliso (sama kumpi, koska edesmenneellä ei ole avio-oikeutta, samoin kuin eloon jääneellä, KOSKA AVIO-OIKEUS PÄÄTTYY KUOLEMISHETKELLÄ) ON ANSAINNUT TAIKKA SAANUT JNE..
samoin avio-oikeus ei, huom EI PERIYDY.
Lisäksi huomioidaan se seikka, että ennen 35§ EROTETAAN, että ennen avioliittoa hankittu, ansaittu, saatu omaisuus on puolison.
Nyt tyhmempi ajattelee, että avioliitto ja avio-oikeus tekee siitä yhteistä omaisuutta, mutta näin ei ole, vaan avioliiittolaki sanamuodoillaan kumoaa käsityksen ja se sanamuoto, on juurikin sanat, "PUOLISOIDEN OMAISUUDEN, jne.
Miksi, koska moni ei tajua yhdistävää tekijää, , den- pääte molemmissa,, kenen omaisuus, villen omaisuusko?, Kallen ja villenkö omaisuuksien?
EHEI VAAN YHTEISEN OMAISUUDEN, eli ei lue, että puolisoiden omaisuuksien säästöstä, vaan lukee PUOLISOIDEN OMAISUUDEN säästöstä, eli yhteisen omaisuuden..
Onko oikeastikkin tämä asia noin ylitse pääsettömän vaikea tajuta?? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luehan nyt tarkkaan omastasi lainattua, isonnan vielä.
"AL 35 §
"Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet PUOLISOIDEN OMAISUUDEN ( ELI YHTEISEN OMAISUUDEN SÄÄSTÖSTÄ) säästöstä,SEN MUKAAN KUIN IV OSASSA TARKEMMIN säädetään., (Eli IV osassa säädetään näin 90§ avio-oikeutta EI OLE OMAISUUTEEN jonka puoliso (sama kumpi, koska edesmenneellä ei ole avio-oikeutta, samoin kuin eloon jääneellä, KOSKA AVIO-OIKEUS PÄÄTTYY KUOLEMISHETKELLÄ) ON ANSAINNUT TAIKKA SAANUT JNE..
samoin avio-oikeus ei, huom EI PERIYDY.
Lisäksi huomioidaan se seikka, että ennen 35§ EROTETAAN, että ennen avioliittoa hankittu, ansaittu, saatu omaisuus on puolison.
Nyt tyhmempi ajattelee, että avioliitto ja avio-oikeus tekee siitä yhteistä omaisuutta, mutta näin ei ole, vaan avioliiittolaki sanamuodoillaan kumoaa käsityksen ja se sanamuoto, on juurikin sanat, "PUOLISOIDEN OMAISUUDEN, jne.
Miksi, koska moni ei tajua yhdistävää tekijää, , den- pääte molemmissa,, kenen omaisuus, villen omaisuusko?, Kallen ja villenkö omaisuuksien?
EHEI VAAN YHTEISEN OMAISUUDEN, eli ei lue, että puolisoiden omaisuuksien säästöstä, vaan lukee PUOLISOIDEN OMAISUUDEN säästöstä, eli yhteisen omaisuuden..
Onko oikeastikkin tämä asia noin ylitse pääsettömän vaikea tajuta??Edelleenkään L-hölmöläinen ei ymmärrä omisusoikeuden ja avio-oikeuden eroa.
L-jäärä:
"Lisäksi huomioidaan se seikka, että ennen 35§ EROTETAAN, että ennen avioliittoa hankittu, ansaittu, saatu omaisuus on puolison.
Totta kai tuo edellä mainittu omaisuus on puolison, =>hän<= omistaa sen eli se =>ei ole yhteistä<= omaisuutta eli yhteisesti omistettua omaisuutta. Mutta toisella puolisolla on tuohon omaisuuteen avio-oikeus, ellei 35 §:n rajoituksista muuta johdu.
Ja aivan sama pätee myös avioliiton aikana ansaittuun tai saatuun omaisuuteen. Yhteistä on vain ja ainoastaan se omaisuus, mikä on yhteisesti hankittu, esimerkiksi ostettu kiinteistö molempien nimiin.
Tämä vain esimerkkinä L-höppänän jorinoiden loputtomasta itseään toistavasta höpötyksestä. Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkään L-hölmöläinen ei ymmärrä omisusoikeuden ja avio-oikeuden eroa.
L-jäärä:
"Lisäksi huomioidaan se seikka, että ennen 35§ EROTETAAN, että ennen avioliittoa hankittu, ansaittu, saatu omaisuus on puolison.
Totta kai tuo edellä mainittu omaisuus on puolison, =>hän<= omistaa sen eli se =>ei ole yhteistä<= omaisuutta eli yhteisesti omistettua omaisuutta. Mutta toisella puolisolla on tuohon omaisuuteen avio-oikeus, ellei 35 §:n rajoituksista muuta johdu.
Ja aivan sama pätee myös avioliiton aikana ansaittuun tai saatuun omaisuuteen. Yhteistä on vain ja ainoastaan se omaisuus, mikä on yhteisesti hankittu, esimerkiksi ostettu kiinteistö molempien nimiin.
Tämä vain esimerkkinä L-höppänän jorinoiden loputtomasta itseään toistavasta höpötyksestä.Lawetorder ei oikein nyt ymmärrä näitä asioita,hyvät kanssalukijat,suhtautukaa suurella varauksella kaikkeen mitä hän kirjoittaa,useimmiten hän on väärässä kuin käki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä taas L-höpsön höpsötystä, joka kannattaa jättää omaan arvoonsa (= 0). Avio-oikeus on lähtökohtaisesti KAIKKEEN puolisoiden omaisuuteen, ei vain yhdessä hankittuun eli yhteiseen.
Onko tuo lain tulkintaa?
Perustuslain 2§ 3mom??????. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eli ainoa pitävä suoja on tuo asumisoikeus, muut on aina purettavissa heti taikka viiveellä."
Eikä se ole vain asumisoikeus, vaan hallintaoikeus. Asumisoikeus sisältäisi vain oikeuden käyttää asuntoa omana kotina. Hallintaoikeus, oikeuttaa lesken päättämään kuka/ketkä asuvat asunnossa, eli asunnon voi vaikka vuokrata jos se lesken mielestä parasta.Jos saivarteleen aletaan, mutta hallinta, siis purkamaton koskee ainoastaan asuntoa, eli voi asua ja kukaanhan ei ole täällä väittänyt etteikö voi vuokrata, mutta purkaantuuko oikeus hallintaan, eli asumiseen jos katsotaan, ettei tarvi juurikin sitä asuntoa ASUMISEENSA.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkään L-hölmöläinen ei ymmärrä omisusoikeuden ja avio-oikeuden eroa.
L-jäärä:
"Lisäksi huomioidaan se seikka, että ennen 35§ EROTETAAN, että ennen avioliittoa hankittu, ansaittu, saatu omaisuus on puolison.
Totta kai tuo edellä mainittu omaisuus on puolison, =>hän<= omistaa sen eli se =>ei ole yhteistä<= omaisuutta eli yhteisesti omistettua omaisuutta. Mutta toisella puolisolla on tuohon omaisuuteen avio-oikeus, ellei 35 §:n rajoituksista muuta johdu.
Ja aivan sama pätee myös avioliiton aikana ansaittuun tai saatuun omaisuuteen. Yhteistä on vain ja ainoastaan se omaisuus, mikä on yhteisesti hankittu, esimerkiksi ostettu kiinteistö molempien nimiin.
Tämä vain esimerkkinä L-höppänän jorinoiden loputtomasta itseään toistavasta höpötyksestä.Kun nyt niin kovasti inkutat, mikä on se avio-oikeus, mitä se sisältää, saako avio-oikeuden omaava tuosta vaan myydä yhteistä omaisuutta?
Minäpä kerron, niin kerro sinä, keneltä suojellaan ALL IVosa 90§ 1 kohta ja miksi siinä on, etteivät ne ja ne omaisuus ole avio-oikeuden alaista, ei saa ja osa onkin lueteltu laissa, mutta oikea järki sanoo, ettei mitään ilman toisen lupaa.
Lakien laatijoilla, kun niitä ohjaa tienestiensä takia eduskuntaan pyrkivät, niin on maalaisjärki ihan hukassa. - Anonyymi
JudgeDredd kirjoitti:
Lawetorder ei oikein nyt ymmärrä näitä asioita,hyvät kanssalukijat,suhtautukaa suurella varauksella kaikkeen mitä hän kirjoittaa,useimmiten hän on väärässä kuin käki.
Sinäkö sitten ymmärrät vai?
Ethän ole edes vastannut kertaakaan kysymykseen ALL IVosa 90§ 1 kohta ja periytyykö avio-oikeus, eli kenen omaisuutta suojellaan, jos muka samainen kohta katsotaan koskevan eloojäänyttä, eikä avio-oikeuden alaista omaisuutta kun 1 kohdassa suljetaan avio-oikeus pois määrätyin osin??
Vastaileppa nyt röhnös rudgelöps löps - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinäkö sitten ymmärrät vai?
Ethän ole edes vastannut kertaakaan kysymykseen ALL IVosa 90§ 1 kohta ja periytyykö avio-oikeus, eli kenen omaisuutta suojellaan, jos muka samainen kohta katsotaan koskevan eloojäänyttä, eikä avio-oikeuden alaista omaisuutta kun 1 kohdassa suljetaan avio-oikeus pois määrätyin osin??
Vastaileppa nyt röhnös rudgelöps löpsNooh ruikkulipaska, eikö tule vastausta yksinkertaiseen kysymykseen, aika vaan kuluu, mut vastausta ei tule.
- Anonyymi
Jos äiti edelleen kykenee ja haluaa asua asunnossa, niin en näe mitään hyötyä osituksen / erottelun (jos täydellinen avioehto) ja perinnönjaon tekemisestä. Turha kustannus. Miksi ette voisi jatkaa nykyisellä tavalla äidin elinajan?
- Anonyymi
Ongelma on syntynyt juuri siitä, että äiti haluaisi muuttaa palvelutaloon. Ja muuttaakin.
Hän on omalla omaisuudellaan ostanut aikanaan miehensä kanssa puoliksi kaupunkiasunnon, ja avioehdossa miehellä ei ole avio-oikeutta vaimon omaisuuteen (eli siihen puolikkaaseen) mutta vaimolla on avio-oikeus miehen omaisuuteen. Avioehto on siis toispuolinen.
Keskinäisessä testamentissa määrätään leskelle hallintaoikeus. Leski on hoitanut kaikki maksut niin kesämökkitilasta kuin kaupunkiasunnostakin. Ei ole ajatellutkaan periä lapsiltaan talon remonttirahoja, kaikki on leski huolehtinut. Korjauksien määrä ei ole ollut íso. Leski on niistä laskuista eläkkeellään ja leskeneläkkeellään selviytynyt.
Äiti haluaisi hoitaa asian kun itse on vielä voimissaan, eikä hän halua jäädä taakaksi sairauden tms. iskiessä.
- Anonyymi
Siksi, kun se äiti haluaa tehdä lopullisen perinnönjaon. Tässähän ollaan nyt tilassa ” jakamaton kuolinpesä”
- Anonyymi
Niinpä, hölmötkin ideat ovat Suomessa sallittuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, hölmötkin ideat ovat Suomessa sallittuja.
Joo, tyhmästi toimiminen kuulu jokaisen perusoikeuksiin, siinä ei ole mitään rikollista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, tyhmästi toimiminen kuulu jokaisen perusoikeuksiin, siinä ei ole mitään rikollista.
Siis ajatuksemme on tyhmä? Kiitos. Selvennystä toivoinkin.
Aloittaja.
- Anonyymi
Kaikilla ei ole laskukonetta päässään - että ajattelisivat koko ajan hyötykytköksiä...
- Anonyymi
Eikös perukirjasta selviä, jo paljon. Mikä on äidin, ositetaan hänelle ensin. Huomioon ottaen tuo avioehto.
Sitten perilliset voivat tehdä perinnönjaon, mutta vasta äidin kuoltua voidaan jakaa äidiltä jäävä perintö.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904282
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?372535Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1042426Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1062201Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281937- 321925
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91597Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1891585- 291578
- 771376