Suunnittelija oli lujuuslaskelmissaan päätynyt tulokseen, että sillan kantavuus on
100(198 – 140√(2)) tonnia
a) Hän käytti likiarvoa √(2) = 1,4, laski sillan kantavuuden ja totesi, että painorajoituksiin ei ollut aihetta. Kuinka suureksi hän laski sillan kantavuuden?
b) toinen insinööri tarkisti edellisen laskelmat ja havaitsi ne oikeiksi. Hän päätti kuitenkin olla huolellisempi, käytti likiarvoa √(2)=1,41 ja päätyi ehdottamaan painorajoitusta. Kuinka suureksi hän laski sillan kantavuuden?
c) Painorajoituksesta huolimatta silta romahti pian käyttöönoton jälkeen yhden ainoan pakettiauton painosta. Kuinka se oli mahdollista?
Miksi silta romahti?
Anonyymi
10
72
Vastaukset
a) 200 tonnia
b) 60 tonnia
c) Koska tehtävä on täysin naurattava ja tehty siten että pienikin virhe √(2):n likiarvossa aiheuttaa suuren virheen lopputuloksessa. Tarkalla arvolla laskettuna kantavuus on 1 tonni.- Anonyymi
Tehtävä on matematiikan opetuksessa käytetystä kirjasta. Typerää kun lapsille syötetään koulussa naurettavuuksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tehtävä on matematiikan opetuksessa käytetystä kirjasta. Typerää kun lapsille syötetään koulussa naurettavuuksia.
Ehkä se tehtävän asia, jota se yrittää opettaa on, epätarkkuuksien vaikutus lopputulokseen. Joskus tehtävät yrittävät opettaa jonkin tietyn asian vaikutusta lopputulokseen. Jos se on jollekin naurettavaa, niin voi kysyä minkä verran tämä yksilö ymmärtää opettamisesta ja oppilaiden ymmärryksen puutteista.
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä se tehtävän asia, jota se yrittää opettaa on, epätarkkuuksien vaikutus lopputulokseen. Joskus tehtävät yrittävät opettaa jonkin tietyn asian vaikutusta lopputulokseen. Jos se on jollekin naurettavaa, niin voi kysyä minkä verran tämä yksilö ymmärtää opettamisesta ja oppilaiden ymmärryksen puutteista.
On naurettavaa väittää että sillan lujuuslaskelma voisi olla tuollainen. On myös täysin sopimatonta opettaa että insinöörit ovat idiootteja jotka tekevät suunnattomia virheitä koska eivät tajua käyttää tarpeeksi tarkkoja likiarvoja.
Epätarkuuksien vaikutusta lopputulokseen tulee toki opettaa, mutta ei näin typerillä tehtävillä.- Anonyymi
malaire kirjoitti:
On naurettavaa väittää että sillan lujuuslaskelma voisi olla tuollainen. On myös täysin sopimatonta opettaa että insinöörit ovat idiootteja jotka tekevät suunnattomia virheitä koska eivät tajua käyttää tarpeeksi tarkkoja likiarvoja.
Epätarkuuksien vaikutusta lopputulokseen tulee toki opettaa, mutta ei näin typerillä tehtävillä.Voit väittää, että hänen opetusmetodinsa epätarkkuuksien vaikutusten opettamiseen ovat huonoja, mutta on myös suhteellisen typerää valittaa, että tehtävä on epärealistinen. Kyseessä on epäilemättä ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu tehtävä. En osaa sanoa mikä sinun pätevyys pedagogiikassa on, mutta asioiden yksinkertaistaminen on yleinen opetusmetodi.
Tässä tuskin on edes tarkoitus opettaa kuinka silta oikeasti rakennetaan, kuten tuskin on tarkoitus opettaa ruuanlaittoa, kun Mikon pitää ostaa omenia piirakkaa varten ja rahaa on vain 5e 8 vierasta varten. Tehtävän ydin on näyttää, että pyöristysvirheillä voi olla valtava merkitys. Tämä pätee myös kokeellisesti löydettyihin arvoihin. Vai luuletko, että juuri tämän peruskurssin jälkeen on koulutettu joukko uusia päteviä rakennesuunnittelijoita suoraan valmiina suunnittelemaan siltoja? Anonyymi kirjoitti:
Voit väittää, että hänen opetusmetodinsa epätarkkuuksien vaikutusten opettamiseen ovat huonoja, mutta on myös suhteellisen typerää valittaa, että tehtävä on epärealistinen. Kyseessä on epäilemättä ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu tehtävä. En osaa sanoa mikä sinun pätevyys pedagogiikassa on, mutta asioiden yksinkertaistaminen on yleinen opetusmetodi.
Tässä tuskin on edes tarkoitus opettaa kuinka silta oikeasti rakennetaan, kuten tuskin on tarkoitus opettaa ruuanlaittoa, kun Mikon pitää ostaa omenia piirakkaa varten ja rahaa on vain 5e 8 vierasta varten. Tehtävän ydin on näyttää, että pyöristysvirheillä voi olla valtava merkitys. Tämä pätee myös kokeellisesti löydettyihin arvoihin. Vai luuletko, että juuri tämän peruskurssin jälkeen on koulutettu joukko uusia päteviä rakennesuunnittelijoita suoraan valmiina suunnittelemaan siltoja?> ... on myös suhteellisen typerää valittaa, että tehtävä on epärealistinen ...
Väität siis että on realistista että kun suunnitellaan silta jonka kantavuus on 1 tonni, suunnittelija laskee vahingossa kantavuudeksi 200 tonnia eikä ihmettele virhettä yhtään?- Anonyymi
malaire kirjoitti:
> ... on myös suhteellisen typerää valittaa, että tehtävä on epärealistinen ...
Väität siis että on realistista että kun suunnitellaan silta jonka kantavuus on 1 tonni, suunnittelija laskee vahingossa kantavuudeksi 200 tonnia eikä ihmettele virhettä yhtään?Juu tätä siltaa ei tosiaan ole tarkoitus oikeasti rakentaa. Joku on luonut tehtävän vain ja ainoastaan esitelläkseen pieneltä tuntuvien virheiden vaikutusta lopputulokseen. Todelliset sillat sortuvat pienemmillä virheillä, mutta ei se ole tässä jutun ydin eikä tätä siltaa siis oikeasti olla suunnittelemassa saati rakentamassa. Tehtävän syvin olemus on epätarkkuudet laskelmissa ja lukuarvoissa ja ihmiset näkevät siinä vain epärealistisen sillan. Ikään kuin se tekisi tästä huonon tehtävän. Samalla tapaa saatat käydä urheilujoukkueiden harjoituksissa ja sanoa ettei jääkiekkopelissä kiivetä portaita. Ihan epärealistista. Tai ei jääkiekossa pomputeta palloa luudanvarren kanssa. Ihan epärealistista.
Tuon tehtävän tarkoitus on kouluttaa siltainsinöörejä jollain 5 vuoden aikajanalla. Pahasti on menneet asiat pieleen, jos valmistumiseen mennessä eivät ole oppineet muuta kuin juuri tämän tehtävän sillan rakentamisen.
- Anonyymi
Likiarvon epätarkkuuden vaikutuksen satakertaistamisella aikaansaatu jippo.
Yhtä vakuuttavaa kuin kieliopin esimerkki pilkun tärkeydestä: "Armoa, ei Siperiaan!" vai "Armoa ei, Siperiaan!". - Anonyymi
Tämähän perustuu siihen, että 198/140 on niin hyvä neliöjuuri kahden approksimantti. Laittakaapa vaikka luvut 156 ja 110 siihen paikalle, niin saadaan "vain" about 25-kertainen heitto ja tarkemmalla 1.41:llä 8-kertainen.
Ja nuokin luvut on valittu niin, että osoittaja 156 vie murtoluvun mahdollisimman lähelle neliöjuuri kahta kun nimittäjä on 110. Jos sinne laittaa jotkin satunnaiset luvut kuten 184 ja 110, niin sitten suhteet oikeaan ovat 1,05 ja 1,0163. - Anonyymi
Minäpä voin kertoa tarkkuuden vaikutuksesta aivan reaaliongelmissa. Oli tarkoitus laskea suoran ja ympyrän leikkauspiste, mikä johti toisen asteen yhtälön ratkaisuun analyyttisellä ratkaisukaavalla.
Yhtälön ratkaisukaavasta oli tehty tietokoneohjelma, joka huonosti käyttäytyvässä tapauksessa antoi vain neljä oikeaa merkitsevää numeroa, vaikka laskenta tehtiin 14 merkitsevällä numerolla, mikä ei riittänyt. Kun ratkaisukaava koodattiin toisin, ratkaisun tarkkuus oli 12 merkitsevää numeroa.
Tämä osoittaa vain sen, että myös pelkkä laskentajärjestys vaikuttaa saavutettavaan tarkkuuteen, kun käytetään rajallista määrää merkitseviä numeroita. Tästä ei sitten monessakaan lähteessä puhuta yhtään mitään, peruskursseissa ei sitäkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755564Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu242486- 261967
- 561704
- 121591
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51388- 91307
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa91269"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71239- 141193