Kemiin rakennetaan Metsä Groupin uutta sellutehdasta ja uusia työpaikkoja tulee varmasti olemaan. Haluaisin motivoida kaikkia opiskelijoita omien opintokokemusteni pohjalta lukiosta ja yliopistosta, vaikka en ole kyseistä alaa opiskellut tai ollut sillä töissä.
Lukiossa kannattaa lukea pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Se on ihan helppoa, kun lukee ensin teorian lukiokirjoista ja laskee sitten läksynä tulleet laskutehtävät, ylimääräisiäkin laskutehtäviä saa tehdä lukiokirjoista halutessaan. Metsäalalle hyviä aineita ovat myös maantieto ja biologia. Tietotekniikasta kannattaa tehdä lukiossa paljon kursseja. Englanninkielen opiskeluun kannattaa käyttää aikaa tulevan työn kannalta ja myös siksi, että yliopiston kurssikirjoista monet, tai ainakin osa, ovat englanninkielisiä. Yliopiston luennoitsijan opiskelijoille tekemät opintomateriaalit, prujut, ovat suomenkielisiä. Luennot ovat tosi mielenkiintoisia ja hyvin valmisteltuja. Opinto-oppaita voit tutkia korkeakoulun nettisivuilta, vaikket olisi vielä koulun opiskelija (googlettamalla esimerkiksi: opinto-opas Oulun yliopisto).
Muistathan myös vapaa-ajan, ystävät, riittävän unen, liikunnan ja terveellisen ruoan opintojen ohessa, niin jaksat paremmin ja opinnot hienosti valmistumiseen asti.
Kannattaa ottaa selvää etukäteen, millaisia lukion oppiaineita haluamallasi työpaikalla tai sillä koulutusohjelmalla, johon haluat opiskelemaan, on hyvä osata ja mikä korkeakoulun koulutusohjelma olisi hyvä haluamasi työn tai eri työpaikkavaihtoehtojen kannalta. Monenlaisia erilaisia työvaihtoehtoja varmasti löytyy. Korkeakoulun eri koulutusohjelmiin pääsykokeessa testattavia eri lukion oppiaineita kannattaa ehdottomasti katsoa hyvissä ajoin ja kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ainakin ne lukio-oppiaineet. Opintopolussa on tosi hyvä vierailla jo lukio-opintojen aikana. Sieltä löydät myös esimerkiksi koulutusohjelmaan hakemisessa tarvittavaa tietoa. Myös hakusivut dia.fi -osoitteessa ovat tosi tärkeät hakemisen kannalta DI:ksi (tai arkkitehdiksi) pyrkivälle.
Lisäksi ruotsinkieltä on myös hyvä opiskella lukiossakin, saksankin voi kirjoittaa englannin lisäksi tai kokeilla opiskella sitä lukiossa riippuen, millaisiin töihin yliopistosta valmistuttuaan haluaa tai onko muilta kursseilta aikaa siihen. Metsäalaan liittyen harrastuksista suunnistus on varmasti hyvä ja GPS:ää kannattaa opetella käyttämään. Kemia on ehkä helpompi oppiaine kuin fysiikka, mutta kemiaan liittyy se tosi huono puoli, että kemialliset aineet ovat erittäin usein syöpää aiheuttavia.
Insinöörejä valmistuu ammattikorkeakoulusta ja diplomi-insinöörejä yliopistosta ja teknillisestä yliopistosta. Maisteriksi voi opiskella yliopistossa, mutta veikkaan, että diplomi-insinöörille on parempia työmahdollisuuksia kuin maisterille. Molemmille varmasti löytyy töitä ja korkeakoulusta (AMK ja yliopisto) valmistuneelle löytyy aina töitä. Kannattaa valmistua korkeakoulusta, vaikka opintojen kautta saatu työ houkuttelisi jättämään opinnot. Työpaikka on valmistuneelle varmempi ja pitkäaikaisempi sekä palkkakin on (ainakin pidemmän päälle) parempi.
Tsemppiä läksyihin ja ylioppilaskirjoituksiin!
Yliopistoon on oikeasti helppoa päästä eikä opiskelu siellä ole vaikeaa, kun lukee läksyt ja vaikka ylimääräistäkin. Se on oikeastaan ihan kivaa!
Metsä Groupin nettisivuja ja vapaita työpaikkoja kannattaa katsoa, jos kiinnostuit aiheesta ja vaikka muutenkin.
Tuotantotalouden ja tietotekniikan kurssit ovat tosi hyödyllisiä yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa. Varmasti myös englanti. Metsäalan ja kaikenlaisen puihin liittyvän opiskelu on varmasti hyvä.
Opintomotivaatiota kaikille ja onnea töihin!
Lukiossa kannattaa lukea pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Se on ihan helppoa, kun lukee ensin teorian lukiokirjoista ja laskee sitten läksynä tulleet laskutehtävät, ylimääräisiäkin laskutehtäviä saa tehdä lukiokirjoista halutessaan. Metsäalalle hyviä aineita ovat myös maantieto ja biologia. Tietotekniikasta kannattaa tehdä lukiossa paljon kursseja. Englanninkielen opiskeluun kannattaa käyttää aikaa tulevan työn kannalta ja myös siksi, että yliopiston kurssikirjoista monet, tai ainakin osa, ovat englanninkielisiä. Yliopiston luennoitsijan opiskelijoille tekemät opintomateriaalit, prujut, ovat suomenkielisiä. Luennot ovat tosi mielenkiintoisia ja hyvin valmisteltuja. Opinto-oppaita voit tutkia korkeakoulun nettisivuilta, vaikket olisi vielä koulun opiskelija (googlettamalla esimerkiksi: opinto-opas Oulun yliopisto).
Muistathan myös vapaa-ajan, ystävät, riittävän unen, liikunnan ja terveellisen ruoan opintojen ohessa, niin jaksat paremmin ja opinnot hienosti valmistumiseen asti.
Kannattaa ottaa selvää etukäteen, millaisia lukion oppiaineita haluamallasi työpaikalla tai sillä koulutusohjelmalla, johon haluat opiskelemaan, on hyvä osata ja mikä korkeakoulun koulutusohjelma olisi hyvä haluamasi työn tai eri työpaikkavaihtoehtojen kannalta. Monenlaisia erilaisia työvaihtoehtoja varmasti löytyy. Korkeakoulun eri koulutusohjelmiin pääsykokeessa testattavia eri lukion oppiaineita kannattaa ehdottomasti katsoa hyvissä ajoin ja kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ainakin ne lukio-oppiaineet. Opintopolussa on tosi hyvä vierailla jo lukio-opintojen aikana. Sieltä löydät myös esimerkiksi koulutusohjelmaan hakemisessa tarvittavaa tietoa. Myös hakusivut dia.fi -osoitteessa ovat tosi tärkeät hakemisen kannalta DI:ksi (tai arkkitehdiksi) pyrkivälle.
Lisäksi ruotsinkieltä on myös hyvä opiskella lukiossakin, saksankin voi kirjoittaa englannin lisäksi tai kokeilla opiskella sitä lukiossa riippuen, millaisiin töihin yliopistosta valmistuttuaan haluaa tai onko muilta kursseilta aikaa siihen. Metsäalaan liittyen harrastuksista suunnistus on varmasti hyvä ja GPS:ää kannattaa opetella käyttämään. Kemia on ehkä helpompi oppiaine kuin fysiikka, mutta kemiaan liittyy se tosi huono puoli, että kemialliset aineet ovat erittäin usein syöpää aiheuttavia.
Insinöörejä valmistuu ammattikorkeakoulusta ja diplomi-insinöörejä yliopistosta ja teknillisestä yliopistosta. Maisteriksi voi opiskella yliopistossa, mutta veikkaan, että diplomi-insinöörille on parempia työmahdollisuuksia kuin maisterille. Molemmille varmasti löytyy töitä ja korkeakoulusta (AMK ja yliopisto) valmistuneelle löytyy aina töitä. Kannattaa valmistua korkeakoulusta, vaikka opintojen kautta saatu työ houkuttelisi jättämään opinnot. Työpaikka on valmistuneelle varmempi ja pitkäaikaisempi sekä palkkakin on (ainakin pidemmän päälle) parempi.
Tsemppiä läksyihin ja ylioppilaskirjoituksiin!
Yliopistoon on oikeasti helppoa päästä eikä opiskelu siellä ole vaikeaa, kun lukee läksyt ja vaikka ylimääräistäkin. Se on oikeastaan ihan kivaa!
Metsä Groupin nettisivuja ja vapaita työpaikkoja kannattaa katsoa, jos kiinnostuit aiheesta ja vaikka muutenkin.
Tuotantotalouden ja tietotekniikan kurssit ovat tosi hyödyllisiä yliopistolla ja ammattikorkeakoulussa. Varmasti myös englanti. Metsäalan ja kaikenlaisen puihin liittyvän opiskelu on varmasti hyvä.
Opintomotivaatiota kaikille ja onnea töihin!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikä hiton amk, yliopisto, insinööri, diplomi-insinööri, ylioppilas yms...?
Minut haettiin kansakoulun 8 luokalta kemi yhtiöön töihin, yksinkertaisia hommia, ei sinne mitään rakettitieteilijöitä tarvita.
Se oli poka silloin se, kun oli käsikäyttöiset koneet. Nyky tehdas toimii tietokoneilla.
Tiedätkö miten kävi Äänekoskella?
No uusi tehdas tarvitsee huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin vanha koska tuotteet valmistaa automaatio ja ne liikkuvat liukuhihnoilla ja roboteilla....
Metsäkoneen ajamiseen ei tarvitse olla insinööri tai diplomi-insinööri, maisterinkaan papereista ei ole hyötyä mutta siitä on hyötyä että omaa talkoohengen ja asuu jossain erämaassa missä puutkin kasvaa.
"maisterinkaan papereista ei ole hyötyä"
Mistäs tuon luulet tietäväsi?
Maisterin papereista on aina hyötyä - enemmän tai vähemmän, riippuen minkä alan maisteri on.
(Uimamaisterin paperit voivat joskus pelastaa henkesi.)
Lukeminen kannattaa aina (sanoi Kekkonen).
Kiitos hyvistä kommenteista. Mielelläni kuitenkin kannustaisin opiskelemaan itselleen hyväpalkkaisen ammatin, siitä on paljon hyötyä elämässä. On esimerkiksi varaa uuteen omakotitaloon ja hienoon autoon, kesämökkiinkin ja todennäköisyys saada itselleen mieluinen puoliso on korkeampi. Opintojen kautta sivistyminen johtaa parempaan käytökseen ja pidempään elämään. Duunarihommat ovat yleensä rankempia ja saattavat olla vaikkapa vuorotyötä tehtaassa. Aikoinaan oli paljon harvinaisempaa, että ihminen hankki itselleen korkean koulutuksen, nykyään se on paljon tavallisempaa eikä ollenkaan vaikeaa, jos tekee läksyt koulun jälkeen kotonaan. Ihmisten eliniän ennustekin on tänään korkeampi, kuin se oli vuosikymmeniä sitten. Kyllä läksyjen lukeminen kannattaa, ja vanhempien olisi hyvä kannustaa lapsiaan siihen auttamalla ja kehumalla. Se on niin suuri teko lapsille, että he voivat hyvin saada korkean koulutuksen sen ansiosta myöhemmin elämässään. Ammattikorkeakoulu on esimerkiksi hyvä sen takia, että valmistumisprosentit kouluun päässeille ovat paremmat kuin yliopistossa aloittaneille. Yliopistosta monet saattavat siirtyä töihin, jotka ovat hyvin palkattuja, ja jättävät yliopiston kesken töiden tekemisen takia, vaikka kannattaisi kyllä valmistua. Jotkut voivat myös kokea yliopisto-opiskelun kuormittavana ja vaikeana, niin siksi ehkä antaisin mielelläni hyvän vinkin hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan itselle mieluinen ammatti. Duunarihommat ovat usein itseään toistavaa ja fyysisesti kuormittavaa, jopa vähän tylsistyttävää työtä, kun ajattelee, että ihminen tekee yksinkertaisia töitä koko elämänsä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneen työt ovat myös sosiaalisempia ja vaihtelevampia päivittäin kuin ammattikouluammateissa työskentelevien. Toivottavasti tämä motivoisi lukio-opiskelijoita hakemaan mieluummin korkeakouluun kuin ammattikouluun. Opintopaikkoja ja opiskeluvaihtoehtoja erilaisiin ammatteihin on nykyään paljon runsaammin kuin vaikka 30 tai 40 vuotta sitten ja on aivan tavallista, että nykypäivänä lukiolainen hakee, ja pääsee, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Kannattaisi mieluummin kannustaa ihmisiä opintoihin ja lukemaan itselleen hyvä ammatti, sillä tavallahan eläkkeitäkin voidaan maksaa ja Suomi vaurastuu ulkomaankaupankin kautta. Monipuolisemmat ja tietoteknistyneemmät työt myös nostavat kansanterveyttä ja pidentävät työuria. Tietysti myös ammattikoulutöitä tarvitaan paljon, mutta sellaisilla aloilla on paljon työttömyyttä. Myös yrittäjän tulo on turvatumpaa korkeakoulun käyneillä yrittäjillä kuin ammattikoulun käyneillä yrityksen omistajilla. Korkeakoulun käynyt yrittäjä myös palkkaa todennäköisemmin työntekijöitä yritykseensä ja heidän työntekijöidensä työurat ovat turvatumpia ja työt turvallisempia kuin ammattikoulun käyneen yrittäjän yritykseensä palkkaamien. Korkea koulutus kannattaa talouden ja turvallisuuden kannalta paljon. Myös aikuiset opiskelijat voivat hyvin hakea ammattikorkeakouluun tai yliopistoon ja iltalukiossakin opiskelu on oikeasti hauskaa ja motivoitunutta aikuisten ja nuorten kesken.
Koulutus on toki aina hyväksi ja antaa mahdollisuuksia, mutta ei johonkin konekuskin tai perus selluduunarin ammattiin mitään korkeakoulututkintoa tarvita. Noita hommia voi tehdä peruskoulu ja ammattikoulupohjalta. Jos noihin hommiin aikoo korkeakoulututkinnolla, niin se on kyllä resurssien hukkaamista.
Metsäteollisuudessa tehtaalla 3 vuoroa tekevän duunarin vuosiansiot ovat 60000-80000€ vuodessa, mikä on usein enemmän kuin alan ylemmillä toimihenkilöillä. Toki sillä erolla, että ylemmät toimihenkilöt harvemmin tekevät vuorotyötä, mutta heillä on vastuu myös työajan ulkopuolella ja työaika on muutenkin hyvin venyvä käsite.
Huomionarvoista on se, mikä tässäkin ketjussa jo mainittiin, että uusia työpaikkoja ei tuonne tehtaalle ole tulossa vaan ne vähenevät lisääntyvän automaation ja tekoälyn vuoksi, joten en laskisi tulevaisuutta sen varaan että tuonne töihin pääsisi oli sitten duunari tai toimihenkilö.
Uusia työpaikkoja tulee puunkorjuuseen ja kuljetukseen ja siellä ei tosiaankaan tarvita korkeakoulututkintoa, pois lukien logistiikkasuunnittelua ja puunostoa.
En tarvitse hienompaa autoa kuin naapurillani, en kesähuvilaa, en ökytaloa, enkä myöskään rahan perään olevaa eukkoa....
Ai miksikö en? No, kun en vaansatu olemaan materialisti, ja TOSI MIES saa aina jokaisen naisen pikkuhousut pyörimään jalassa ilman rahaa, tai sitä Baijerilaista Munan Wenytintä.
Hyvä kirjoitus.oikea mies, eikä mikään tyhjänpäiväinen paskahousu. Hyvä
Katsoin metsä groupin vapaat työpaikat ja kemiin ei ainuttakaan avointa työpaikkaa.
Ihme hehkutusta tästä tehtaasta. Ei yhtään uuttaa työpaikkaa ja rakentamisen tekee pääosin muualta tulleet ja ulkomaalaiset halpatyöntekijät.
esim. outokummulla on parhaillaan avoinna 5 työpaikkaa tornioon ja 2 kemiin.
Outokummulla on parituhatta työntekijää ja aivan valtava vaihtuvuus. Paikkoja on auki käytännössä koko ajan.
Fibrellä ja boardilla yht alle 500 työntekijää ja lähes kaikki painaa eläkkeeseen asti. Paikkoja siis auki vain sen verran mitä tulee eläköitymisiä.
Ensimmäisenä kysyvät "oletko Kemistä", jaa että torniosta...
Kyllä Kemissä työpaikkoja on, mutta ei taida ammattitaito ja työkemus riittää. Työntekijät tulee muualta, jopa ulkomailta
2015 lappoi oikein urakalla näitä moniosaajia ja tulevaisuudentoivoja Tornioon, mutta ilmeisesti olivat ylikouluttautuneita näihin Kemin Metsä Groupin hommiin kun kaikki painoivat kehä-3 sisäpuolelle.
Metsä Group tekee ihan sellua rakenteilla olevassa tehtaassaan? Meneekö puu hukkaan ja alihintaan tuollaisessa valmistuksessa?
MTV- uutisissa kerrottiin ammattikoulutuksesta metsäalalle. Toivoisin koulutuksen sisältävän asennekasvatusta pikkuteiden korjaamiseksi ennalleen metsäajojen jälkeen. Nyt asenteet ovat ihan päinvastoin https://keskustelu.suomi24.fi/t/17295775/yksityistien-kustannukset-#comment-122605858
Pikkutiet ei sisälly koulutukseen. Annetaan niiden olla missä kunnossa ovat, rekkojen maavarat riittää.