Kumpaa sukupuolta haluaisit olla?

Komppaan. Näinpä juuri. 👍

En missään tapauksessa haluaisi olla mies!
Kun lukee näitäkin postauksia, kuka hullu haluaisi!
Miehen elämä tuntuu olevan aivan kamalaa.

No on tämä ilman kuukautisia ihan hullua.
Paitsi ei ole hormooni hyökkäyksiä ja mielen vittuluvaihtelua.
En tiesä mutta meidät on luotu tähän ja se pitää kokea.

Laajennetaan tuota ajatusta: tarpeeton dualismi on yleensä.... tarpeetonta. Oli asia mikä tahansa.

Se, mihin kaipaisin vähän lisää erotteluita, on ruokailuastiat. Niissä pitäisi olla oma departmentti aterian eri osille. Kaikki muu saa oloni epämukavaksi. Tällaiset lautaset ovat käsittääkseni usein käytössä psykiatrisilla osastoilla. Mutta siitä nyt ei kannata vetää mitään tarpeettomia johtopäätöksiä. Kasvi on kasvi ja eläin on eläin, eikä niiden tarvitsisi sekoittua kuin vasta pureskeluvaiheessa.

Tästä pääsemme seuraavaan kysymykseen: kuka määrittää, millainen dualismi on tarpeellista? Luonnollista? Tarpeetonta? Luonnotonta? Sen verran vastaukseni eroaa sinun vastauksestasi, että uskon dualismin hyödyttävän tiettyjä ryhmiä, joiden on dualism(e)ista hyötyäkseen ymmärrettävä, mitä he tekevät.

Anonyymi kirjoitti:

Laajennetaan tuota ajatusta: tarpeeton dualismi on yleensä.... tarpeetonta. Oli asia mikä tahansa.

Se, mihin kaipaisin vähän lisää erotteluita, on ruokailuastiat. Niissä pitäisi olla oma departmentti aterian eri osille. Kaikki muu saa oloni epämukavaksi. Tällaiset lautaset ovat käsittääkseni usein käytössä psykiatrisilla osastoilla. Mutta siitä nyt ei kannata vetää mitään tarpeettomia johtopäätöksiä. Kasvi on kasvi ja eläin on eläin, eikä niiden tarvitsisi sekoittua kuin vasta pureskeluvaiheessa.

Tästä pääsemme seuraavaan kysymykseen: kuka määrittää, millainen dualismi on tarpeellista? Luonnollista? Tarpeetonta? Luonnotonta? Sen verran vastaukseni eroaa sinun vastauksestasi, että uskon dualismin hyödyttävän tiettyjä ryhmiä, joiden on dualism(e)ista hyötyäkseen ymmärrettävä, mitä he tekevät.

Lue lisää

Mjaa

Käsittääkseni ajatustani ei voi laajentaa, sillä se kattaa kaiken.

(hirn)

Yhteiskunnassa naisia kohdellaan aika kurjasti. Koen olevani etuoikeutettu miehenä, enkä missään nimessä halua olla nainen.

En todellakaan näe,että naisia kohdellaa kurjasti.Minä palvon rakasta naistani,haluan hänelle parasta aina!
Hän on minun rakas,hän on minusta puolet,minun ystäväni suruissa ja ilossa.
En kohtelesi koskaan pahasti,en en se ei ole minua !
Minä miehenä suojelen häntä ja rakastan koko sydämmestäni jo 15v jälkeenkin.
Hän on ihana nainen ja en voisi elää ilman häntä !
Aina kunnioittaen ja Rakkaudella!

Uskokaa Rakkauteen !

Kaikkea hyvää sulle trollikka ja tyttärellesi. Iloinen puolestasi, elämän hymyilemisestä.

Muistutan kuitenkin, että isäsi kaipaa sinua. Onhan hän sinut kasvattanut, tiedät sen.

*halaus*

elisakettu kirjoitti:

Kaikkea hyvää sulle trollikka ja tyttärellesi. Iloinen puolestasi, elämän hymyilemisestä.

Muistutan kuitenkin, että isäsi kaipaa sinua. Onhan hän sinut kasvattanut, tiedät sen.

*halaus*

Lue lisää

Totta hitossa tiedän, mutt ei kai mun tartte kääntää toistakin poskeani "lyötäväksi"?
Ihan aidosti mä koin tulleeni hylätyksi, hänen puoleltaan. Mun peruskallioni olikin pelkkää soraa ja moreenia. Kyllä mulla on tarkoitus mennä takaisin kotiin, jos mä vielä sinne kelpaan; suuremmitta mutinoita!

Muussa tapauksessa he saavat asustaa, mun talossani, se on tarpeellisempi heille, kuin mulle. Kolme ihmistä ja elukat tarvitsee enemmän tilaa, sisällä sekä ulkosalla, ja Emon kotiapuhan heillä jo on arkipäivinä. Mä ja Mimmi tullaan toimeen vaikka vuokrakaksiossa, ne tilat riittää meille. Puistoon päästään leikkimään, hiekka leikkejä ja lasten turvakeinuun pääsee pienempikin kiikkumaan. Kyllä tämä tästä... ajan kanssa. =)

Vavalla saa kalastaa yhden lohen päivässä, ihan hyvin riittää syötävää siitäkin pitkäksi aikaa. Sain muuten siian koukkuun niin pahasti, ettei siitä enää ollut eläjäksi, joten lopetin sen kärsimykset ja poimin sen myös mukaani. Siltä päivältä en edes yrittänyt enää lohta.
Täällä on sellaiset kalavedet etten ole eläissni ennen nähnyt. Koskipaikoissa kuulemma jotkut oikeesti pippoavat kalaa.

Mä itse olen liponnut lähinnä keväällä lahnaa, kutu ojista ja pienistä puroista. Piikiön ja Kuusiston suunnalta, paikkakuntalaiset kyllä tietää yllättävätkin kalapaikat. =))

Anonyymi kirjoitti:

Totta hitossa tiedän, mutt ei kai mun tartte kääntää toistakin poskeani "lyötäväksi"?
Ihan aidosti mä koin tulleeni hylätyksi, hänen puoleltaan. Mun peruskallioni olikin pelkkää soraa ja moreenia. Kyllä mulla on tarkoitus mennä takaisin kotiin, jos mä vielä sinne kelpaan; suuremmitta mutinoita!

Muussa tapauksessa he saavat asustaa, mun talossani, se on tarpeellisempi heille, kuin mulle. Kolme ihmistä ja elukat tarvitsee enemmän tilaa, sisällä sekä ulkosalla, ja Emon kotiapuhan heillä jo on arkipäivinä. Mä ja Mimmi tullaan toimeen vaikka vuokrakaksiossa, ne tilat riittää meille. Puistoon päästään leikkimään, hiekka leikkejä ja lasten turvakeinuun pääsee pienempikin kiikkumaan. Kyllä tämä tästä... ajan kanssa. =)

Vavalla saa kalastaa yhden lohen päivässä, ihan hyvin riittää syötävää siitäkin pitkäksi aikaa. Sain muuten siian koukkuun niin pahasti, ettei siitä enää ollut eläjäksi, joten lopetin sen kärsimykset ja poimin sen myös mukaani. Siltä päivältä en edes yrittänyt enää lohta.
Täällä on sellaiset kalavedet etten ole eläissni ennen nähnyt. Koskipaikoissa kuulemma jotkut oikeesti pippoavat kalaa.

Mä itse olen liponnut lähinnä keväällä lahnaa, kutu ojista ja pienistä puroista. Piikiön ja Kuusiston suunnalta, paikkakuntalaiset kyllä tietää yllättävätkin kalapaikat. =))

Lue lisää

Sullas onkin aivan loistava mesta siinä. Ihana! Tuoretta kalaa joka päivä, namskis.

Enhän minä tiedä mitä teidän välillä on oikeasti käyny. Jotain luin jostain ketjusta että olet päättänyt lähteä. Ymmärsin vaan sen että olit tosi käärmeenä isällesi.

Vanhemmat tekevät virheitä, tiedätkö? Jopa sinun vahva ja oikeamielinen isäsi. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Hommahan nyt menee nyt kutakuinki niin, että näkemyserot on ne jotka kiistelee. Lasten ja vanhempien välillä, monesti. Ja juuri niistä näkemyseroista, mistä ja miksi ne tulee, pitäisi keskustella enemmän. Ei siitä, kuka on syyllinen.

Minä luulen, että monet vanhemmat pitävät aivan liian pitkään kiinni siitä, että he ovat oikeassa ja heidän täytyy "käännyttää" lapsensa samanmieliseksi. Jotkut ehkä oppivat joskus, että kyllä se lapsi saa päättää ihan itse. Ottaa vastuun valinnoistaan ja päätöksistään.

elisakettu kirjoitti:

Sullas onkin aivan loistava mesta siinä. Ihana! Tuoretta kalaa joka päivä, namskis.

Enhän minä tiedä mitä teidän välillä on oikeasti käyny. Jotain luin jostain ketjusta että olet päättänyt lähteä. Ymmärsin vaan sen että olit tosi käärmeenä isällesi.

Vanhemmat tekevät virheitä, tiedätkö? Jopa sinun vahva ja oikeamielinen isäsi. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Hommahan nyt menee nyt kutakuinki niin, että näkemyserot on ne jotka kiistelee. Lasten ja vanhempien välillä, monesti. Ja juuri niistä näkemyseroista, mistä ja miksi ne tulee, pitäisi keskustella enemmän. Ei siitä, kuka on syyllinen.

Minä luulen, että monet vanhemmat pitävät aivan liian pitkään kiinni siitä, että he ovat oikeassa ja heidän täytyy "käännyttää" lapsensa samanmieliseksi. Jotkut ehkä oppivat joskus, että kyllä se lapsi saa päättää ihan itse. Ottaa vastuun valinnoistaan ja päätöksistään.

Lue lisää

No, sitähän mä sille ääliölle olen juuri opettamassa, ett mä puolessa välissä 4-kymppiä osaan tehdä jo omat valintani. Tämä on ihan valistus siitä miten käy, jos vielä panee näppinsä minun asioihin. Minä olen vastuussa monesta muustakin ihmisestä, tälle yhteiskunnalle, ja mutt on hyväksytty ihan terveysviranomaisten tarkastuskäyneillä. Puhtain paperein.

Järjestin kotonakin asiat niin, ett siivous ja kokkaus sekä kauppatavaroiden tuontikin pelaa. Kerroin myös Emolle, (asia ei tullut hänelle yllätyksenä) ja hän palkkasi henkilökohtaisen kotiapunsa heille. Joten siltä osin asia on kunnossa.

Systerille en kertonut etukäteen, koska se olisi ainoastaan lisännyt kysymyksiä mihin en halunnut vastata. Asia ei tässä kohtaa saa kolahtaa häneen, syyttömään osapuoleen.
Minä menen syöttämään Mimmin, peseen pyllyn, vaihtaan vaipat ja mennään nukkumaan.
Hyvää yötä, kaikille keskustelua seuranneille!

Anonyymi kirjoitti:

No, sitähän mä sille ääliölle olen juuri opettamassa, ett mä puolessa välissä 4-kymppiä osaan tehdä jo omat valintani. Tämä on ihan valistus siitä miten käy, jos vielä panee näppinsä minun asioihin. Minä olen vastuussa monesta muustakin ihmisestä, tälle yhteiskunnalle, ja mutt on hyväksytty ihan terveysviranomaisten tarkastuskäyneillä. Puhtain paperein.

Järjestin kotonakin asiat niin, ett siivous ja kokkaus sekä kauppatavaroiden tuontikin pelaa. Kerroin myös Emolle, (asia ei tullut hänelle yllätyksenä) ja hän palkkasi henkilökohtaisen kotiapunsa heille. Joten siltä osin asia on kunnossa.

Systerille en kertonut etukäteen, koska se olisi ainoastaan lisännyt kysymyksiä mihin en halunnut vastata. Asia ei tässä kohtaa saa kolahtaa häneen, syyttömään osapuoleen.
Minä menen syöttämään Mimmin, peseen pyllyn, vaihtaan vaipat ja mennään nukkumaan.
Hyvää yötä, kaikille keskustelua seuranneille!

Lue lisää

Hyvää yötä sinulle ja Mimskille

elisakettu kirjoitti:

Hyvää yötä sinulle ja Mimskille

Pikku korjaus, minä en ole pohjoispohjanmaalla, tämä esikaupunki kuuluu Lapinlääniin.
Se tästä mun maantiedostani, Mun mielessäni pyöri vaan ett Lappi alkaa Rovaniemeltä, koska saan sieltä aina synttärikortin sekä joulukortin, eräältä pariskunnalta.
Tänään suunnittelin ostavani pari suurinta kotipitsaa; koko porukalle herkuttelu hetkeen. Onnekseni älysin kysyä kyseisten pitsojen yhteishinnan sekä coca-cola pullon.

Tankattiin ainoastaan auto, käytiin kaupassa hakemassa tarvikkeet ja paistettiin pizzaa uunipelliset; hintaa tuli vajaat 25€! Kotipitsassa n. 90 €, taivas mitkä hinnat! Minä taidan perustaa pizza paikan tänne, Tornion sydänkaupungin alueelle, koska syrjäisemmässäkin paikassa suorastaan pikaruuasta ihmiset nyljetetään.

Ei maar, vitsi... mulla riittää työt kotipuolessa, mutt noilla hinnoilla kyllä rikastuu, jos kauppa käy! Jollei sitt mahdollinen asiakas karkaa... vähin äänin ruokakauppaan, ostamaan tarvikkeet pizzan tekoon ja jääkaapinsa sisältöäkin pystyy hyödyntämään.

Tavallinen pieni Margherita yksistään maksoi 12€, taikinapohja, haudutettu tomaattikastike, tomaatin siivut ja juustoa! Amen, hallelujaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pikku korjaus, minä en ole pohjoispohjanmaalla, tämä esikaupunki kuuluu Lapinlääniin.
Se tästä mun maantiedostani, Mun mielessäni pyöri vaan ett Lappi alkaa Rovaniemeltä, koska saan sieltä aina synttärikortin sekä joulukortin, eräältä pariskunnalta.
Tänään suunnittelin ostavani pari suurinta kotipitsaa; koko porukalle herkuttelu hetkeen. Onnekseni älysin kysyä kyseisten pitsojen yhteishinnan sekä coca-cola pullon.

Tankattiin ainoastaan auto, käytiin kaupassa hakemassa tarvikkeet ja paistettiin pizzaa uunipelliset; hintaa tuli vajaat 25€! Kotipitsassa n. 90 €, taivas mitkä hinnat! Minä taidan perustaa pizza paikan tänne, Tornion sydänkaupungin alueelle, koska syrjäisemmässäkin paikassa suorastaan pikaruuasta ihmiset nyljetetään.

Ei maar, vitsi... mulla riittää työt kotipuolessa, mutt noilla hinnoilla kyllä rikastuu, jos kauppa käy! Jollei sitt mahdollinen asiakas karkaa... vähin äänin ruokakauppaan, ostamaan tarvikkeet pizzan tekoon ja jääkaapinsa sisältöäkin pystyy hyödyntämään.

Tavallinen pieni Margherita yksistään maksoi 12€, taikinapohja, haudutettu tomaattikastike, tomaatin siivut ja juustoa! Amen, hallelujaa.

Lue lisää

Maantiedon lisäksi kannattaa tarkistaa myös Tornionjoen kalastussäännöt lohelle. Tietääkseni kausi on päättynyt jo aikoja sitten, elokuun lopussa. Syksyisin se on rauhoitettu kala kutuaikansa vuoksi. Sitä paitsi jokilohi on ruokakalaksi käytännössä pilalla jo elokuulla. Niin vaaleaksi ja höttöiseksi liha käy jokivaelluksen kestäessä ja kutuajan lähestyessä.
Alkaa vaikuttaa saduille nämä trollikankin kertomukset. Siellähän on joki käytännössä jäässä ihan just, sohjolauttoja kelluu. Ei siellä kyllä lohta nyt kalastella.

Anonyymi kirjoitti:

Maantiedon lisäksi kannattaa tarkistaa myös Tornionjoen kalastussäännöt lohelle. Tietääkseni kausi on päättynyt jo aikoja sitten, elokuun lopussa. Syksyisin se on rauhoitettu kala kutuaikansa vuoksi. Sitä paitsi jokilohi on ruokakalaksi käytännössä pilalla jo elokuulla. Niin vaaleaksi ja höttöiseksi liha käy jokivaelluksen kestäessä ja kutuajan lähestyessä.
Alkaa vaikuttaa saduille nämä trollikankin kertomukset. Siellähän on joki käytännössä jäässä ihan just, sohjolauttoja kelluu. Ei siellä kyllä lohta nyt kalastella.

Lue lisää

Lohen kalastus on kielletty sunnuntaista klo 19:00 maanantaihin klo 19:00 välisenä aikana.
Viehekalastus, perhokalastus, pilkkiminen, sallituja. Saaliskiintiö yksi lohi /vrk.
Kalastus lupahinta 160 €/ kausi. Näin mulle on kerrottu ja kalastusoppaan kanssa kalassa käyn.
Tärkeimmät Tornionjoen kalapaikat Naamijoen kylällä. Ne ovat tunnettuja Ottipaikkoja.
Ei pidä unohtaa Pellonkaan alueen kalaisia järviä, joilla on mahdollisuus taimenen, hauen, kuhan ja ahvenen pyyntiin uistin pyyntiin.

No, joo olet oikeassa 15.9.-15.11 lohen kalastus on kiellettyä Tornionjoella.
Mä kuitenkin olen ihan luvankassa kalastamassa, en ihan Tornionjoella... enkä aio todellakaan postiosoitettani tänne kertoa, mutt Tornion esikaupunki alueella kortteraan. Kalastan siellä missä paikallisella oppaalla on lupa käydä "turistin" kanssa kalastamassa: kala per päivä!

Mulle aivan sama uskotko vai ett! Ainahan voit kysellä laillisilta kalaoppailta mihin hintaan ja koska pääset virvelöimään turistina. Täällä päin käy jopa norjalaisia turisteja kalamatkoilla virkistyätymässä. Heinä kuussa oli muutama engelsmannikin 8 vrk lomalla.

Muksu mukana tämä tulee kalliiksi, mutt tällä kertaa mä hassaan omaan lomaani ja Mimmin hyvinvointiin! Säästän sitten vaikka kaikesta mistä mä kotona pystyn... ainakin hävikkiruokia käytän itse, sen minkä pystyn.
Kiitti mielenkiinnosta, kuitenkin.
trollikka

Parisuhdemielessä se voisi olla hyvinkin vaikeaa, ei välttämättä muussa mielessä.

Anonyymi kirjoitti:

Parisuhdemielessä se voisi olla hyvinkin vaikeaa, ei välttämättä muussa mielessä.

Kyllä noita valkoisia heteromiehiä näyttäisi elelevän parisuhteissa runsain mitoin.

Et näe naista "heikompana astiana" mutta sillti ajattelet, että miehen tehtävä on _suojella_ naista?

Kuinkahan mahdat suhtautua naisiin, jotka mielellään suojelevat miestään? Meneekö siinä universaali tehtävälista aivan sekaisin?

Tai, herra paratkoon, jos nainen olisikin miestä vahvempi fyysisesti? (Se on harvinaista mutta nyt leikitään ajatuksella.) Olisiko siinä taas oma tehtävä ymmärretty ihan p*rsiilleen? Vai olisiko vika naisen kehossa, jos se olisikin vahva? Tai jopa miehen kehossa, jos se ei olisi vahva?

Mennään vielä pidemmälle: suostuisitko puhumaan naisen "suuruudesta"? Vai onko siinä nainen taas luonnottomia vaatimassa?

Ennen kaikkea: eikö mies mielestäsi SAA olla suojelun tarpeessa, henkisesti heikko, muiden palvelija tai perheen henkinen selkäranka?

Mitä pidemmälle tätä vien, sitä vähemmän ymmärrän teitä universaalien tehtävä- ja ominaisuuslistojen jakelijoita. Enkä ikinä suostuisi uskomaam mihinkään sellaiseen henkiolentoon, jonka väitettäisiin antaneen tuollaisen listan: "Katso tuota listaa ja sitten genitaalejasi. Listan mukaan jaetaan tehtävät ja sillä sipuli."

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Et näe naista "heikompana astiana" mutta sillti ajattelet, että miehen tehtävä on _suojella_ naista?

Kuinkahan mahdat suhtautua naisiin, jotka mielellään suojelevat miestään? Meneekö siinä universaali tehtävälista aivan sekaisin?

Tai, herra paratkoon, jos nainen olisikin miestä vahvempi fyysisesti? (Se on harvinaista mutta nyt leikitään ajatuksella.) Olisiko siinä taas oma tehtävä ymmärretty ihan p*rsiilleen? Vai olisiko vika naisen kehossa, jos se olisikin vahva? Tai jopa miehen kehossa, jos se ei olisi vahva?

Mennään vielä pidemmälle: suostuisitko puhumaan naisen "suuruudesta"? Vai onko siinä nainen taas luonnottomia vaatimassa?

Ennen kaikkea: eikö mies mielestäsi SAA olla suojelun tarpeessa, henkisesti heikko, muiden palvelija tai perheen henkinen selkäranka?

Mitä pidemmälle tätä vien, sitä vähemmän ymmärrän teitä universaalien tehtävä- ja ominaisuuslistojen jakelijoita. Enkä ikinä suostuisi uskomaam mihinkään sellaiseen henkiolentoon, jonka väitettäisiin antaneen tuollaisen listan: "Katso tuota listaa ja sitten genitaalejasi. Listan mukaan jaetaan tehtävät ja sillä sipuli."

🦄

Lue lisää

"Universaali tehtävälista"

(aamuhihitystä)

Anonyymi kirjoitti:

Et näe naista "heikompana astiana" mutta sillti ajattelet, että miehen tehtävä on _suojella_ naista?

Kuinkahan mahdat suhtautua naisiin, jotka mielellään suojelevat miestään? Meneekö siinä universaali tehtävälista aivan sekaisin?

Tai, herra paratkoon, jos nainen olisikin miestä vahvempi fyysisesti? (Se on harvinaista mutta nyt leikitään ajatuksella.) Olisiko siinä taas oma tehtävä ymmärretty ihan p*rsiilleen? Vai olisiko vika naisen kehossa, jos se olisikin vahva? Tai jopa miehen kehossa, jos se ei olisi vahva?

Mennään vielä pidemmälle: suostuisitko puhumaan naisen "suuruudesta"? Vai onko siinä nainen taas luonnottomia vaatimassa?

Ennen kaikkea: eikö mies mielestäsi SAA olla suojelun tarpeessa, henkisesti heikko, muiden palvelija tai perheen henkinen selkäranka?

Mitä pidemmälle tätä vien, sitä vähemmän ymmärrän teitä universaalien tehtävä- ja ominaisuuslistojen jakelijoita. Enkä ikinä suostuisi uskomaam mihinkään sellaiseen henkiolentoon, jonka väitettäisiin antaneen tuollaisen listan: "Katso tuota listaa ja sitten genitaalejasi. Listan mukaan jaetaan tehtävät ja sillä sipuli."

🦄

Lue lisää

Sivusta ...

Kyllä mä ihan ymmärrän tuon "suojelu" ajatuksen, vaikken itse mitään henkivartijaa tarvitsekaan. Tosin musta se suojeleminen menee ihan molempiin suuntiin. Kyllä niitäkin tilanteita voi tulla, joissa nainekin ihan kirjaimellisesti miestä suojelee. Jokaisella on heikkoja hetkiä ja silloin pitäisi voida (ja osata) luottaa siihen toiseen. Vaikka mä en koe parisuhdetta mihinkään tarvitsevani, niin kyllä se tietty turvallisuudentunne on yksi niistä syistä miksi parisuhde olisi ihan kiva. Ja en nyt puhu mistään pelottavista möröistä, joita vastaan pitäisi suojella, vaan ihan vaan siitä kaikkea ei olisi aina pakko pystyä aina hoitamaan itse, vaan joskus olisi tosiaan lupa olla myös se heikko hetki.

Anonyymi kirjoitti:

Sivusta ...

Kyllä mä ihan ymmärrän tuon "suojelu" ajatuksen, vaikken itse mitään henkivartijaa tarvitsekaan. Tosin musta se suojeleminen menee ihan molempiin suuntiin. Kyllä niitäkin tilanteita voi tulla, joissa nainekin ihan kirjaimellisesti miestä suojelee. Jokaisella on heikkoja hetkiä ja silloin pitäisi voida (ja osata) luottaa siihen toiseen. Vaikka mä en koe parisuhdetta mihinkään tarvitsevani, niin kyllä se tietty turvallisuudentunne on yksi niistä syistä miksi parisuhde olisi ihan kiva. Ja en nyt puhu mistään pelottavista möröistä, joita vastaan pitäisi suojella, vaan ihan vaan siitä kaikkea ei olisi aina pakko pystyä aina hoitamaan itse, vaan joskus olisi tosiaan lupa olla myös se heikko hetki.

Lue lisää

Meilt kyöpeleilt ei tarvii suojella, sil mollaan kilttii tyyppii, mut noidilta tarttee niiku suojella. Ne ku ryösti meilt Kyöpelivvuorenki, ja nii ei saa tehlä. 👻

kynä.mi kirjoitti:

Meilt kyöpeleilt ei tarvii suojella, sil mollaan kilttii tyyppii, mut noidilta tarttee niiku suojella. Ne ku ryösti meilt Kyöpelivvuorenki, ja nii ei saa tehlä. 👻

Se tuli ny mun hyvän tuttavan, kyniksen nikillä, ku meillon yhteinen tetokone. 👻

Anonyymi kirjoitti:

"Universaali tehtävälista"

(aamuhihitystä)

Juu-u. Erityisen kunnostautuneita näissä universaaleissa tehtävälistoissa ovat olleet abrahamilaisten uskontojen muinaiset miesoletetut, jotka ovat tuoneet listoihin mukaan tuon universaaliuden. Kun on metafyysinen perustelu, sitä ei käy naisten kieltäminen.

Mulla alkaa himpun verran "keittää" tämä asia.

🦄

kynä.mi kirjoitti:

Meilt kyöpeleilt ei tarvii suojella, sil mollaan kilttii tyyppii, mut noidilta tarttee niiku suojella. Ne ku ryösti meilt Kyöpelivvuorenki, ja nii ei saa tehlä. 👻

Kaikille selvänäkijöille on selvää, että kruunuchakrasi on täysin tukossa. Niitä tukoksia tulee, kun jossain vaiheessa leikkii vähän liikaa henkimaailman juttujen kanssa. Esim. noitien muodossa. Sen jälkeen tekee yleensä päätöksen, ettei henkimaailmaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Juu-u. Erityisen kunnostautuneita näissä universaaleissa tehtävälistoissa ovat olleet abrahamilaisten uskontojen muinaiset miesoletetut, jotka ovat tuoneet listoihin mukaan tuon universaaliuden. Kun on metafyysinen perustelu, sitä ei käy naisten kieltäminen.

Mulla alkaa himpun verran "keittää" tämä asia.

🦄

Lue lisää

Oikein hauska läppä. Harvemmin sitä täällä hihittelee, mutta joskus kuitenkin.

Joo siis mä tunnen monta naista, joilta eivät nämä "universaalin tehtävälistan" hommelit suju alkuunkaan. Eli siis kaikki palaa pohjaan ja imurin manuaali on kadoksissa. Lyhyesti: "naisten" hommat ei suju, mutta sitten "miesten" hommat sujuu. Silti tässäkään ei ole mitään kaavaa ja kompetenssi eri lajien suhteen on melko sekavaa - noin hahmottamismielessä, sillä yhdenkään artikkelin kyljessä ei ole tarraa, jossa tämän käyttöoikeudet spesifioitaisiin.

Lasten leluista löytyvät nämä kuuluisat poikkeukset, mutta ne liittyvät puhtaasti ikään.

(hirn)

Anonyymi kirjoitti:

Et näe naista "heikompana astiana" mutta sillti ajattelet, että miehen tehtävä on _suojella_ naista?

Kuinkahan mahdat suhtautua naisiin, jotka mielellään suojelevat miestään? Meneekö siinä universaali tehtävälista aivan sekaisin?

Tai, herra paratkoon, jos nainen olisikin miestä vahvempi fyysisesti? (Se on harvinaista mutta nyt leikitään ajatuksella.) Olisiko siinä taas oma tehtävä ymmärretty ihan p*rsiilleen? Vai olisiko vika naisen kehossa, jos se olisikin vahva? Tai jopa miehen kehossa, jos se ei olisi vahva?

Mennään vielä pidemmälle: suostuisitko puhumaan naisen "suuruudesta"? Vai onko siinä nainen taas luonnottomia vaatimassa?

Ennen kaikkea: eikö mies mielestäsi SAA olla suojelun tarpeessa, henkisesti heikko, muiden palvelija tai perheen henkinen selkäranka?

Mitä pidemmälle tätä vien, sitä vähemmän ymmärrän teitä universaalien tehtävä- ja ominaisuuslistojen jakelijoita. Enkä ikinä suostuisi uskomaam mihinkään sellaiseen henkiolentoon, jonka väitettäisiin antaneen tuollaisen listan: "Katso tuota listaa ja sitten genitaalejasi. Listan mukaan jaetaan tehtävät ja sillä sipuli."

🦄

Lue lisää

Ikävä kyllä monessa suomalaisperheessä nainen toimittaa sekä naisen että miehen virkaa, varsinkin yksinhuoltajat. Moni nainen on henkisesti vahvempi kuin mies ja venyy äärimmilleen arjessa, koska miehet eivät hoida vastuitaan. Osa miehistä kyllä hoitaa vastuunsa erittäin hyvin mutta ei kaikki. Tietysti on niitäkin naisia, jotka eivät hoida vastuitaan.

Minä ajattelen niin, että mies ja nainen on samanarvoisia, tasavertaisia, ja kukin voi vahvuuksiensa mukaan arjessa palvella puolisoaan ja perhettään. Ajattelen kuitenkin, että vastuu perheen suojelemisesta ja puolison suojelemisesta on viime kädessä miehellä. Pitää tässä nyt siis painottaa, että itselläni ei ole koskaan ollut parisuhteen eikä siis miehen henkistä ja taloudellista tukea elämässä. Ihan yksin olen pärjännyt, laskut ja vuokrat itse maksanut yksin asuessa ja ne IKEAN tm.s huonekalut raahannut ja koonnut ilman muiden apua. Kertaakaan en ole lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä saanut noihin asioihin apua, en kertaakaan. Lapsuuden perheen miehet ovat kyllä auttaneet elämässä, kun on tarvinnut muuttoapua ja muuta. Lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä en ole saanut koskaan mitään. Tiedän, mistä puhun, kun puhun naisen itsenäisyydestä ja yksinäisyydestä arjessa - ja siitä yksin elävän naisen vahvuudesta.

Onpa sinulla omituisia kysymyksiä. Yksilöllisiä eroja toki miesten ja naisten välillä on. Minulla on suurempi henkinen ja fyysinen kestävyys kuin monella miehellä. En tunne yhtäkään miestä lähipiiristäni, joka esim. olisi kävellyt yli 2000km/3-3,5/kk:ssa joka vuosi viitenä vuotena peräkkäin. Varmaan moni olisi siellä 33 tai -33 asteen lämpötiloissa itkua vääntänyt. Joissakin naisissa on siis enemmän "miestä" kuin miehissä tai siis "miehissä". On niitä Miehiäkin olemassa mutta aika harvinaisia ovat.

Jokainen ihminen on tarvitseva ja saa olla; nainen tarvitsee miestä niin kuin mies tarvitsee naista. Ei ihmisen tarvitsevuus silti sulje vastuita pois. Ne on eri asioita. Parisuhteessa ja perhe-elämässä ne tehtävät tulisi jakautua ennen kaikkea vahvuuksien mukaan. Joissakin perheissä mies voi olla parempi ruoanlaittaja ja siivoaja, ei ne automaattisesti kuulu (vain) naiselle, itse asiassa kotityöt tulisi jakaantua kesken tai kaikkien tehtävien tulisi jakaantua kesken. Perheissä sitten sovitaan, kuka mitäkin hoitaa. Sitten on niitä tehtäviä, jotka kuuluu molemmille: lasten kasvatus ja huolto, kotityöt jne.

Kyllä nainen saa työelämässäkin toteuttaa juuri niissä ammateissa kutsumustaan, joihin lahjat on. Ihan sama miehillä. Ei sen sukupuolen tulisi rajata mitään kodissa eikä kodin ulkopuolella. Ajattelen silti, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja perheessäkin itse kullakin on ne vastuut, ne on naisilla ja miehillä vähän erilaiset, vaikka paljon yhteistä varmasti ja yksilöllisesti jakautuvia vastuita voi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Juu-u. Erityisen kunnostautuneita näissä universaaleissa tehtävälistoissa ovat olleet abrahamilaisten uskontojen muinaiset miesoletetut, jotka ovat tuoneet listoihin mukaan tuon universaaliuden. Kun on metafyysinen perustelu, sitä ei käy naisten kieltäminen.

Mulla alkaa himpun verran "keittää" tämä asia.

🦄

Lue lisää

Sinä nyt ihan itse keksit tuon tehtävälistan tuohon, en minä. Jos menisin sinun mies-nais-"tehtävälistasi" mukaan minäkään en varmaan olisi koskaan saanut harrastaa jääkiekkoa ja karatea tai pelata poikien kanssa jalkapalloa. Siinä sinulle "tehtävälistaa" höpönassu! :DDDDD

Minuakin keittää tuo sinun sisäluku"taito"! ;D

Anonyymi kirjoitti:

Ikävä kyllä monessa suomalaisperheessä nainen toimittaa sekä naisen että miehen virkaa, varsinkin yksinhuoltajat. Moni nainen on henkisesti vahvempi kuin mies ja venyy äärimmilleen arjessa, koska miehet eivät hoida vastuitaan. Osa miehistä kyllä hoitaa vastuunsa erittäin hyvin mutta ei kaikki. Tietysti on niitäkin naisia, jotka eivät hoida vastuitaan.

Minä ajattelen niin, että mies ja nainen on samanarvoisia, tasavertaisia, ja kukin voi vahvuuksiensa mukaan arjessa palvella puolisoaan ja perhettään. Ajattelen kuitenkin, että vastuu perheen suojelemisesta ja puolison suojelemisesta on viime kädessä miehellä. Pitää tässä nyt siis painottaa, että itselläni ei ole koskaan ollut parisuhteen eikä siis miehen henkistä ja taloudellista tukea elämässä. Ihan yksin olen pärjännyt, laskut ja vuokrat itse maksanut yksin asuessa ja ne IKEAN tm.s huonekalut raahannut ja koonnut ilman muiden apua. Kertaakaan en ole lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä saanut noihin asioihin apua, en kertaakaan. Lapsuuden perheen miehet ovat kyllä auttaneet elämässä, kun on tarvinnut muuttoapua ja muuta. Lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä en ole saanut koskaan mitään. Tiedän, mistä puhun, kun puhun naisen itsenäisyydestä ja yksinäisyydestä arjessa - ja siitä yksin elävän naisen vahvuudesta.

Onpa sinulla omituisia kysymyksiä. Yksilöllisiä eroja toki miesten ja naisten välillä on. Minulla on suurempi henkinen ja fyysinen kestävyys kuin monella miehellä. En tunne yhtäkään miestä lähipiiristäni, joka esim. olisi kävellyt yli 2000km/3-3,5/kk:ssa joka vuosi viitenä vuotena peräkkäin. Varmaan moni olisi siellä 33 tai -33 asteen lämpötiloissa itkua vääntänyt. Joissakin naisissa on siis enemmän "miestä" kuin miehissä tai siis "miehissä". On niitä Miehiäkin olemassa mutta aika harvinaisia ovat.

Jokainen ihminen on tarvitseva ja saa olla; nainen tarvitsee miestä niin kuin mies tarvitsee naista. Ei ihmisen tarvitsevuus silti sulje vastuita pois. Ne on eri asioita. Parisuhteessa ja perhe-elämässä ne tehtävät tulisi jakautua ennen kaikkea vahvuuksien mukaan. Joissakin perheissä mies voi olla parempi ruoanlaittaja ja siivoaja, ei ne automaattisesti kuulu (vain) naiselle, itse asiassa kotityöt tulisi jakaantua kesken tai kaikkien tehtävien tulisi jakaantua kesken. Perheissä sitten sovitaan, kuka mitäkin hoitaa. Sitten on niitä tehtäviä, jotka kuuluu molemmille: lasten kasvatus ja huolto, kotityöt jne.

Kyllä nainen saa työelämässäkin toteuttaa juuri niissä ammateissa kutsumustaan, joihin lahjat on. Ihan sama miehillä. Ei sen sukupuolen tulisi rajata mitään kodissa eikä kodin ulkopuolella. Ajattelen silti, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja perheessäkin itse kullakin on ne vastuut, ne on naisilla ja miehillä vähän erilaiset, vaikka paljon yhteistä varmasti ja yksilöllisesti jakautuvia vastuita voi olla.

Lue lisää

Kirjoitat asiaa mutta sitten vesität kaikki hienot ajatuksesi tällä:

"Ajattelen kuitenkin, että vastuu perheen suojelemisesta ja puolison suojelemisesta on viime kädessä miehellä."

Ei ole loogisesti mahdollista, että tehtävät jaetaan vahvuuksien mukaan, mutta sitten kuitenkin jokin vastuualue kuulukin jollekulle pelkästään tämän sukupuolen vuoksi.

Voit väittää, että joillain yksilöillä sukupuoli tuottaa tiettyjä ominaisuuksia enemmän kuin toisia, ja silloin tehtävät jaetaan näiden vahvuuksien mukaan. Et kuitenkaan voi samassa tekstissä sanoa, että vastuut jaetaan sekä vahvuuksien että pelkän sukupuolen perusteella. Kriteerit sulkevat toisensa pois.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Sinä nyt ihan itse keksit tuon tehtävälistan tuohon, en minä. Jos menisin sinun mies-nais-"tehtävälistasi" mukaan minäkään en varmaan olisi koskaan saanut harrastaa jääkiekkoa ja karatea tai pelata poikien kanssa jalkapalloa. Siinä sinulle "tehtävälistaa" höpönassu! :DDDDD

Minuakin keittää tuo sinun sisäluku"taito"! ;D

Lue lisää

Sinua keittää, koska et näe loogisia ristiriitoja ajattelussasi. Minä näen.

Kärjistin niitä vähän, jotta pointti tulisi esiin paremmin. Mutta kysymykseni olivat täysin sinun "tehtävälista-ajattelustasi" johdettuja. Selostin jo ylempänä, ettei tehtäviä voi (ainakaan oikeudenmukaisesti) jakaa sekä kompetenssin että sukupuolen perusteella.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Ikävä kyllä monessa suomalaisperheessä nainen toimittaa sekä naisen että miehen virkaa, varsinkin yksinhuoltajat. Moni nainen on henkisesti vahvempi kuin mies ja venyy äärimmilleen arjessa, koska miehet eivät hoida vastuitaan. Osa miehistä kyllä hoitaa vastuunsa erittäin hyvin mutta ei kaikki. Tietysti on niitäkin naisia, jotka eivät hoida vastuitaan.

Minä ajattelen niin, että mies ja nainen on samanarvoisia, tasavertaisia, ja kukin voi vahvuuksiensa mukaan arjessa palvella puolisoaan ja perhettään. Ajattelen kuitenkin, että vastuu perheen suojelemisesta ja puolison suojelemisesta on viime kädessä miehellä. Pitää tässä nyt siis painottaa, että itselläni ei ole koskaan ollut parisuhteen eikä siis miehen henkistä ja taloudellista tukea elämässä. Ihan yksin olen pärjännyt, laskut ja vuokrat itse maksanut yksin asuessa ja ne IKEAN tm.s huonekalut raahannut ja koonnut ilman muiden apua. Kertaakaan en ole lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä saanut noihin asioihin apua, en kertaakaan. Lapsuuden perheen miehet ovat kyllä auttaneet elämässä, kun on tarvinnut muuttoapua ja muuta. Lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä en ole saanut koskaan mitään. Tiedän, mistä puhun, kun puhun naisen itsenäisyydestä ja yksinäisyydestä arjessa - ja siitä yksin elävän naisen vahvuudesta.

Onpa sinulla omituisia kysymyksiä. Yksilöllisiä eroja toki miesten ja naisten välillä on. Minulla on suurempi henkinen ja fyysinen kestävyys kuin monella miehellä. En tunne yhtäkään miestä lähipiiristäni, joka esim. olisi kävellyt yli 2000km/3-3,5/kk:ssa joka vuosi viitenä vuotena peräkkäin. Varmaan moni olisi siellä 33 tai -33 asteen lämpötiloissa itkua vääntänyt. Joissakin naisissa on siis enemmän "miestä" kuin miehissä tai siis "miehissä". On niitä Miehiäkin olemassa mutta aika harvinaisia ovat.

Jokainen ihminen on tarvitseva ja saa olla; nainen tarvitsee miestä niin kuin mies tarvitsee naista. Ei ihmisen tarvitsevuus silti sulje vastuita pois. Ne on eri asioita. Parisuhteessa ja perhe-elämässä ne tehtävät tulisi jakautua ennen kaikkea vahvuuksien mukaan. Joissakin perheissä mies voi olla parempi ruoanlaittaja ja siivoaja, ei ne automaattisesti kuulu (vain) naiselle, itse asiassa kotityöt tulisi jakaantua kesken tai kaikkien tehtävien tulisi jakaantua kesken. Perheissä sitten sovitaan, kuka mitäkin hoitaa. Sitten on niitä tehtäviä, jotka kuuluu molemmille: lasten kasvatus ja huolto, kotityöt jne.

Kyllä nainen saa työelämässäkin toteuttaa juuri niissä ammateissa kutsumustaan, joihin lahjat on. Ihan sama miehillä. Ei sen sukupuolen tulisi rajata mitään kodissa eikä kodin ulkopuolella. Ajattelen silti, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja perheessäkin itse kullakin on ne vastuut, ne on naisilla ja miehillä vähän erilaiset, vaikka paljon yhteistä varmasti ja yksilöllisesti jakautuvia vastuita voi olla.

Lue lisää

Ainoat asiat, joita vain nainen voi tehdä, liittyvät sukuelinten käyttöön nautinto- tai lisääntymistarkoituksessa sekä sukupuolispesifien eritteiden (esim. maito) tuotantoon.

Kaikkea muuta voi tehdä mieskin.

Sama toisin päin: miehisten sukusolujen tuotanto sekä p*niksellä suoritettu penetratiivinen seksi ovat pelkästään miesten hommia. Ei käsittääkseni yhtään mikään muu, ellei mukaan oteta kulttuuris-uskonnollisia väitteitä.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat asiaa mutta sitten vesität kaikki hienot ajatuksesi tällä:

"Ajattelen kuitenkin, että vastuu perheen suojelemisesta ja puolison suojelemisesta on viime kädessä miehellä."

Ei ole loogisesti mahdollista, että tehtävät jaetaan vahvuuksien mukaan, mutta sitten kuitenkin jokin vastuualue kuulukin jollekulle pelkästään tämän sukupuolen vuoksi.

Voit väittää, että joillain yksilöillä sukupuoli tuottaa tiettyjä ominaisuuksia enemmän kuin toisia, ja silloin tehtävät jaetaan näiden vahvuuksien mukaan. Et kuitenkaan voi samassa tekstissä sanoa, että vastuut jaetaan sekä vahvuuksien että pelkän sukupuolen perusteella. Kriteerit sulkevat toisensa pois.

🦄

Lue lisää

Enkä vesitä. Minähän sanon, että jokainen hoitaa perheessä tehtäviään omien vahvuuksien kautta. On esim. miehiä, jotka jää koti-isiksi huolehtimaan lapsista, ja nainen menee töihin. Ihan konservatiiviperheissäkin on tuollaisia ratkaisuja ja enenevässä määrin on toivottavaakin, että jatkossakin miehet ottaisivat enenevässä määrin lapsen hoitoon ja kasvatukseen osaa. Koti-isyys on hyvä asia. Joissakin perheessä on toisin päin. Joissakin perheissä molemmat käy töissä, hoitaa kotia, tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia. Mielestäni nuo kotityöt tulisi vahvuuksista riippumatta jakaantua aina kahtia. Ei voi vedota esim. siihen, että siivous ei ole vahvuus. Siivous on jokaisen aikuisen ihmisen opeteltavissa oleva asia, joka pitäisi oppia jo teini-ikäisenä, viimeistään täysi-ikäistyttyä.

Minä ajattelen, että on sekä nais- että miesjohtajia kodin ulkopuolella. Perhekin on pieni yksikkö, jolla on se johtaja. Olla vastuussa ja johtaja on hieman eri asia kuin vahvuuksien mukainen tehtäväjako, jos ajattelee niin, että naisella ja miehellä on tietyt sukupuoliroolit, kun on kysymys johtajuudesta perheessä. Muut roolit sitten jakautuu vahvuuksien mukaan. Tietysti yksinhuoltajaäidit usein toimittavat sitä johtajan virkaa jo ihan pakon edessä tai sitten on niitä perheitä, joista miehellä se johtajuus on täysin kadoksissa ja se on naisella. Moni mieshän on ihan kuutamolla jo oman perheensä kanssa jo. Voi olla, että nainen on joutunut tai halunuut ottaa sen sen johdon perheessä, koska a) miehestä ei ole siihen tai b) nainen haluaa varta vasten ottaa sen syystä tai toisesta ja/tai mies on antanut naisen ottaa sen, koska on vässykkä. Minua ei henk.koht. itseäni kiinnostaisi puolisona sellainen mies, joka ei pysty ottamaan ja hoitamaan erittäin hyvin tuota tehtävää. Vässykkää en vierelleni ottaisi. Siinä voi muuten äkkiä kääntyä siihen, että naisesta eli minusta tulisi se johtaja. Toki nainenkin omalla tavallaan suojelee perhettään, lapsiaan ja TUKEE puolisoaan siinä tehtävässä.

Ei ne sulje toisiaan pois eivätkä ole ristiriidassa. Mies voi olla esim. tosiaan koti-isä, hoitaa lapset ja kodin ja kuitenkin (viime kädessä) olla se, joka sitä puolisoaan ja perhettään suojelee, samanaikaisesti perheen nainen voi olla yritysjohtaja perheen ulkopuolella ja tukea miestään "perheenpäänä". Tuollaisiakin tapauksia tiedän. Ei millään tavalla ristiriidassa tuo ajattelu.

Anonyymi kirjoitti:

Enkä vesitä. Minähän sanon, että jokainen hoitaa perheessä tehtäviään omien vahvuuksien kautta. On esim. miehiä, jotka jää koti-isiksi huolehtimaan lapsista, ja nainen menee töihin. Ihan konservatiiviperheissäkin on tuollaisia ratkaisuja ja enenevässä määrin on toivottavaakin, että jatkossakin miehet ottaisivat enenevässä määrin lapsen hoitoon ja kasvatukseen osaa. Koti-isyys on hyvä asia. Joissakin perheessä on toisin päin. Joissakin perheissä molemmat käy töissä, hoitaa kotia, tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia. Mielestäni nuo kotityöt tulisi vahvuuksista riippumatta jakaantua aina kahtia. Ei voi vedota esim. siihen, että siivous ei ole vahvuus. Siivous on jokaisen aikuisen ihmisen opeteltavissa oleva asia, joka pitäisi oppia jo teini-ikäisenä, viimeistään täysi-ikäistyttyä.

Minä ajattelen, että on sekä nais- että miesjohtajia kodin ulkopuolella. Perhekin on pieni yksikkö, jolla on se johtaja. Olla vastuussa ja johtaja on hieman eri asia kuin vahvuuksien mukainen tehtäväjako, jos ajattelee niin, että naisella ja miehellä on tietyt sukupuoliroolit, kun on kysymys johtajuudesta perheessä. Muut roolit sitten jakautuu vahvuuksien mukaan. Tietysti yksinhuoltajaäidit usein toimittavat sitä johtajan virkaa jo ihan pakon edessä tai sitten on niitä perheitä, joista miehellä se johtajuus on täysin kadoksissa ja se on naisella. Moni mieshän on ihan kuutamolla jo oman perheensä kanssa jo. Voi olla, että nainen on joutunut tai halunuut ottaa sen sen johdon perheessä, koska a) miehestä ei ole siihen tai b) nainen haluaa varta vasten ottaa sen syystä tai toisesta ja/tai mies on antanut naisen ottaa sen, koska on vässykkä. Minua ei henk.koht. itseäni kiinnostaisi puolisona sellainen mies, joka ei pysty ottamaan ja hoitamaan erittäin hyvin tuota tehtävää. Vässykkää en vierelleni ottaisi. Siinä voi muuten äkkiä kääntyä siihen, että naisesta eli minusta tulisi se johtaja. Toki nainenkin omalla tavallaan suojelee perhettään, lapsiaan ja TUKEE puolisoaan siinä tehtävässä.

Ei ne sulje toisiaan pois eivätkä ole ristiriidassa. Mies voi olla esim. tosiaan koti-isä, hoitaa lapset ja kodin ja kuitenkin (viime kädessä) olla se, joka sitä puolisoaan ja perhettään suojelee, samanaikaisesti perheen nainen voi olla yritysjohtaja perheen ulkopuolella ja tukea miestään "perheenpäänä". Tuollaisiakin tapauksia tiedän. Ei millään tavalla ristiriidassa tuo ajattelu.

Lue lisää

"Olla vastuussa ja johtaja on hieman eri asia kuin vahvuuksien mukainen tehtäväjako, jos ajattelee niin, että naisella ja miehellä on tietyt sukupuoliroolit, kun on kysymys johtajuudesta perheessä."

Ero ajattelussamme on siinä, että minun mielestäni johtajuus on tehtävä muiden joukossa. Siitä seuraa, etten voisi koskaan pitää jompaa kumpaa sukupuolta parempana johtajana sukupuolensa vuoksi. Tämä pätee sekä kotiin että kodin ulkopuolisiin asioihin.

Omassa taloudessani johtajuus ja päätöksenteko on mahdollisimman pitkälle (neuvottelun kautta) jaettua ja nimenomaan vahvuuksien mukaan.

Olen aina kiertänyt kaukaa miehet, jotka kuvittelevat voivansa ottaa johtajan roolin sukupuolensa perusteella.

Ehkä nyt ymmärrät, miksi näen ajattelussasi ristiriidan. Saat toki täysin vapaasti pitää ristiriitaisen ajattelutapasi.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Enkä vesitä. Minähän sanon, että jokainen hoitaa perheessä tehtäviään omien vahvuuksien kautta. On esim. miehiä, jotka jää koti-isiksi huolehtimaan lapsista, ja nainen menee töihin. Ihan konservatiiviperheissäkin on tuollaisia ratkaisuja ja enenevässä määrin on toivottavaakin, että jatkossakin miehet ottaisivat enenevässä määrin lapsen hoitoon ja kasvatukseen osaa. Koti-isyys on hyvä asia. Joissakin perheessä on toisin päin. Joissakin perheissä molemmat käy töissä, hoitaa kotia, tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia. Mielestäni nuo kotityöt tulisi vahvuuksista riippumatta jakaantua aina kahtia. Ei voi vedota esim. siihen, että siivous ei ole vahvuus. Siivous on jokaisen aikuisen ihmisen opeteltavissa oleva asia, joka pitäisi oppia jo teini-ikäisenä, viimeistään täysi-ikäistyttyä.

Minä ajattelen, että on sekä nais- että miesjohtajia kodin ulkopuolella. Perhekin on pieni yksikkö, jolla on se johtaja. Olla vastuussa ja johtaja on hieman eri asia kuin vahvuuksien mukainen tehtäväjako, jos ajattelee niin, että naisella ja miehellä on tietyt sukupuoliroolit, kun on kysymys johtajuudesta perheessä. Muut roolit sitten jakautuu vahvuuksien mukaan. Tietysti yksinhuoltajaäidit usein toimittavat sitä johtajan virkaa jo ihan pakon edessä tai sitten on niitä perheitä, joista miehellä se johtajuus on täysin kadoksissa ja se on naisella. Moni mieshän on ihan kuutamolla jo oman perheensä kanssa jo. Voi olla, että nainen on joutunut tai halunuut ottaa sen sen johdon perheessä, koska a) miehestä ei ole siihen tai b) nainen haluaa varta vasten ottaa sen syystä tai toisesta ja/tai mies on antanut naisen ottaa sen, koska on vässykkä. Minua ei henk.koht. itseäni kiinnostaisi puolisona sellainen mies, joka ei pysty ottamaan ja hoitamaan erittäin hyvin tuota tehtävää. Vässykkää en vierelleni ottaisi. Siinä voi muuten äkkiä kääntyä siihen, että naisesta eli minusta tulisi se johtaja. Toki nainenkin omalla tavallaan suojelee perhettään, lapsiaan ja TUKEE puolisoaan siinä tehtävässä.

Ei ne sulje toisiaan pois eivätkä ole ristiriidassa. Mies voi olla esim. tosiaan koti-isä, hoitaa lapset ja kodin ja kuitenkin (viime kädessä) olla se, joka sitä puolisoaan ja perhettään suojelee, samanaikaisesti perheen nainen voi olla yritysjohtaja perheen ulkopuolella ja tukea miestään "perheenpäänä". Tuollaisiakin tapauksia tiedän. Ei millään tavalla ristiriidassa tuo ajattelu.

Lue lisää

Vielä pieni lisäys. Silloin, kun puhutaan vastuista perheen sisällä, jotka kuuluu äidille tai isällä, naiselle tai miehelle, sukupuolen perusteella tai tulisi kuulua, puhutaan eri asioista kuin henkilökohtaisiin vahvuuksiin perustuvista tehtäväjaoista perheessä ja perheen ulkopuolella.

Ajattelen, että jos naiset ei tosiaan halua väsykkämiestä, voi alkaa sitten tukemaan sitä miestä siihen vastuunottoon, jos on sellaisen sattunut vierelleen ottamaan. Osa naisista erityisesti haluaa ottaa tai joutuu ottamaan sen perheenpään rooliin, vaikkei haluaisikaan. Olen itsekin johtajatyyppi tarvittaessa johdan mutta kyllä se ideaalitilanne on se, että annan sen johtajuuden perheessä miehelle, jonka arvoja ja johtajuutta kunnioittan. En siis kenelle tahansa antaisi tuota paikkaa, siis kenelle tahansa miehelle, koska terve johtajuus on monella miehellä kateissa ja aika moni muukin asia on kateissa. Tuon paikan antaa sellaiselle, jonka kokee selviävän ja ymmärtävän tuon vastuun. Tietysti mies voi myös joissakin tapauksissa herätä tuohon vastuuseensa ja ymmärtää sen. Olisi toivottavaa ihan jokaisen perheellisen miehen kohdalla. Tuo on muuten aika suuri vastuu. Mies voi ymmärtää vastuunsa myös väärin ja myös käyttää asemaansa väärin.

Johtajuus ei merkitse eikä koskaan saisi merkitä alistamista vaan nimenomaan sitä, että suurin on se, joka palvelee ja puolustaa ja ottaa "viime käden vastuun". Se tulee sitä kautta ja siinä toki on toivottavaa, että puolisot "kilpailevat" palvelemisestaan keskenään positiivisessa mielessä ja että se, jolle se vastuu viime kädessä kuuluu, kantaa sen.

Anonyymi kirjoitti:

Sinua keittää, koska et näe loogisia ristiriitoja ajattelussasi. Minä näen.

Kärjistin niitä vähän, jotta pointti tulisi esiin paremmin. Mutta kysymykseni olivat täysin sinun "tehtävälista-ajattelustasi" johdettuja. Selostin jo ylempänä, ettei tehtäviä voi (ainakaan oikeudenmukaisesti) jakaa sekä kompetenssin että sukupuolen perusteella.

🦄

Lue lisää

Itse olen eri mieltä; jotkut tehtävät eli perheen johtajuus, tulisi jakaantua sukupuolen perusteella. Toisissa asioissa mennään sillä vahvuuksien mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Enkä vesitä. Minähän sanon, että jokainen hoitaa perheessä tehtäviään omien vahvuuksien kautta. On esim. miehiä, jotka jää koti-isiksi huolehtimaan lapsista, ja nainen menee töihin. Ihan konservatiiviperheissäkin on tuollaisia ratkaisuja ja enenevässä määrin on toivottavaakin, että jatkossakin miehet ottaisivat enenevässä määrin lapsen hoitoon ja kasvatukseen osaa. Koti-isyys on hyvä asia. Joissakin perheessä on toisin päin. Joissakin perheissä molemmat käy töissä, hoitaa kotia, tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia. Mielestäni nuo kotityöt tulisi vahvuuksista riippumatta jakaantua aina kahtia. Ei voi vedota esim. siihen, että siivous ei ole vahvuus. Siivous on jokaisen aikuisen ihmisen opeteltavissa oleva asia, joka pitäisi oppia jo teini-ikäisenä, viimeistään täysi-ikäistyttyä.

Minä ajattelen, että on sekä nais- että miesjohtajia kodin ulkopuolella. Perhekin on pieni yksikkö, jolla on se johtaja. Olla vastuussa ja johtaja on hieman eri asia kuin vahvuuksien mukainen tehtäväjako, jos ajattelee niin, että naisella ja miehellä on tietyt sukupuoliroolit, kun on kysymys johtajuudesta perheessä. Muut roolit sitten jakautuu vahvuuksien mukaan. Tietysti yksinhuoltajaäidit usein toimittavat sitä johtajan virkaa jo ihan pakon edessä tai sitten on niitä perheitä, joista miehellä se johtajuus on täysin kadoksissa ja se on naisella. Moni mieshän on ihan kuutamolla jo oman perheensä kanssa jo. Voi olla, että nainen on joutunut tai halunuut ottaa sen sen johdon perheessä, koska a) miehestä ei ole siihen tai b) nainen haluaa varta vasten ottaa sen syystä tai toisesta ja/tai mies on antanut naisen ottaa sen, koska on vässykkä. Minua ei henk.koht. itseäni kiinnostaisi puolisona sellainen mies, joka ei pysty ottamaan ja hoitamaan erittäin hyvin tuota tehtävää. Vässykkää en vierelleni ottaisi. Siinä voi muuten äkkiä kääntyä siihen, että naisesta eli minusta tulisi se johtaja. Toki nainenkin omalla tavallaan suojelee perhettään, lapsiaan ja TUKEE puolisoaan siinä tehtävässä.

Ei ne sulje toisiaan pois eivätkä ole ristiriidassa. Mies voi olla esim. tosiaan koti-isä, hoitaa lapset ja kodin ja kuitenkin (viime kädessä) olla se, joka sitä puolisoaan ja perhettään suojelee, samanaikaisesti perheen nainen voi olla yritysjohtaja perheen ulkopuolella ja tukea miestään "perheenpäänä". Tuollaisiakin tapauksia tiedän. Ei millään tavalla ristiriidassa tuo ajattelu.

Lue lisää

Tärkeä lisäys: sinulle miehen rooleja näyttää olevan vain kaksi: vässykkä ja yksinjohtaja.

Minulle ei ikinä kelpaisi noista kumpikaan.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Ainoat asiat, joita vain nainen voi tehdä, liittyvät sukuelinten käyttöön nautinto- tai lisääntymistarkoituksessa sekä sukupuolispesifien eritteiden (esim. maito) tuotantoon.

Kaikkea muuta voi tehdä mieskin.

Sama toisin päin: miehisten sukusolujen tuotanto sekä p*niksellä suoritettu penetratiivinen seksi ovat pelkästään miesten hommia. Ei käsittääkseni yhtään mikään muu, ellei mukaan oteta kulttuuris-uskonnollisia väitteitä.

🦄

Lue lisää

No itse näen laajempana ne erot, vaikka toki molempien sukupuolien sisällä on erilainen kirjo erilaisia yksilöitä ja saa ollakin, se on rikkautta.

Minulla päivän hommelit kutsuu nyt, pitää lopettaa. Höpönassuista perjantain jatkoa, älä höpönassuile ainakaan halloweenin hengessä liikaa tänään! :D

Anonyymi kirjoitti:

Tärkeä lisäys: sinulle miehen rooleja näyttää olevan vain kaksi: vässykkä ja yksinjohtaja.

Minulle ei ikinä kelpaisi noista kumpikaan.

🦄

Ei noin. Hyvä johtaja osaa delegoida ja ajattelee johdettavien parasta eikä johda ylhäältä käsin. Jos olisit käynyt yhtäkään johtajuuskoulutusta (itse olen käynyt yhden), tietäisit tuon. Etpä näköjään tiedä.

Minulle ei kelpaa johtajuutensa väärin ymmärtänyt ja asemaansa väärin käyttävä eikä yhteistyökyvytön mutta toisaalta ei myöskään se vässykkä, joka ei osaa eikä uskalla johtaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Universaali tehtävälista"

(aamuhihitystä)

Vielä yksi huomio. Siihen "universaaliin tehtävälistaan" tulisi, huom. tulisi, kuulua, että molemmilta puolisoilta edellytetään suukkusuisuutta. Jos ei ole suukkosuu, kannattaa miettiä, onko itsestä siihen parisuhteeseen. Voi tulla nimittäin hankaluuksia juuri suukkosuisuuteen erikoistuneen kanssa.

Höpönassuista halloweenia F:lle. :O :D

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen eri mieltä; jotkut tehtävät eli perheen johtajuus, tulisi jakaantua sukupuolen perusteella. Toisissa asioissa mennään sillä vahvuuksien mukaan.

Meillä ja mulla taas on periaate, että perheen johtajia on molemmat vastuulliset aikuiset ja kasvatusvastuulliset, yhdessä.

Mies ei ole sen enempää johtaja kun nainenkaan. :)

Suatana kirjoitti:

Meillä ja mulla taas on periaate, että perheen johtajia on molemmat vastuulliset aikuiset ja kasvatusvastuulliset, yhdessä.

Mies ei ole sen enempää johtaja kun nainenkaan. :)

Lue lisää

Tai mä en ainakaan "alistu" kenenkään alamaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ikävä kyllä monessa suomalaisperheessä nainen toimittaa sekä naisen että miehen virkaa, varsinkin yksinhuoltajat. Moni nainen on henkisesti vahvempi kuin mies ja venyy äärimmilleen arjessa, koska miehet eivät hoida vastuitaan. Osa miehistä kyllä hoitaa vastuunsa erittäin hyvin mutta ei kaikki. Tietysti on niitäkin naisia, jotka eivät hoida vastuitaan.

Minä ajattelen niin, että mies ja nainen on samanarvoisia, tasavertaisia, ja kukin voi vahvuuksiensa mukaan arjessa palvella puolisoaan ja perhettään. Ajattelen kuitenkin, että vastuu perheen suojelemisesta ja puolison suojelemisesta on viime kädessä miehellä. Pitää tässä nyt siis painottaa, että itselläni ei ole koskaan ollut parisuhteen eikä siis miehen henkistä ja taloudellista tukea elämässä. Ihan yksin olen pärjännyt, laskut ja vuokrat itse maksanut yksin asuessa ja ne IKEAN tm.s huonekalut raahannut ja koonnut ilman muiden apua. Kertaakaan en ole lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä saanut noihin asioihin apua, en kertaakaan. Lapsuuden perheen miehet ovat kyllä auttaneet elämässä, kun on tarvinnut muuttoapua ja muuta. Lapsuuden perheen ulkopuolisilta miehiltä en ole saanut koskaan mitään. Tiedän, mistä puhun, kun puhun naisen itsenäisyydestä ja yksinäisyydestä arjessa - ja siitä yksin elävän naisen vahvuudesta.

Onpa sinulla omituisia kysymyksiä. Yksilöllisiä eroja toki miesten ja naisten välillä on. Minulla on suurempi henkinen ja fyysinen kestävyys kuin monella miehellä. En tunne yhtäkään miestä lähipiiristäni, joka esim. olisi kävellyt yli 2000km/3-3,5/kk:ssa joka vuosi viitenä vuotena peräkkäin. Varmaan moni olisi siellä 33 tai -33 asteen lämpötiloissa itkua vääntänyt. Joissakin naisissa on siis enemmän "miestä" kuin miehissä tai siis "miehissä". On niitä Miehiäkin olemassa mutta aika harvinaisia ovat.

Jokainen ihminen on tarvitseva ja saa olla; nainen tarvitsee miestä niin kuin mies tarvitsee naista. Ei ihmisen tarvitsevuus silti sulje vastuita pois. Ne on eri asioita. Parisuhteessa ja perhe-elämässä ne tehtävät tulisi jakautua ennen kaikkea vahvuuksien mukaan. Joissakin perheissä mies voi olla parempi ruoanlaittaja ja siivoaja, ei ne automaattisesti kuulu (vain) naiselle, itse asiassa kotityöt tulisi jakaantua kesken tai kaikkien tehtävien tulisi jakaantua kesken. Perheissä sitten sovitaan, kuka mitäkin hoitaa. Sitten on niitä tehtäviä, jotka kuuluu molemmille: lasten kasvatus ja huolto, kotityöt jne.

Kyllä nainen saa työelämässäkin toteuttaa juuri niissä ammateissa kutsumustaan, joihin lahjat on. Ihan sama miehillä. Ei sen sukupuolen tulisi rajata mitään kodissa eikä kodin ulkopuolella. Ajattelen silti, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja perheessäkin itse kullakin on ne vastuut, ne on naisilla ja miehillä vähän erilaiset, vaikka paljon yhteistä varmasti ja yksilöllisesti jakautuvia vastuita voi olla.

Lue lisää

Tilastojen valossa nainen tarvitsisi suojelua nimenomaan sitä miestä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen eri mieltä; jotkut tehtävät eli perheen johtajuus, tulisi jakaantua sukupuolen perusteella. Toisissa asioissa mennään sillä vahvuuksien mukaan.

Mun korviini täysin naurettava ajatus. En tulis ikinä suostumaan moiseen.

Löytyy taatusti monta asiaa, joissa mun tietämykseni on täysin ylivertanen toisen osapuolen tietämykseen verrattuna ja sama myös toisinpäin. Sehän nyt olis varsin koomista, jos heikommalla tietämyksellä alkaisi jyräämään päätöksissä, vain koska sukupuoli.

Samoin on asioita, jotka ovat toiselle osapuolelle olennaisempia ja tärkeämpiä kuin toiselle. Silloin mennään sen mukaa mikä kullekin on tärkeää, ei sukupuolen.

Anonyymi kirjoitti:

Mun korviini täysin naurettava ajatus. En tulis ikinä suostumaan moiseen.

Löytyy taatusti monta asiaa, joissa mun tietämykseni on täysin ylivertanen toisen osapuolen tietämykseen verrattuna ja sama myös toisinpäin. Sehän nyt olis varsin koomista, jos heikommalla tietämyksellä alkaisi jyräämään päätöksissä, vain koska sukupuoli.

Samoin on asioita, jotka ovat toiselle osapuolelle olennaisempia ja tärkeämpiä kuin toiselle. Silloin mennään sen mukaa mikä kullekin on tärkeää, ei sukupuolen.

Lue lisää

Samoin. Jäis kyllä nopeasti rannalle ruikuttamaan moinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei noin. Hyvä johtaja osaa delegoida ja ajattelee johdettavien parasta eikä johda ylhäältä käsin. Jos olisit käynyt yhtäkään johtajuuskoulutusta (itse olen käynyt yhden), tietäisit tuon. Etpä näköjään tiedä.

Minulle ei kelpaa johtajuutensa väärin ymmärtänyt ja asemaansa väärin käyttävä eikä yhteistyökyvytön mutta toisaalta ei myöskään se vässykkä, joka ei osaa eikä uskalla johtaa.

Lue lisää

"Jos olisit käynyt yhtäkään johtajuuskoulutusta (itse olen käynyt yhden), tietäisit tuon. Etpä näköjään tiedä."

En sanonut tuossa ylempänä mitään omista johtajuuskäsityksistäni vaan kärjistin aiemman kirjoittajan (ilmeisesti sinun) käsityksiäsi. Ilmeisesti kärjistin vähän liikaa.

Johtajuuskoulutusta löytyy minultakin jonkin verran. Osittain sen perusteella en pysty ikinä ajattelemaan johtajuutta sukupuoleen sidottuna ilmiönä, en edes perheen sisällä.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

"Olla vastuussa ja johtaja on hieman eri asia kuin vahvuuksien mukainen tehtäväjako, jos ajattelee niin, että naisella ja miehellä on tietyt sukupuoliroolit, kun on kysymys johtajuudesta perheessä."

Ero ajattelussamme on siinä, että minun mielestäni johtajuus on tehtävä muiden joukossa. Siitä seuraa, etten voisi koskaan pitää jompaa kumpaa sukupuolta parempana johtajana sukupuolensa vuoksi. Tämä pätee sekä kotiin että kodin ulkopuolisiin asioihin.

Omassa taloudessani johtajuus ja päätöksenteko on mahdollisimman pitkälle (neuvottelun kautta) jaettua ja nimenomaan vahvuuksien mukaan.

Olen aina kiertänyt kaukaa miehet, jotka kuvittelevat voivansa ottaa johtajan roolin sukupuolensa perusteella.

Ehkä nyt ymmärrät, miksi näen ajattelussasi ristiriidan. Saat toki täysin vapaasti pitää ristiriitaisen ajattelutapasi.

🦄

Lue lisää

Minunkin mielestäni johtajuus on perheen ulkopuolella molemmille sukupuolille tehtävä ja kutsumus muiden joukossa. Ei kaikista johtajaksi eikä etenkään hyväksi johtajaksi työelämässä ole. Ei johtaja ole johdettaviaan myöskään arvokkaampi eikä johtajuutta saa väärin käyttää koskaan. On olemassa hyviä ja huonoja johtajia - miehissä ja naisissa. Yritykset, kaupungit ja valtiot tarvitsevat johtajiaan eli niitä, jotka kantaa viime kädessä sen vastuun kansakunnasta ja sitä koskevista päätöksistä. Onhan Suomellakin presidentti ja hallitus, jotka Suomea johtavat kansan mandaatilla.

Ihan samalla tavalla ajattelen siinä perheen tasolla ja kontekstissa olevan johtajan. Yksinhuoltajaperheissä se on toki se yksi vanhempi mutta itse ajattelen, että ihannetilanteessa miehen ja naisen muodostamassa avioliitossa ja perheessä se on se mies, jolle se vastuu viime kädessä kuuluu. Ei se välttämättä siinä jokapäiväisessä arjessa näy eikä tarvitsekään näkyä mitenkään mutta tarvittaessa tulee näkymään, mikäli tilanteet niin sanelee.

Miesjohtajat eivät kodin ulkopuolella eikä kotona ole "ilman muuta" parempia johtajia kuin naiset, koska johtajia on monenlaisia ja johtajiksi pyrkii ja on ikävä kyllä päässyt sellaisiakin, joilla ei ole taitoa johtaa hyvin surullisin seurauksin. Naiset ja miehet voi olla ihan yhtä hyviä johtajia kodin ulkopuolella. Ajattelen kuitenkin, että perhekontekstissa siihen miehen rooliin ja vastuuseen kuuluu viime kädessä se suojelu- ja puolustusvastuu puolisosta ja perheestä, jos se mies ja isä on siinä perheessä läsnä. Se ei ulotu perheen ulkopuolelle mutta se ulottuu siihen omaan perheeseen, se ei todellakaan ulotu toisiin naisiin tai sukulaisnaisiin millään tavalla mutta se kuuluu olennaisesti sinne perheen sisälle miehen vastuuna.

Olen itse sinkkunainen, joten itse teen itseäni ja elämääni ja talouttani koskevat päätökset kyselemättä muilta. Muut tehköön, miten hyväksi katsovat. Minäkin inhoan miehiä, jotka yrittää pomottaa ja jotka eivät ymmärrä johtajuuden ydintä eli sitä, että suurin on se, joka palvelee, puolustaa ja uhrautuu ja että se viime kädessä kuuluu perheessä miehelle. Kunpa jokainen mies tajuaisi tuon. En minä mitään neuvottelykyvytöntä kyykyttäjää ottaisi ja jos sellainen miehestä paljastuisi ja pistäisin ukon ulos aika alta yksikön. Toisen vapautta ja henkilökohtaista tilaa tulee tietenkin parisuhteellisten ja perheellistenkin kunnioittaa ja ennen kaikkea sen oman puolison.

Suatana kirjoitti:

Tai mä en ainakaan "alistu" kenenkään alamaiseksi.

En minäkään terve johtajahan tajuaa, että johtaja ei ole johdettaviaan suurempi, parempi tai tärkeämpi. Johtajalla on vaan suurempi vastuu viime kädessä. Jos perhettä esim. uhkaa välitön vaara, se on mies, joka sitä perhettä puolustaa eikä pakene paikalta.

Suatana kirjoitti:

Meillä ja mulla taas on periaate, että perheen johtajia on molemmat vastuulliset aikuiset ja kasvatusvastuulliset, yhdessä.

Mies ei ole sen enempää johtaja kun nainenkaan. :)

Lue lisää

Ei se johtajuus tarkoita sitä, että sillä toisella ei myös olisi vastuita. Aika paljon on molemmilla vastuita arjessa perheestä ja kodista - tai ainakin tulisi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Tilastojen valossa nainen tarvitsisi suojelua nimenomaan sitä miestä vastaan.

Ei väkivaltaisia ukkoja tarvitse sietää. Sellaiset kannattaa kiertää kaukaa ja perustaa se perhe uskollisen, turvallisen ja suojelevan miehen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Mun korviini täysin naurettava ajatus. En tulis ikinä suostumaan moiseen.

Löytyy taatusti monta asiaa, joissa mun tietämykseni on täysin ylivertanen toisen osapuolen tietämykseen verrattuna ja sama myös toisinpäin. Sehän nyt olis varsin koomista, jos heikommalla tietämyksellä alkaisi jyräämään päätöksissä, vain koska sukupuoli.

Samoin on asioita, jotka ovat toiselle osapuolelle olennaisempia ja tärkeämpiä kuin toiselle. Silloin mennään sen mukaa mikä kullekin on tärkeää, ei sukupuolen.

Lue lisää

Johtajuus ei tarkoita jyräämistä eikä sitä, ettei kuuntele toista.

Suatana kirjoitti:

Tai mä en ainakaan "alistu" kenenkään alamaiseksi.

P.S. No voihan Domino! ;D

Anonyymi kirjoitti:

"Jos olisit käynyt yhtäkään johtajuuskoulutusta (itse olen käynyt yhden), tietäisit tuon. Etpä näköjään tiedä."

En sanonut tuossa ylempänä mitään omista johtajuuskäsityksistäni vaan kärjistin aiemman kirjoittajan (ilmeisesti sinun) käsityksiäsi. Ilmeisesti kärjistin vähän liikaa.

Johtajuuskoulutusta löytyy minultakin jonkin verran. Osittain sen perusteella en pysty ikinä ajattelemaan johtajuutta sukupuoleen sidottuna ilmiönä, en edes perheen sisällä.

🦄

Lue lisää

Ehkä tässä kohtaa sitten tullaan osittain näkemyksiin (kristillisestä) ihmiskuvasta ja ideaalista perhemallista. Suomessa on paljon rikkinäisiä, miesten ja isien hylkäämiä, perheitä. Toki kyllä ne naisetkin perheitä rikkoo erinäisistä syistä. Se on kovin ikävää. Ehkä miesten tulisi se terve johtajuus oman perheensä sisällä löytää. Monille se on ihan hepreaa.

Anonyymi kirjoitti:

En minäkään terve johtajahan tajuaa, että johtaja ei ole johdettaviaan suurempi, parempi tai tärkeämpi. Johtajalla on vaan suurempi vastuu viime kädessä. Jos perhettä esim. uhkaa välitön vaara, se on mies, joka sitä perhettä puolustaa eikä pakene paikalta.

Lue lisää

Hmm, mulla taas toikin toimii niin että puolustan itsekin perhettäni ja puolisoani. En pötki pakoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se johtajuus tarkoita sitä, että sillä toisella ei myös olisi vastuita. Aika paljon on molemmilla vastuita arjessa perheestä ja kodista - tai ainakin tulisi olla.

Tasavertaisuus on se mihin suhteissani tähtään. Tietysti molemmilla on vahvuutensa joita hyödynnyteään, mutta niin eletään ettei kumpikaan ole ns. johtaja. Yhdessä päätetään ja kun yhdessä ei ole tilaisuutta päättää, otetaan vastuu yksin päättämisestä mutta toinen huomioiden päätöksessä.

Anonyymi kirjoitti:

P.S. No voihan Domino! ;D

Domino?

Suatana kirjoitti:

Hmm, mulla taas toikin toimii niin että puolustan itsekin perhettäni ja puolisoani. En pötki pakoon.

Onpa käynyt niinkin, että mies on piiloutunut selkäni taakse. Ja minä olen ärjynyt kuin ukkonen häätäen öykkärit pois.

Suatana kirjoitti:

Hmm, mulla taas toikin toimii niin että puolustan itsekin perhettäni ja puolisoani. En pötki pakoon.

Hyvä, että puolustat. Jotkut miehet lähtee jo, kun raskaustesti näyttää naisella kahta viivaa. Miehiä tosiaan on moneen junaan ja jotkut on sellaisia maitojunailijoita.

Suatana kirjoitti:

Tasavertaisuus on se mihin suhteissani tähtään. Tietysti molemmilla on vahvuutensa joita hyödynnyteään, mutta niin eletään ettei kumpikaan ole ns. johtaja. Yhdessä päätetään ja kun yhdessä ei ole tilaisuutta päättää, otetaan vastuu yksin päättämisestä mutta toinen huomioiden päätöksessä.

Lue lisää

Ehkä moni vierastaa tuota johtaja sanaa perhekontekstissa. Tietysti myös riippuu, millaista opetusta on aiheesta saanut ja millainen käsitys on perheestä. Ymmärrän tuonkin.

Suatana kirjoitti:

Domino?

Sitä vaan, että dominot ne yleensä alistaa ja dominoi. Ei tapahdu kuitenkaan Domino -keksien kohdalla. Ei tee yhtään tiukkaa syödä useamman keksin yhteen putkeen. :)

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, että puolustat. Jotkut miehet lähtee jo, kun raskaustesti näyttää naisella kahta viivaa. Miehiä tosiaan on moneen junaan ja jotkut on sellaisia maitojunailijoita.

Se on geeneissä. Omia ei jätetä pulaan ja lähdetä lipettiin. Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta u know. :)

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä moni vierastaa tuota johtaja sanaa perhekontekstissa. Tietysti myös riippuu, millaista opetusta on aiheesta saanut ja millainen käsitys on perheestä. Ymmärrän tuonkin.

Lue lisää

Juu, mä vähän vierastan. Perinteisesti miehet on perheen pää, mutta minussa on sen verran luontaista johtajaa etten taivu sellaiseen muottiin. :]

Anonyymi kirjoitti:

Sitä vaan, että dominot ne yleensä alistaa ja dominoi. Ei tapahdu kuitenkaan Domino -keksien kohdalla. Ei tee yhtään tiukkaa syödä useamman keksin yhteen putkeen. :)

Aaa, hoksaan. :)

Suatana kirjoitti:

Se on geeneissä. Omia ei jätetä pulaan ja lähdetä lipettiin. Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta u know. :)

Oispa kaikilla geeneissä ja korvien välissä vaan ei ole.

Suatana kirjoitti:

Juu, mä vähän vierastan. Perinteisesti miehet on perheen pää, mutta minussa on sen verran luontaista johtajaa etten taivu sellaiseen muottiin. :]

Olen minäkin johtajatyyppi ja olen nainen. Minulle oli aluksi kovin vaikea ymmärtää tuo ennen kuin joku selitti sen minulle (mielestäni oikein, järkeen käyvästi ja hyväksyttävästi).

Anonyymi kirjoitti:

Oispa kaikilla geeneissä ja korvien välissä vaan ei ole.

Heh. :)

Suatana kirjoitti:

Aaa, hoksaan. :)

Eikä dominaksikaan ole pelkoa muuttua, vaikka vetäisi koko rivin. Olen testannut! ;DDD Voihan tominot ja tominat sentäs! :)

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tässä kohtaa sitten tullaan osittain näkemyksiin (kristillisestä) ihmiskuvasta ja ideaalista perhemallista. Suomessa on paljon rikkinäisiä, miesten ja isien hylkäämiä, perheitä. Toki kyllä ne naisetkin perheitä rikkoo erinäisistä syistä. Se on kovin ikävää. Ehkä miesten tulisi se terve johtajuus oman perheensä sisällä löytää. Monille se on ihan hepreaa.

Lue lisää

Kristinuskon vaikutus oli selvää jo ensimmäisestä kommentistasi. Kristinuskossa (sekä kirjallisuudessa että seurakunnissa) moni eri tyylinen johtajuus perustuu auktoriteettiin, karismaan ja --- tadaa, sukupuoleen.

En usko että perheiden "hajottamisessa" jompi kumpi sukupuoli olisi kunnostautunut enemmän. Pitäisi analysoida tosi tarkasti se, minkälainen asia lasketaan perheen "hajottamiseksi" missäkin tilanteessa. Avioeroaloitteista sitä ei voi päätellä suoraan.

🦄

Niin juuri, vittuilu vanhentaa

Riippuu miehistä. Toiset uskaltavat tulla miesroolikaapista ulos, toiset ei.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miehistä. Toiset uskaltavat tulla miesroolikaapista ulos, toiset ei.

Suurin osa ei uskalla.

Poikalapsena synnyit ja vaarina kuolet.

Saa kai sitä haluta? Ihmiset haluavat kaikenlaista ja on ihan normaalia haluta juttuja.

Minä olen samaa mieltä sillä jolla synnyin tyttönä niin myös vanhana kuolen😮‍💨
Olen samaa mieltä tuosta vatvomisesta.🥰

Ykköshaukkuja, joka väittää, ettei hauku.