Nyt on aivan pakko sanoa oma kannanottoni asiaan. Hesarista löytyi rohkea artikkeli. Toisaalta, me emme voi näitä tosiasioitakaan ohittaa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008361584.html
Mulle itselle tuli tästä vaan mieleen sellainen seikka, että mä itse en todellakaan mahda tälle tosiasialle mitään, että mua vaan on aina todellisuudessa kiinnostanut nimenomaan "perus naiselliset" naiset. Siitä voidaan toki aina olla montaa mieltä, olenko itse "perus miehekäs" mies, jota luultavasti suurin osa näistä "perus naisellisista" naisista etsii, ainakin lähtökohtaisesti.
Jos en itse siis ole "perus miehekäs" mies, sellainen ainakin haluaisin olla johtuen juuri siitä, että itse etsin lähtökohtaisesti mahdollisimman "perus naisellista" naista.
En siis mitenkään pysty kieltämään sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Abi Clarke, joka on tuon Ilta-sanomien artikkelin kuvissa, on mielestäni erittäin viehättävä.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005334273.html
"Ainoa tapa olla suosittu Instagramissa on olla feikki, täysin leikelty Abi myöntää."
Täytyy myöntää tällainenkin tosiasia, että minun aivot ja muukin kroppa eivät yksinkertaisesti tottele, vaikka nainen jopa myöntäisi tämän, että on feikki.
Muistan hyvin, kun täytin 16 ja naiset alkoivat selkeästi enemmän kiinnostaa, kyllä tosiasia vaan on tämä, että tietyntyyppiset naiset viehättävät enemmän ja olen tämän tosiasian kanssa joutunut koko ikäni elämään. Joustaminen toki on järkevää, mutta sitten todellakin tullaan tähän kysymykseen, kuinka pitkälle ihmisen sitten pitää joustaa. Tämä on siis tasapainottelua näiden kahden asian välillä, ollako mieluummin sinkku vai parisuhteessa, jossa on todellisuudessa joutunut joustamaan suoraan sanottuna aivan liikaa. Tiedän, että nämä eivät ole helppoja kysymyksiä.
Olen tälläkin palstalla huomannut, että saatetaan väheksyä, jos "perus" hetero mies haaveilee kaunottarista. Tässä on syytä edelleenkin muistaa, että kaikki ei ole valintaa.
Tottakai tässä valitettavasti syntyy kilapilua, joska parisuhdemarkkinoilla joisskin yksilöissä on enemmän seksuaalista palkitsemisvaltaa kuin toisissa. Tämä vaan on hyväksyttävä ja se, mitä asialle voi tehdä, yrittää kehittää itseä, jotta parhaimmassa tapauksessa seksuaalista palkitsemisvaltaa olisi enemmän. Toki kehittmistä voi olla myös sekin, että tajuaa, millaisia naisia tai miehiä sitä kannattaa etsiä, tunnistaa siis realismin, mutta toisaalta tämänkin realismin, millaiset naiset tai miehet itseä kiinnostaa.
Tällä palstalla ollaan keskusteltu esimerkiksi siitä, kuinka paljon miehen parempi sosioekonominen asema auttaa nykypäivänä, kun naiset ovat korkeasti koulutettuja.
Tämä kuitenkin on omalla kohdalla käynyt hyvinkin selväksi, että "perus naisellisella" ulkonäöllä on minulle merkitystä, jotta kiinnostus heräisi. Naisen korkea koulutus on toki nykypäivänä realismia, joten tähän on tietysti ollut pakko paremmin ja paremmin sopeutua, vaikka myönnän kyllä omalla kohdalla, että onhan se toki mykavaa, jos on itse naista "parempi". Tällainen ajattelu vaan nykypäivänä kaventaa mahdollisuuksia.
Tottakai naisessa on tärkeää "perus naisellisen" ulkonäön lisäksi myös älykkyys, hyvät keskustelutaidot ja kuuntelutaidot. Korkea koulutus ei siis automaattisesti takaa näitä taitoja, mutta varmasti jonkin verran auttaa.
Sitten me tullaankin tähän kysymykseen, mitkä ovat sitten ne resurssit, joita nykypäivän kauniit korkeasti koulutetut naiset miehessä arvostavat, jos ei nykypäivänä miehen paremmalla sosioekonomisella asemalla ole enää samassa määrin merkitystä.
Palatakseni vielä aiempiin keskusteluihin, joissa olen tuonut esille tuota Laasasen hypoteesia, että naiset valitsisivat miehen, joka on paremmassa sosioekonimisessa asemassa. Tämä väite toki herättää kiistelyä. Laasanenhan on sanonut, että nainen siis nimenomaan rakastuisi mieheen, joka on paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Palstalla ollaan tuohon todettu, että asia voi olla toisinkin päin, että miehet nimenomaan helpommin rakastuisivat naiseen, joka on alemmassa sosioekonomisessa asemassa. Jos minulta kysytään, tämäkään ei ole aivan näin yksinkertaista.
Minulta ollaan kysytty myös, miksi mä tavoittelen "liian tasokasta" naista. Siiehn olen vastannut. että tavoittelen juuri niin "tasokasta" naista kuin juuri ja juuri kykenisin saamaan. Mä lähden siitä, että mä saisin hyvän parisuhteen, joka myös kestäisi. Entä, jos asia vaan olisikin niin, että "tasokkaan" kumppanin kanssa tämä on todennäköisempää? Kannattaa edelleen muistaa tämä, että naisessa on muutakin kuin ulkonäkö. Hyvät keskustelu ja kuuntelutaidot, kun saattavat nimenomaan auttaa siinä, että suhde myös kestää.
Nyt siis kysymys naisille: jos minä itse arvostan naisessa "perus naisellsita" ulkonäköä, koulutusta, hyvä keskustelutaitoja, kuuntelutaitoja ja muutenkin hyviä sosiaalisia taitoja, kuinka tärkeetä tällaisille naisille sitten on, että mies on mahdollisimman "perus miehekäs", korkeasti koulutettu ja muutenkin sosiaaliset taidot huippua?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008361584.html
Mulle itselle tuli tästä vaan mieleen sellainen seikka, että mä itse en todellakaan mahda tälle tosiasialle mitään, että mua vaan on aina todellisuudessa kiinnostanut nimenomaan "perus naiselliset" naiset. Siitä voidaan toki aina olla montaa mieltä, olenko itse "perus miehekäs" mies, jota luultavasti suurin osa näistä "perus naisellisista" naisista etsii, ainakin lähtökohtaisesti.
Jos en itse siis ole "perus miehekäs" mies, sellainen ainakin haluaisin olla johtuen juuri siitä, että itse etsin lähtökohtaisesti mahdollisimman "perus naisellista" naista.
En siis mitenkään pysty kieltämään sitä tosiasiaa, että esimerkiksi Abi Clarke, joka on tuon Ilta-sanomien artikkelin kuvissa, on mielestäni erittäin viehättävä.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005334273.html
"Ainoa tapa olla suosittu Instagramissa on olla feikki, täysin leikelty Abi myöntää."
Täytyy myöntää tällainenkin tosiasia, että minun aivot ja muukin kroppa eivät yksinkertaisesti tottele, vaikka nainen jopa myöntäisi tämän, että on feikki.
Muistan hyvin, kun täytin 16 ja naiset alkoivat selkeästi enemmän kiinnostaa, kyllä tosiasia vaan on tämä, että tietyntyyppiset naiset viehättävät enemmän ja olen tämän tosiasian kanssa joutunut koko ikäni elämään. Joustaminen toki on järkevää, mutta sitten todellakin tullaan tähän kysymykseen, kuinka pitkälle ihmisen sitten pitää joustaa. Tämä on siis tasapainottelua näiden kahden asian välillä, ollako mieluummin sinkku vai parisuhteessa, jossa on todellisuudessa joutunut joustamaan suoraan sanottuna aivan liikaa. Tiedän, että nämä eivät ole helppoja kysymyksiä.
Olen tälläkin palstalla huomannut, että saatetaan väheksyä, jos "perus" hetero mies haaveilee kaunottarista. Tässä on syytä edelleenkin muistaa, että kaikki ei ole valintaa.
Tottakai tässä valitettavasti syntyy kilapilua, joska parisuhdemarkkinoilla joisskin yksilöissä on enemmän seksuaalista palkitsemisvaltaa kuin toisissa. Tämä vaan on hyväksyttävä ja se, mitä asialle voi tehdä, yrittää kehittää itseä, jotta parhaimmassa tapauksessa seksuaalista palkitsemisvaltaa olisi enemmän. Toki kehittmistä voi olla myös sekin, että tajuaa, millaisia naisia tai miehiä sitä kannattaa etsiä, tunnistaa siis realismin, mutta toisaalta tämänkin realismin, millaiset naiset tai miehet itseä kiinnostaa.
Tällä palstalla ollaan keskusteltu esimerkiksi siitä, kuinka paljon miehen parempi sosioekonominen asema auttaa nykypäivänä, kun naiset ovat korkeasti koulutettuja.
Tämä kuitenkin on omalla kohdalla käynyt hyvinkin selväksi, että "perus naisellisella" ulkonäöllä on minulle merkitystä, jotta kiinnostus heräisi. Naisen korkea koulutus on toki nykypäivänä realismia, joten tähän on tietysti ollut pakko paremmin ja paremmin sopeutua, vaikka myönnän kyllä omalla kohdalla, että onhan se toki mykavaa, jos on itse naista "parempi". Tällainen ajattelu vaan nykypäivänä kaventaa mahdollisuuksia.
Tottakai naisessa on tärkeää "perus naisellisen" ulkonäön lisäksi myös älykkyys, hyvät keskustelutaidot ja kuuntelutaidot. Korkea koulutus ei siis automaattisesti takaa näitä taitoja, mutta varmasti jonkin verran auttaa.
Sitten me tullaankin tähän kysymykseen, mitkä ovat sitten ne resurssit, joita nykypäivän kauniit korkeasti koulutetut naiset miehessä arvostavat, jos ei nykypäivänä miehen paremmalla sosioekonomisella asemalla ole enää samassa määrin merkitystä.
Palatakseni vielä aiempiin keskusteluihin, joissa olen tuonut esille tuota Laasasen hypoteesia, että naiset valitsisivat miehen, joka on paremmassa sosioekonimisessa asemassa. Tämä väite toki herättää kiistelyä. Laasanenhan on sanonut, että nainen siis nimenomaan rakastuisi mieheen, joka on paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Palstalla ollaan tuohon todettu, että asia voi olla toisinkin päin, että miehet nimenomaan helpommin rakastuisivat naiseen, joka on alemmassa sosioekonomisessa asemassa. Jos minulta kysytään, tämäkään ei ole aivan näin yksinkertaista.
Minulta ollaan kysytty myös, miksi mä tavoittelen "liian tasokasta" naista. Siiehn olen vastannut. että tavoittelen juuri niin "tasokasta" naista kuin juuri ja juuri kykenisin saamaan. Mä lähden siitä, että mä saisin hyvän parisuhteen, joka myös kestäisi. Entä, jos asia vaan olisikin niin, että "tasokkaan" kumppanin kanssa tämä on todennäköisempää? Kannattaa edelleen muistaa tämä, että naisessa on muutakin kuin ulkonäkö. Hyvät keskustelu ja kuuntelutaidot, kun saattavat nimenomaan auttaa siinä, että suhde myös kestää.
Nyt siis kysymys naisille: jos minä itse arvostan naisessa "perus naisellsita" ulkonäköä, koulutusta, hyvä keskustelutaitoja, kuuntelutaitoja ja muutenkin hyviä sosiaalisia taitoja, kuinka tärkeetä tällaisille naisille sitten on, että mies on mahdollisimman "perus miehekäs", korkeasti koulutettu ja muutenkin sosiaaliset taidot huippua?
Vastaukset 741
Vanhimmat
Tietysti saat sanoa. Itselläni ei tosin ole mitään käsitystä mitä moinen mahtaa tarkoittaa. Määritelmiä lienee yhtä monta kuin määrittelijöitä, mutta toki saat sanoa noin.
Totta, jokainen aikakausi toki luo aina uudet haasteet ja tarvitaan luovuutta, mutta jokatapauksessa aina on kuitenkin olemassa näitä "perus miehekkäitä" hetero miehiä ja "perus naisellisia" hetero naisia.
Ei se liity edes aikakauteen. Ihmisillä nyt vaan on hyvin erilaisia käsityksiä useiden sanojen merkityksistä ja sisällöistä. Siksi välillä ihan tavallinen keskustelukin on hankalaa, jos ollaan kovin erilaisin käsityksin liikkeellä.
Naisethan on todella rumia oikeesti mutta muokkaavat itseään someen että näyttäisivät kauniimmalta. Naiset tekee kaiken feikkaamalla mutta me ätmit tiedetään totuus että naiset on rumia.
Entä jos miehen aivot ja kroppa eivät kuitenkaan tottele, ei edes silloin, jos naiset itsekin myöntävät olevansa feikkejä :D
Pääsääntöisesti lähes kaikki nuoret naiset ovat kauniita. Useimmilla on jokin oma erityinen ja viehättävä ominaisuus joka toisella on taas toisenlainen asia.
Se että huuliin laitetaan botoxia ei mielestäni tee huulista kauniimpia.
Kauniit ja luonnolliset huulet ovat yksilölliset ja siksi kyseisen ihmisen oma piirre.
Pienet rinnat sopii toiselle ja suuremmat toiselle. Ihminen rintojen takana on kuitenkin tärkein.
Itse hiukan kavahdan keinotekoisesti muokattua ihmistä jos muokkaus tehty vain egoa nostamaan.
Rintaimplantti on ihan perusteltu esim. sairauden aiheuttaman asian johdosta tai vaikkapa imetyksen tms. takia tapahtuneen muutoksen vuoksi.
Mutta jos syynä vain se että halutaan huomiota keinolla millä hyvänsä, kertoo kyllä ihmisestä kaikkien näiden silikonien ja botoxien takana.
Miten ihminen kenelle ei kelpaa omat huulet, tissit tai vaikkapa pakarat, voisi arvostaa toisen vastaavia? Eikö esim. kumppaniksi kelpaa kuin vastaavilla tavoilla höystetty tapaus. Tekojatke, irtolihakset, vaihtoaivot... ; ) Tämä tulee itselle mieleen...
En ole kirjoittaja, joka pitää naisia rumina.
Olen miettinyt samantyyppisiä kysymyksiä itsekin. Tuossa kommentissa vähän lisää.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110969190
"Mutta jos syynä vain se että halutaan huomiota keinolla millä hyvänsä, kertoo kyllä ihmisestä kaikkien näiden silikonien ja botoxien takana.
Miten ihminen kenelle ei kelpaa omat huulet, tissit tai vaikkapa pakarat, voisi arvostaa toisen vastaavia? Eikö esim. kumppaniksi kelpaa kuin vastaavilla tavoilla höystetty tapaus. Tekojatke, irtolihakset, vaihtoaivot... ; ) Tämä tulee itselle mieleen..."
Nämä ovat erittäin hyviä kysymyksiä. Onko todellakin näin, että ihminen jolle oma ulkonäkö on äärimmäisen tärkeä, odottaa AINA kumppanilta samaa? Kuten otin esille tuossa kommentissa esimeriksi kovasta salitreenistä ja muistakin fyysisitä lajeista: odottaako esimerkiksi naiset, jotka pitävät vuodesta toiseen yllä kovaa itsekuria rehkien salilla ja harrastaen muitakin fyysisiä lajeja, mieheltä samaa?
Tätä kysymystä olisi erittäin mielenkiintoista tarkastella mahdollisimman objektiivisesti, jotta en ainakaan itse kuvittelisi mitään, mikä ei pidä oikeesti paikkaansa. Jos minä nyt olen vähän tällainen veltompi kroppainen vatsakas mies, joka tykkää ottaa rennommin, vaatiiko tällainen nainen, joka itse pitää yllä kovaa itsekuria, minua kuitenkin kovempaan itsekuriin ja aktiivisemmin kuntoilemaan? Vai onko näin, että tämä itsekuria ylläpitävä nainen hyväksyisi minut kuitenkin, vaikka olisin selvästi kropaltani veltompi ja vatsakas?
Tuskin se fitnespimu sinua edes vilkaisisi. Olisi melko outoa, jos hän hyväksyisi kumppaniltaan velttoilua. Kyllä saman tyyppiset ihmiset hakeutuvat parisuhteeseen keskenään.
Itseään leikkelemällä (eikä niinkään urheilemalla) muokkaava pimu voisi hyväksyä veltonkin miehen, jos tällä miehellä on kosolti rahaa. Onko sinulla?
Entäs Renny Harlin? Eikös hänen vaimo ole menestynt bikinifitness kisoissa? Etsiikö kaikki bikinifitness naiset miehiä, joilla on Men's Physique vartalo?
Jatkan vielä. Ymmärrän kyllä tuon pointin, että jos itsellä on kova itsekuri, saattaa odottaa muiltakin samaa. Kuten sanoit, tuskin edes vilkaisisi tällaista velttokroppaista vatsakasta miestä.
Tästä ehdinkin jo aiemminkin keskustelee, kuinka ulkonäöllä on jokatapauksessa merkitystä siinä, miten ihmiset suhtautuvat, vaikka kuinka yrittäisivät toista väittää. Eivät sano toki aina ääneen, mutta tämä "syrjiminen" näkyy muulla tavalla.
Et kai sinä nyt itseäsi Renny Harliniin voi edes verrata?
Sillä miehellä on korkea sosioekonominen asema (toisin kuin sinulla) ja hän kyllä harrastaa paljon liikuntaa, vaikkei se kuuskymppisen vartalossa yhtä komealta enää näytäkään, kuin kolmekymppisellä.
Mä ymmärrän toki tuon, mutta tässä on kiinnostavaa se, kuinka ehdotonta tuo vaatimus on, että miehelläkin pitäisi olla sama itsekuri, jos nainen menestyy esimerkiksi bikinifitness kisoissa. Tottakai varmasti siitä yleensä on hyötyä, jos mieskin harrastaa liikuntaa ainakin riittävästi. Entä, jos parilla löytyy muuta yhteistä. Esimerkiksi voihan mies olla sellaisessa työssä, jossa tavalla tai toisella on edes jotakin yhtymäkohtia esimerkiksi fitnessurheiluun. Mä en sano, että mulla olis juuri sellainen työ, vaan otin jonkun esimerkin.
Tuo sosioekonominen asemakin on mielenkiintoinen kysymys, kun siitäkin ollaan montaa mieltä, kuinka paljon sillä nykypäivänä on vaikutusta. En siis edelleenkään kiistä sitä tosiasiaa, että monilla menestyneillä miehillä on paremmat mahdollisuudet parisuhteeseen, mutta jokatapauksessa tuo sosioekonominen asema on mielenkiintoinen pohdittava nykypäivänä, kun naiset ovat jopa miehiä paremmin koulutettuja.
Sinähän kirjoitat paljon niistä pelimiehistä.
Niillä on minun mielestäni huonot sosiaaliset taidot. Esimerkiksi empatia ja kuuntelemisen taito puuttuvat kokonaan. Eli nyt pitäisi ensin tietää, mitä tarkoitat sosiaalisilla taidoilla.
Tuo on monimutkainen kysymys. Olen jokatapauksessa saanut apua perehtymällä myös tuohon pelimieskulttuuriin, mutta toki muutakin tarvitaan.
Tämä, mikä on kuitenkin varmaa, sosiaalisia taitojakin voi kehittää ja nekin kehittyvät harjoittelemalla, mutta sosiaalisten taitojen harjoittelu on mutkikkaampi kysymys erityisesti, jos on jo valmiiksi taipumusta jäämään yksin monissa tilanteissa. Jos ei ole mahdollisuuksia saada paljon tilaisuuksia näiden sosiaalisten taitojen harjoitteluun oikeassa elämässä, väittäisin, että ainakin kuuntelemisen taitoa voi harjoitella vaikkapa Youtube-videoita katselemalla, varsinkin, jos katsoo videoita vieraalla kielellä. Silloin edistymisen huomaa vieläkin selkeemmin, kun harjoittelun tuloksena ymmärtää enemmän ja enemmän. Toki keskustelutaito on sitten vähän mutkikkaampi kysymys. Siihen tarvittaisiin vähintäänkin videopuhelu.
On hyvä myös tietää tämä, millaisista naisista on kiinnostunut, eli olla itselle rehellinen. Jos siis tykkää kaunottarista, miksi ei katsoisi esimerkiksi Youtube-videoita, joissa kaunottaret keskustelee. Tuli mieleen esimerkiksi erilaiset talk show ohjelmat. Näitähän on ollut jo jonkin aikaa. On tullut nähtyä esimerkiksi Conan O’Brienin ja Jay Lenon talk shoeta.
Tuossa esimerkkejä. Kyllä muistan esimerkiksi tuon Baywatch tv-sarjan ja siinä esiintyviä kaunottaria.
https://www.youtube.com/watch?v=WLSoH37unEM
https://www.youtube.com/watch?v=V7wPIF-py-k
En tarkoittanut kuuntelemisen taidolla pelkästään sitä, että ymmärtää kuulemansa. Tarkoitin sitä, että pystyy reagoimaan kuulemaansa asianmukaisella tavalla. Sitä ei koskaan voi oppia yksisuuntaisella kuuntelemisella/katselemisella.
Tässä ongelmana oli ilmaus "kuuntelemisen taito", joka siis todellisuudessa käsittää myös reagoimisen.
Sitä voi harjoitella kaikkien kanssa, jotka keskustelevat mielellään. Siihen ei tarvita kaunista ulkonäköä keneltäkään osapuolelta.
Kuuntelua ei voi kuitenkaan syntyä, jos ei edes ymmärrä kuulemaansa. Tämän huomaa varsinkin vierailla kielillä silloin, kun ei ole vielä tarpeeksi harjaantunut.
Kauniilla ulkonäöllä on kyläl merkitystä. Huomasin jo opiskeluaikoina, kuinka mun oli paljon helpompi keskustella sellaisten naisten kanssa, joista en ollut kiinnostunut tai joihin mulla ei ylipäätään ollut mahdollisuuksia johtuen esimerkiksi siitä, että olivat varattuja.
Sen sijaan kauniiden naisten kanssa on vaikeampaa jo senkin takia, että ainakin mulle on ollut aina haaste siinäkin, riittääkö oma taso. Tiedän, että tällä ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, mitä kauniit naiset oikeesti ajattelevat ja ajattelevatko kaikki kauniit naiset samalla tavalla, mutta tosiasia, jonka kanssa olen joutunut koko ikäni kamppailemaan.
Tuo videoiden katselukaan ei siis ole ollenkaan välttämättä niin helppoa kuin aluksi luulis. Toki nuo talk show videot ovat jo jonkin verran vanhoja, joten tämän takia niitä ei ole nykyään enää kovin haasteellsita katsoa. Väittäisin kuitenkin, jos olisin silloin 90-luvulla ollut siinä 30 v, noiden kaunottarien kuunteleminen olisi ollut huomattavasti haasteellisempaa johtuen juuri tästä, että oikeessa elämässä kaunottarien kanssa on aina ollut ylitepääsemättömän vaikeeta. Muistan vieläkin hyvin, kuinka kärsin valtavasti siinä 20-25 ikäisenä, kun kiinnostavan naisen löytäminen oli lähes täydellinen mahdottomuus.
Niin siis näiden lukuisten pettymysten jälkeen ei ole välttämättä helppoa katsoa edes Youtube-videoita, joissa esiintyy kaunottaria, jotka ovat muutenkin menestyneitä. Youtube-videotakin katsellessa ne lukuisat pettymykset, joita on kokenut oikeilla parisuhdemarkkinoilla, tulevat esiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siitä olisi hyötyä, että "taistelee" näitä pettymyksiä vastaan ja katsoo näiden kaunottarien haastatteluja.
Miesten kanssa se yleensä menee onneksi toisin päin. Paremman näköiset käyttäytyvät kohteliaammin ja torjuvat harvemmin kuin vaatimattomamman näköiset.
Mietin ihan just tota samaa, että onneksi menee miesten kanssa ihan toisipäin 😁
Hyvä, jos näin menee. Tässä kuitenkin huomataan, että osa miehistä joutuu opettelemaan sellaisia taitoja, joita moni nainen ei tule edes ajatelleeksi.
Eihän toi pidä lainkaan paikkaansa. Naisella on tuo tasan sama ongelma, jos yrittää jutella ujon ja/tai epävarman miehen kanssa.
Suurin osa naisista joutuu pienestä pitäen opettelemaan sellaisia taitoja, joita useimmat miehet eivät tule edes ajatelleeksi.
Kyllä tulee ajatelleeksi mutta ehkä vastaanottajapuolelta enemmän. Tökerö käytös varsinkin pistää silmään. Käytöstavat opitaan kotona eikä niiden treenaamiseen tarvita kauniita naisia tai videoita kauniista naisista.
Käytöstapoja sellaisen naisen kanssa, josta itse on kiinnostunut, ei opita kotona, ei koulussa, ei kavereiden kanssa, ei opiskelupaikassa, ei työpaikassa, ei oikeastaan missään, ainoastaan silloin, kun kohtaa tämän kauniin kiinnostavan naisen. Myös Youtube-videoissa tämän haasteen joutuu kohtaamaan ainakin jossain määrin, vaikka videoita katsellessa ei voikaan muuta kuin kuunnella.
Tällä palstalla ollaan jo aiemminkin otettu esille tämä seikka, että joillekin ihmisille asioiden rakenne ja malli on tärkein. Väittäisin, että Youtube-videoitakin katselemalla voi muodostua ajan kanssa tietty rakenne ja malli, jonka pohjalta tekee erilaisia päätelmiä.
Aivan ja tämän olen huomannut, että nämä kauniit 25-30 vuotiaat naiset eivät juurikaan jaksa nähdä vaivaa tutustua näihin epävarmoihin 20-25 vuotiaisiin nuoriin miehiin baarissa. Kyllä tuli käytyä 20-25 vuotiaana baareissa, mutta kukaan kaunis 25-30 vuotias nainen ei tullut tekemään tuttavuutta.
Niin ja myöhemmin ainakin joidenkin miesten täytyy jossain määrin perehtyä näihin taitoihin, jotta kykenee riittävän hyvin ymmärtämään vastakkaista sukupuolta.
Tuo on ymmärrettävää. Kukaan ei jaksa loputtomiin asti "nähdä vaivaa", jos toisen osapuolen keskustelu on kovin laimeaa. Ja miksi pitäisikään? Laimea keskustelu on voimakas viesti siitä, ettei toinen osapuoli halua tutustua. Ei siitä voi naisia syyttää milllään verukkeella.
Älä nyt ala ymmärtää, että tässä ketään syyllistetään. Mä olen ennenkin sanonut tämän, että ihmiset, jotka syystä tai toisesta ovat sorretussa asemassa, ei ole missään tapauksessa pelkästään yhden sukupuolen syytä. Vika on todellisuudessa meissä kaikissa ja toki sorretussakin asemassa olevat joutuvat tekemään töitä asian eteen. Olennaista tässä on tämä, että ongelma tunnistetaan ja mietitään erilaisia syitä, miksi tähän ollaan tultu. Tiedän, että nopeita ratkaisuja ei varmastikaan ole.
Tuo nyt vaan saattaisi olla askel eteenpäin, että nämä vanhemmat 25-35 vuotiaatkin naiset voisivat alkaa tekemään enemmänkin tuttavuutta näihin "parhaassa" nuoruusiässä 20-25 oleviin miehiin. Kyse ei todellakaan ole siitä, etteikö joku "parhaassa" nuoruusiässä oleva nuori mies olisi kiinnostunut. Olen ymmärtänyt, että elämme nykyään kuitenkin suhteellisen suvaitsevaista aikaa, jolloin ei varmasti ainakaan pitäisi olla enää isompia ongelmia tämänkään asian kanssa, että suhteessa nainen on vanhempi ja menestyneempi. Vai ollaanko edelleen aivan liian suvaitsemattomia tämän asian suhteen?
Tiedän, että tämä alotteen tekeminen on todellakin oma lajinsa. Ei tämä minultakaan ole aivan ilmaiseksi käynyt tämän taidon oppiminen edes tyydyttävälle tasolle. Väittäisin, että jokatapauksessa ajan kanssa itsevarmuus myös näillä ujommillakin pojilla kasvaisi, jos saisivat enemmän mahdollisuuksia.
Vaikka täällä kiven kovaa väitettäisiinkin, että Youtube-videoiden katselusta ei ole mitään hyötyä. Tämä on erittäin hyvä kysymys, onko asia todellakin näin niiden miesten kohdalla, joilla ei ole ollenkaan samoja mahdollisuuksia kuunnella keskusteluja oikeassa elämässä.
"Tuo nyt vaan saattaisi olla askel eteenpäin, että nämä vanhemmat 25-35 vuotiaatkin naiset voisivat alkaa tekemään enemmänkin tuttavuutta näihin "parhaassa" nuoruusiässä 20-25 oleviin miehiin."
Olen eri mieltä. Ongelma ei ole aloitteissa vaan siinä, että monet miehet eivät ole kiinnostuneita. Mikä on tietysti tavallaan heidän oma menetyksensä.
Käytöstavat ovat käytöstapoja, käytti niitä kenen kanssa tahansa. Sosiaalisia tilanteita vaan jauhetaan niin kauan kunnes homma on selkäytimessä ja se siitä. Saman joutuu käymään läpi ihan jokainen. Itse olin nuorempana suorastaan sairaalloisen ujo ja arka sosiaalisissa tilanteissa. Ei muuta kun itseä niskasta kiinni, mukavuusalueen ulkopuolelle ja siitä se pikkuhiljaa lähtee.
Ei pidä lainkaan paikkaansa. Hyvin monet naiset pitävät juuri tuollaisista ujoista miehistä, varsinkin jos ovat itsekin vähän ujoja. Se kuitenkin vaatii mieheltäkin vähemmän simpukkamaista lähestymistapaa. Niin se vaan on. Ei kukaan jaksa määräänsä enempää yrittää nyhtää toista ulos kuoresta. Viimeistään kolmannen kohdalla toteaa helposti lopullisesti, että pitäkää tunkkinne.
Ihan varmasti lähes jokainen nainen on noita lähestymisiä yrittänyt. Vaan kun miehiä ei kiinnosta jutella. Joka sanan joutuu yrittämään nyhtää ulos. Kukaan ei jaksa loputtomasti ja siirtyy helpompiin kohteisiin. Ikävä kyllä se on ihan oma vika. Sorsimista ei tapahdu ketään kohtaa.
Valtaosa noista "sorsituista" on siellä baareissa sen oloisena, ettei heitä siellä kukaan voikaan uskaltaa lähestyä. Vähin vaatimus on olla edes lähestyttävän ja ystävällisen ja edes pikkiriikkisen sosiaalisen oloinen. Sellainen yksinään nurkassa lasiin tuijotellen murjottaminen ei taatusti saa ketään lähestymään.
Ajattelin vielä jatkaa tuosta Youtube-videoiden katselusta. Tiedän, että tämäkään ei ole missään tapauksessa helppo laji, jos haluaa tehokkaasti oppia ymmärtämään kauniiden naisten ajatusmaailmaa.
Tuossa videossa tuon Baywatch-sarjan Yasmine Bleethilla näyttää olevan hauskaa ohjelman juontajan kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=Yc2ryQfoxsI
Erityisen vaikea laji onkin juuri huumori. Huumoria voidaan tarkastella esimerkiksi kielitieteen semantiikan ja pragmatiikan avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pragmatiikka
Eli juuri tämä kontekstin vaikutus merkitykseen.
Mä voin sanoa tämän, että mulla on ollut elämän aikana "huippu hetkiä" naisten kanssa, mutta ongelma on ollut aina tämä: miksi mikään ei kestä?
Syy tähän on se, että nämä "huippu hetket" ovat syntyneet "vahingossa". Jälkeenpäin näitä on kuitenkin hyvä tutkia. Apuna voidaan käyttää myös kielitiedettä.
Huumorin osalta asia muuttuu vielä huomattavasti vaikeammaksi, jos kieli ei ole tuttu. Tuossa kyseisessä videossa keskustelee serbialainen tyttöbändi Hurricane, joka esiintyi myös tämän vuoden Euroviisuissa.
https://www.youtube.com/watch?v=L4Sjz24y_gU
Olisihan se huippua ymmärtää naisten huumoria monella eri kielellä. Kyllähän tuostakin videosta voi nähdä, että hauskaa näillä naisilla aika ajoin on.
Jos verrataan oikeeseen elämään, naiset ovat usein porukalla liikkeellä pe-la iltana suurissa kaupungeissa. On päivän selvää, että paremmin pääsee sisään porukkaan, mitä paremmin ymmärtää porukan yhteistä kieltä, ajattelua ja huumoria.
Sitten vielä tämäkin ongelma, kun oikeessa elämässä ei ole ollenkaan mikään itsestään selvyys aina tämä, että yksinäisellä miehellä olisi paljon naisia edes kavereina. Tämäkin auttaisi paremmin ymmärtämään naisten ajatuksia oikeassa elämässä. Sitten vielä tullaan tähän kysymykseen, kuinka helppoa tämä miehen ja naisen pelkkä ystävyys ylipäätään on.
Ei siis todellakaan olla mitenkään helppojen kysymysten kanssa tekemisissä. Jollakin tavalla miesten ja naisten kuitenkin pitäisi oppia ymmärtämään paremmin toisiaan, jos haluaa kokea "huippu hetkiä" ja haluaa, että näitä voi kokea saman ihmisen kanssa monta vuotta, ehkä parhaimmassa tapauksessa koko loppu elämän.
Vielä tuosta videoiden katselusta. Huomattavan paljon helpompaa on silloin, jos videolla esitellään lähinnä tietoa.
https://www.youtube.com/watch?v=33TROunh-J8
Huippuahan se olisi itse olla tuossa asiantuntijan tehtävässä keskustelemassa kauniin naisen kanssa.
Mä olen kuitenkin ymmärtänyt, että läheskään kaikki naiset eivät jaksaisi kuunnella pelkkää "tietokeskustelua". Tällainen "tietokeskustelu" sellaisesta asiasta, jonka itse osaa hyvin, voisi olla kuitenkin huomattavasti helpompaa.
Me tullaan tällaiseen kysymykseen, että pariutumisessa ja parisuhteessa täytyy ikäänkuin "unohtaa" kaikki se, mitä on vuosia opiskellut. Ihminen uhraa helposti koko nuoruutensa, että ylipäätään onnistuu lukemaan ammatin, mutta pariutumisessa ja parisuhteessa sillä, että esittelee omaa tietämystään omassa erityisosaamisessa, ei välttämättä päästä kovin pitkälle.
Mä en tiedä, miten mä tämän nyt selittäisin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, minun on ollut AINA paljon helpompaa keskustella naisen kanssa, josta en ole kiinnostunut. Toisin sanoen sellaisen naisen kanssa, jota voisin pitää aivan hyvin yksinkertaisesti pelkkänä kaverina. Aivan toisenlaiset haasteet tulee vastaan nimenomaan silloin, kun haluaa tehdä tuttavuutta sellaiseen naiseen, josta on oikeasti kiinnostunut.
Kyllä mä tuon tiedän, että sosiaaliset taidot vaativat jauhamista, jotta ne voisivat ajan kanssa mennä eteenpäin. Toiset valitettavasti joutuu tekemään tässä asiassa enemmän töitä kuin toiset.
Et siis vaan ole keskustellut tarpeeksi naisten kanssa. Se itseä viehättävän ihmisen kanssa luontevasti keskusteleminen on kaikille alussa vaikeaa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, eikä erikoista, eikä sitä tarvitse selittää sen kummemmin. Se vaan on niin ja sama juttu ihan kaikilla. Toiset vaan ottavat asiakseen opetella.
Kakkaa kuvittelemasta itseäsi jonain erikoistapauksena. Sulla on ihan tasan samoja ongelmia kuin kaikilla. Lakkaa keksimästä itselles tekosyitä ja opettele tai lopeta valittaminen.
Kauniitkin naiset ovat ensisijaisesti ihmisiä. Lakkaa kuvittelemasta naisia joksikin mystiseksi vieraaksi eliömuodoksi ja ala puhua heille kuin ihmisille. Ei ketään naista kiinnosta keskustella sellasen miehen kanssa, joka puhuu kuin jollekin alienille. Naiselle (kauniillekin) voi puhua aivan samoista asioista, kuin miehelle. Ei naisen ajatusmaailmaa tarvitse sen kummemmin etukäteen ymmärtää. Ei sellainen ymmärtäminen ole edes mahdollista, kun ei ole mitään yhtenäistä naisten ajatusmaailmaa. Naiset ovat jokainen yksilöitä, ihmisyksilöitä.
Ihanko oikeesti väität, ettei joku 25 vuotias nuori mies olisi kiinnostunut 30-35 vuotiaasta hyvin säilyneestä menestyneestä naisesta?
Otan jälleen esimerkkejä. Kieli on jälleen muu kuin englanti.
Tuo serbialainen laulaja Katarina Živković on Wikipedian mukaan syntynyt 1989. Täytyy myöntää, että musiikkikin kuulostaa erittäin hyvältä. Tuo sininen nahkatakki näyttää loistavalta.
https://www.youtube.com/watch?v=qqtofD1MEn4
Tuossa haastatteluvideo samalta laulajalta.
https://www.youtube.com/watch?v=MECU0EM2oz0
Väitätkö edelleen, että moni nuorempi mies ei olisi kiinnostunut, jos kyseinen nainen olisi vapaana ja saisivat hyvät mahdollisuudet tutustua?
Täytyy vielä lisätä. No tottakai tässä voi tulla se haaste, josta olen jo monta kertaa tällä palstalla aikaisemminkin keskustellut, eli se, että miesten saattaa olla vaikeampi lähestyä naista, joka on heitä "menestyneempi". Toisaalta mun on itse kuitenkin tähän todettava, että kyllä olin siinä 20-25 vuotiaana kiinnostunut myös monesta itseä "menestyneemmästä" vähän vanhemmasta naisesta, mutta kiinnostus ei ollut kuitenkaan molemminpuolinen.
Kiinnostava seikka on myös tämä, miten tämä pitemmän päälle vaikuttaa siihen, kuinka helppoa on myöhemmin kiinnostua itseä "menestyneemmästä" naisesta, jos on kuitenkin tullut "parhaassa" nuoruusiässä torjutuksi, vaikka silloin ei olisi haitannut, että nainen on vanhempi ja "paremmassa" asemassa.
Oleellista on kiinnostuksen ilmaiseminen. Piilotetulla kiinnostuksella ei ole mitään arvoa. Jos nainen joutuu nyhtämään jokaisen sanan irti simpukkapuolustuksessa olevasta miehestä, niin ei nainen hetkeäkään kuvittele miehen olevan kiinnostunut hänestä.
Myönnän, että tämä on hyvin kompleksinen kysymys. Jokatapauksessa tämä on kuitenkin fakta, että on monia nuorempia miehiä, jotka haaveilevat esimerkiksi tuosta Katarina Živkovićista ja ilman muuta olisivat valmiita parisuhteeseen, jos olisi vapaana ja saisivat hyvät mahdollisuudet.
Sitten todella tämä kysymys, miten kommunikointi sujuu, jos tämän "huippumahdollisuuden" saisi. Edelleen väittäisin, että Youtube-videoiden katselusta voisi esimerkiksi tällaisessa tilanteessa olla apua, jos on siis ehtinyt jo etukäteen perehtymään vaikkapa jonkun laulajan musiikkiin ja erilaisiin haastatteluihin. Väittäisin, että kommunikointi sujuisi luontevammin, koska jo etukäteen tietäisi jotakin jonkun kiinnostavan julkkisnaisen ajatuksista.
Toki tässä, jos tavoittelee julkkista, tulee esiin tämäkin tosiasia, että julkkisten kohdalla lainalaisuudet pariutumisessa ovat vähän erilaisia, koska monella on mahdollisuus juuri esimerkiksi näiden Youtube-videoiden kautta perehtyä etukäteen.
Tosin ihmisiä julkkiksetkin ovat, joten luulis, että Youtube-videoiden katsominen ja haastattelujen kuunteleminen monilla eri kielillä auttaa jokatapauksessa ymmärtämään paremmin monia eri naisia, vaikka siellä Belgradissa ei törmäisi yhteenkään laulajaan, jos sinne joskus matkustaakin.
Saahan sitä haaveilla youtubea tuijotellen. Siinä se elämä pukkuhiljaa sitten kuluukin.
Naiskauneutta on voinut katsella jo 60 vuotta. Tosin ei Youtubesta. Enkö mä juuri maininnut, että 90-luvullahan meni telkkarista tuo Jay Lenon talk show, jossa esiintyi kaunottaria.
Tuossa vähän aikaisempien vuosien naiskauneutta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/27/miss-eurooppa-1968-leena-brusiin
Aikaisemmin yksinäisillä miehillä oli mahdollisuus katsoa telkkariohjelmia ja tallentaa esimerkiksi VHS kasetille, jos halusi tutkia uudestaan esimerkiksi jotakin kauniin naisen haastattelua. Kyllä on mennyt Suomessa ties kuinka kauan muitakin kanavia kuin Suomen kanavat, joten muillakin kielillä on ollut jo pitkään mahdollisuus seurata tv-lähetyksiä.
Onko siis näyttöä siitä, että telkkari olisi nimenomaan tuhonnut ihmisten oikeat ihmissuhteet? Jokatapauksessa tätä on ollut jo yli 60 vuotta ja nykyään videot yksinkertaisesti löytyy vaan helpommalla, kun on Youtube, joten tämä on jokatapauksessa osa todellisuutta, vaikka tällä saattaisikin olla vaikutusta esimerkiksi siihen, millaisista kumppaneista haaveillaan.
Kannattaa aina muistaa tämäkin, että myös miehille voi tulla ulkonäköpaineita esimerkiksi telkkarissa esiintyvien komeiden miesten takia.
https://yle.fi/uutiset/3-7316492
"Julkisuudessa miesihanne on vahvan maskuliininen ja lihaksikas ja nuoret kokevat, etteivät vastaa tätä kuvaa, Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari kertoo."
En siis osaa tarkkaan sanoa, millainen vaikutus televisiolla ja Youtubella on minuun ollut, mutta hyvä myös pohtia tätäkin, pääsisinkö juurikaan helpommalla, jos en katselisi telkkaria tai Youtubea. Entä, jos moni muu on näitä katsonut ja saanut sieltä naisihanteita ja miesihanteita?
Saahan siitä haaveilla, vaikka tuijotellen luolamaalauksia. Kuluu se elämä siinäkin.
Vähän sivusta nyt mukaan keskusteluun ja osittain myös aiheen sivusta:
Millä tavalla youtube-videoiden katseleminen eroaa pornon katselusta, jota ilmeisesti oman kertomasi mukaan katsoit aikaisemmin enemmän kuin olisit halunnut? Ei juuri mitenkään. Yhtäläisyyksiä on enemmän kuin eroja:
1. Ulkopuolisuus. Videossa on jotain kiinnostavaa, joka on kuitenkin perustavanlaatuisella tavalla irrallaan omasta elämästä. Minä esimerkiksi en jaksa juuri katsoa videokerronnallisia asioita (paitsi luentoja ym. mielenkiintoista), koska osallistun mielelläni oman elämäni luomiseen joka hetki. Luennoilla opittuja asioita voi harjoitella välittömästi. Youtube-kaunottaret ja pornon tapahtumat jäävät ainakin joksikin aikaa haaveiksi, joskus jopa ikuisiksi ajoiksi.
2. Alemmuudentunne. Puhut usein, miten koet, ettet ansaitse tai jollain tavalla pysty olemaan jotain, mitä videon ihmiset ovat. Kamalaa. Minulle on tärkeää, että olen jonkun mielestä ihana ihminen tässä ja nyt. Voin myös katsoa videoita ihmisistä joita ihailen, mutta en voisi kuvitellakaan olevani millään tavalla heitä alempana tai huonompi. He osaavat ehkä jotain. Minä osaan jotain muuta paremmin.
3. Vuorovaikutuksen puute. Video ei vastaa, kun sille sanoo jotain. Se ei myöskään kuuntele. Miten tylsää! Live-vuorovaikutus on mielenkiintoisempaa.
4. Sukupuolittuneisuus. Puhut paljon videoiden naisista. Missä miehet? Minä katson mielelläni lyhyitä videoita ihmisistä joita ihailen, ja he ovat usein naisia. Omasta sukupuolesta on helpompaa saada inspiraatiota omaan elämään kuin vastakkaisesta sukupuolesta.
En ole koskaan ajatellut, että youtube olisi sinulle minkäänlainen harjoitteluvaihe mihinkään "oikeampaan". Se on vain inspiraatiota fantasialle, jonka ei kai ole tarkoituskaan koskaan tapahtua. Tiedän tämän siitä, että itsekin visualisoin mielelläni asioita mutta varmistan aina, etten koskaan estä haaveideni toteutumista oikeassa elämässä. Sinä et muuta teekään kuin keksit tekosyitä sille, miksi haaveissa on mukavampaa kuin todellisuudessa.
Siinä ei ole mitään väärää. Väärää on vain siinä, että jollain tavalla vierittää muille ihmisille vastuuta siitä, etteivät he kisko sinua pois haavemaailmastasi. Kukaan muu kuin sinä itse ei koskaan tule tekemään sellaista, eikä kukaan muu koskaan edes voi päättää, että sieltä pitäisi tulla pois.
"Millä+tavalla+youtube-videoiden+katseleminen+eroaa+pornon+katselusta,+jota+ilmeisesti+oman+kertomasi+mukaan+katsoit+aikaisemmin+enemmän+kuin+olisit+halunnut?+Ei+juuri+mitenkään.+Yhtäläisyyksiä+on+enemmän+kuin+eroja:"
Jatkuu.
"Sukupuolittuneisuus. Puhut paljon videoiden naisista. Missä miehet? Minä katson mielelläni lyhyitä videoita ihmisistä joita ihailen, ja he ovat usein naisia. Omasta sukupuolesta on helpompaa saada inspiraatiota omaan elämään kuin vastakkaisesta sukupuolesta."
Mä ehkä näen asian näin, että mulla ei ole koskaan ollut isompia vaikeuksia miesten kanssa. Olen siis täysin heteroseksuaali, mutta jostain syystä olen aina tyydyttävästi tullut miesten kanssa toimeen ja mulla on lähes koko elämän ajan ollut kuitenkin joitakin kavereita. Valitettavasti sen jälkeen, kun yhä useampi pariutunut, on ollut pakko etsiä uusia, mutta tämäkään ei ole ollut mikään täydellinen mahdottomuus.
Naisten kanssa mulla sen sijaan on aina ollut vaikeeta, vaikka olenkin kokenut "huippuhetkiä". Jokatapauksessa naisia mä haluaisin oppia paremmin ymmärtämään. Ainakin siitä olisi valtava apu, jos haluaa joskus onnistua löytämään kestävän parisuhteen.
Sitten vielä tämäkin, että mun on ollut aina huomattavasti vaikeampi katsoa telkkarista kauniin, korkeastikoulutetun, menestyneen naisen haastattelua kuin komean, korkeastikoulutetun, menestyneen miehen. Naisen haastattelu on siis psykologisesti kuormittavampi, joten sen eteen täytyy ponnistella, koska tätä tosiasiaa ei myöskään pääse oikeassa elämässä pakoon, jos haluaa hyvät mahdollisuudet tutustua. Suomessa naiset ovat yleensä koulutettuja, joten on hyvin todennäköistä, että pe-la iltana suuressa kaupungissa liikkuessa ja naisia etsiessä törmää siis naiseen, joka on koulutettu ja käy töissä. Muutenkin olen aina ollut kiinnostunut nimenomaan "normaaleista" naisista, vaikka tästä voidaan olla montaa mieltä, kuinka "normaali" itse olen. Sille en kuitenkaan mitään mahda, millaiset naiset lähtökohtaisesti kiinnostaa.
Jatkuu.
"Tiedän tämän siitä, että itsekin visualisoin mielelläni asioita mutta varmistan aina, etten koskaan estä haaveideni toteutumista oikeassa elämässä."
Nyt puhut kyllä palturia. On täysin luonnollista, että haaveilemme asioista, mutta elämä on aina riski: koskaan ei voi olla varma, toteutuuko haaveet, ei koskaan. Mitään ei kuitenkaan saa, ellei yritä. Jotta saisi paremmat mahdollisuudet haaveiden toteutumiselle, täytyy myös jaksaa harjoitella ja opetella monenlaisia asioita. Harjottelutapojakin on monia. Kuten jo aiemminkin sanoin, televisio on ollut todellisuutta jo yli 60 vuotta. Jos esittää väitteen, että televisio, Youtube tai muu vastaava on täysin turha, täytyis ainakin osata hyvin perustella asia.
Niin, onko televisio ja Youtube täysin turha? On siis hyvä miettiä tätä kysymystä, mitkä asiat todellakin jäisi näkemättä ja kokematta, jos jättää kaiken television, Youtubet tai vastaavat. Esittäisin todellakin tämän kysymyksen, hyötyykö siitä merkittävän paljon, jos luopuu näistä asioista nykypäivänä?
" Sinä et muuta teekään kuin keksit tekosyitä sille, miksi haaveissa on mukavampaa kuin todellisuudessa."
Jälleen tuli palturia. Ennenkuin lähdet provoilemaan, missä mä olen mukamas keksinyt tekosyitä. Kannattaa varoa turhaa provoilua, koska sillä hyvin helposti kadottaa keskusteluyhteyden. Jos todellakin esität noin vahvan väitteen, että mukamas "tekosyitä", tämäkin täytyisi osata hyvin perustella.
"Siinä ei ole mitään väärää. Väärää on vain siinä, että jollain tavalla vierittää muille ihmisille vastuuta siitä, etteivät he kisko sinua pois haavemaailmastasi. Kukaan muu kuin sinä itse ei koskaan tule tekemään sellaista, eikä kukaan muu koskaan edes voi päättää, että sieltä pitäisi tulla pois."
Ei vaikuta kovin vakuuttavalta tuo puolustus, etteikö olisi mitään väärää, kun kuitenkin syyttelet tekosyiden keksimisestä.
Täytyy muistaa myös tällainenkin seikka, että haavemaailmakin on osa todellisuutta. On hyvä muistaa tämäkin tosiasia: miksi mulle on toistuvasti haasteellista kohdata kauniita korkeasti koulutetuja naisia? Miksi niiden kohtaaminen on haasteellista niin oikeassa elämässä kuin telkkarissakin? Ei tämäkään tosiasia ole milloinkaan poistunut, että näistä mä kuitenkin haaveilen ja toisinaan saanutkin onnistumisia ainakin vähäisissä määrin ja tämäkin on osa todellisuutta. Sen jälkeen sitä haaveilee, että saisi lisää "onnistumisia" tai toivoisi, että "onnistumiset" kestäisi vähän pitempään. Edelleenkin asiassa on aina riskinsä: toteutuuko haaveet juuri niinkuin odotin, pääsenkö edes lähelle sitä, mitä odotin. Edistymisen huomaaminen asioissa, joista on haaveillut, on tietysti hyvä asia ja innostaa jatkamaan yrittämistä.
Ehkä porno oli aikansa palkitsevaa ja jossain vaiheessa tuli yksinkertaisesti sellainen tilanne, että täytyy päästä "eteenpäin". Sitten tullaan todellakin tähän kysymykseen, mitä tämä "eteenpäin" sitten tarkoittaa.
"Niin, onko televisio ja Youtube täysin turha? On siis hyvä miettiä tätä kysymystä, mitkä asiat todellakin jäisi näkemättä ja kokematta, jos jättää kaiken television, Youtubet tai vastaavat. Esittäisin todellakin tämän kysymyksen, hyötyykö siitä merkittävän paljon, jos luopuu näistä asioista nykypäivänä?"
En keksi juuri nyt muita hyötyjä kuin seuraavat kaksi:
1. Voi katsomisen sijaan tehdä jotain mielenkiintoisempaa.
2. Voi heittää menemään muiden laatimat käsikirjoitukset ja turhat stereotypiat. Runsaasti elokuvia katsovilla on yleensä voimakkaat käsitykset siitä, miten jotkut asiat liittyvät yhteen tai miten jokin tilanne tyypillisesti etenee. Olen ollut huomaavinani, että tällaiset tuttavani ovat kautta aikojen ihmetelleet minun tekemisiäni, yleensä tosin positiivisella tavalla. Se on huvittavaa, koska he tarkastelevat kaikkea jonkinlaisen kehikon läpi, joka puuttuu itseltäni. Mikä nyt sitten on todellista: minun kehykseni vai heidän kehyksensä? Heidän kehyksensä on varmasti suositumpi, mutta minun kehykseni tekee minut onnellisemmaksi ja tyytyväiseksi.
Ja saanhan pitää lämmityslaitteesi?
Saahan sitä sanoa, mutta kannattaako se? Perusnaisellinen voi myös tarkoittaa mitä tahansa sanojasta riippuen.
Abi Clarke on karmea pallotissi, ei ole perusnainen noilla silareilla.
Silikonirinnat ne on normaalia sulle. Juu. Hyvästi.
Saahan sitä sanoa. Tosin mielipiteitä naisellisuudesta on monta.
Mä en oikeen kauheesti nää naisellisuutta tossa linkittämässäsi naisessa. Mun silmiini hän on pikemmin todella maskuliinen, kuin naisellinen. Kropan muoto on naisen, mutta muuta naisellista en oikein tuosta löydä.
Minun silmiini vaikkapa hänen kasvonsa on ovat todella miehekkäät vahvoinen leikaperineen ja voimakkaine varjoineen. Osa varmasti on ihan vaan meikkiä ja ehkä hänen(kin) kasvonsa ovat edes hieman naiselliset kaiken tuon pakkelin alla. Noiden kuvien kasvot ovat kuitenkin kuin suoraan jostain drag-artistien näytöksestä.
Minun mielikuvani naisellisuudesta on pehmeämpi (enkä tarkoita pehmeydellä mitään läskiä). Ei tuollaisia kiiltäviä kumiasuja, vaan kevyttä, liehuvaa, ehkä hieman läpikuultavaa, kaunista ja eteeristä.
En muuten tarkoittanut tekstiäni mitenkään tuon unelmiesi naisen haukkumiseksi. Tarkoitin sillä sitä, että jos mies kertoisi minulle pitävänsä "perusnaisellisesta naisesta" niin tuo olisi lähes vastakohta sille mistä olettaisin kyseisen miehen pitävän.
Ai niin, unohdin ottaa kantaa tuohon "perusmiehekkyyteen". Juu kyllä mäkin haluaisin, että mun mieheni olisi perusmiehekäs. Olen kuitenkin lähes varma siitä, että meidän käsityksemme tuon sanan sisällöstä ovat varsin erilaiset. ☺
Itsekin arvostan miehekästä miestä.
ajattelen pääseväni kietoutuen syleilyyn ja kokevani olevan turvassa voimakkaissa käsissä.
Myös ajattelma miehen kantavan ja naulautuvan kiinni ja kantavan kevyesti minua.
Joten myös miehen pitää olla vahva.
Luulen kuitenkin että eiköhän se kohta onnistu kun lähtee minulta elopainoa ja mies vahvistuu.
Mun käsityksen mukaan perusnaisellisella naisella tarkoitetaan juurikin naista, joka on supernaisellisesta casuaalimpi muoto. On selkeästi vielä naisellinen, esim. tukkatyylin ja meikin puolesta tai siten, että kuosit ja värit on naisellisia ja/tai tyttömäisiä. Asuna voi olla esim. vaikka farkut ja paitapusero/neule tai joku rento hame/mekko/tunika ja kenkinä vaikka tennarit tai jotkut kävelykengät tai nilkkurit (ulkoilupukukaan ei ole tavatonta perusnaisellisen päällä, varsinkin kylmällä säällä ja jos ulkoilee, esim. kävelee ulkona), kun taas tyyliltään supernaisellinen käyttää useammin korkokenkiä, ehkä näyttävämpää meikkiä ja ehkä useammin tyköistuvampia vaatteita kuten tyköistuvia mekkoja.
Supernaisellisesta tulee ensimmäisenä mieleen esim. burleskitaiteilija Dita von Teese ja jo edesmenneistä esim. näyttelijä Rita Hayworth. Perusnaisellisista tulee mieleen esim. näyttelijät Cameron Diaz, Reese Witherspoon ja Julia Roberts.
Perusnaisellinen on ehkä vähän lähestyttävämmän oloisempaa sorttia ja tyyliltään pehmeämpi ja mutkattomampi, kun taas supernaisellisesta tulee mieleen enemmän glamourhenkisempi.
Tosin naisellisuus on myös ihmisen persoonaan kuuluva asia. Joillain sitä on ja joillain taas ei. Casuaali perusnainenkin voi olla luonteeltaan supernaisellinen, kun taas näyttävän naisellisesti pukeutunut voi luonteeltaan olla välillä kuin jätkä ja kiroilla.
Itekin sain kuvan, että aloittaja haaveilee sellaisesta keskitason perusmallista. Sikäli kyllä kaventaa haarukkaa, jos nainen ei saa olla sitten liian naisellinenkaan tai "alfa".
Otetaanpa esimerkkejä. Ehdin jo ottaa aiemmin videoita engalnnin kielellä. Nyt ajattelin muilla kielillä. Venäjän kieltä on tullut joskus opeteltua. Tosin on ollut jonkin verran myös taukoa, mutta nyt ajattelin jälleen palauttaa mieleen.
Tuossa on video venäjän kielellä. Ksenia Sukhinova on vuoden 2008 Miss Maailma.
https://www.youtube.com/watch?v=ZMAU-poI598
Tuossa toinen video venäjän kielellä. Nainen, joka käyttää tuossa videossa aurinkolaseja, on myös entinen missi.
https://www.youtube.com/watch?v=moo5d2PQWdY
Tuossa video italian kielellä. Stefania Bivone on vuoden 2011 Miss Italia.
https://www.youtube.com/watch?v=WMrvpKiL25k
Siinä video portugalin kielellä.
https://www.youtube.com/watch?v=33TROunh-J8
Se, mitä ehdin vähän Wikipediasta lukea, kaikki naiset ovat lisäksi koulutettuja tai ainakin opiskelleet yliopistossa.
Abi Clarke näyttää nimenomaan transnaiselta feikkiytensä ha ruuan silareiden takia. Jos häneltä olisi siis napsaistu munat pois, ja muuten tuon näköinen, hän olisi unelmien nainen?
*ja rumien silareidensa.
Huoh. Onneksi olen jo vanha kurppa ja lapseni saanut. Tuntuu siltä, että lisääntymisikäisten miesten ja naisten nuppi on aivan hukassa, kun ei osata enää erottaa faktaa ja fiktiota toisistaan. Listataan ulkonäköä ja ominaisuuksia, joita halutaan ja samalla mietitään omat piirteet läpipuhki, ja yleensä vielä alakanttiin. Mihin on hävinnyt ihmisten kyky tavallisessa elämässä kohdata toisiaan, normaali kanssakäyminen, tutustuminen, ihastuminen?
Et saa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta, koska sellaista ei ole. Se on se mystinen kokonaisuus ja keskinäinen kemia, mikä parit yhteen ajaa. Siksi joku ihastuu toiseen, kun taas joku muu ei voisi kuvitellakaan samaa.
Aivan näin. Kannattaisi ajatella naista ihmisenä eikä ulkonäkönä.
- Sheena
Entäs miehet. On hyvä muistaa tämä, että myös miehilläkin on ulkonäköpaineita.
Nyt kun luin nuo, niin saa toki. Mutta minunkaan mielestä Abi Clarke ei edustanut perusnaisellista naista. Mutta sehän olikin oma mielipiteeni.
Ja juu, onhan se oma käsitys "perusmiehekkyydestä" se ohjaavin. Mutta kyllä ihmiset kiinnostavat muulla kuin tavoin, ettei kaikkia ajattele "omiin tarkoituksiinsa".
t.sxth
Taidan sanoa aikalailla samaa kuin moni muukin tässä. Hieman ovat erilaiset meidän käsitykset perusnaisellisuudesta. Mä voisin jopa kuvitella olevani sellasen miehen mieleen, joka tota sanaa käyttää. Vaan sitten katon ton linkin alle ja totean, että no way kaukana on määritelmät toisistaan. Vaan silti mua moni naisellisena pitää. Taitaa olla totta, että toikin määritelmä on mielipidekysymys.
Jos tuo linkittämäsi nainen on sellainen ”perusnaisellinen” jonka näköisen sinä haluaisit, niin neuvon unohtamaan koko jutun.
Kyseisestä naisenkivasta näkee amatöörikin, että sitä on rajusti muokattu. Nainen ei siis oikeasti näytä tuolta. Nuo silikonit varmaan ovat aidot silikonit, eivätkä pelkällä kuvamanipulaatiolla aikaansaadut, feikki mikä feikki siitä huolimatta.
🤦♀️ Naisenkuvasta…
💥saa. Sitä itsekseen höpötellessä pääsee monesta tilanteesta😂🤣😅 https://youtu.be/B6vfi_i2RnA
-corazon-siempre-
Vinkvink: jos haluat naisen, ei kannata tavoitella perusnaisellista ulkonäköä, koulutusta eikä mitään ulkoisia seikkoja. Näin et rajaa elämäsi naista elämästäsi.
Minulle on tärkeää, että mies on sopiva minulle ja minä hänelle. Itse asetan "sopivalle" kehykset. Ehkä joskus olen tuonut esiin, ettei minulle ainakaan sovi juopot miehet, "juopon" määrittelen itse. Korkeasti ei tarvitse olla koulutettu noin periaatteessa, mutta jonkinmoinen koulutus on hyvä olla, sillä muuten mies ei pärjää kanssani. Miehellä on tärkeää olla oman työnsä lisäksi harrastuksia ja muita ihmissuhteita kuin minä. Näin koska minullakin on.
Joillekin miehille on kovin tärkeää, ettei naisella ole omaa elämää ollenkaan eikä varsinkaan miespuolisia ystäviä. Tällaiset miehet eivät sovi minulle myöskään. Mies, joka on hyvä kuuntelemaan ja ymmärtämään minua on sopiva.
Jossain syvällä sydämen ja geenien sopukoissa tykkään eniten pitkätukkamiehistä, jotka osaavat soittaa kitaraa. Valitettavasti tässä miestyypissä on eniten juoppoja. Kerran oli läheltä piti tilanne, mutta järki voitti.
- Sheena
Olen kyllä miettinyt näitä rajauskysymyksiä. Periaatteessa toki hyviä neuvoja, mutta jostain syystä joillakin asioilla vaan tahtoo kuitenkin olla merkitystä. Kuten sanoin, koulutettu mies pärjää sinun kanssa paremmin tai sanotaanko näin, että riittävästi koulutettu. Näin se tahtoo mennä. Vaikka itsellä voisi olla enemmänkin koulutusta johtuen naisten korkeasta koulutustasosta, myönnän kyllä tämän, että nainen, joka osaa sujuvasti keskustella, kuunnella, analysoida asioita, kykyä nähdä asioita monesta eri kulmasta, luo enemmän mahdollisuuksiä "älykkäille" keskusteluille. Tiedän, että äly on sitä mitä on, enkä missään tapauksessa väitä, että itse olisin kovinkaan älykäs, mutta siitä huolimatta parasta naisen kanssa kuitenkin on silloin, kun "älykkäät" keskustelut sujuvat. Se, että koulutusta on riittävästi, auttaa toki tässä.
Sama juttu, alkoholiongelmaa en toivoisi naisella olevan.
"Miehellä on tärkeää olla oman työnsä lisäksi harrastuksia ja muita ihmissuhteita kuin minä. Näin koska minullakin on."
Tämä vaan on siinä ongelmallinen kysymys, koska kaikki ei kykene pitämään samassa määrin kavereita. On ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon myös yksinäisyyttä. Tämä voi olla haaste, jos parisuhteessa toinen jaksaa lähes kaiken aikaa muita ihmisiä.
"Joillekin miehille on kovin tärkeää, ettei naisella ole omaa elämää ollenkaan eikä varsinkaan miespuolisia ystäviä. "
Otit erittäin tärkeän seikan esille. Jos olet lukenut aktiivisesti tätä keskustelua, olen tuonut esille tämän, oppiiko ymmärtämään naisia paremmin esimerkiksi televisota tai Youtube-videoita katselemalla ja kuuntelemalla videoissa esiintyviä kaunottaria. Tämäkin kysymys tulee vastaan, jos haluaa ison määrän naisia pelkiksi ystäviksi. Toki sillä tavalla oppii ehkä paremmin ymmärtämään naisia, mutta kuten totesit, tämä ei ole aina niin itsestään selvää. Ei auta, jos joku nainen ajattelee näin, että ei huolisi miestä, joka ei hyväksy naisella miespuoleisia ystäviä, jos osa naisista taas on parisuhteessa miehen kanssa, joka ei hyväksy, että naisella on miespuoleisia ystäviä. On siis hyvä, että on keksitty televisio, joka on ollut käytössä jo yli 60 vuotta.
"Mies, joka on hyvä kuuntelemaan ja ymmärtämään minua on sopiva."
Tämä nyt koskee molempia sukupuolia.
"Jossain syvällä sydämen ja geenien sopukoissa tykkään eniten pitkätukkamiehistä, jotka osaavat soittaa kitaraa. Valitettavasti tässä miestyypissä on eniten juoppoja. Kerran oli läheltä piti tilanne, mutta järki voitti."
Niin, toki makuja on monia ja jostain syystä muusikotkin saavat yleensä helposti naisia ainakin, jos ovat menestyneitä.
Toisaalta, kyllähän naislaulajatkin saattavat kiinnostaa miehiä. Luohan se toki kiinostavat lähtökohdat, kun nainen esiintymislavalla loistavissa vaatteissa ja vielä, jos musiikkikin on mielenkiintoista.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110916074
Mm, ei sillä koulutuksella yksin ole merkitystä. Oikeastaan miehestä näkee muutamassa minuutissa onko hänen kanssaan suurinpiirtein samalla taajudella - jos on ja kemiatkin kohtaa, miehen käytös ns. nappaa kokonaisuutena, ollaan jo pitkällä. Itseasiassa kaikkein tärkeintä miehessä on hänen suhtautuminen minuun ja muihin ihmisiin ja arvot.
https://www.evermind.fi/arvotesti/
Tuolla voi tehdä leikkimielisen pohdinnallisen arvotestin.
Itse sain testissä 15 tai lähelle kaikissa muissa kohdissa paitsi:
Vaihtelunhalu: 2/15 pistettä
Vaihtelunhalua arvostava rakastaa seikkailua, jännitystä, riskinottoa ja yllätyksiä.
Elikkäs vaikka mies olisi hyvä keskustelemaan, oltaisiin samalla taajudella yms. mutta hän olisi vaihtelunhaluinen 15/15 niin heippa 🤷♀️. Mikään ei ole stressaavampaa kuin jatkuva seikkailu, jännitys, riskinotto ja yllätykset.
Muusikoiden ei tarvitse olla menestyneitäkään parisuhteen saadakseen. Kokonaan toinen asia, pystyvätkö he vaalimaan parisuhdetta. Musiikilliset jututhan liittyvät muusikilliseen älykkyyteen, jota itsekin arvostan suuresti.
"oppiiko ymmärtämään naisia paremmin esimerkiksi televisota tai Youtube-videoita katselemalla ja kuuntelemalla videoissa esiintyviä kaunottaria. Tämäkin kysymys tulee vastaan, jos haluaa ison määrän naisia pelkiksi ystäviksi."
Ei opi ymmärtämään, jos katsoo vain "kaunottaria" eli ulkokuorta. Vaikutus saattaa olla pikemminkin päinvastainen, kun keskittyy ei-vuorovaikutteisesti pelkkiin telkkarin/videoiden -naisiin, jotka eivät kuulu omaan todellisuuteen.
Mikäli katsoo telkkarin laatusarjoja, jotka ovat historiallisesti, kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti pätevästi esitettyjä ja niissä on kaikenlaisia ihmisiä ja myös kurjuutta, niin toimivat kyllä mainiosti oman elämänkuvan ja ymmärryksen lisääjinä.
"Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Ajat ankeimmat selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on sinulla vaikeaa
Ja kun tarvitset auttajaa
Silloin ystävyys punnitaan
Menee muut menojaan
Siitä tunnet sä ystävän
Kun on vierelläs vielä hän
Turhat tuttavat luotas ois
Hävinneet pian pois"
- Sheena
"Mm, ei sillä koulutuksella yksin ole merkitystä. Oikeastaan miehestä näkee muutamassa minuutissa onko hänen kanssaan suurinpiirtein samalla taajudella - jos on ja kemiatkin kohtaa, miehen käytös ns. nappaa kokonaisuutena, ollaan jo pitkällä. Itseasiassa kaikkein tärkeintä miehessä on hänen suhtautuminen minuun ja muihin ihmisiin ja arvot."
Pitää paikkansa, että muutakin tarvitaan. Olen tällä palstalla aiemminkin kertonut, kuinka olin "normaali" nuori opiskelija, joka teki lisäksi töitäkin ja kavereitakin oli vähän, mutta ainoa tärkeä asia, joka oli mulle lähes mahdottomuus, oli tutustua naisiin.
Jos koulutus on matala, jotakin yhteistä kuitenkin pitäisi löytyä. Väittäisin, että tässä auttaa hyvä yleissivistys. Olen samaa mieltä esimerkiksi siitä, että laadukkat tv-sarjat, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia kysymyksiä ja historiaakin, ovat ilman muuta hyödyllisiä. Plussaa on vielä, jos niissä näkee kauniita naisia.
Hyvä kielitaito on aina eduksi, mutta vaatii jonkin verran vaivaa. Onhan se kuitenkin erittäin hyvä, jos pystyisi kunnolla seuraamaan lehtiä monella eri kielellä, esimerkiksi hesari, Dagens Nyheter, New York Times, Le Monde, El Pais. Onhan näitä. Jos liikkuu esimerkiksi Suomessa suurissa kaupungeissa, ei ole mitenkään mahdotonta kuulla monia eri kieliä, kun ihmisiä on paljon liikkeellä. Siinä sitten sopiva tilaisuus ja alkaa juttelee jollakin vieraalla kielellä, jota osaa riittävästi ja aloitus on riittävän itsevarma.
Niin ja tämä, josta ehdin jo aiemmin täällä puhua, että on esimerkiksi hyvät perustiedot vaikkapa jostakin sellaiselta alalta, jota nainen opiskelee tai on valmistunut, auttaa varmasti, vaikka itsellä ei olisi koulutusta mitenkään erityisen paljoa. Löytyy kuitenkin yhteistä tietopohjaa, joka helpottaa keskustelua. Otin siis aiemmin esimerkin tuosta logopediasta ja siihen kiinteästi liittyvistä tieteistä. Hyvät perustiedot esimerkiksi kielitieteestä auttavat varmasti, jos törmää naisee, joka sattuu opiskelemaan logopediaa tai on valmistunut.
"Musiikilliset jututhan liittyvät muusikilliseen älykkyyteen, jota itsekin arvostan suuresti."
Juuri näin, me huomaamme kyllä ajan kanssa, jos joku älykkyys toisessa ihmisessä on se, jota arvostaa suuresti. Se vie silloin toistuvasti jalat alta, eikä ajan kanssakaan tahdo muutosta tulla. Ei siinä mitään, sitten pyrkii etsimään. Omalla kohdalla olen aina arvostanut naisia, jotka ovat erittäin sosiaalisia ja kaikki juttelu ihmisten kanssa sujuu vaivattomasti. Eli juuri sellaisia taitoja, joita mä itse olen joutunut huomattavasti enemmän opettelee. En voi kieltää sitä tosiasiaa, että tällainen nainen tahtoo vielä aina jalat alta. Tiedän, että työtä tarvitsee tehdä oman sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen eteen.
"Ei opi ymmärtämään, jos katsoo vain "kaunottaria" eli ulkokuorta. Vaikutus saattaa olla pikemminkin päinvastainen, kun keskittyy ei-vuorovaikutteisesti pelkkiin telkkarin/videoiden -naisiin, jotka eivät kuulu omaan todellisuuteen."
Tuo, jos katsoo pelkkää ulkokuorta, voi ilman muuta olla nimenomaan haitaksi. Tämän olen joutunut aikoinaan toteamaan, kun katsoin liikaa pornoa. Jossain vaiheessa kuitenkin onnistuin pääsemään siitä irti. Eri asia on kuitenkin, jos kuuntelee keskusteluja ja vieläpä vieraalla kielellä. Kyllä voi ainakin tämän todeta, että kielitaito menee eteenpäin, jos määrätietoisesti tekee "kovaa työtä".
Kaikissa laatusarjoissakin tulee eniten esiin ohjaajan näkemys. Jos siis ohjaaja on miespuolinen, niistä löytyy hänen naiskäsityksensä. Ei siis välttämättä ollenkaan löydy sellaista tietoa, minkälaisia naiset todellisuudessa pohjimmiltaan ovat.
Sano nyt neuvo, jos haluaa myös fiktion kautta opetella ymmärtämään naisia paremmin. Onko laadukas tv-arja naisen ohjaamana paras vaihtoehto? Tai naisen kirjoittama kirja? Tällä palstalla ollaan neuvottu minua aikaisemmin, että pitää tutustua naisen ajatuksiin. Edelleekin tämä tosiasia on oikeessa elämässä haasteena, kun ei ole itsestään selvyys, että miehellä olisi paljon naispuoleisia ystäviä, jotta tätä kautta ymmärtäisi naisten ajatuksia. On päivän selvää, että vaihtoehdoksi jää siinä tapauksessa tv-sarjat, naisten kirjoittamat kirjat, tv-ohjelmat, joissa haastatellaan naisia kuten esimerkiksi nämä mainitsemani Talk Show ohjelmat, ehtiartikkelit, joissa kerrotaan jonkun naisjulkkiksen elämästä, sekä instagram.
En ole törmännyt laatusarjoissa ohjaajan epätodelliseen naiskäsitykseen juurikaan. Varmasti olisin huomannut, jos sellaista olisin nähnyt ☝
Itseasiassa laatusarjat ovat myös oivia historian kuvauksia - eikä suinkaan vähiten naisten kannalta. Esimerkiksi Dowton Abbey on erinomainen laatusarja. Täytyi oikein googlettaa sen käsikirjoittaja ja ohjaaja. Käsikirjoittaja on Julian Fellowes. Syntynyt 17. elokuuta 1949 Kairossa, Egyptissä. Paitsi käsikirjoittaja hän on brittiläinen näyttelijä, kirjailija, elokuvaohjaaja. Downton Abbeyta hän ei kuitenkaan ole ohjannut, vaan sen on tehnyt kuusi eri henkilöä, nimistä päätellen kaikki miehiä.
Kova laki poliisi- ja lakisarja on myös niin laadukas kuin sarja voi olla. Vaikka senkin tuottajana onkin mies Dick Wolf, niin kyllä on eri tyyppisiä todellisia naisia vain kuvattu. Sarja on suorastaan nerokas, sillä joka jakso antaa ajattelemisen aihetta eikä loppuratkaisua välttämättä ole. Jos onkin, niin välillä se on hyvin kyseenalainen.
- Sheena
- Homogamia, tendenssi deittailla ja pariutua samantasoisen kanssa viehättävyydeltään, taustaltaan, kiinnostuksenkohteiltaan ja tarpeiltaan.
-Homogamia pätee useimpiin pareihin, pitkä-aikaisiin suhteisiin
-lyhytaikaisissa suhteissa voi päteä hieman enemmän "vastakohdat viehättävät" periaate.
- mahdollisia kumppaneita suodatetaan samanlaisuuden perusteella. Taipumus mennä naimisiin vanhempiensa kaltaisen kanssa
-sama luokka, etnisyys, uskonto, poliittinen asenne, elämäntyyli...
-kumppani muistuttaa vanhempia, koska itse muistuttaa vanhempiaan, ja on taipumus kiinnostua itsen kaltaisista, leimaantuminen, naimanaamat...
-Maslow: parinvalinnassa huomio siihen kuinka toinen tyydyttää tarpeemme, Dysfunktionaalinen lapsuudenkoti työntää kohti huolehtivaa tyyppiä, turvallisesta kodista lähtenyt etsii toisesta kasvun, ja intellektuaalisen, esteettisen ja itse-aktuaalisoitumisen lähdettä.
Kyllä turvallisessa kodissa kasvanutkin kaipaa huolenpitoa kumppaniltaan. Miksi hyvästä ihmissuhteen mallista luopuisi? Eikä huolehtivaisuus sulje pois erilaisia kasvun muotoja. Päin vastoin.
Huolenpito ja huolehtivaisuus millä tavalla? Itselläni on tässä sellainen vapauden automaattinen näkökulma - parisuhteessa lähtökohtaisesti molemmat huolehtii omista asioista. Ainoastaan joistakin yhteisistä asioista huolehditaan yhdessä tai tietyn taiteellisen vapauden periaatteella.
- Sheena
Hakee sellaista joka tyydyttää mahdollisimman hyvin omat tarpeet ja jonka tarpeet itse pystyy tyydyttämään.
Samanlaisuutta pyritään maksimoimaan.
Ihmisillä on realistinen käsitys omasta tasostaan, joskin haetaan pikkuriikkisen itsen yläpuolelta, yrittäen maksimoida oman hyötynsä.
Preferenssijärjestelmät ovat yksilöllisiä
Marriage squeeze, demografinen epätasapaino naimaikäisten miesten ja naisten välillä. Naiset tavoittelevat hieman vanhempaa ja pidempää, miehet hieman attraktiivisempaa.
Tilanne on paras silloin, kun molemmat kokevat saanensa jonkun "pikkasen itsensä yläpuolelta" ja se on varsin hyvin tavotettavissa, kun ei harrasteta mitään "tyydyn nyt tähän" meininkiä.
"Hakee sellaista joka tyydyttää mahdollisimman hyvin omat tarpeet ja jonka tarpeet itse pystyy tyydyttämään."
En kyllä hae kumppanistani mitään tarpeiden tyydyttäjää. Ihan sellaista rinnallakulkijaa vain.
- Sheena
"Nyt siis kysymys naisille: jos minä itse arvostan naisessa "perus naisellsita" ulkonäköä, koulutusta, hyvä keskustelutaitoja, kuuntelutaitoja ja muutenkin hyviä sosiaalisia taitoja, kuinka tärkeetä tällaisille naisille sitten on, että mies on mahdollisimman "perus miehekäs", korkeasti koulutettu ja muutenkin sosiaaliset taidot huippua?"
Vastaus naiselta: useimmille kuvailemasi tyyppisille naisille hyvin tärkeää. Tuollaiset naiset ovat miesten keskuudessa hyvin suosittuja, joten siinä on kosijoiden yritettävä erottua massasta jos mielii tehdä lähempää tuttavuutta. Niissä skaboissa ei moni pärjää.
Saat tykätä millaisista naisista ikinä haluat.. se vaan että perusnaisellinen on suhteellinen käsite.
Sanoit olevasi itsellesi rehellinen.. eli siis kykenet myöntämään että olet pinnallinen..? Ja vanhanaikainen? Mikäpä siinä sitten ollessa.
Jokaisella on makunsa ihmisten suhteen. Minä en ole pinnallinen, joten arvostan miehessä muita avuja kuin perusmiehekkyys. Myönnän että se on viehättävä piirre, mutta ennen kaikkea minun pitää kyetä arvostamaan miestä ihmisenä ja miehen viehättävyys on toissijainen seikka.
No, meitä on moneksi .. ja hyvä niin.
Toki myönnän, että olen ehkä pinnallinenkin, mutta kyllä myönnän tämänkin, että esimerkiksi "älykkäiden" keskustelujen on sujuttava, eli siis muutakin tarvitaan.
"Olen tälläkin palstalla huomannut, että saatetaan väheksyä, jos "perus" hetero mies haaveilee kaunottarista. Tässä on syytä edelleenkin muistaa, että kaikki ei ole valintaa."
Ei täällä sun keskusteluissa ole juurikaan näkynyt väheksyntää sun preferenssejä kohtaan. Realismia parinhakuun on kuitenkin peräänkuulutettu.
Siinähän ei ole mitään erikoista tai uutta, että perus-pertti haikailee kaunotarten perään. Sehän on vain luonnollista. Lähes kaikki käyvät jossain vaiheessa elämää läpi sen vaiheen, että ihastuvat johonkin kauniiseen/ komeaan julkkikseen.
Sillekään ei mitään mahda, ettei itseään voi pakottaa kiinnostumaan kenestäkään. Täällä sun ketjuissa on kuitenkin huomautettu, että useimmille se realismi parinhakuun on muotoutunut kokemusten myötä.
Parisuhdekokemattomien on luonnollista haikailla jalustalle nostettujen fantasioiden perään. Moni ensimmäisissä parisuhdekokeiluissa tekeekin sen kumppanivalinnan vahvasti ulkonäköä painottaen. Se on normaalia, sillä ei siinä vielä tiedä mitä parisuhde on ja mitä kaikkea se vaatii ja pitää sisällään.
Useimmat oppivat aika vikkelästi, että pelkkien ulkoisten seikkojen varaan ei sitä hyvää parisuhdetta saadakaan rakennettua. Ei se auta vaikka olisi millainen uimapukumalli kainalossa, jos arvot/ tulevaisuudensuunnitelmat/ jne. ei vaan kohtaa.
Ei realismin peräänkuuluttaminen tarkoita, että perus-pertti ei saisi haaveilla. Tietenkin saa ja pitääkin, sitähän varten ne tietyt sivustot ovat netin suosituimpia.
On silti hyvä ymmärtää ero hyvänmielen fantasioiden ja todellisten mahdollisuuksien välillä. Parisuhteet kun eivät valitettavasti ole ihan päivittäin pelkkää vaaleanpunaista Disney-elokuvaa.
Yym ja kaikki naiset haluaa "minun" näköisen Giuseppe Lorenzon. Niin mieleni pahoitan, jos eivät.
Ajattelin tähän väliin sanoa, että tässä keskustelussa otan myös jossain määrin kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Tämän takia esimerkeissä on muitakin kieliä kuin englanti. Me tarvitsemme Suomeen myös naisten maahanmuuttoa. Tästähän on Ylekin kirjoittanut, että Suomessa tulee miesten määrä myös tulevaisuudessa lisääntymään, jolloin on tietysti selvää, että niiden miesten, joiden on jo nyt vaikea pariutua, ei tulevaisuudessa tule pariutuminen helpottumaan.
On hyvä muistaa tämä, että Suomessa on suhteellisen paljon sinkkumiehiä.
On myös aika hurjaa luettavaa tuokin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaestoliitto-suomalaismiesten-lapsettomuus-maailman-korkeinta-syyna-naisten-parempi-koulutus/6694464
"Lastensaanti-iän ohittaneista suomalaismiehistä joka neljäs on lapseton. Luku on maailman korkein, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. "
Niin, koska Suomessa on paljon sinkkumiehiä ja miehiä, joilla ei ole lapsia, saataisiin Suomeen helpostikin lisää naisia, jos moni suomalainen mies, jolla on vähänkin vaikeuksia löytää naista Suomesta, etsisi ulkomailta. Vaikka pohjoismaat alkavat olemaan miesvoittoisia, edelleen muualla Euroopassa naisia riittää. Tosin kielitaitoa tämä vaatii, jos haluaa olla hyvin perillä eri Eurooan maista.
Kuten olette huomanneet, että olen ottanut monella eri kielellä videoesimerkkejä. On siis eri asia kuunnella jonkun tietyn maan kielellä kuin englannilla. ON eri asia myös ymmärtää eri kieliä kuin lukea tekstejä. Oikeessa elämässä, kun naisten kanssa keskustelee, ei silloin lueta mitään tekstejä. Toki tekstitystä käytän esimerkiksi silloin, jos katson elokuvaa. Youtube-videoiden haastatteluissa pidän hyödyllisempänä, että yrittää ymmärtää videosta kuuleman perusteella sen minkä ymmärtää. Jokainen harjoituskerta vie kuitenkin eteenpäin.
No miesten pitää sitten rohkeasti lähteä hakemaan sitä puolisoa ulkomailta. Ei pidä kuitenkin olettaa, että naiset olisivat automaattisesti muuttamassa miehen kotimaahan. Siinä voi käydä myös toisinpäin, nainen odottaa, että mies muuttaa hänen kotimaahansa. Tämä naisten maahanmuutto kuulostaa kyllä ensikuulemalta helpolta ratkaisulta miesten naisten puutteeseen. Siinä on kuitenkin muutama avoin kysymys:
- miksi oletetaan, että Suomeen tulevat naiset haluavat automaattisesti pariutua suomalaisten miesten kanssa?
- miksi oletetaan, että juuri naiset haluavat tulla reväistyksi eroon kotimaastaan, perheestään, suvustaan ja kulttuuristaan?
- miksi oletetaan, että parisuhde ulkomaalaisen naisen kanssa olisi automaattisesti jotenkin helpompi ja vaivattomampi?
Suomalaisten miesten ongelma on surkeat tai olemattomat sosiaaliset taidot. Sinunkin kirjoituksista näkyy, että et edes osaa mieltää naisia ihmisiksi. Suomessa miesten väkivaltaisuus on valtava ongelma ja suurin osa perheiden hajoamisista ja parisuhteiden epäonnistumisista johtuu miesten ongelmista, jotka purkautuu agressiona, väkivaltana, välinpitämättömyytenä, velvoitteiden laiminlyöntinä, tunnekylmyytenä, uskottomuutena, puhumattomuutena ja kaikin tavoin lapsellisena ja kypsymättömänä keskenkasvuisuuten. En usko, että mitkään noista korjaantuu vaihtamalla naiset ulkomaalaisiin, koska ongelma on miesten päässä.
Todella moni nainen on nykyään mieluummin yksin kuin parisuhteessa juuri tuon takia.
Otat siis asiaan kantaa tässäkin alotuksessa. Mä jo ihmettelinkin, kun et vielä ole maininnut asiaa. Itse asiasta en jaksaa enää sulla jauhaa, kun et sä ole ennenkään vaivautunut kiinnostumaan mitä muut sulle vastaavat.
Sanon vain, että tervemenoa ja good luck!
TIedoksi vaan tällainen seikka, että Suomi ei ole LÄHELLEKÄÄN väkivaltaisimpia maita, jos tutkitaan henkirikostilastoja maailmanlaajuisesti.
"miksi oletetaan, että Suomeen tulevat naiset haluavat automaattisesti pariutua suomalaisten miesten kanssa?"
Aivan, mutta eipä tarvitse kovin kummoista matematiikkaa, kun todetaan, että Suomessa vapaiden naisten määrä pysyy ainakin vakiona, jos maahanmuuttoa tapahtuu myös naisten osalta.
"En usko, että mitkään noista korjaantuu vaihtamalla naiset ulkomaalaisiin, koska ongelma on miesten päässä."
Korjaantuu ja ei korjaannut, mutta varmaa on se, että mitä vähemmän parisuhdemarkkinoilla on vapaita naisia, sitä vaikeampaa on pariutuminen.
"Sinunkin kirjoituksista näkyy, että et edes osaa mieltää naisia ihmisiksi."
Nyt tuli kyllä aika hurja väite, eikä mitään perusteluja.
Joo meillä ei ole sisällissotaa eikä isompia jengisotia. Parisuhde- ja perheväkivalta sen sijaan kukoistaa.
Sinä tutkit, leikkelet ja analysoit naisia kuin jotain tikun nokassa olevia eliöitä. Et osaa suhtautua naisiin tavallisina kanssaeläjinä suruineen ja iloineen. Sinä yrität jotenkin murtaa jonkin koodin, jonka luulet kauniilla naisilla olevan verrattuna rumiin tai tylsiin naisiin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että huippumallit ja tv-tähtöset olisivat jotenkin poikkeavia tavisnaisiin verrattuna. Kaiken sen pintakiillon alla hekin ovat tavallisia naisia. Sinä et vain pysty heitä niin näkemään, koska sinulle he ovat saavuttamaton palkinto, yli-ihmisiä. Hienompia, parempia ja ennen kaikkea kauniimpia kuin muut.
Sivusta totean, että kyllähän tuo paistaa kauaksi näistä teksteistäsi. Sä et osaa suhtautua naisiin ihmisinä, vaan he ovat jotain outoja alieneita, joita et ymmärrä. Heitä pitää analysoida ja pohtia, sen sijaan että heihin tutustuisi. Nainen ei selvästikään ole sinulle ihminen. Nainen on sinulle joku kummallinen lemmikin ja koriste-esineen yhdistelmä.
Suomiko tässä asiassa maailman kärkeä??????
Suomi on EUn toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Eli kärkeä on siinä mielessä ainakin, valitettavasti.
- Sheena
Vielä lisäisin tähän sellaisenkin seikan, että kannattaa myös aina muistaa tämäkin, että toki henkirikosten suuri määrä vaikuttaa yleensä myös siihen, että miehiä kuolee paljon, MUTTA mielenkiintoinen seikka on toisaalta myös tämäkin, että ei naisten määrä ole kuitenkaan merkittävällä tavalla isompi edes niissä maissa, joissa tehdään eniten henkirikoksia.
Luuletko siis, että jos maassa henkirikosten luku on 100 000 asukasta kohden 20-100 kun Suomessa se on siinä 2, kaikki henkirikoksen uhrit ovat miehiä?
Lienee huomauttaa tämäkin, että Ylekin on tuonut esille tätä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa myös sellaisissa maissa, joissa tehdään henkirikoksia kokonaisuudessaan enemmän kuin esimerkiksi Suomessa.
Minä en lähtis nyt johonkin EU:hun vertailemaan maailmanlaajuisia vakavia ongelmia, kun miettii vaikkapa EU:n väkimäärää ja vieläpä tätäkin, kuinka syntyvyyskin on heikkoa.
Luehan vielä uudelleen mun tekstit tarkoin ja tuo yksityiskohtaisesti esille kohdat, jotka tukevat väitteitäsi.
Olen ennenkin puhunut täällä tästä analysoinnista, joka on välttämätöntä, jotta ongelmiin saadaan muutosta. Kuten jo aloituksessa toin esille tuon Laasasen hypoteesin, että naiset pariutuisivat ylöspäin, mikä ei tietenkään ole aina niin yksiselitteistä. Tästäkin hypoteesista olen käynyt keskustelua palstalla ja tottakai pitkien pohdintojen jälkeen myös täytynyt myöntää tämäkin, että ei tuo olekaan aivan niin yksinkertaista.
Jokatapauksessa idea on kuitenkin oikea: asioita kuuluu tutkia ja analysoida, jotta niistä syntyy keskustelua ja ajan kanssa saadaan edes mahdollisuudet jonkinlaiseen muutokseen. Onko tämä sitten parempi, että uusinnetaan samoja ongelmia vuodesta toiseen?
Meillä on siis havaittavissa tällaista, että ihmiset pariutuvat helposti samasta yhteiskuntaluokasta. Samalla meillä on havaittavissa myös tämä, että syntyvyys on heikkoa alemmissa yhteiskuntaluokissa. Sitten ollaan myös tutkittu yksinäisyyttä ja sen pitkäaikaisia seurauksia. Mikä tässä on jollain tavoin ihmeellistä?
Niin, kun myönnetään tämä fakta, että ihmiset siis pariutuvat yleensä jollakin tietyllä tavalla, sitten pohditaan tarkemmin, miksi näin on. Kaikki naiset eivät siis yhdy tuohon ajatukseen, että miehen pitäisi aina olla "parempi". Olen siis ymmärtänyt tällä palstalla, että osa naisista olisi siis valmiita pariutumaan miehen kanssa, joka on alemmassa sosioekonomisessa asemassa. Sen jälkeen toki mietitään, mitä haasteita tässä on. On päivän selvää, että tämä vaatii jälleen eri asioiden tarkastelua monesta kulmasta.
"Heitä pitää analysoida ja pohtia, sen sijaan että heihin tutustuisi. "
En tiedä, kuinka aktiivisesti olet lukenut mun kirjoituksiani, mutta olen mielestäni lukuisia kertoja tämänkin todennut, että tutustunut olen lukuisia kertoja. Tässäkin keskustelussa olen tuonut esille tämän, että hyviä hetkiä on tullut koettua, mutta sitten tämän ongelman, miksi ne ei kestä. On päivän selvää, että tämä asia jälleen vaatii miettimistä, koska minulla on tavoitteena saada onnellinen kestävä parisuhde. On jotenkin hyvin outoa ajatus, että ei miettisi mitään, kun on tullut ongelmia.
Haluan edelleen tuoda tämänkin seikan ilmi, että parisuhdeongelmat eivät KOSKAAN johdu vain yhdestä sukupuolesta. Tämän takia kun analysoidaan parisuhdeongelmia, me emme voi koskaan ajatella näin, että analusoidaan vain yhtä sukupuolta.
Sano, vastasinko kysymykseesi. Jos en, voisitko tarkentaa.
Haluan vielä todeta tällaisenkin seikan, että jos mä esimerkiksi nyt analusoin Youtube-videossa vaikka naisten huumorin tajua, se johtuu siitä, että huumorin taju on vaan yksi alue, joka olis hyvä, että molemmat jokseenkin ymmärtävät. On aivan turha yrittää kaiken aikaa vaan tuoda esille sellaista huumoria, joka johtaa naisten kanssa yleisesti kielteiseen reaktioon. Kun ongelma on siinä, että jotkut ongelmat saattavat toistua suhteesta toiseen ja parisuhdeyrityksistä toiseen. Tämä sääntö koskee MOLEMPIA sukupuolia.
Täytyy aina muistaa myös tämäkin, että myös naiset joutuvat tekemään työtä parisuhdeongelmien miettimisen eteen, jos haluavat tulevaisuudessa maksimoida onnistumisen mahdollisuuden. Toisin sanoen, jos nainen ajautuu toistuvasti tietynlaisiin ongelmiin parisuhteissa, ehkä olisi hyvä käyttää jonkin verran aikaa miettimiseen. Toisin sanoen onko se vika aina vain miehissä?
Lisään vielä tähän tällaisenkin seikan, että tämä on kuitenkin syytä muistaa, että ylivoimainen enemmistö henkirikoksen uhreista on kuitenkin miehiä.
Olen lukenut ketjutolkulla näitä sun juttujas ja todellakin ... et ilmiselvästi kykene pitämään naista ihmisenä.
Ja ketkä ne miehet tappaa?
Niin ja luuletko todellakin, että ongelmat vähenevät, jos maahan tulee tulevaisuudessakin lähinnä pelkkiä miehiä?
Tässä ei ole mitään epäselvää, että väkivaltarikokset on maailmanlaajuisesti miesten tekemää. Kysymys on siinä, tuleeko se tulevaisuudessa lisääntymään vai vähenemään.
Se ei mitään todista, vaikka kertoisit 24 tuntia lukeneesi mun keskusteluja, jos et ole mitään ymmärtänyt.
Kuinka ihmeen monta kertaa tämäkin pitää sanoa, että parisuhdeongelmat eivät KOSKAAN johdu ainoastaan yhdestä sukupuolesta. Jos sä ajattelet jostakin henkilöstä, että hän ei kykene pitämään naisia ihmisinä, silloin sinun täytyy ajatella myös näinkin, että tämä henkilö ei kykene pitämään miehiäkään ihmisinä.
Olen ymmärtänyt ihan joka sanasi ja siksi tuo asia onkin ilmiselvä. Vaikuttaa siltä, että sä et itse kykene näkemään tuota ongelmaasi, vaikka lähes joka ainoa kirjoittamasi asia kertoo selvää kieltä.
Mistäpä kukaan tietäisi mitä sä miehistä ajattelet. Kerro ihmeessä enemmän siitä miten suhtaudut miehiin. Ovatko he sinulle yhtä suuri ongelman ja analyysin lähde, vai koetko ymmärtäväsi heitä?
Vielä lisään tällaisen seikan: jos ajattelet, että mä en mukamas pysty pitämään ihmisiä ihmisinä, tutustu käsitteisiin maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus.
Ikävä kyllä et kirjoitustesi perusteella todellakaan näe naisia ihmisinä. He ovat sinulle vain jotain kummallisia tutkimus ja tirkistelykohteita. Karjaa, jota pitäisi rahdata pitkin ja poikin maapalloa.
Tuo viesti kertoi jälleen kerran, että et ole ymmärtänyt. Tää keskustelu saa nyt loppua.
Lue edes mitä mä kirjoitan. Puhuin aivan eri asioista kyseisessä viestissä, jotka sä ignoorasit. Ei tästä keskustelusta tule yhtään mitään.
Sivusta:
Ihan samanlaisen käsityksen minäkin olen saanut näitä aloittajan ketjuja lukiessani.
Tuosta huumorintajun analysoinnista kun kirjoitat, niin vaikuttaa siltä, kuin yrittäisit oppia teeskentelemään ”naisille soppelia” huumoria.
Huumori pitää kyllä lähteä ihmisestä luonnostaan, kuten tietysti kaikki muukin toisten seurassa oleminen. On vain oltava oma itsensä, näytteleminen pilaa lopulta kaiken.
Ennenkuin esität mitään tuollaisia väitteitä, sinun täytyisi osata perustella asia ja mitä sillä tarkoitetaan, että joku ei pidä jotakin ihmisenä ja taas toisaalta sekin, milloin pitää. Lue huolella tämä keskustelu ja tuo esille seikkoja perustellusti.
Toistan, mitä sulle tarkoittaa se, että joku ei ole mielestäsi ihminen. Missä menee määriteltmä?
Tätäkään sä et osaa perustella yhtään tarkemmin. Mitä se "omana itsenä-" oleminen sitten on? Ja mikä on sitä "oikeeta" teeskentelyä? Siinäpä todellakin kysymykset pohdittavaksi. Toivoisin hyvät perustelut asialle.
Jatkan vielä.
"Huumori pitää kyllä lähteä ihmisestä luonnostaan, kuten tietysti kaikki muukin toisten seurassa oleminen. On vain oltava oma itsensä, näytteleminen pilaa lopulta kaiken."
Tuosta viestistä tulee sellainen vaikutelma, että on pakko kysyä sinulta, miten sä olet ymmärtänyt käsitteen sosiaaliset taidot. Kuvaile minulle, miten sä nämä ymmärrät?
Jatkan vielä.
Väitit, että "näytteleminen" pilaa kaiken. Mikä sitten on sitä sinun "näyttelemistä". Tämäkin täytyisi osata hyvin perustella.
Se juurisyy on koulutuksen puute/ sellaisten töiden loppuminen joita pystyy tekemään matalalla koulutuksella ja joilla pystyy elättämään perheen. Prekariaatti pätkätöineen ja nollasopimuksineen ja alapuolellaan tietenkin täysin syrjäytyneet.
Tätä tilannetta eivät muualta tuodut naiset paranna.
"Lapsettomuus on yleisempää alimmissa tulo- ja koulutusryhmissä.
– Ne miehet, jotka menestyvät yhteiskunnallisesti, päätyvät myös useammin isiksi. Tämä on siis myös sosiaalisen tasa-arvon kysymys."
Ne miehet tulevat omasta halustaan ja selviytyvät noista pakolaismatkoista hengissä hitosti suuremmalla todennäköisyydellä kuin naiset. Naiset eivät lähde ellei ole aivan pakko ja moni kuolee matkalle.
Työperäinen maahanmuutto taas edellyttää, että on niitä soveltuvia töitä, riittävä kielitaito ja ennen kaikkea halu lähteä. Jälleen kerran miehet dominoivat tässäkin.
Jos yrität opetella (mielestäsi) sopivaa huumorintajua vaikka youtube-videoilta ilman, että se huumori on sisäsyntyistä, se on näyttelemistä. Mikään päälleliimattu pua-oppi ei pidemmän päälle kanna, koska se oma ja aito persoonallisuus puskee aina lopulta väkisin pintaan. Viimeistään siinä kohtaa homma menee kiville, koska kukaan ei halua tulla huijatuksi.
Olet oman sanomasi mukaan saanut ainakin parisuhteen alkuja, mutta sitten homma kaatuu. Oletko aloittanut suhteet teeskentelemällä olevasi jotain mitä oikeasti et ole, ja sitten totuus on tullut ilmi?
Miksi niiden naisten pitäisi tänne tulla? Miksi miehet eivät lähde sinne, missä niitä naisia on?
Niinhän noiden muiden maiden miehet tekee. He lähtevät.
Voihan veikkonen! Kyllä sinä näytät olevan tosi pahasti hukassa itseltäsikin, kun sanonta ”olla oma itsensä” on sinulle noin vieras, että sitäkin pitää ruveta perustelemaan ja analysoimaan. Teeskentelemättömyyttä se kaikessa lyhykäisyydessään tarkoittaa. Mutta kun sinä raukka et oikein näytä ymmärtävän sitäkään mitä teeskentelyllä tarkoitetaan. Syvä huokaus.
Suoraan sanottuna on tosi vaikea kuvitella, että joku nainen jaksaisi loputtomasti sulle perustella kaikkia tavallisiakin sanontoja. Ei siis ole mikään ihme, että kaikki suhdeyrityksesi tyssäävät heti alkuunsa.
"Sinä yrität jotenkin murtaa jonkin koodin, jonka luulet kauniilla naisilla olevan verrattuna rumiin tai tylsiin naisiin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että huippumallit ja tv-tähtöset olisivat jotenkin poikkeavia tavisnaisiin verrattuna."
Tämän takia näitä juttuja on ollutkin hauskaa lueskella... 😂😂😂
Ihan vakavissaan noita ei voi ottaa. Olen itsekin miettinyt, mitä ihmeen jumalolentoja kauniit naiset mahtavat olla, kun ei heihin/meihin päde ollenkaan mitkään tavalliset jutut. 😂😂😂
Se on muuten jännä, että vaikka kuinka moni keskustelija on aloittajalle tuosta samasta asiasta on huomauttanut, niin aloittaja ei vaan millään ymmärrä.
Voisiko olla niin, että jos 20 eri ihmistä näkee aloittajan teksteissä jotain samalla tavalla, niin aloittajan voisi olla hyvä alkaa miettiä miksi näin on. Eikä vaan jankata, että "ei voi olla niin kun se ei musta oo niin".
"Niin on, kuin miltä näyttää".
Mikä on sitten sitä sisäsyntyistä? Tähänkin kun tarvittaisiin hyvät perustelut :D
Tiedän, että mä saatan mennä vähän liiallisiin pikkutarkkuuksiin, mutta mä olen kriittinen, koska tässä on kysymys myös isommistakin yhteikunnallisista kysymyksistä, kun puhutaan esimerkiksi syrjäytymisen riskistä tulevaisuudessa. Haluammeko uusintaa vuodesta toiseen samoja ongelmia? Tämän takia en tyydy aivan olemattomiin perusteluihin ja nimenomaan sellaisiin perusteluihin, jotka lähtevät suoraan intuitiivisen ajattelun tasolta. Monet asiat, jotka näyttävät itsestäänselviltä, eivät sitä ole, kun tarkemmin katsotaan.
Toivoisin mulle myös, että määrität mulle käsite sosiaaliset taidot. Miten sä olet nämä ymmärtänyt?
PUA oopista puheen ollen mun täytyy tähän vastata sen verran, että jossain vaiheessa otin itseä niskasta kiinni ja yksinkertaisesti aloin tekemään lukuisia alotteita pe-la iltana suurissa kaupungeissa, jossa luonnollisesti on paljon ihmisiä. Kyllä mä tuon toki ymmärrän, että varsinkin alussa voidaan ainakin intuitiivisella tasolla ajatella, että "teeskentelee", mutta tämä ei ole näin yksinkertaista.
Olosuhteiden pakosta on joutunut käyttämään aikaa moneen muuhun asiaan. Tämä on syytä muistaa, että ihminen kasvaa aikuiseksi monenlaisten pakkojen kautta. Ei siinä ole mitenkään järjettömästi mahdollisuuksia valita toisin.
Jossain vaiheessa nuoruudessa sitä vaan huomaa kärsivänsä, kun on huomattavan paljon yksinäisempi kuin moni muu. Kyllä tätä on jo kauan miettinyt ennen mitään PUA oppaita. Ne sattui jossain vaiheessa toki eteen ja ajattelin sitten lukaista. Kun se juttu vaan on se, että on muitakin, jotka ovat kärsineet yksinäisyydestä, mutta toisaalta oppineet itsevarmuutta ja taitoja, jolla kumppani löydetään.
Jatketaan vielä tästä "teeskentelystä". Kyllä, alussa asiat menevät vähän kömpelösti ja paljon saa näpeille. Paljon joutuu kestämään ja sitten taas jatkaa yrittämistä. SItä se vaan on: tekeminen, tekeminen, tekeminen, pohtiminen, pohtiminen, pohtiminen.
Mitä kuitenkin on ajan kanssa tapahtunut? Harjottelun myötä kömpelyys vähenee, itsevarmuus lisääntyy, sanat tulevat varmemmin. Tässä voidaan käyttää vertailuna vaikkapa kielen opiskelua: kun on tarpeeksi harjoitellut, sanat myös tulevat helpommin ulos myös vieraalla kielellä.
Niin, mikä on sitten "aitoa" ja mikä "teeskentelyä"? Mitä tähän vastaisi esimerkiksi psykologi? Entä, jos minun aivot ja muukin kroppa kuitenkin toimii, kuten "normaalissa rakkaudessa". Sen takia todellakin käytän lainausmerkkejä käsitteessä "normaali rakkaus". Onko sitä osannut kukaan psykologikaan tarkasti määritellä? Jokatapauksessa tämän olen kuitenkin kokenut, että mun aivot ja kroppa alkavat kovan harjoittelun seurauksena toiminaan "normaalisti". Näin on vaan tapahtunut. Saatte uskoa, jos haluatte tai sitten olla uskomatta.
Entä myöhempi "teeskentely"? Tämäkin on hyvin mielenkiintoinen kysymys, johon haluaisin täsmällisempää perustelua kuin pelkkä se, mikä tulee intuitiivisesti. Onko tätäkään kukaan psykologi pystynyt matemaattisen tarkasti määrittelemään?
Tällainenkin seikka on otettava huomioon, että tässä "aidon rakkauden" ja "epäaidon rakkauden" tarkassa mittaamisessa tuee vastaan myös eettiset kysymykset. Mikä on kuitenkin varmaa: ihminen nämä päätökset kuitenkin aina tekee.
Jatkan vielä. Sitten vielä tällainen filosofinen kysymys: millä sen tarkkaan todella määrittää, että minä olisin "teeskennellyt", kun en ole saanut kestämään? Millä sen matemaattisen tarkasti määritellä, että joku, joka on pysynyt suhteessa 50 vuotta, ei olisi sitten ollenkaan teeskennellyt? Tämä on todellisuutta, että monessa maassa, jossa elintaso on korkealla, myös erotaan. Tämä on meidän kaikkien hyväksyttävä suhteeseen mennessä, että takeita ei suhteen kestolle ole, mutta tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että voit jokatapauksessa kokea "huippuhetkiä" ja toisin sanoen elää "oikeeta elämää".
Sanon suoraan, vaikka luultavasti poistat tämänkin viestin. Olet selkeästi autismin kirjolla, asperger (jos sellaista diagboosia vielä käytettäisiin), ja SE on asia, johon sinun naissuhteesi kaatuvat. Ei auta vaikka kuinka yrität sitä peitellä ja piilotella, niin satavarmasti neurologiset haasteesi tulevat ennen pitkää näkyviin läheisissä ihmissuhteissasi.
Ja kun ottaa huomioon selvät autistiset piirteesi, niin tuo sinun haaveilu korkeastikoulutetuista misseistä ja malleista on täysin epärealistista. Haaveilla toki saa, mutta sun kannattaisi edes välillä muistaa elämäsi realiteetit. Onnellinen parisuhde on sattuman ja kovan työn tulos ja jos ensimmäiset ja isoimmat haasteet on kanssakäyminen ylipäänsä ja omien tunteiden tunnistaminen, niin ei kannattaisi lähteä saman tien tavoittelemaan kuuta taivaalta jonkun supermallin muodossa. Saisit olla tyytyväinen, jos sua jaksaa kuunnella edes se 10 kg ylipainoinen ja perusnätti kaupan kassatyttö.
Mä+arvasin,+että+tämä+keskustelu+johtaa+tähän+leimaamiseen,+vaikka+olen+tästä+ennenkin+sanonut+monta+kertaa,+että+leimaamisella+ei+mitään+voiteta,+ei+vaan+voiteta,+pikemminkin+hankaloitetaan+entisestään+keskustelua.+Tämä+leimaaminen+kun+on+niin+helppoa,+kun+ei+jakseta+perehtyä+syvemmin+monimutkaisiin+ongelmiin.+Tiedän+100%+varmasti,+että+sinun+kanssa+minulla+ei+ole+mitään+keskusteltavaa,+ei+siis+mitään,+joten+ei+kannata+haaskata+aikaa+enempää+tässä+keskusteluketjussa.
Tosiasiat eivät ole leimaamista. Minä olen alle 170 cm pitkä, ylipainoinen, tylsä ja ruma nainen. Mikään teoretisointi, pohtiminen, analysointi tai muutkaan temput eivät sitä faktaa koskaan muuksi muuta. Minusta ei koskaan tule missiä tai mallia, joten minun on aivan turha sellaisesta elämästä ja komeasta filmitähtipuolisosta haaveilla. Sama se on myös sinulle. Itsensä hyväksyminen vikoineen ja hyvine puolineen on ensimmäinen ja isoin askel tasapainoiseen elämään. Sitä kautta voi olla tyytyväinen itseensä ja ehkä jopa löytää sen itselleen sopivan kumppanin. Realismia, realismia!
En tiedä kuinka aktiivisesti olet seuraillut mun kirjoituksiani, mutta olen täällä palstalla moneen kertaan keskustellut tästäkin ilmiöstä, että tämä tasoteoriakaan ei aina ole niin yksiselitteinen. Kaikkien mielestä asiat ei vaan aina mene niin, että nainen pariutuisi aina ylöspäin. Realismia, realismia.
Jatkan vielä. Naurettavaa oli muutenkin yrittää puolustella, että "tosiasiat" eivät ole leimaamista. Kun sinun tekstisi ei ede perustu tosiasioille :D
Ei tätä keskustelua viitsi jatkaa ollenkaan enempää. Totesin vaan nyt tuonkin, että ylöspäin eivät kaikki naiset aina pariudu.
Sivusta, tosiasiat EIVÄT ole leimaamista.
Keskustelukumppanisi ei missään kohtaa leimannut sinua. Kertoi ainoastaan millaisen kuvan sinusta sinun omien tekstiesi perusteella saa.
👍👍👍
Mistä tiedät millä perusteella naiset pariutuu? Katsos kun se ylöspäin pariutuminen on ulkopuolisten LEIMA, joka naisille lätkäistään, kun he kumppania hakevat. Sinun kuvitelmasi ylös- tai alaspäin pariutumisesta kun ei välttämättä ollenkaan kohtaa sen kanssa, miten nainen itse kumppanistaan ajattelee. Oletko kuullut sanontaa Toisen roska on toisen aarre?
Mutta ethän sinä tästä mitään ymmärrä. Olet hyvin pinnallinen tasoteoreettikko, joka ei käsitä sellaisia asioita kuin sielunkumppanuus, rakkaus ja intohimo. Senkus näpertelet noiden videoidesi kanssa. Ehkä joskus hoksaat, ettei pitsaa sohvalla mussuttava jankuttaja ole se supermallien ykkösvaihtoehto. IKINÄ.
Valitettavasti nämä ihmiset (tämän ketjun aloittaja ei ole ainut palstalla) haluavat uskoa, että viestien takana on vain yksi (korkeintaan kaksi) kirjoittajaa. Eivät he suostu uskomaan suurimman osan lukijoista näkevän heidän viestinsä samassa valossa.
Jos nämä poteroihinsa kaivautuneet paltaprinssit ymmärtäisivät ja hyväksyisivät sen, mitä muut kertovat siitä, miltä palstaprinssit ulosantinsa perusteella vaikuttavat... Niin hehän joutuisivat alkaa harkita muutoksien tekemistä itseensä. Ja sehän ei missään nimessä tule kyseeseen. Heidän ei pidä joutua kehittämään itseään, vaan maailman heidän ympäriltään tulee muovautua heidän mieleisekseen.
Diagnosointi ON anonyymilla palstalla leimaamista. Ennenkin ollaan ihmisiä leimattu erilaisten ajatusten takia ja mietipä sitä, millaisia seurauksia siitä on ollut.
Jatkan vielä. Diagnosoinnilla halutaan täydellisesti mitätöidä jonkun henkilön sanoma ja sillä tavalla pysäyttää keskustelu kuin seinään. Minä yritän täällä yksinkertaisesti rakentaa keskustelua monimutkaisista ongelmista ja tätä odotan muiltakin, jotka haluavat keskustella tässä keskusteluketjussa. Kaikille se ei tietenkään sovi ja jokainen saa toki näinkin valita. Sekin on aivan oma valinta, jos lähtee tuolle diagnosoinnin tielle siinä vaiheessa, kun keskustelussa tulee esille seikkoja, jotka ylittävät käsityskyvyn. Tässäkin tilanteessa jokainen voi miettiä, jatkaako rauhallisesti ja ehkä pohtien asioita vähän pitemmälle, vai valitseeko "helpon" ratkaisun eli diagnosoinnin.
"Heidän ei pidä joutua kehittämään itseään, vaan maailman heidän ympäriltään tulee muovautua heidän mieleisekseen."
Sivusta, maailma jokatapauksessa tekee tällaista kaiken aikaa.
Kukaan ei ole diagnosounut sinua. Yhtään ainoa diagnoosia ei ole esitetty. Tässä onnesitetty vain mielikuvia, jotka syntyvät tekstiesi pohjalta. Siinä ei mitään sinua leimaavaa. Jos näet tuon ilmaisemisen leimaavaksi, niin silloin joudut myöskin näkemään sen sanojaa itseään leimaavana toimintana.
Näitä on sekä koomista, että ahdistavaa lukea. Koomista miten kukaan voi olla noin pihalla ja samalla traagista, jos joku oikeasti on noin pihalla. Jos toinen ei edes tiedä mitä on "olla oma itsensä", niin ei ole paljon toivoa.
Kyse ei ole muiden määritelmistä. Luulisi sun nyt itse tietävän kuka sä olet ja millainen sä olet. Sitten olet sellainen. Niin helppoa on olla oma itsensä.
Niinpä. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää pariakunnan keskinäisestä dynamiikasta ja tuntemuksista.
Et sä kyllä mitään keskustelua yritä rakentaa. Itsepäisesti vaan jankkaat omaa näkemystä, vailla minkäännäköistä kiinnostusta pohtia omasta mielipiteestäsi eroavia katsantokantoja.
Sinä saat muista sellaisen kuvan että he diagnosoivat sua, vaikka he yrittävät vain kertoa miltä sinun ulosantisi ulospäin vaikuttaa. Kannattaa oikeasti vähän alkaa pohtia mitä voisit asialle tehdä, eikä vaan jankata vastaan.
Ai maailma muovautuu jokaisen yksilön ympärillä juuri sellaiseksi, millaiseksi yksilö sen toivoo?
Wau!
Me vaan elämme hyvin monimutkaisessa todellisuudessa ja ymmärrän hyvin tämänkin, että halutaan toisinaan päästä "helpolla". Silloin tulee varmasti mieleen vaan todeta, että jollakin henkilöllä saattaisi olla sellainen ja sellainen diagnoosi. Tämä tuo varmasti jonkinlaista helpotusta parisuhteiden kaoottisuuteen. Tiedän, parisuhteet ovat todellakin toisinaan hyvinkin kaoottisia ja tiedän todellakin tämän kokemuksesta, kuinka perinpohjin on joskus ollut rikki, kun ei olekaan onnistunut, vaikka kaikki näyttänyt ainakin jonkin aikaa hyvältä.
Tämä ei ole yksinkertainen kysymys, vaikka tekisikin mieli todeta, että sillä henkilöllä on varmaan sellainen ja sellainen diagnoosi. Tosiasia on kuitenkin, että ei se pitemmän päälle juurikaan auta, koska jokatapauksessa sama "työ" on aina edessä, kun parisuhteita yrittää. Sitä tehdään tutustumisyrityksiä ihmisiin, luonnollisesti niihin, jotka herättää jotakin kiinnostusta ja sitten sitä vaan kohdataan myös niitä erilaisia haasteita, joudutaan myös punnitsemaan asioita. Tässä se haaste onkin, missä sitten lopulta menee se raja, antaako olla ja yrittääkö uutta, vai jatkaako. Diagnosoinnit ei lopulta mitään pelasta, koska ihmiset ovat jokatapauksessa aina erilaisia.
Juuri tuo asenne. Ei edes haluta rakentaa keskustelua. Nämä kun ei ole aina niin itsestään selvyyksiä, vaikka ne siltä näyttäisikin.
Eihän sun kanssa ole mitään mahdollisuuksia käydä keskustelua, kun haluat vain jankuttaa omia saarnojasi :D
Ei, maailma ei ole tässä asiassa lainkaan monimutkainen. Minä (ja suurin osa muistakin ihmisistä) tiedän tasan tarkkaan minkämielikuvan saan sinusta sinun kirjoitustesi perusteella. Siinä ei ole mitään monimutkaista, vaan se on pikemmin hyvin yksinkertaista. Kukaan, joka saa sinusta saman mielikuvan, tuskin haluaa sen syvällisemmin sinuun tutustuakaan. Anteeksi, mutta näin se vaan on.
"miksi oletetaan, että parisuhde ulkomaalaisen naisen kanssa olisi automaattisesti jotenkin helpompi ja vaivattomampi?"
Siksi kun oletetaan tyhmästi 🙄 Parisuhteessa ulkomaalaisen kanssa (niin naisten kuin miesten kanssa) on omat haasteensa. Erityisesti haastetta on niissä suhteissa, joissa yhteinen kieli ei ole kummankaan äidinkieli, uskonto on eri, ulkomaalaisen puolison ja ehkä suomalaisenkin koulutus on olematon jne.
- Sheena
Juu se on ihan maku asia, mutta kiroa joka tapauksessa vasemmistolaiset.
Nainen valitsee miehen joten ei ole väliä millaisista naisista mies pitää koska täytyy pitää siitä naisesta joka sinut valitsee. Mies on kaksilahkeinen runkkari ja jos käy flaksi niin saatte naisen.
Ei saa. onoaras olla hillo. https://youtu.be/N2QfxnMNtBo
itseasia on kerrottvva vieraallla kielellä.
Mitä se kertoo?
Saa tietysti mutta sen pilkkaajan on ilmestyttävä tasaiselle. Tosi tasaiselle
Saa. Mutta joutuu erikoiseen ”valoon” jos toimii Kiinan naisten kuulantyönnön valmennusryhmään. 😄
Mitä ihmeen eroa on naisellisella ja "perusnaisellisella"? (= yhdyssana). Et toki ole ainoa, jonka mielestä naisellisuus on jotain keinotekoista joka lisätään naiseen ( tai mieheen) korut, vaatteet, meikit, jopa silikonit.
Perus_naisellinen nainen:
- Salilla rasvattomaksi pumpattu, kuvankaunis leikelty bikinifitness-malli.
- Meikkaa nukkumaan mennessäkin ja kähertää tukan sieväksi.
- Käyttää kellon ympäri korkokenkiä, korsetteja, sukkanauhoja ja hamosia.
- On korkeakoulutettu, älykäs ja erinomainen keskustelija, mutta kuitenkin miestä vähemmän koulutettu, tyhmempi ja vähemmän hauska.
Nukke olis paras vaihtoehto, paitsi ettei se nosta miehen statusta.
Kerro oma mielipiteesi.
Aloittaja:
Eikö sua yhtään mietitytä, miksi niin moni eri keskustelija on saanut susta sun lukuisten keskusteluketjujen perusteella samanlaisia mielikuvia?
Kovasti olet vaatimassa "perusteluja", mutta ehkä tärkeämpää olisi sun itsesi pohtia, että MIKSI niin moni ihminen saa tietynlaisen kuvan sinusta sinun tekstiesi perusteella.
Anoonyymilla palstalla on turha puhua mistään määrästä, kuinka moni. Ajatuskin täysin naurettava. Me ihmiset ollaan erilaisai ja tämä on fakta. Tietyntyyppisiä ihmisiä on enemmän ja tietyntyyppisiä vähemmän. Jos esittää vahvoja väitteitä, ei keskustelua synny, jos ei niitä osaa perustella. En väitä, että omat perustelunikaan olisi aina täydellisiä, mutta malttia täytyy olla, jos käsityksisä on eroa. On aivan turhaa yrittää aina vaan tukeutua selitykseen: "no mutta kun kaikki muutkin ovat asiasta samaa mieltä". Tuo on vaan viesti, että ei oikeasti halua keskustella ja perehtyä johonkin monimutkaiseen ongelmaan. Kyllä mä tiedän, että monimutkaisille ongelmille ei nopeita ratkaisuja löydy. Jos meillä kuitenkin on joku monimutkainen ongelma, ratkaisua sille ei ainakaan löydetä, jos ei sitä voida monipuolisesti tarkastella. Kukin tarkastelee niin paljon kuin jaksaa ja pystyy.
Olet poterosi kaivanut ja sinne mukavasti asettunut. Huomaa ettet ole täällä keskustelemassa, vaan ainoastaan julistamassa "totuuttasi". Paha siihen on kenenkään sitten kantaa ottaa.
Hänen poteronsa ei ole ollenkaan niin syvä kuin monen muun, mm. erään, joka kieltäytyy havainnoimasta ympärillään olevia ilmiöitä, koska joku on niitä jo kerran tutkinut ja se "totuus" on tämän toisen henkilön mielestä pysyvää.
Tämä pikkupoteron asukki on jo ymmärtänyt, että oletettu naisten hypergamia on ainakin joiltain osin (numeerista tietoahan meillä ei ole) miesten hypogamiaa.
Seuraavaksi tämä pikkupoteroitsija voisi ymmärtää, että hypogamiset miehet suorastaan kutsuvat maahan muiden maiden miehiä sillä, etteivät hypogamiset miehet suostu pariutumaan itseään sosioekonomisesti korkeammalle sijoittuvien naisten kanssa. Monille ulkomaalaisille miehille asiassa ei ole minkäänlaista ongelmaa. Päin vastoin.
Toivokaamme, että hän sen vielä ymmärtää, kun vähän tarkemmin näitä maahanmuuttoilmiöitä miettii.
Otit erittäin tärkeän seikan esille tuossa, kun mainitsit, että ulkomaalaisille miehille ei ole asiassa minkäänlaista ongelmaa.
Nyt esitän kysymyksen: onko näin, että ulkomaalainen mies, joka on matalasti koulutettu, löytää helposti naisen, joka on korkeasti koulutettu ja hyväpalkkaisessa työssä, saa myös suhteen todennäköisemmin vielä kestämään?
Kannattaa muistaa tämä, josta olen tällä palstalla jo moneen kertaan maininnut, että kyllä alkuun voi monikin päästä, mutta kuinka helppoa on saada parisuhde todellakin kestämään.
Tämä todella olisi mielenkiintoista tietää, kuinka yleistä tämä on esimerkiksi Ruotsissa, että mies on matalasti koulutettu, mutta nainen korkeasti koulutettu ja hyväpalkkaisessa työssä. Täytyy myöntää, että en ole törmännyt vielä esimerkiksi Aftonbladetia lukiessa vastaavanlaiseen tutkijaan kuin esimerkiksi Laasanen, joka on tutkinut tätä pariutumiskäyttäytymistä.
Vielä lisään tähän tällaisenkin seikan. Jos Ruotissa tällainen, että mies on matalasti koulutettu ja nainen korkeasti, on selvästi yleisempää, siinä tapauksessa naista voisi yrittää etsiä näinkin läheltä kuin Ruotsista. Ei olisi suuremmin kieliongelmaa, koska ruotsin kieltä on tullut opiskeltua jo peruskoulusta alkaen. Ruotsissa vaan on kuitenkin se ongelma, että miesten määrä naista kohden on isompi kuin Suomessa.
Ota pohdittavaksesi myöskin sellainen kysymys, kuinka moni mies ylipäätään haluaa pyrkiä kestävään parisuhteeseen (suomalainen tai ulkomaalainen).
Voi hyvinkin olla, että ne ulkomaalaiset miehet eivät edes etsi kestävää parisuhdetta. Ehkä he haluavat vain nussia niin montaa naista, kuin mahdollista.
Asiaa on hieman vaikeaa tutkia kahdesta syystä: Ensinnäkin pariutuminen tarkoittaa eri ihmisille niin eri asioita. Pelimiesideologiassa pelkkä seksi lasketaan pariutumiseksi. Jotkut musl*mit laskevat paritumiseksi vain avioliiton toisen muslimin kanssa. Edelleen toiset musl*mit ajattelevat, että tyttölasten systemaattinen raiskaaminen "avioliiton" nojalla on pariutumista. Ja näiden ääripäiden välissä on miljoona välimuotoa. Eli ensimmäinen ongelma on pariutumisen käsite. Toinen ongelma on tilastollinen: valtiotasolla ei varmaan ole olemassa tietoa ei-rekisteröidyistä parisuhteista, koska valtion intresseissä on kerätä tietoa vain rekisteröidyistä parisuhteista. Rekisteröimättömyys taas ei välttämättä millään tavalla korreloi suhteen vakavuuden kanssa muuten kuin hyvin konservatiivisissa piireissä. Eli matalasti koulutettujen miesten ja korkeasti koulutettujen naisten "pariutumista" on vähän vaikeaa selvittää, koska pariutumisen käsite on epäselvä ja koska tilastoissa on mukana yleensä vain rekisteröidyt suhteet.
Tässä tullaan siihen kysymykseen, miksi naisen sitten pitäisi olla nimenomaan ruotsalainen, jos suomestakin löytyisi vastaavanlaisia naisia. Tai toisin päin ajatellen: mitä sellaista suomalainen mies saavuttaisi pariutumalla ruotsalaisen naisen kanssa, jota hän ei voisi saavuttaa pariutumalla suomalaisen naisen kanssa? En osaa vastata. Kunhan ihmettelen.
Vastasin tähän tuossa 17:01 kirjoittamassani kommentissa.
Oliko tuo 17:01 aloittajan kirjoittama teksti?
Itse luulin kehoittaneeni aloittajaa pohtimaan…
Totta. Otan jälleen esimerkkejä.
Tuossa Italian missi vuodelta 2011 Stefania Bivone
https://www.youtube.com/watch?v=WMrvpKiL25k
Tuossa Italian missi vuodelta 2013 Giulia Arena
https://www.youtube.com/watch?v=r_xeCAXtTso
Tuossa Italian missi vuodelta 2014 Clarissa Marchese
https://www.youtube.com/watch?v=gIgVTyeFFLE
Nyt puhutaan siis makuasioista, mutta mun on reheellisesti todettava, että nimenomaan nuo tummahiuksiset missit vievät jalat alta. Toki tuo vaaleahiuksinenkin missi on kaunis.
Sama tuo serbialainen laulaja Katarina Zivkovic, josta olen täällä jo useamman kerran maininnut. Joidenkin mielestä muualla maailmassa löytyy kauniimpia naisia kuin täältä pohjoismaista.
Vielä lisään, että ei tämä mikään ehdoton vaatimus mulla ole. Olen kuitenkin rehellinen siinä, mitä saattais valita, jos sais hyvät mahdollisuudet.
Pierevä nainen on mieleeni
Pe.kele
Lähes kaikille ketjun aloittajan juttuja lukeneille on päivänselvää, miksi aloittajan kaltaiset ihmiset ovat jääneet yksin. Omien vajavaisuuksien ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä itsensä muuttaminen ja kehittäminen ovat vaikeimpia asioita monelle yksilölle.
Aloittajan käsitys siitä miten hänen kannattaisi kehittää itseään eroaa siitä, miten suurin osa muista ihmisistä hänen tilanteessaan toimisi. Hän tarmokkaasti yrittää selittää erikoisia taktiikoitaan ihmisille, jotka eivät hänen tilanteessaan toimisi samoin kuin hän itse nyt toimii.
Aloittaja vaatii lukijoitaan näkemään asiat omalta kannaltaan, mutta vaikuttaa täysin kyvyttömältä näkemään asioita muilta kuin omalta kantiltaan. Hän ei ilmeisesti halua kokeilla samoja keinoja, jotka valtaosalle muita ovat toimineet.
Tuulimyllyjä vastaan taistelemista, puolin ja toisin. Tämä hahmo ei halua neuvoja eikä keskustelua. Hän haluaa vain julistaa sanomaansa ja vaatia vuorta tulemaan Muhammedin luo.
"Lähes kaikille ketjun aloittajan juttuja lukeneille on päivänselvää, miksi aloittajan kaltaiset ihmiset ovat jääneet yksin. "
Älä enää jankkaa tästä asiasta, koska se ei vielä asioita eteenpäin. Määrät on mitä on ja todellisuus on mitä on: ihmiset on erilaisia. Tietyntyyppisiä ihmisiä on enemmän ja tietyntyyppisiä vähemmän. Jos sä haluat itse olla mukana keskusteluketjussa, jonka on aloittanut eri tavalla ajatteleva ihminen, sinun on se vaan hyväksyttävä, on eri tavalla ajattelevia ihmisiä on.
"Omien vajavaisuuksien ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä itsensä muuttaminen ja kehittäminen ovat vaikeimpia asioita monelle yksilölle."
En ole missään väittänytkään, etteikö näin olisi.
"Aloittajan käsitys siitä miten hänen kannattaisi kehittää itseään eroaa siitä, miten suurin osa muista ihmisistä hänen tilanteessaan toimisi. Hän tarmokkaasti yrittää selittää erikoisia taktiikoitaan ihmisille, jotka eivät hänen tilanteessaan toimisi samoin kuin hän itse nyt toimii."
Jos sinä todellakin tiedät vastauksen tähän monimutkaiseen ongelmaan, kerro ihmeessä ja muista myös perustella väitteesi.
"Aloittaja vaatii lukijoitaan näkemään asiat omalta kannaltaan, mutta vaikuttaa täysin kyvyttömältä näkemään asioita muilta kuin omalta kantiltaan. Hän ei ilmeisesti halua kokeilla samoja keinoja, jotka valtaosalle muita ovat toimineet."
Kerro ne keinot ja muista myös perustella väitteesi.
"Älä enää jankkaa tästä asiasta, koska se ei vielä asioita eteenpäin."
Kumma kun sinä voit vuodesta toiseen jankata samaa asiaa palstoilla mutta muille et samaa oikeutta soisi? ;)
"Jos sä haluat itse olla mukana keskusteluketjussa, jonka on aloittanut eri tavalla ajatteleva ihminen, sinun on se vaan hyväksyttävä, on eri tavalla ajattelevia ihmisiä on."
Jos sä haluat keskustella vuodesta toiseen aina vaan samasta aiheesta yleisillä keskustelupalstoilla, sun on vaan hyväksyttävä, että eri tavalla ajattelevat ihmiset voivat kommentoida sun aloituksiin ;)
"Jos sinä todellakin tiedät vastauksen tähän monimutkaiseen ongelmaan, kerro ihmeessä ja muista myös perustella väitteesi."
Sulle on niin monen monituisia kertoja monet eri kommentoijat antaneet tuohon jo vastauksia - et vaan halua niitä lukea/ kommentoida/ hyväksyä, koska eivät tue sun omia fantasioita ;)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110920208
"Sinä tutkit, leikkelet ja analysoit naisia kuin jotain tikun nokassa olevia eliöitä. Et osaa suhtautua naisiin tavallisina kanssaeläjinä suruineen ja iloineen. "
Tuo hyökkäily analyyseja kohtaan on aivan turhaa. Me tarvitaan analyyseja silloin, kun asiassa on ongelma. Kuten jo sanoin, ihmissuhteet ovat valitettavasti hyvin kaoottisia, arvaamattomia ja hyvin vaikeita hallita, mutta tämä ei missään tapauksessa tuo asiaan ollenkaan helpotusta pitemmän päälle, jos me kieltäydytään tarkastelemasta asioita monipuolisesti.
" Sinä yrität jotenkin murtaa jonkin koodin, jonka luulet kauniilla naisilla olevan verrattuna rumiin tai tylsiin naisiin."
Olen tässä asiassa realisti, että minua kiinnostaa luonnollisesti miettiä sellaisten naisten ajatuksia, jotka itseäni lähtökohtaisesti kiinnostaa. Tämä ei missään tapauksessa sulje pois sitäkään tosiasiaa, että fiksua on myös kyetä riittävästi joustamaankin. Se on sitten taas toinen juttu, kuinka paljon on todellakin järkevää joustaa.
"Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että huippumallit ja tv-tähtöset olisivat jotenkin poikkeavia tavisnaisiin verrattuna. "
Hyvä todellakin, jos näin on. Ongelma on vaan siinä, että yksinäisen miehen on yleensä vaikeampi olla tekemisissä erilaisten naisten kanssa. On hyvä muistaa tämäkin, josta ehdin jo mainita, että sekään ei ole aina niin itsestään selvää, onko miehellä paljon naispuoleisia ystäviä, koska joissakin parisuhteissa syystä tai toisesta ei toivota, että kumppanilla on ystäviä eri sukupuolesta. Samasta sukupuolesta hyväksytään yleensä paremmin. Nämä on jokaisessa parisuhteessa tietysti heidän oma asia ja jokainen pari sopii itse säännöistä.
Niin, koska jollain tavoin vastakkaisen sukupuolen ajatuksiin on hyvä tutustua, tämä koskee tietysti molempia sukupuolia, televisio on ollut jo yli 60 vuotta, joten kyllä tätä "työtä" on ollut mahdollista tehdä jo jonkin aikaa. Nykyään on sitten vielä kaikki Youtubet, instagramit jne.
Kyllä mä ymmärrän tämän, että saattaa ärsyttää, jos haaveilee esimerkiksi huippumalleista, mutta sitten täytyy myös olla tässäkin asiassa realisti, että siihen on aina kuitenkin jokin syy, miksi esimerkiksi televisiosta on mukava katsella esimerkiksi kaunottarien haastatteluja. Valinnan varaa siis on, mutta miksi kuitenkin tietyntyyppiset naiset valikoituu.
"Kaiken sen pintakiillon alla hekin ovat tavallisia naisia. Sinä et vain pysty heitä niin näkemään, koska sinulle he ovat saavuttamaton palkinto, yli-ihmisiä. Hienompia, parempia ja ennen kaikkea kauniimpia kuin muut."
Mutta eikö se ole tämän takia juuri hyvä asia, että kuuntelee erilaisten kaunottarien haastatteluja, lukee esimerkiksi lehdestä erilaisia artikkeleita, jossa kerrotaan jotakin jonkun kaunottaren elämästä, lisäksi toki voi lukea erilaisia kommentteja, joita nykypäivänä Youtube ja kaikki muukin ovat täynnä. Eikö tässä sitten muodostuisi laajempi käsitys, mitä naiset, jotka itseä saattaisi kiinnostaa, ajattelevat? Kannattaa kuitenkin muistaa tämäkin tosiasia, että on luonnollista, että oikeassakin elämässä sitä helpommin lähtee tekemään tuttavuutta sellaiseen naiseen, joka herättää kiinnostusta. Tottakai tämä on epäreilua, mutta näin ihmiset vaan lähtökohtaisesti toimii: etsivät parisuhteeseen sellaisia ihmisiä, joista ovat kiinnostuneita.
Jatkuu.
Jatkan tässä itseasiassa tuota mun edellistä kommenttiani.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110960169
Sosiaalisissa taidoissa on mielenkiintoinen käsite tämä ujous.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110913836
"Ei pidä lainkaan paikkaansa. Hyvin monet naiset pitävät juuri tuollaisista ujoista miehistä, varsinkin jos ovat itsekin vähän ujoja. Se kuitenkin vaatii mieheltäkin vähemmän simpukkamaista lähestymistapaa. Niin se vaan on. Ei kukaan jaksa määräänsä enempää yrittää nyhtää toista ulos kuoresta. Viimeistään kolmannen kohdalla toteaa helposti lopullisesti, että pitäkää tunkkinne."
Tämä on kompleksinen kysymys, jos naiset pitävät ujoista, jos itsekin ovat. Mun täytyy nimittäin rehellisesti todeta, että mulla on ollut aina vaikeeta, jos nainen vaikuttaa "liian ujolta". Mun on aivan pakko tunnustaa, että mua on aina kiinnostanut pikemminkin vastakohta. Selittää ositain varmasti senkin, miksi on kiinnostavaa katsella esimerkiksi kaunottarien haastatteluja televisiosta tai Youtubesta. Heillä yleensä sujuu mutkattomasti keskustelu ohjelman juontajan kanssa. SItä ajattelee, että parhaimmassa tapauksessa itselläkin olisi juuri samankaltaisia "huippuhetkiä".
"tämä ei missään tapauksessa tuo asiaan ollenkaan helpotusta pitemmän päälle, jos me kieltäydytään tarkastelemasta asioita monipuolisesti."
Kukaan muu täällä ei kieltäydy tarkastelemasta asioita monipuolisesti, kuin sinä. Sinä se et vaan kykene näkemään sitä, mitä kaikki muut näkee :D
Ketään ei pätkääkään ärsytä se että sä haaveilet huippumalleista, useimpia se taitaa lähinnä huvittaa :D
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110917744
"Suomalaisten miesten ongelma on surkeat tai olemattomat sosiaaliset taidot. Sinunkin kirjoituksista näkyy, että et edes osaa mieltää naisia ihmisiksi. Suomessa miesten väkivaltaisuus on valtava ongelma ja suurin osa perheiden hajoamisista ja parisuhteiden epäonnistumisista johtuu miesten ongelmista, jotka purkautuu agressiona, väkivaltana, välinpitämättömyytenä, velvoitteiden laiminlyöntinä, tunnekylmyytenä, uskottomuutena, puhumattomuutena ja kaikin tavoin lapsellisena ja kypsymättömänä keskenkasvuisuuten. En usko, että mitkään noista korjaantuu vaihtamalla naiset ulkomaalaisiin, koska ongelma on miesten päässä."
Mä en missään tapauksessa kiistä sitä, että sosiaalisissa taidoissa olisi varmasti parantamisen varaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110914033
"Valtaosa noista "sorsituista" on siellä baareissa sen oloisena, ettei heitä siellä kukaan voikaan uskaltaa lähestyä. Vähin vaatimus on olla edes lähestyttävän ja ystävällisen ja edes pikkiriikkisen sosiaalisen oloinen. Sellainen yksinään nurkassa lasiin tuijotellen murjottaminen ei taatusti saa ketään lähestymään."
Tämä sosiaaliset taidot ja niiden kehittäminen on kyllä hankala kysymys. Tiedän itsekin kokemuksesta, kun on tullut vaikka kuinka paljon murjotettua baarissa. Varsinkin nuorempana tätä murjottamista oli suoraan sanoen aivan liikaa. Toki iän myötä ja kovan "baariharjoittelun" myötä murjottaminen on vähentynyt. Aina parantamisen varaa toki olis.
Murjottamiseen on varmasti monia syitä. Kun aikoinaan opiskeli, oli päivä täynnä erilaista hommaa ja sitten pe-la iltana kun meni baariin yleensä kavereiden kanssa, ei välttämättä ollut enää voimia muuhun kuin "luonnolliseen" tilaan. Jos se on murjottaminen, sitten se vaan on sitä.
Yleensä sitä haluaa samaan aikaan keskittyä baarissa juttelee kavereiden kanssa, joten tässä tulee esille nämä multitasking-taidot.
Kuten olen jo aiemminkin sanonut, tämä, että on muuten "normaali" nuori mies, joka opiskelee ja toisinaan opiskelujen lisäksi tekee vielä töitäkin, ei välttämättä ollenkaan tarkoita sitä, että osaisi pe-la iltana baarissa toimia niin, että olisi helposti lähestyttävissä.
Nämä sosiaaliset taidot ja niiden kehittäminen on tietysti kompleksinen kysymys. Varmaa kuitenkin on, että nekin kehittyvät, kun harjoittelee, mutta tämä, miten saisi parhaat mahdollisuudet harjoitella, ei ole aina niin yksinkertaista.
Jos ei se nuori mies ole normaalissa ympäristössä oppinut toimimaan normaalisti muiden normaalien ihmisten kanssa, niin ei se sitä tilannettaan kyllä juutuupia tuijottamalla ainakaan paranna :D
Mutta onhan se toki helpompaa uppoutua omaan mielikuvitusmaailmaan ja antaa piutpaut oikealle maailmalle, kun on niin hirveen vaikeeta yrittää kehittää itseään :(
Ajattelin puhua vähän tuosta realismista, kun siinä tuntuu olevan hyvin monenlaisia käsityksiä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110906586
"Siinähän ei ole mitään erikoista tai uutta, että perus-pertti haikailee kaunotarten perään. Sehän on vain luonnollista. Lähes kaikki käyvät jossain vaiheessa elämää läpi sen vaiheen, että ihastuvat johonkin kauniiseen/ komeaan julkkikseen.
Sillekään ei mitään mahda, ettei itseään voi pakottaa kiinnostumaan kenestäkään. Täällä sun ketjuissa on kuitenkin huomautettu, että useimmille se realismi parinhakuun on muotoutunut kokemusten myötä."
Mä missään tapauksessa kiellä sitä tosiasiaa, että kokemus auttaa paljon. Näin se vaan menee, että sitä tutustuu itseä kiinnostavaan naiseen, toisinaan näyttää hyvältä, mutta saakin lopulta näpeille ja on sen jälkeen jonkin aikaa rikki. Ainoa, mitä siinä vaiheessa voi tehdä, on yrittää edes jotakin oppia ja pyrkiä seuraavalla kerralla onnistumaan paremmin.
"Useimmat oppivat aika vikkelästi, että pelkkien ulkoisten seikkojen varaan ei sitä hyvää parisuhdetta saadakaan rakennettua. Ei se auta vaikka olisi millainen uimapukumalli kainalossa, jos arvot/ tulevaisuudensuunnitelmat/ jne. ei vaan kohtaa."
Tämä pitää ilman muuta paikkansa, mutta samalla täytyy olla toisaalta realisti siinäkin, että ulkonäköä ei voi kuitenkaan ohittaa.
"Ei realismin peräänkuuluttaminen tarkoita, että perus-pertti ei saisi haaveilla. Tietenkin saa ja pitääkin, sitähän varten ne tietyt sivustot ovat netin suosituimpia."
Kyllä, näin on, että tietyt sivustot ovat hyvin suosittuja, mutta sitten taas tämäkin realismi, että ei voi aina tietää, mitkä seuraukset, jos hakee "nopeaa helpotusta" näiltä suosituilta sivustoilta esimerkiksi pitkän opiskelupäivän jälkeen, kun ei jaksa ajatella ja katsoa esimerkiksi joku hyvä ranskalainen taide-elokuva, jossa on älykkäitä keskusteluja ja vieläpä lisäksi kauniita naisia.
"On silti hyvä ymmärtää ero hyvänmielen fantasioiden ja todellisten mahdollisuuksien välillä. "
Mitkä nämä "todelliset mahdollisuudt" sitten on?
Kun olen tällä palstalla keskustellut, olen todellakin huomannut, että tämä paljon puhuttu realismi ei olekaan niin yksiselitteistä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110947338
"Tämä pikkupoteron asukki on jo ymmärtänyt, että oletettu naisten hypergamia on ainakin joiltain osin (numeerista tietoahan meillä ei ole) miesten hypogamiaa."
Tuossa kommentissa mainitaan vielä tuosta sosioekonomisesta asemasta. Olen täällä siis aiemminkin keskustellut,, kuinka tuo naisen parempi sosioekonominen asema ei olekaan lopulta niin yksiselitteinen, että he nimenomaan AINA haluaisivat miehen, jolla on parempi sosioekonominen asema.
Olen siis todellakin ymmärtänyt aikaisempien keskustelujen myötä, että nainen voi olla kaunis ja korkeasti koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä, mutta siitä huolimatta kykenee "rakastumaan" mieheen, joka on alemmassa sosioekonomisessa asemassa. Tämähän se hypoteesi, josta Laasanen on maininnut, että nainen siis "rakastuu" mieheen, joka on paremmassa sosioekonomisessa asemassa.
Tällainen seikkakin on käynyt aikaisemmista keskusteluista tällä palstalla ilmi, että sosioekonominen asema saattaa korreloida esimerkiksi parempien sosiaasiten taitojen kanssa, jolloin me tulemme siihne lopputulokseen, että ovatko hyvät sosiaaliset taidot lopulta se kaikista ratkaisevin seikka sille, että on parhaat mahdollisuudet kestävään onnelliseen parisuhteeseen kauniin korkeasti koulutetun naisen kanssa, vaikka miehellä itsellä ei olisi mitenkään erityisen paljon koulutusta?
Sitten tuohon kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110947675
"Mistä tiedät millä perusteella naiset pariutuu? Katsos kun se ylöspäin pariutuminen on ulkopuolisten LEIMA, joka naisille lätkäistään, kun he kumppania hakevat. Sinun kuvitelmasi ylös- tai alaspäin pariutumisesta kun ei välttämättä ollenkaan kohtaa sen kanssa, miten nainen itse kumppanistaan ajattelee. "
Eikö lopputulokset kuitenkin jotakin kerro?
"Mutta ethän sinä tästä mitään ymmärrä. Olet hyvin pinnallinen tasoteoreettikko, joka ei käsitä sellaisia asioita kuin sielunkumppanuus, rakkaus ja intohimo. Senkus näpertelet noiden videoidesi kanssa. Ehkä joskus hoksaat, ettei pitsaa sohvalla mussuttava jankuttaja ole se supermallien ykkösvaihtoehto. IKINÄ."
Entä, jos nämä sielunkumppanuus, rakkaus ja intohimo korreloikin korkean koulutuksen kanssa? Toisin sanoen, jos miehellä on vähintään yhtä korkea koulutus kuin naisella, on yksinkertaisesti helpompaa löytää tämä sielunkumppanuus, rakkaus ja intohimo.
Jatkuu.
Otan nyt jonkun selkeän esimerkin tuosta, kuinka korkea koulutus saattaa korreloida sielunkumppanuuden, rakkauden ja intohimon kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiolingvistiikka
Oletetaan, että parisuhteessa mies on korkeasti koulutettu kielitieteestä ja nainen sosiologiasta. Tuossa sosiolingvistiikkaa käsittelevässä artikkelissa todetaan, että sosiolingvistiikka on kielitieteen osa-alue, mutta sillä on yhteyksiä myös sosiologiaan.
Luulis, että tällaisella parilla on huomattavasti helpompi löytää parisuhteessa myös "yhteinen kieli". Molemmat ymmärtävät helposti, mistä puhutaan, kun ovat jo opiskeluaikoina olleet tekemisissä samantapaisten ilmiöiden kanssa. Eikö tällä luulisi olevan vaikutusta myös sielunkumppanuuden, rakkauden ja intohimon syntymiseen?
Jos mies on matalasti koulutettu ja nainen korkeasti koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä, miehen täytyy jokatapauksessa kyetä ymmärtämään jotakin siitä maailmasta, jossa nainen on vuosia elänyt. Nainen on siis vuosia ollut tekemisissä opiskeluaikoina erilaisten käsitteiden ja teorioiden kanssa.
Jatkuu.
Ajattelin ottaa toisen esimerkin siitä, mitä hyötyä siitä on, jos on jokseenkin samantapainen koulutus.
Tuossa videossa esiintyy Miss Italia vuodelta 2014.
https://www.youtube.com/watch?v=gIgVTyeFFLE
Nopeasti lukasin Wikipediasta ja näyttäis opiskelevan logopediaa yliopistossa tai on opiskellut.
Kuten tuosta nähdään, logopediaan kiinteästi liittyviä tieteenaloja ovat esimerkiksi kielitiede.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Logopedia
Jälleen kerran, jos miehellä itsellä on korkea koulutus kielitieteestä ja törmää kauniiseen naiseen, joka opiskelee yliopistossa logopediaa, voi keskusteluun heti löytää paljon yhteistä ja on helppoa ymmärtää, mistä toinen puhuu. Huomionarvoista on vielä tämäkin, että monet käsitteetkin, jotka liittyvät näihin tieteisiin ovat hyvin lähellä esimerkiksi suomen kielessä ja italian kielessä: sana logopedia on sama suomeksi ja italiaksi, sana sosiolingvistiikka on italiaksi sociolinguistica, kielitieteen käsite pragmatiikka on italiaksi
pragmatica. Toisin sanoen, jos on yhteistä tietopohjaa, tämä auttaa myös kommunikoinnissa, vaikka ei aivan täydellisesti osaisikaan puhua esimerkiksi italiaa.
Toisin sanoan, jos sattuu törmäämään kauniiseen korkeasti koulutettuun naiseen, joka on opiskellut esimerkiksi logopediaa, mutta on itse vähemmän koulutettu, olisi siitä varmasti apua, jos on itse kuitenkin perehtynyt vaikkapa tuohon logopediaan tai tieteisiin, jotka kiinteästi liittyvät logopediaan, kuten esimerkiksi lääketiede, neurologia, psykologia, neurolingvistiikka ja kielitiede.
Otan jälleen Laasasta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/08/rakkauden-markkina-arvo
Tuossa toki todetaan, että naiset pariutuvat ylöspäin, MUTTA kannattaa huomioida myös tämä: "Pelimiesoppaatkin perustuvat siihen, että katsotaan miten alfamiehet käyttäytyvät ja ruvetaan käyttäytymään samalla tavalla. Vaikka oltaisiin työttöminä, niin käyttäydytään maailman omistajina, supliikki hallinnassa. "
Itse ymmärtäisin asian jotenkin näin, että mies, joka tavoittelee korkeasti koulutettua naista, joka on opiskellut tuota logopediaa ja haluaa maksimoida todennäköisyydet onnistumiselle, pitäisi pystyä nopeasti omaksumaan tärkeitä elementtejä juuri näistä tieteenaloista: lääketiede, neurologia, psykologia, neurolingvistiikka ja kielitiede. Työmaata tpdellakin riittää.
Palaan vielä tuohon kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110947675
"Olet hyvin pinnallinen tasoteoreettikko, joka ei käsitä sellaisia asioita kuin sielunkumppanuus, rakkaus ja intohimo. "
Mutta eikö juuri nämä mainitsemani asiat vaikuta nimenomaan sielunkumppanuuden, rakkauden ja intohimon syntyyn? Olen tämänkin aikaisemmin sanonut, että silläkin voi olla merkitystä mitä kieltä puhutaan, koska mä sanoan oman mielipiteeni tästä, että englannin kieltä on ollut pakko opiskella ties kuinka monta vuotta, kun opiskeluaikoina tuli väkisinkin eteen englannin kielistä kirjallisuutta. Jos minulta siis kysytään suoraan mielipidettä, mitä kieltä mä haluaisin käyttää, kun tutustun naiseen, vastaus on, että jotakin muuta kuin englannin kieltä, jos se vaan on mahdollista ja kommunikointi sujuu kohtuu mutkattomasti jollakin muulla kielellä.
Jatkuu.
Vielä tuosta kommentista.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110947675
"Ehkä joskus hoksaat, ettei pitsaa sohvalla mussuttava jankuttaja ole se supermallien ykkösvaihtoehto. IKINÄ."
Mä en kiistä sitä tosiasiaa, että todennäköisyys voi olla pienempi, jos tavoittelee supermallia ja on itse sohvalla löhöilevä pizzaa mussuttava isomahainen mies. Myönnän tämän, että omalla kohdalla on taipumusta tuohon. EIkä varmasti olis pahitteeksi ottaa itseä vähän enemmänkin niskasta kiinni ja mennä kuntoilemaan.
Edelleenkään tässä ei voida sulkea pois näitä kysymyksiä, pariutuuko miehet alaspäin vai naiset ylöspäin.
Eikö tuossakin kommentissa lopulta kuitenkin sorruta siihen tosiasiaan, että supermallit siis haluavat itselleen jonkun men's physique vartalolla varustetun miehen?
Mulle ollaan joskus aikaisemmin sanottu, että isoin ongelma minulla on asenteissa, eli siinä, että itsellä on kuitenkin taipumusta pariutua alaspäin. Mä edelleen myönnän, että mulle on haaste kohdata kaunis, korkeasti koulutettu nainen, koska mä vahvasti koen, etten ole riittävän tasokas tällaiselle naiselle.
Me jokatpauksessa tarvitsemme asian objektiivista tarkastelua: onko asia todellakin näin, että se kaunis korkeasti koulutettu nainen haluaa miehekseen nimenomaan korkeasti koulutetun men's physique vartalolla varsutetun miehen tai vastaavan?
Olen tästä aiheesta keskustellut aiemminkin ja todennut, että kaikki korkeasti koulutetut kauniit naiset eivät kuitenkaan odottaisi mieheltä samoja asioita.
Tällainen seikka mulle on kuitenkin jäänyt mieleen palstaa lukiessa, että silloin, jos mies on hyvä urheilussa, saattaa parisuhde toimia, vaikka naisella olisikin korkeampi koulutus.
Tässä tullaan väistämättä siihen kysymykseen, onko jotkut taidot selvästi ylitse muiden pariutumisessa ja parisuhteessa.
Sitten me tullan vielä tähänkin ongelmaan: onko sporttisuus miehessä nimenomaan niin tärkeää, että tällaiset miehet ovat nimenomaan itse valmiita parisuhteeseen itseä koulutetumman naisen kanssa vai onko näin, että koulutetut naiset itse arvostavat sporttisia miehiä selvästi vähemmän sporttisia enemmän?
On kyllä mahdollista, että sporttisella miehellä on enemmän itseluottamusta tutustua itseä koulutetumpaan naiseen.
"Eikö lopputulokset kuitenkin jotakin kerro?"
Kyllä kertoo.
Se lopputulos, että sä vain maailman tappiin asti jankutat täällä palstalla huippumalleista todella kertoo siitä, että sulta puuttuu totaalisesti realismi sen suhteen, mihin sulla voisi oikeasti olla mahdollisuuksia :)
Jatkuu.
Vastaan tuohon kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110930677
Tuossa otetaankin tärkeät seikat esille, joista olen jo aloituksessakin vähän maininnut.
Perusnaisellinen nainen olisi siis salilla rasvattomaksi pumpattu, kuvankaunis leikelty bikinifitness-malli. Mainitaanhan toki lisäksi meikit ja korkokengät.
Mainitsin edellisessä kommentissa tuosta miehen sporttisuudesta.
Nyt tullaankin hyvin mielenkiintoiseen kysymykseen: jos miehen sporrisuus on siis hyvinkin tärkeää monelle korkeasti koulutetulle naiselle, miten on bikinifitness mallien kohdalla?
Jäleen kerran joku voi sanoa mielipiteen, missä määrin minun pitäisi muuttaa asenteita. Jokatapauksessa myönnän siis tämän, että oma heikkous tahtoo olla vähän tuo, että löhöily sohvalla on erittäin mukavaa :)
Minun on kuitenkin pakko myöntää tämäkin, että vaikka itse ehkä olenkin vähän velttokroppainen vatsakas mies, siitä huolimatta naiskauneus on minulle tärkeää.
Palaan vielä tuohon mun aikaisempaan kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110916074
Tuossa kommentissa ja aikaisemminkin tuon siis esille sitä, että nuorempana minua kiinnosti itseä vähän vanhemmat naiset. Toki nuorempana olin vähemmän vatsakas kuin nyt, joskus jopa "liiankin laiha".
Mielenkiintoista kuitenkin on tämä, kun täytin 16 ja naiset alkoivat selvästi enemmän kiinnostaa, haaveilin toki jo silloin itseä vähän vanhemmista naisista, koska näyttivät minun mielestä naisellisemmilta. Sama toistui, kun täytin 20, sama toistui, kun täytin 25.
Mainitsin tuossa kommentissa myös tuosta laulaja Katarina Živkovićista. Youtube-videot jälleen muulla kielellä kuin englanti, koska en ole nyt opiskelemassa, jossa on pakko lukea englannin kielistä kirjallisuutta :)
Jos minille oltaisiin silloin 20-25 vuotiaana näytetty kuvia Katarina Živkovićin näköisestä 30 vuotiaasta naisesta, olisin varmasti kokenut, että erittäin kaunis nainen. Silloin olin siis laihempi kuin nyt. SIitä huolimatta, vaikka itse olenkin nyt vatsakkaampi, koen kuitenkin, että erittäin kaunis nainen.
Tuossa lisää videoita tuosta laulaja Katarina Živkovićista. Kieli jälleen muu kuin englanti.
https://www.youtube.com/watch?v=JxQ_woAFAOw
https://www.youtube.com/watch?v=gvXm1zLc7b8
Kuten näette, käy salilla ja muutenkin harrastaa fyysisiä lajeja.
Mun täytyy myöntää, että ei ole helppoa katsoa, kun aina muistuu mieleen tämä, että ehkä pitäisi itselläkin olla vähän parempi itsekuri liikkumisen suhteen :)
Niin, mä olen tästä aiemminkin puhunut, toimisiko parisuhde, jos nainen on hyvin aktiivinen joka asiassa ja pitää yllä kovaa itsekuria ja mies tykkää syödä hyvää ruokaa eikä ole muutenkaan niin kovin tarkka, kuinka iso maha.
En siis missään tapauksessa koe, että olisin ainakaan kovin helposti riittävän tasokas naiselle, joka on menestynyt, kaunis ja pitää muutenkin yllä tarkkaa itsekuria Mutta sitten toisaalta tämäkin puoli, kyllähän sitä toki arvostaa ja haluaisi itsekin pystyä samaan.
Jokatapauksessa tämä on kuitenkin hyvä muistaa, että ei se naisihanne välttämättä muutu, vaikka itse muuttuu ja tulee lisää vatsaa. Tämä on kompleksinen kysymys.
Jatkuu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110963926
"Jos ei se nuori mies ole normaalissa ympäristössä oppinut toimimaan normaalisti muiden normaalien ihmisten kanssa, niin ei se sitä tilannettaan kyllä juutuupia tuijottamalla ainakaan paranna :D
Mutta onhan se toki helpompaa uppoutua omaan mielikuvitusmaailmaan ja antaa piutpaut oikealle maailmalle, kun on niin hirveen vaikeeta yrittää kehittää itseään :("
Ei ole ollenkaan niin yksinkertaista nykyaikana.
https://yle.fi/uutiset/3-10824809
"Väestöliiton johtava asiantuntija, psykoterapeutti Heli Vaaranen vahvistaa, että Tinderin ja nettideittailun suosion laskusta ei ole olemassa mitään merkkejä."
Ja myös tämä: "Mutta se jakaa mielipiteitä, koska se on aika julma maailma. Kun yksilö on viehättävän näköinen, komea tai hänellä on kutsuvat kasvonpiirteet, hän saa enemmän kiinnostuneita Tinderissä, Vaaranen sanoo."
Niin, ajat muuttuvat, eikä aina ole niin itsestään selvää, että ihmiset pariutuvat vain tietyllä tavalla.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110925302
Jatkuu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110928441
"Miksi niiden naisten pitäisi tänne tulla? Miksi miehet eivät lähde sinne, missä niitä naisia on?"
Totta, molemmat vaihtoehdot ovat ilman muuta järkeviä.
Jatkuu.
Olen seurannut tätä keskusteluketjua, enkä ole nähnyt tarkempia perusteluja tärkeille kysymyksille.
Ajattelin nyt itse avata näitä monimutkaisia ongelmia, vaikka täällä joku väittäisikin, että ei tässä ole mitään monimutkaista.
Hyvin tärkeä kysymys on siis tämä käsite sosiaaliset taidot. Näillä on keskeinen asema siinä, kuinka helppoa on pariutua ja myös olla parisuhteessa.
Näistä sosiaalisista taidoista löytyi Yleltä erittäin mielenkiintoinen artikkeli.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/03/04/yliarvostetaanko-sosiaalisuutta
Niin, koska täällä puhuttiin tuosta sisäsyntyisyydestä, tuossa artikkelisa todetaan, että sosiaalisuus on synnynnäistä, eli siis tarve olla muiden ihmisten seurassa, MUTTA tässä on eroja, kuinka voimakas tämä tarve on.
Huomionarvoista on myös tuokin, että sosiaaliset taidot ovat opittuja ja niihin vaikuttaa kasvatus ja kokemukset.
Nuo kokemukset ovat hyvin milenkiintoinen kysymys, koska tämä se ongelma juuri on, jos ei pääse nuoruudessa riittävästi erilaisiin bileisiin, koska sinne kutsutaan ainoastaan "hyviä tyyppejä", ei voi hankkia siinä iässä tarvittavaa kokemusta naisiin tutustumisesta. Yksinäinen nuori mies joutuu siis miettimään muita keinoja, miten kehittää sosiaalisia taitoja, kun etsii parisuhdetta.
Sosiaalisuudesta sen verran, että tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys, että itse en siis ole sen perusteella kovin sosiaalinen, koska mulla ei välttämättä ole tarvetta olla kaiken aikaa muiden seurassa, mutta jostain syystä olen aina ollut kiinostunut nimenomaan sellaisista naisista, jotka ovat sosiaalisia.
Niin, koska kiinnostun helpommin naisista, jotka ovat sosiaalisia, tuossa Ylen artikkelissa mainitaan tuo sosiaalisuuden mahdollinen yhteys esiintymiskykyyn. Tämä on juuri se assosiaatio, joka syntyy, kun kaunis nainen esiintyy esimerkiksi tuossa videossa.
https://www.youtube.com/watch?v=qqtofD1MEn4
Tuossa tuo sama laulaja esiintyy Late Night Show ohjelmassa. Kieli on edelleenkin muu kuin englanti.
https://www.youtube.com/watch?v=putJgOoQa5o
Tottakai on selvää, että näistä videoista tulee erilaisia assosiaatioita ja juuri tämä, jos on aina tykännyt sosiaalisista naisista, kyllähän monet menestyneet laulajat, jotka esiintvät myös monissa muissakin tv-ohjelmissa saattavat tulea juuri sitä käsitystä, että ovat sosiaalisia.
Tuossa Ylen artikkelissahan todetaan juuri tuo: "Sosiaalisilla ihmisillä usein on hyvä esiintymiskyky ihan sen vuoksi, että he pitävät muista ihmisistä. He pitävät seurasta, he esiintyvät mielellään ja he ovat saaneet harjoitusta tässä esiintymisessä.
Vielä tuosta, jos videot ovat vieraalla kielellä, tullaan ilman muuta siihen haasteeseen, että pitäisi tietää, mistä puhutaan nimenomaan ohjlemissa, joissa on puhetta. Jokatapauksessa kyllä tuosta jälkimmäisestä videosta voi kuitenkin jotakin päätelmiä tehdä. Ainakin kaikilla on hauskaa.
Niin, koska täällä ollaan todettu, että huumoria ei voi oppia. Jokatapauksessa huumori koostuu monesta elementistä ja yksi on toki kieli. Huumoria voidaan tarkastella esimerkisi näiden kielitieteen käsitteiden semantiikan, pragmatiikan ja sosiolingvistiikan avulla. Nythän on käynyt tämäkin selväksi, että sosiaaliset taidot ovat siis opittuja, on hyvin vaikeeta uskoa tätä ehdottomaksi totuudeksi, että huumoria ei voisi ollenkaan oppia.
Niin, miksi minun on vaikea ymmärtää yhtä hyvin huumoria, jota tuossa jälkimmäisessä videossa näkyy? Ensinnäkin pitäisi osata tuota serbian kieltä (luulatavasti on serbiaa) paremmin. Toki jotakin voi ymmärtää, koska serbian kieli kuuluu slaavilaisiin kieliin ja jos on opetellut jotakin muuta slaavilaista kieltä kuten esimerkiksi venäjän kieltä.
Vielä tuosta videoiden katselusta vierailla kiellillä, on syytä muistaa tämä, että aina kielen oppiminen menee kuitenkin eteenpäin, jos määrätietoisesti harjoittelee ja jos kieltä osaa paremmin, eikö tämä ole päivän selvä, että huumoriakin ymmärtää myös paremmin.
Kysyn vielä näiltä, jotka väittävät, että Youtube-videoista ei voi oppia sosiaalisia taitoja. Onko asia kuitenkaan näin?
Alkuperäinen vastaukseni kauan sitten perustui kielitieteellisestä näkökulmasta nimenomaan pragmatiikkaan, jonka mukaan viestintä saa lopullisen merkityksensä vasta vuorovaikutuksessa. Ennen sitä se on vasta "puolittainen" merkitys eli sanojan tai kirjoittajan merkitys. Vasta vastaanottajan tulkinta tekee siitä sosiaalista vuorovaikutusta.
Videolta voi seurata muiden tulkintaprosesseja, mutta sellainen ei edistä omia tulkitsemistaitoja eikä sen arvioimista (etukäteen, ennen viestintäprosessia), miten muut mahdollisesti näkevät oman viestinnän.
Vierasta kieltä kuunnellessa tulkinnat voivat mennä herkemmin pieleen kuin omaa kieltä kuunnellessa. Esimerkiksi serbi erottaa erään suhu-s:n ääntämistavasta, onko kanssakeskustelija bosniakki eli muslimi. Se voi vaikuttaa keskusteluun tavalla, jota ulkopuolinen ei havaitse.
Vielä yksi ihmetyksen aihe: miten joku voi tosissaan harmitella, ettei teininä "päässyt" "hyvien tyyppien" seuraan? Minulle "hyvän tyypin" määrittely lähtee siitä, että hän haluaa olla minun seurassani... 😁
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110928293
"Alkuperäinen vastaukseni kauan sitten perustui kielitieteellisestä näkökulmasta nimenomaan pragmatiikkaan, jonka mukaan viestintä saa lopullisen merkityksensä vasta vuorovaikutuksessa. Ennen sitä se on vasta "puolittainen" merkitys eli sanojan tai kirjoittajan merkitys. Vasta vastaanottajan tulkinta tekee siitä sosiaalista vuorovaikutusta."
EIkö tämä "puolittainenkin" ole parempi kuin ei mitään?
"Videolta voi seurata muiden tulkintaprosesseja, mutta sellainen ei edistä omia tulkitsemistaitoja eikä sen arvioimista (etukäteen, ennen viestintäprosessia), miten muut mahdollisesti näkevät oman viestinnän."
Tottakai tätä viestintää on harjoiteellut vaikka kuinka paljon ainakin omassa maassa, kun on pakostakin ollut eri ihmisten kanssa tekemisissä, tehnyt havaintoja, miten ihmiset tulkitsevat esimerkiksi minun puhetta ja sanojani. Pakostakin joissakin ilmiöissä on säännönmukaisuutta. Kun seuraa videota, kyllähän sitä pakostikin voi havainnoida samoja lainalaisuuksia, joita on havannoinut omassa elämässä. Miten sä väität näin, että tämä ei mitenkään edistäisi tulkitsemistaitoja?
"Vierasta kieltä kuunnellessa tulkinnat voivat mennä herkemmin pieleen kuin omaa kieltä kuunnellessa. Esimerkiksi serbi erottaa erään suhu-s:n ääntämistavasta, onko kanssakeskustelija bosniakki eli muslimi. Se voi vaikuttaa keskusteluun tavalla, jota ulkopuolinen ei havaitse."
Hyvä, että olen ottanut esimerkkejä Serbiasta. Onko sulla enemmänkin tietoa, eroaako siellä esimerkiksi baarikulttuuri paljonkin Suomesta. Toisin sanoen, jos matkustan Belgradiin ja menen siellä baariin tai yökerhoon, voinko toimia melko samalla tavalla kuin Suomessakin? Tosin englannin kielellä varmasti joutuu aluksi pärjäämään ennenkuin serbian kieltä oppii riittävästi, jos tosiaan serbian kielessä on tällaisiakin seikkoja kuten tuo suhu s. On toki luonnollista, että ulkomaalaiselta ei nyt voi mitenkään odottaa täydellisyyttä jokaisessa yksityiskohdassa, vaikka ulkomaalainen osaisikin vähän serbian kieltä, mutta perillä on kuitenkin hyvä olla esimerkiksi baarikulttuurista ja siitäkin, mitä yleisesti ajatellaan, jos haluaa ulkomaalaisena yrittää kommunikoida serbiaksi ja ei nyt aivan kaikkea hallitsekaan, kuten nämä suhu ässät.
Tämä on toki totta, että uskonnoilla voi olla ilman muuta rajoittavaa voimaa pariutumisessa ja siinä, kuinka mahdollinen parisuhde on. Serbiassa pääuskonto on kuitenkin ortodoksisuus. Olen käsittänyt, että ortodoksisuudessa ei pitäisi olla isommin rajoitteita esimerkiksi naisen pariutumiselle. Palstalla ollaan todettu, että esimerkiksi katolilaisuudessa saattaa joutua itse kääntymään katoliseksi, mutta ei kaikki katoliset ole kuitenkaan kovin vahvasti uskonnollisia. Puola toki on lähempänä kuin Serbia, mutta tätä en todella tiedä kuinka vahvasti Puolassa katolilaisuus rajoittaa pariutumista. Puolan kielikin kuuluu slaavilaisiin kieliin, joten tämä on tietysti hyvä asia, jos on opiskellut muitakin slaavilaisia kielia.
"Vielä yksi ihmetyksen aihe: miten joku voi tosissaan harmitella, ettei teininä "päässyt" "hyvien tyyppien" seuraan? Minulle "hyvän tyypin" määrittely lähtee siitä, että hän haluaa olla minun seurassani... 😁"
Puhun ehkä ikää 20-25. Vähän on minua kutsuttu bielisiin. Tämä on jokatapauksessa yksi tapa, jolla ihmiset tutustuu, eli yhteiset tutut.
Vielä lisään, että hyvä kun todellakin otit nuo seikat eri kielissä ja sen kuinka vieraalla kielellä tulkinnat voivat mennä pieleen. Tämän myöntää hesarikin, että kielten häviäminen merkitsee myös kulttuurinkin häviämistä.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003335441.html
Olen tällä palstalla moneen kertaan tuonut tätä esille, että ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä kieltä puhutaan. Tottakai englantiin kannattaa turvautua silloin kun ei ole muita vaihtoehtoja, mutta on hyvä ymmärtää todellakin muidenkin kielien merkitys kulttuurissa. Tuo suhu ässä on erittäin hyvä esimerkki. Miten voi Serbiassa todella tietää tämän, jos ei tiedä serbian kielestä mitään ja puhuu vain englantia?
Tottaka englanti on ensisijainen kieli sellaisten ihmisten kanssa, jotka puhuvat sitä äidinkielenään, mutta Yhdysvallat on kuitenkin kaukana ja Yhdistynyneessä kuningaskunnassa miesten määrä naista kohden on isompi kuin Suomessa.
Jatkan vielä noista bileistä teini-iässä. Kyllähän sitä toki nämä koulun suositut tyypit kävivät bileissä. Ainakin näin kerotivat koulussa. Yksissäkään bileissä en teini-iässä ollut. Tytöt toki alkoi kyllä kiinnostaa. Tuli vaan tällainen mieleen, että eikö bileissä käydä aktiivisesti myös 20-25 vuotiaana, ainakin nämä sosiaaliset ihmiset? Kysyn vaan kun otit puheeksi nimenomaan teini-ikäisten bileet.
"EIkö tämä "puolittainenkin" ole parempi kuin ei mitään"
Varmasti, mutta vuorovaikutusta se ei ole.
"Miten sä väität näin, että tämä ei mitenkään edistäisi tulkitsemistaitoja?"
Siksi, että henkilökohtaiset erot tulkintatavoissa ovat niin suuret. Persoonan lisäksi niihin vaikuttavat mm. alueelliset, sosiaaliset ja ikään liittyvät asiat.
"Hyvä, että olen ottanut esimerkkejä Serbiasta. Onko sulla enemmänkin tietoa, eroaako siellä esimerkiksi baarikulttuuri paljonkin Suomesta. Toisin sanoen, jos matkustan Belgradiin ja menen siellä baariin tai yökerhoon, voinko toimia melko samalla tavalla kuin Suomessakin?"
En ole liikkunut Serbiassa, vain katolisilla alueilla Balkanilla. Suurin ero suomalaiseen baarikultturiin on se, etteivät ihmiset ole humalassa. He ovat myös paljon iloisempia kuin täällä.
Vastaan vielä tähänkin:
"Miten voi Serbiassa todella tietää tämän, jos ei tiedä serbian kielestä mitään ja puhuu vain englantia?"
Tuo suhu-s ei tietenkään ole ainoa piirre, joka erottaa serbokroaatin eri variantit toisistaan. Itse erotan ne muutenkin ääntämisen perusteella, paitsi en montenegroa. Kieli ei taida olla kuitenkaan se suurin ongelma vaan se, ettei kanssakäymistä eri kansallisuuksien välillä juurikaan muodostu. Mutta sieltä päin Eurooppaa pakenee älykkäämpi väestönosa pois heti kun pääsee, lähinnä elintasollisista syistä, joten eipä sinne välttämättä tarvitse suomalaisen mennä, jos kyseisiin kansalaisuuksiin haluaa tutustua.
Kannattaa myös huomioida, etteivät katoliset tunne avioeron käsitettä. Jos katolisen kanssa avioliitossa oleva haluaa vaihtaa kumppania, uuden kanssa ei voi enää mennä naimisiin ja vanhaa on elätettävä. Eli hieman maltillisemmin kannattaa sinne päin maailmaa lähteä morsiamia hakemaan.
"Siksi, että henkilökohtaiset erot tulkintatavoissa ovat niin suuret. Persoonan lisäksi niihin vaikuttavat mm. alueelliset, sosiaaliset ja ikään liittyvät asiat."
Mutta, jos luet noiden Youtube-videoiden alla kommentteja, eikö tämäkin ole jotakin tulkintaa? Jos mä katson jonkun Youtube-videon englannin kielellä, joka on huomattavasti tutumpi ja luen kommentteja, kyllä kommenteista voi löytää aivan "luonnollisia" reaktioita ja todeta että samanlaisia ajatuksia heräsi itselläkin. En oikein saa kiinni väitteestäsi, että esimerkiksi Youtube-videoiden katselusta ei olisi mitään hyötyä, eikä siis oppisi ollenkaan kulttuuria. Voidaan kysyä toisaalta tällainenkin kysymys, millä tavalla televisio, Youtube, instagram ja vastaavat ovat vaikuttaneet kulttuuriimme tänä päivänä. Väitätkö, että näillä ei olisi mitään vaikutusta?
"En ole liikkunut Serbiassa, vain katolisilla alueilla Balkanilla. Suurin ero suomalaiseen baarikultturiin on se, etteivät ihmiset ole humalassa. He ovat myös paljon iloisempia kuin täällä."
Eli naisiin on periaatteessa mahdollista tutustua baarissa samalla tavalla kuin Suomessakin? Olen miettinyt myös tällaisiakin seikkoja, että itse en varmastikaan suomalaisena mehenä näytä kovin paljoa tyypilliseltä serbialaiselta, olisi myös kiinnostavaa tietää tämäkin, miten suomalaiseen, joka yrittää selviytyä englannilla suhtaudutaan baarissa. Mua ei itseä ollenkaan haittaa, vaikka nainen ei näyttäisi kantasuomalaiselta, jos ei vaan kulttuuri rajoita pariutumista. Tämän takia esimerkiksi tuo Katarina Zivkovic näyttääkin minun mielestä erittäin viehättävältä, koska ehkä viehätynkin enemmän lähtökohtaisesti muista kuin kantasuomalaisista. Hyvä juttu tietysti, jos itse ulkomaalaisena olisin siinä maassa kiinnostava, jonne matkustan.
"Kieli ei taida olla kuitenkaan se suurin ongelma vaan se, ettei kanssakäymistä eri kansallisuuksien välillä juurikaan muodostu. "
Niin, juuri tätä mä mietin, kun itse olen näinkin kaukaa kuin Suomesta. Entäs netissä tutustuminen?
"Mutta sieltä päin Eurooppaa pakenee älykkäämpi väestönosa pois heti kun pääsee, lähinnä elintasollisista syistä, joten eipä sinne välttämättä tarvitse suomalaisen mennä, jos kyseisiin kansalaisuuksiin haluaa tutustua."
Tässä tullaan vaan siihen ongelmaan, että Suomessa ulkomaalaistaustaisissa on miehiä enemmän, tämä koskee myös entisestä Jugoslaviasta tulleita. Hyvä kysymys, kuinka paljon on Suomessa vapaana naisia, jos avioerokin on hankalampi. Kyseisissä maissa naisia toki riittää, mutta toki sitten tulee nämä kysymykset, koska eroja on huomattavasti vähemmän ja tämä taas tietysti vaikuttaa siihen, kuinka paljon on vapaana.
Tarkastellaanpa avioerojen märäää eri maissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Divorce_demography
Tuosta voidaan tarkastella tuota avioerojen prosenttia. Serbiassakin, vaikka pääuskonto on ortodoksisuus, avioprosentti on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa. Itseasiassa lähellä Kroatiaa ja Sloveniaa. Sen sijaan Italiassa ja Ranskassa, jossa naisia on miestä kohden enemmän kuin Suomessa, avioeroprosentti on lähellä Suomen tasoa. Portugalissa, jossa naisia on myös miestä kohden enemmän kuin Suomessa, avioeroprosentti on Suomea korkeampi. Puolassa taas selvästi Suomea matalampi.
Jos tutkitaan esimerkiksi Italiaa, tuosta huomataan, että suurin osa on katolisia, mutta selvästi pienempi orosentti ilmoitti harjoittavansa uskontoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Italia
Hyvä kysymys, miten tämä pariutuminen ja parisuhde käytännössä nykypäivänä menee. On muistettava, että suomalaisten naisten avioliitot sisältävät laajemman valikoiman kuin suomalaisten miesten. Onko siis edelleen näin, että suomalaisen naisen on käytännössä helpompi pariutua ulkomaalaisen miehen kanssa kuin toisinpäin?
"Mutta, jos luet noiden Youtube-videoiden alla kommentteja, eikö tämäkin ole jotakin tulkintaa?"
On, mutta alkuperäisen viestin lähettäjä ei saa tulkintaasi eikä pysty reagoimaan siihen. Jos pystyy, vasta silloin kyse on sosiaalisesta vuorovaikutuksesta alkuperäisen viestijän kanssa.
"millä tavalla televisio, Youtube, instagram ja vastaavat ovat vaikuttaneet kulttuuriimme tänä päivänä. Väitätkö, että näillä ei olisi mitään vaikutusta?"
En väitä. Olen käyttänyt noita itsekin. En vain katso samoja asioita kuin useimmat muut (ja televisiota en juuri ollenkaan) ja siksi maailmankuvani on kovin erilainen kuin useimmilla. Eli vaikutus kulttuuriin voi olla myös eriyttävä. Se on aivan normaalia tässä ajassa.
"Eli naisiin on periaatteessa mahdollista tutustua baarissa samalla tavalla kuin Suomessakin?"
En tiedä asiasta tarpeeksi, jotta voisin vastata tähän.
"suomalaisen naisen on käytännössä helpompi pariutua ulkomaalaisen miehen kanssa kuin toisinpäin?"
Sanoisin että saksan eteläpuolisissa maissa se menee näin. Missä kulttuuri on miesvaltaisempi, vapaana (myös ulkomailla) varsinkin yksin liikuskeleva nainen on harvinaisempi. Tietysti yhteiskuntaluokka vaikuttaa, mutta enemmistöllä se menee niin. Kaikki tietävät, että nainen on suuremmassa vaarassa kuin mies, joten naisen on laajassa mittakaavassa turvallisempi pysytellä perheen lähettyvillä ja ainakin ystäväjoukon ympäröimänä. Tämä koskee siis pidempää aikaväliä, ei yksittäisiä hetkiä. Tämäkin on asia, jota suomalaisen miehen ei Suomessa tarvitse huomioida.
"Vaikka tällä palstalla kivenkovaa väitettäisiin, että minun kirjoituksistani saa ehdottomasti sen kuvan, mitä minä olen. "
Ei. Täällä on vain mainittu, että se kuva minkä sinä itse itsestäsi kirjoitusten perusteella annat, tekee lukijoille selväksi sen miksi sinä vuodesta toiseen olet yksin. Kukaan joka täällä näitä juttujasi lukee, ei kummastele sitä miksi jäät seuraa vaille.
"Sanoisin että saksan eteläpuolisissa maissa se menee näin. Missä kulttuuri on miesvaltaisempi, vapaana (myös ulkomailla) varsinkin yksin liikuskeleva nainen on harvinaisempi. Tietysti yhteiskuntaluokka vaikuttaa, mutta enemmistöllä se menee niin. Kaikki tietävät, että nainen on suuremmassa vaarassa kuin mies, joten naisen on laajassa mittakaavassa turvallisempi pysytellä perheen lähettyvillä ja ainakin ystäväjoukon ympäröimänä. Tämä koskee siis pidempää aikaväliä, ei yksittäisiä hetkiä. Tämäkin on asia, jota suomalaisen miehen ei Suomessa tarvitse huomioida."
Ymmärsinkö oikein myös tämän, että Saksan eteläpuolisissa maissa ei kannata esimerkiksi baarissa tai esimerkiksi kahvilassa mennä ulkomaalaisen (siis suomalaisen miehen) juttelee tuntemattomalle naiselle, ei edes silloin, vaikka osaisi kohtuullisesti esimerkiksi ranskan kieltä, espanjan kieltä, portugalia tai italiaa? Jos näin on, olisiko siinä tapauksessa netti parempi vaihtoehto? Huomaa kuitenkin tämä, että avioeroprosentti on lähellä Suomen tasoa nykyään monessa etelä-euroopan maassa, kuten tuosta tilastosta, jonka otin aikaisemmin esille, näkyy. On hyvä muistaa tämäkin, että vasta Saksan eteläpuolisissa maissa naisten määrä miestä kohden alkaa olemaan isompi.
Vielä tällainen kysymys: mitkä ne parhaat tavat sitten olisi etsiä naista esimerkiksi Ranskasta tai Italiasta? On hyvä kuitenkin musitaa tämä, että EU:ssa kuitenkin ollaan, joten outoa on, jos ei esimerkiksi parisuhteet voisi mitenkään toimia esimerkiksi niin, että mies on pohjoismaista ja nainen Etelä-Euroopasta, mutta toisinpäin ei ole juurikaan ongelmaa.
Tämäkin kirjailija on toki nainen, mutta kirjoittanut kirjan ranskalaisesta parisuhteesta. Olisi toki vielä mielenkiintoisempaa lukea kirja, jossa asiat ovat toisinpäin.
https://www.hs.fi/elama/art-2000005647334.html
Lisään vielä tällaisenkin seikan, että EU maista tulleet myös työllistyvät Suomessa parhaiten.
"Ymmärsinkö oikein myös tämän, että Saksan eteläpuolisissa maissa ei kannata esimerkiksi baarissa tai esimerkiksi kahvilassa mennä ulkomaalaisen (siis suomalaisen miehen) juttelee tuntemattomalle naiselle, ei edes silloin, vaikka osaisi kohtuullisesti esimerkiksi ranskan kieltä, espanjan kieltä, portugalia tai italiaa? Jos näin on, olisiko siinä tapauksessa netti parempi vaihtoehto?"
En aio ottaa tähän kantaa. Ei tällaisia voi arvoida näin laajalla tasolla. Vastaus riippuu niin monesta seikasta: yhteiskuntaluokasta, naisen ja miehen tulotasoista, henkilökohtaisista mieltymyksistä, jopa suvusta ja perheestä.
Kovin mieskeskeiseltä parisuhteelta tuo vaikuttaa. Joku tykkää, joku ei.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110934663
"Ei auta vaikka kuinka yrität sitä peitellä ja piilotella, niin satavarmasti neurologiset haasteesi tulevat ennen pitkää näkyviin läheisissä ihmissuhteissasi."
KAIKILLA ihmisillä on haasteita ihmissuhteissa. Ihmissuhteiden onnistuminen, kun on kiinni hyvin hyvin monesta tekijästä. KUKAAN ei pääse ihmissuhteissa helpolla.
Samoin tuossa kommentissa väitetään, että haaveilu korkeakoulutetuista misseistä on täysin epärealistista. Kuten täällä on jo ehditty puhua siitä, että kauniilla korkeasti koulutetuillakin naisilla on erilaisia makuja. On hyvä muistaa myös tällainenkin seikka: kuten jo mainitsin aiemmin tuosta Italian missistä, joka opiskelee logopediaa tai on opiskellut. Mitä logopedia pitää sisällään?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Logopedia
Logopedia siis tutkii esimerkiksi kielen, puheen ja kommunikaation normaalia toimintaa , häiriötiloja ja kunoutusta.
Kuten jo mainitsin, on kiinteästi tekemisissä esimerkiksi lääketieteen, psykologian, neurologian, neurolingvistiikan ja kielitieteen kanssa.
Tarkastellaanpa vielä sitä Ylen artikkelia, joka käsitteli sosiaalisuutta. Siellä esitettiin väite, että sosiaaliset ihmiset olisivat hyviä ihmistuntijoita. Todettiin kuitenkin, että meillä ei ole mitään tietoa siitä, että olisivat. He toimivat siis intuitiivisesti ja tällä tavalla sitten saattavat väittää, että ovat hyviä ihmistuntijoita. Ovatko he sitten oikeesti hyviä ihmistuntijoita?
Lisäksi siellä todettiin hyvin tämäkin kilpailuyhteiskunnasta, että kilpailuyhteiskunnassa sosiaaliset taidot ymmärretään helposti aggressivisuudeksi. Huomautetaan tällainen seikka, että oikeat sosiaaliset taidot sisältävät sensitiivisyyttä, prososiaalisuutta, empatiaa ja toisten huomioonottamista. Nämäkin ovat taitoja, joita voi harjoitella, on kokemusta.
Hyvin outo väite myös tuo, ettenkö minä muka tunnistaisi omia tunteita. Käsittääkseni minä olen vaikka kuinka monta kertaa tässäkin keskustelussa tuonut esille, miten minä ajattelen ja koen. Tottakai olen joutunut menemään ihmissuhteissa epämukavuusalueelle ja kun sitä on ehkä liikaakin tehnyt, silläkin on ollut seurauksensa. Vaikka seuraukset omalla kohdalla on mitä on, esimerkiksi vähän liikaa murjottamista, olemme siitä huolimatta aina erilaisia ja eri ihmiset reagoivat minun murjottamiseenkin kuitenkin aina vähän eri tavalla.
Otit esille tuon, että kanssakäyminen olisi mulle isoimpia haasteita. En väitä, etteikö siinä olisi parantamisen varaa. Palataan vielä siihen Ylen artikkeliin, jossa todettiin mielenkiintoisia seikkoja esimerkiksi ujoudesta.
Tärkeä huomata, että ei voida väittää, että ujo ihminen ei olisi sosiaalinen. Kuten siellä sanottiin, ujolla ihmisellä herää tietty tunne, kun joutuu uuteen sosiaaliseen tilanteeseen. Nyt kerron omia kokemuksia: minulle on ollut aina suuri haaste varsinkin naisten kanssa juuri siinä, riittääkö rohkeus tehdä tuttavuutta itseä kiinnostavaan naiseen.
Vielä siitä Ylen artikkelista, tärkeää huomata ujoudesta esimerkiksi tämä: "Vaikka ihmisessä heräisi jännityksen tunne, hän saattaa siitä huolimatta olla erittäin kiinnostunut muista ihmisistä, siis sosiaalinen."
Siellä todetaan ujoudesta vielä tämäkin, että ujoudella ei olisi mitään tekemistä sosiaalisten taitojen kanssa, koska on oppinut ne ja harjoitellut.
Toki kokemuksesta tiedän, että jonkin verran tämä tietysti hidastaa alotteiden tekemistä, jos joutuu paljon keräämään rohkeutta. Esimerkiksi opiskeluaikoina, kun oli pitkä päivä takana, toisinaan teki vielä lisäksi töitäkin, oli melko loppu, kun meni baariin. Jos kiinnostavan naisen lähestyminen käy työstä, ei ole aina realistista, että joutuu tekemään pitkän työpäivän opiskelujen ja töiden parissa, lisäksi toinen pitkä "työpäivä" vielä illalla baarissa tai yökerhossa. Tämä on kompleksinen kysymys.
Väittelleesi siitä, että kauniista korkeasti koulutetusta naisesta haaveileminen olisi epärealistista ja se, että ylipainoisen kaupan kassan kanssa onnistuisi helpommin, ei löydy tukea.
Tiedän, että nyt saattaa tulla vähän karkeetakin yleistystä, mutta otan kuitenkin puheeksi. On hyvä muistaa, että jos naisella on koulutusta ja sivistystä, tämä voi auttaa myös ymmärtämään paremmin monimutkaisia ilmiöitä. Tällä voi olla vaikutusta myös parisuhteessa menestymiseen, vaikka mies ei olsikaan aivan "perus jätkä". Jos koulutusta ja sivistystä on "liian vähän", silloin tulee juuri helposti näitä tilanteita, että luulee olevansa hyvä ihmistuntija toimiessaan intuitiivisesti, mutta jokatapauksessa tulee vastaan erilaisia haasteellisia tilanteita, joista ei sitten selviydytäkään ja jossa esimerkiksi korkeasti koulutettu selviytyisi paremmin, koska on paremmat tiedot ja osaaminen jonkun tietyn ongelman parissa.
Tiedän, että tässä tuli vähän karkeetakin yleistystä, mutta toisaalta tuon kommentin kirjoittajakin ylesiti, joten minä vain vastasin tuohon kommenttiin ja kerroin oman näkemykseni.
Piti vielä lisätä tämä, kun otin puheeksi tuon logopedian. Tämäkin koulutus naisella voi siis auttaa parisuhteessa.
Itse en kyllä pidä siitä, että ulkomaalaiset miehet tulevat Suomessa juttelemaan ollessani baarissa, kahvilassa, bussissa, junassa, konsertissa tai missä tahansa.
Oikein, että sanoit mielipiteesi. Tämä on kyllä vaikea kysymys. Toisaalta ei siinäkään ole järkeä, että aletaan ajamaan yhä enemmän ja enemmän kieltoja. Mä en tähän kysymykseen ole oikein keksinyt muuta kuin se, että yrittää mahdollisimman hyvin oppia lukemaan, onko nainen halukas juttelee vai ei ja osaa ajoissa vetäytyä. Kyllä aina löytyy kuitenkin niitäkin, joille sopii.
Koulutus ja sivistys ei vielä takaa hyvää ihmistuntemusta. Se tulee kokemusten myötä. Ja niitä vuorovaikutuskokemuksia ei videoita katsomalla saa.
Todennäköisemmin siis korkeakoulutettu ihminen on saanut opiskellessaan vuorovaikutuskokemuksia, kuin joku videoita katsomalla.
Tämä pitää toki paikkansa, että koulutus ja sivistys eivät takaa hyvää ihmistuntemusta ja hyvään ihmistuntemukseen tarvitaan ilman muuta myös kokemusta. On kuitenkin vähän kaukaa haettu ajatus, että esimerkiksi logopediaa opiskelevalla ei olisi hyviä lähtökohtia hyvään ihmistuntemukseen, jos vielä opiskeluaioina tapaa paljon ihmisiä ja käy esimerkiksi opiskelijabileissä. Toki täytyy myöntää, että varmaa tämä ei siitä huolimatta ole, että saisi hyvän ihmistuntemuksen. Huonommat ne lähtökohdat kuitenkin on silloin, jos ei pääse ollenkaan opiskelemaan ja jää ulkopuolelle "normaaleista" nuorista ihmisistä.
Kyllä minäkin opiskeluaikoina sain kokemuksia vuorovaikutuksesta.
Ihmistuntemus kehittyy parhaiten heterogeenisissä ryhmissä ja tilanteissa. Opiskelu ja opiskelijabileet eivät ole sellaisia parhaimmasta päästä josko ollenkaan.
"Väittelleesi siitä, että kauniista korkeasti koulutetusta naisesta haaveileminen olisi epärealistista ja se, että ylipainoisen kaupan kassan kanssa onnistuisi helpommin, ei löydy tukea."
Sekoitat nyt haaveilun ja realistiset mahdollisuudet keskenään.
Mutta ihan faktahan se on että sosiaalisesti kömpelön perus-pertin mahdollisuudet siihen haaveidensa korkeakoulutettuun malliin ovat olemattomat.
Tosin ei ne sosiaalisesti kömpelön perus-pertin mahdollisuudet siihen tuhtiin kassaneitiin ole yhtään sen paremmat.
Ilmeisesti tässä sun skenaariossa kaupan kassalla työskentelevä ylipainoinen nainen ei ole korkeakoulutettu? Johtuuko tämä siitä ettet usko ylipainoisten kykenevän korkeakouluttautumaan, vai siitä ettet usko korkeakoulutettujen tekevän kassatyötä?
Haaveilla saa ihan mistä vaan.
Realistisesti puhuen, sosiaalisesti kömpelöllä perus-pertillä ei ole hyvät mahdollisuudet juuri mihinkään. Ei edes niihin vähemmän koulutettuihin ja vähemmän hyvännäköisiin.
Hyviä pointteja! Ehkä tuohon voisi lisätä vielä sen, että kommunikointi kassaneidin kanssa kehittää sosiaalisia taitoja enemmän kuin missivideoiden katselu, joka sekään ei tietysti missään nimessä varmaankaan muilta osin ole kannattamatonta, mutta sosiaalisten taitojen kehittämisessä kassaneito auttaa huomattavasti enemmän. Tai kuka muu elävä olento tahansa, joka vastaa puheeseen. Olennon ulkonäöstä riippumatta.
👍👍👍
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111015151
Hyvä, tämä kirjoittaja näyttää ymmärtäneen mun pointin. Hän myöntää, että missivideoiden katseleminen ei ole kannattamatonta, vaikka toteaakin kassaneiden kanssa juttelun olevan tehokkaampaa sosiaalisten taitojen kehittämisesä.
Tuossa kommentissa tein varsin selväksi tämän, miksi sosiaalisia taitoja voi olla myös hankala harjoitella, jos kaikki täytyy tehdä pelkästään oikeassa elämässä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110941303
Palaan tuohon kirjoittamaani kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111008164
Tuossa tuon siis esille tätä, että kiinnostun siis helpoiten naisista, jotka ovat erittäin sosiaalisia ja joilla keskustelu sujuu vaivattomasti lähes kaikkien ihmisten kanssa. Telkkariohjelmissahan voi nähdä juuri tällaisia naisia.
Palaan vielä tuohon missivideoon.
https://www.youtube.com/watch?v=gIgVTyeFFLE
Niin siis tuo Clarissa Marcheseon vuoden 2014 Miss Italia, Wikipedian mukaan näyttäis olevan 178 cm pitkä, opiskelevan logopediaa tai on opiskellut.
EN siis KOSKAAN voi kieltää itseltäni sitä tosiasiaa, ettenkö kokisi vielättävänä kaunista 178 cm pitkää korkeasti koulutettua naista, joka on lisäkvi vielä sosiaalinen ja osaa vaivattomasti keskustella monien ihmisten kanssa.
Näiden tosiasioiden kanssa ollaan jokatapauksessa läsnä missivideoita katsellessa. On siis itsellä kokemusta opiskelijaelämästä. En kuitenkaan tarkemmin avaa, kuinka pitkälle olen onnistunut kouluttautumaan, mutta enemmän kuin toinen aste, eli itsellä on siis kokemusta opiskelijaelämästä. MUTTA niin on myös tuolla kyseisellä missilläkin. Lisäksi, kun tuota videota katsoo, voin aivan selvästi havaita tämänkin, että on minua selvästi sosiaalisempi ja osaa varmasti paljon minua vaivattomammin keskustella eri ihmisten kanssa.
Tämä on siis myös todellisuutta omalla kohdallani, että joitakin asioita en pysty itsessäni muuttamaan. Hyvin muistan tämän, kun täytin 16 ja siinä iässä naiset alkoivat selvästi enemmän kiinnostaa ja jos olisin silloin nähnyt videolla tuon Clarissa Marchesen näköisen vähän yli 20 v missin, joka on myös sosiaalisesti minua huomattavasti taitavampi ja on muutenkin osaamista sellaisissa asioissa, joita arvostan, aivan samalla tavalla olisin siinä iässäkin kokenut. Kyllä tuli siinä iässä vaikka millä mitalla haaveiltua kauniista 20-30 vuotiaista naisista.
Tämä on kuitenkin mielenkiintoista, että siitä, kun täytin 16, on aivan järjettömän pitkä aika, mutta edelleenkin minä viehätyn kauniista sosiaalisista naisista, joilla on taitoja sellaisissa asioissa, joita arvostan. Tosin ihannenaisen ikä ei ehkä enää ole nimenomaan se 20-30 vaan ehkä pikemminkin 25-35. Myönnetään toki tämä, että 16 vuotiaan nuoren pojan on aika hankalaa saada naiskokemusta "ihannenaisten" kanssa, vaikka tämä olisikin Suomessa laillista. Ei varmasti tee vielä tuhoa sosiaalisten taitojen kehittymiselle, vaikka ei saisikaan kokemusta vielä 16 vuotiaana ja silloin vain haaveilisi. Aivan toista on kuitenkin, jos ei 20-25 vuotiaana kykene ollenkaan tekemään tuttavuutta naisiin ja kokemus on tuossa iässä täys nolla.
Vastaan tuohon kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111014753
Tuossa kommentissa toki esitetään kritiikkiä mun haaveilulle korkeastikoulutetuista malleista, mutta todetaan kuitenkin, että ei ne mahdollisuudet siihen tuhtiin kassaneitiinkään ole välttämättä kovin kummoiset sosiaalisesti kömpelölle perus pertille.
Se on juuri näin. Tämän olen koko ikäni huomannut, että vaikeuksia on tutustua kaikenlaisiin naisiin.
Mun on kuitenkin tähän todettava sellainenkin seikka, että minun on hankalaa saada keskusteluyhteyttä naisen kanssa, joka on myös jonkin verran "kömpelö". Jos itse olen sosiaalisesti kömoelö, on paljon parempi, jos edes keskustelukumppani on itsevarma, keskustelu sujuu hänen osaltaan suhteellisen vaivattomasti ja osaa kuunnella.
Niin, kun puhutaan tuhdista kassaneidistä, en väitä, että vaatisin täydellisyyttä, vaikka sellainen vaikutelma saattaisi tulla näiden videoiden ja lehtiartikkelien perusteella. On jokatapauksessa todettava, että jos ylipainoa on häiritsevän paljon, minua ei yksinkertaisesti vaan kiinnosta. Tämä koskee myös, jos on liian laiha. Toimivassa parisuhteessa, kun kiinnostuksen on oltava molemminpuolinen.
Jatkuu.
Lisään vielä tämän. Niin onko siis turhaa, että meillä on nykypäivänä mahdolisuus Youtuben kautta katsoa eri kielillä Talk Show ohjelmia, lisäksi lukea niiden alla kommentteja, joista voi tutkia reaktioita. Lisäksi voi itsekin kommentoida. Onko turhaa, että on olemassa erilaisia nettisivustoja, joissa voi tutustua naisiin monesta eri maasta? Nykyään on kuitenkin yleistä, että parisuhteet alkavat netissä.
Turhaa on mielestäni asettaa sosiaalisten taitojen ja ulkonäön välille yhteyksiä, jotka ovat olemassa lähinnä omissa kuvitelmissasi.
Asia ratkeaisi helpoiten siten, että alkaisi kohdella kaikkia ihmisiä tasaisen arvostavasti. Minulle ei tulisi mieleenkään suhtautua johonkuhun eri tavalla pelkän ulkonäön vuoksi, ellen tietäisi ihmisestä mitään muuta. Tämä koskee myös ulkonäöltään jollain tavalla vajavaisia. (Heistä osa, esim. päihdeongelmaiset, ovat luotaantyöntäviä täysin muiden asioiden kuin ulkonäkönsä vuoksi.)
Youtube-videoiden kommentit ovat sosiaalista vuorovaikutusta kommentoijien kesken, ellei videolla esiintyvä henkilö osallistu kommentointiin. Jos osallistuu, silloin kyse on vuorovaikutuksesta.
Muilta osin, esim. kielen oppimisen kannalta, videot ovat toki hyödyllisiä.
Loppukaneettina voisin todeta seuravaa: jos ongelmana on ollut vuorovaikutus nimenomaan kauniiden ihmisten kanssa, pelkkä videoiden katsominen ei paranna vuorovaikutustaitoja kauniiden ihmisten kanssa (siis siten kuin sinä ne näet, monet muuthan eivät ajattele, että kauniita ihmisiä koskisivat eri vuorovaikutussäännöt). Videoiden katsominen pahentaa ongelmaa, koska se aika on pois oikeasta vuorovaikutuksesta.
"Asia ratkeaisi helpoiten siten, että alkaisi kohdella kaikkia ihmisiä tasaisen arvostavasti. Minulle ei tulisi mieleenkään suhtautua johonkuhun eri tavalla pelkän ulkonäön vuoksi, ellen tietäisi ihmisestä mitään muuta. Tämä koskee myös ulkonäöltään jollain tavalla vajavaisia. (Heistä osa, esim. päihdeongelmaiset, ovat luotaantyöntäviä täysin muiden asioiden kuin ulkonäkönsä vuoksi.)"
Mä ymmärrän toki sun ajatuksen ja hienoa olis, jos ihmiset pystyisivät, mutta sen verran paljon olen elämää nähnyt, että ikävä kyllä todellisuus on kuitenkin paljon raaempi. Edelleenkään ketään ei voi pakottaa vapaa-ajalla olemaan jonkun ihmisen kaveri tai parisuhteessa. Tämä ikävä tosiasia on minunkin vaan ollut pakko oppia hyväksymään. Vaikka kuinka näkisin kauniina jonkun vaikkapa bikinifitness mallin, en voi vähimmässäkään määrin odottaa, että hän kokisi samoin, jos näkee minut kesällä kuumalla ilmalla lyhythihaisessa paidassa huomattavasti veltommassa kropassa ja vatsassa. Vaikeemmaksi muuttuu, kun ikää tulee.
Ihmiset eivät tietenkään sano asioita ääneen, mutta se näkyy heidän valinnoissaan: toisista pidetään enemmän, toisista vähemmän.
"Loppukaneettina voisin todeta seuravaa: jos ongelmana on ollut vuorovaikutus nimenomaan kauniiden ihmisten kanssa, pelkkä videoiden katsominen ei paranna vuorovaikutustaitoja kauniiden ihmisten kanssa (siis siten kuin sinä ne näet, monet muuthan eivät ajattele, että kauniita ihmisiä koskisivat eri vuorovaikutussäännöt). "
On hyvä muistaa tällainen seikka, että tuskin olen ainoa mies, joka jännittää aivan liikaa kauniiden naisten kanssa puhumista. Ei ne säännöt mitenkään kyllä täysin samanlaiset voi olla.
VIelä tällainenkin huomio. Koska mä joudun samantapaisten psykologisten haasteiden kanssa tekemisiin, kun katson Youtubesta kauniiden koulutettujen naisten haastatteluja, kuin oikeassa elämässä, kun tulee tilaisuus jutella kauniin koulutetun naisen kanssa. Muistan hyvin, kun vaikeimpina aikoina, kun oli oikein kunnolla saanut näpeille, kun oli toistuvasti epäonnistunut parisuhdeyrityksissä, sitä oli toisinaan vaikeeta jopa käydä kaupassakin, kun joka puolella näkee "omaa epäonnistumista". Oli jopa vaikeeta kassalle mennessä katsoa edes lehtihyllylle, koska usein monissa lehdissä on jonkun kauniin ja menestyneen naisen kuva. Sitten vielä tämä, kun näkee onnellisia pareja, joissa mies on komee ja nainen kaunis. Lyhyessä ajassa saattoi tulla siis aivan järjettömästi psykologista kuormaa. Aika kuitenkin parantaa haavat ja kyllä paremmatkin ajat lopulta jossain vaiheessa tuli.
On vaan hyvä huomata tämä, että ei se lopulta niin tavattoman kaukana kuitenkaan ole se Youtube-videoiden katselu oikeesta elämästä. Toki siinä on puuttensakin.
Muistan erityisen hyvin, kun vaikeimpina aikoina oli esimerkiksi hyvin vaikeeta nähdä edes, mitä vaikkapa Seiska lehden kannessa oli. Usein näkee juuri joitakin kauniita tai komeita ihmisiä, joilla kuitenkin menee elämässä paremmin kuin minulla. Nykyään tässä ei ole isompia ongelmia, vaikka tottakai myönnän, että välillä saattaa vähän ärsyttää. Toki taustalla on monesti juuri sitä kateutta.
Kyllä mä myönnän, että tätäkin artikkelia oli vähän haasteellista lukea tämän vuoden Euroviisujen aikaan. Kaikki naiset ovat lisäksi koulutettuja tai opiskelevat yliopistossa.
https://www.seiska.fi/telkkari/huh-onko-tassa-viisufinaalin-kuumin-naisjoukko-serbian-edustaja-loksauttaa-leuat/1160055
Niin, onko tämä Youtube, Seiska tai muu, jossa näytetään kauniita ja menestyneitä ihmisiä sitten jotenkin valtavan eri asia kuin oikea elämä, jos näidenkin kautta joutuu myöntämään, että kyllähän sitä on vähän kateellinen ja vielä, jos huomaa, kuinka silloin on vieläkin vaikeampaa, kun itsellä menee vieläkin huonommin.
"Videoiden katsominen pahentaa ongelmaa, koska se aika on pois oikeasta vuorovaikutuksesta."
Entä, jos aina ei vaan jaksa? Tämäkin on osa todellisuutta. Ymmärrän kyllä, jos se vie liikaa elämästä aikaa.
Minkä ikäinen olet? 42?
Kovasti sä olet vaatimassa että muiden "on hyvä huomata sitä ja tätä", mutta vaikutat olevan täysin kyvytön ymmärtämään mitä muut sulle yrittää sanoa. Aivan turhaa jankkausta koko ketju.
”On hyvä muistaa tällainen seikka, että tuskin olen ainoa mies, joka jännittää aivan liikaa kauniiden naisten kanssa puhumista. Ei ne säännöt mitenkään kyllä täysin samanlaiset voi olla.”
Kyllä ovat. Jokainen olettaa, omasta ja muiden ulkonäöstä riippumatta, sekä työssä että vapaa-ajalla, että tärkeät asiat viestitään ja että asiat tulevat hoidetuksi. Jos nämä jäävät hoitamatta jonkun osapuolen ulkonäön vuoksi, voi syyttää vain itseään. Varsinkin työpaikalla tuollainen olisi suora tie ongelmiin, mutta en voisi kuvitella, miksi niin ei kävisi myös vapaa-ajalla.
En myöskään ole vakuuttunut siitä, että kohtelisit aina asiallisesti ihmisiä, jotka eivät ole kauniita. Toivottavasti olen väärässä.
Ihmiset+voivat+olettaa+mitä+olettavat,+mutta+tälle+vaan+ei+mahda+mitään,+että+lopuutulokset+ovat+mitä+ovat.+Ihmiset+saavat+jokatapauksessa+erilaista+kohtelua+ja+tarkkanäköinen+tämän+voi+aina+huomata.+Viimeistään+vapaa-ajalla+totuus+tulee+ilmi.
Miksi kysyt? Onko tyttöbändin jäsenten, jotka ovat iältään siinä 25-30 väliltä haastattelujen tai musiikin kuuntelu jotenkin noloa, jos itse on yli 30? Kyllä myönnän, että osa kappaleistakin voi olla musiikkinakin mielenkiintoista kuunneltavaa.
https://www.youtube.com/watch?v=3tuc1B6JeUE
VIelä+lisään+tällaisen+seikan,+että+opiskeluaikoina+mulle+oli+psykologisesti+hyvin+kuormittavaa+olla+sellaisilla+kursseilla,+joissa+luokassa+oli+pelkkiä+naisia+ja+varsinkin,+jos+oli+muutama+"kaunotar".+Mä+ajattelin,+että+minun+piti+osata+asiat+naisia+"paremmin"+ja+erityisesti+minun+piti+osata+asiat+"paremmin"+kuin+kurssin+"kaunottaret".+
Ketään ei voi syyttää ulkonäöstään, oli se sitten tavallista parempi tai tavallista vaatimattomampi. Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Lohdullista on, että samoin ajattelevat ihmiset löytävät yleensä toisensa.
En tunne empatiaa ihmisä kohtaan, joille ulkonäkö on noin tärkeä asia vuorovaikutuksessa.
Kirjoituksesta näkee, että tämä on sullekin hankala aihe, kun alat syyttelee "epäasiallisesta" käytöksestä. Varmaa kuitenkin on tämä, että ihmiset tekevät elämässään erilaisia valintoja riippuen siitä, ovatko kiinnostuneita vai eivät. Millään syyllistämisellä sä et tule tosiasioita muuttamaan: toisista kiinnotutaan helpommin kuin toisista.
Lohdullista on kuitenkin se, että ongelma koskee molempia sukupuolia. Tiedän varsin hyvin tämän, että miehenäkin, jos en kykene olemaan kiinnostava, minuun ei haluta tutustua, minua ei kutsuta erilaisiin tilaisuuksiin, joissa saisin mahdollisuuksia tutustua. Aivan varmasti ulkonäkö on yksi tekijä muiden joukossa, jolla on vaikutusta siihen, halutaanko minuun tehdä tuttavuutta vai ei.
Tiedoksi tällainenkin, että opiskeluaikana olin kyllä kiinnostunut myös joistakin "tavallisennäköisistä"naisista, kun opiskelujen parissa tuli oltua tekemisissä eri ihmisten kanssa. Tuli siis syystä tai toisesta kiinnostuttua myös naisista, jotka eivät ehkä yleensä ole näitä minun "ihannenaisia". Eipä olleet kuitenkaan kiinnotuneita minusta.
Kuten ehdin todeta, minun on ollut yleensä helpompi jutella "tavallisennäköisten" naisten kanssa kuin sellaisten naisten kanssa, jotka minä itse koen erittäin kiinnostavaksi. On aika luonnollista, että erityisen viehättävistä naisista mä käytän sanaa "kaunotar".
Tarkastellaanpa vielä tätä keskusteluketjua ja aiempia kommentteja.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110904904
"Miesten kanssa se yleensä menee onneksi toisin päin. Paremman näköiset käyttäytyvät kohteliaammin ja torjuvat harvemmin kuin vaatimattomamman näköiset."
Mä voin täysin allekirjoittaa tuon. Muistan hyvin opieksluajoilta, kuinka nämä "hyvät tyypit" tulivat kaikkien naisten kanssa hyvin juttuun. Luonnollisesti he eivät tietenkään olleet ainakaan "rumia".
Otetaanpa lisää esimerkkejä.
Tuossa on minun kommentti.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110914904
"Mä en tiedä, miten mä tämän nyt selittäisin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, minun on ollut AINA paljon helpompaa keskustella naisen kanssa, josta en ole kiinnostunut. Toisin sanoen sellaisen naisen kanssa, jota voisin pitää aivan hyvin yksinkertaisesti pelkkänä kaverina. Aivan toisenlaiset haasteet tulee vastaan nimenomaan silloin, kun haluaa tehdä tuttavuutta sellaiseen naiseen, josta on oikeasti kiinnostunut.
Kyllä mä tuon tiedän, että sosiaaliset taidot vaativat jauhamista, jotta ne voisivat ajan kanssa mennä eteenpäin. Toiset valitettavasti joutuu tekemään tässä asiassa enemmän töitä kuin toiset."
Ja siihen vastaus.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110915529
"Et siis vaan ole keskustellut tarpeeksi naisten kanssa. Se itseä viehättävän ihmisen kanssa luontevasti keskusteleminen on kaikille alussa vaikeaa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, eikä erikoista, eikä sitä tarvitse selittää sen kummemmin. Se vaan on niin ja sama juttu ihan kaikilla. Toiset vaan ottavat asiakseen opetella."
Niin, mä en todellakaan saa oikein kiinni siitä, mitä sä ajat takaa.
Toteat, että on lohdullista, että samoin ajattelevat ihmiset löytävät yleensä toisensa.
Et voi kuitenkaan koskaan tietää, mitä toinen tutustumishetekllä ajattelee. Jos nainen on vaikkapa kaunis, nainen ei voi tietää sitä etukäteen onko miehelle tavattoman vaikeeta lähestyä kaunista naista, koska mies on saattanut yksinkertaisesti käyttää valtavasti aikaa rohkeuden keräämiseen, joka on saattanut viedä jopa vuosia. Tiedän todellakin kokemuksesta, että hetkessä tämä ei käy. Ei tämä kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, jos jollekin ulkonäkö on tärkeetä, se on tärkeetä, vaikka sosiaalisia taitoja olisikin joutunut harjoittelemaan ja kovan harjoutuksen seurauksena tullutkin "mestariksi".
"Et siis vaan ole keskustellut tarpeeksi naisten kanssa. Se itseä viehättävän ihmisen kanssa luontevasti keskusteleminen on kaikille alussa vaikeaa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, eikä erikoista, eikä sitä tarvitse selittää sen kummemmin. Se vaan on niin ja sama juttu ihan kaikilla. Toiset vaan ottavat asiakseen opetella."
Tämä ei ollut minun kirjoittamani kommentti, enkä voi muutenkaan allekirjoittaa tätä. Minulle itseäni viehättävien ihmisten kanssa keskustelu oli vaikeaa viimeksi teini-ikäisenä, ei juurikaan sen jälkeen. (Teininä sain joskus osakseni jopa epäasiallista käytöstä, jos menin juttelemaan jollekulle, mutta myöhemmin olen ollut iloinen, ettei niistä keskusteluista tullut mitään. Nämä henkilöt elävät nyt lähes poikkeuksetta elämää, jollaista en haluaisi itselleni.)
Viehättävän ihmisen kanssa keskustelu ei siis enää aikuisiällä ole tuottanut ongelmia. Ongelmat ovat olleet ihan muualla: siinä, että mielenkiintoisia ihmisiä on tullut vastaan niin vähän, ehkä kerran vuodessa, sekä siinä, että tilanteita mennä juttelemaan heille on täytynyt joskus vähän odotella. Kun siihen asti on päästy, oma rohkeuteni ei enää aikuisiällä ole ollut ongelma. Sitten on täytynyt ottaa huomioon myös se, että vain pieni osa minua kiinnostavista ihmistä näkee minut mielenkiintoisena. Se on tilastollinen fakta, johon jokaisen täytyy tottua.
Samoin ajattelevilla ihmisillä tarkoitan sitä, että en yleensä tule toimeen ihmisten kanssa, jotka kiinnostuvat ulkonästäni. He eivät lopulta kuitenkaan koskaan viihdy seurassani. Se on luonnollista ja hyvin loogista, koska harvoin itsekään kiinnostun kenestäkään ulkonäön perusteella.
Näin me ollaan erilaisia. Kuten totesin, jostain syystä näillä "hyvillä tyypeillä" ei samassa määrin yleensä ole vaikeuksia kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa. Mä en väitä, etteikö tämä olisi tarpeellinen taito myös silloin, jos tavoittelee sitä "ihannenaista".
Tämä on siis tosiasia, että ihmiset myös löytävät kumppaninsa yhteisten tuttujen kautta. Luonnolisesti tästä ei tietenkään ole missään tapauksessa haittaa, että tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Jos saa esimerkiksi kutsun bileisiin ja tulee bileissä hyvin toimeen kaikkien kanssa, ehkä on todennäköisempää saada uusikin kutsu. Siitä tuskin on juurkaan hyötyä uuden kutsun saamiselle, jos suuren osan ajasta murjottaa.
Se kuitenkin, että pääsee tavoitteeseen eli siihen, että tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaatii jokatapauksessa työtä. Me saamme tässäkin asiassa erilaiset lähtökohdat ja toiset joutuu enemmän tekemään töitä ja se vaan on hyväksyttävä.
Edelleenkin on hyvin kaukaa haettu ajatus, että tästä ei olisi MITÄÄN hyötyä, että perehtyy itseä kiinnostavien naisten ajatuksiin. Nykypäivänä siihen todellakin on monenlaisia mahdollisuuksia kun on televisiot, Youtubet, instagramit jne. Ennen tällaista mahdollisuutta ei ollut, joten silloin jäi vaihtoehdoksi ainoastaan oikea elämä. Ne onnekkaat, jotka saivat "huippulähtökohdat" luonnollisesti menestyivät parisuhteissa, koska olivat "synnynnäisiä" sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen "mestareita". Kannattaa aina muistaa, että tämä PUA ilmiö on aikana, jolloin ainakin televisiot ovat olleet jo pitkään käytössä.
Tuli tällainenkin seikka mieleen, jos haluaa kehittää sosiaalisia taitoja ja tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Niin, siis jos kaunis, älykäs ja koulutettu nainen on erityisen suuri haaste, tämä voi vaikeuttaa myös siihenkin, pystyykö olemaan kannustava, vaikka saisikin tialisuuden tutustua. Jos on vaikea olla kannustava, seuraa helposti juuri tuota murjottamista. Tiedän todellakin kokemuksesta, että tämä taito, että osaa olla nimenomaan kannustava, auttaa. Jos tätä taitoa ei ole tai se on heikko, tarvitaan siis harjoittelua.
Niin, tarvitaan siis kannustamisen taitoa. Onko näin että videoista tätä taitoa ei voi ollenkaan harjoitella? Jos joku näin väittää, huomautan edelleen, että samantapaiset ongelmat ovat olemassa sekä oikeessa elämässä että televisiossa, Youtubessa, instagramissa, Seiskassa jne. Jos on siis haasteellista kuunnella tai lukea kirjoituksia, jossa kerrotaan jonkun kauniin ja menestyneen naisen elämästä, pitää harjoitella, jotta haastetta olisi tulevaisuudessa vähemmän.
Jos oikeessa elämässä tuleekin tilaisuus tutustua "ihannenaiseen", tämä "ihannenainen" tulee väistämättä tutustumisen aikana kertomaan ajatuksistaan, joihin minun täytyy osata vastata "oikealla" tavalla. Kun yhä pidemmälle tutustuu, joutuu kaiken aikaa kohtaamaan myös erilaisia tosiasioita esimerkiksi, että kauniilla naisella on osaamista joissakin asioissa enemmän kuin minulla, toisinaan saattaa olla jopa monessakin asiassa minua enemmän osaamista. Tämä minun on vaan hyväksyttävä, jos haluan olla parisuhteessa kyseisen naisen kanssa ja jos nimenomaan tätä naista ei haittaa tämä, että on osaamista joissakin asioissa jopa monessakin enemmän kuin minulla.
"Ongelmat ovat olleet ihan muualla: siinä, että mielenkiintoisia ihmisiä on tullut vastaan niin vähän, ehkä kerran vuodessa, sekä siinä, että tilanteita mennä juttelemaan heille on täytynyt joskus vähän odotella. "
Mutta eikö luulis, että suurissa kaupungeissa aina löytyy vaikka kuinka paljon kiinnostavia ihmisiä? Tuon kyllä allekirjoitan, että tätä harmillista odottamista joutuu joskus jonkin aikaa kestämään. Vaikka haluaisi mahdollisimman tehokkaasti löytää parisuhteen, joskus tämä ikävä odottaminenkin kuuluu vaan asiaan ja tähän on myös varauduttava.
"Kun siihen asti on päästy, oma rohkeuteni ei enää aikuisiällä ole ollut ongelma. "
Juuri tämä. Nämä sosiaaliset taidot täytyy yksinkertaisesti olla niin hyvin hallussa, että tilaisuuden tullen ei ole suoraan sanoen ollenkaan sitä kömpelyyttä, jota oli silloin alussa, kun alkoi oikein kunnolla etsiä naista ja valitettavasti teki näitä kömpelöitä aloitteita. Kyllä vieläkin hyvin muistan tämän erittäin "ikävän työn".
"Sitten on täytynyt ottaa huomioon myös se, että vain pieni osa minua kiinnostavista ihmistä näkee minut mielenkiintoisena. Se on tilastollinen fakta, johon jokaisen täytyy tottua."
Se on juuri näin ollut omallakin kohdalla. Tämäkin kuuluu asiaan, jos haluaa oikeesti löytää parisuhteen: täytyy siis osata huolella varautua tähänkin, että kiinnostus ei välttämättä ole molemminpuolista.
"Samoin ajattelevilla ihmisillä tarkoitan sitä, että en yleensä tule toimeen ihmisten kanssa, jotka kiinnostuvat ulkonästäni. He eivät lopulta kuitenkaan koskaan viihdy seurassani. Se on luonnollista ja hyvin loogista, koska harvoin itsekään kiinnostun kenestäkään ulkonäön perusteella."
Mistä sä voit tietää, että ihminen, jonka kanssa tulet hyvin toimeen, ei olisi alussa kiinnostunut sinun ulkonäöstä.
"olen koko ikäni huomannut, että vaikeuksia on tutustua kaikenlaisiin naisiin."
Yritä joskus toisin. Ajattele missä kiven kolossa olisi ihan kuka vaan nainen, joka haluaisi tutustua sinuun. Äläkä ajattele parisuhdetta/seksiä ollenkaan, vain pelkkää tutustumista.
"Videoiden katsominen pahentaa ongelmaa, koska se aika on pois oikeasta vuorovaikutuksesta."
Näin ja samoin niin, että olisi hyvä erottaa todellisuus ja haaveet. Parisuhde ei perustu koskaan pelkkään ulkonäköön. Jos sinnikkäästi ajattelee tavoitteena vain saada kaunis nainen, niin koko elämä uhkaa jäädä elämättä. Elää omissa haaveissaan ja epätodellisuuksissaan, joka sulkee kaiken muun pois.
Ei se haittaa, vaikka minulle tulisi juttelemaan ulkonäköni vuoksi. Selvitän kyllä heti ensimmäisen keskustelun aikana, onko se ainoa kiinnostava asia minussa. Ja minusta on tullut hyvä siinä prosessissa!
"Juuri tämä. Nämä sosiaaliset taidot täytyy yksinkertaisesti olla niin hyvin hallussa, että tilaisuuden tullen ei ole suoraan sanoen ollenkaan sitä kömpelyyttä, jota oli silloin alussa, kun alkoi oikein kunnolla etsiä naista ja valitettavasti teki näitä kömpelöitä aloitteita. Kyllä vieläkin hyvin muistan tämän erittäin "ikävän työn"."
Sekoitat kaksi eri asiaa: rohkeuden ja kömpelyyden. En ole ikinä pelännyt sosiaalisia tilanteita mutta olen kyllä välillä kömpelö. En vain aina jaksa välittää siitä, koska elämässä on joskus mielenkiintoisempiakin asioita kuin sosiaaliset tilanteet. Olen välillä käsittämättömän itsepäinen ja välillä huumorini on liian mustaa. Enkä tahallanikaan noudata mitään sosiaalisia sääntöjä, jotka koskevat vain naisia. Se on joillekin liikaa.
Sen perusteella, mitä olen itse asiaan tutustunut, PUA-opit eivät ole ikinä sosiaalisia taitoja nähneetkään.
Voisit myös nyt vähitellen lopettaa kysymysten esittämisen.
Itse en vaivaudu edes tutustumaan ihmisiin, jotka osoittavat kiinnostusta seksi- tai ulkonäköpainotteisesti
Tuo on ymmärrettävää, että varsinkin nuorena, kun naiset alkaa selvästi enemmän kiinnostaa, ulkonäkö saattaa olla vieläkin tärkeämpi, eikä juuri muuta mietikään. Näin oli omalla kohdalla. Kuten sanoin, jo 16 vuotiaasta alkaen minua on kiinnostanut naiset iältään 20-30. Ehkä nyt vähän vanhempana on tullut sen verran joustoa, että puhutaan pikemminkin 25-35 vuotiaista.
Jos siinä vähän päälle 20 vuotiaana kiinnostuin esimerkiksi vähän päälle 30 v naisesta, toki kiinnitin erityisen paljon huomiota ulkonäköön. Ajattelin jälleen ottaa esimerkin tuosta Katarina Zivkovicista.
https://www.youtube.com/watch?v=V2xHzbniHV4
Tuossa on pitkä haastattelu ja varmaan serbian kielellä. Voin muistella, kun olin vähän päälle 20, olisin silloin kiinnittänyt huomiota juuri ulkonäköön. Tuo juonajakin on mielestäni erittäin kaunis. Voidaan ajatella, että sitä, mitä silloin 20 vuotiaana tapahtui, oli sitä aikaa ja enää en ole 20, joten voisin ehkä miettiä tällaisia seikkoja, miten olen kehittynyt. En voi edellenkään kieltää tosiasiaa, että naiset, jotka mielestäni näyttävät kauniilta, ovat edelleen kauniita, mutta nykyään yritän yhä enemmän ja enemmän keskittyä myös kuuntelemaan, mitä heillä on sanottavaa, toisin sanoen perehtyä heidän ajatuksiin.
Tuosta videosta voi myös tutkia tällaisakin seikkoja, miten esimerkiksi Katarina Zivkovicilla ja tuolla juontajalla toimii kommunikointi. Mä olen ymmärtänyt, että naiset ovat yleensä vieläkin parempia kommunikoinnissa. Sosiaalisiin taitoihin siis kuuluu esimerkiksi myötäelämisen taito. Näin näppituntumalta mä olen ymmärtänyt, että naiset ovat tässä yleensä miehiä vieläkin taitavampia, joten videoista voi myös naisten keskusteluissakin yrittää ottaa nimenomaan esimerkkiä ja nimenomaan yrittää iloita siitä, että joillakin kommunikointi sujuu hyvinkin mutkattomasti.
Jos oikeesti haluaa parisuhteeseen nimenomaan erittäin sosiaalisen naisen kanssa, tähän joutuu varautumaan, että silloin nainen on myös erittäin sosiaalinen ja joutuu myös tässä asiassa kokemaan sen haasteen, että ehkä en porukassa pärjää naiselle, jos joskus tavataan porukalla. Tuskin monikaan erittäin sosiaalinen nainen haluaa aina tavata kaksistaan.
Vielä esimerkkejä. Jos ajattelen itseä vaikkapa 20 vuotiaana, esimerkiksi tuossakin videossa huomio keskittyisi varmasti vieläkin enemmän ulkonäköön, kuinka hieno esimerkiksi tuo sininen nahkatakki. Tosin musiikista on ollut aina helpompi nauttia.
https://www.youtube.com/watch?v=qqtofD1MEn4
Niin, koska musiikista on jostain syystä ollut aina helpompi nauttia, keskustelut varsinkin vieraalla kielellä ovatkin jo huomattavasti suurempi haaste. Jokatapauksessa on päivän selvää, että tästä on apua, kun jaksaa vaan tehdä tätä "kovaa työtä". Kielitaito nyt ainakin menee eteenpäin. Tuttuja sanoja löytyy, jos kieli on lähellä jotakin toista kieltä ja voi aina tarkistaa, jos joku sana kuulostaa tutulta, onko juuri se sana, jota ajatteli. Yrittää kuunnella nimenomaan kokonaisuuksia ja sitä, mistä kunakin hetkenä puhutaan. Toisinaan on helpompaa, toisinaan taas ei saa mitenkään mistään kiinni.
Kielitaito on tänä päivänä mielestäni ehdottoman tärkee taito ja se, että osaa muitakin kieliä kuin englantia edes kohtuullisesti.
Nyt menee vähän aiheen vierestä, mutta ajattelin ottaa vielä esimerkkejä videoista muilla kuin englannin kielellä. Musiikkia.
https://www.youtube.com/watch?v=3CHFoM8NC50
https://www.youtube.com/watch?v=AmqhjOMT1Gc
Ensimmäisessä videossa on Katarina Zivkovicia luultavasti serbian kielellä. Huomasin, että kanavalle oli ilmestynyt uusi video.
Toisessa videossa on Laura Pausinia italian kielellä.
Kyllä tuo rpop ja ock musiikki kuulostaa vaan aivan toiselta, kun kieli on muu kuin englanti. Minun mielestä nimenomaan järjettömän paljon paremmalta. Tämä, jos musiikkia on paljon mielenkiintoisempaa kuunnella muulla kuin englannin kielellä voi myös innostaa opettelemaan kieliä ja jatkamaan tätä harrastusta, joka nykypäivänä ei varmastikaan ole mitenkään huonoimmasta päästä, vaikka aikaa toki vaatii.
Jos on vaan havainnut tämänkin, että naisten puhettakin on paljon mielenkiintoisempaa kuunnella muulla kuin englannin kielellä, lisää innostusta opetella muitakin kieliä yhä paremmin.
Tiedän, tuli vähän pitkä vastaus, mutta tuo ulkonäkökysymys on hyvin mielenkiintoinen ja toivottavasti osasin riittävästi perustella erilaisia näkökulmia tähän kysymykseen.
Näin asiat toki menee ja tämän joutuu miehet opettelee.
"Sekoitat kaksi eri asiaa: rohkeuden ja kömpelyyden. En ole ikinä pelännyt sosiaalisia tilanteita mutta olen kyllä välillä kömpelö. "
Sosiaalisten tilanteiden pelko kuitenkin lisää riskiä, että toimii kömpelösti. Kokemusta on. Toki "kömpelyyttä" voi olla monenlaista.
"En vain aina jaksa välittää siitä, koska elämässä on joskus mielenkiintoisempiakin asioita kuin sosiaaliset tilanteet. "
Jos nämä eivät ole teini-iän jälkeen tuottaneet erityisiä vaikeuksia, voi melko tarvallisesti ajatellakin, että ei vaan kiinnosta olla aina "täydellinen". Jos sosiaaliset taidot on oppinut myöhemmin, saattaa olla ehkä vähän kriittisempi.
"Voisit myös nyt vähitellen lopettaa kysymysten esittämisen."
Miksi ei saisi kysyä, jos haluaa tarkentaa? Eikö tämä ole nimenomaan keskustelua, että osaa myös esittää kysymyksiä?
On tullut joskus nainenkin tekee tuttavuutta. Yleensä vanhemmat naiset saattavat tehdä aloitteita. Joskus olen niihin tarttunutkin ja sitten muutaman kerran tavannut, kunnes huomannut, että ei ole sittenkään toiminut. Eivät siis ole olleet mitään minun "ihannenaisia". En kuitenkaan kiellä, etteikö hyviäkin hetkiä olisi ollut, mutta tämä ei takaa vielä sitä, että näistä muutamasta tapaamisesta ja hyvistä hetkistä alkaisi toimiva parisuhde.
Jatkan vielä tuota mun pitkää kommenttia ja vastaan vielä tuohon kommenttiin.
"Ei se haittaa, vaikka minulle tulisi juttelemaan ulkonäköni vuoksi. Selvitän kyllä heti ensimmäisen keskustelun aikana, onko se ainoa kiinnostava asia minussa. Ja minusta on tullut hyvä siinä prosessissa!"
En tiedä, minkä ikäinen olet, enkä aio kysyäkään asiasta. Tuon jokatapauksessa esille tällaisen seikan, että on luonnollista, että elämän kokemus opettaa ja ihmistuntemus kehittyy, kun ikää tulee vähän enemmän. Otan itse nyt esimerkin sanotaanko 30-35 vuotiaasta naisesta, jolla on korkea koulutus, hyvässä työssä ja muutenkin ikäisekseen hyvin säilynyt. Itse siis saatoin siinä vähän päälle 20 vuotiaana kiinnostua tällaisesta naisesta. On itseasiassa hyvin ymmärrettävää, että mulla ei ehkä olisi ollut silloin 20 vuotiaana edes mahdollisuuksia, koska kiinnitin liikaa huomiota pelkkään ulkonäköön.
Niin, koska 30-35 vuotiaat hyvin säilyneet naiset voivat olla ulkoisesti erittäin viehättäviä, ei ole todellakaan mahdottomuus, että vähän päälle 20 vuotiaatkin nuoret miehet saattavat haaveilla. Tuon ikäisillä naisilla on kuitenkin sitä elämänkokemusta ja varmasti elämänkokemuksen ansiosta paremmat kyvyt juuri tunnistaa nopeasti, onko mies liikaa kiinnostunut pelkästä ulkonäöstä. Kuten jo tuossa pitkässä viestissä totesin, tämä on kuitenkin ohimenevää ja elämänkokemuksen myötä yhä enemmän kiinnostuu naisesta muutenkin kuin pelkän ulkonäön vuoksi. Tätä ei kuitenkaan saa edelleenkään unohtaa: ulkoäöllä on jokatapauksessa merkitystä.
"Miksi ei saisi kysyä, jos haluaa tarkentaa? Eikö tämä ole nimenomaan keskustelua, että osaa myös esittää kysymyksiä?"
Kyllä, mutta minä en jaksa vastata enää. 😁
Tiivistettynä vastaisin aloituksen kysymykseen, että jokainen saa pitää juuri sellaisista ihmisistä kuin pitää. Niin ihmiset tekevätkin, eikä sen ääneen sanomista juuri tarvitse vältellä. Minusta on aika hämmästyttävää, miten samoin ajattelevat ihmiset päätyvät niin usein yhteen. Seuraan itse sellaisia asioita esim. lööpeissä.
Korkeasti koulutettu missi sitä ja missi tätä. Koita nyt taliaivo tajuta, että et koskaan tule saamaan itsellesi italialaista tai serbialaista tohtorimissiä. Ne ei katsele lösähtänyttä, sohvalla pitsaa mussuttavaa ja tautologisesti jankuttavaa, selkeästi moniongelmaista perusperttiä.
Katsopa huviksesi välillä millaisten miesten kanssa nuo pakkomielteisten himojesi kohteet pariutuu. Oletko edes lähellä?
Lue tuo keskustelu huolella.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17141086/kuinka-moni-palstalla-etsisi-naista-ulkomailta
Lue myös tämä keskustelu huolella vielä kerran läpi. Varsin hyvin huomaat, että asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Naiset eivät automaattisesti pariudu ylöspäin. Asia voi olla myös tämäkin, että miehet yleensä pariutuvat alaspäin. Parisuhteessa on aina kaksi, joilla molemmilla on arvoja. En kiistä lopputuloksia, mutta kysymys kuuluukin, miksi näin menee.
Jos kysyt minulta, olenko havainnoinut, millaisten kanssa kauniit naiset pariutuvat, kyllä voi todeta, että saattavat pariutua myös huomattavasti itseä vanhemman miehen kanssa. En väitä, etteikö vanhempi mieskin voisi olla hyvin säilynyt, mutta totuus on kuitenkin, että ei kaikki kauniit naiset pariudu jonkun suhteellisen nuoren Men's PHysique vartalon omaavan huippukomean miehen kanssa.
Lue siis tuo aikaisempi aloittamani keskusteluketju huolella ja tämä huoleella, niin varmasti huomaat, että asiat ei ole näin yksinkertaisia.
En todellakaan lue. Samaa jankutusta sun kaikki ketjut on.
Olet kehittänyt pakkomielteen, että kun joku missitohtori on joskus jossain pariutunut SINUN MIELESTÄSI alempitasoisen miehen kanssa, niin sinullakin olisi mahdollisuus. Ei ole.
Sinun määritelmäsi missitohtorien puolisoiden tasosta ei kerro yhtään mitään siitä, millaisia ne miehet todellisuudessa ovat. Vaikka heillä olisi joku (jälleen sinun mielestäsi) tasoa laskeva ominaisuus, niin he takuulla kompensoivat tuon oletetun "puutteen" monin kerroin muilla osa-alueilla. Sinä et sille tasolle ikinä yllä, vaikka kuinka juutuuppia tuijotat.
Mutta itsepä kuoppasi kaivat.
Millä tämän puutteen voi kompensoida?
Jatkan vielä. Tuo meuhkaaminen ei mitään auta. Ihmissuhteet ovat monimutkaisia ja vaikka kuinka tehtäisiin oletus, että näin ne ehdottomasti menee. Kun ei vaan mene. Miehen korkea sosioekonominen asema ei enää nykypäivänä ole välttämättä se "ainoa oikea", jolla varmasti saa naisen kuin naisen. Me tarvitaan keskusteluja ja pohdintaa, minne ollaan menossa ja mitkä resurssit tulee tulevaisuudessa olemaan ne, joilla miehet saavat naisia, joista itse ovat kiinnostuneita. Tämä on, että miehen pitäisi ehdottomasti saada hyvå sosioekonominen asema päästäkseen loistavaan avioliittoon, on murroksessa.
Lähdetään siitä, että hyvällä ja tavoittelemisen arvoisella miehellä on terve pää. Se on minimivaatimus. Tiedät tämän hyvin, mutta kun sulla ei ole, niin haluat ohittaa tuon kohdan ja miettiä jotain ulkonäköä, ikää ja sosioekonomiaa. Se ei auta mitään, koska mikään noista muista "resursseista" ei korvaa tai kompensoi terveyttä. Valuvikoja ei myöskään voi peittää kuin hetkittäin ja pinnallisessa kanssakäymisessä. Terveen teeskenteleminen paljastuu aina ja viimeistään silloin ongelmat alkaa.
Sivusta ...
No siis voi niistä tohtorilaulajamisseistäkin löytyä yksilöitä, joilla ei itselläänkään ole ihan "terve pää". Sellanen "lievää voimakkaampi neuroottisuus" voi vaikeuttaa myös tohtorilaulajamissin pariutumista tai ainakin pariutuneena pysymistä. Eri juttu sitten mitä alottaja mahtaisi tykätä lievää voimakkaammin neuroottisesta tohtorilaulajamissistä.
Aloittaja tuntuu välittävän ainoastaan naisen ulkonäöstä, joten tohtorilaulajamissi saisi varmasti olla täysin päästään vialla ja silti aloittaja tykkäisi. Kunhan sitä eukkoa vaan on kiva katsella niin kaikki on parisuhteessa hyvin!
Tuollainen ihminen vetää narsisteja ynnä muita hankalia tapauksia puoleensa kuin kärpäspaperi. Ikävä juttu, mutta noista lähtökohdista mikään muu ei ole mahdollista. Sama ilmiö, josta tällä palstalla syytetään naisia, jotka kiinnittävät miehessä huomiota vain tiettyihin asioihin ja joutuvat sen johdosta kaltoinkohtelun uhreiksi.
Niinpä, kun se naisen ulkonäkö on se kaikkein tärkein asia, niin silloin nämä pinnan palvojat suostuu ja alistuu vaikka mihin, ettei se näyttelyesine häivy. Onhan näitä nähty vaikka kuinka ja ihan tosielämässä. Joillekin miehille on mahdotonta käsittää, ettei kaunis ulkonäkö tarkoita välttämättä kaunista luonnetta. Sama juttu naisilla miesten suhteen. Sitten itketään, kun se parisuhde onkin yhtä helv*ttiä.
No eihän hän tykkää, koska kärsii suurista sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksista ja odottaa siten, että tohtorilaulajamissi on vähintään normaali tai mielellään normaalia taitavampi sosiaalisesti. Tohtorilaulajamissin kun tulisi kompensoida aloittajan omat puutteet tälläkin osa-alueella. Samalla tietysti tohtorilaulajamissin moninaiset taidot herättävät aloittajassa suurta kateutta ja alemmuuskompleksin, minkä vuoksi aloittaja ei pysty olemaan kuitenkaan kanssakäymisissä näiden jumalaisen kauniiden yli-ihmisten kanssa. Tästä syystä aloittaja siedättää itseään tohtorilaulajamisseillä katsomalla ahkerasti juutuuppia.
On se hankalaa.
Mikä olizsi oikein pirteän värisen paita, väriltään justiin jooh
Hirviömäinen pettymyt kun joululahjassi hieno uusi tietokonepeli, mutta sitten ei riittäisi tehot tietokoneessä pyörittämään sitä peliä, mahtagva joululahjas pettymysd.
Perusnaiset on idiootteja kuutiopäämaalaisjuntteja. Purra on hyvä esimerkki.
Sopivat siis täydellisesti idiootti-kuutiopäämaalaisjuntti-perusmiehille!
Naisia tapaa kun juo viinaa baareissa ja siellä ne perus naiselliset naiset tulee tutuiksi.
Huomenna on taas perjantai ja jos ette lähde baariin juomaan viinaa niin ette tutustu naisiin. Ette voi sanoa että tykkäätte jostain perus naisesta jos ette mene tutustumaan naisiin baareihin.
T viinamies
Juo viiniä sairaalan sänhyssdä, sdieltä löytyy kasvereita eli sairaanhoityajia sitten, helposti.
Täällä+lähdettiin+ottamaan+esille+tällaisia+kysymyksiä,+kenellä+on+esimerkiksi+terve+pää.+En+kiellä+sitä+tosiasiaa,+että+terve+pää+pitää+olla+molemmilla+sukupuolilla,+mutta+aivan+toisenlaisiin+kysymyksiin+tullaan+siinä+vaiheessa,+miten+tämä+tarkalleen+määritellä.+Kyllä+voin+kertoa+tämän,+että+olen+jättänyt+treffejä+väliin,+jos+olen+huomannut+tutustumisen+aikana,+että+naisen+pää+ei+ole+aivan+"terve".+Ajatus+siitä,+että+mä+katsoisin+vain+pelkkään+ulkonäköä+on+siis+täysin+virheellinen.
"No eihän hän tykkää, koska kärsii suurista sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksista ja odottaa siten, että tohtorilaulajamissi on vähintään normaali tai mielellään normaalia taitavampi sosiaalisesti. Tohtorilaulajamissin kun tulisi kompensoida aloittajan omat puutteet tälläkin osa-alueella. Samalla tietysti tohtorilaulajamissin moninaiset taidot herättävät aloittajassa suurta kateutta ja alemmuuskompleksin, minkä vuoksi aloittaja ei pysty olemaan kuitenkaan kanssakäymisissä näiden jumalaisen kauniiden yli-ihmisten kanssa. Tästä syystä aloittaja siedättää itseään tohtorilaulajamisseillä katsomalla ahkerasti juutuuppia."
Me tullaan tuossa sellaisiin ongelmiin, että itsellä se, että sosiaalisia taitoja on ehkä joutunut jonkin verran enemmän harjoittelee kuin moni muu, on aiheuttanut myös tämän, että on itseasiassa hyvin vaikeeta tehdä tuttavuutta naisiin, jotka myös tarvitsevat sosiaalisissa taidoissa muita enemmän harjoitusta. Kokemusta todellakin on.
Olen tullut tähän tulokseen, että parempi sekin, että toiselle joku tärkeä asia on helppoa, jos toinen joutuu enemmän ponnistelee. Tiedän, että tästä on saattanut aiheutua minulle esimerkiksi kateutta ja mustasukkaisuutta, kun koen, että ehkä en tule riittämään.
Kateudesta ja mustasukkaisuudesta sen verran, että täytyy jokatapauksessa muistaa tämäkin, että tämäkin ajatus on nimenomaan minun päässä ja minun täytyy kyetä tarkastelemaan asioita objektiivisesti. Entä jos erittäin sosiaalinen nainen kuitenkin hyväksysi minut, vaikka sosiaalisuus ei olisi minun vahvimpia puolia. Niin, koska olen siis kärsinyt itseä kiinnostavien naisten kanssa kateudesta ja mustasukkaisuudesta, toki tästä on sittten aiheutunut aivan liikaa tätä murjottamista, josta olen täällä moneen kertaan puhunut.
Jos on siis taipuvainen murjottaa, miksi ei tekisi tämän eteen töitä, jotta jatkossa murjottaisi ehkä vähemmän. Miksi ei siis altistaisi itseä vaikkapa television tai Youtube videoiden avulla asioihin, jotka ovat oikeassakin elämässä vaikeita?
"Aloittaja tuntuu välittävän ainoastaan naisen ulkonäöstä, joten tohtorilaulajamissi saisi varmasti olla täysin päästään vialla ja silti aloittaja tykkäisi. Kunhan sitä eukkoa vaan on kiva katsella niin kaikki on parisuhteessa hyvin!"
Juuri tuossa kommentissa ehdin tuoda esille, että näin ei todellakaan ole.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111063355
20 vuotiaana todellakin kiinnitin huomiota lähes pelkkään ulkonäköön, mutta elämänkokemuksen myötä todellakin näkee muutakin. Eikö tuokin, että katselee "kaunottaria" telkkarista ja Youtubesta, opettelee myös kuuntelemaan heidän ajatuksia, kerro juuri siitä, että muutkin asiat ovat tärkeitä.
Tuossa, jos mä haaveilen kauniista koulutetusta naisesta, tulee vastaan myös sellainenkin realismi. Miten saada hyvät mahdollisuudet työllistyä ilman koulutusta? Tiedän tasan tarkkaan sen, millaista on työttömyys, koska itselin olen sitä kokenut. Erityisen harmillista, jos se jatkuu pitkään. Ei voida nimeksikään väittää, että todennäköisyys onnelliselle parisuhteelle olisi se, että alkaisin etsimään erittäin vähän koulutettuja naisia, jotka lisäksi ovat pitkään kärsineet työttömyydestä.
Toki myönnän, että kaunis ja koulutettukin ihminen voi toki olla päästään vialla. Taetta ei tietenkään ole, mutta varsin hyvin tiedän tämän kokemuksesta, että jos muutenkin elämässä on vaikeaa, se, että jää työttömäksi tai opinnot ei suju, ei asiaan ainakaan auta.
"Niinpä, kun se naisen ulkonäkö on se kaikkein tärkein asia, niin silloin nämä pinnan palvojat suostuu ja alistuu vaikka mihin, ettei se näyttelyesine häivy. Onhan näitä nähty vaikka kuinka ja ihan tosielämässä. Joillekin miehille on mahdotonta käsittää, ettei kaunis ulkonäkö tarkoita välttämättä kaunista luonnetta. Sama juttu naisilla miesten suhteen. Sitten itketään, kun se parisuhde onkin yhtä helv*ttiä."
Elämä opettaa tässä asiassa. Tämä toaiasia ei kuitenkaan poistu, että ulkonäöllä ei olisi mitään merkitystä. Ei pidä mennä myöskään yleistää: kauniilla koulutetulla naisella voi olla myös kaunis luonne.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111068205
"Minusta on aika hämmästyttävää, miten samoin ajattelevat ihmiset päätyvät niin usein yhteen. Seuraan itse sellaisia asioita esim. lööpeissä."
Tuossa tullaan kuitenkin siihen kysymykseen, josta olen täällä aiemminkin puhunut, että vihreitä äänestää usein naiset ja oikeistoa miehet. Arvoissa on siis eroja, joten arvoja ja ajattelutapoja joudutaan jokatapauksessa sovittaa. Tämän takia pidänkin tärkeenä, että yrittää ainakin tutustua naisten ajatuksiin Pidän hyvin kaukana ajatusta, että on täysin yhdentekevää, ymmärtääkö naisia vai ei ja jos ei ymmärrä naisia, saisi siitä huolimatta kestävän onnellisen parisuhteen.
Et kai sinä vihjaa, että vihreiden ja oikeiston ideologia suurestikaan poikkeaisi toistaan? Viimeksi tänään luin kokoomuksen ohjelmaa ja mietin itsekseni, ettei se juurikaan eroa vihreistä.
En jaksa tästä aiheesta alkaa enempää keskustelee tässä ketjussa. Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe, kuinka paljon arvot vaikuttaa ja miten niitä sovitella.
Tuossa on jokatapauksessa erittäin mielenkiintoinen kirjoitus, josta selviää, että arvoissa on eroa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1f80f4bf-c3af-498e-9046-c7801d8f9395
"Sukupuolen on uskottu muuttuvan yhä merkittävämmäksi puoluevalintoja selittäväksi tekijäksi. "
Jatkan vielä. Pidän mielessä kyllä tämän ja voin ehkä joskus tehdä uuden keskustelun aloituksen tästä aiheesta.
"Tuossa myös tärkee huomio: "Jonkman huomauttaa että introversio ei ole elämäntapa tai valinta, ei liioin muotioikku tai alakulttuuri. Introversio on biologinen, DNA:han koodattu ominaisuus.""
Inteoverttius ei liity mitenkään näihin jankutuksiisi. Olen itsekin introvertti, enkä silti jankuta tuolla tavalla. Olen introvertti ja vieläpä hyvin ujo ihminen ja pärjään silti erinomaisen hyvin sosiaalisissa tilanteissa (nykyään). Siinä et oikeassa, että harjoitusta se vaatii, mutta oikeiden ihmisten ihan oikeassa fyysisessä seurassa. Se vaatii itsensä toistuvaa viemistä pois mukavuusalueeltaan. Se vaatii puhumista ja läsnäoloa ihmisten seurassa. Yhdestäkään videosta ei ole tuossa mitään apua. Live videokeskustelusta toisen ihmisen kanssa voisi ollakin apua. Silti se pelkkä videokuvan tuijottelu ei ole kovin toimivaa. Videon pitäisi olla suurilta scriineiltä, aidon kokoinen, joka puolelta tuleva immersiivinen kokemus, joka veisi kauas pois mukavuusalueelta. Sen tilanteen pitää tuntua hallittavissa olevalta, mutta hieman epämiellyttävältä. Vain silloin se voi auttaa toimimaan.
Eipä siinä varmaan kovin suurelle sovittelulle ole sijaa. Itse kiertäisin kaukaa sekä persut että vasemmistolaiset.
Ajattelin vielä puhua tuosta ulkonäkökysymyksestä. Niin, olen puhunut täällä pornosta, jota tuli aikaisemmin katsottua aivan liikaa. Voin sanoa tällaisenkin seikan, että on aivan eri asia katsoa ja kuunnella koulutettujen missien haastatteluja televisiosta tai Youtubesta, lukea esimerkiksi artikkeleja lehdistä, jotka kertovat missien elämästä. Tämä on siis aivan eri asia kuin pornon katsominen.
https://yle.fi/uutiset/3-9019899
"Nettiporno on tullut valtavirtakulttuuriimme – pysyäkseen. Pieni vastavirtaan uiva joukko pyrkii pitämään esillä pornon haittoja ja mahdollisuutta elää ilman kiihottavaa kuvastoa, silti seksistä nauttien."
Tuo on erittäin hyvin sanottu: "Me ajatellaan et porno on se ongelma. Mut se porno on usein vaan se, millä lääkitään jotain syvempää ongelmaa. Mäki voin sanoa, et porno on ollu mulle turruttaja."
Nimenomaan tämä. Kyllä hyvin muistan, kun pitkä päivä opiskelua takana ja vielä, jos töitäkin teki, ei illalla yksinäisyydessä yksinkertaisesti jaksanut enää miettiä mitään "hyödyllisempää". Jokatapauksessa kärsin valtavasti, kun en kyennyt löytämään naista parisuhteeseen. Jostakin sitä sitten hakee "lohtua".
Tuossakin erittäin mielenkiintoista tekstiä: "Selviytymisen kannalta on keskeistä, että tietyt toiminnot, kuten syöminen ja lisääntyminen tuottavat mielihyvää. Teknologia tuottaa kuitenkin supernormaaleja kokemuksia, jotka eivät ole olleet mukana meidän normaalissa biologisessa systeemissä. Silloin käy niin, että niiden uutuusarvo ja mielihyvän tuotanto on niin suuri, että ne tavallaan kaappaavat meidän aivot käyttöönsä. Silloin kyky harkita ja säädellä omaa toimintaa heikkenee, Karlsson selittää."
"Muissa Pohjoismaissa pornoa kulutetaan enemmän, sillä ne sijoittuvat PornHubin listauksessa kymmenen eniten sivulatauksia asukasta kohden tekevän maan joukkoon. Norja oli listauksessa kuudes, Islanti seitsemäs, Ruotsi yhdeksäs ja Tanska kymmenes."
En yhtään ihmettele. Kaikissa maissa miesten määrä naista kohden suurempi kuin Suomessa ja suurempi kuin monessa muussakin Euroopan maassa.
"Teinipornon suosio viittaa siihen, että miehet ovat usein seksuaalisesti kiinnostuneita nuoremmista naisista."
Olenko minä tässä siis poikkeus, kun 16 vuotiaana haaveilin enemmän 20-30 vuotiaista naisista kuin oman ikäisistä. 20-25 vuotiaana kiinnosti myös vähän vanhemmat ehkä siinä 30-35 vuotiaat. Tosin nykyäänkin se naisen ihanneikä on siinä 25-35. Kuten olette varmasti huomanneet, olen ottanut enimmäkseen esimerkkejä misseistä tai naislaulajista, jotka ovat iältään siinä 25-35.
Tuossa myös todetaan hyvin näistä yhteiskunnallisista muutoksista: "On ihmisiä, jotka ei hallitse tätä hommaa. On ihmisiä, jotka putoavat kelkasta. Ei ole valmiita perinteisiä vanhoja toimintamalleja, joihin voisi nojata erilaisissa tilanteissa, Paalanen sanoo."
Juuri näin. Tästä mä täällä olenkin jo ehtinyt jauhaa. Ajat muuttuvat, keksittiin televisio, josta esimerkiksi yksinäiset miehet pääsivät seuraamaan esimerkiksi missikisoja ja kuuntelemaan haastatteluja. Yksinäiset miehet pääsivät katsomaan naiskauneutta elokuvissa, jotka esitettiin televisiossa. Sitten tuli Youtube, josta on entistä helpompaa etsiä vaikka millä mitalla naiskauneutta. SItten tosin on myös tämäkin, että pornonkin sasatavuus on nykyaikana äärimmäisen helppoa.
Yksinkertaisesti jossain vaiheessa vaan tajusi, että pornoa katsoi aikansa ja huomas, että se ei vielä itseasiassa ollenkaan sosiaalisia taitoja eteenpäin. Eihän siinä edes kuunnella, mitä nainen sanoo toisin kuin esimerkiksi vaikkapa missien haastatteluissa. Erikseen on tietysti tavalliset elokuvat, joissa näytetään myös seksiä. Niistä voi toki oppia esimerkiksi kieltäkin. Elokuvissakin on nämä puutteet, jos esimerkiksi mies ohjaaja on tehnyt elokuvan miesnäkökulmasta. Jokatapauksessa tavallisissa elokuvissa, joissa näytetään kauniita naisia, sisältää älykkäitä keskusteluja, joutuu aivan toisella tavalla vaivaamaan päätäkin. Samoin kauniiden naisten haastatteluissa varsinkin, jos on vieraalla kielellä.
EN siis missään tapauksessa vastusta pornon käyttöä, vaan pikemminkin yritän tuoda tämän esiin, että ymmärrettäisiin sen seuraukset esimerkiksi sosiaalisten taitojen kehittymiselle varsinkin, jos se alkaa viedä aivan liikaa aikaa ja ajatuksia. Pornossa on se huono puoli verrattuna esimerkiksi pitkien haastattelujen kuuntelemiseen, että kaikki tulee aivan "liian nopeasti". Asiat eivät pariutumisessa todellakaan tapahtu hetkessä. Pitkien haastattelujen kuuntelussa joutuu pitkäänkin vaivaamaan paljonkin päätä varsinkin jos ne on vieraalla kielellä. Vaikka itse ei olisikaan mukana keskustelussa, väittäisin jokatapauksessa että pitkien haastattelujen kuuntelu vieraalla kielellä on huomattavasti lähempänä "oikeeta elämää" kuin pornon katselu.
Jatkuu.
Otetaan nyt näitä esimerkkejä vielä tutullakin kielellä.
https://seura.fi/viihde/julkkikset/shirly-karvinen-27-tuntee-olevansa-oikealla-polulla-elaman-kaikilla-osa-alueilla-onni-on-kiitollisuutta-siita-etten-ela-tata-elamaa-yksin/
Mun mielestä Shirly Karvinen on erittäin kaunis nainen.
"Lukion ja välivuoden jälkeen olin maailman onnellisin tyttö, kun pääsin opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeakouluun Helsinkiin. "
Kun lukee juttuja kaniista naisista, joutuu lukemaan myös heidän osaamisestaan.
Kun olin masentunut, en kestänyt lukea, kun muilla meni hyvin, varsinkaan en kestänyt lukea siitä, että kauniit naiset menestyvät muissakin asioissa. Hain siis "lohtua" pornosta, joka pitemmän päälle vaan pahensi yksinäisyyttä. Paljon järkevämpi vaihtoehto olisi ollut masentuneenakin lukea juttuja kauniista naisista ja myöntää, että tottakai tämä tekee kipeetä, kun itse on masentunut ja toimintakyky alhainen ja samaan aikaan kauniilla naisella elämä hymyilee. Jos olisin aikaisemmin päässyt pornosta irti ja korvannut sen lukemalla näitä lehtiartikkeleja misseistä, olisin varmasti pitemmällä parisuhdetaidoissa kuin nyt. Parisuhteessa ei todellakaan toimi se, että suuren osan ajasta harmittelee sitä, jos kumppani menestyy ja näyttää kateuden ja mustasukkaisuuden jatkuvalla murjottamisella. Huomattavan paljon haasteellisempaa on todellakin kyetä iloitsemaan kauniin naisen muustakin osaamisesta.
Shirly Karvisesta vielä sen verran, että tuota ohjelmaa täytyy alkaa katsoo. Saa jälleen mahdollisuuden kuunnella kauniin naisen ajatuksia.
https://www.is.fi/viihde/art-2000008398546.html
Tuosta näköjään poistettu viesti, kun analysoin pornon katselun haittoja sosiaalisten taitojen kehitykselle. Harmi, koska tämä on jokatapauksessa tärkeä keskustelun aihe.
Jos tutustuu netissä, videopuhelu on toki eri kuin kirjoittaminen. Itseasiassa puhelimessa puhuminenkin on hyvin erilainen kokemus kuin kirjoittaminen.
En minä sitä kiellä, etteikö paljonkin tarvitsisi tehdä töitä ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Kaikella on kuitenkin rajansa. Jos ei joku itseä kiinnostava nainen ole kiinnostunut kuitenkaan juttelee enempää, ei siinä silloin päästä kovin syvällisiinkään keskusteluihin. Jos ei siis saa paljoa harjoitusta syvällisemmissä keskusteluissa oikeessa elämässä, on aivan turha väittää, että videoiden katselusta oli ne sitten missien haastatteluja tai laadukkaita tv-sarjoja, ei olisi mitään hyötyä.
Vaikka netissä olisi ehtinyt kirjoittaa paljon ja sitten puhutaan videopuhelu, ei siinä kovin syvällisiin keskusteluihin pääse, jos ei videopuhelut kestä kauaa. Nekin kun täytyy ansaita.
Tuossa kommentissa jatkoin vielä tuosta missien haastattelujen lukemisesta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111078629
Niin, tätä mä olen täällä tuonut ilmi, kun masentuneena saattaa helpommin katsoa pornoa kuin mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja lukea lehtijuttuja misseistä, jotka muutenkin menestyvät elämässä.
Vielä lisään tällaisenkin seikan, että naisilla on yleensä ihmissuhteiden määrä isompi kuin miehillä, joten iujous ja introverttius eivät välttämättä ole yhtä suuria haittoja naisilla. Lisäksi toisele sukupuolelle saatetaan hyväksyä tietyt käyttäytmisen tavat paremmin kuin toisille.
Tuollaiset videoiden katsomiset ovat introvertille täysin turhaa puuhaa. Oleellista on se ihmisille livenä puhuminen ja mukavuusalueelta poistuminen. Kaiken muun voit unohtaa, jos oikeasti haluat asialle jotain tehdä. Vain nuo toimivat. Vaikeustasoa voi nostaa muillakin keinoin kuin vastapuolen kiinnostavuudella. Mene vaikka laulamaan tai muuten esiintymään ihmisten eteen. Mene puhekursseille tai vastaaville. Oleellista on vain poistua sieltä mukavuusalueelta.
Vielä tällainenkin. Tuo on mun kommentti.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111061787
"On tullut joskus nainenkin tekee tuttavuutta. Yleensä vanhemmat naiset saattavat tehdä aloitteita. Joskus olen niihin tarttunutkin ja sitten muutaman kerran tavannut, kunnes huomannut, että ei ole sittenkään toiminut. Eivät siis ole olleet mitään minun "ihannenaisia". En kuitenkaan kiellä, etteikö hyviäkin hetkiä olisi ollut, mutta tämä ei takaa vielä sitä, että näistä muutamasta tapaamisesta ja hyvistä hetkistä alkaisi toimiva parisuhde."
Jos vielä puhutaan mukavuusalueelta pois menemisestä. En ole kaikkien naisten kohdalla joutunut menemään mukavuusalueelta pois ollenkaan samassa määrin. Kun nainen on erittäin viehättävä, joudun maksimoimaan ponnisteluni mukavuusalueelta pois menemiselle. Naiset, jotka eivät ole ollet lähtökohtaisesti "ihannenaisia", en ole myöskään joutunut samassa määrin taistelee kateuden ja mustasukkaisuuden kanssa. Eipä ole kuitenkaan johtaneet nämäkään yritykset kestävään parisuhteeseen.
Olen vaikka kuinka paljon käynyt sosiaalisissa tilanteissa. Mikään kurssi ei vähimmässäkään määrin takaa, vaikka tottakai kurssilla voi olla kaunottariakin, mutta siihen ei ole vähimmässäkään määrin takeita, että saisit PALJON harjoisuta nimenomaan sellaisten naisten kanssa, jotka itseä kiinnostavat. Aloitteita voi tehdä, mutta jos ei toinen ole kiinnostunut puhumaan, sitten hän ei yksinkertaisesti ole ja tämä on hyväksyttävä. Silloin ei saa harjoitusta syvällisissä keskustelluissa sellaisen naisen kanssa, josta itse on kiinnostunut.
Jatkan vielä.
"Vaikeustasoa voi nostaa muillakin keinoin kuin vastapuolen kiinnostavuudella. Mene vaikka laulamaan tai muuten esiintymään ihmisten eteen."
Ei voi, koska nimenomaan se suurin haaste on siinä, kykeneekö juttelemaan nimenomaan itseä kiinnostavan naisen kanssa ja kestääkö juttelu pitkään, pääseekö treffeille jne. Treffeilläkin pitäisi osata toimia "oikein".
Laulamisella ei todellakaan voi korvata keskustelua itseä kiinnostavan naisen kanssa. On ehtinyt harjoittelee llaulua monta kertaa ennen esiintymistä ja laulaminen ei ole muutenkaan keskustelua.
Kaikesta tästä sun paasaamisesta loistaa poissaolollaan rakkaus. Ainoat tunteet, jotka olet tunnistanut, on kateus ja mustasukkaisuus. Sulla ei näytä olevan PIENINTÄKÄÄN käsitystä, mikä parisuhde on. Jauhat ja jauhat tuosta ulkonäöstä ja viehättävyydestä, mutta sulle ne taitaa olla vain synonyymejä panetukselle ja himolle. En usko, että olet koskaan ollut rakastunut. Ajattelet naisia kuin esineitä, vaikka mitä muuta väität. Sinä et itse edes tunnista, että teet näin, koska sulta selvästi puuttuu osasia tunne-elämästä. En aio jatkaa keskustelua enää, koska sinä et todellakaan ymmärrä, miksi naissuhteesi epäonnistuvat ja miten tolkuttoman typeriä haaveesi tohtorimissilaulajista ovat. Muut kyllä huomaa nopeastikin, mutta et sinä. Et luultavasti ymmärrä ikinä tätä asiaa. Et näe metsää puilta, vaan näpertelet pelkkiä neulasia aina ja ikuisesti.
Teet aivan oikean valinnan, kun lopetat keskustelun mun keskusteluketjuissa. SInun kanssa on todellakin TÄYDELLISEN mahdotonta keskustella, kun aina ymmärrät asioita väärin. Sanon aivan suoraan, että jatkossakin teet äärimmäisen järkevän valinnan pysymällä erossa mun keskusteluketjuista. ÄLÄ HAASKAA AIKAANI JA MUIDEN AIKAA JATKOSSA, KIITOS.
Toisenkin keskustelijan mielipide: kyllä, tekstisi antavat olettaa, ettet koskaan ole tuntenut rakkautta. Rakkaudessa ulkonäöllä ei ole niin suurta roolia kuin itse sille annat, riippumatta rakastuneiden henkilöiden omasta ulkonäöstä. Ihmiset eivät esimerkiksi 70-90-vuotiaina rakastu toisiinsa ulkonäön vuoksi. Silti he rakastuvat. Toiset rakastavat edelleen suuresti kumppaneitaan, jotka ovat tavanneet parikymppisinä. Ulkonäkö ja rakkaus ovat monille vähän kauempana toisistaan kuin sinulle.
Itse en menisi väittämään rakkaudesta osattomaksi jäämistäsi ehdottomana totuutena, mutta teksteistäsi saa sellaisen vaikutelman. En myöskään ilmaisisi asiaa ihan noin kärjistävästi kuin tuo ylempänä kirjoittanut keskustelija.
Vastaan tuohon tuossa kommentissa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111092231
Tuo kommentoija kenelle vaahtoat ei ole se, keneksi häntä luulet. Olet luullut monia kertoja monia eri kommentoijia yhdeksi ja samaksi tyypiksi.
Niin kauan kuin sinä jaksat julkisilla keskustelupalstoilla toistaa itseäsi, voit olla varma että saat samanlaisia kommentteja. Sen pitäisi jo kertoa sulle jotain, että vaikka yksi eri mieltä kanssasi oleva lopettaa kommentoinnin, niin aina ilmestyy uusia kommentoijia, jotka näkevät asiat samalla tavoin.
Kannattaisi sun vihdoin alkaa miettiä, että mikähän siinä on kun miltei kaikki lukijat näkevät sun teksteissä saman asian. Sen mitä sä et itse halua omissa sepustuksissasi nähdä.
Ota nyt hyvä ihminen huomioon, ettei kyse ole vain sinun kiinnostuksesta. SINUN täytyy herättää sinua kiinnostavan naisen kiinnostus. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi. SINUN täytyy tietää mikä sinua kiinnostavaa naista kiinnostaisi sinussa. Jos et kiinnosta naista, et voi sille mitään.
Vaikka onkin henkistä ajatusmaailmaani vastaan, otan seuraavan helpon esimerkin: haluat ostaa uuden tietokoneen. Sellaisen, joka on kaikkein optimaalisin sinulle, niin tekniikan, toimintojensa, käytön ja hinnan puolesta. Vietät tuntikausia, päiviä, viikkoja vertaillen kymmeniä ja taas kymmeniä tietokoneita toisiinsa. Kun viimein päädyt johonkin, huomaat koneen aivan liian kallis sinulle, vaikka muuten olisi mielestäsi "täydellinen". Täydellinen lainausmerkeissä, sillä täydellistä konetta ei ole kenellekään. Yhdenkään koneen kokoonpano ei täydellinen kenellekään. Aina on jotain liikaa ja/tai liian vähän. Jos odottaa jostain tarjousta, sitä ei tule, vaan malli/merkki poistuu ja tekniikka vanhenee. Eli ts. jos haluat koneen, sinun yksinkertaisesti pitää valita se. Valinnassa pitää luopua jostain tai monestakin asiasta, mutta sitten on kone ja voit elää sen kanssa muutaman vuoden. Jos jahkailet, keksit syitä miksi et osta konetta, kerrot ummet ja lammet muille mitä vikaa koneissa on, kyselet liikkeistä miksei teillä ole sellaista täydellistä konetta kuin haluan , niin olet ilman konetta 🤷♀️.
Sama parisuhteen kanssa. Paitsi että siinä on rutosti vielä enemmän haastetta, koska toinen osapuoli, eli tapauksessasi nainen, ei ole kone vaan ihminen. Et voi vain valita mielestäisi naista, vaan sinun pitää olla naiselle mieluinen ja naisenkin valita sinut. Jäät varmasti ilman naista, jos yrität valita häntä yksin, vain omien mielihalujesi mukaan. Näen tässä selkeästi joustamisen paikkaa puoleltasi.
- Sheena
"Kannattaisi+sun+vihdoin+alkaa+miettiä,+että+mikähän+siinä+on+kun+miltei+kaikki+lukijat+näkevät+sun+teksteissä+saman+asian.+Sen+mitä+sä+et+itse+halua+omissa+sepustuksissasi+nähdä."
"Ota nyt hyvä ihminen huomioon, ettei kyse ole vain sinun kiinnostuksesta. SINUN täytyy herättää sinua kiinnostavan naisen kiinnostus. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi. SINUN täytyy tietää mikä sinua kiinnostavaa naista kiinnostaisi sinussa. Jos et kiinnosta naista, et voi sille mitään."
Jokatapauksessa tämä ei poista sitä ongelmaa, että itseä kiinnostavan naisen lähestyminen on ollut AINA vaikeaa. Tiedän kokemuksesta tämänkin, että sitten, kun "pahimmat" vaikeudet ovat takanapäin, itseä kiinnostavan naisen kanssa tutustumisen laatu on huomattavasti parempaa, jos todellakin kiiinostus on molemminpuolista. Vieläkään ei tietenkään ole takeita, että mitään kestävää syntyy, mutta olennaista tässä on se, että sillä nimenomaan on merkitystä, että kykenee voittamaan nämä "pahimmat" haateet alussa, eli onnistuu jotenkin keräämään sen rohkeuden ja että tutustuminen lähtee tällä tavalla riittävän itsevarmasti.
"Näen tässä selkeästi joustamisen paikkaa puoleltasi."
Tottakai täytyy joustaa, mutta hyvä kysymys kuinka paljon. Jos joustaa liikaa, ajautuu lopulta "tutustumaan" sellaisiin naisiin, jotka eivät juuri ollenkaan kiinnota itseä. Kyllä tämä ennemmin tai myöhemmin myös näkyy tutustumisen laadussa.
Kiero ajattelutapa tuo "laatu". Onko ihan pakko heti kättelyssä leimata nainen kuin nainen "laadukkaaksi/kiinnostavaksi" tai "laaduttomaksi/ei kiinnostavaksi"?
Onko aivan pakko lleimata mies heti kättelyssä kiinnostavaksi ja ei kiinnostavaksi? Tätä on kyllä tullut nähtyä enemmän kuin tarpeeksi. Ihmiset ovat mitä ovat. Hyvä, että ainakin toistaiseksi näistä ongelmista voidaan käydä vielä suhteellisen vapaasti keskusteluja. Aika näyttää, voiko tulevaisuudessa, jos yhä herkemmin syytellään tuosta esineellistämisestä, jos sanoo mielipiteitä, mitkä asiat kokee kumppanissa tärkeäksi.
Se on kyllä tullut harvinaisen selväksi, että ulkoiset asiat ovat niitä, jotka koet kumppanissa tärkeäksi.
Tuo+että+väität,+että+vain+pari+lukijaa+näkisi+sun+teksteistä+millainen+olet,+on+sun+oma+haave.+Fakta+on,+ettei+juuri+kellekään+lukijalle+jää+sun+juttuja+luettuaan+epäselväksi,+että+sulla+ei+ole+kaikki+ihan+kotona.+
Juu juu juuri näin.
Ajattelin vähän analysoida tätä keskustelua. Tiedän, että välillä mulla menee maltti ja toki ei pitäisi muitakaan syytellä. Jotkut kommentit tahtoo vähän mennä ihon alle varsinkin, kun ei itse ollenkaan näe asioita, kuten jotkut muut.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111080114
Tuosta kommentista voidaan nähdä, kuinka keskustelu hajoaa ja toki siihen tulee sitten vastattua raivoamalla, vaikka toki ei pitäisi.
Jokatapauksessa keskustelu ennen tuota kommenttia vielä pysyy jokseenkin kasassa. Käydään keskustelua introverttiudesta ja ujoudesta ja siitä, miten kannattaisi mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Näkemyksissä on toki eroja. Niin, vaikka se pysyykin aluksi kasassa, kuitenkin tuossa kommentissa keskustelu hajoaa.
Se, mistä mä suutuin, oli se, että kommentti on täynnä epämääräistä syyttelyä.
"Kaikesta tästä sun paasaamisesta loistaa poissaolollaan rakkaus. "
Täällä joku jo aiemminkin otti puheeksi käsitteet sielunkumppanuus, rakkaus ja intohimo. Minä kyllä perustelin, mitkä tekijät saattavat vaikuttaa näiden syntyyn. Koko käsitekin rakkaus on muutenkin hyvin hyvin vaikeeta tarkasti määritellä.
"Ainoat tunteet, jotka olet tunnistanut, on kateus ja mustasukkaisuus. "
Keskustelusta käy varsin hyvin selväksi, että tuo ei nimeksikään pidä paikkaansa. Jos joku muukin on tuon väitteen kanssa samaa mieltä, lukekaa ihmeessä vielä kerran tai kaksi koko keskusteluketju läpi huolella.
" Jauhat ja jauhat tuosta ulkonäöstä ja viehättävyydestä, mutta sulle ne taitaa olla vain synonyymejä panetukselle ja himolle. "
Tuo syyllistäminen ei tule vähimmässäkään määrin muuttamaan tosiasioita. Ihmiset tulevat aivan varmasti jatkossakin valitsemaan kumppanin, josta ovat kiinnostuneita ja nimenomaan, jos kiinnostus on molemminpuolista. Jos joku kokee jonkun viehättäväksi, mutta toinen ei näin koe, pariutumista ei tapahdu.
"En usko, että olet koskaan ollut rakastunut."
Tuollaisten väitteiden ongelma on juuri tämä epämääräisyys ja tämän takia keskustelua on mahdotonta viedä eteenpäin.
"Ajattelet naisia kuin esineitä, vaikka mitä muuta väität. "
Jos esimerkiksi se, että näkee kauniin naisen, kiinnostuu ja pyrkii tekemään tuttavuutta, on esineellistämistä, on kyllä aika mahdotonta, että kukaan tässä maailmassa onnistuisi pariutumaan ilman että esineellistäisi.
Ulkonäkö on osa kiinnostumisprosessia. Tätä ei nämä syyllistäjät tule KOSKAAN muuttamaan. Paljon pahemmaksi asia muuttuisi, jos ei enää saisi edes anonyymilla palstalla sanoa, mitkä seikat vaikuttavat kiinnostumisprosessissa.
Mitä tulee ulkonäön arviointiin, mä ymmärrän myös tämän, että joissakin tilanteissa on fiksumpaa pitää asiat omana tietonaan, mutta anonyymi keskustelupalsta on oma juttunsa ja jossa vieläpä keskustellaan parisuhteen ja pariutumisen ongelmista. Ajatuskin täysin pöhkö, että ei saisi tuoda esille seikkoja, jotka aiheuttaa sen, että kiinnostus katoaa.
Tuosta loukkaantumisesta sen verran, että tämäkin on aina syytä muistaa, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia saada edes "tervettä päätä". On syytä aina muistaa myös tämäkin: se, jos sanoo, että jollakin ihmisellä ei ole "terve pää", saattaa olla erittäin syvä loukkaus tätä ihmistä kohtaan. Minua loukkaa enemmän kuin se, että arvostelee minun isoa mahaa.
Anonyymilla palstalla pitää voida nyt ja tulevaisuudessakin sanoa asioita, joilla on vaikutusta ihmissuhteiden syntyyn. Sekä "terveellä päällä" että vatsan koolla on merkitystä, kuinka helppoa on uusien ihmissuhteiden muodostaminen ja toisaalta vanhojen ihmissuhteiden ylläpitäminen. Tottakai on eroja, toisia esimerkiksi iso maha häiritsee vähemmän kuin toisia. Olennaista kuitenkin on se, että asioista voi vapaasti keskustella jatkossakin.
Vielä tuosta "terveestä päästä". Ongelmana on helposti tämä, että lähdetään liian helposti yksinkertaistamaan asioita ja siitä seuraa tätä, että keskustelu hajoaa. Vaikka keskustelu olisi kohtuu hyvinkin alkanut, se saattaa hetkessä hajota, kun lähdetään tuolle yksinkertaistamisen tielle. Jokainen tietysti valitsee tämän, mihin suuntaan keskustelua vie. On siis syytä aina miettiä vähintään 2 kertaa, lähteekö yksinkertaistamaan asioita, vaikka joku kommentoija ottaisikin päähän.
"Sinä et itse edes tunnista, että teet näin, koska sulta selvästi puuttuu osasia tunne-elämästä."
EIköhän meiltä kaikilta puutu.
"Toisenkin keskustelijan mielipide: kyllä, tekstisi antavat olettaa, ettet koskaan ole tuntenut rakkautta. Rakkaudessa ulkonäöllä ei ole niin suurta roolia kuin itse sille annat, riippumatta rakastuneiden henkilöiden omasta ulkonäöstä. Ihmiset eivät esimerkiksi 70-90-vuotiaina rakastu toisiinsa ulkonäön vuoksi. Silti he rakastuvat. Toiset rakastavat edelleen suuresti kumppaneitaan, jotka ovat tavanneet parikymppisinä. Ulkonäkö ja rakkaus ovat monille vähän kauempana toisistaan kuin sinulle.
Itse en menisi väittämään rakkaudesta osattomaksi jäämistäsi ehdottomana totuutena, mutta teksteistäsi saa sellaisen vaikutelman. En myöskään ilmaisisi asiaa ihan noin kärjistävästi kuin tuo ylempänä kirjoittanut keskustelija."
Tuollekin kommentoijalle sanon tämän mielipiteen, että puhut asioista, jotka ovat hyvin vaikeasti määriteltävissä ja tämän takia keskustelu on hyvin hankalaa ja johtaa helposti tuohon syyllistämiseen, joka ei edelleenkään vie keskustelua eteenpäin.
Minä en missään tapauksessa kiistä sitä tosiasiaa, että muutakin tarvitaan kuin ulkonäkö. Kuten jo sanoin, on kokemusta tutustumisesta itseä vanhempaan naiseen, joka teki aloitteen. Jos mä täällä palstalla olen puhunut näistä itseä vanhemmista "hyvin säilyneistä" naisista, voin todeta, että ei ollut ehkä juuri se "ihannenainen". Ymmärsin silloinkin realismin tässä, kun etsi ja etsi naista ja toistuvasti epäonnistui. Ajattelin, että onhan se toki hyvä, että joku nainenkin tekee tuttavuutta ja katsotaan sitten mitä tulee. Kuten jo sanoin, en väitä, etteikö hyviäkin hetkiä olisi ollut, mutta edelleen on hyvä muistaa, että parisuhdetta ei tullut.
Ulkonäkökysymys on kompleksinen, koska sen merkitystä ei kuitenkaan voi KOSKAAN ohittaakaan. Mä en lähtis nyt keskustelee, miten ihmiset "rakastuvat" 70-90 vuotiaina, koska sen voin sanoa, että itse en ole tuon ikäinen. Jokatapauksessa olen kuitenkin todennut, että viehättyminen ei ole valinta ja lopputulokset ovat mitä ovat. Ulkonäön merkitystä kun en ole KOSKAAN voinut ohittaa, kun puhutaan viehättymisestä.
Ulkonäkökysymys on siinäkin mielessä kompleksinen, että suhde voi aina loppua ja entä sen jälkeen. On hyvä muistaa tämäkin, että mies tarvitsee enenmmän naista kuin nainen miestä. Toisin sanoen sinkkuna elävä nainen on pääsääntöisesti onnellisempi kuin sinkkuna elävä mies. Ei ole tämänkään vuoksi aina niin itsestään selvää, että naisen pitäisi aina olla kaunis ja mies saa näyttää miltä näyttää. Onhan myös tutkittu, että miehilläkin on ulkonäköpaineita. Mä tiedän todella, että itse en ole mikään esimerkillinen tapaus vaikka puhunkin ulkonäöstä. Mulle saa siis aivan vapaasti sanoa, että kukaan kaunis nainen ei halua velttokroppaista vatsakasta miestä. Minä vastaan siihen, että onko asiat todellakin AINA näin ehdottomia.
Jokatapauksessa ulkonäöllä on merkitystä ja itseasiassa miesten pitäis jopa vieläkin tarkemmin huolehtia ulkonäöstä, jos haluaa maksimoida todennäköisyyden parisuhteelle. Huomaa siis tämä, että parisuhteet voivat loppua ja kysymys: onko uuden parisuteen muodostaminen helppoa, jos on päästänyt itsensä esimerkiksi sellaiseen kuntoon, jossa minä nyt olen. Puhun siis nyt omasta ulkonäöstä.
Sanoit, että ulkonäkö ja rakkaus ovat monille vähän kauempana toisistaan kuin minulle. No tässä tullaan juuri siihen ongelmaan, kun itseasiassa molempia on vaikeeta määritellä tarkasti. Ulkonäöstäkin ollaan eri mieltä kuten tässäkin keskustelussa ollaan todettu. Tosin on kuitenkin ulkoisesti viehättäviä ihmisiä, joista helposti kiinnostutaan ja jotka helposti pääsevät esimerkiksi treffeille. Tosin treffeillä tarvitaan muutankin kuin ulkonäköä.
Jälleen kerran tuo käsite "rakkaus" on niin tavattoman vaikea asia määritellä. Jos kuitenkin tarkastellaan tuota "rakastumisen" prosessia, voin jokatapauksesa todeta tämän, että tuon "rakastumisen" prosessin laatu on ollut parempi silloin, jos on asiat näyttäneet hyvältä "ihannenaisen" kanssa tai sellaisen naisen kanssa, joka on ainakin lähellä tuota "ihannenaista".
Tämä, jos tapaa "ihannenaisen", toki täytyy myöntää, että mustasukkaisuus on ollut myös silloin enemmän läsnä. Tätähän mä täällä olen vaikka kuinka monta kertaa yrittänyt sanoa, että juuri nimenomaan katelus ja mustasukkaisuus ovat omalla kohdallani olleet itseasiassa pahimpia ongelmia sekä parisuhteen etsimisen aikana että myös sen jälkeen, kun jonkun naisen kanssa alkaa näyttämään hyvältä.
Mä en edelleenkään ymmärrä, miksi tämä on ainakin joillekin niin vaikea ymmärtää, että tätä kateudesta ja mustasukkaisuudesta eroon pääsemistä voi harjoitella. Jos esimerkiksi lehtijuttu tai Youtub-video menestyneestä missistä herättää samalla kateutta, tämä sama kateus herää myös oikeassa elämässä, jos kohtaa itseä kiinnostavan naisen, joka on valmistunut yliopistosta ja hyvässä työssä. Erityisen raskasta "menestyneen" naisen kohtaaminen on silloin, jos itsellä menee huonosti. Voisiko siitä huolimatta yrittää taistella tätä kateutta vastaan?
Parisuhteessa yhden menestys on aina molempien menestystä. Ainakin menestyksen hedelmistä on mukavampi nauttia yhdessä. Anteeksi mutta minun on aivan mahdotonta ymmärtää, miksi joku olisi kateellinen kumppanilleen. Silloin vaikuttaa siltä, että pariskunta jollain muullakin tasolla on enemmän kaksi erillistä yksikköä kuin yksi kokonaisuus.
Sellaisia parisuhteita on monia. Erityisesti miehet näyttävät olevan kateellisia naiselleen, jos tämä menestyy miestään paremmin.
Tuo on erittäin hyvä kysymys. Mä tiedän, että aivan varmasti mun pitkäaikaisen sinkkuuden syynä on osittain se, että mun on ollut pakko myöntää, että mä viehätyn kyllä kauniista ja muullakin tavoin menestyneestä naisesta, mutta olen aivan liian helposti myös kateellinen ja jos onnistumisen merkkejä on ilmassa, olen myös hyvin mustasukkainen. Tosin ajan kanssa olen onnistunut kuitenkin paremmin hallitsemaan tätä kateutta ja mustasukkaisuutta ja enää nämä eivät samalla tavalla vie minulta toimintakykyä ja aja minua siihen pitkäaikaiseen murjottamisen tilaan. Tämä siis on juuri se hyvä uutinen, että näissä voi siis myös kehittyä.
Tämä juuri, että minulla on ollut vaikeuksia muodostaa parisuhde juuri itseä kiinnostavien naisten kanssa, on varmasti osa syy siihen, että aikoinaan tuli katsottua liikaa pornoa, koska pornossa voi yksinkertaisesti vain katsoa kaunista naista, eikä tarvitse ollenkaan kuunnella naisen juttuja ja esimerkiksi sitä, että nainen kertoo omasta menestymisestään, joka saa minut helposti kateelliseksi. Varsinkin silloin, jos minulla menee itsellä huonosti, tämä on erittäin ymmärretävää, että näin on käynyt. Pidän hyvin ongelmallisena, jos tästäkään asiasta ei voi keskustella. Täältä poistettiin viesti, kun yritin avata tätä ongelmaa, kuinka porno voi vaan entisestään pitkittää jo valmiiksi alkanutta tuskallista yksinäisyyttä.
Tuohon+liittyen,+että+nainen+on+kaunis+ja+miestä+paremmin+menestynyt,+tuli+mieleen+tällainen+ongelma.
Jatkuu.
Ulkonäön ihailu ja esineellistäminen ovat vähän eri asioita.
Wiktionary määrittelee esineellistämisen seuraavasti:
"se, ettei suhtaudu ihmiseen ihmisyksilönä, vaan tavarana, jota voi liikutella, omistaa, kosketella ja katsella"
Myös ihmiset, jotka eivät esineellistä, voivat ihailla toisten ulkonäköä.
Miehet kyllä pääsääntöisesti kadehtivat naistensa työssä menestymistä ja hyvää palkkaa, harvemmin heidän kaunista ulkonäköään.
Tämä on hyvä kysymys. Olenko minä sitten poikeus siinä asiassa, koska minulle on nimenomaan aina ollut haaste, jos nainen on nimenomaan kaunis, on osaamista monessa asiassa ja toki tietysti koulutus ja työssä menestyminen. Tämän takia mä otinkin täällä jo monesti esille esimerkiksi nämä missivideot ja lehtijutut, joissa kerrotaan missien elämästä.
Kadehditko sinä sitten niiden naisten kauneutta?
"Mulle saa siis aivan vapaasti sanoa, että kukaan kaunis nainen ei halua velttokroppaista vatsakasta miestä. Minä vastaan siihen, että onko asiat todellakin AINA näin ehdottomia."
Sulla pitäisi olla aika paljon muita resursseja kompensoimassa ulkonäön puutetta, mikäli velttokroppaisena vatsakkaana miehenä mielisit kaunista naista rinnallesi. Useamman sun ketjun läpi lukeneena voi varmuudella sanoa, että sulla ei ole yhtäkään kompensoivaa resurssia.
Tottakai maailmasta löytyy pariskuntia, jossa nainen on kaunis ja mies ei ole komea. Niitä miehiä tapaa yhdistää se, että heillä on sitten niitä muita resursseja yllinkyllin.
Sä haluat sitkeästi uskoa siihen, että kaunis nainen ei pariutumismielessä piittaisi miehen ulkonäöstä yhtä paljon, kuin sä itse piittaat naisen ulkonäöstä. Sä haluat ajatella että sellainen sun ihannenainen ihastuisi suhun. Haaveita saa ja pitääkin olla.
Realistisesti ajatellen, sun ketjuja kun on lukenut, niin ei sulla ole pienintäkään mahdollisuutta kauniiseen, korkeakoulutettuun, sosiaalisesti taitavaan tohtorilaulajamissinaiseen. Se on valitettavasti aina noin ehdotonta. Sulla kun ei ole niitä vaatimatonta ulkonäköä kompensoivia resursseja lainkaan.
Huomautan tämän, että kokemusta on siitä, että kirjoitusten perusteella on naiivia alkaa luulemaan ihmisestä yhtään mitään. Tiedän tasan tarkkaan, mitä on tutustua netissä ja sanoinhan jopa tämänkin, että puhelimessa puhuminenkin voi olla aivan erilainen kokemus ja tästä olen kavereidenkin kanssa keskustellut ja aivan samanlaisia kokemuksia on heilläkin.
En väitä, etteikö netisssäkin voisi yrittää tutustua ja varmasti siitäkin jotakin oppii, mutta vähin, mitä voi tehdä, on se, että ei ala odottamaan ihmisestä oikeastaan yhtään mitään, kun alkaa tavata oikeassa elämässä.
Netissä tutustuminen voi todellakin antaa harhaan johtavia kokemuksia. Et voi NIMEKSIKÄÄN tietää, miten asiat sitten oikeessa elämässä menee. Nimenomaan tämä "oikea" tutustuminen ja yhdessäolo, kun sisältää loputtoman paljon elementtejä ja erilaisia yksityiskohtia. Kokemuksesta voin tämänkin sanoa, että parhaat naiskokemukset on ollut silloin, kun ollaan tutustuttu alusta alkaen oikeassa elämässä.
Liittyy asiaan, miten?
Pointti oli vain ja ainoastaan siinä, ettei sinulla ole mitään mahdollisuuksia siihen unelmiesi tohtorilaulajamissiin. Ei missään universumissa, ei livenä ei netissä eikä puhelimitse.
Sivusta huomautan
Nyt olet sitä mieltä, että vain livetapaaminen antaa oikean vaikutelman, ei mikään muu. Tähän asti olet ollut sitä mieltä, että juutuupia katselemalla voi ”opiskella” millainen ihminen on kyseessä.
Oikeasti ne videot voivat johdattaa yhtä lailla harhaan, kuin nettikeskustelujen lukeminenkin.
Itseasiassa+kyllä
Kaikessa on riskinsä. Videossa on kuitenkin vähän enemmän elementtejä kuin pelkässä tekstissä, jos ei edes kuviakaan näe.
Siten, että väitit lukeneesi minun keskusteluketjuja ja väität tietäväsi millainen minä olen. Luuletko, että täällä asiat olisi jollain tavalla erilaisia kuin netissä tutustumisessa, jossa sielläkin tulee aivan toisenlaiset haasteet jo siinä vaiheessa, kun puhutaan puhelimessa. Kokemuksesta tiedän.
Jos olet lukenut huolella KAIKKI minun keskusteluketjut, sinun olisi pitänyt panna monia muitakin seikkoja merkille ja tajuta, että asiat EIVÄT ole näin yksinkertaisia, mitä sinä luulet.
En missään kohtaa ole väittänyt tietäväni millainen olet. Kerron millaisen kuvan sinusta kirjoitustesi perusteella saa.
Asiat on juuri niin yksinkertaisia kuin sulle on moni muukin täällä sanonut. Sun ulosannistasi selviää lähes jokaiselle lukijalle nopeasti, mikä sussa mättää.
"Asiat on juuri niin yksinkertaisia kuin sulle on moni muukin täällä sanonut."
Tuo jälleen kerran todistaa sen, että et ole lukenut minun keskusteluketjuja. Ainakin olet jättänyt huomioimatta juuri ne kommentit, jotka eivät tue käsityksiäsi parisuhteista. Tämän takia on aivan turha väittää, että moni muukin on sanonut, jos ei ole vaivautunut huomioimaan kuin ne kommentit, jotka tukevat juuri sinun käsityksiäsi siitä, miten asioiden pitää "ehdottomasti" mennä.
Heh, ainoa joka jättää huomiotta ne kommentit, jotka eivät tue käsityksiäsi, olet Sinä.
Systemaattisesti ignooraat ne kommentit jotka eivät ole kanssasi samanmielisiä ja jatkat vaan hamaan ikuisuuteen jankutustasi.
Asiat ehdottomasti menevät niin, että kaltaisesi spektrillä oleva henkilö ei koskaan, ikinä, missään universumissa tule saamaan vierelleen kaunista, korkeakoulutettua missilaulajatohtoria.
Voit tietenkin ummistaa silmäsi tosiasioilta ja jatkaa haaveissa elämistä, mutta se ei tosiasioita miksikään muuta.
"Eikö tästäkään saisi mitään mainita?"
Aloittaja on suunnilleen joka toisessa kommentissaan nyt loukkaantuneena marisemassa, kun kuvittelee ettei mitään saisi sanoa tai mistään puhua.
Saat sanoa ihan mitä lystäät ja nostaa puheenaiheeksi ihan mitä haluat.
Sitten kannattaa vaan julkisella keskustelupalstalla varautua siihen, että mielipiteestäsi eriäviä kommentteja tulee. Yhtä lailla muilla kommentoijilla on oikeus sanoa ajatuksiaan kuin sinulla.
Jostain syystä kuvittelet, että jos sinun kanssa ei ole samaa mieltä, niin sinua yritetään hiljentää. Näinhän ei ole. Sinun vaan tuntuu olevan tosi vaikeaa keskustella ihmisten kanssa, jotka eivät kaikessa komppaa näkemyksiäsi. Luulet että eriävä mielipide on henkilökohtainen loukkaus sua kohtaan.
Ei ole näköjään ne youtube-videot vielä tarpeeksi opettaneet sua siihen miten kommunikointi reaaliaikaisesti muiden ihmisten kanssa sujuu.
Aloittajan vika taitaakin olla juuri tuo puhuminen. Hän puhuu, puhuu ja puhuu ongelmistaan ja ihannenaisista. Päläpäläpälä. Ihan kaikki vastaukset hän torjuu. Itseasiassa puheesta, tai siis kirjoistuksista saa hyvinkin selkeän kuvan, ettei aloittaja edes halua oikeasti ITSE ratkaista ongelmiaan, ainoastaan jankuttaa niistä.
Tuo on pistänyt silmään jokaisessa tämän aloittajan ketjussa vuosien mittaan. Keskustelua hän ei kaipaa, haluaa vaan julistaa omaa näkemystään. Kaikki hänen näkemyksistään eroavat kommentit hän ignooraa täysin tai päätyy vain inttämään vastaan että "ei voi olla noin kun minusta se ei ole noin".
Täysin kyvytön näkemään mistä kenkä puristaa, mutta kuitenkin napisee että voi voi kun se kenkä nyt puristaa. Ihan sama miten muut yrittävät neuvoja ja ohjeita jakaa, se liian pieni kenkä vaan pysyy jalassa ja kitinä jatkuu.
"Ei+ole+näköjään+ne+youtube-videot+vielä+tarpeeksi+opettaneet+sua+siihen+miten+kommunikointi+reaaliaikaisesti+muiden+ihmisten+kanssa+sujuu."
KUKAAN ei ole väittänyt että porno ja youtube olisi sama asia. Sulla vaikuttaa olevan todella vakavia puutteita tossa lukemasi ymmärtämisessä.
Niillä joilla pornon katsominen vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin, on sosiaalisissa taidoissa niin paljon ongelmia jo muutenkin, että ei siinä voi enää pornoa syyttää. Jos on niin pälli ettei ymmärrä olla tekemättä jotain, joka vaikuttaa negatiivisesti elämään, niin itsehän sen kuoppansa on kaivanut.
Ihme jankutusta youtube-videoiden puolesta, eikä liittynyt mitenkään kommenttiin johon muka vastasit. Tohtorilaulajamissejä youtubesta tuijottamalla et pääse metriäkään lähemmäs niitä himoitsemiasia mlkun herkkuleivoksia.
Mutta jatka jankutusta, ethän sinä raasu muutakaan osaa.
ÄLÄ EKSY MINUN KESKUSTELUIHIN. MÄ SANOIN JO AIEEMMINKIN, ETTÄ EN HALUA NÄHDÄ SUA ENÄÄ MINUN KESKUSTELUISSA. SINÄ ET OSAA KESKUSTELLA. SINÄ VAAN MEUHKAAT JA HYÖKKÄILET KAIKEN AIKAA. USKO JO, ETTÄ KESKUSTELU SINUN KANSSA EI VAAN TOIMI. EI VAAN TOIMI JA SILLÄ SIISTI.
Jos et halua keskustelua julkisella keskustelupalstalla, älä kirjoittele julkisella keskustelupalstalla.
Ajattelin keskustella tästä esineellistämisestä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111096309
"se, ettei suhtaudu ihmiseen ihmisyksilönä, vaan tavarana, jota voi liikutella, omistaa, kosketella ja katsella"
Lisäksi tuossa kommentissa todetaan: "Myös ihmiset, jotka eivät esineellistä, voivat ihailla toisten ulkonäköä."
En ole missään kirjoituksessa kyllä maininnut, että pyrkisin ketään omistamaan, vaikka mustasukkaisuudesta olenkin kärsinyt. Pahin, mihin mustasukkaisuus on johtanut, on ollut murjottaminen. Samaa murjottamista on valitettavasti tapahtunut useasti baareissa, koska olen kateellinen näille "menestyneille" miehille, joiden on helppoa jutella naisten kanssa.
Onko katselu esineellistämistä? Eikös esimerkiksi instagram ole täynnä kuvia? Onko instagram nykypäivänä se paha, joka pitäisi sitten kieltää? Kyllähän telkkarikin on ollut jo yli 60 vuotta, josta ihmiset ovat voineet katsella kotona "salaa" muita ihmisiä telkkariohjelmien kautta. Väite, että katselu olisi esineellistämistä, on kyllä nykypäivänä hyvin ongelmallinen väite.
Nyt analysoin vähän tätä keskustlua aikaisempien kommenttien osalta. Täällä keskusteltiin siis naisten maahanmuutosta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110917744
Minä otin siis kantaa tuohon maahanmuuttopolitiikkaan toteamalla, että naisia tarvittaisiin Suomeen lisää, koska Suomessa maahanmuutto on miesvoittoista. Tuo kommentoija esitti siihen heti kritiikkiä. Hän totesi tuossa kommentissa myös, että minä en osaa pitää naisia ihmisinä.
Lisää esimerkkejä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-110923227
"Ikävä kyllä et kirjoitustesi perusteella todellakaan näe naisia ihmisinä. He ovat sinulle vain jotain kummallisia tutkimus ja tirkistelykohteita. Karjaa, jota pitäisi rahdata pitkin ja poikin maapalloa."
Tuohon kommenttiin vastataan: "Ihan samanlaisen käsityksen minäkin olen saanut näitä aloittajan ketjuja lukiessani."
Palataan vielä tuohon käsitteeseen esineellistäminen: "se, ettei suhtaudu ihmiseen ihmisyksilönä, vaan tavarana, jota voi liikutella, omistaa, kosketella ja katsella"
Tavarana, jota voi liikutella? Jokuhan ehti mainita, että karjaa, jota pitäisi rahdata pitkin maapalloa.
On hyvä muistaa tämä: valtamedioista löytyy pilvin pimein artikkeleja, joissa puhutaan maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tässä ei todellakaan pitäisi olla mitään ihmeellistä. On hyvä muistaa tämä, että joitakin vuosia sitten otettiin valtamedioissa esille myös tämä miesten määrän lisääntyminen Ruotsissa. Ollaan todettu, että miehiä tulee jäämään ilman parisuhdetta.
Tämä on hyvä muistaa, että tämä miesten suuri määrä naista kohden näkyy nimenomaan pohjoismaissa. Saksan eteläpuoleisessä Euroopassa tilanne on toinen.
Pidän hyvin outona tuota meuhkaamista, jos yritän rakentaa keskustelua, miten pariutuminen voisi tapahtua myös niin, että miehet etsisivät kumppania ulkomailta. Pidän hyvin outona, että heti aletaan vetämään johtopäätöksiä, että naiset olisivat jotakin karjaa, jota pitäisi kuskata ympäri maapalloa.
Palstalla käydään keskustelua tuosta artikkelista.
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/aa56c525-60e1-4437-a0b2-8fe7e2369795
Kyllä osa miehistä näyttää löytäneen ulkomailta. Ikäeroakin on ja jos nyt mietitään tuotakin kysymystä, pitääkö parin ehdottomasti näyttää "samalta", voi ainakin kuvien perusteella todeta, että ei tarvitse.
"Historian opiskelija Juho-Kustaa, 26, asuu Joensuussa. Hänellä on turkkilainen tyttöystävä Aleyna, 22, joka asuu ja opiskelee Istanbulissa. Parin tarina alkoi netissä syntyneestä ystävyydestä ja muuttui puolen vuoden jälkeen seurusteluksi, jota on kestänyt jo kaksi vuotta. "
Kyllä nykypäivänä voi netistä löytää monesta eri maasta. Olen jo moneen kertaan täällä maininnut tuosta, että etsisi naista esimerkikis Serbiasta tai Italiasta. Ei nykypäivänä näyttäisi mitenkään olevan mahdotonta. SItä en toki tiedä, joutuuko nykypäivänä usein kääntymään katolilaiseksi, jos etsii Italiasta ja toivoo, että suhteesta tulisi vakava ja kestävä. Serbiassa pääuskonto on taas ortodoksisuus ja olen ymmärtänyt, että tässä ei pitäisi olla juurikaan rajoitteita. Saatan toki olla väärässä, mutta näin olen ymmärtänyt.
"Pidän hyvin outona tuota meuhkaamista, jos yritän rakentaa keskustelua, miten pariutuminen voisi tapahtua myös niin, että miehet etsisivät kumppania ulkomailta. "
Pidän hyvin outona sitä miten vääntelet muiden sanomisia ja ymmärrät tahallasi koko ajan väärin.
Jatkuvasti näissä sun keskusteluissa kehotetaan, että lähde hyvä mies vihdoin jo sinne ulkomaille etsimään morsmaikkua.
Kukaan ei ole sulle velkaa sitä, että niitä vaimoehdokkaita raahattaisiin sulle tänne Suomeen katseltavaksi.
Ihan itse nuo tuonkin tv-ohjelman osallistujat on nettiin menneet/ ulkomaille reissanneet. Ei ole niillekään tuotu karjavaunuilla vaihtoehtoja Suomeen, ihan ovat itse menneet ja hommanneet seuraa.
Olet väärässä niin monessa asiassa. Mene nyt vaan sinne Serbiaan ja Italiaan tutustumaan niihin paikallisiin naisiin. Ei niitä kukaan sulle tänne Suomeen tuo.
Jatkuu.
"nykyään naisille on ok mennä tyttöporukassa katsomaan hyvännäköisiä miehiä. Niin, tämä onkin hyvä kysymys, mitä ajatellaan, jos asiat ovat toisinpäin."
Miehet ovat läpi historian käyneet poikaporukalla katselemassa hyvännäköisiä naisia. Sehän on ihan vakiokauraa.
"Tämä on hyvn mielenkiintoinen kysymys, onko jotkut asiat todellakin sallitumpia toiselle sukupuolelle?"
On. Miehille miltei kaikki on läpi historian ollut sallitumpaa, kuin naisille. Miehet ovat aina saaneet kouluttautua, työskennellä, ajaa autoa, äänestää, valita/ ostaa vaimon, päättää milloin harrastetaan seksiä ja millaista seksiä harrastetaan... Miehet ovat saaneet päättää miten naisten sopii pukeutua, käyttäytyä, puhua, missä naisten sopii käydä yksin ja missä ainoastaan herraseurassa.
Miltei jokainen asia minkä tasa-arvon puolesta naiset ovat taistelleet, ovat aina olleet miehille sallittuja.
Laasasta ei kannata lähteä lainaamaan, mikäli haluaa vakavasti keskustella yhtään mistään.
Jatkuu.
VIelä tuosta Laasasesta: Niin, jos tasa-arvotutkimus tuottaa automaattisesti sen, että naiset ovat uhreja. Tuossa myös hyvin sanottu:
"Se ei ole sinänsä epätieteellistä, mutta jos kaikki tasa-arvotutkimus on sitä, jossa tutkitaan kuinka naiset ovat uhreja, niin ei meillä voi edes olla sellaista tietoa, kuinka miehet ovat uhreja."
Sitten tuohon esineellistämiseen ja Iltalehden artikkeliin. Väestöliiton Poikien ja nuorten miesten keskuksen johtaja, psyko- ja seksuaaliterapeutti Mika Lehtonen toteaa, että miksi naisille sallittaisiin esineellistäminen miehiä helpommin:
Tasa-arvoa ei edistä toisen sukupuolen vähätteleminen."
Juuri näin.
SItten tuossa otetaan esille tuokin, että naisilla on suurempi riski tulla raiskatuksi.
Otan jälleen puheeksi nämä käsitteet, joista Laasanen on puhunut, eli seksuaalinen palkitsemisvalta ja seksuaalinen rankaisuvalta.
Raiskaus on juuri tuota seksuaalista rankaisuvaltaa.
Seksuaalisessa palkitsemisvallassa kun on kyse yksinkertaisesti siitä, että miehellä on arvokkaita resursseja, joista naiset ovat riippuvaisia.
Rankaisuvallassa on kyse yksinkertaisesti uhkasta, jolloin nainen valitsee pienimmän pahan.
Tämä on hyvä muistaa, että intuitiivisesti voidaan helposti ajatella, että vahvat sortavat rankaisuvallan avulla heikkoja. Todellisuudessa asia on kuitenkin näin, että rankaisuvaltaan turvautuvat ne, joilta puuttuu palkitsemisvaltaa.
Tuossa enemmän seksuaalisesta palkitsemisvallasta ja seksuaalisesta rankaisuvallasta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/henrylaasanen/49479-miesten-seksuaalinen-valta/
On hyvä edelleenkin muistaa tämä, että ylivoimainen enemmistö väkivaltarikosten uhreista on miehiä, ainakin henkirikosten uhreista, samoin tekijöistä suurin osa miehiä.
Ei siis löydy perusteita, että naisilla raiskatuksi tulemisen uhka olisi syy siihen, että miesten esineellistäminen olisi jotenkin hyväksytympää. Miehet eivät todellisuudessa ole välttämättä ollenkaan naisia vahvemmalla, kuten nähdään.
Koska naiset ovat pääsääntöisesti sinkkuna miehiä onnellisempia, tämä edellyttää sitä, että miehet joutuvat vieläkin enemmän tekemään töitä saadakseen sitä seksuaalista palkitsemisvaltaa, jotta saisivat suurin piirtein samat mahdollisuudet pariutumisessa kuin naiset.
Juuri tällä tavalla sitä palkitsemisvaltaa hankitaan, kun opettelee ymmärtämään paremmin naisia. Tapoja tähän on monia. Edelleenkin korostan sitä, että jos on vaikeeta päästä naisen kanssa niiin pitkälle keskusteluissa, että puhutaan jo syvällisempiä, miksi olisi turhaa hyödyntää televisiota, Youtubea, instagramia, lehtijuttuja ja jopa lukea kauniiden naisten omaelämäkertoja?
Tuossa on hyvä kirjoitus.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/08/rakkauden-markkina-arvo
"Miten pääset edes treffeille jonkun naisen kanssa, että hän edes harkitsisi sinua. Siellä voisit näyttää. Miehen on hyvin hankalaa saada ensikontakti, että nainen lähtisi edes jotenkin siihen fööljyyn mukaan, pohtii Laasanen."
Juuri näin. Tiedän hyvin kokemuksesta, kuinka vaikeeta tämä on. Jos tutustuminen lähtisi edes kunnolla alkuun, ehtisi kuulla jo paljon naisen ajatuksia ja ehdittäisiin käydä syvällisempiäkin keskusteluja.
Ja tuo, josta olen aikaisemminkin maininnut:
"Pelimiesoppaatkin perustuvat siihen, että katsotaan miten alfamiehet käyttäytyvät ja ruvetaan käyttäytymään samalla tavalla. Vaikka oltaisiin työttöminä, niin käyttäydytään maailman omistajina, supliikki hallinnassa. "
Supliikki siis pitää olla hallinnassa, joten tässä auttaa se, että on tietoa, ymmärrystä ja kokemustakin siitä, millainen supliikki toimii, jos haluaa parantaa mahdollisuuksia sellaisten naisten kanssa, jotka myös itseä kiinnostavat.
SItten vielä tuosta esineellistämisestä.
" Sekä Lehtonen sekä Nikula ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: esineellistävään käytökseen tulee puuttua. "
Tässä se ongelma juuri on. Onko siis väärin sanoa esimerkiksi jostakin korkeasti koulutetusta missistä, että on omastakin mielestä kaunis ja arvostaa tämän koulutusta ja muutakin osaamista? On hyvin ongelmallista, jos tulevaisuudessa tullaan kieltämään myönteisetkin kommentit ulkonäöstä, vaikka tämäkin on hyvä muistaa, että osa ihmisistä itse haluaa mennä telkkariohjelmiin, joissa ulkonäöllä on tärkeä merkitys. Kyllä sitä muutakin siinä ihmisessä näkee väkisinkin, kuin ulkonäön, varsinkin, jos kuuntelee haastattelija, lukee lehtijuttuja ja jopa omaelämäkertoja, jos ovat sellaisia kirjoittaneet.
Tuo on kyllä hyvä kysymys:
"Jos uruguaylaisten jalkapalloilijoiden paidoista näkyvät vatsalihakset läpi ja kommentoit niitä ystävälle, et varmaan tarkoita pahaa. Kommenttihan on ihaileva. Mutta mietipä tätä: onko pelaaja pyytänyt, että koko maailma kommentoisi hänen kroppaansa? Entä jos olisit itse kommentoinnin kohteena?"
Tuossa on mielestäni pakko nähdä myös asiayhteys.
"
Jatkuu vielä.
Niin tuosta asiayhteydestä. Vielä tämän keskustelun aloitukseen, jossa puhuttiin siitä, kuinka nuoret naiset muokkaavat itseä pakonomaisesti saavuttaakseen "täydellisen" somevartalon. Eikös tuo Abi Clarkekin myöntänyt, että feikkiys on ainoa tapa olla suosittu. On hyvin outoa, jos MITÄÄN ei saisi sanoa, vaikka käydään kauneusleikkauksissa, salilla ja laitetaan kuvia esimerkiksi instagramiin. Tyhjääkö niissä kommenteissa pitäisi sitten olla?
Nämä on todellakin kysymyksiä, joista täytyy nykyaikana keskustella. Hyvin pöhköltä kuulostaa tuo ajatus, että kaikki keskustelu ulkonäöstä nykyaikana pitäisi kieltää.
"Edelleenkin korostan sitä, että jos on vaikeeta päästä naisen kanssa niiin pitkälle keskusteluissa, että puhutaan jo syvällisempiä, miksi olisi turhaa hyödyntää televisiota, Youtubea, instagramia, lehtijuttuja ja jopa lukea kauniiden naisten omaelämäkertoja?"
Kuvitellaan että olet treffeillä kauniin naisen kanssa. Miten hyödyntäisit tähän mennessä Youtubesta, Instagrsmista, lehdistä ym. lukemiasi lainalaisuuksia keskustelussa kauniin naisen kanssa?
Tarkoituksenasi olisi se, että nainen haluaisi tavata sinut uudelleen.
Vastauksesi tähän kysymykseen määrittelee minun mielipiteenmuodostuksessani sen, onko esineellistämisestä syyttäminen kohdallasi spekulaatiota vai perusteltua.
Tähänastisen kohdalla se on ollut perusteltua. Olet todennut, että kauniiden naisten ajattelutapa kiinnostaa sinua, mutta itse ajattelusta et ole maininnut mitään. Vain naisten ulkonäöstä ja koulutustasosta.
Tuo on muuten erittäin hyvä kysymys ja mun on pakko todellakin miettiä tätä jonkin aikaa. Se, miten osaamistaan muutenkin tuo treffeillä esille, ei ole muutenkaan mikään yksinkertainen kysymys. Esimerkiksi voin sanoa, että aikoinaan, kun opiskelin ja töitäkin tuli tehtyä, ajattelin, että muu menee aivan itsestään, mutta eipäs menekään. Silloin, kun menee baariin etsimään naista, täytyy olla PALJON PALJON enemmän osaamista.
Mä pidän mielessä tuon kysymyksen ja yritän joskus myöhemmin palata siihen.
"Tähänastisen kohdalla se on ollut perusteltua. Olet todennut, että kauniiden naisten ajattelutapa kiinnostaa sinua, mutta itse ajattelusta et ole maininnut mitään. Vain naisten ulkonäöstä ja koulutustasosta."
Mielipiteen saat ilman muuta sanoa ja hyvä, että sanoit. Ongelmaksi asia muodostuu, jos yhä herkemmin aletaan ajamaan lisää ja lisää kieltoja. Pidän ongelmallisena juuri tuoa, jota tuossa Iltalehden artikkelissa todettiin, että esineellistämiseen pitää puuttua. Itse olisin kaivannut vähän tarkempia perusteluja. Jos ei esimerkiksi saa sanoa keskustelupalstalla, että joku missi on omastakin mielestä kaunis ja arvostaa myös missin korkeaa koulutusta, ollaan kyllä nykypäivänä aika hukassa.
Jos minä sanon, että joku missi on kaunis ja myös hänen koulutus on asia, jota arvostan, tämä koulutus kuitenkin kertoo missistä jotakin. Jos missi opiskelee esimerkiksi logopediaa, tämä saattaa myös kertoa siitäkin, että hänellä on myös hyvä ihmistuntemus ainakin tietyissä asioissa.
Siitä olen toki samaa mieltä, että paljon paljon enemmän tarvitaan, jos oikeesti haluaa tutustua johonkin itseä kiinnostavaan naiseen ja yrittää parisuhdetta. Ulkonäkö ja koulutus voivat jokatapauksessa olla asioita, jotka auttavat siihen, että ylipäätään on kiinnostavaa tutustua, jos saisi hyvän tilaisuuden ja joku itseä kiinnostava nainen sattuu olemaan vapaana.
Ehdin jo aiemmin ottaa tänne esimerkin Youtube-videosta ja kanavasta, jossa nainen esittelee omia treenejään. Kerroin myös siitä, että joudun myöntämään, että kyllähän mä vähän olen kateellinen, kun itse en ainakaan tällä hetkellä tahdo pystyä samaan itsekuriin. Siitä huolimatta, vaikka itse olenkin vähän veltto ja vatsaa löytyy, en voi kieltää sitä tosiasiaa, että minun mielestä kyseinen nainen on erittäin kaunis. Mielestäni on tärkeetä, että tällaisia asioita saa vähintäänkin anonyymilla palstalla sanoa. Samalla tavalla mä jokatapauksessa ajattelisin ja kokisin, vaikka mitään ei saisi sanoa edes anonyymilla palstalla.
Saat sanoa mitä haluat, tietysti. Mutta kukaan kaunis nainen ei lähde kanssasi toisille treffeille sen vuoksi, että treffeillä sanot hänen olevan kaunis tai menestyvä.
Omien väitteidesi mukaan videot ym. ovat auttaneet kauniisiin naisiin tutustumisessa. En vielä ole ymmärtänyt, miten tämä tietotaito realisoituu tilanteessa, jossa sitä varsinaisesti tarvitaan.
Tarkennan vielä. Jos ainoa asia mitä sanot kauniille ja menestyvälle naiselle on se, että hän on kaunis ja menestyvä, se on kyllä esineellistämistä.
Nyt tää kaveri yrittää perustella raiskaamisen hyviä puolia :D :D :D
"Hyvin pöhköltä kuulostaa tuo ajatus, että kaikki keskustelu ulkonäöstä nykyaikana pitäisi kieltää."
Missään ei kukaan ole ollut kieltämässä ulkonäöstä keskustelu. Kannattaa treenata tota lukemansa ymmärtämistä aika paljon lisää.
Tyhmää provoilua. En viitsi edes vastata.
"Omien väitteidesi mukaan videot ym. ovat auttaneet kauniisiin naisiin tutustumisessa. En vielä ole ymmärtänyt, miten tämä tietotaito realisoituu tilanteessa, jossa sitä varsinaisesti tarvitaan."
Ensimmäisenä hyödyllisenä asiana voi pitää vaikkapa tällaista, että videoiden katselun helpottuminen voi helpottaa esimerkiksi netissä tutustumista kauniiseen naiseen. Jos on vaikeeta lukea esimerkiksi lehtijuttuja kauniista ja menestyneistä naisista, katsoa telkkariohjelmia, joissa esiintyy kauniita ja menestyneitä naisia, jotka tuovat esille ajatuksiaan ja kertovat elämästään, tämän helpottuminen voi auttaa siihen, että on helpompi myös netissä keskustella kauniin ja menestyneen naisen kanssa.
Kuten jo aiemminkin mainitsin, tämä on juuri yksi iso ongelma kauniiden ja menestyneiden naisten kanssa, että on vaikeaa olla kannustava. Kyllä tämä ennemmin tai myöhemmin näkyy, vaikka pitempään pelkästään kirjoittelisi. Viimeistään sitten videopuheluissa.
Tämä on siis ensimmäinen askel, että osaa olla kannustava, vaikka nainen olisikin kaunis ja menestyvä. Tuo, miten muu tietotaito realisoituu, onkin jo monimutkaisempi juttu. Mä en osaa valitettavasti vastata toistaiseksi tähän kysymykseen. Varmaa on kuitenkin tämä, että pornoa ei kannata katsoa juuri ollenkaan, jos on pitkään kärsinyt yksinäisyydestä. Se ei ainakaan vie pätkän vertaa sosiaalisia taitoja eteenpäin. Vaikka pornossa näkee naiskauneutta ja tottakai naiskauneuden katsominen on miellyttävää hommaa, mutta varmaa kuitenkin on, että yksinäiselle miehelle naiskauneuden katselu pornossa ei auta pätkän vertaa sosiaalisten taitojen kehittymisessä.
Ajattelin tuoda jotakin, joka voisi olla mahdollista Miten tuo mainitsemani tietotaito sitten realisoituisi oikeessa elämässä?
Nyt tulee englannin kielellä ja Kim Kardashianin haastattelu, jossa kertoo lakiopiskelustaan. Onhan tämä käynyt näistä keskusteluista selväksi, että jostain syystä tummat kaunottaret vievät minulta helpommin jalat alta.
https://www.youtube.com/watch?v=0prnXYV7PTY
Tuosta videosta voi lukea suosituimman kommentin ja yrittää itsekin ottaa juuri tuon saman asenteen: "She wants to educate herself, contribute to society, and improve other people's lives. I respect that."
Tämä on jokatapauksessa totta, että tositv-sarjoja katsotaan sanoi ihmiset mitä tahansa. Oma kokemus oikeassa elämässä on tämä, että silloin kun keskustelu on mennyt johonkin tositv-sarjan henkilöön, ei ole itseasiassa koskaan tullut sellaista tilannetta minulla vastaan, etteikö olisi myös naiselle ollut tuttu.
Julkkikset, jotka puhuvat englantia, on toki helpompi ymmärtää, mutta pelkään englannin kieleen turvautumisessa tulee juuri tämä ongelma eteen: Yhdysvallat on hyvin kaukana, jos haluaisi löytää parisuhteen. Toki tätä kaunottarien kuuntelua kannattaa harjotella myös englannin kielellä. Vaikeustasoa kannattaa ilman muuta vaihdella, toisinaan tutummalla kielellä toisinaan vähän vieraammalla kielellä tai kielellä, jota ei juurikaan osaa.
Muuten vielä noista tositv-julkkiksista, ymmärsin, että tuo serbialainen laulaja Katarina Zivkovic on myös ollut jossakin serbialaisessa tositv-ohjelmassa.
Lisään vielä tämän, että tositv-ohjelmat voivat olla varmaan jossain määrin puheenaiheena treffeillä. Mieluummin tositv kuin porno.
Jaa että tosi-tv:stä juttelisit. 😂 Ja kertoisit treffikumppanille, miten kaunis ja menestyvä Kim K. on.
Jep jep. 😂😉
Sähän se itse tuossa ylempänä ylistät raiskaamista :D
Ellei treffikumppanina satu olemaan itsesi kanssa samanlainen kirjolla oleva henkilö, jonka elämä täyttyy tv:n katselusta, niin ei kannata todellakaan treffeillä lätistä tosi-tv:stä.
"Minulta ollaan kysytty myös, miksi mä tavoittelen "liian tasokasta" naista. Siiehn olen vastannut. että tavoittelen juuri niin "tasokasta" naista kuin juuri ja juuri kykenisin saamaan."
Tuommoinen tasoteoria estää sinua saamasta naista ollenkaan. Lähde rakkaus edellä, niin onnistuu paremmin.
"Minulta ollaan kysytty myös, miksi mä tavoittelen "liian tasokasta" naista. Siiehn olen vastannut. että tavoittelen juuri niin "tasokasta" naista kuin juuri ja juuri kykenisin saamaan."
Taitaa tavoittelut olla yhä turhan korkealla, jos ei meinaa tavoitellessa onnistaa.
Niinpä. Vähän sama, kuin Allulla…
Jep.
Saahan sitä haaveita olla mutta realismi puuttuu molemmilta. Tosin jutuista päätellen kummallakin on pään kanssa sen verran paljon ongelmia, että ei liene ihme kun elävät jossain haavemaailmoissaan vaan.
Vastaan+nyt+tähän+ja+toivon,+että+kaikki+luette.+En+viitsi+vastata+enää+tuohon+kommenttiin,+koska+tiedän,+kuinka+mahdotonta+keskustelu+on+tuollaisen+hyökkäyksen+jälkeen.
Jatkan vielä. Täällä joku jo aiemmiinkin ehti ottaa kantaa mun vaahtoamisiin. Toivon, että hän lukee huolella myös tämän kommentin.
Laasasen lainaaminen kertoo kaiken tarpeellisen sinusta. Jos haluaa asiallista ja vakavaa keskustelua, ei lainaile tunnetun naisvihaajan oksennuksia.
"Syyttää minua, etten ymmärrä lukemaani, "
Sulla todellakin vaikuttaa olevan vakavia puutteita lukemasi ymmärtämisessä.
Juurihan minä toin esille sen, että tässä keskustelussa on käyty läpi pornon katselun ja Youtube-videoiden katselun eroja.
Väite: "KUKAAN ei ole väittänyt että porno ja youtube olisi sama asia. Sulla vaikuttaa olevan todella vakavia puutteita tossa lukemasi ymmärtämisessä."
Våite, että KUKAAN ja vielä isoilla kirjaimilla, ei pidä paikkaansa. SIihen heti perään syyttely, että minä en ymmärtäisi lukemaani. Onko asia todellakin näin?
Edellisessä kommentissa vastasin tuohon väitteeseen: ""Ei ole näköjään ne youtube-videot vielä tarpeeksi opettaneet sua siihen miten kommunikointi reaaliaikaisesti muiden ihmisten kanssa sujuu."
Sitten vähän analyysia tämän ketjun aikaisemmista kommenteista.
"Millä tavalla youtube-videoiden katseleminen eroaa pornon katselusta, jota ilmeisesti oman kertomasi mukaan katsoit aikaisemmin enemmän kuin olisit halunnut? Ei juuri mitenkään. Yhtäläisyyksiä on enemmän kuin eroja:"
Vastaan tuohon näin:
"Paljonkin eroaa. Pornossa ei tarvitse juurikaan vaivata päätä. Tämän voi testata vaikkapa näin, että katsot vaikkapa jonkun kaunottaren haastattelua vieraalla kielellä, voit saman tien testata osaamistasi, kuinka paljon ymmärsit. Toisin sanoen, kuinka paljon olet oppinut kieltä jonkun pornovideon katsottuasi, jossa ei juurikaan puhuta. Eri asia on tietysti kunnon elokuva, jossa on seksiä."
Väite: "Videossa on jotain kiinnostavaa, joka on kuitenkin perustavanlaatuisella tavalla irrallaan omasta elämästä. "
Vastaan väitteeseen: "En nyt ajattelis, että olisi perustavanlaatuisella tavalla irrallaan elämästä. Kuten sanoin, videoita on monenlaisia. Esimerkiksi hyvä elokuva on aivan oma juttunsa. Ei voi ollenkaan verrata esimerkiksi pornoon, jossa ei puhuta mitään. Entä vielä tämä, kun elokuvassa on älykäs juoni, kauniita naisia? On aivan eri asia katsoa koko elokuva keskittyneesti ajatuksella ja tämän jälkeen esimerkiksi vielä kuunnella vaikkapa kauniiden naisnäyttelijöiden haastatteluja ja analyyseja. Kyllähän hyvässä elokuvassa voi muutenkin olla jotakin johon samaistua."
Lisäsin vielä tuohon tämänkin, kuinka porno voi olla pitkän opiskelupäivän ja työpäivän jälkeen liiankin helppo tapa hakea hetkeksi helpotusta yksinäisyyteen, kun ei jaksa oikein vaivata päätä esimerkiksi ranskalaisella taide-elokuvalla.
Väittäisin, että hyvien elokuvien katselu ja tämän jälkeen näyttelijöiden esimerkiksi kauniiden naisten haastattelujen kuunteleminen olisi vienyt huomattavasti paremmin sosiaalisia taitoja eteenpäin. Hyvistä elokuvista, joissa käydään esimerkiksi älykkäitä keskusteluja ja lisäksi vielä näyttelijöiden (kauniit naiset) mielipiteet ja analyysit kyseisestä elokuvasta, voi saada paljonkin puheenaiheita esimerkiksi treffeille.
Mitä puheenaiheita saa pornosta? Ei mitään, ei todellakaan yhtään mitään.
Vielä tuohon syyttelyyn. Jos osallistuu minun keskusteluun, voisi yrittää ainakin lukea, mistä tässä ketjussa ollaan keskusteltu. Tuo, että puhuin pornon haitoista sosiaalisten taitojen kehittymisessä, ei todellakaan ollut aiheen vierestä, koska täällä ollaan vaikka kuinka monta kertaa kiistelty näistä Youtube-videoista, kuinka paljon nämä auttavat sosiaalisten taitojen kehittymisessä. En varmastikaan ole ainoa yksinäinen mies, joka valitsee "helpon" ratkaisun pitkän opiskelupäivän ja työpäivän jälkeen. On äärimmäisen tarpeellista, että näiden seurauksista käydään keskusteluja. Nykypäivänä, kun kaikki on "liiankin helposti" saatavilla.
Sun ketjut on luettu läpi. Johtopäätös: sulla on todella vakavia puutteita lukemasi ymmärtämisessä.
"Tosin naisellisuus on myös ihmisen persoonaan kuuluva asia. Joillain sitä on ja joillain taas ei. Casuaali perusnainenkin voi olla luonteeltaan supernaisellinen, kun taas näyttävän naisellisesti pukeutunut voi luonteeltaan olla välillä kuin jätkä ja kiroilla."
Aika hyvin oivallettu, ainakin mun mielestäni. Pukeudun ihan tapauskohtaisesti, metsään esim. vanhoihin verkkareihin, farkkuihin tai maastopukuun.
Kaupungilla asioidessani vuodenajan mukaan ja tilanteisiin sopiviin asusteisiin. Juhliin laittaudun, meikkaan ja valitsen aina kauneimpia hameistani, tai housupuvun.
Ja kielenkäyttöni on normi oloissa useimmiten siistiä, mutt tarpeen vaatiessa osaan olla myös hävyttömän suulas ja pisteliäs.
Kaikissa noissa tilanteissa koen silti olevani nainen, se miten joku toinen asian kokee, on ihan hänen oma asiansa.
Klo varttia vaille kuusi aamuyöstä, koen olevani vielä niin väsynyt ett jatkan uniani.
Mimmikin nukahti taas tyytyväisenä, vatsa täynnä maitoa.
Hyvää yötä, toivottaa!
trollikka
Noinhan se juuri menee, että ulkoinen olemus ei kerro yhtään mitään ihmisen luonteesta ja persoonasta. Ensinnäkin on tuo, että iso osa ihmisistä pukeutuu tilanteen mukaan eikä aina samoin. Toki on myös sellasia, jotka pukeutuvat aina vaikkapa naisellisesti ja tunnenkin muutaman sellasen. Vaan ei se pukeutuminen kerro heidän käyttäytymisestään. Oman tyttavapiirini pari ulkoisesti kaikkein naisellisinta yksilöä ovat hyvinkin karskeja käytökseltään, kun heidät oppii tuntemaan paremmin. Puheiltaan suorastaan jotain "vanhanajan merimiehiä", joka toinen sana on kirosana ja puheet usein varson rivoja.
Kiitos kommentista! Ainakin joku täälläkin ymmärtää, ett pukeutuminen ja käytös, ei aina mene käsikädessä. Sillä kyllä mun suustani lentää kirosanat ja suoranaiset solvauksetkin, (jos on syytä) vaikka ylläni olisi silkkimekko ja korkokengät. Siinä kohtaa mulla ei ole mitään estoja, joskus se on valitettavaa omastakin mielestä.... siis jälkikäteen.
Carola Standertskjöld - Herrojen kanssa pellon laidassa
https://www.youtube.com/watch?v=NZg1ZHjfMu8&list=RDNZg1ZHjfMu8&start_radio=1&rv=NZg1ZHjfMu8
Callella oli muuten samanlainen huumorintaju kuin mullakin, pikkasen kiero.
Jutut olivat kuulemma joskus ronskin puoleisia, mutt käytökseltään muuten hillitty...
kertoo ne, jotka hänet paremmin tunsivat ja muistavat.
Mulla ne ovat lähinnä; rakkaudella mulle kerrottuja muistelmia Callesta!
trollikka
Carolasta tulikin mieleen, että hänellä on hyviä kappaleita. Nyt kun on tullut analysoitua tällä palstalla, vois ottaa vähän rennomminkin ja kuunnella vähän hyvää musaa.
Aqua de beber on brasilialaisen säveltäjän Antonio Carlos Jobimin kappale.
https://www.youtube.com/watch?v=HIdQP1-h9_8
Tuossa Perfidia espanjan kielellä Carolan esittämänä.
https://www.youtube.com/watch?v=LNBWZw5H_LI
Tosin mun on kyllä pakko todeta, että Perfidia Linda Ronstadtin esittämänä kuulostaa paremmalta.
https://www.youtube.com/watch?v=mHjRZ688t3c
Nyt musiikkia suomen kielellä Carolalta. Tämä on aivan loistava kappale ja kappaleessa myös loistava kitarasoolo.
https://www.youtube.com/watch?v=aCwfravA8gM
Tosin tämä sama kappale on myös Randy Crawfordin esittämänä englanin kielelläkin aivan loistava.
https://www.youtube.com/watch?v=26QQplMG-j8
Tässä on taas hauskaa musiikkia Carolalta.
https://www.youtube.com/watch?v=PC2BzAM60h0
Mun suosikkejani Callen suomenkielisistä biiseistä ovat:
Chico-Mustalainen (Gipsy With Fire In His Shoes) - Carola
https://www.youtube.com/watch?v=KcEoSzXYr5k
Vastakohdat
https://www.youtube.com/watch?v=aU01LjJZ-pY
Maailmain
https://www.youtube.com/watch?v=eK9uB2Qiaj0
Äidilläni on kaikki Callen levyttämät suomenkieiset levytykset ja muutamia ulkomaanlasiakin levytyksiä.
Saman ikäluokan naissolisteista Laila Kinnunen ja Tamara Lund taitavat kuitenkin olleet suosituinpia mitä Calle.
Mä katon mitä kyrpäni tekee. Jos se tietyn naisen nähdessään kovettuu ja nousee pystyyn, kertoo se itselleni että naisen ulkonäkö riittää suhteeseen.
Parisuhteeseen kuuluu seksi joten siksi kyrpäni ensireaktio on lähtökohta. Jos nais kaveria etsin niin erektiolla ei ole väliä.
Onko sen naisen luonteella mitään väliä, vai pelkkä ulkonäkökö riittää suhteen perustamiseen?
Kyllä tässä keskustelussa näkee kovasti väitteitä siitä, että ihmiset lopulta pariutuvat "saman tasoisten" kanssa. Kiven kovaa väitetään, että minulla ei esimerkiksi olisi mahdollisuuksia kauniiseen koulutettuun naiseen. Eipä juuri näy väitteitä siitäkään, että työttömyydestä kärsineen miehen kannattaisi etsiä nimenomaan työtön nainen ja että kestävä onnellinen parisuhde olisi nimenomaan tällä tavalla mahdollinen.
Tuo,että väitetään minun ketjujen perusteella kiven kovaa, että minä olej juuri tietynlainen ja minulla ei ole mitään mahdollisuuksia sellaisiin naisiin, joista olen lähtökohtaisesti kiinnostunut.
Ajattelin ottaa analysoitavaksi aloituksia, joita olen tehnyt ja niissä olevia kommentteja.
Ajattelin ottaa tuosta kesksutelusta kommentteja analysoitavaksi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17141086/kuinka-moni-palstalla-etsisi-naista-ulkomailta
Minun tekstiä: "Palstalla on kyllä joku esittänyt tällaisenkin väitteen, että tämä naisen "parempi" asema on yleenä miehellä hankalampi juttu. Kysyin, että koskeeko myös pareja, joissa nainen on ulkomaalaistaustainen ja mies kantasuomalainen, vastaus oli, että useimmiten myös näissäkin tapauksissa."
Siihen vastataan: "Kai ymmärrät, että tämä asetelma romuttaa laasaslaista näkemystä pariutumisesta aika tavalla? Koko laasaslainen pariutumisnäkemys perustuu sille ajatukselle, että naiset vaatisivat mieheltään aina enemmän kuin ovat itse.
Korostan että kyse ei ole tilastotiedon kieltämisestä, ainoastaan sen tulkinnan kieltämisestä tavalla, jolle ei ole perusteita."
Minun kommentti: "Kysyn sulta nyt suoraan: kuinka monta parisuhdetta tunnet, jossa nainen on korkeasti koulutettu, hyvässä työssä, pitää myös vapaa-aikanaan itsensä hyvässä kunnossa käymällä aktiivisesti kuntosalilla. Mies sen sijaan on työtön, vähemmän koulutettu ja huomattavasti laiskempi liikkumaan ja antaa vatsansakin kasvaa."
Minulle vastataan: "Kyse ei ole siitä, onko tuollaisia suhteita olemassa vaan siitä, miksi niitä on niin vähän. On virhepäätelmä todeta, että tilanne johtuisi naisten valinnoista."
Juuri tuossa tullaan tähän kysymykseen, onko todellakin näin, että kaunis ja menestyvä nainen ei halua miestä, joka ei ole komea ja muutenkaan yhtä menestyvä vai onko näin, että nämä vähemmän komeat ja muutenkin vähemmän menestyvät miehet eivät yksinkertaisesti kykene parisuhteeseen itseään paremmannäköisen ja paremmin menestyneen naisen kanssa?
Minun kommentti Laasasen videosta, jonka otin aiemmin myös tähänkin keskusteluun: "Tuossa juuri todetaan niin loistavasti tuo, että lopputuloksia tarkastellessa me vaan huomataan tämä tosiasia, että naiset pariutuvat ylöspäin. He yksinkertaisesti rakastuvat mieheen helpommin, jos mies on ylemmässä sosio-ekonomisessa asemassa. "
Minulle vastataan: "Tässä se virhepäätelmä on. Meillä ei ole dataa siitä, että naiset _haluavat_ pariutua ylöspäin. Olemassaoleva tieto voidaan tulkita myös niin, että miehet haluavat pariutua alaspäin. Myös sellainen tulkinta on mahdollinen, että miehet haluavat alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevan naisen, jotta voivat rakastua."
Juuri näin, mutta tähänkin vaan täytyy todeta sekin, että tämäkään ei ole valitettavasti aina niin yksinkertaista. Jos puhun omista kokemuksista, faktaa on toki se, että jos itse on naista "parempi", ei ehkä tarvitse kärsiä samalla tavalla kateudesta. Tuo "rakastuminen" on taas mutkikkaampi kysymys. Tässä keskustelussa joku otti aiemmin puheeksi nämä käsitteet sielunkumppanuus ja intohimo. Tiedän, että varmasti näiden käsitteiden ymmärtämisessä on varmasti eroja, joten yritän itse puhua hyvin varovaisesti, koska tiedän, että varmasti tulee jälleen kerran kritiikkiä siitä, miten olen ymmärtänyt esimerkiksi käsitteet intohimo ja sielunkumppanuus. Sanon kuitenkin nyt mielipiteen omasta kokemuksesta: en ole kokenyt intohimoa tai sielunkumppanuutta ollenkaan todennäköisemmin silloin, jos itse olen ollut naista "parempi".
Samasa kommentisa mainitaan myös tämä: "Tällä nyt ei ole suurta merkitystä kokonaiskuvassa, mutta useammat itseäni alemmassa sosioekonomisessa lokerossa olleet ovat halunneet lopettaa tutustumisen minuun, en minä. Onneksi kaikkia miehiä ei naisen asema haittaa. Tämä maininta nyt vain siitä syystä, että jos keskusteluun tuodaan henkilökohtaisia kokemuksia, niitä löytyy kaikenlaisille argumenteille."
Tuon voin allekirjoittaa, koska itsekin olen ikävä kyllä tehnyt tätäkin, että lopettanut tutustumisen naisiin, jotka ovat olleet "paremmassa" asemassa. Kokemusta on myös tästä, että tutustumisen laatu on selvästi laskenut, kun keskustelussa on vähänkin käynyt ilmi, että nainen saattaisi olla minua "paremmassa" asemassa.
Lisäksi tuossa kommentissa mainitaan, että kaikkia miehiä ei naisen parempi asema haittaa. Tätähän mä täällä olenkin tuont täsäs keskusteluketjussa esille, miten tätä taitoa voisi harjoitella. Miten siis harjoitella tutustumisen taitoa naisiin, jotka ovat itseä "paremmassa" asemassa?
Jatkuu.
Niin, miten siis harjoitella tutustumisen taitoa naisiin, jotka ovat itseä "paremmassa" asemassa?Tosiasia on jokatapauksessa se, että oikeessa elämässä tutustumisessa on myös omat rajoitteensa, kuten esimerkiksi se, että naisen kanssa on äärimmäisen vaikea päästä treffeille. Jos haluaa esimerkiksi paljon harjoitusta naisen kuuntelemisessa ja tutustumisessa naisen ajatuksiin, on päivän selvää, että oikeassa elämässä on omat rajoitteensa.
Niin, koska oikeessa elämässä on omat rajoitteensa, saako kaikki miehet riittävästi harjoitusta keskustelutaidoissa ja kuuntelutaidoissa kauniiden koulutettujen naisten kanssa tai ylipäätään sellaisten naisten kanssa, joista itse ovat kiinnostuneita, tullaan väistämättä näihin kysymyksiin: millainen vaikutus televisolla, Youtubella, instagramilla, facebookilla, naisten omaelämäkerroilla, keskustelupalstoilla tai muilla vastaavilla on sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Hyvin kiinnostava kysymys jopa tämäkin, kuinka paljon pelkkä televisonkin tuleminen jokaisten kotiin on muuttanut tilannetta nimenomaan sellaisten miesten kohdalla, jotka ovat taipuvaisempia olemaan enemmän yksin.
Otan vielä kommentteja analysoitavaksi tuosta aikaisemmasta keskustelusta.
Kommentoija, joka kertoi, että useimmat alemmassa sosioekonomisessa asemassa olleet miehet ovat lopettaneet tutustumisen häneen, jatkaa: "Lisään vielä. Jos halutaan puhua naisten valinnoista, heidän mieltymyksensä voivat olla yhteydessä johonkin seikkaan, joka korreloi sosioekonomisen aseman kanssa mutta ei ole sosioekonominen asema. Yksi monista mahdollisuuksista on, että sosiaaliset taidot ovat tällainen seikka."
Juuri näin. Sosiaalisilla taidoilla on väistämättä suuri merkitys. Tämä se mun pointti on, kun olen tuonut television, Youtubet ja muut keskusteluun, miten siis nykypäivänä kehittää tehokkaasti sosiaalisia taitoja, kun monet parisuhteetkin alkavat netissä. Ajat siis muuttuvat ja jokainen aikakausi tuo aina omat haasteensa.
Kommentoija jatkaa: "Miesten valinnoista puhuttaessa olisi helppoa sanoa, että kauneus määrittäisi kaiken. Omat kokemukseni puhuvat vahvasti tätä vastaan. Olen monien miesten mielestä oikein katseenkestävä, enkä oikein usko itseäni alemmassa sosioekonomisessa lokerossa olleiden lopettaneen tutustumista liian vaatimattoman ulkonäön vuoksi. "
Muistan hyvin opiskeluajoilta tämän, kun olin kiinnostunut joistakin kauniista naisista ja joskus jopa näyttikin hyvältä, että saattais ehkä jotakin kehittyä, mutta olin myös erittäin mustasukkainen ja aivan varmasti tällä oli vaikutusta siihen, että moni "huippukokemus" jäi kokematta. Tiedän varsin hyvin omasta kokemuksesta, että siinä vaiheessa kun kateus ja mustasukkaisuus on omalla kohdalla iskenyt, voin sanoa hyvästi hyvin alkaneelle tutustumiselle. Jälleen kerran tulemme siihen kysymykseen, miten siis harjoitella, jotta kateutta ja mustasukkaisuutta olisi tulevaisuudessa vähemmän, kun yrittää tutustua naiseen, joka itseä kiinnostaa. Nykypäivänä, kun moni suhde alkaa myös netissä, kyllä sielläkin on väistämättä nämäkin kysymykset edessä: kauniista naisesta on todennäköisesti kiinnostunut moni muukin.
Kommentoija jatkaa: "Tuli vielä yksi asia mieleen. Mitä alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevaan mieheen tutustuu, sitä enemmän he ovat ylistäneet ulkonäköäni.
Se kertoo myös siitä, että nämä miehet eivät todennäköisesti ole lopettaneet tutustumista minuun ulkonäköni vuoksi. "
Jatkuu: "Mutta kaikki tapaamani miehet eivät ole lopettaneet tutustumista mahdollisesti puutteellisen ulkonäköni vuoksi. Tästä kertoo sekin, että nykyinen mieheni on urheilullinen ja hyvännäköinen.
Tähän palstalla esitetyt "viisaudet" sitten loppuvatkin. Mikään esitetty malli ei ole selittänyt, miksi alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleva mies ei halua tutustua kohtuullisen kauniiseen naiseen."
Tuo onkin mielenkiintoinen kysymys tuo sporttisuus. Palataan vielä Laasaseen: otin jo aiemmin esille tämän, kuinka pelimiehen oppaissa neuvotaan käyttäytymään samalla tavalla kuin alfamiehet. Tällainen käytös pitäisi siis onnistua, vaikka oltaisiin työttömiä. Supliikki pitää olla kunnossa.
Nyt tullaankin hyvin mielenkiintoiseen kysymykseen. Pitää paikkansa, että olen sanonut palstalla olevani velttokroppainen ja vatsaakin löytyy. Tähän ollaan monesti todettu, että en saa kaunista naista. Onko todellakin nykypäivänä näin, että saadakseen hyvät mahdollisuudet parisuhdemarkkinoilla, miehen pitää olla nimenomaan sporttinen, riittävän lihaksikas, omata lisäksi hyvä supliikki? Tosin tämäkin täytyy tietää, millainen supliikki nimenomaan on toimivaa. Jokatapauksessa hyvästä supliikista on ehdottomasti apua.
Tuossa juuri otetaan hyvin esille se, kuinka julkisuuden lihaksikkaat ihannemiehet aiheuttavat hintelälle nuorelle kovia paineita.
https://yle.fi/uutiset/3-7316492
"Juuri julkaistu tutkimus paljastaa, että huono-osaisen nuoren identiteetti kehittyy jo lapsuudessa. Yllättäen ulkonäöllä ja painolla on selvästi suurempi merkitys miehille kuin naisille."
"Eipä juuri näy väitteitä siitäkään, että työttömyydestä kärsineen miehen kannattaisi etsiä nimenomaan työtön nainen ja että kestävä onnellinen parisuhde olisi nimenomaan tällä tavalla mahdollinen."
Työtön ja toinen työtön voivat olla hyvin kaukana samanlaisista tai "samantasoisista" kuten sä haluat asian ilmaista. Työttömyys ei määritä esimerkiksi ihmisen perhetaustaa, koulutustasoa, sosioekonomista asemaa, asuinpaikkaa, harrastuksia, ystäväpiiriä, terveydentilaa, jne. Työttömiä on hyvin monenlaisia, eikä työttömyys tee keistäkään yhteensopivia.
Et vieläkään ole selkeästi ilmaissut mitä kuvittelet vaikkapa Youtube videoiden sinulle opettavan. Mitä sellaista ne ovat sinulle opettaneet, että kykenisit paremmin kommunikoimaan sinua viehättävän naisen kanssa? Tuolla ylempänä puhuit jotain kauneudesta ja menestyksestä. Ajatteletko naisen oikeasti haluavan kuulla tuollaisia? Tuollainen kuulostaa fanilta, ei vakavasti otettavalta kumppaniehdokkaalta. Jos ajattelen itseäni niin en todellakaan halua kuulla yhtään miljoonaan kertaan kuulemaani "kohteliaisuutta" ulkonäöstäni. Ihan oikeasti ne on kuultu ja niin jumalattoman monta kertaa ja ne kiinnostavat joka kerta ihan yhtä vähän.
"Tuolla ylempänä puhuit jotain kauneudesta ja menestyksestä. Ajatteletko naisen oikeasti haluavan kuulla tuollaisia? Tuollainen kuulostaa fanilta, ei vakavasti otettavalta kumppaniehdokkaalta."
Nimenomaan. Alottaja kuulostaa noissa jutuissaan nimenomaan fanilta. Harva julkkiskaan on oikeasti niin omahyväinen ja itsekeskeinen, että haluaisi alkaa virittelemään suhdetta fanin kanssa. Tuossa yksi syy miksi julkut tuppaavat pariutumaan keskenään. He osaavat paremmin kohdella toisiaan ja lähestyä toisiaan ihan vaan ihmisinä, ilman jalustalle nostamista.
Oleellista on tosiaan pystyä lähestymään toista ihmistä ensisijaisesti ihmisenä eikä ihailtuna objektina. Kysyy enemmin vaikka, että "tykkäätkö suolakurkuista" kuin alkaa kehua ulkonäköä tai uraa tai menestystä tai mitään muuta vastaavaa. Tuota ei muuten ole vielä kukaan lähestymismielessä multa kysynyt, että se olis uutta ja virkistävää.
Jatkuu.
Tästä miesten ulkonäköpaineista ehdinkin jo puhua ja todeta, että ei ole ollenkaan nin yksinkertaista, että kovat ulkonäkövaatimukset koskisi vain naisia.
Palataan jälleen tässä keskusteluketjussa aikaisempiin kommentteihin. Joku totesi tasa-arvota näin, kun keskusteltiin, onko jotkin asiat sallitumpia toiselle sukpuolelle:
"Miehille miltei kaikki on läpi historian ollut sallitumpaa, kuin naisille. Miehet ovat aina saaneet kouluttautua, työskennellä, ajaa autoa, äänestää, valita/ ostaa vaimon, päättää milloin harrastetaan seksiä ja millaista seksiä harrastetaan... Miehet ovat saaneet päättää miten naisten sopii pukeutua, käyttäytyä, puhua, missä naisten sopii käydä yksin ja missä ainoastaan herraseurassa."
Tuo kommentti liittyi keskusteluun Iltalehden artikkelista, joka käsitteli esineellistämistä.
Tarkastellaanpa vielä tuota Iltalehden artikklia.
https://www.iltalehti.fi/pinnalla/a/2014082218594425
"Viime vuosikymmeninä kulttuuri on muuttunut. Tuli Chippendalesit ja Hunksit. Nyt naisille on ihan ok mennä tyttöporukalla katsomaan hyvännäköisiä miehiä lavalla, mutta jos miehet menevät strippariluolaan, se on ihan eri juttu."
Eikös nämäkin ole suhteellisen lihaksikkaita miehiä?
"Erikoistutkija Kaarina Nikunen ei usko, että kulttuurinmuutoksen syy on naisten muuttuminen. Sen sijaan on tullut juuri tanssiryhmä Hunksien kaltaista tarjontaa."
Tuossa myös tärkeä huomio: " Ehkä naiset ovat nykyään avoimempia ja suorasukaisempia seksuaalitoiveidensa suhteen."
Naiset siis tykkäävät miehistä, joilla on hyvä supliikki ja jotka ovat lisäksi lihaksikkaita?
Palaan vielä tuohon aikaisempaan aloittamaani keskusteluketjuun ja otan sieltä erittäin mielenkiintoisen kommentin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17141086/kuinka-moni-palstalla-etsisi-naista-ulkomailta#comment-110535413
"Oletetaan että seuraavat asiat pitävät paikkansa: 1. Naisilla ja miehillä on seksuaalista palkitsemisvaltaa. 2. Naiset ovat valikoivampia parinvalinnassa kuin miehet. 3. Naisten koulutustaso ja sitä kautta sosioekonominen asema on noussut väestötasolla ja kehitys jatkuu samaan suuntaan."
Se on juuri näin. Molemmilta sukupuolilta vaaditaan juuri tätä seksuaalista palkitsemisvaltaa, jotta parisuhteeseen pääsy ja parisuhde olisi mahdollinen. Lisäksi tämäkin pitää paikkansa, että naiset ovat valikoivampia, koska naiset ovat sinkkuna yleensä miehiä onnellisempia. Mä toki ymmärrän hyvin tämänkin, että minun haaveet saattavat kuulostaa vähän epärealistisilta, mutta asiaa on jokatapauksessa hyvä tarkastella monesta kulmasta.
Tuossa aiemmassa aloittamassani keskusteluketjussa jossain kommentissa todetaan myös näin: "Mitä alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevaan mieheen tutustuu, sitä enemmän he ovat ylistäneet ulkonäköäni."
Se on juuri näin. Sosioekonomisella asemalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millaisista naisista viehättyy. Nykytiedon mukaan emme voi valita, mistä viehätymme.
Pallan vielä tuohon aikaisempaan aloittamaani keskusteluun ja otan eräästä kommentista mielenkiintoisen kohdan:
"Kemia, vetovoima = se vaikeasti sanoitettava tunne, että pidät toisesta ihmisestä. Sitä joko on tai ei ole, eikä sen syntymiseen voi oikein itse vaikuttaa. Voi olla molemminpuolista tai yksipuolista."
Eräässä aiemmassa kommentissa todenaan näin: "Kulttuuri ja koulutus on vain ulkopintaa. Tärkeintä on keskinäinen kemia ja vetovoima, yhteensopivat persoonat ja luonteet, yhteiset haaveet ja tavoitteet. Niitä ei voi THL:n sivuilta tai Wikipediasta selvittää."
Niin, tuossa mun aikaisemmassa keskusteluketjussa keskusteltiin tästä kumppanin etsimisestä ulkomailta, jolloin toki on hyvä olla riittävästi perillä eri maista ja kulttuureista.
Mä allekirjoitan tuon, että keskinäinen kemia ja vetovoima ovat ehkä tärkeimpiä asioita. Kuten todettiin, sen syntymiseen ei voi oikein itse vaikuttaa. Tähän täytyykin todeta tämä, että jostain syystä näin kyllä omallakin kohdalla tahtoo mennä, kun olen tämänkin todennut, että esimerkiksi Italian misseissä nimeomaan nämä tummat kaunottaret tahtovat viedä jalat alta.
Palataan vielä tuohon kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17141086/kuinka-moni-palstalla-etsisi-naista-ulkomailta#comment-110535413
"Nykyisen tilanteen perusteella näyttäisi mielestäni siltä, että:
1. miesten sosioekonominen asema seksuaalisen palkitsemisvallan muotona on heikkenemässä. Vasta tulevaisuus näyttää, käykö näin, mutta tämä ei ole mielipideasia. Evoluutio ei kysy kenenkään mielipidettä."
Tärkeää pohtia näitä kysymyksiä myös evoluution näkökulmasta.
Jatkuu.
Jatkan vielä tuosta kommentista.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17141086/kuinka-moni-palstalla-etsisi-naista-ulkomailta#comment-110535413
"2. jos naiset valitsevat mielelään kumppanin, jonka sosioekonominen asema on heitä itseään matalampi, mutta miehet pitävät myös kiinni siitä, että heidän on löydettävä kumppani itseään alemmasta sosioekonomisesta lokerosta, naiset tekevät lopullisen valinnan. Ainakin käsittääkseni nykyisen biologisen tiedon mukaan se menee näin. Tällöin miehet, jotka kieltäytyvät lisääntymästä itseään sosioekonomisesti menestyneempien naisten kanssa eivät yksinkertaisesti lisäänny ollenkaan. Sen sijaan sellaiset miehet, jotka nopeiten ymmärtävät, millainen seksuaalinen palkitsemisvalta on arvokasta korkeastikoulutettujen naisten keskuudessa, lisääntyvät tehokkaimmin."
AIvan ja tästä täytyykin käydä keskustelua, millainen seksuaalinen palkitsemisvalta on arvokasta korkeastikoulutettujen naisten keskuudessa.
"Tilanne on mielenkiintoinen. Sanoin ehkä vähän ikävästi aikaisemmassa viestissäni siitä, että kyseessä olisi tyhmyys. Sitähän se ei ole, koska evoluutio ei tunne tyhmiä valintoja. Se tuntee vain toimivia ja ei-toimivia valintoja. Evoluutiossa voittajia ovat ne, jotka nopeiten sopeutuvat uusiin tilanteisiin siten, että he tuottavat jälkeläisiä, jotka myös menestyvät noissa olosuhteissa. Naisten korkea koulutus ja sosioekonominen asema on ehdottomasti tilannetta muuttava tekijä."
Vaikka täällä esitettiinkin kritiikkiä, kun tuon Laasasta tähän keskusteluun. Huomautan tämän, että myös Laasanen on tarkastellut tätä evoluutinäkökulmaa. Tarkastellaanpa sivulta 28 alkaen. Siellä puhutaan evoluutiopsykologiasta.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/11575/URN_NBN_fi_jyu-2007355.pdf
Tuossakin otetaan esille tämä miesten sopeutuminen siihen, mitä naiset haluavat miesten olevan. Kun otetaan tämä evoluutioteoreettinen näkökulma, todetaan näin, että naiset valitsevat siis sellaisia partnereita, jotka auttavat naisen lisääntymismenestystä. Tuossakin käy hyvin ilmi tämä, miksi naiset ovat valikoivampia. Tämän naisten valikoivuudenhan myöntää tuon kommentin kirjoittajakin. Luonnonvalinnan seurausta.
Evoluutiopsykologinen näkökulma selittää myös hyvin tämänkin, miksi mies tarvitsee enemmän naista kuin nainen miestä. Tämä johtaa taas siihen, että tulevaisuudessa, jos näistä asioista ei käydä riittävästi keskustelua, vaatimukset väkisinkin miehille kasvaa yhä suuremmiksi kilpailun koventuessa, koska vapaita naisia on aina rajallinen määrä ja lisäksi vielä tämä, koska naiset eivät tarvitse yhtä paljoa miestä.
Hyvin todettu tuossa Laasasen kirjassa tuokin, että seksuaalisuus ei ole vain sosiaalisen konstruktion tulos ja tämän takia tarvitsee myös tarkastella evoluutioteoreettisestakin näkökulmasta.
Hyvin otettu tuossa esilel myös tuokin, kuinka sosiologiassa tarvitaan yhteistyötä evoluutioteorian kanssa.
Niin, tämän olen jo vuosia havainnut, että miehet joutuvat todellisuudessa myös sopeutumaan naisten vaatimuksiin. Eri asia on,kuinka näkyvää tämä on. Aivan, kuten tuo kommentoija kirjoitti, evoluutio ei tunne tyhmiä valintoja, se tuntee vain toimivia. Nopea sopeutuminen uusiin tilanteisiin ja myös niin, että jälkeläisetkin menestyvät noissa olosuhteissa.
Niin, koska miehen sosioekonominen asema ei naisille enää riitä, tullaan väitämättä siihen tosiasiaan, että "jokin muu" vie voiton.
Minä muistan hyvin, kuinka itse olin monia koulutetumpi, kun näin joskus myöhemmin vanhoja peruskoulukavereita. Heillä oli aivan toisella tavalla onnistunut parisuhteissa kun itsellä kokemus oli täys nolla. Tämä on siis väistämätöntä, että "jokin muu" ohjaa naisten valintoja.
Palataanpa vielä tähän kysymykseen lihaksikkaista hyvän supliikin omaavista miehistä. Jos todellakin näin on, että lihaksikkuudella ja hyvällä supliikilla saa naisia paremmin kuin koulutuksella, ajaudutaan todellakin tällaisiinkin kysymyksiin: lihaksien kasvattaminen vaatii ainakin joiltakin miehiltä erittäin kovaa työtä. Myös hyvän supliikin kehittäminen vaatii ainakin joiltakin miehiltä erittäin kovaa työtä. Sitten pitäisi vielä tietää, millaista "hyvää" supliikkia todella arvostetaan.
Jatkuu.
Vielä tuosta kommentista.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17141086/kuinka-moni-palstalla-etsisi-naista-ulkomailta#comment-110535413
"Yhä mielenkiintoisempi on kysymys elämiseen tarvittavien resurssien ja pariutumisen yhteydestä: onko "luonnollista", että pariutumisvalinnat ovat niin sidoksissa elämiseen tarvittavien resurssien kanssa kuin ne olivat agraariyhteiskunnissa ja teollistumisen aikana? Mielestäni ei ole. Suurimman osan evoluutiostaan ihmisapinat ja ihmiset ovat eläneet pyyntikulttuureissa, joissa parisuhteen muodostaminen ei ole ollut ainoa tapa pysyä hengissä ja lisääntyä."
Tuo on myös hyvä kysymys, kuinka vahvasti pariutumisvalinnat ovat sidoksissa elämiseen tarvittavien resurssien kanssa.
Nykypäivänä naiset todellakin kouluttautuvat pitkälle ja heillä saattaa olla parempi palkka kuin monella miehellä, joten tullaan aivan väistämättä tähän kysymykseen, että tarvitseeko naiset todella miestä, jolla on parempi palkka kuin heillä. Kyllä kaikentasoiset naiset pariutuvat, jos "oikea" mies sattuu kohdalle. Vaikka näin ihmiset helposti toimivat, että mies on paremmassa asemassa, mutta tämäkin on toisaalta väistämätöntä, että naiset menestyvät koulutuksessa nykyään monia miehiä paremmin ja tämän takia on aivan ymmärrettävää, että lapsettomuus toki on yleisempää vähän koulutettujen miesten keskuudessa, mutta tässä tullaankin siihen tulokseen, että miehet, joilla on tarpeeksi älyä, kykenevät ratkaisemaan tänämkin ongelman ja löytävät todellakin avaimet siihen, millainen seksuaalinen palkitsemisvalta todellakin on sitä "oikeeta" seksuaalista palkitsemisvaltaa naisten keskuudessa, jotka eivät todellakaan tarvitse parisuhdetta hengissä pysymiseen.
Enkö mä tuossa kommentissa tuonut aika moniakin hyötyjä esille?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111123085
Tuossa kommentissa toin esille esimerkiksi Kim Kardashianin haastattelun.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111126846
Mun täytyy jokatapauksessa myöntää, että tämän ilmiön ympärillä on vielä toistaiseksi hyvin paljon sumua, eikä mulla itselläkään ole vielä selkeää kuvaa, miten kaikki palaset pitäis sijoittaa paikoilleen. Varmaa on jokatapauksessa se, että pitkään yksinäisyydestä kärsineen miehen ei kannata katsoa ollenkaan pornoa tai jos joskus katsoo, ehkä kerran vuodessa.
Jokatapauksessa tämä on hyvin kiinnostava ilmiö siinä mielessä, että tässäkin keskustelussa ollaan hyvin paljon esitetty hyvinkin vahvoja väitteitä, että videoita katselemalla sosiaaliset taidot eivät menisi nimeksikään eteenpäin. Minä en kuitenkaan tuota väitettä allekirjoita. Myönnän kuitenkin, että minun täytyy vielä lisää tutkia tätä ilmiötä, jotta selkeämpi kuva alkaisi hahmottumaan. Osaan ehkä sitten paremmin selittää asiat. Jokatapauksessa mulla on olemassa joku teoria tästä ilmiöstä ja ehkä joskus myöhemmin teen tästä uuden aloituksen. Tämä on siis pitkä juttu selittää ja haluan myös hyödyntää tiedettä erityisesti neurotiedettä.
Ei mitään kiirettä. Luet aktiivisesti palstaa, melko varmasti joku päivä löydät aiheeseen liittyvän keskustelun aloituksen :)
Mutta enkö mä täällä jo tuonut tämän esille, että katsomalla televisota, Youtubea, lukemalla lehtijuttuja, omaelämäkertoja saa nimenomaan monipuolisen käsityksen jostakin kauniista naisjulkkiksesta? Mä en oikein ymmärrä, miten täällä aletaan ymmärtää, että olisin jotenkin fani.
No juuri fanithan noin käyttäytyvät, että etsivät fanituksensa kohteesta kaikki mahdolliset kanavat, joista voivat saada monipuolisen käsityksen kyseisestä henkilöstä. Täällähän on vain todettu sinun käyttäytyvän kuin fani.
Juuri tuotahan fanit tekevät. Se on tyypillistä fanikäytöstä. Ei faniudessa mitään pahaa ole. Eivät julkkikset saisi elantoaan ilmaan fanejaan. Vaan ei fanius ole pohja parisuhteelle.
Kuten sanottu niin harva julkkiskaan on oikeasti niin itsekeskeinen ja omahyväinen, että haluaisi parisuhteen fanipohjalta. Tai mistäs mä miehistä tietenkään varmaksi tiedän. Ehkä miehen ego tykkäisi sellasesta jalustalle nostamisesta, en oikeasti tiedä. Vaan naisen psyykelle sellanen on rasittavaaja todella moni naisjulkkis on tuonut tuon esillekin. Aina pitäisi vetää roolia, sillä ihan jokaisella julkkiksella on se julkkisrooli, jota he siinä julkisuuselämässään vetävät. Kotona on sitten se arkiminä, joka voi olla hyvinkin erilainen.
Tuo on juuri sitä mitä pakkomielteiset fanitytöt ja -pojat tekevät. Ahmivat kaikki artikkelit, videot ja juorut lempijulkkiksistaan. Haaveilevat "sitten joskus" pariutuvansa idolinsa kanssa tai alkavansa yhteistyöhön tämän kanssa. Piirtelevät sydämiä ja kirjoittelevat idolinsa sukunimeä oman nimensä perään. Näkevät päiväunia idolinsa keikoista joille itse pääsisivät mukaan soittamaan/ tanssimaan/ laulamaan. Ja niin edelleen.
Täällä kertomasi perusteella vaikutat pikkupojalta, joka on toivottoman rakastunut julkkiksiin ja siksi seuraa näitä pakkomielteisesti eri medioissa.
Aloittaja ei tunnu ymmärtävän, että työttömyys ei ole rinnastettavissa nepsy-ongelmiin.
Juuri faneja vartenhan niitä juutuubipätkiä. haastatteluita, artikkeleita ja kirjoja lähinnä tehdään. Fanit niistä jutuista ovat kiinnostuneet ja niitä kuluttavat. Ei ketään muuta kuin fania kiinnosta jonkun julkun edesottamukset. ☺
"Vaan naisen psyykelle sellanen on rasittavaaja todella moni naisjulkkis on tuonut tuon esillekin. Aina pitäisi vetää roolia, sillä ihan jokaisella julkkiksella on se julkkisrooli, jota he siinä julkisuuselämässään vetävät. Kotona on sitten se arkiminä, joka voi olla hyvinkin erilainen."
Eikös Marilyn ollut sanonut, että miehet menevät sänkyyn Marilynin kanssa, mutta heräävät Norma Jeanin vierestä? Tai ehkä hän siteerasi jotakuta muuta naisnäyttelijää, joka oli sanonut samaa. Ja onhan tuo tosiaan niin monen muunkin julkkisnaisen suusta kuultu. Fanittaminen ei vaan toimi parisuhteessa.
Jokainen edes suht näpsäkän näköinen nainen on varmasti törmännyt johonkin oman elämänsä pienimuotoiseen faniin. Mieheen, joka kehuu ulkonäköä ja muuta maasta taivaaseen ja se kasvaa todella vaivaannuttaviin mittasuhteisiin. Se on jo niin rasittavaa ja ahdistavaa, että mä itse en kestäisi julkisuuden mukanaan tuomia "tosifaneja". Ajatus jalustalle nostamisesta parisuhteessa on aika karsea. Onko se nyt sitten sitä "ylentämällä alentamista".
Täällä jo esille tuotu, aloittajan kannalta harmillinen trendi on, että julkimot eivät fanejaan deittaile.
Täällä on myös huomautettu, etteivät kauniit, korkeakoulutetut missilaulajatohtorit deittaile velttoja, sosiaalisesti lahjattomia sohvaperunoita.
Aloittaja kuitenkin tiukasti uskoo olevansa niin spesiaali lumihiutale, että olettaa tarpeeksi fanittamalla herättävänsä jonkun ihailemansa missilaulajatohtorin huomion ja sulattavansa tämän sydämen.
Kaikki tietävät tuon aloittajan toiveen olevan lapsellinen haave, joka on syntynyt nettimaailmassa täysin elävän ihmisen päähän aitojen sosiaalisten suhteiden korvikkeeksi.
Aivojen ollessa vielä kehitysvaiheessa ihmisille on yleistä kuvitella että isona heistä tulee rokkistaroja (tmv) ja saavat kainaloonsa rikkaita ja hyvännäköisiä julkimoita.
Valitettavasti kaikkien aivot eivät kehity normaalisti tuon lapsellisen vaiheen yli. Normaaleille ihmisille se realismi iskee viimeistään 25 ikävuoden tienoilla, kun aivot ovat kehittyneet "aikuisiksi".
Ripaus lapsenomaista naiiviutta on suloista, mutta ikävä kyllä aloittajalle sitä on ropsahtanut niskaan rekka-autollinen. Herätys todellisuuteen olisi liian kivuliasta joten hän vaan jatkaa fantasioissaan elämistä ja kieltäytyy hyväksymästä ilmiselviä totuuksia.
Tälle palstalle on pesiytynyt useampikin moniongelmainen mies, joka ei kykene näkemään tilannettaan realistisesti ja joilla on hyvin kieroutunut ja jopa sairaalloinen suhtautuminen naisiin. Näin naisena se lähinnä säälittää ja joskus jopa pelottaa. Näitä liikkuu paljon tuolla nettideittimaailmassa ja siksi en sinne mene, kun pelkään joutuvani jonkun sekopään maalitauluksi.
Valitettavasti koulutetut nykymiehet ovat kaikkea muuta kuin perusmiehiä, enemmänkin tytöksi voisi kuvailla. Keskustelu lähinnä itseä kehutaan, toisia arvostellaan. Mitään ei osata itse tehdä, jatkuvasti täytyy mennä ja esittää kiireistä, kuntosalilla ainakin täytyy ehtiä käydä....
Analyysi+tuosta+mun+aiemmasta+keskustelun+aloituksesta+jatkuu.
"Tuo kommentti jälleen kerran vahvistaa sitä käsitystä, että sporttisuudella ja hyvällä supliikilla on lopulta nykypäivänä suurempi merkitys kuin koulutuksella ja tulotasolla, jos haluaa maksimoida onnistumismahdollisuudet parisuhteessa."
Väärä tulkinta tässä tapauksessa, ehkä oikea jossain muussa. Sporttisuus ja hyvä supliikki eivät ole olleet ne asiat, joiden vuoksi olen rakastunut mieheeni. Ajatus- ja arvomaailmojen samankaltaisuus on ollut ja on edelleen paljon tärkeämpää.
Jatkuu.
Kävin tuossa aikaisemmassa aloittamassa keskustelussa myös tätä, kuinka meillä on aina erilaiset lähtökohdat. Tuossa aiheeseen liittyvä kommentti, sis mun kommentti:
"Jep, lähtökohdat ovat ikäväkyllä erilaisia. Sitten tosiaan tämäkin ongelma, kun saattaa koko ikänsä kiinnostaa nimenomaan joku tietynlainen nainen, kuten minun tapauksessa mahdollisimman "perus naisellinen" nainen, jolta löytyy myös älyä, koulutusta, hyviä keskustelutaitoja ja kuunelutaitoja, mutta tämä, jos kiinnostus on aina yksipuoleista sen takia, koska mulla itsellä ei ole tarvittavia resursseja, ei siis ole sellaisia resursseja, joita yleensä tällaiset naiset arvostavat. Jos mulla olisi, pariutuminen olisi yksinkertaisesti ollut mulle aina helppoa. Täällä saatiin lopulta tosin selvitettyä tämä asenneongelma, joka on ainakin yksi tekijä vaikeutamaan pariutumista. Siinä tarvitsen toki harjaannusta ja ehdinhän jo esitelläkin näitä eilaisia tekniikoin, kuinka kehittää asennetta. Siitä en toki ole varma, ovatko nämä tekniikat parhaita mahdollisia."
Siihen vastataan:" Itse näen kaikkein suurimman ongelman sun asenteessasi. Voin sanoa faktaksi, että kaikki kuvaamasi naiset eivät ole samanlaisia ja odota mieheltä samanlaisia asioita. Esim. itse menen suht helposti noihin kriteereihisi, mutta en odota mieheltä oikeastaan mitään noista selittämistäsi asioista. En myöskään pidä miehistä, jotka olettavat minusta jotain. Vaikka esim. käytän valtaosan ajasta korkokenkiä niin en ikinä huolisi miestä, joka jotenkin edellyttäisi niitä. Jokainen mut tunteva tietää, että ulkonäöstäni huolimatta mä olen käytökseltäni hyvinkin "yksi jätkistä"."
Tuosta kommentista jälleen nähdään tämä, että kaikki kauniit ja koulutetut naiset eivät ole samanlaisia. Se, että saisin tähän minun asenneongelmaan muutosta, voisi auttaa.
Keskustelu jatkuu. Tuossa minun kommentti: "Nyt on aivan pakko tarkentaa. Tarkoitatko, että et odota mieheltä koulutusta, älyä, hyviä keskustelu ja kuuntelutaitoja? Mä voin sanoa lukuisista kokemuksista, että ilman älyä, hyviä keskustelutaitoja ja kuuntelutaitoja on kyllä aika mahdotonta muodostaa toimivaa parisuhdetta."
Siihen vastaus: "Mulle koulutuksella ei todellakaan ole mitään väliä. Älykkyyttä taas on hyvin monenlaista eli ihan vaan "älykkyys" ei kiinnosta yhtään vaan pitää olla kanssani samantyyppinen. Sen voi sitten jokainen ihan itse päättää olenko minä älykäs vai täysin älyvapaa -molempia mielipiteitä käsittääkseni on esitetty. Hyvä keskustelutaito on vähän sama juttu kuin äly. Sen voi ymmärtää niin monin tavoin. Mulle oleellisempaa on se mistä puhutaan, kuin se kuinka taitavasti siitä puhutaan. Kuuntelutaidot ovat taas ihan sama juttu. Nekin voi ymmärtää niin monin eri tavoin, riippuen ihmisestä."
Tuossa tullaan tuohon "älykkyydeb" käsitteeseen. Tämän "älykkyyden" pitäisi siis olla samantyyppinen. Tässä ajaudutaan väistämättä tähän kysymykseen, josta ehdin jo aiemminkin puhua. Jos siis vähemmän koulutettu ja vähemmän komea mies haluaa tutustua itseään "tasokkaampaan" naiseen, tulee tämä kysymys väistämättä eteen: mitä yhteistä.
Näin asia tahtoo muutenkin mennä, että joillekin aloille ajautuu enemmän miehiä, joillekin aloille taas naisia. Esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin alat ovat hyvin naisvaltaisia. Niin, jos puhutaan tuosta logopediasta, luultavasti myös hyvin naisvaltainen.
Koska logopedia on kiinteästi yhteydessä lääketieteeseen, psykologiaan, neurologiaan, neurolingvistiikkaan ja kielitieteeseen, auttaisi tässä se, jos miehellä on hyvä yleissivistys, vaikka olisi opiskellut aivan eri alaa. Olisi hyvä, jos pystyisi nopeasti omaksumaan olennaisia seikkoja näistä tieteistä, jos tutustuu naiseen, joka opiskelee jotakin näistä tieteistä.
Nyt kysymys, miten tämä Youtube-videoiden katselu voisi auttaa? Youtubessa on siis videoita monella eri kielellä ja tämä auttaa varmasti siinä, jos etsii kumppania esimerkiksi netistä ulkomailta. Kuten jo aiemmin kävi ilmi tuosta yhdestä Iltalehden artikkelista, hyvin monesta maasta on nykypäivänä mahdollista löytää esimerkiksi netin kautta.
Nyt otan jälleen esimerkkejä, miten Youtubea voi hyödyntää esimerkiksi silloin, jos tutustuu naiseen, joka on opiskellut esimerkiksi logopediaa, lääketiedettä, psykologiaa, neurologiaa jne.
Tuossa on englannin kielinen video ja nainen asiantuntijana puhumassa covidista.
https://www.youtube.com/watch?v=aDyzBr5ibQE
Sitten italian kielinen video. Löysin Youtubesta kanavan Venetsian yliopistosta, Ca’ Foscari -yliopisto. Tuossa kaksi psykologiaa käsittelevää videota.
https://www.youtube.com/watch?v=ADHr5t0OKZo
Tuossa psykologian luento myös italian kielellä ja sama nainen luennoimassa kuin edellisessä videossa.
https://www.youtube.com/watch?v=ivQngFm4uUQ
Tuossa on video venäjän kielellä. Kuten jo aiemmin kerroin, on tullut joskus vähän opeteltua. Nyt jälleen tilaisuus parantaa kielitaitoa. Myös psykologiaa käsittelevä video.
https://www.youtube.com/watch?v=NmqVWpSVQrM
Tuossa vielä video ruotsin kielellä. Pidän tärkeenä, että kaikkia kieliä, joita on opetellut yrittää myös pitää yllä. Kaikista kielistä on minulle ollut hyltyä oikeessa elämässä, kun on tullut tialisuus tutustua.
https://www.youtube.com/watch?v=0iyB1g0knnc
Eikö luulis, että asenteet menevät eteenpäin, kun nimeomaan näkee vaivaa ja kuuntelee naisasiantuntijoita. Jos on aikaa, voi myös lukea näiden kirjojakin. Esimerkiksi tuo Emma Frans on kirjoittanut ja esittelee myös tuossa videossa hänen uusinta kirjaa.
Vielä jatkan. Niin mulle saattaa olla myös haasteita kohdata naista, joka opiskelee esimerkiksi lääketiedettä, logopediaa tai psykologiaa, koska mulle tulee helposti ajatus siitä, että alkaako nainen kovasti neuvomaan minua. Tämä ei ole aivan yksinkertainen kysymys. Sama ongelma vähän tässä, kun katson naisten treenivideoita. Jos olisinkin parisuhteessa kyseisen naisen kanssa, joka on itselle hyvin ankara, alkaisiko hän neuvomaan minua liikaa parisuhteessa?
Olen sattumalta hän, joka sinulle nuo lainaamasi kohdat sinulle aikanaan kirjoitti. Mä olen muuten insinööri ja työskentelen tietotekniikan parissa, eli sinällään nuo pohdintasi eräistä aloista ovat just mun kohdallani erittäin epäosuvia.
Ok. Nämä olikin vain esimerkkejä. On tullut oikeassakin elämässä vastaan naisia vaikka kuinka paljon terveyden ja hyvinvoinnin aloilta. Valtiotieteestäkin on tullut jonkin verran. Tästähän mä olen aikaisemminkin puhunut, että esimerkiksi joku historiaa käsittelevä dokumenti voisi olla sellainen, josta saisi mielenkiintoisia keskusteluja.
Tuli vielä mieleen tällainen seikka, että itseasiassa sosiologi Laasasestakin voisi tulla mielenkiintoisia keskusteluja jonkun valtiotieteen opiskelijan tai valtiotieteestä valmistuneen kanssa. Toki varmaan olis hyvä ensin tutustua vähän enemmän.
Entä jos nainen olisi kanssasi eri mieltä Laasasen mielipiteistä?
Jatkaisitko perustelujasi niin kauan, että nainen vihdoin ymmärtäisi olla kanssasi samaa mieltä?
Et kai sä luule, että ihmisten pitäisi parisuhteessa edes olla kaikista asioista samaa mieltä. Voihan sitä asioista keskustella, vaikka päädyttäisiinkin eri mielipiteisiin. Parisuhde on muutenkin eri asia kuin anonyymi palsta.
Miksi jossittelet asioilla, jotka eivät koskaan tule toteutumaan tosielämässä? Tuo on ihan samaa ajattelua, kuin se, kun ihmisiltä kysytään, että mitä tekisit jos voittaisit lotossa. Tosin tässä vertauksessa lottovoittokin on todennäköisempi vaihtoehto.
Ongelmasi on kuitenkin taas se, että sä oletat. Naiset ovat yksilöitä (kuten nyt minäkin) ja heillä on vaihtelevia kiinnostuksen kohteita. Nainen noin yleisesti ottaen kiinnostuu miehestä, joka on omana itsenään kiinnostava. Mies, joka esittää jotain mitä hän ei oikeasti ole, lakkaa olemasta kiinnostava viimeistään kunntuo juttu selviää. Kukaan harvemmin tykkää feikeistä ja esittäjistä. Sekin kun on eräänlaista valehtelua ja huijaamista.
Toinen on tuo, että oletat vaikkapa valtiotieteiden opiskelijan haluavan keskustella Laasasesta tai ylipäänsä mistään opintoihinsa tai vastaavaan liittyvistä asioista. Tai että lääkäri haluaisi vapaa-ajallaan keskustella lääketieteestä. Oman kokemukseni mukaan homma menee ihan päinvastoin. Ihmiset yleensä haluavat kyetä erottamaan työn/opiskelut ja vapaa-ajan toisistaan. Hyvin harva haluaa alkaa keskustella syvällisesti työtään sivuavia asioita potentiaalisen kumppaniehdokkaan kanssa. Sellaiset aiheet oikeastaan vievät ihmisen yleensä hyvin nopeasti pois potentiaalisen kumppanin kategoriasta. On eri asia tutustua ihmiseen työ/opintojen parissa ja olla lähtökohtaisesti samalla viivalla kuin se, että joku täysin ulkopuolinen alkaa käydä työtäsi/opintojasi sivuavaa keskustelua. Tuo jälkimmäinen tilanne on lähinnä rasittava. Työni ja kaikki sitä sivuava on oikeastaa vihonviimeisiä asioita, joita haluaisin alkaa jauhaa vaikkapa jonkun baarissa juuri näkemäni ihmisen kanssa. Noita voi sivuta ja myöhemmin niistä voi keskustella syvällisemminkin, mutta lähtökohtaisesti mä olen siellä viettämässä vapaa-aikaa, en töissä. Tietotyöläisen on muutenkin ihan tolkuttoman vaikea olla täysin vapaalla ja pitää ajatukset vapaina työasioista.
p.s. Jokainen tuntemani lääketiedettä opiskellut ja sitä työkseen harjoittava häipyy keskustelusta hyvin nopeasti, jos aihetta aletaan sivuta. Se on melkeinpä varmin keino saada heidät poistumaan.
"Tietotyöläisen on muutenkin ihan tolkuttoman vaikea olla täysin vapaalla ja pitää ajatukset vapaina työasioista."
Tuossapa asia, joka alottajan kannattaisi yrittää sisäistää. Ihmiset oikeasti yleensä haluavat pitää työn ja vapaa-ajan erillään. Edes pariskunnat, jotka ovat samalla alalla, harvemmin keskustelevat työasioista vapaa-ajalla. Työstä pitää ihan aidosti voida päästä irti ja ajatella jotain ihan muuta. Se on aivoille välttämätöntä.
No siis just noin. Jos toisen tapaa työn kautta tai tuntee työn kautta tai se itse tilaisuus on työhön liittyvä niin sillon on luonnollista puhua työhön liittyvistä jutuista. Sillon ei niin helposti lähdetä puhumaan niihin vapaa-aikaan liittyvistä jutuista. Sen sijaan kun ollaan vapaalla niin toisen työhön liittyvistä asioista puhuminen on varsin tökeröä käytöstä ja osottaa aika huonoa tilannetajua. Ihmisellä on oikeus olla ihan vapaalla ja puhua vaikka salkoruusuista, lääketieteen sijaan.
Joskus törmää vaikka sellaisiin tilanteisiin, että toinen on vaikka sähköasentaja, sitten joku alkaa puhua siihen liittyvistä jutuista ja lopulta se sähköasentaja toteaa, että jutellaan kuule lisää työajalla ja poistuu. Se on täysin oikeutettu reaktio ja se sähköasennusjutuista puhunut on osoittanut varsin huonoa tilannetajua siinä tilanteessa.
En missään nimessä ajattele, että pitäisi olla samaa mieltä. Heitin tuon kysymyksen vähän huumorimielessä.
Tässä ketjussa oli huvittavaa, miten perusteellisesti selostit sitä, että videoiden katsominen lisää sosiaalisia taitoja. Kun kysyin, miten tällaiset videoiden kautta hankitut taidot näkyvät ihmissuhteissa, vastauksena oli ensin että et osaa vastata ja sen jälkeen tuli jotain käsittämätöntä liittyen tosi-tv:seen.
Tuollainenhan on aivan täyttä jankkaamista, joko huumorilla tai ilman. (Muilla kommentoijilla oli hyviä ajatuksia liittyen fanikäyttäytymiseen, mikä saattaa selittää käyttäytymistäsi.)
Olen edelleen sitä mieltä, etteivät youtube-videot juuri eroa pornosta siinä suhteessa, miten niitä käytät. Sisältö kylläkin eroaa mutta ei käyttö ihmissuhteissa kehittymiseen.
Naiset ovat yksilöitä (kuten nyt minäkin) ja heillä on vaihtelevia kiinnostuksen kohteita. "
Miten sä sitten selität tämän ongelman, että jos on toistuvasti ajautunut samantyyppisiin ongelmiin ihmissuhteissa, eikö ole päivän selvää, että säännönmukaisuuttakin on olemassa? Ollaanhan tästäkin säännönmukaisuudesta puhuttu, että lapsettomuus on yleisempää vähemmän koulutetuilla miehillä.
Tiedän, että syitä tähänkin on varmasti monia, mutta on outoa väittää toisaalta näinkin, että ihmisissä ei olisi mitään samaa.
Aivan päivän selvää on ollut tämäkin, kun jo peruskoulusta alkaen huomas, että tytöt syrji minua, mutta suosivat esimerrkiksi sporttisia hyvän supliikin omaavia poikia. Tämän olen voinut havaita myöhemminkin. SIihen siis on syynsä, miksi minua ollaan helposti koko ikäni syrjitty. Siihenkin on syynsä, miksi sporttinen hyvän supliikin omaava mies on yleensä suositumpi kuin hintelä tai lihava, jolla on vaikeuksia myös puhumisen kanssa. Tiedän, että ikävää faktaa, mutta tosiasiat ovat mitä ovat ja kyllä tässäkin keskustelussa on hyvin käynyt selväksi tämäkin, että ainakin osalla on hyvin vahva käsitys siitä, että velton ja isomahaisen miehen, kuten minä, ei kannata haaveilla kauniista koulutetusta naisesta.
Tottakai tiedän, että pitää kehittyä. Siksi näitä ongelmia täytyykin miettiä.
"Mies, joka esittää jotain mitä hän ei oikeasti ole, lakkaa olemasta kiinnostava viimeistään kunntuo juttu selviää. Kukaan harvemmin tykkää feikeistä ja esittäjistä. Sekin kun on eräänlaista valehtelua ja huijaamista."
Tuo on niin loppuun kulunut väite. Ymmärrän toki, että intuitiivisesti voidaan toki ajatellakin noin. Toki on myös tilanteita, joissa toki ymmärrän, että asiat voi ainakin intuitiivisesti ajateltuna mennä noin. Esimerkikis mies, joka "huijaa" naisia yökoerhossa seksiin ja kehuskelee, että on harrastanut seksiä satojen naisten kanssa. Kukin toki tavallaan, jos molemmat ovat seksissä vapaaehtoisesti ja ovat aikuisia, mutta olenhan jo monta kertaa täällä todennut, että minä etsin parisuhdetta, joka kestäisi ja olisi onnellinen.
Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus, joten on itseasiassa mahdotonta yrittää väittää kiven kovaa, että joku huijaa, kun "teeskentelee". Alussa tämä valitettavasti on "teeskentelyä", kun kokemattomana päättää lopulta kerätä rohkeutta ja mennä yksin baariin tai ylipäätänsä suuriin kaupunkeihin pe-la iltana ja yksinkertaisesti tekee tuttavuutta itseä kiinnostaviin naisiin. Jokaisen "harjoituskerran" jälkeen tutustuminen on vähemmän "teeskentelyä".
"Toinen on tuo, että oletat vaikkapa valtiotieteiden opiskelijan haluavan keskustella Laasasesta tai ylipäänsä mistään opintoihinsa tai vastaavaan liittyvistä asioista. Tai että lääkäri haluaisi vapaa-ajallaan keskustella lääketieteestä. "
Siinä on vaan sellainen juttu, että sitä saattaa uhrata koko nuoruuden, että ylipäätään onnistuu hankkimaan koulutuksen. Kokemuksesta tiedän: vaikka olisitkin onnistunut hankkimaan nemmän koulutusta kuin toinen aste, epävarmuutta on jokatapuksessa enemmän kuin tarpeeksi. Olenhan jo ketonut, että työttömyydestäkin on kokemusta ja sen seurauksista, kuten esimerkiksi vaikeus hankkia uusia ihmissuhteita.
Mä en oikein jaksa siihenkään uskoa, että tällä, että joutuu uhraamaan näinkin paljon nuoruutta hankkiakseen koulutuksen, ei olisi mitään vaikutusta siihen, miten parisuhteessa toimitaan. Huomaa tämä, nimenomaan parisuhteesa, joka kestää. On hyvin vaikea uskoa, että koulutus ei MITENKÄÄN näkyisi parisuhteessa. Toisin sanoen sellainen asia, johon on uhrannut hyvin ison osan nuoruudesta.
Palaan jälleen tuohon aikaisempaan keskustelun aloitukseen, koska siellä otettiin tärkeä seikka esiin: samanlaiset elämäntavat.
Kommentti aikaisemmasta keskustelusta:
"Sinä puhut vartaloista ja ulkonäöstä, eli puhtaasta kuoresta. Tuosta tekstistäsi saa sen kuvan, että sinusta asioita tehdään vain pitääkseen kuori kunnossa. Tietysti sellaisia ihmisiä on ja naisissakin on sellaisia yksilöitä. Noin kärjistäen oni menee ennemmin rasvaimuun ja laitattaa silikonipepun, kuin tekee töitä sen kropan eteen."
Koska parisuhteet ovat epävarmoja ja sinkkuus voi tulla eteen vaikkap viikonkin sisällä, on aina parempi, jos ei päästäisi itseä tähän kuntoon, missä minä olen nyt.
Kommentti jatkuu:
"Vaan tästä huolimatta sanoisin silti, että valtaosa naisista etsii enemmän yhteneväisiä elämäntapoja, kuin tiettyä ulkonäköä. Jos miehellä on samantyyppiset elämäntavat kuin itselläni niin hänellä väistämättä on myös tietyntyyppinen vartalo. En mä kauaa jaksaisi katella timmiä pakkausta, jonka elämäntavat poikkeavat kovasti omistani. Itse en esim. käy koskaan saleilla, vaan harrastan ihan toisenlaista liikuntaa ja kuntoilua. Salillakäymiseen oman kehonhuoltonsa perustava mies ei siis todellakaan olisi mun mielee, vaikka hänellä kuinka olisi täydellinen vartalo."
Onko näin, että koulutus ei MILLÄÄN TAVALLA näkyisi juuri näisää elämäntavoissa?
"Sporttinen ja hyvä supliikki"
En täysin ymmärrä, miksi toistelet tuota kaavaa kuin jotain mantraa.
En itse kuvailisi sosiaalisia taitoja sanoilla "hyvä supliikki", koska sosiaaliset taidot ovat paljon laajempi kokonaisuus.
Ne lähtevät siitä, miten arvostavasti mies suhtautuu naisiin. Miten mies puhuu kenelle naiselle tahansa, ja tietysti myös miehelle. Hyvin käyttäytyvä ja kohtelias mies on sosiaalisesti taitava. Siihen ei koskaan ole vaadittu tiettyä ruumiinrakennetta tai tiettyä koulutustasoa.
Myös hiljainen mies voi olla sosiaalisesti taitava. Esimerkiksi oma esimieheni on sellainen. Mielestäni tuon koko supliikki-sanan voisi poistaa käytöstä, kun puhutaan (miehen) sosiaalisista taidoista.
Lisätäänpä vielä sellainen seikka, että itse en ole vähäisimmässäkään määrin hiljainen mutta en myöskään sosiaalisesti taitava.
Eli supliikki (mitä tahansa puheeseen liittyvää sillä tarkoitatkaan, ilmeisesti kvantitatiivisessa mielessä) ei ole sama kuin sosiaaliset taidot.
Jatkuu.
Jatkan vielä näistä elämäntyyliin liityyvistä asioista.
Tuossa aikaisemmassa aloittamassani keskustelussa tästä elämäntyylistä löytyy kyllä kommentteja.
Tuossa tekstiä elämäntyyliin liittyvästä kommentista:
"Mitä omillaan toimeentulevampi ja/tai itsenäisempi nainen on niin sitä enemmän hän etsii juuri sitä elämäntyyliä. Hyvin harvalle miehen löytäminen on enää elämän edellytys, joten parisuhteen halutaan tukevan niitä asioita, jotka itselle ovat elämässä tärkeitä. Yksi etsii samanhenkistä keskusteluseuraa, toinen etsii harrastuskumppania ja kolmas rahoittajaa matkustamiselle tai bilettämiselle. Se mitä etsitään riippuu niistä naiselle itselle tärkeistä asioista.
Niin ja koulutusko ei vaikuttaisi ollenkaan siihen, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä?
Seuraava kommentti: "Just noin se menee. Jos lähtee lukemaan niitä naisten vaatimuslistoja miehelle niin siellä toistuu koko ajan elämäntavat, elämänarvot ja elämäntyyliin liittyvät asiat."
Samassa kommentissa myös tämä: "Siinä missä aiempina vuosikymmeninä oli monille ihan ok, että mies eli omaa elämäänsä ja nainen omaansa ja välillä sängyssä nähtiin, niin nykyään valtaosa haluaa, että se puoliso on olennainen osa sitä omaa elämää. Moni nainen on paljon mielummin ilman kumppania kuin huolisi sellasen, jolla on kovin erilaiset elämäntavat. Jos kyselee naisilta miksi he viihtyvät sinkkuina niin ne vastaukset kiteytyy kahteen sanaan - elämäntavat ja elämäntyyli."
Edelleenkin on hyvin vaikea uskoa, että koulutuksella ei olisi mitään tekemistä elämäntapohin, elämänarvoihin ja elämäntyyliin.
Jos nykyään valtaosa haluaa, että puoliso on olennainen osa omaa elämää, eikö tässä juuri tulla väistämättä siihenkin ongelmaan, että esimerkiksi logopediaa, lääketiedettä tai psykologiaa opiskeleva nainen jää lopulta hyvin yksin, jos mies ei ole nimeksikään kiinnsotunut näihin tieteisiin liittyvistä asioista.
Tai ylipäätään, jos naiset edelleen ajautuvat helposti terveyden ja hyvinvoinnin aloille, eikö tässä lopulta käy näin, että pitemmällä aikavälillä nainen jää parisuhteessa lopulta hyvin yksin, jos mies ei ole nimeksikään kiinnostunut tai liian vähän kiinnotunut sellaisista kysymyksistä, jotka ovat naiselle tärkeitä. Kysymys: miksi nainen on ylipäätään valinnut terveyden ja hyvinvoinnin alan, jos ei ole kiinnostunut sellaisista kysymyksistä, jotka liittyvät kyseiseen alaan?
On hyvin vaikea uskoa, että parisuhde voisi pitemmän päälle toimia, jos kuitenkin eletään "liian erilaista" elämää ja ollaan kiinnostuttu "liian erilaisista" asioista.
Tässäkin keskustelussa puhuttiin arvoista. Otan nyt vähän enemmän tarkasteluun esimerkiksi tämän, kuinka toiset puolueet keräävät naisia ja toiset miehiä.
https://yle.fi/uutiset/3-9528779
"Tutkimuksen mukaan noin 75 prosenttia perussuomalaisten jäsenistä on miehiä."
"Työttömien osuus on perussuomalaisten jäsenistössä (11 prosenttia) suurin."
"Kun työssäkäyvät jäsenet jaotellaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöhin sekä työntekijöihin, on perussuomalaisilla eniten työntekijäjäseniä. "
Sitten vielä koulutuksesta: "Alle 30 prosentilla perussuomalaisten jäsenistä on korkeakoulutus. Puolueen kannattajista sellainen on kymmenellä prosentilla."
Sitten vihreisiin.
"Selvä enemmistö (yli 63 prosenttia) puoleen jäsenistä on naisia. "
SItten koulutuksesta: "Korkeakoulututkinto on lähes 75 prosentilla jäsenistä, ja valtaosa heistä on tehnyt ylemmän korkeakoulututkinnon."
"Työssäkäyvät vihreät ovat selvästi useimmin ylempiä toimihenkilöitä. Heidän osuutensa vihreiden työssäkäyvistä jäsenistä on 64 prosenttia. "
Tuossa myös tärkeetä tietoa: "71 prosenttia vihreiden kannattajista on tutkimuksen mukaan naisia. "
Otetaanpa esille uudempi tutkimus.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1f80f4bf-c3af-498e-9046-c7801d8f9395
"Tutkimus äänestäjistä: PS yhä enemmän oikeistolaisten miesten, vihreät vasemmistoon kallellaan olevien koulutettujen naisten puolue"
Edelleenkin sukupuolella näyttää olevan merkitystä, millaisia puoluevalintoja tehdään.
Tuossa hyvin tärkeetä tietoa: "Koulutuksen merkityksen nousua tukevat havainnot siitä, että se antaa nykyään vahvan identiteetti- ja arvopohjan etenkin korkeasti koulutettujen ja matalan koulutuksen omaavien keskuudessa. Koulutus on lisäksi vahvasti yhteydessä ulottuvuuteen, jonka ääripäissä ovat liberaalit ja autoritääriset arvot, Suuronen, Grönlund ja Sirén kirjoittavat."
Mainittiinhan tuossa myös tuo naisten koulutustason nousu.
Tuossa myös tärkeetä: "Perussuomalaiset ei siis enää kerää kannatustaan erityisesti matalasti koulutetuilta, vaan puolueen kannatusprofiili on huomattavasti laajentunut vuoteen 2019 mennessä, julkaisussa todetaan."
Täällä joku jo ehtikin todeta, että ei voisi kuvitellakaan parisuhdetta persun kanssa.
Supliikki nyt tarkottaa lähinnä helppoheikkiä ja kauppamiestä. Ei sillä ole mitään teko sosiaalisten taitojen kanssa. Sosiaalisesti hyvin taitamatonkin voi omata hyvän supliikin.
"Miten sä sitten selität tämän ongelman, että jos on toistuvasti ajautunut samantyyppisiin ongelmiin ihmissuhteissa, eikö ole päivän selvää, että säännönmukaisuuttakin on olemassa? Ollaanhan tästäkin säännönmukaisuudesta puhuttu, että lapsettomuus on yleisempää vähemmän koulutetuilla miehillä.
Tiedän, että syitä tähänkin on varmasti monia, mutta on outoa väittää toisaalta näinkin, että ihmisissä ei olisi mitään samaa."
En ymmärrä mitä yrität ajaa tuolla takaa. En näe noiden asioiden juuri liittyvän yhteen. On itsestään selvää, että ihmisen omoat toimintatavat voivat johtaa toistuviin kasvoihin. Jos aina kiinnostuu hyvin samantyyppisistä ihmisistä niin lopputulos on pitkälti aina sama. Katse ja kysymykset vaan tulisi kääntää kohti itseä ja omia valintoja, eikä vastapuolta. Mitä tulee vähemmän koulutettujen miesten lapsettomuuteen niin täytyy ensimmäisenä kääntää katse niihin vähempään koulutukseen johtaneisiin syihin. Vähäisempi koulutus ei ole syy vaan se on seuraus tekijöistä, jotka johtavat usein myös siihen lapsettomuuteen eli kumppanin löytämisen vaikeuteen.
"Tuo on niin loppuun kulunut väite. Ymmärrän toki, että intuitiivisesti voidaan toki ajatellakin noin. Toki on myös tilanteita, joissa toki ymmärrän, että asiat voi ainakin intuitiivisesti ajateltuna mennä noin. Esimerkikis mies, joka "huijaa" naisia yökoerhossa seksiin ja kehuskelee, että on harrastanut seksiä satojen naisten kanssa. Kukin toki tavallaan, jos molemmat ovat seksissä vapaaehtoisesti ja ovat aikuisia, mutta olenhan jo monta kertaa täällä todennut, että minä etsin parisuhdetta, joka kestäisi ja olisi onnellinen."
Tosiasiat yleensä hyvin loppuunkuluneita. Ne kun eivät muutu, ne vaan ovat totta ja tylsiä. Usko tai ole uskomatta, mutta esittämisellä et tule parisuhdetta saamaan. Kukaan ihminen ei pidä huijatuksi tulemisesta ja kun siitä jää kiinni niin homma loppuu siihen.
"Mä en oikein jaksa siihenkään uskoa, että tällä, että joutuu uhraamaan näinkin paljon nuoruutta hankkiakseen koulutuksen, ei olisi mitään vaikutusta siihen, miten parisuhteessa toimitaan. Huomaa tämä, nimenomaan parisuhteesa, joka kestää. On hyvin vaikea uskoa, että koulutus ei MITENKÄÄN näkyisi parisuhteessa. Toisin sanoen sellainen asia, johon on uhrannut hyvin ison osan nuoruudesta."
Voit usko ihan mihin haluat. Totuus on silti se, että ihmiset eivät jaksa jauhaa työstään tai sitä sivuavista asioista vapaa-ajalla. Tuosta uskomuksestasi huomaa sinun kokemattomuutesi sosiaalisissa suhteissa. Mikään ei ole rasittavampaa kuin tyyppi, joka alkaa jauhaa sulle työasioita ollessasi vapaalla. Kukaan ei haluaa viettää vapaa-aikaansa sellaisen tyypin kanssa.
"Onko näin, että koulutus ei MILLÄÄN TAVALLA näkyisi juuri näisää elämäntavoissa?"
Kyllä, noin juuri se on. Koulutus ei näy millään tavalla elämäntavoissa, ellei se koulutus e juuri nimeomaan elämäntapoihin liittyvää. Jos nyt vaikka olet koulutukseltasi PT niin se mitä luultavimmin näkyy elämäntavoissasi, jos aiot olla uskottava työssäsi. Vaan jos ole vaikkapa lääkäri niin voit olla yhtä hyvin hoikka sporttihirmu kuin läski sohvaperuna. Molempia tyyppejä lääkäreitä on tullut nähtyä.
"Mä en oikein jaksa siihenkään uskoa, että tällä, että joutuu uhraamaan näinkin paljon nuoruutta hankkiakseen koulutuksen, ei olisi mitään vaikutusta siihen, miten parisuhteessa toimitaan. Huomaa tämä, nimenomaan parisuhteesa, joka kestää. On hyvin vaikea uskoa, että koulutus ei MITENKÄÄN näkyisi parisuhteessa. Toisin sanoen sellainen asia, johon on uhrannut hyvin ison osan nuoruudesta."
Sä toistelet paljon tuota että et jaksa uskoa jotain.
Toistelet myös paljon sitä että koet koulutuksen olleen sulle suuri uhraus.
On se kumma miten lähes jokainen kouluttautunut ihminen on onnistunut siinä sivussa olemaan sosiaalinen ja hankkimaan parisuhdekokemusta. Valtaosa ei siis selkeästi "uhrannut" nuoruuttaan ja opiskeluaikaansa pelkälle opiskelulle.
Saat uskoa tai olla uskomatta ihan mitä lystäät. Tosiasiat ei silti mihinkään muutu.
Koulutus näkyy harvassa parisuhteessa. On yleistä että suunnilleen yhtä korkealle kouluttautuneet ja/ tai samaa alaa opiskelleet päätyvät yhteen, mutta siinä onkin enemmän kyse siitä että on tutustuttu niissä piireissä, joissa on runsaasti aikaa vietetty. Ei ole siis "uhrattu" nuoruutta vaan käytetty aika fiksusti tutustumalla uusiin ihmisiin opiskelujen ohella. Parisuhteen arkeen taas ei useimmiten vaikuta mitenkään se, mitä on opiskeltu tai ei ole opiskeltu.
Jatkuu.
Mä näin, että tänne on ilmestynyt kommentteja ja parhaan mukaan vastailen, kun ehdin.
Jatkan kuitenkin vielä näistä arvoista.
Palaan jälleen kerran tuohon aikaisempaan aloittamaani keskusteluun, jossa keskusteltiin arvoista.
Tuossa joku kommentoi:
"Koska ihmisillä on erilaisia perusteita sille mikä asia niissä elämänarvoissa, elämäntavoissa ja elämäntyylissä on tärkeää.
Monille vaikkapa politiikka ja puoluekanta on yhdentekevää, toisille se taas on ensiarvoisen tärkeää. Eri puoluekantoja edustavilla ihmisillä voi olla hyvinkin yhteneväiset mielipiteet niistä juuri heille oleellisista asioista ja samaa puoluekantaa edustavilla ihmisillä taas ei välttämättä ole yhtään ainutta heille yhteistä tärkeää asiaa."
Seuraava kommentti: "Esimerkiksi omassa kodissani ei ole ikinä puhuttu politiikkaa."
Niin, mutta kyllähän tämä väistämättä enemmän tai vähemmän alkaa näkyä, kun tutustuu paremmin.
Seuraava kommentti: "Tämä!
Puoluekanta tai ketä on äänestänyt ei ole itselleni millään tasolla olennainen asia kumppanivalinnassa. Oletan, että mulla ei olisi mitään yhteistä kovin eriävän ja voimakkaan kannan omaavan ihmisen kanssa, mutta en ikinä kysyisi ketä joku on äänestänyt. Olennaisempaa olisi se, että nyt ylipäänsä on äänestänyt, mutta ei sekään olisi valintaperuste."
Tuosta olen toki samaa mietä, että voimakkaat kannat sulkee helposti ovia.
Seuraava kommentti: "Tuossa voi myös olla niitä syitä suhteiden kestämättömyydelle."
Aivan, jos arvoja ei osata sovittaa.
Samassa kommentissa jatketaan näin: "Kemialle kun ei tosiaan voi mitään. Ihmisestä voi pitää ja hänestä voi kiinnostua parisuhdemielessä, vaikka ajatukset olisivat hyvinkin erilaiset. Kestävän suhteen luomisen kannalta se voi kuitenkin olla riski. Ajan myötä ne erilaisuudet voivat hyvinkin muuttua rasitteiksi ja lopulta rikkoa liiton. Juuri tästä syystä moni ainakin yrittää seuloa niitä tarjokkaita jollakin kriteereillä ja siten parantaa onnistumis mahdollisuuksia. Ei se tietenkään aina onnistu, mutta toisaalta ne epäonnistumiset opettavat ja tuovat lisää tietoa itsestä - mikä juuri minulle on tärkeä ja mikä ei, mikä ominaisuus kumppanissa olisi minulle todella tärkeä ja mitä taas en voi sietää."
Kyllä, varsinkin nuorena, kun kiinnostus kohdistui lähes kokonaan ulkonäköön, sitä helposti piti jostakin naisesta ulkonäön takia.
Nyt vastaan kommenttiin tästä keskustelusta. Eräässä hiljattain tänne ilmestyneessä kommentissa todettiin näin:
"Olen edelleen sitä mieltä, etteivät youtube-videot juuri eroa pornosta siinä suhteessa, miten niitä käytät. Sisältö kylläkin eroaa mutta ei käyttö ihmissuhteissa kehittymiseen."
Tuossa tullaan jälleen siihen kysymykseen, kun kiinnostuu pelkän ulkonäön perusteella. Pornossa, kun ei tarvitse juurikaan kuunnella naisten ajatuksia. Pelkkä ulkonäkö voi siis johtaa erittäin pahasti harhaan.
Youtube-videoissa on kuitenkin puhetta ja väkisinkin kuulee ajatuksia ja jos nainen kertoo elämästään, väkisinkin siinä käy enemmän tai vähemmän ilmi myös arvoja. Samalla tavalla esimerkiksi lehtijutut naisjulkkiksista.
Palaan tuohon aikaisemman keskustelun kommenttiin: "Kestävän suhteen luomisen kannalta se voi kuitenkin olla riski. "
Juuri näin. Jos kiinnostuu liikaa ulkonäöstä, mutta sitten, kun paremmin tutustutaan, tulee väkisinkin monet erialisuudetkin esille ja se on sitten ajan kysymys, kuinka hyvin erilaisuutta kestetään.
"Juuri tästä syystä moni ainakin yrittää seuloa niitä tarjokkaita jollakin kriteereillä ja siten parantaa onnistumis mahdollisuuksia. "
Kyllä, ja keskusteluja ja analyyseja tästä tarvitaan. Kyllä minäkin haluaisin ajan kanssa löytää yhä paremmin ja paremmin vastauksen siihen, kuinka tasapainoilla tämän kanssa: kemialle ei siis toisaalta mahda mitään, mutta toisaalta tämä, millaiseen naiseen on istten järkevä tehdä enemmänkin tuttavuutta.
"Ei se tietenkään aina onnistu, mutta toisaalta ne epäonnistumiset opettavat ja tuovat lisää tietoa itsestä - mikä juuri minulle on tärkeä ja mikä ei, mikä ominaisuus kumppanissa olisi minulle todella tärkeä ja mitä taas en voi sietää."
Näin se juuri menee, kokemus opettaa, jos näkee vaivaa asian eteen ja ainakin yrittää ottaa jotakin opiksi kokemuksesta. Siinä tämä ongelma on, kun nämä yksinäiset miehet eivät yhtä helposti kykene saamaan sitä kokemusta, koska ei ole mikään itsestään selvyys, että saisivat muilta apua kokemusten hankkimiseen. Hyvin paljon olen joutunut ottaa itseä niskasta kiinni ja yksinkertaisesti vaan mennä ulos pe-la iltana etsimään naista. Kun kovasti yrittää, kyllä aina jotakin kokemusta saa.
Jatkuu.
Jatkan vielä tuosta aikaisemmasta aloittamastani keskustelusta.
Eräässä kommentissa todetaan näin: "Oma mies äänestää kokoomusta, itse vasemmistoa. Tämä ei näy elämäntavoissamme kuin viikonloppuisin aamulehteä lukiessa keskusteluissa, joskus saattaa peräti tulla pieni sanaharkka. Ihan samalla tavalla kuitenkin kummatkin käymme tahoillamme töissä ja harrastuksissa ja vietämme yhdessä aikaa urheillen ja kokkaillen."
SItten tuohon Iltalehden artikkeliin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1f80f4bf-c3af-498e-9046-c7801d8f9395
"Kokoomuksella ei esimerkiksi käytännössä ole lainkaan kannatusta itsensä vasemmalle sijoittavien keskuudessa ja vain vähän ideologisessa keskustassa Itsensä selkeästi oikealle sijoittavien äänistä kokoomus on puolestaan saanut yleensä noin puolet."
Sitten vasemmiston äänestäjiin.
"Heidän joukossaan ei ole lähes lainkaan itsensä oikealle sijoittavia. Itsensä selvästi vasemmalle sijoittuneista vasemmistoliitto kerää noin puolet äänestäjikseen."
Tuossa myös mielenkiintoinen juttu.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006178989.html
Kyllähän tuosta nähdään, että poliittisilla erimielisyyksillä voi olla vaikutuksia ihmissuhteisiin. Myös perinteinen vasemmisto-oikeisto jako voi synnyttää riitoja.
Toisaalta, kuten täällä jo joku totesikin, parisuhde voi toimia myös näin, että toinen äänestää vasemmistoa ja toinen kokoomusta. Tämä on mielestäni ilman muuta tärkeää, että arvoja kyetään sovittaa.
Niin, kuten tuossa Iltalehden artikkelissa tuodaan esille tämä: "Julkaisun mukaan koulutustason merkitys on kasvanut äänestyspäätöksen selittäjänä."
Niin, edelleen arvostan naista, joka on kaunis ja koulutettu, mutta toisaalta ymmärrän myös yhteisen tietopohjankin tärkeyden viimeistään siinä vaiheessa, kun haluaa saada suhteen kestämään. Edelleen on hyvin vaikea uskoa, että lähtökohdat olisi ainakaan parhaat mahdolliset, jos kumpikaan ei ole ollenkaan kiinnotunut siitä, millaisia kysymyksiä toisen alaan liittyy, jos ollaan eri aloilta.
Kuten jo ehdinkin vähän mainita, mulle jostain syystä on ollut aina vähän haasteellista naiset, jjotka ovat terveyden ja hyvinvoinnin aloilta. Itsellä on siis tuottanut haasteita, koska olen helposti paininut tämän kysymyksen kanssa, johtaako parisuhde pitemmän päälle siihen, että esimerkiksi minua aletaan liikaa neuvomaan. Väittäisin, että esimerkiksi tällaisissa ongelmissa auttaisi, jos olisi jossain määrin myös yhteistä tietopohjaa. Tämä vaatisi sitä, että molemmat ovat myös kiinnostuneita toisen alaan liittyvistä kysymyksistä. Minä en ole tähän keksinyt mitään muuta keinoa kuin sen, että molemmilla on lähtökohtaisesti ainakin riittävän hyvä yleissivistys.
Jatkuu.
Täällä joku otti puheeksi sosiaaliset taidot ja "hyvän supliikin".
"Ne lähtevät siitä, miten arvostavasti mies suhtautuu naisiin. Miten mies puhuu kenelle naiselle tahansa, ja tietysti myös miehelle. Hyvin käyttäytyvä ja kohtelias mies on sosiaalisesti taitava. Siihen ei koskaan ole vaadittu tiettyä ruumiinrakennetta tai tiettyä koulutustasoa."
Mä allerkirjoitan tuon, että tällä, miten suhtautuu naisiin, on ilman muuta merkitystä, jos haluaa hyvät mahdollisuudet tutustua.
Tuo ruumiinrakenne ja koulutustaso on taas vähän mutkikkaampi kysymys.
Tässä tullaan tällaisiin kysymyksiin, millaiset mahdollisuudet esimerkiksi työllistyä. Me vaan emme voi tätä koulutuskysymystä ainakaan ohittaa. Tiedän varsin hyvin tämänkin, että työttömyys voi olla edessä, vaikka olisitkin päässyt pitemmälle kuin toinen aste. Työttömmyys on ilman muuta vakava ongelma ja vaikuttaa väistämättä myös siihen, kuinka helppoa on tutustua uusiin ihmisiin. Tiedän varsin hyvin kokemuksesta tämänkin, kuinka vanhatkaan ihmissuhteet eivät välttämättä ole enää samanlaisia kuin aikaisemmin. Valitettavasti se vaan tahtoo näin mennä, että epäonnistuminen tärkeissä asioissa aattaa näkyä helposti monessa muussakin asiassa.
Palaan vielä tuohon aikaisempaan aloittamaani keskusteluun. Huomionarvoista tuossa aikaisemmassa keskustelussa oli sellainen seikka, että keskustelu nimittäin loppui, kun toin esille mahdollisia yhtymäkohtia "hyvästä" vartalosta ja itsevarmuudesta.
Kirjoitin siis näin: "Omakohtaista kokemusta asiasta on kuitenkin siinä, mitä olla "liian laiha", kokemusta siitä, mitä olla hyvässä kunnossa, kun itsekuri on riittävä ja sitten toisaalta myös siitä, mitä nyt olen, eli veltto ja vatsakas.
Tiedän kokemuksesta sen verran, että silloin, kun itsekuri on "huipussaan", kuntoilee säännöllisesti ja kroppa luonnollisesti paremmassa kunnossa, myös muukin toimintakyky on parempaa, samoin itsevarmuus. Tällä on taas myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi yökerhossa menestymiseen.
Sitten tosin tämä puoli: kovan itsekurin ylläpitäminen jatkuvasti voi olla äärimmäisen työlästä, vaikka sillä olisikin myönteisiä vaikutuksia parisuhdemarkkinoilla. Tässäkin tulee siis realismi vastaan."
Toisaalta totesin myös tämänkin, että mulla ei ole valitettavasti kokemusta siitä, että olisin ollut sellaisella porukalla useasti yökerhossa testaamassa, kenet joku ulkoisesti erittäin viehättävä nainen valitsisi, jos hänelle juttelee esimerkiksi hintelävartaloinen mies, veltto ja iso mahainen mies, kuten minä ja sitten vielä Men's Physique vartalo.
Korostan edelleen tätä, että mies, joka toistuvati on elämän aikana kiinnostunut juuri nimenomaan kauniista koulutetuista naisista, olisi tottakai aina parempi, jos todellakin tiedettäisiin, millainen seksuaalinen palkitsemisvalta on arvokasta nimenomaan kauniiden ja koulutettujen naisten mielestä. Jokatapauksessa on väistämätöntä tämä, että toiset naiset kerää enemmän katseita kuin toiset ja toisten naisen kanssa halutaan helpommin treffeille kuin toisten. Kilpailulta ei siis voida mitenkään välttyä, jos jotakin kaunista koulutettua naista kysyy useampi mies treffeille. On siis väistämätöntä, että mies, joka on hoksannut, millainen seksuaalinen palkitsemisvalta on arvokasta kauniiden koulutettujen naisten keskuudessa, vie siis todennäköisimmin voiton. Tässä ei todellakaan pitäisi olla kovinkaan paljoa epäselvää.
Tuo "seksuaalinen palkitsemisvalta" on hölmöjen höpinöitä.
Kauniit, koulutetut naiset eivät ole kaikki keskenään samanlaisia klooneja. Se että yksi lähtisi baarista hintelän, toinen lihaksikkaan, kolmas sinun ja neljäs ei kenenkään kanssa on fakta.
Kannattaa alkaa näkemään naiset (kyllä, jopa ne kauniit koulutetut) yksilöinä, eikä yhtenä massana.
Missä sun realismi on? En tiedä, kuinka hyvin olet lukenut tämän keskustelun, mutta tässäkin keskustelussa on lukuisia kertoja tuotu esille tämä, että minulla, veltolla, isomahaisella miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia kauniiseen koulutettuun naiseen. Kumma, kun nyt sitten väitetään kivenkovaa, että kauniit koulutetut naiset eivät sitten olisikaan klooneja. No toisaalta, sitä suuremmalla syyllä minä voin jatkaa haaveilemista kauniista koulutetuista naisista :D
En todellakaan ymmärrä logiikkaa. Ensin kiven kovaa väitetään jotakin, mutta sitten kun asiaa aletaan tarkemmin tutkimaan, sitten väitetään kiven kovaa jotakin muuta.
"Niin, mutta kyllähän tämä väistämättä enemmän tai vähemmän alkaa näkyä, kun tutustuu paremmin."
Ei, puoluekannan ei todellakaan tarvitse näkyä millään tavalla parisuhteen arjessa. Sen ei tarvitse näkyä millään tavalla minkään ihmissuhteen arjessa. Valtaosa itse henkilökohtaisesti tuntemistani ihmisistä ei mitenkään tuo esille poliittisia kantojaan. Osasta voin yrittää arvella ketä he ovat äänestäneet (vai ovatko äänestäneet ollenkaan), mutta osasta en aidosti osaa edes arvella. Ja ne arvauksenikin voisivat hyvin helposti mennä pieleen. Harvan ihmisen ajatusmaailma noudattelee puoluekarttaa. Ihminen voi olla yhdessä asiassa yhdellä kannalla ja toisessa aivan toisella kannalla. Silloin vaikkapa puoluekannan ratkaisee se, kokeeko tärkeimmäksi arvokseen talous-, luonto- vai maahanmuuttoarvot.
"Näin se juuri menee, kokemus opettaa, jos näkee vaivaa asian eteen ja ainakin yrittää ottaa jotakin opiksi kokemuksesta. Siinä tämä ongelma on, kun nämä yksinäiset miehet eivät yhtä helposti kykene saamaan sitä kokemusta, koska ei ole mikään itsestään selvyys, että saisivat muilta apua kokemusten hankkimiseen."
Ei noin. Se tärkein ja oikeastaan ainoa oleellinen oppi on oppi itsestä. Itsensä tunteminen on koko homman a ja o. Jos ei opettele tuntemaan itseään niin sitä itselle sopivaa saa haparoiden etsiä koko loppu ikänsä. Itsetuntemusta taas saa vain analysoimalla itseään rehellisesti, siihen ei välttämättä tarvita lainkaan muita ihmisiä. Toki toinen ihminen voi asiassa auttaa, mutta se toinen ihminen voi ihan hyvin olla ystävä tai vaikka terapeutti. Hänen ei tarvitse olla seurustelu- tai asuinkumppani, eikä millään tavalla seksuaalisesti kiinnostava.
Sinulle on jo useamman kerran sanottu, että pitää olla oma itsensä ja olet ihmetellyt mitä ihmettä se muka on. Se on juuri tuota edellä mainittua - itsetuntemusta, tietoisuutta siitä kuka ja mikä minä olen. Tuosta tietoisuudesta kumpuaa itsevarmuus ja tasapainoisuus. Itsetuntemus, itsetietoisuus, itsevarmuus ja tasapainoisuus ovat hyvin viehättäviä piirteitä ihmisessä. Itsensä tuntevasta ja itsensä kanssa sinut olevasta ihmisestä usein suorastaan huokuu ulospäin sellainen tietty viehätysvoima, joka on täysin riippumaton hänen ulkoisista avuistaan ja jopa persoonasta. Noita edellä lueteltuja ominaisuuksia ei pidä sotkea itseriittoisuuteen, itsekeskeisyyteen, omahyväisyyteen, jne. sillä ne ovat täysin eri juttu ja kertovat yleensä epävarmuudesta tai epävakaudesta eivätkä tasapainosta.
Huomautan vielä tämän, että tässä on tarkoitus puhua molemmista sukupuolista. Ei voida siis missään tapauksessa väittää, että kauniit koulutetut naiset olisivat klooneja, koska heteroseksuaalisilla markkinoilla parisuhteeseen tarvitaan aina kaksi. Yhtä hyvin voidaan puhua, että miehetkin ovat klooneja, jos jotakin erittäin viehättävää naista kysyy erittäin moni mies treffeille. Ikävä totuus on vaan se, että toisia kysytään enemmän treffeille kuin toisia. Toiset myös pääsevät helpommin treffeille kuin toiset. Tosiasiat eivät poistu sillä, että ne kielletään.
Itseasiassa tässäkään keskustelussa ei ole kertaakaan sanottu, että sinulla "veltolla, isomahaisella miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia kauniiseen koulutettuun naiseen". Sen sijaan tässä on useamman kerran puhuttu asenteestasi ja ajattelutavastasi.
Tuolla asenteella ei edes komeimmalla komistuksella olisi jakoa niihin "fiksuihin, koulutettuihin ja menestyviin kaunottariin", joita kerrot etsiväsi. Itse tunnen muutamankin komistuksen, joilla todellakaan ei ole mitään jakoa etsimäsi tyyppisiin naisiin ja kyse onn juuri tuosta samasta asennoitumistavasta, joka sinullakin näyttää olevan. Sen sijaan "oikealla" asentella varustetuilla möhömahoilla on hyvinkin kaunis ja fiksu nainen kainalossaan. Eivätkä he ole edes erityisen varakkaita ja menestyneitä.
Suurin ongelma tulee kun "viehättävyys" kutistetaan tarkoittamaan pelkkää ulkonäköä. Viehättävyys, viehätysvoima, karisma, jne. ovat paljon monisyisempi asia kuin pelkkä ulkonäkö ja kroppa ja tuo pätee molempien sukupuolten kohdalla. Kannattaa oikeasti kulkea ihmisten ilmoilla, katsella ympärilleen ja panna merkille yksityiskohtia. Itse tunnen sekä miehiä, että naisia, jotka eivät ole ulkoisesti niitä viehättävimpiä, mutta seuraa heillä riittää. "Kaunis persoona" ei ehkä näy ulospäin, mutta viehätysvoima ja karisma todella näkyy, kun vaan pitää silmänsä auki.
Olen se kenelle vastasit ja keneltä lähtökohtaisesti kyselit "missä realismi".
Olen lukenut keskustelun läpi ja missään kohtaa täällä ei ole väitetty, että ulkonäkösi olisi se este kauniin, koulutetun naisen saamiseen.
Monessa kohtaa sinulle on kyllä sanottu, minkä käsityksen sinusta kirjoitustesi perusteella saa ja miksi moni kokee, että asenteesi ja se miten näet naiset on se isoin esteesi.
Saat edelleenkin kaikessa rauhassa haaveilla niistä kauniista ja koulutetuista naisista. Muista kuitenkin realismi: et tule koskaan sellaista naista kainaloosi saamaan. Mutta haaveilla heistä voit ihan vapaasti!
https://www.mehilainen.fi/huono-itsetunto
Kuten nähdään, itsetunnon rakentuminen on monimutkainen prosessi.
Tärkeetä huomioida tilannesidonnaisuus.
Tärkeetä huomata tämä, että kielteiset elämänkokemukset voivat vaikuttaa siihen.
Tuossa mainitaan ylenmääräinen rehkiminen huonon itsetunnon tunnistamisessa. Kuule on paljon ihmisiä, jotka joutuvat "ylenmäärin rehkimään" aivan olosuhteiden pakosta.
Tärkeetä huomata, että itsetunto ei ole muuttumaton.
Vaikka tuossa puhuttaisiinkin yhteistyöstä psykoterapeutin kanssa,, tässä tullaan aina siihen kysymykseen, että ilmaista tämä ei KOSKAAN ole. Omia ajatuksia voi tutkia muullakin tavoin.
Edelleenkin haluan muistuttaa tästä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaestoliitto-suomalaismiesten-lapsettomuus-maailman-korkeinta-syyna-naisten-parempi-koulutus/6694464
"Suomalaismiesten lapsettomuus maailman korkeimpia – yhtenä syynä naisten parempi koulutus"
"Suomessa on historiallisestikin ollut korkea lapsettomuus ja se on vain noussut viime vuosikymmeninä, toteaa tutkimusprofessori Anna Rotkirch. "
Hyvin tärkeä fakta: "Miesten kohdalla varmuudella voi sanoa, että suurin osa näistä lapsettomista miehistä olisi halunnut lapsia, Rotkirch jatkaa."
Tämä on myös syytä muistaa, että puolisottomia on Suomessa lähes puolet 30 vuotiaista miehistä. On aika luonnollista, että lapset syntyvät vakaalta näyttävään parisuhteeseen.
Tämä on edelleen hyvä muistaa, että jos aletaan selittää naisettomuutta ja sitä, että parisuhteet eivät kestä "huonolla itsetunnolla", on syytä todellakin muistaa tämäkin, että resursseja tulee vaatimaan tämä monien miesten "huonon" itsetunnon parantaminen. Sinkkumiehiä, kun on Suomessa paljon.
"Saat edelleenkin kaikessa rauhassa haaveilla niistä kauniista ja koulutetuista naisista. Muista kuitenkin realismi: et tule koskaan sellaista naista kainaloosi saamaan. Mutta haaveilla heistä voit ihan vapaasti!"
Sinä et voi mitenkään kiven kovaa anonyymilla palstalla väittää, että minä en koskaan saisi kaunista koulutettua naista. Mistä tiedät, vaikka mulla olisi ollutkin kainalossa :D Minä olen puhunut täällä siitä ongelmasta, että kestävän parisuhteen löytäminen on ainakin mulle ollut hyvin hyvin vaikeaa. Tosin, on hyvä muistaa tämä, että Suomessa lapsettomuus on myös erittäin korkealla ja lisäksi tämäkin, että lähes puolet 30 vuotiaista miehistä on Suomessa puolisottomia. Tästä mainitsin edellisessä kommentissa. On jokatapauksessa todellisuutta, että kestävä parisuhde ei nykypäivänä ole ihan jokaiselle itsestään selvyys. Alkuun voi moni päästä, mutta kuinka helppoa on saada kestämään parisuhde.
"Vaikka tuossa puhuttaisiinkin yhteistyöstä psykoterapeutin kanssa,, tässä tullaan aina siihen kysymykseen, että ilmaista tämä ei KOSKAAN ole. "
Enimmät asiat tässä maailmassa ovat tavalla tai toisella maksullisia. Monissa asioissa voi kuitenkin ihan itse päättää, haluaako siihen rahallisesti panostaa. Luulisi että esim. mielenterveyden kanssa kamppailevan kannattaisi laittaa rahaa ennemmin mielenterveyden hoitoon kuin vaikka uuteen autoon, mutta jos se mielenterveyden hoitaminen ei ole prioriteettilistalla korkealla niin sekin on sitten oma valinta.
Suomessa on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. Siispä Suomessa on sinkkuja heteromiehiä keskimäärin yhtä paljon, kuin sinkkuja heteronaisiakin. Parisuhteeseen kun vaaditaan (vähintään) se 2 osapuolta, eivät ne naisetkaan itsensä kanssa seurustele.
Kolmekymppisten lapsettomuus selittyy sillä, että kouluttaudutaan pidempään/ korkeammalle ja/ tai työuraa ei olla saatu stabilisoitua. Tästä on tehty tutkimuksia vaikka millä mitalla.
Ei se ole väittämistä, se on vain faktojen ääneen sanomista. Se tuntuu tietenkin sinusta ikävältä ja jänkkäät vastaan, luonnollisesti. Kiukuttelu ei kuitenkaan muuta faktoja miksikään.
Yksikään (koulutettu) nainen ei jaksaisi hetkeäkään kuunnella noita sun loputtomia analyysejä. Niille kauniille koulutetuille naisille riittää seuralaisia, sinä et niissä skaboissa pärjää. Eikä se johdu sun ulkonäöstäsi, vaan tuosta sun turhauttavan jankuttavasta ulosannistasi.
Suomessa on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. Kun heteromies on parisuhteessa, niin on heteronainenkin. Niitä sinkkunaisia on siis keskimäärin yhtä paljon kuin sinkkumiehiäkin. Ero on siinä että tutkimusten mukaan parisuhde nostaa miesten tyytyväisyyttä elämään ja laskee naisten tyytyväisyyttä. Siispä naiset ovat tyytyväisempiä sinkkuina kuin huonossa parisuhteessa.
"Kolmekymppisten lapsettomuus selittyy sillä, että kouluttaudutaan pidempään/ korkeammalle ja/ tai työuraa ei olla saatu stabilisoitua. Tästä on tehty tutkimuksia vaikka millä mitalla."
Humaa tämä tuosta lapsettomuutta käsittelevästä artikkelista:
" Luku on maailman korkein, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. "
Toistan, vielä tämä: "Miesten kohdalla varmuudella voi sanoa, että suurin osa näistä lapsettomista miehistä olisi halunnut lapsia, Rotkirch jatkaa."
Toistan, vielä tämä: "Suomessa on historiallisestikin ollut korkea lapsettomuus ja se on vain noussut viime vuosikymmeninä, toteaa tutkimusprofessori Anna Rotkirch. "
Puhuin nimenomaan siitä, että puolisottomia 30 vuotiaissa miehissä on lähes puolet.
Sitten vielä tämäkin fakta, kun miehet tarvitsevat enemmän parisuhdetta kuin naiset.
Mä en vaan ymmärrä tätä, että näin näkyviä ongelmia aletaan selvittämään jollakin mielenterveyden häiriöllä. Suomen alhaisesta syntyvyydetä ollaan puhuttu vaikka kuinka monta kertaa valtamediassa.
Itsetunto todellakin rakentuu monista palikoista. Itsetuntemus kuitenkin on varsinkin aikuisiällä se ehdottomasti voimakkaimmin vaikuttava palikka. Hyvä itsetuntemus johtaa aina automaattisesti myös parempaan itsetuntoon. Itsensä tunteva yksilö ei samalla tavalla peilaa itseään muihin ja muiden mielipiteisiin. Olen mitä olen ja olen kuka olen siksi koska ... hyvä itsetuntemus ei jätä samalla tavalla tilaa muiden mielipiteille.
Kaikki psykoterapiamuodotkin lähtevä ja panostavat nimenomaan itsetuntemukseen ... kuka sinä olet, mitä sinä ajattelet, mitä sinä haluat. Ratkaisut oman itsen ongelmiin tulevat sisältäpäin, niitä ei voi tuoda ulkoa. Ulkoa käsin voi opettaa selviämismekanismeja ja neuvoa keinoja, mutta toimivat ratkaisut tulevat aina sisältäpäin. Muilla ihmisillä on lopulta hyvin vähän tekoa itsetunto-ongelmien ratkaisemisessa. "Kannettu vesi ei kaivossa pysy" pätee myös itsetunnon kohdalla.
Ihan sama miten paljon toistelet, faktana pysyy että:
- Suomessa on lähes yhtä paljon naisia ja miehiä
- Parisuhteeseen tarvitaan vähintään kaksi osapuolta
- Tästä johtuu että lähes jokaista sinkkumiestä kohden on myös sinkkunainen
Puoliso tarkoittaa aviopuolisoa. Kolmekymppisiä on kyllä parisuhteessa reippaasti enemmän kuin puolet sen ikäisestä väestöstä, avioliitossa toki vähemmän. Avioliittoa kun ei enää koeta niin tarpeelliseksi solmia.
Miesten kannattaa muistaa, että jos lapsia haluaa, pitää se riittävän vakaa parisuhde ehtiä solmia ajoissa. Vaikka mies voikin siittää jälkeläisiä vanhoille päivilleen asti, niin mitä vanhemmaksi ennättää, sitä vaikeampaa on löytää lisääntymiskykyinen ja -intoinen vastakappale vierelle.
Suomessa useimmat parikymppisenä kouluttautuvat ja etsivät jalansijaa työelämästä. Harva ehdoin tahdoin haluaa tehdä lapsia epävakaaseen elämäntilanteeseen. Monilla nuorilla (miehillä) on ajatus että "joskus myöhemmin sitten".
Miehet eivät nykypäivän Suomessa TARVITSE parisuhdetta yhtään sen enempää kuin naisetkaan. Miehet vaan HALUAVAT sitä enemmän, koska parisuhde tutkitusti keskimäärin parantaa miesten elämänlaatua. Eli halutaan se piika hoitamaan kotia ettei itse tarvii. Ihan samasta syystä se naisten elämänlaatu on tutkitusti parempaa ilman että tarvitsee kaitsea aikuista lasta.
Sivusta ...
Muutenkin on hieman hassua Suomessa puhua alle kolmekymppisistä lapsettomista ikäänkuin se lapsettomuus olisi heille itselleen jokin ongelma. Tutkimusten mukaanhan ihanteelliseksi lastetekoikä on jatkuvasti kasvanut ja se on jo nuorissa sukupolvissa ja molempien sukupuolten mielestä yli kolmenkymmentä vuotta. Naisten mielestä ihanteellinen lastentekoikä on kolmekymmentä ja desimaaleja päälle ja miesten mielestä vieläpari vuotta enemmän.
Olis varsin erikoista, jos alle kolmekymppiset. tekisivät suurin joukoin lapsia, mutta olisivat samaan aikaan sitä mieltä, että paras ikä lasten tekemiseen olisi vasta yli kolmekymppisenä. Lapsettomuus alkaa muodostua ongelmaksi vasta pikkuhiljaa sen "ihanneiän" jälkeen. Nuoret sukupolvet Suomessa nyt eivät vaan koeta, että lapsia pitäisi tehdä alle kolmekymppisinä ja siksi iso osa onkin tuossa kohtaa vielä lapsettomia.
Joo, en ole henkkoht törmännyt koskaan kolmekymppisiin miehiin jotka harmittelisi että "hitto kun tuli jäätyä lapsettomaksi".
Liittyy siihen kolmekymppisten lapsettomuuteen sekin, että halutaan elää nuoruutta pitempään, kuin ennen. Halutaan bilettää ja matkustella ym kivaa mahdollisimman pitkään, ennen perheen huoltoon jämähtämistä.
"Miehet vaan HALUAVAT sitä enemmän, koska parisuhde tutkitusti keskimäärin parantaa miesten elämänlaatua. "
Kyllä, ja tutkimusten mukaan Suomessa on edelleen yleisin henkirikosten tekijä työtön, yksinelävä alkoholisti.
Jos puhutaan väkivaltaisuuksista, kuinka paljon tiedät Incel naisia?
Seksuaalirikoksissakin miehet ovat yliedustettuina.
Haluan edelleen huomauttaa, että en siis missään tapauksessa halua lähteä yleisää enkä millään tavoin muutenkaan tunne pätkän vertaa sympatiaa sellaisia miehiä kohtaan, jotka ryhtyvät väkivaltaan viattomia ihmisiä kohtaan.
Haluan vaan tuoda esille tämän realismin, että työttömyys, kavereiden puute ja toisituva epäonnistuminen parisuhteissa vaikuttavat TUNTUVASTI onnellisuuteen. Tämän tiedän kyllä kokemuksesta. On todellakin kokemusta siitä, kun on kavereita, opiskelupaikka ja sen lisäksi vielä töitäkin tulee tehtyä, naisen kanssa menee hyvin tai ainakin näyttää, että jotakin kehittyy.
Tässä ei mitkään itsetuntoselitykset auta, koska intsetuntokin voi muuttua olosuhteiden seurauksena.
Ehdinhän jo selittää miesten ja naisten eroja evoluution perspektiivistä. Joten on aivan ymmärrettävää, että se tahtoo mennä näin, että mies tarvitsee enemmän naista kuin nainen miestä. Onko tässä jotakin epäselvää? Onko tässä jotakin epäselvää, että naiset ovat valikoivampia? Tämä on käynyt moneen kertaan tälläkin palstalla selväksi. Haluaisin nähdä myös kunnon perustelut, jos todellakin väittää, että naiset eivät ole yhtään miehiä valikoivampia.
Vielä miesten ja naisten eroista. Haluan vielä huomauttaa tämänkin, että jos ei realismia tunnisteta ja tehdään politiikkaa, sillä tulee olemaan seurauksensa. Tasa-arvoa ei edistä se, jos me kielletään tosiasioita. Kuten jo manitisin, osa sosiologeista on myös sitä mieltä, että sosiologia tarvitsee parempaa yhteistyötä evoluutioteorian kanssa.
"Eli halutaan se piika hoitamaan kotia ettei itse tarvii. "
Minä en ole KOSKAAN ajatellut tuollaista, että ei tarvitsisi itse hoitaa kotia.
Kannattaa tutustua käsitteeseen emotionaalinen yksinäisyys.
Ei varmaan tarvitse kenenkään alkaa selittää mitä eroa on naisilla ja miehillä, eiköhän tuo ole jokaiselle viimeistään teini-iässä käynyt selväksi.
Mies ei TARVITSE naista yhtään sen enempää, kuin nainen miestä. Mies HALUAA naisen kotiinsa piikomaan ja levittämään reisiään. Mutta mies pärjää kyllä ilmankin. Joten mies ei TARVITSE naista.
Naiset ovat syystäkin miehiä valikoivampia parinvalinnassa. Niin se vaan sun evoluutiossasi menee, että miehet asettuvat tarjolle ja mittelevät keskenään, nainen valitsee mieleisensä.
Sulla vaan tuntuu olevan sitkeässä käsitys siitä, että naiset ovat keskenään kopioita toisistaan. Katselehan kaupungilla kuleskellessasi ympärillesi. Monen moista miestä siellä taapertaa nainen kainalossa. Eikö se jo viimeistään kerro sulle sitä, että kaikilla naisilla on omanlaisensa maku miesten suhteen?
"tutkimusten mukaan Suomessa on edelleen yleisin henkirikosten tekijä työtön, yksinelävä alkoholisti."
Ja tähän sun ratkaisu sitten olisi, että naisia pitää pakkonaittaa työttömille, yksineläville alkoholisteille, ettei niille vaan tule paha mieli?
"Haluaisin nähdä myös kunnon perustelut, jos todellakin väittää, että naiset eivät ole yhtään miehiä valikoivampia."
En ole nähnyt kenenkään väittävän tuollaista. Tuskin kenellekään tulisi edes mieleen väittä jotain noin typerää. Tietysti naiset ovat miehiä valikoivempia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki naiset valikoisivat samoilla perusteilla ja kriteereillä. Mm. ihmisen persoona, kasvatus ja kokemukset vaikuttavat valtavasti siihen mitkä asiat hän kokee tärkeiksi.
Olen vaikka kuinka paljon käynyt kaupungilla ja olen vaikka kuinka paljon käynyt erilaisissa tilaisuuksissa, joissa pareja näkee. Yhdistävää on kuitenkin se, että "normaalit" ihmiset pariutuvat todennäköisemmin. Mikä tässä on niin vaikeeta ymmärtää?
En tiedä, kuinka aktiivisesti olet lukenut minun tekstejä, mutta tämäkin ollaan tutkittu, että ulkonäkönormit täyttävä ihminen saa paremmin töitä, parempaa palkkaa ja tulee muutenkin arvioiduksi positiivisemmin. Tästäkin ehdin puhua jo aiemmin tässä keskustelussa, kun keskusteltiin ulkonäöstä ja viittasin titkimukseen iltasanomien jutussa.
Tosiasiat tekee kipeetä, sen olen joutunut kestämään. Kaiken aikaa käsitykseni vahvistuu, kun tarkkailee pareja. Ei minulta todellakaan ole tosiasiat jääneet huomaamatta.
EI vaan se, että tosiasioita ei ainakaan kielletä ja tunnitetaan tämä, että parisuhteet perustuvat seksuaaliseen palkitsemisvaltaan ja mietitään keinoja, miten sitä voisi paremmin kehittää maassa, jossa naisten koulutus on korkealla tasolla.
Mitenkäs nyt yhtäkkiä, ensi kertaa historiassa, se emotionaalinen yksinäisyys vaivaa miehiä niin kovasti?
Aina on naista pidetty herkempänä sukupuolena, joka tarvitsee miehen rinnalleen yksinäisyyttä häätämään.
Ja miehet keskenään vitsailee naisten läheisriippuvuudesta ja siitä kuinka mies on sidottu parisuhteessa.
Nyt kun naiset eivät enää tarvitse miehiä elääkseen, on miehille tullut hätä. Kumma kun naiset eivät koe tarvitsevansa nimenomaan parisuhdetta, vaan heille riittää perhe ja ystävät yksinäisyyden karkottamiseen.
Miksi miehet eivät osaa luoda sosiaalisia piirejä? Miksi nimenomaan puoliso tarvitaan jotta mies ei vajoa yksinäisyyden alhoon? Miksi yksinäiset miehet eivät vietä aikaa keskenään vaan vaativat ratkaisua vaivoihinsa juuri naisilta?
Se on kumma että naiset voivat ratkoa emotionaalisen yksinäisyyden ongelmat keskenään, mutta miehet ehdottomasti tarvitsevat apuun naisen?
Ei juuri kukaan kiellä tosiasioita. Yksinäiset työttömät murhaaja-alkoholistit eivät parane sillä, että pakotetaan naiset harrastamaan heidän kanssa seksiä.
Surullisia ovat parisuhteet, jotka perustuvat seksuaaliseen palkitsemisvaltaan.
Kyllä suurin osa parisuhteista perustuu rakkauteen ja haluun olla yhdessä, mutta se on varmasti vaikea ymmärtää jos ei ole itse päässyt kokemaan.
Mikäli parisuhde pyörii siten, että toinen kiristää toista seksillä tekemään asioita mielensä mukaan, niin melkoisen nopeasti kaatuu sellainen suhde. Edes epätoivoiset miehet eivät katsele kauaa naista, joka piparia pihtaamalla manipuloi heidän toimintaansa.
Mies ei ole mikään koira, jota nainen kouluttaa herkkupaloja pihtaamalla - ja antamalla silloin kuin koira tekee jotain mieleistä. Tasa-arvoinen parisuhde ei toimi noin. Useimmat naiset eivät halua miestä, jota täytyy jatkuvasti olla ohjaamassa ja kouluttamassa. Useimmat naiset haluavat tasa-arvoisen suhteen, johon kumpikin panostaa ilman lahjomisia ja kiristämisiä.
"Ei juuri kukaan kiellä tosiasioita. Yksinäiset työttömät murhaaja-alkoholistit eivät parane sillä, että pakotetaan naiset harrastamaan heidän kanssa seksiä."
Kukaan ei ole näin väittänytkään ainakaan tässä keskustelussa. Olennaista on kysymys, miksi tuohon ollaan päädytty.
Kaikesta tuosta huomioinnista huolimatta uskot, että sinulla olisi mahdollisuus pariutua kauniin, nuorehkon, korkeasti koulutetun, sosiaalisesti taitavan naisen kanssa.
Sen murhaaja-alkoholistin vanhempien olisi pitänyt ymmärtää olla lisääntymättä.
Enkös mä toisaalta tuonut täällä esille tämänkin seikan, että kaikki ei aina lähde kotoa. Yhteiskunta kun pesee kätensä vastuusta, jos kiven kovaa aina väitetään, että kaikki lähtee kotoa.
En usko oikein siihenkään, että minulla olisi mahdollisuus onnelliseen parisuhteeseen naisten kanssa, josta en ole kiinnostunut.
Alkoholismi ainakin on periytyvää, kuten myös epäsosiaalinen luonne, jonka takia ihminen jää yksinäiseksi. Valitettavasti myös väkivaltaisuus (joka hirmutekoihin johtaa) on myöskin periytyvä luonteenpiirre.
Valitettavasti sen naisenkin pitäisi kiinnostua sinusta, että parisuhde olisi mahdollinen.
Aloittaja:
Monien aloitustesi perusteella tuntuu että kaipaat nimenomaan naisilta vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Miksi et kokeilisi herätellä tällaisia vastaavia keskusteluja nimenomaan naisten suosimilla keskustelupalstoilla, esim vauva piste fi?
Luulisi että olisit tässä vuosien mittaan jo huomannut, ettet löydä tältä palstalta mieleistäsi vastakaikua pohdintoihisi. Ehkäpä uusi yleisö innostuisi esittämään erilaisia näkökulmia juttuihisi.
Samoja kommentteja hän sieltä vauvapalstalta saisi, kuin täältäkin. Eivät miehet täälläkään hänen ketjuihinss osallistu, ja suurin osa naisista ajattelee asioista samoin, kuin hänelle täällä vastanneet. Olisi epätodennäköistä löytää sieltä joku erikoisesti ajatteleva nainen.
Palstalla joku esitti näkemyksiä siitä, että puoluekannalla ei olisi mitään merkitystä. Onhan tämä päivän selvää, että tämä näkyy jo meidän kuluttamisessa, millaisia arvoja meillä on.
Tuokin artikkeli sivuutettiin.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006178989.html
Tuon artikkelin alussa jo käy ilmi tämä, että erimielisyyksiä synnyttävät erityisesti maahanmuutto ja ilmastonmuutos, mutta myös perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako.
Tätä ollaan todellakin tutkittu, että luokka vaikuttaa makuun.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001725200.html
"Keskiluokka harrastaa monipuolisesti, mutta karsastaa tosi-tv:tä, nyrkkeilyä ja moottoriurheilua, tuore väitöskirja paljastaa. Työväenluokka välttelee korkeakulttuuria ja on muutenkin passiivisempi."
Niin, täällä ollaan moneen kertaan puhuttu näistä elämäntavoista.
Tuossa myös tärkeetä tietoa: "Keskiluokkaiset, hyvin koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset pitävät kaikenlaisesta kulttuurista ja osallistuvat monenlaisiin kulttuuriharrasteisiin. Kahman mukaan huono-osaiset suhtautuvat puolestaan lähes kaikkeen kulttuuriin välinpitämättömästi."
Kun puhutaan keskiluokan harrastuksista, huomionarvoista on myös tuo:
"Ainoastaan kauhuelokuvat, nyrkkeily, tosi-tv ja moottoriurheilu ovat juttuja, joista ei keskimäärin pidetä, Kahma kommentoi keskiluokan makua Taloussanomille."
Tuo tositv on vähän mutkikkaampi kysymys. Kuten sanoin, en ole juurikaan törmännyt naisiin, joille tositv julkkikset olisivat täysin tuntemattomia. Näitä siis katsotaan, vaikka toisin väitetään.
Sitten työväenluokan harrastuksiin. Tuossa mainitaan pizzeriat ja toimintaelokuvat. Pizza kyllä maistuu mullekin. Toimintaelokuvista en nyt ole erityisemmin pitänyt. Toki on hyviäkin toimintaelokuvia.
Tuo on myös tärkeä huomio: "Vähemmän koulutetut ja huonompituloiset ovat pääsääntöisesti passiivisia, mikä näkyy myös liikuntaharrastuksissa. "
Tuokin vaatii selitystä, miksi näin on. Onko syynä se, että vaatimustaso on "liian korkealla". Ehdinhän täsätkin puhua, että julkisuuden lihaksikas ihannemies aiheuttaa paineita hintelälle miehelle. Tosiasia on myös tämä, että näillä julkisuuden lihaksikkailla ihannemiehillä ei ole vaikeuksia myöskään pariutua.
Tosin huomionarvoista on myös tämä: "Jääkiekko ja erilaiset joukkuepelit olivat ainoita liikuntalajeja, joiden harrastaminen oli suhteessa suositumpaa työväenluokkaisten vastaajien keskuudessa kuin muissa ammattiryhmissä."
Tähän mulla olisi sellainen kannanotto, kun puhutaan itsetunnon kehittymisestä. Kuten jo ehdinkin todeta, itsetunnon kehittyminen riippuu monesta tekijästä. Edelleen muistan hyvin, kun peuskoulusssa nimenomaan nämä "hyvän supliikin" omaavat pojat, jotka olivat lisäksi hyviä urheilussa, saivat helpommin muilta ikäisiltään arvostusta. Jostain syystä "koulunerous" ei ollut ainakaan minun havaintojeni mukaan läheskään yhtä hyvä tae arvostukselle oman ikäisten joukossa. Edelleen, jos aletaan selittää itsetunnolla monia ongelmia, täytyy myös huomata tämäkin, että kaikki ei saa samoja lähtökohtia "hyvälle supliikille" ja sille, että olisivat peruskoulussa hyviä urheilussa.
Kaikki ei saa samoja lähtökohtia edes sille, että olisivat peruskoulussa "kouluneroja". Vaikka "koulunerot" eivät ehkä saa yhtä helposti oman ikäisiltä arvostusta kuin "hyvän supliikin" omaavat sporttiset pojat, "koulunerous" saattaa kuitenkin antaa paremmat mahdollisuudet menestyä myöhemmässä elämässä.
Itsetunto ei siis ole pätevä selitys monimutkaisille ongelmille. Kuten todettiin, itsetunto on muuttuva, tilannesidonnainen ja "ylenmääräinen rehkiminenkin" on mielestäni puutteellinen selitys huonolle itsetunnolle, koska olosuhteet voivat olla hyvin pakottavia.
Lisäksi itsetunnossa voidaan tehdä myös virhepäätelmiä.
Täällä sivuutettiin myös tämä mun kannanotto siihen, kuinka vaikeeta parisuhteessa saattaa pitemmän päälle tulla, jos ollaan "liian erilaisia". Täällä todettiin aiemmin ihmistuntemuksesta ja siinä olen samaa mieltä, että se kehittyy parhaiten heterogeenisissä ryhmissä. Tästä olen siis samaa mieltä, että opiskelijabileet eivät takaa hyvää ihmistuntemusta.
Koska tätä tosiasiaa minä en voi poistaa, että terveyden ja hyvinvoinnin alat ovat suosittuja naisten keskuudessa, tämä on asia, johon minun on sopeuduttava, jos minä haluan parantaa mahdollisuuksia päästä kestävään parisuhteeseen.
Vaikka terveyden ja hyvinvoinnin alat saattavat antaa työkaluja myös hyvälle ihmistuntemukselle, tämä ei kuitenkaan takaa sitä. Jos on siis opiskellut terveyden ja hyvinvoinnin alaa ja liikkunut lähinnä opiskelijabileissä, joissa on "saman tasoista" porukkaa, ei siis ole taetta, että ihmistuntemus olisi oikeessa elämässä paras mahdollinen.
Jos otetaan esimerkiksi yksinäisyydestä kärsivä mies, joka haluaa keskustella psykologin kanssa ongelmista, hakeutuu naispsykologille, tämä on aivan eri asia silloin, jos yksinäinen mies on esimerkiksi naispsykologin asiakkaana kuin silloin, jos naispsykologi on vapaa-ajalla esimerkiksi baarissa tai yökerhossa.
Jatkan vielä tuosta naispsykologin ja " huono-osaisen" miehen suhteesta. Tarkoitan tässä nimenomaan tätä, että minä menen esimerkiksi pe-la iltana baariin tai yökerhoon, näen mielestäni kauniin naisen ja keskustelussa käy ilmi, että opiskelee psykologiaa tai työskentelee psykologina.
On täysin eri asia naispsykologin kohdata tuntematon "huono-osainen" mies baarissa tai yökerhossa tutustumismielessä kuin kohdata "huono-osainen" mies asiakkaana. En siis kiellä, etteikö naispsykologin kanssa keskustelemisesta silloin, kun naispsykologi on töissä ja itse asiakkaana, voisi jotakin myös oppia.
Vielä tästä, että käy naispsykologilla keskustelmassa ongelmista. On kuitenkin muistettava, että tästä ei kuitenkaan saa juurikaan harjaannusta siihen, mitä on kohdata tuntematon omasta mielestä kaunis nainen yökerhossa vapaa-ajalla ja joka tutustumisen yhteydessä kertoo opiskelevansa psykologiaa tai työskentelevänsä psykologina. Minä olen edelleenkin se sama "huono-osainen" mies, joka voisi myös sopia tämän kauniin korkeasti koulutetun naisen asiakkaaksi. Tätä asiaa on siis todellakin tullut mietittyä, alkaisiko tällaisessa tilanteessa naspsykologi, joka suostuu parisuhteeseen itseään "alemman tason" miehen kanssa, liikaa neuvomaan, miten tämän itseään "alemman tason" miehen pitäisi elää.
En siis kielltä, sitä, etteikö "eritasoiset" ihmisetkin voisi pariutua. Onhan tämä toiminut iät ja ajat näinkin päin, että mies on naista "paremmassa" asemassa. Tästä olen siis samaa mieltä, mitä joku täällä ehtikin jo aiemmin kirjoittaa.
Haluan kuitenkin huomauttaa, että tässä on jokatapauksessa haasteet, jos "huono-osainen" mies pariutuu korkeasti koulutetun kauniin naispsykologin kanssa. Väittäisin, että tässä auttaisi se, jos molemmat ovat myös kiinnostuneita sellaisista kysymyksistä, jotka liittyvät kumppanin alaan. Esimerkiksi naispsykologi voisi olla kiinnostunut ainakin jossakin määrin sellaisista asioista, jotka liittyvät miehen alaan ja toisinpäin. Mun täytyy huomauttaa, että juuri logopedia, lääketiede ja psykologia ovat hyvinkin haasteellisia kiinnostuksen kohteita. Varsinkin psykologia osuu hyvin arkoihin kohtiin, kun pohditaan mielen terveyttä ja mielen sairautta, aivosairauksia, vammoja tms.
Tuossa on esimerkiksi sisällysluettelo neuropsykologian kirjasta.
https://www.terveysportti.fi/xmedia/www/sisallysluettelot/6869_sisluettelo.pdf
Täytyy aivan rehellisesti sanoa, että hyvin raskasta luettavaa. Toisaalta täytyy arvostaa, jos joku kaunis nainen kykenee rennosti ja täydellä mielenkiinnolla lukemaan tuollaista tekstiä.
Mun täytyy myöntää tämäkin, että ehkä mulla on jonkinlainen fobia tutustua sellaisiin naisiin, jotka ovat terveyden ja hyvinvoinnin aloilta, koska he ovat hyvin vastenmielisten asioiden kanssa tekemisissä. Kukaan ei lähtökohtaisesti halua sairastua vakavasti.
Myönnän, että tässä mun täytyy ehkä tehdä paljonkin ponnisteluja, jotta pystyisin hyväksymään kestävään parisuhteeseen myös naisen, joka sattuu olemaan terveyden ja hyvinvoinnin alalta. Ainakaan minä en voi ohittaa tätä kysymystä, jos liikun pe-la iltana baareissa ja yökerhoissa etsimässä naista. Koska terveyden ja hyvinvoinnin ala on suosittu naisten keskuudessa, on todennäköistä törmätä baarissa ja yökerhossa kauniiseen naiseen, joka on nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin alalta.
Jatkan vielä tuosta työajan ja vapaa-ajan keskusteluista. Mä ymmärrän tuonkin, että vapaa-ajalla ei jaksa välttämättä keskustella siitä, mitä tekee työkseen. Mä ajattelen lähinnä sitä, jos haluaa kestävän parisuhteen. Koska ihminen helposti uhraa koko nuoruutensa siihen, että onnistuu pääsemään opiskelemaan ja vieläpä valmistumaan, en oikein jaksa uskoa, että tällä ei olisi mitään vaikutusta esimerkiksi arvoihin. Kuten jo totesin, tutkimuksistakin nähdään, kuinka koulutuksella saataaa olla vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen.
Koeta nyt jo ymmärtää, puoluekanta ei näy tavallisten ihmisten parisuhteissa. Valtaosa ihmisistä ei tunne noista asioista niin vahvasti, että niitä tarvitsisi tuoda esille. Puolisot voivat äänestää "vastakkaisia" puolia, ajatella eri tavoin, harrastaa aivan eri asioita, omata täysin erilaiset ystäväpiirit, katsella täysin erilaisia elokuvia ja tv-sarjoja, jne. ja silti sopia erinomaisen hyvin yhteen.
Oleellista ei olla "riittävän samanlainen" vaan oleellista on olla olematta liian erilainen niissä asioissa, joilla on ko. yksilöille henkilökohtaisesti väliä. Jos kumpikaan ei vaikkapa kaipaa katsella elokuvia tai sarjoja yhdessä niin silloin on ihan se ja sama mitä se toinen tykkää katsoa. Jollekin toiselle parille taas samanlainen elokuvamaku voi olla suorastaan yhdessäpitävä voima.
Sä et edelleenkään halua tajuta sitä, että yleensä ihmiset haluavat pitää työ- ja vapaa-ajan erillään. Toisen työasioista tai niitä sivuava keskustelu vaikkapa baarissa osoittaa todella huonoa tilannetajua ja on todella huonoa käytöstä.
Tästä olen toki samaa mieltä, että tilannetajua tarvitaan. Sanotaanko nyt näin, jos tapaa pe-la iltana kauniin naisen baarissa, joka kertoo olevansa vaikkapa psykologi, baari ei välttämättä ole paras mahdollinen paikka alkaa perinpohjin analusoimaan vaikkapa neuropsykologiaan liittyviä käsitteitä.
Ei siis kannata baarissa tai yökerhossa alkaa analysoimaan esimerkiksi tarkkaavaisuuden häiriöitä tai vaikkapa neglect-oireita. Itseasiassa tätä ei tarvitse edes kertoa heti, mitä opiskelee tai mitä tekee työkseen. Tiedän kokemuksesta, että erityisen hankalaa on varsinkin silloin, jos on työttömänä.
On hyvä kuitenkin muistaa tämä: pointti onkin siinä, että etsii nimenomaan KESTÄVÄÄ parisuhdetta, jolloin on aika mahdotonta toisaalta välttyäkään sellaisilta kysymyksiltä, kuinka paljon se, mitä tekee työkseen, kuitenkin tavalla tai toisella näkyy ihmisessä, hänen arvoissa ja siinä, millaisia valintoja tekee elämässä. Kyllä moni asia tulee väkisinkin ilmi, kun tarkemmin tutustuu.
Niin, mistä sitten jutella baarissa? Tämä on siis todellisuutta, että miehet ja naiset saattavat ajautua eri aloille, joten siitä täytyy lähteä, että on todennäköistä, että baarissa itseä kiinnostava nainen on eri alalta kuin minä. Yhteisiä puheenaiheita kuitenkin pitäisi keksiä. Onko tuo tositv nyt niin järjettömän huono puheen aihe baarissa?
"On hyvä kuitenkin muistaa tämä: pointti onkin siinä, että etsii nimenomaan KESTÄVÄÄ parisuhdetta, jolloin on aika mahdotonta toisaalta välttyäkään sellaisilta kysymyksiltä, kuinka paljon se, mitä tekee työkseen, kuitenkin tavalla tai toisella näkyy ihmisessä, hänen arvoissa ja siinä, millaisia valintoja tekee elämässä. Kyllä moni asia tulee väkisinkin ilmi, kun tarkemmin tutustuu."
Kyllä, mutta olet jättänyt tärkeimmän keskusteluaiheen huomiotta. Näet vaihtoehtoina asiantuntijoiden alojen sisällöt ja tosi-tv:n. Kuitenkin luonnollisin vaihtoehto uuteen ihmiseen tutustuttaessa ovat ne valinnat, joita henkilö on tehnyt oman elämänsä suhteen. Siitä minä ainakin haluaisin puhua.
On eri asia puhua vaikkapa ammatinvalinnasta kuin kyseisen alan sisällöistä. Tosi-tv on huono aihe sen vuoksi, että siinä puhutaan jonkin TOISEN henkilön valinnoista. Ei minua kiinnosta, millaisia valintoja jokin mantereella X asustava henkilö Y on tehnyt tilanteessa Z. Haluan tutustuessani tietää, miksi edessäni oleva henkilö on nyt siinä, mitä valintoja hän on tehnyt menneisyydessään ja miksi, ja mitä hän aikoo valita tulevaisuudessa. Odotan, että henkilö on kiinnostunut samoista asioista minussa. Tilannetta täytyy osata lukea sen suhteen, miten paljon kukin haluaa itsestään ensimmäisessä keskustelussa tuoda esille.
Ellei tosi-tv:n aihe liity jollain tavalla keskustelukumppanin (tai minun) juuri senhetkiseen tilanteeseen, tosi-tv:n esille tuominen keakustelussa olisi niin kaukaa haettua että en jatkaisi keskustelua. Mutta jos puheenaiheena olisi vaikka terveyteen liittyvä tosi-tv-formaatti ja ruokavaliot ja treenaaminen, voisin esim. sellaisessa tilanteessa jatkaa keskustelua. Silloin voisi vaikkapa verrata omia kokemuksia tosi-tv-ohjelmien sisältöihin.
Siis sä et halua että kaunis, koulutettu nainen komentelee ja ohjailee ja neuvoo sua... Mutta kuitenkin valitsisit psykologiksesi naisen (korkeakoulutettu), joka ohjailisi ja neuvoisi sua.
"Onko tuo tositv nyt niin järjettömän huono puheen aihe baarissa?"
Mene kokeilemaan ja kerro sitten miten meni!
Pieni lisäys. Jos välttämättä tahdotaan keskustella jonkun toisen tekemistä valinnoista, politiikka on parempi vaihtoehto kuin tosi-tv.
Politiikan suhteen saattaisin itse täräyttää ilmoille kysymyksen, mitä mieltä keskustelukumppani on työperäisestä maahanmuutosta. Vastauksesta näkyisi helposti keskustelukumppanin yleissivistys, sijoittuminen konservatiivi-liberaaliakselille, sijoittuminen vasemmisto-oikeistoakselille sekä suhtautuminen Suomea uhkaavien ongelmien ratkaisemiseen. Samalla voisi seuloa pois mahdolliset perussuomalaisten kannattajat. Se olisi oikein hyvä kysymys! Siis siinä tilanteessa, kun puheenaihe ei koskisi keskustelukumppaneiden omia elämänvalintoja.
"Niin, mistä sitten jutella baarissa? Tämä on siis todellisuutta, että miehet ja naiset saattavat ajautua eri aloille, joten siitä täytyy lähteä, että on todennäköistä, että baarissa itseä kiinnostava nainen on eri alalta kuin minä. Yhteisiä puheenaiheita kuitenkin pitäisi keksiä. Onko tuo tositv nyt niin järjettömän huono puheen aihe baarissa?"
Ei ole kauankaan, kun ilmestyi tutkimus aiheesta "minkälaiset ihmiset katsovat realityä". Keskimäärin realityä kuluttivat eniten vähemmän koulutetut ja matalammin palkatut ihmiset.
Jos siis haluat baarissa herätellä korkeakoulutetun naisen mielenkiintoa, sitä et yleisesti ottaen onnistu realitystä puhumalla tekemään.
On totta että moni tietää joitakin reality-hahmoja nimiltä, mutta tietääkseen naamoja tai nimiä ei tarvitse itse aktiivisesti seurata reality-sarjoja. Niitä joutuu näkemään mainoskatkoilla ja kaupan kassajonossa iltapäivälehtien otsikoissa.
Jos kävisikin niin, että törmäät baarissa korkeakoulutettuun naiseen, joka salaa katselee realityä, niin tuskin hän yhtään sen mieluisampana puheenaiheena sitä silloinkaan pitäisi. Jos on jokin tuollainen piiloteltu pahe, niin todennäköisesti sitä salailee tuiki tuntemattomalta baarissa.
Ehkäpä turvallisin tapa aloittaa baarissa keskustelu televisiosta on kysyä, mikä toisen lempiohjelma on. Jos tämä itse sanoo pitävänsä realityistä, on sinun tosi-tv:n ystävänä helppo jatkaa keskustelua siitä. Jos taas toinen ei erikseen mainitse pitävänsä realitystä, ei välttämättä kannata väkisin yrittää juuri tosi-tv:stä turista.
Realityäkin on monenlaista. Itsekin tulee katseltua ruoka- ja remonttiaiheisia "tosi-tv-ohjelmia", mutta kanava vaihtuu välittömästi jos ruudulle ilmestyy teiniäitejä, rikkaita kotivaimoja, selviytyjiä, laulajia tai tanssijoita.
Uuteen ihmiseen tutustuessa on viisainta kysellä tämän tykkäyksen kohteita ja pyrkiä pitämään keskustelu neutraaleissa ja toista miellyttävissä aiheissa. Toki sekin pitää tehdä sulavasti eikä tentaten, vaatii siis hyvää pelisilmää.
No siis nimenomaan tuo sinulla on ajatuksissasi pielessä, jos kuvittelet parisuhteessa puhuttavan työhön liittyviä asioita. Kotona ollaan vapaalla ja valtaosa ihmisistä haluaa jättää työn työpaikaalle. Työhön liittyvät keskustelut ovat kotioloissa tyyliin "miten töissä meni ja millanen päiväsi oli". Ihmisen aivot tarvitsevat VAPAA-aikaa, eivät kotioloissa neurotieteiden uusia saavutuksia ruotivaa puolisoa.
Ja kyllä, tosi -tv on pääosin aivan järkyttävän huono keskustelun aihe.
Juuri noin. Aloittaja jättää jatkuvasti huomiotta sen kaikkein luontevimman ja tärkeimmän keskustelunaiheen - ihmisen itsensä. Kuka hän on, mitä kaikkea hän on tehnyt (aika iso osa ihmisistä on opiskellut useampia asioita ja tehnyt useampaa työtäkin), miksi hän on tehnyt niitä asioita, mitä hän ajattelee eri asioista, jne. Nuo ovat nimenomaan niitä oleellisia asioita toiseen tutustuttaessa ja juuri nuo kertovat henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ihmistä kohtaan (eivätkä yrityksestä saada ilmainen sähkösuunnitelma tai terapiasessio). Nuo keskustelut kuitenkin tosiaan vaativat sitä omana itsenään olemista, oman persoonan ja ajattelun avaamista, ylipäänsä sellaisia asioita, joita ei voi opiskella ulkoa. Tuossa tosiaan vaaditaan sitä tilanteen ja ihmisen lukemista. Pitää osata olla kiinnostunut, mutta ei liian utelias ja tungetteleva ja pitää osata myös avata itseään sopivassa määrin - ei niin vähän, että antaisi liian etäisen ja piilottelevan vaikutelman, mutta ei myöskään heittää heti liian henkilökohtaisia asioita toisen silmille.
"Kyllä, mutta olet jättänyt tärkeimmän keskusteluaiheen huomiotta. Näet vaihtoehtoina asiantuntijoiden alojen sisällöt ja tosi-tv:n. Kuitenkin luonnollisin vaihtoehto uuteen ihmiseen tutustuttaessa ovat ne valinnat, joita henkilö on tehnyt oman elämänsä suhteen. Siitä minä ainakin haluaisin puhua."
Puhuit valinnoista, joita ihminen on tehnyt oman elämänsä suhteen. Edelleenkin se, mille alalle ajautuu, on väistämättä iso valinta elämässä. Tämä ei todellakaan tule mistään tyhjästä, miksi joku ajautuu jollekin tietylle alalle. Tosin kaikessa on ikävä kyllä aina riskinsä: voihan joku ajautua myös "väärälle" alalle. Tähänkin on omat syynsä.
Nyt on pakko kertoa vähän omia ajatuksia siitä, kuinka paljon tuo keskustelussa esille oman alansa käsitteitä. Minun mielstä siinä vaiheessa, kun kemiat kohtaa, voi ilman muuta myös puhua jotakin oman alansa vaikeistakin käsitteistä, joissa toinen joutuu vähän vaivaamaan päätä. Minulla on tästä kokemusta ja voin sanoa, että hyvin onnistuessaan tämä, jos mikä vie minulta jalat alta. Sen lisäksi, että nainen on kaunis, naisella on myös muutakin osaamista, jossa todellakin itsekin joutuu haasteiden eteen.
Mä ymmärrän tämänkin pointin, että aina ei jaksa vaan puhua siitä, mitä on koko päivän tehnyt. Tämä tottakai vaatii hyvää tilannetajua, milloin tuoda esille omaa osaamistaan sellaisissa asioissa, jotka todellakin vaativat vähän enemmän pään vaivaa.
"On eri asia puhua vaikkapa ammatinvalinnasta kuin kyseisen alan sisällöistä."
Kyllä, mutta tässä tullaan myös tähän yleissivistyksen kysymykseen. Lisäksi tässä on sellaisia ongelmia, että ihmisillä saattaa olla erilaisia käsityksiä eri aloista. Kuten jo ehdinkin tuoda esille tämän, kuinka itselle on jostain syystä ollut aina haasteellisinta tutustua naisiin, jotka ovat nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin aloilta. Tiedän, että monia naisia olen elämäni aikana "hylännyt", koska mielestäni opiskelevat "väärää" alaa tai ovat valmistuneet "väärältä" alalta. TIedän, että ajatus on vastenmielinen ja tiedän myös hyvin tämän, että tällä tavalla varmasti itse aiheutan sen, että on vähemmän mahdollisuuksia, kun menen pe-la iltana ulos suuriin kaupunkeihin etsimään naista.
Voisiko asialle tehdä jotakin? Voisiko miettiä, miksi juuri tietyt alat herättävät nimenomaan minussa niin paljon vastenmielisyyttä, että tämän takia "hylkään" naiset, jotka ovat kyseisiltä aloilta? Enkös mä ottanut jo aiemmin esimerkin tuosta neuropsykologian kirjasta sisällysluettelosta.
Tuossa lisää neuropsykologiasta. Siis johdantoa.
https://www.terveysportti.fi/xmedia/www/esittelyt/6869_esittely.pdf
Neuropsykologia siis tutkii aivovaurioiden ja psyykkisten toimintojen välisiä yhteyksiä. Jos esimerkiksi nainen on käynyt neuropsykologian erikoispsykologi-koulutuksen, on aika luonnollista, että hänellä on hyvin paljon tietoa erilaisista lääketieteellisistä tiloista, jotka saattavat heikentää toimintakykyä. Mä en yksinkertaisesti pysty välttymään tältäkään ajatukselta, miten tämä pitemmän päälle näkyisi esimerkiksi parisuhteen arjessa, jos itse olen naista vähemmän koulutettu ja vieläpä hyvin eri alalta. En voi välttyä ajatukselta, käykö lopulta näin, että minusta löytyy jatkuvasti jotakin "vikoja".
Tosin tuossa on myös mielenkiintoista huomata tämäkin, että kognitiiviset, affektiiviset persoonallisuuden ja käyttäytymisen ilmiöt suhteutetaan myös kulttuurin kontekstiin. Toisin sanoen, jos siis etsisin naista esimerkiksi Italiasta ja hänellä sattuisi olemaan vastaava koulutus, on luonnollista, että hänellä on myös tietopohjaa juuri kyseisistä ilmiöistä ja hänen myös pitäisi osata suhteuttaa ne kulttuuriin. Toisin sanoan on mahdollista, että koulutettu nainen, jonka etsisin ulkomailta, näkisi minut myös vähän eri tavalla kuin vähän koulutettu, vaikka en ole suomalaisessa kulttuurissakaan mikään "perus jätkä".
Ei ole siis ollenkaan näin yksisselitteistä tämäkään, että varmempi tae parisuhteen onnistumiselle olisi se, että matalasti koulutetulle miehelle myös matalasti koulutettu nainen.
Jokatapauksessa joudun menemään epämukavuusalueelle myös lukiessani esimerkiksi tuota neuropsykologian kirjan johdantoa ja sisällysluetteloa, jonka otin aiemmin tänne keskusteluun.
On hyvä siis huomata tämä, jos on toistuvasti tullut isoja esteitä omalla kohdalla parisuhteen muodostamisessa. Yksinkertaisesti pitää harjoitella sellaisia asioita, jotka ovat olleet haasteellisia. Jos ei harjoittele, voi olla varma, että samat ongelmat tulee aina uudestaan ja uudestaan vastaan.
VIelä lisään. On siis kokemusta parisuhdeyrityksestä naisen kanssa, joka on terveyden ja hyvinvoinnin alalta. Myönnän kyllä tämän, että tutustumisen aikana tämä kyllä häiritsi minua, vaikka en ehkä sanonut mitään ääneen. Toki on myönnettävä, että itsekin aiheutti sitä, että mitään ei lopulta tullut. Jokatapauksessa asiat ei tule tulevaisuudessakaan etenemään, jos ei sellaisia asioita, jotka ovat itselle vaikeita, harjoittele.
Oletko todella noin vieraantunut todellisuudesta, että kuvittelet uravalinnan olevan aina joku suuri valinta? Todellisessa elämässä se näyttää pikemmin olevan päinvastoin ihan jotain muuta. Valtaosa ihmisistä ajatuu erilaisten sattumien kautta siihen missä ovat. Hyvin harva tekee mitenkään määrätietoisesti vuosikymmeniä töitä ollakseen jossain tietyssä roolissa. Itse en taida tuntea ketään, jonka elämä olisi mennyt noin.
Niinpä! Nykyaikana länsimaissa ihminen vaihtaa alaa keskimäärin kolme kertaa työuransa aikana. Siis koko alaa, jolla hän työskentelee. Työpaikkaa ja työtehtävää keskimäärin kymmenen kertaa. Alanvaihtoon liittyy usein myös uudelleenkouluttautumista. Että siitä voi vähän haarukoida kuinka isoista valinnoista sitten kuitenkaan lopulta on kysymys. Sinä aloittaja voit kokea nuo jutut valtavan suuriksi jutuiksi, mutta tilastojen mukaan suurin osa ihmisistä vaihtaa ihan koko alaakin suht näpsäkästi.
Luehan tilastoja. Suomessa on alle puolet korkeakoulutettuja. Väitätkö, että on tavallista, että ihminen on esimerkiksi käynyt teatterikorkeakoulun, valmistunut lääkäriksi ja vielä juristiksi?
Ja sä kuvittelet, että korkeakoulutus on ainoaa olemassaolevaa koulutusta? Kyllä taas tulee olo, että ei ole paljoa kouluja käyty eikä töitäkään tehty. Vaikka nyt muunto koulutus harvemmin on sellanen täysipituinen koulutuspolku. Se on useinmiten jotain puen vuoden ja vuoden väliltä ja usein suoritetaan jopa osin päällekkäin työnteon kanssa.
Tämä ongelma on monimutkainen.Edelleenkin fakta on se, että syystä tai toisesta matalasti koulutettujen miesten on vaikeampaa pariutua ainakaan kestävään parisuhteeseen. Olenhan jo useasti puhunut tästä, että lapsettomuus on yleistä matalasti koulutetuilla miehillä. Lisäksi palstalla ollaan myönnetty tämä, että naisen "parempi" asema saattaa olla miehille haaste. Tästä olen siis samaa mieltä.
Sitten tulee kysymys: miksi miesten on vaikeampaa kouluttautua naisia pitemmälle?
Jos tavoittelee esimerkiksi korkeasti koulutettua naista, Helsingissä korkeakoulutettujen määrä on noin puolet. Korkeakoulutettujen naisten määrä on toki isompi, koska naiset menestyvät koulutuksessa paremmin. Helsingissä siis on paljon nuoria korkeastikoulutettuja sinkkunaisia.
Olen käynyt vaikka kuinka monta kertaa Hlesingissä yrittämässä ja vaikeeta on. Vaikka alkuunkin pääsis, treffeille pääseminenkin on äärimmäisen vaikeaa. SItten kun se onni joskus potkaisee, tulee toki tämä haaste, miten jatkaa naisen kanssa, jos tuntee itse olevansa alakynnessä. Koska Helsingissä on paljon korkeasti koulutettuja naisia, joutuu varautumaan myös tähän, että joutuu sitten olemaan treffeillä "alakynnessä".
On siis hyvä muistaa, että tämä ongelma on monen tekijän summa. En voi nimeksikään väittää, etteikö koulutuksen hankkiminen vaatisi paljon vaivaa. Kyllä edellen on myönnettävä, että helpoin tapa on silloin, jos itse on korkeakoulutettuja naisia vieläkin ylempänä. Miksi kuitenkin menee näin, että naiset pärjäävät kolutuksessa paremmin?
Tiedän myös tämän, kuinka joutuu tekemään työtä asenteiden eteen, jos ei onnistu kouluttautumaan naisia pitemmälle.
On todellakin hyvä huomata, että yksinäisyyteen ajautuminen on monen tekijän summa:
1. Vaikeus kouluttautua samalle tasolle monien naisten kanssa.
2. Vahva asenneongelma, jos nainen on itseä "parempi".
3. Toisaalta arvostaa naista, joka on kaunis ja jolla on muutakin osaamista.
4. Asennemuutoskin vaatii kovaa työtä.
Korostan nimenomaan tätä, että kouluttautuminen vaatii työtä ja PALJON. Jos kaikki olis helppoa, eikö meillä olisi silloin tämä tilanne, että miehet olisivat naisia enemmän koulutettuja, koska ymmärtääkseni tämä on monelle miehelle tärkeää olla "paremmassa" asemassa parisuhteessa.
Tuossa asenteessa se ongelma jo tulikin esille. Ei kouluttautuminen oikeasti hirveästi vaadi. Joillekin aloille toki joutuu tekemään paljon töitä. Valtaosin kouluttautuminen ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen työlästä tai vaikeaa. Suurimmalle osalle heistä, jotka kouluttautuvat pitkällekin se on vain itsestään selvä osa elämää. Moni opiskelee vapaaehtoisesti ylimääräistäkin. Jo tuollainen asenne, että kouluttautuminen on jotenkin hirveän työlästä ja uhraus, on aika vastenmielinen. Harva korkeammin koulutettu varmaankaan kokee mitään samankaltaisuuden tunteita noin ajattelevan ihmisen kanssa.
Juuri+noin.+Ei+opiskelu+ole+yhtään+sen+työläämpää+tai+vaativampaa+kuin+työnteko.+Molemmat+ovat+99%+ihan+vaan+sitkeyttä+ja+tekemistä.+Ei+opiskelu+mitää+ihmeellisyyksiä+vaadi.+Kunhan+vaan+ottaa+ja+jauhaa+niitä+vaadittavia+asioita,+kunnes+ne+ovat+päässä.+Jos+kykenee+työntekoon+niin+kykenee+erinomaisesti+myös+opiskelemaan.+Se+on+vain+viitsimisestä+ja+tahtomisesta+kiinni.
Jos kuvittelee voivansa käydä asiantuntevaa ja mielenkiintoista keskustelua neurotieteiden uusimmista tutkimustuloksista niin kykenisi myös erinomaisen HELPOSTI opiskelemaan kyseistä alaa.
Rakkaus on sokea!
Niin on.
Minulla on erilainen maku naisten suhteen kuin Sinulla: minä tykkään seksikkäistä ja vcarallisista naisita.
Pitkä ketju, aloittajan puolelta ainakin! Ja omalaatuinen lisäksi, ongelmana siis parisuhteen saanti.
Ketjun puheet paljolti niitä näitä, kautta rantain haettua hajanaista sälää, politikointiakin, ja koko homma levällään kuin Jokisen eväät. Jäsennys ja relevanssi heikko. Uppoutuminen omaan sisäiseen ajatusmaailmaansa hallitsee.
Huolimatta olevasta luonnepiirteestä, tuo teoriakeskeinen ja sisäänlämpiävä ajatuskupoli pitäisi pystyä rikkomaan! Niin.., siksi koska sisäänlämpiävyys aiheuttaa ongelmia. Esim. aloittajalla on vastenmielistä ottaa vastaan toisen viestiä, jos se ei sovi kuplan sisäisiin ennakko-odotuksiin. Alkaa helposti jaarittelemaan, kuten on ketjussa vahvasti käynyt.
Myös vuorovaikutteisuus tökkii, jos ei osaa/vaistoa toisen tunneviestintää (myös sanatonta), so.silloin samaa aaltopituutta, yhteistä säveltä ei löydy. Kuivakas asiapuhe korvikkeena on falskia, yleensä ei toimi. Aloittaja näemmä harrastanut tehdä myös ns.naisanalyysejä eri juorulähteistä; niillä lie lähinnä ajankulu- ja viihdearvo. Apua ei niistä ole, koska on liian ulkokohtaista ja teennäistä. Ei ihmistä parisuhteessa voi ajatella kontrolloitavana objektina.
Vastaajat ovat yllä kuvanneet tyyliäsi naisten suhteen hauskasti tekniseksi koodinmurtotempuksi, kun vain avain löytyisi. Voit uskoa, ettei hakkerointiperiaate ihmissuhteissa ei pitemmästi kanna. Koulutustakin ajattelet paljolti uhrauksena, jota kumppanin olisi suotavaa sellaisena "empatisoida". Oikeasti vaikutus on usein päinvastainen; koulutushan on itseisarvo sinänsä sivistykseksi, pääomaksi ja toimeentulon keinoksi ilman tausta-ajatuksia. Tämänkin muut vastaajat ovat huomanneet. Itse asiassa muodollista koulutustakin voi tulkita teeskentelyksi, jos itse ei ole kovin kiinnostunut eikä toimeentulo perustu valitsemaansa alaan eikä kuitenkaan jatkokouluttaudu. Eikä yritä muutenkaan. Kaikki teeskentelyt parisuhteen kannalta ovat turn off.
Mitä tehdä? Nykyisistä olemisen ympyröistä pitäisi pyrkiä ulos. Sosiaalistua. Miten olla joukossa osallistuvana jäsenenä. Jokin "luomuympäristö" voisi tehdä terää. Tässä kohtaa voisit yrittää hakkeroida itseäsi. ;)
Läpällä toki; mutta vaikka hevostilalle heinäntekoon ensi kesänä. Talkoisiin tai ylöspitopalkalla aluksi. Heinää seipäälle käsin hangolla kuin ennen vanhaan. Tekisi fysiikallesikin hyvää. Saisit jututtaa hevostyttöjäkin, eikä tarttis jännittää ylimääräisiä, he kun keskittyvät vain hevosiin. Että se tiedoksi vaan.
- Tai joutua/päästä johonkin porukkaan selviytymisreissuun erämaahan Lappiin, minimi viikko ja mahdollisimman vähin eväin. Osa suoraan luonnosta. Siellä ryhmässä ei paljon maailmanparannussaarnoja ja -faktoja eikä tilastojakaan silloin kovin kuunnella, kun pitäisi saada leiri yöksi pystyyn, ja vettä tulee tulvimalla katosta ja ikkunasta, kuten lasten lorussa konsanaan. Vain keskinäinen sovittelu ratkaisee, muut vaihtoehdot vielä huonompia.
Jotain tällaista maanläheistä nenänvalkaisuaikajaksoa tarvitsisit. Kasvattaisi sosiaalisuutta ja opettaa ottamaan toiset huomioon. Kirjoituksista päätellen ajatuksesi nyt ovat hieman "henkivajaita", formaalisesti ok:kin pituudesta huolimatta, mutta kuitenkin kuin puppugeneraattorista tai tekoäly-"faktoja" luetuista teorioista koostettuna ilman omakohtaista "henkilisää". Arvelen, että useille seurustelukohteillesi on tullut mieleen, että "tuntuu kuin keskustelisin puhuvan pään kanssa". Ja tämä johtaa sitten asiassa todennäköisimmin tyhjäkäyntiin.
---
(jatkuu...)
(...jatkuu osa 2)
Toinen seikka asiassasi saattaa olla kelvollisen ("kaupaksikäyvän") ns.oman pääoman vajaus (yrityskirjanpidossakin suuri vieraan pääoman osuus voi ajaa yrityksen heikoille jäille). Omaa vahvaa pääomaa on juurikin osaaminen (koulutus), mutta omaehtoisena ja toimivana, mikä pitää ihmisen innostuneena, aktiivisena ja virkeänä; tämä useinkin työn (ja huom: työnilon!) kautta. Passiivisella käyttämättömällä todistuspaperilla (eli muodollisella suorituksella) ei pääoma-arvoa ole. Virkeys ja eloisuus pystyvät pitämään asenteitakin kuosissaan, jopa silloinkin vaikka olisi persu. Mahd.osallistuminen jossakin vapaaehtoistoiminnassa tai harrastuksessa, mikä sisältäisi ehkä pienen vastuuroolinkin ja onnistuisi, olisi cv:ssä lisäplussaa. Ja miksei, somenkin kautta, jos on sanottavaa, omalla nimellään, niin ei luulisi olevan pahasta (anonyymipalstoille jumittuminen, jos ei muuta, niin silleen pisteitä ei tipu, toki virkistävää ajanvietettä voi olla).
Tuon oman pääoman läsnäolon seurustelukumppani helposti vaistoaa. Se olisi kova sana. Aloittaja, tukeudut enemmin "lainapääomaan". Siihen viittaa mainitsemansa missi-, ja julkkishaastattelut ym.vastaavat. Ajanvietteenä miksei, mutta niiden anti kumppanihankkeessa on vähäinen. Ihmiset ovat yksilöitä, myös aloittaja korostetusti. Massatilastojen keskiarvot ja yksittäinen piste siellä, sillain ajateltu "vastaavuus" on liki nolla.
"Paljon porua, vähän villoja"
"Vieraan pääoman" päältä ovat ketjusi enimmät puheet; siksi vanha kansanviisaus.
Oman pääoman kasvattaminen on paras avaintekijä. Siis se avain.
"Helpommin sanottu kuin tehty", näin kai aloittaja helposti sanoisi.
No, aika haasteellista on tietty. Ei helppo.
Muita "helpompia" vaihtoehtoja kertomansa mukaan kokeiltu, toistaiseksi tuloksetta.
Edelleen siis mitä tehdä? Rukkaset naulaan? Luopuminen piintyneistä ajatusmalleista?
Elämä on. Ihan silleenkin noin ekaks. Mutta myös valintoja.
Mitä valitseekin niin sen kanssa on sitten elettävä. Eli jälleen elämä on.
"Näin on!", toteaa myös Aulis Kaakko, Fakta Homma. löytyy pätkiä juutuubista.
Ps. Sait esseen, samaa sarjaa kuin itsekin pitkiä kirjoitat, jaksa vaan lukea, ollos hyvä ;)
Tässä oli erittäin hyvää pohdintaa parin viestin verran.
Harmi ettei aloittaja ikinä noteeraa moisia.
Koska moni asia ei pidä paikkaansa. Tuossakin näkee tätä samaa kauraa, johon omassa kuplassa eläneet aivopestyt idealistit elävät.
Tuossa oli pelkkää faktaa parin kommentin verran. Aloittaja ei halua hyväksyä tosiasioita ja siksi uskottelee itselleen, että kaikki jotka eivät ajattele kaikesta samoin kuin hän itse, ovat aivopestyjä :)
Kirjoittaja on nähtävästi löytänyt parikin ongelman kannalta keskeistä pointsia, kipupistettä, mitkä aiheuttavat aloittajassa
hermostumista, eikä siten tee mieli kommentoida. Oletettavasti tultu liian lähelle?
Mieluummin 'harrastelee harmittomia', mm.tilastojen perkaamista, ryhmittelyjä, naisten visuaalisia vertailuja medioissa,
koulutuspäättelyjä ynnä muuta mukavaa. Sitten politiikkahenkiset selostukset palstalle. Itse ongelman suhteen menestys
on ollut kehno.
Samoja asioita on huomattu eri kommenteissa muutenkin, mutta nyt mainituissa kommenteissa hyvä tiivistelmäkooste eri
havainnoista.
Hajallaan olevia huomioita on ollut helpompi ohittaa, vaikkapa maininnalla "asia ei ole yksinkertainen" (ja jatkamalla sitten
jotakin, vaikkapa kehotuksella: lue artikkeli emotionaalinen yksinäisyys, ja toivomalla ettei kysyjä välitä jatkaa
'hiillostamista' enemmin ). Sitten onkin oman agendan paikka taas; näin ketju venyy eikä pääty oikein mihinkään.
Muiden muassa olen sivukommentoijana sitä mieltä, että kaverin avittamiseksi (mitä nyt anonyymipalstalla pystyy) iholle
on mentävä. On hänen valintansa sitten, hylkääkö homman tässä, vaihtaa anonyymiä alustaa ja jatkaa analyysejään
toisaalla hamaan hämärään jne., jolloin ongelma hyytyy lopulta ittestään.
Liikaa korostunut teknokraattinen ajattelu ihmis- ja parisuhteissa antaa kolkon tunnelman ja vaikutelman,
lämminhenkisyys puuttuu, mitä romanttista suhdetta hakevat ehdokkaat kyllä suurella todennäköisyydellä vierastavat.
Näin lienee aloittajankin kohdalla tähänastinen historia.
sori tuo layout mutta tekstin sisältö on mennyt oikein...
Tässä on jälleen täyttä asiaa!
Aloittajan kannaisi sisäistä myös analyysilähteidensä luonne. Katsellessaan tosi-tv:tä ja erilaisia haastatteluja tai lukiessaan kirjaa tai lehtiartikkelia kuluttaa aina tuotettua sisältöä. Nuo sisällöt ovat aina ohjattuja, käsikirjoitettuja, leikattuja, editoituja ja tuotettuja tuotteita. Spontaanilta vaikuttavassa haastattelutilanteessakin haastattelija johtaa keskustelua, yleensä ennalta sovittujen kysymysten kautta, joihin haastateltava on etukäteen valmistautunut vastaamaan. Vähimmillään se valmistautuminen on ollut käsiteltävien aihepiirien sopimista ja mahdollisten kiellettyjen aiheiden sopimista. Kaikilla noilla edellämainituilla asioilla on suuri vaikutus siihen minkälaisen kuvan ko. materiaali kohteestaan antaa.
Pelkkä kameran läsnäolokin muuttaa tilanteen luonteen heti vähemmän autenttiseksi. Tieto tilanteen tallentamisesta muuttaa ihmisen käytöstä ja toimintaa. Edes kokenein ammattilainen (tai oikeastaan varsinkaan hän) ei ole kameran edessä oma rehellinen ja täysin esittämätön itsensä. Mitä kokemattomampi ihminen on niin sitä vähemmän hän kykenee uskottavasti feikkaamaan. Ammattilaiset kuitenkin ovataina luoneet itselleen "julkisuuspersoonan", joka voi olla hyvin lähellä todellisuutta, mutta ei aivan. Kyse ei ole epärehellisyydestä, vaan välttämättömyyden pakosta - oman henkilökohtaisen yksityisen minän suojelemisesta.
Lähdekriittisyys on tärkeä asia oppia erilaisia lähteitä käyttäessään.
"Ammattilaiset kuitenkin ovataina luoneet itselleen "julkisuuspersoonan", joka voi olla hyvin lähellä todellisuutta, mutta ei aivan. Kyse ei ole epärehellisyydestä, vaan välttämättömyyden pakosta - oman henkilökohtaisen yksityisen minän suojelemisesta."
Myös baarissa meillä on jonkinlainen "julkisuuspersoona" eikä siinäkään voida puhua automaattisesti epärehellisyydestä vaan välttämättömyyden pakosta. Itseasiassa meillä on lukuisissa tilanteissa tämä "julkisuuspersoona" välttämättömyyden pakosta. Ei ole ollenkaan niin yksinkertaista aina tuo epärehellisyydenkään käsite.
VIelä lisään tämä. Vaikka ihmiset olisivatkin joissakin tilanteissa, kuten esimerkiksi telkkariesiintymisissä "feikkejä", huvittavaa tässä on kuitenkin se, että monet ihmiset eivät välitä siitä. En ole pannut merkille sitä, että julkkiksilla olisi yleensä vaikeuksia pariutua. Otetaanpa esimerkki vaikkapa julkkisrokkarista. Kyllä on aivan varmasti treenannut moniakin kappaleita etukäteen ennen esiintymistä. Tavalla tai toisella julkkisrokkarin esiintymisesäkin on eräänlainen "käsikirjoitus". Ei ihmiset siitä välttämättä välitä, koska moni olisi valmis parisuhteeseen, jos siihen saisi mahdollisuuden.
EI tässä siis auta muu kuin tuntea ihminen paremmin. Koskaan ei pidä odottaa liikoja, ei varsinkaan silloin, jos tutustutaan netissä. Ei edes silloin, vaikka tutustuisikin oikeessa elämässä esimerkiksi baarissa, jossa ihmiset ovat periaatteessa "oma itse".
Tietysti jokaisella ihmisellä on monta roolia, mutta julkkiksena oleminen on täysin eri asia. Kuten jokainen julkkis voi sinulle kertoa. Moni on kertonut miten on uran alkuaikoina naiiviudessaan ollut myös julkkiksen roolissa ollut "oma itsensä", kunnes julkisuus opetti että ei todellakaan kannata. Joku "baarirooli" on täysin eri asia. Baarissa jokainen läsnäolija ei kuvittele tuntevansa sinua. Julkkiksen elämä taas on juuri tuota. Jokainen kuvittelee tuntevansa sinut.
Tuo asia selitettiin sinulle jo aiemmin. Julkkikset eivät juuri koskaan halua seurustella faniensa kanssa. Harva julkkiskaan on niin itseään täynnä, että jaksaisi parisuhdetta fanin kanssa. Sitäpaitsi, eivät he koskaan ole sitä mitä fanit kuvittelevat heidän olevan. He ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Juuri tuosta syystä julkkikset tuppaavat pääosin pariutumaan toisten julkkisten kanssa. He osaavat helpommin suhtautua toisiinsa tavallisina ihmisinä. Kuten varmasti esimerkiksi itsestäsi huomaat, niin fani nostaa heidät jalustalle. Ei kukaan täysijärkinen ihminen sellaista arkea jaksa.
Koko jutussa olelliata ei edws ollut mikään epärehellisyys. En maininnut sanallakaan epärehellisyyttä tai edes ajatellut kenenkään olevan epärehellinen. Sinun lähteesi eivät vaan opeta mitään oikeista ihmisistä tai heidän ajatuksistaan ja huumoristaan ja mitä kaikkea oletkaan selittänyt. Sinun lähteesi ovat tuotteita ja alusta loppuun tuotteistettuja ja suunniteltuja. Niistä ei saa irti mitään oikeisiin ihmisiin liittyvää. Niistä ei ole tarkoituskaan saada irti mitään oikeisiin ihmisiin liittyvää. Oikea tavallinen ihminen ei myy.
Me emme voi kuitenkaan ohittaa tätä kysymystä, miten julkkikset vaikuttavat ihmisiin. Olen jo moneen kertaan maininnut esimerkiksi tästä miesten "vaatimuksesta" olla lihaksikas. Televisio-ohjelmat eivät ole täysin irrallisia, koska nekin on ihmiset tehneet.
Televisionkin aikoinaan kehitti ihmiset. Nykyään on vielä netti ja Youtube-videoissa on vielä kommentointi, joissa voi myös nähdä, mikä on esimerkiksi suosituin kommentti, voi itse kommentoida ja lukea muiden mielipiteitä televisossa esiintyvistä julkkiksista. Onko tässä jotakin ihmeellistä, koska itsellä saattaa herätä aivan samanlaisia ajatuksia videoiden kommenteeista.
Maailma siis muuttuu ja edelleenkin korostan sitä, että nämä kaikki tavat, jotka ovat nykypäivänä mahdollisia eli katsoa hyvinkin vaivattomasti telkkariohjelmia monilla vieraillakin kielellä, tuovat omat haasteensa myös "normaaliin" sosiaaliseen elämään. Miten tämä on esimerkiksi vaikuttanut siihenkin, että käytetään enemmän aikaa miettimiseen, etsiäkö kumppani Suomesta vai ulkomailta.
Koska moni parisuhde alkaa nykyään netissä, on erittän hyvä kysymys, millainen vaikutus on ollut esimerkiksi kauniilla naisjulkkiksilla, joita on näkynyt jo jonkin aikaa lehtien kansissa. Netin myötä kauniiden naisjulkkisten kuvien katselu käy vieläkin vaivattomammin. Millainen vaikutus tällä on siis netissä tutustumiseen, joissa ihmisistä näkee kuvia?
Maailman muuttuessa joudumme toisinaan jopa väkisinkin joustamaan vanhoissa toimintamalleissa.
Kuten olen täällä jo sanonut, minulla on tästä nettivideoiden katselusta sosiaalisten taitojen kehityksessä olemassa teoria, mutta toistaiseksi sumua on vielä liikaa ilmassa, enkä osaa vielä selittää tätä perustellusti. Aikanaan, kun asia selkiytyy, teen kyllä varmasti jossain vaiheessa aloituksen tästä aiheesta neurotiedettä hyödyntäen.
"Netin myötä kauniiden naisjulkkisten kuvien katselu käy vieläkin vaivattomammin. Millainen vaikutus tällä on siis netissä tutustumiseen, joissa ihmisistä näkee kuvia?"
Etkös ole itse tuohon jo vastauksen huomannut? Se että katselet päivät pitkät netistä kauniita naisia on saanut sinut kuvittelemaan, että sinullakin olisi saumaa kaunottariin.
AIvan, tässä näemme, että kaikella, jonka lehdet, televisio ja netti ovat tuoneet ihmisten elämään, on ollut myös seurauksensakin. Korostan edelleen sitä, että nämä ovat jokatapauksessa todellisuutta, halusimme tai emme ja tämän todellisuuden kanssa on tavalla tai toisella opeteltava elämään. Sitä tekee "virheitä", mutta on syytä ottaa myös opiksi, jos joku asia ei toimi. Varmuudella olen omalla kohdalla todennut, että pitkään yksinäisyydetä kärsineen yli 25 vuotiaan miehen ei kannata katsoa pornoa kuin maksimissaan kerran vuodessa.
Noinhan se on. Tuota on tutkimuksissa havaittu nimenomaan paljon tuollaista tuotettua sisältöä kuluttavien keskuudessa, että käsitys aidon ja oikean ihmisen ulkonäöstä on vääristynyt. Tuollaisen ihmisen olis tärkeää saada itseää vierotettua noista sisällöistä, jotta hänellä olis mitään mahdollisuutta tutustua oikeisiin ihmisiin. Ne omat idolitkaan kun eivät reaalielämässä kelpaisi. Hekään kun eivät livenä näytä siltä miltä noissa tuotetuissa sisällöissä.
Kyllä tuli palstalla nyt sellaista palturia, että oikein pahaa tekee. Kouluttautuminen helppoa? Herätkää vähän. Miettikää niitä lukuisia syrjäytyneitä miehiä Suomessa. Ovatko he kaikki teidän mielestä nimenomaan ITSE syypäitä ongelmaansa? En löytänyt ainuttakaan kannanottoa siihen, miksi miehet ovat sitten naisia vähemmän koulutettuja, jos kouluttautuminen on teidän mielestä noin helppoa? Miksi puhutaan syntyvyyden ongelmasta ja ollan nostettu tämäkin esille, että miesten syrjäytymisellä on yhteys.
Kyllä, suurin osa syrjäytyneistä on sitä siksi, että on laiskoja eikä viitsi itse tehdä asian eteen mitään. Odotellaan että se mystinen "joku muu" tulee ja taikasauvaa heilauttamalla pelastaa. Harvoja poikkeuksia on, jotka eivät itse ole kuoppaansa kaivaneet. Mutta suurin osa saisi ryhdistäytymällä itsensä ruotuun - ei vaan jaksa vaivautua kun ei ole kivaa joutua itse tekemään yhtään mitään.
Kouluttautuminen ON helppoa. Ei se ole kuin lukemista. Siihen pystyy lähes kuka vain, jos vähänkään viitsii. Ehkäpä se että miehet kouluttautuvat hieman vähemmän kuin naiset kertoo siitä, että miehet ovat laiskempia pänttäämään. Ei se siitä kerro että naiset olisivat lähtökohtaisesti hirveästi miehiä fiksumpia, vaan siitä että naisilla on ehkä enemmän kärsivällisyyttä lukea.
Miltei jokainen voi kyllä korkeakouluttautua, jos haluaa. Ihan jokaisella ei ole rahkeita ihan jokaiselle alalle, kaikista ei ole aivokirurgeiksi - mutta korkeakoulutuksia on onneksi monenlaisia. Ainoa mikä estää useimpia ihmisiä korkeakouluttautumasta on laiskuus.
Korkeakouluttautumiseen tarvitaan kyllä älykkyyttäkin, ei pelkkää ahkeruutta ja sinnikkyyttä. Ei auta lukeminen, jos ei ole kapasiteettia ymmärtää kunnolla lukemaansa.
Vain keskitasoa älykkäämmät pärjäävät korkeakouluissa.
Tutkittu tosiasiahan on, että miehissä on naisia enemmän sekä erittäin älykkäitä, että erittäin tyhmiä yksilöitä. Naiset sijoittuvat pääosin keskijakauman tuntumaan. Voi silläkin olla jotakin merkitystä miesten huonompaan koulutustasoon, että yksinkertaisista ihmisistä suurempi osa on miehiä kuin naisia.
Miesvaltaisilla aloilla on myöskin paremmat palkat, kuin naisvaltaisilla. Tienatakseen ”kohtuu hyvin” miehen ei tarvitse kouluttautua yhtä paljon, kuin naisen. Tuokin voi selittää sitä miesten ”laiskuutta lukemiseen”.
Syrjäytyneet ovat sitten oma lukunsa. Yleensä syrjäytyminen alkaa jo lapsuudessa. Usein siihen liittyy mm. koulukiusaamista. Näiden henkilöiden on todella vaikea menestyä elämässään. On sitten tietysti myös niitäkin, jotka syrjäytyvät vain omaa laiskuuttaan, mutta he ovat nähdäkseni vähemmistö. Useimmilla syrjäytyneillä on mielenterveysongelmia, tai heikkolahjaisuutta.
Mielenterveysongelmia tai ihan vain yksinkertaisesti oman elämänhallinnan ongelmia. Tietynlainen negatiivinen ajattelu itsestä ja elämästään estää elämästä ja rajoittaa sitä.
Jos ajattelee toistuvasti "en ole tarpeeksi hyvä, en ole tarpeeksi koulutettu, en opi tätä”, niin ei takuulla menesty.
Kyllä, kouluttautuminen on ihan äärimmäisen helppoa Suomessa. Jokaiselle löytyy ihan taatusti sopivantasoista koulutusta. Toki on syytä etsiä itselle sopiva ala, mutta tuo sama koskee myös työtä. Ei kuka tahansa mihin tahansa työhönkään kykene ja olellista on löytää itselle sopiva paikka.
Koulutuksen löytäminen ja koulutuksesta valmistuminen on monin verroin helpompaa kuin töiden löytäminen ja töissä pysyminen. Mahdattekohan te tyypit, jotka voivottelette kouluttautumisen kamaluutta, olla koskaan töissä olleetkaan, kun kouluttautuminenkin on niin hirvittävän vaikeaa.
Korkeakouluistakin löytyy paljon aloja, joilla ei tarvitse olla varsinainen ruudinkeksijä vaan lähinnä pelkällä kärsivällisyydellä ja määrätietoisuudella saa kyllä paperit.
Nämä palstan korkeakoulutuksien vaikeutta kauhistelevat ovat tyyppejä, jotka olettavat että kaikki elämässä pitäisi tuoda heille nenän eteen hopealautasella.
Ajatus siitä että joutuisi itse näkemään vaivaa minkään eteen, on näille pumpulissa kasvaneille kermapyllyille kauhistus.
Korkeakouluja on jos jonkinmoisia. Monenlaisia korkeakoulututkintoja saa ihan puhtaasti sillä, että lukee lukee lukee. Ei tarvitse olla älykäs eikä lahjakas. Pänttää vaan niin paperit saa.
Mitkä ovat ne alat korkeakouluissa, joihin riittää satasen älykkyysosamäärä, tai jopa vähän alle sen?
Älykkyysosamäärällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka pärjää korkeakoulussa. Useimmilla korkeakoulujen aloilla pärjäämiseen riittää pänttääminen.
Voit tietenkin velloa itsesäälissä ja kuvitella että jokainen korkeakoulusta valmistunut on ylimaallisen älykäs ja harvinaisen lahjakas. Mikäs siinä, jos moisesta haaveilu mieltäsi kohentaa.
Fakta nyt valitettavasti on että ei niistä korkeakouluista pelkästään älykkäät ihmiset valmistu. Se lukeminen vaatii vain perslihaksia ja kärsivällisyyttä.
En usko vieläkään, että yksinkertaiset ihmiset pärjäisivät korkeakouluissa. Toki he voivat pänttäämällä opetella ulkoa vaikka kokonaisia kirjoja. Valmistuakseen pitäisi kuitenkin ymmärtää tekstin sisältö sen verran hyvin, että sitä pystyy soveltamaan käytännössä.
Korkeakoulussa opiskelu ei ole muuta kuin lukemista. Korkeakouluista ei valmistu pelkästään poikkeuksellisen älykästä sakkia.
En oleväittänytkään heidän olevan ”poikkeuksellisen älykkäitä”. Keskitasoa älykkäämpiä he kuitenkin ovat, mutta eivät välttämättä mitään mensalaisia.
Olet siis tosissasi sitä mieltä että korkeakouluista valmistuu "keskitasoa älykkäämpiä" eli toisin sanoen: poikkeuksellisen älykkäitä ihmisiä. Keskitaso on normi. Keskitaso on se mikä on tavallista. Sinusta on siis epätavallista kyetä lukemaan ja ymmärtämään lukemaansa riittävästi, että pystyy valmistumaan koulusta, josta pääsee läpi lukemalla?
En ole edellinen kirjoittaja, mutta on syytä muistaa, että Helsingin työikäinen väestö on suhteellisen korkeasti koulutettua. Noin puolet ovat korkeakoulutettuja. Helsingin seudun ulkopuolella taas alle puolet. Huomionarvoista on myös tämä, että Helsingin seudun ulkopuolella noin joka kymmenennellä ylempi korkeakoulututkinto. Eiköhän tästä voi jotakin päätellä, että ei tuo koulutuksen hankkiminen nyt aivan kaikille ole aina niin yksinkertaista.
Ylioppilaita+oli+70-luvun+alkupuolella+n.20%+ikäluokasta,+v.2000+lähtien+ollut+karkeasti+puolet.+
Päätelläänkö tästä siis sitten se, että Helsingin seudulla kasvaa erityisen älykästä ja lahjakasta sakkia ja Helsingin ulkopuolella ollaan lukutaidottomia ja laiskoja?
Korkeakoulutuksen voi hankkia ilman että poistuu kotoaan juuri koskaan, jos ei matkustelu korkeakoulukaupunkiin maistu. Ei taida se syntymäkunta vielä vaikuttaa lukutaitoon.
"Koska koulutus sinänsä on meillä ilmaista, monet halusivat työstää yliopistotutkinnon (2000-luvun kahta puolta), jos ei muuten, niin mainesyistä ja omaksi sivistyksekseen, vaikka ennuste koulutusta vastaavan työpaikan saamisesta olisikin ollut huono."
Jos me otetaan tähän parisuhteiden konteksti ja matalasti koulutetut miehet, näinhän asia tahtoo mennä, että ihmiset yleensä pariutuvat koulutukseltaan saman tasoisten kanssa. Omasta kokemuksesta hyvin tiedän, että suurin piirtein saman tasoinen koulutus huomattavasti helpottaa pariutumista ja myös parisuhteessa oloa.
Jos haluaa tehokkaasti etsiä parisuhdetta, kannattaa liikkua paikoissa, joissa ihmisiä on paljon ja erityisesti vastakkaista sukupuolta, jos pyrkii heterosuhteeseen. Helsinkissä alle 30-vuotiaita naisia on miehiä enemmän, mutta Helsigissä väestö on koulutetumpaa kuin muualla Suomessa. Niinpä moni mies ainakin hyötyisi siitä, jos onnistuisi hankkimaan ylemmän korkeakoulututkinnon, koska naiset pääsääntöisesti menestyvät miehiä paremmin koulutuksessa.
Tuskin olen ainoa mies, jolle on tullut vastaan tämä haaste, että ei tahdo pärjätä monille naisille koulutuksessa ja vielä tämä, että eri tasoinen koulutu pariutumisessa ja parisuhteessa tuo omat haasteensa. Korostan edelleenkin, että ei parisuhteet varmastikaan ole mahdottomia niinkään, että nainen on miestä koulutetumpi, mutta omat haasteet se jokatapauksessa tuo. Toisille asia toki helpompaa kuin toisille.
On ihan tosiasia, että pk seudulla ja suurimmissa kaupungeissa porukat ovat käyneet enemmän kouluja kuin muualla Suomessa. Syy: siellä koulutetut ihmiset missä alan työpaikat. Eikä se tarkoita, ettei maaseudulla osata lukea, vaan ettei maataloustöissä esimerkiksi tarvita lääkärin tai sairaanhoitajan tutkintoa.
- Sheena
Suomessa on vaan tämäkin ongelma, että monissa muissa kaupungeisas on myös miesten määrä naista kohden isompi. Kuten jo ehdin mainita, jos etsii parisuhdetta, kannatta mennä suuriin kaupunkeihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä ja erityisesti kaupunkeihin, joissa naisia riittää. Valitettavasti tämäkään ei vielä vähimmässäkään määrin takaa sitä, että pariutuminen ja parisuhde syntyisivät helpolla, koska erot koulutuksessa tuo myös omat haasteet-
Kyllä naiset Helsingissäkin menestyy koulutuksessa miehiä paremmin.
Jos täällä joku on joka ei osaa keskustella, se olet sinä. Kaiken aikaa vaan esität kritiikkiä, etkä osaa esittää ainuttakaan toimivaa ratkaisua, jolle olisi hyvät perustelut. Mikä se sun vaihtoehto asialle on? No omapa on asiasi, jos haaskaat täällä itsesi ja muiden aikaa esittämällä jatkuvasti epämääräisiä väitteitä ilman mitään kunnon perusteluja. Kyllä minä ymmärrän hyvin, että kritiikin esittäminen on toki mieluisaa, jos teksti menee omalla kohdalla täysin yli ymmärryksen. Sinä olet itse myös valinnut tämän, että olet tullut anonyymille palstalle tutkimaan, mitä siellä keskustellaan parisuhteiden lainalaisuuksista. Se, jos kaikki ei mahdu sinun "totuuteesi", se ei vähimmässäkään määrin tarkoita, että tämä "ehdoton totuus" olisi kaikkien "ehdoton totuus".
Sulla ei ole edes tähän kaavamaisuuteenkaan mitään perustelua: jankkaat vaan tuota samaa myyttiä, että parisuhteet ei tule toimimaan, parisuhteet ei tule toimimaan, vaikka jokaisesta tekstistäsi puuttuu se vaihtoehto, joka sitten olisi sinun mielestäsi se ratkaisu, joka on yhtä tosi kuin1 1=2.
Toki tuolla aiemmin yritit tarjota jotakin ratkaisuja sosiaalisuuteen, mutta sanon aivan suoraan, että hyvin konventionaalisilta viisauksilta vaikuttivat. Tiedoksi tämäkin, että parisuhde on tosiaankin monimutkaisempi ilmiö, joten olisi syytä edes hetkeksi miettiä muutakin, kuin luottaa aina intuitioon.
Tämä kommentti tuli väärään kohtaan. Tämä kommentti piti vastata tuohuon kommenttiin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111296272
Niin eli sulle tarjotut ratkaisut ei ole sulle mieleisiä, joten ignooraat ratkaisuehdotukset :D :D :D
Kovasti+palstalla+tunnutaan+syyllistävän+miehiä.+Miesten+oma+vika,+jos+syrjäytyvät.
Tosiasia on, ettei kukaan eikä mikään muu kuin ihminen itse voi auttaa itseään syrjäytymästä. Siihen tarvitaan omia toimenpiteitä.
Tuo asenne jälleen kerran todistaa sen, kuinka ihmiset, jotka ovat ainakin omasta mielestään "ehdottoman oikeassa", haluavat pestä kätensä vastuusta.
No perussuomalaisilla on kannatus ollut suhteellisen hyvä jonkin aikaa.
Tuossa asiassa se vaan menee noin. Ihan itse itsensä pitää sieltä kuopasta nostaa. Muut voivat vain antaa neuvoja ja opettaa keinoja, mutta vaiva on pakko nähdä itse
Sä et tunnu ymmärtävän, mitä eroa on "teeskennellä" työn tai koulutuksen puolesta kiinnostunutta jostain asiasta, ja miksi teeskentely ei vie parisuhdemielessä tutustumista metriäkään eteenpäin.
Voit analysoida asioita hautaan asti, tosiasiat eivät silti muutu. Feikkaaminen ja julkkisten fanittaminen ei tule viemään sua koskaan lähemmäs onnistumisia naisten kanssa.
Totta, toin se tosiaan menee. Vaivaa pitää nähdä ja edetä valitsemallaan tiellä. Muut voivat tukea, itse on kuljettava.
- Sheena
Haluan huomauttaa, että jo tuo asenne, että aina luullaan, että ihminen on omiin ongelmiin itse syypää. EI ole epäilystä, etteikö monikin miettis, miten nousta, jos ahdinkoon joutuu, mutta olennaista on tuo asenne, että helposti ajatellaan, että oma vika ja tällä tavalla uusinnetaan ongelmia. On hyvä muistaa tämä, että meillä on olemassa "kadonneita työmiehiä", joiden ryhmä näittää kasvavan. Samantyyppistä ilmiötä ollaan havaittu myös muissa länsimiassa. Aina miesten oma vika?
Kenenkäs vika ne yksilön omat ongelmat sitten on? Aina Jonkun Muun vika, vai? Aina pitäisi Jonkun Muun taikasauvan heilautuksella selvittää yksilön omat ongelmat?
Kun täällä nyt on tuotu esille erialisia myyttejä jjulkkisten "fanittamisesta", ajattelin avata tätä vähän lisää.
Joku pitää minua täällä pikkupoikana, kun "fanitan" julkkiskaunottaria. Ei asia ole näin yksinkertainen.
Mulla on myös kokemusta elämäkertojen lukemisesta ja väittäisin, että asia ei todellakaan ole näin yksinkertaista, että tämä olisi yksiselitteisesti fanittamista.
Kun aikoinaan siinä 20-25 vuotiaana pääsi jollain tavoin pornon katselun maailmaan ja ehkä pikkuhiljaa alkoi kehittyä riippuvuuskin, aloin kiinnostua myös, millaisia nämä ovat ihmisinä muuten. Tuli luettua joidenkin pornonäyttelijöiden elämäkertojakin. Voitte väittää mitä tahansa, mutta itse väittäisin, että nämä elämäkerratkin avasi minulle vähän laajemmin tätä todellisuutta, joka ainakin pornon ympärillä pyörii. Jos katsoo pelkästään pornoa, saattaa todellakin kuvitella monia asioita ja luulla, että asiat menee juuri tietyllä tavalla, kunnes perehtyy asiaan enemmän ja huomaa, että ei ne nyt aivan menekään, kuten luulin.
Elämäkertoja toki on erilaisia ja nekin on ihmisten kirjoittamia, joten tottakai siellä on aivan varmasti paljon valikoitu, mitä kirjoitetaan. Jokatapauksessa on eri asia katsoa naiskauneutta esimerkiksi kuvissa tai videolla kuin lukea esiintyjien elämäkertoja. Niden lukeminen vaatii muutenkin enemmän ponnsteluja jo senkin takia, jos on muulla kuin suomen kielellä. Vaatiihan lukeminen muutenkin enemmän keskittymisä kuin kuvan katselu tai videon katselu, jossa ei juurikaan puhuta.
Kauniin naisen katselu musiikkiesityksessäkin on eri asia kuin kauniin naisen katselu ja kuuntelu esimerkiksi pitkässä haastattelussa. Entisestään haastetta lisää, jos video on vieläpä vieraalla kielellä.
Tuo on toki hyvä kysymys tuo, kun joku pitää minua pikkupoikana, joka haaveilee tapaavansa julkkiskaunottaret, koska realismi on hukassa.
Entä jos asia onkin näin, eetä viimeistään siinä 25 vuoden jälkeen realismi alkoi saada katoamisen merkkejä, kun tulin pornosta riippuvaiseksi? Tiedän todella, millainen taisktelu on tullut koettua, kun on yrittänyt päästä pornoriippuvuudesta irti.
Seuraakin kysymys: kumpi on realistisempaa, haaveilla pornonäyttelijästä vai kaunottaresta, joka on menestynyt jollakin muulla alalla? Itse kun rehellisesti sanottuna en ole oikein koskaan nähnyt asiaa realistisena olla parisuhteessa pornonäyttelijän kanssa.
En tuomitse ketään ja kaikki aikuiset ihmiset elävät, kukin tavallaan ja jos jollekin on ok parisuhde pornonäyttelijän kanssa ja molemmat ovat kiinnostuneita, asia on heidän välinen juttu, eikä mulle kuulu. Rehellinen on kuitenkin oltava itselle, että siinä mulla menee raja: pornonäyttelijän kanssa en kykenisi parisuhteeseen.
En väittäisi, että esimerkiksi kauniiden naisjulkkisten elämäkerrat johtaisi pelkästään harhaan. Toki kaikessa on aina riskinsä, mutta monipuolisuus on varmasti kannattavaa, eli eri alojen naisten elämänkertoja. Jos esimerkiksi pornoriipppuvuuden myötä on tullut luettua elämäkertoja tämän aiheen ympärillä, voisi seuraavaksi painottaa nimenomaan tavallisten elokuvien naisnäyttelijöiden elämäkertoihin.
Julkkiksista vielä sen verran, että kyllä parisuhteita näkee myös tavistenkin kanssa. Muutenkin ajatus, jos julkkikselle pitää aina olla toinen julkkis, eikö tuossa jälleen sorruta siihen ikävään ajatukseen, että aina pitäisi pariutua "saman tasoisen" ihmisen kanssa? Palstalla joku kirjoittaja on todennut, että onhan parisuhteet ennenkin toimineet niin, että mies on naista "paremmassa" asemassa. Tästä olen kyllä samaa mieltä, että parisuhteiden ei tarvitse aina mennä niin, että ihmiset ovat "samalla tasolla". Itse suuresti arvostan, jos esimerkiksi julkkiskaunotar pariutuukin tavismiehen kanssa ja heidän suhde vielä kestää. Ymmärrän toki haasteetkin.
"Muutenkin ajatus, jos julkkikselle pitää aina olla toinen julkkis"
KUKAAN ei ole täällä sanonut että aina
Olen+100%+samaa+mieltä+tuosta,+että+kouluttautuminen+vaatii+myös+älyäkin.+Todellakaan+pelkällä+ahkeruudella+ei+pärjää.
Korkeakouluttautuminen ei vaadi pätkääkään älyä. Ainoastaan kärsivällisyyttä päntätä. Tietenkin on aloja joihin kouluttautumiseen tarvitsee älliäkin, mutta korkeakoulussa on monia eri aloja ja useimmilla niistä pärjää ihan sillä, että jaksaa lukea.
Korkeakoulutus ei vaadi monilahjakkuutta. Ainoastaan sitkeyttä lukea. Pelkällä ahkeruudella todellakin saa korkeakoulututkinnon monelta eri alalta.
Väitän edelleen, että ÄO:n on oltava yli 100, että korkeakoulussa pärjäisi. Itselläni se on 120, enkä edes päässyt oman alani korkeakouluun. Jäin duunaritasoiseksi.
Sehän kertoo vain siitä ettet vaivautunut pänttäämään.
Saat väittää ihan mitä huvittaa. Älykkyysosamäärällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka korkeakouluhauissa menestyy.
Väitätkö siis, että palstan Allukin pääsisi opiskelemaan korkeakouluun, valmistuisi sieltä ja saisi vielä koulutustaan vastaavaa työtä?
Minusta olet edelleen väärässä.
Korkeakoulusta valmistuminen ei takaa kenellekään koulutusta vastaavaa työtä, kuten varmasti hyvin tiedät.
Kouluun pääsee kuka vaan kun tarpeeksi pänttää. Koulussa pärjää kuka vaan kun tarpeeksi lukee.
Mutta heikkolahjaisetkin pärjäävät korkeakoulussa, kun kerran sillä ei ole mitään tekemistä älykkyysosamäärän kanssa?
Jos heikkolahjainen on tarmokas lukemaan, niin mikä ettei. Ei se ole kuin ulkoa opettelua. Korkeakoulut tarjoavat erilaisista lukivaikeuksista yms kärsiville runsaasti apuja opiskeluun.
MEne osta,aam siiroa ,''ro' tiptteota ka varsomlom kpjpmlom lpst,etoollapsastpööe laiåasta voeö' kpssa pm var,asto kpli tuttä sottem tarlasteöe,assa kittika ,ot' åot'oso toöataq öos'' -:D
Aloituksen perusteella aloittaja ei kyllä niistä "perus naisellisista" naisista perusta, vaan päin vastoin erittäin pumpatuista ja leikellyistä harvinaisista naisista. Noista aloituksessa kuvatuissa naisissa on kaikkiaan "perus" kaukana.
Jokainen saa tykätä mistä lystää ja sanoa sen ääneenkin. Hiukan kannattaa silti miettiä vielä uudestaan että mikä on "perus"
Vastataan+nyt+sitten+jotakin,+kun+niin+taas+niin+kiven+kovaa+jotkut+väittävät,+että+mukamas+faktaa.
Jatkuu.
"Tämänkin muut vastaajat ovat huomanneet. "
MInkä ovat huomanneet?
"Itse asiassa muodollista koulutustakin voi tulkita teeskentelyksi, jos itse ei ole kovin kiinnostunut eikä toimeentulo perustu valitsemaansa alaan eikä kuitenkaan jatkokouluttaudu. Eikä yritä muutenkaan. Kaikki teeskentelyt parisuhteen kannalta ovat turn off."
Jos tuossa kontekstissa väität, että kaikki teeskentelyt parisuhteen kannalta turn off, maailmassa ei juurikaan olisi parisuhteita eikä lisääntymistä. Mietipä sitä, kuinka moni maailmassa joutuu ja on kautta historiankin joutunut tekemään asioita, koska on yksinkertaisesti vaan pakko, jotta pysyisi edes hengissä tai että elämänlaatu täyttäisi edes siedettävyyden rajan.
Kyllä on realismi kirjoittajalla pahasti hukassa. Tähän vielä lisään tällaisen tärkeän seikan: jo tutkimuksistakin tiedetään, mitä suurempi etäisyys meillä on "huono-osaisiin", sitä enemmän ajattelemme, että se on heidän omaa syytään. Tuo kyllä paistaa selkeästi esille tuon kommentin kiroittajan tekstistä.
Loppuun tuossa kommentissa en viitsi edes vastata. Tämä saa riittää.
Kirjoittajalla jota lainaat, on nimenomaan realismi hallussa. Sinulla taas se realismi vaikuttaa olevan lähes kaiken suhteen pahasti hukassa.
Esität olevasi "huolissasi" siitä että muut kommentoijat tuhlaavat aikaansa juttelemalla kanssasi. Ihan yhtä lailla sinäkin tuhlaat kallista aikaasi jankuttamalla vuodesta toiseen täällä samoja itkuja ;)
Niin kauan kuin sinä jaksat palstalla jankuttaa, voit olla varma että vastajankuttajia riittää. Jos taas haluat vaan analysoida ilman muiden kommentteja, kannattaa perustaa vaikka blogi. Yleisellä keskustelupalstalla kun et pääse valitsemaan ketkä viesteihisi voivat vastata ;)
Vastataan nyt vielä tuohonkin.
"Tuon oman pääoman läsnäolon seurustelukumppani helposti vaistoaa. Se olisi kova sana. Aloittaja, tukeudut enemmin "lainapääomaan". Siihen viittaa mainitsemansa missi-, ja julkkishaastattelut ym.vastaavat. Ajanvietteenä miksei, mutta niiden anti kumppanihankkeessa on vähäinen. Ihmiset ovat yksilöitä, myös aloittaja korostetusti. Massatilastojen keskiarvot ja yksittäinen piste siellä, sillain ajateltu "vastaavuus" on liki nolla.
"Paljon porua, vähän villoja"
"Vieraan pääoman" päältä ovat ketjusi enimmät puheet; siksi vanha kansanviisaus.
Oman pääoman kasvattaminen on paras avaintekijä. Siis se avain."
Toisissa asioissa omaa pääomaa on enemmän toisissa vähemmän.
Jälleen kerran tekstistä näkyy tuo ikuisesti jauhettu myytti: halutaan uskoa, että ihmiset olisivat jolalin tavoin hyvinkin erilaisia, kun EIVÄT OLE. Mikä tässä voi olla niin tavattoman vaikeeta ymmärtää? Jos on huono "naisten mies", voi varautua hyvinkin samanlaisiin reaktioihin parisuhdemarkkinoilla. Kun teet asioihin korjauksia, voit myös havaita hyvinkin samanlaisia reaktioita parisuhdemarkkinoilla. Vaikka kuinka yritettäisiin toista väittää, ihmiset ovat perinteisillä heteroseksuaalisilla parisuhdemarkkinoilla hyvinkin samanlaisa ja samantyyppisiä reaktioita voi odottaa jatkossakin, kun kokemusta kertyy ja tämänkin voi vuodesta toiseen havaita, että joidenkin yksilöiden on helpompaa pariutua kuin toisten. Säännönmukaisuutta tässäkin voi siis havaita, kun tarkastellaan vaikkapa ulkonäköä, statusta, supliikkia tms.
Tuo tosiasioiden kieltäminen, kun ei myöskään mitään auta, jos haluaa parantaa onnistumista parisuhdemarkkinoilla.
"Muita "helpompia" vaihtoehtoja kertomansa mukaan kokeiltu, toistaiseksi tuloksetta."
Lukisit, edes mitä minä olen tänne kirjoittanut. Tuo väite ei alkuunsakaan pidä paikkaansa. Täysin ajan haaskausta edes osallistua keskusteluun, jos ei vaivaudu kunnolla edes lukemaan.
Jatkuu.
"Mieluummin 'harrastelee harmittomia', mm.tilastojen perkaamista, ryhmittelyjä, naisten visuaalisia vertailuja medioissa,
koulutuspäättelyjä ynnä muuta mukavaa. Sitten politiikkahenkiset selostukset palstalle. "
Tottakai ne näyttää sinusta harmittomalta, koska suljet silmäsi kaikilta niiltä tosiasioilta, jotka eivät sinua miellytä.
" Itse ongelman suhteen menestys
on ollut kehno."
Aivan, on luonnollista väittää noin, jos ei ole viitsinyt kunnolla vaivautua lukemaan.
"Muiden muassa olen sivukommentoijana sitä mieltä, että kaverin avittamiseksi (mitä nyt anonyymipalstalla pystyy) iholle
on mentävä. "
Saa toki, mutta on syytä varautua myös kritiikkiin. Muutenkin naiivi ajatus, että minä olisin se, jolla tässä on ongelmia. Sellaisen kuvan saan helposti lukiessa tekstejäsi. Tosiasiassa myös sinun on syytä jotakin oppia ja ennenkaikkea se, että lopetat tuon naurettavan "ehdottomien totuuksien" esittämisen varsinkin silloin, jos et ole muutenkaan vaivautunut lukemaan tai jätät kokonaan huomioimatta ne kohdat, jotka eivät mahdu käsityksiisi.
"Liikaa korostunut teknokraattinen ajattelu ihmis- ja parisuhteissa antaa kolkon tunnelman ja vaikutelman,
lämminhenkisyys puuttuu, mitä romanttista suhdetta hakevat ehdokkaat kyllä suurella todennäköisyydellä vierastavat.
Näin lienee aloittajankin kohdalla tähänastinen historia."
Väität, että minä totean, että "asia ei ole yksinkertainen". Tuossa kuitenkin yksinkertaistat. Puhut esimerkiksi teknokraattisesta jaottelusta. Asia vaan nyt menee näin käytännössä halusimme tai emme, että ihmisillä, joilla on osaamista pariutumisessa ja parisuhteissa, menestyvät todennäköisemmin. Kun kirjoitat tuollaista anonyymille palstalle, osoittaa vaan sitä, että haluat pysyä viimeiseen asti joka paikassa omassa kuplassasi. Et halua nähdä toisenlaisa näkemyksiä edes anonyymilla palstalla.
Jos avataan tuo sana teknokratia. Tuon sanan loppu kratiahan tulee kerikan sanasta kratos, joka merkitsee valtaa. Ongelmana vallan käsitteessäkin on se, että se myös saatetaan ymmärää väärin. Tästähän on Laasanenkin puhunut. Jos olet lukenut minun aiemman keskustelun aloituksen alusta loppuun, siellä kyllä otin puheeksi tämän "näkymättömän vallan" käsitteen. Otin tuon aiemman keskustelun aloituksen myös tähän keskusteluun jossakin aiemmassa kommentissa.
Otan esimerkkejä nyt vielä tuosta aiemmasta keskustelusta, koska siellä otettiin mielenkiintoisia näkökulmia, joissa voidaan havaita myös tämä "näkymätön valta".
SIellä joku kommentoi näin: "Suomi on muuten poikkeus noissa lisääntymistilastoissa (jos et tiennyt). Maailmalla keskimäärin vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän."
Siihen minä vastaan näin:
"Koulutus ei ole aina sama asia kuin "menestyminen". Väittäisin kuitenkin, että "menestyneet" miehet kaikissa yhteisöissä saavat paremmat edellytykset lisääntymiselle. Huomaa tämä, että käsite "menestyminen" ei ole aina niin yksiselitteinen.
Kun tässä nyt otettiin puheeksi psykologit ja yhteiskuntatieteilijät, palaan jälleen tuohon sosiologi Laasaseen. Hän on ottanut puheeksi myös käsitteen "näkymätön valta". Tosin hän puhuu siitä nimeomaan naisten seksuaalisen vallan kontekstissa. Jokatapauksessa tuota käsitettä "näkymätön valta" voi soveltaa muuhunkin.
On siis ilmeistä, että aina menestynyt mies ei ole aina "menestynyt". Näitä "näkymättömän vallan" rakenteita voi kyllä alkaa havaita jo varhain peruskoulussa ja väittäisin, että ainakin useampi vähän syrkitumpi poika viimeistään aikuisena "parhaita" nuoruusvuosia eläessään alkaa tajuta, mistä tässä on perinpohjin kyse.
Jatkan vielä.
Vielä tuosta koulutuksen tärkeydestä pariutumisessa, tuossa on myös mielenkiintoinen huomio.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005054507.html
Myös naisilla, joilla on vähän koulutusta, on riski jäädä yksin. Täällähän mä olen vaikka kuinka moneen kertaan tuonut esille sen, että minä yksinkertaisesti viehätyn helpommin naisesta, joka on kaunis ja jolla on myös riittävän monessa asiassa osaamista, osaa esimerkiksi käydä "älykkäitä" keskusteluja.
Voi voi. Aloittaja se jaksaa kieltää tosiasiat ja sulkee aina vaan tiukemmin silmänsä selviltä faktoilta. Heti kun vastakommentti osuu ja uppoaa, on aloittajan vastine "et ole lukenut tarpeeksi tarkasti".
Aloittaja on muka-huolissaan siitä että vastakommentoijat tuhlaavat aikaansa osallistumalla hänen ketjuihinsa, kun eivät ole aloittajan kanssa samaa mieltä.
Tosiasiassahan aloittajaa vaan harmittaa, kun ei saa mieleisiään vastauksia ja yrittää siksi savustaa toisinajattelijat ketjuistaan pois.
Kun et kerran halua yleisellä keskustelupalstalla käydä keskustelua, niin olisi varmasti parempi että perustaisit blogin, josta kieltäisit kommentoinnin.
Komppaan tähän vähän, kun tuli silmäiltyä pikapuolin, on niin risainen ketju.
Jaahas, omanlaisensa persoona ketjun aloittaja 8/
---
on linnoittautunut oman näkemyksensä ja totuutensa sisälle niin, että vuoropuhelu on näköjään mahdotonta, eikä aiheessa ole päästy alkua pitemmälle, koska enin osa ihan epärelevanttia juttua ja saman toistoja useaan kertaan ketjun läpi, siis aloittajan osalta. Ei tällainen ole keskustelua, vaan jotain saarnan tapaista, jota ei soisi arvostella. Tätä vahvistavat ketjun muutamat "raivostumisperformanssit", jos kommentit on sivunneet liian läheltä varsinaista ongelmaa, eli ns.osunut ja uponnut, kuten tavataan sanoa.
Kun ei kulje keskusteluna, aloittajakaan ei opi (=vastaanota) mitään (paitsi mitä siteeratessaan mieleisiään oheisartikkeleitaan), ja saa näin kirjoittelustaan pahimmillaan vaan pahan mielen. No, se on pieni paha, isompi on se, että kaavamaisilla näkemyksillään parisuhteen saanti on hyvin epätodennäköinen.
Omaksuttu suhtautumistapa inhimillisyyteen on kaiketi syntyperäistä, ja juuri parisuhteen haussa kaavamaisuus haittaa enimmin. Palstalla ei liene sellaista yleisöä, joka osaisi avata tietoa uusista mahdollisuuksista, kommentoijilta suoraan aloittaja ei ottane merkityksellisiä neuvoja vastaan. Pelkkä kaavakäyttäytymisen hionta (trimmaus) ei asiassa riitä.
Eiköhän asia ole pikemminkin näin, että sinä se täällä yrität tuoda näitä sun "ehdottomia totuuksiasi". Kaiken aikaa esität kritiikkiä ja vieläpä niin epämääräisistä asioista. Jos sä väität, että parisuhteet menee sitten jonkun toisen "toimivamman" kaavan mukaan, ole hyvä ja esitä se toimiva vaihtoehto. Toki olet esittänyt jotakin ratkaisuja sosiaalisuuteen, mutta valitettavasti ne ovat vain hyvin konventionaalisia viisauksia paljon monimutakisempaan ongelmaan.
Sinä itse olet valinnut tulla anonyymille palstalle tarkastelemaan, mitä täällä analysoidaan parisuhteista. Jos ei kaikki mahdu käsityskykyysi, voisit edes vähän miettiä muutakin, kuin aina luottaa intuitioon. Intuitio ei ole erehtymätön. On tottakai mukava kritisoida vaikka millä mitalla sellaista kirjoittajaa, jonka kirjoitukset eivät vaan millään mahdu siihen omaan kuplaan, joka on se "ehdoton totuus" parisuhteista, eikä mitään muuta vaihtoehtoa ole.
Tämä kommentti tuli vahingossa väärään kohtaan. Piti siis vastata tuolle kommentoijalle, joka esittää kaiken aikaa vaan kritiikkiä, jolle en löydä kunnon perusteluja. Tuossa siis tuo mun kommentti:
"Jos täällä joku on joka ei osaa keskustella, se olet sinä. Kaiken aikaa vaan esität kritiikkiä, etkä osaa esittää ainuttakaan toimivaa ratkaisua, jolle olisi hyvät perustelut. Mikä se sun vaihtoehto asialle on? No omapa on asiasi, jos haaskaat täällä itsesi ja muiden aikaa esittämällä jatkuvasti epämääräisiä väitteitä ilman mitään kunnon perusteluja. Kyllä minä ymmärrän hyvin, että kritiikin esittäminen on toki mieluisaa, jos teksti menee omalla kohdalla täysin yli ymmärryksen. Sinä olet itse myös valinnut tämän, että olet tullut anonyymille palstalle tutkimaan, mitä siellä keskustellaan parisuhteiden lainalaisuuksista. Se, jos kaikki ei mahdu sinun "totuuteesi", se ei vähimmässäkään määrin tarkoita, että tämä "ehdoton totuus" olisi kaikkien "ehdoton totuus".
Sulla ei ole edes tähän kaavamaisuuteenkaan mitään perustelua: jankkaat vaan tuota samaa myyttiä, että parisuhteet ei tule toimimaan, parisuhteet ei tule toimimaan, vaikka jokaisesta tekstistäsi puuttuu se vaihtoehto, joka sitten olisi sinun mielestäsi se ratkaisu, joka on yhtä tosi kuin1 1=2.
Toki tuolla aiemmin yritit tarjota jotakin ratkaisuja sosiaalisuuteen, mutta sanon aivan suoraan, että hyvin konventionaalisilta viisauksilta vaikuttivat. Tiedoksi tämäkin, että parisuhde on tosiaankin monimutkaisempi ilmiö, joten olisi syytä edes hetkeksi miettiä muutakin, kuin luottaa aina intuitioon"
Nyt tuli vähän samaa toistoa, koska luulin, että tämä kommentti ei mennyt perille. No jokatapauksessa tämä ja tuo ylempänä oleva on mun kommentteja tuolle kommentoijalle.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111296272
Ainoa keskustelija, jonka "omaan kuplaan" ei mahdu uusia ajatuksia, olet sinä itse :) Jankkaat itse kehittämääsi "absoluuttista totuutta" ja saat lapsellisia raivareita, kun analyysisi eivät saavutakaan yleisön suosiota :)
""Tämänkin muut vastaajat ovat huomanneet. "
MInkä ovat huomanneet?"
Oletko oikeasti noin yksinkertainen vai trollaatko vaan? :D
"Noinhan se on. Tuota on tutkimuksissa havaittu nimenomaan paljon tuollaista tuotettua sisältöä kuluttavien keskuudessa, että käsitys aidon ja oikean ihmisen ulkonäöstä on vääristynyt. Tuollaisen ihmisen olis tärkeää saada itseää vierotettua noista sisällöistä, jotta hänellä olis mitään mahdollisuutta tutustua oikeisiin ihmisiin. Ne omat idolitkaan kun eivät reaalielämässä kelpaisi. Hekään kun eivät livenä näytä siltä miltä noissa tuotetuissa sisällöissä."
Huomauttaisin tällaisen seikan, että pitkän taistelun jälkeen, kun pääsin lopulta irti pornoriippuvuudesta, olen huomannut, että "tavalliset" naiset kiinnostavat helpommin. Jos mennään noihin Youtube-videoihin, joissa esiintyy esimerkiksi kauniita naisjulkkiksia, jaksan esimerkiksi paremmin keskittyä pitkienkin haastattelujen kuuntelemiseen. Lisäksi jaksan keskittyä paremmin myös tavallisiin elokuviin, joissa joutuu vaivaamaan myös päätä kauniiden naisten lisäksi.
Huomasin jo vuosia tämän ilmiön: kun on pitempiä aikoja iriti pornosta, kiinnostuu helpommin "tavallisista" naisista. Aluksi olin kuukauden erossa pornosta, lopulta säännöllisesti 2 kuukautta, 3 uukautta ja lopulta 6 kuukautta. Tulokset ovat sitä paremmat, mitä pitemmän ajan pornosta on erossa. Väittäisin, että yksinäisyydestä pitkään kärsineen miehen, joka on yli 25, ei kannata katsoa ollenkaan pornoa tai jos katsoo, katsoo ehkä kerran tai korkeintaan 2 kertaa vuodessa.
Korostan edelleen tämän, että en siis missään tapauksessa halua syyttää pornoa, vaan pointti on se, että pornon vaikutukset ymmärretään laajasti, myös sen vaikutukset miehiin (tai naisiin), jotka ovat pitään kärsineet yksinäisyydestä. Jokainen aikuinen valitsee, katsooko vai ei, mutta tärkeintä, että ymmärtää, miten se todella vaikuttaa.
Kovin yksipuolinen näkökulma pornoon. Ensin on huomautettava, että useimmat ihmiset ymmärtävät pornon olevan tuotettua fantasiaa. Sen lisäksi on erotettava pornon käyttö inspiraatiotarkoituksiin ja johonkin muuhun. Tällä tarkoitan sitä, että harva varmaankaan kokee pornonäyttelijöitä "kiinnostavina", koska ei tiedä heidän ajatuksistaan mitään. Kiinnostus pornonäyttelijöihin on siis ehkä hieman epätavallista siinä muodossa, että se vähentäisi kiinnostusta niistä ihmisistä, joita sinä sanot "tavallisiksi". (Minä en ikinä luokittelisi ihmisiä noin ulkonäkökeskeisesti, enkä sen vuoksi pitäisi ketään minua kiinnostavaa "tavallisena".)
Sitten positiivisiin puoliin. Seksistä avoimesti nauttiva nainen on joissain piireissä vieläkin tabu. Porno, ainakin sellainen jossa nainen oikeasti nauttii eikä teeskentele, auttaa positiivisen roolimallin omaksumisessa sen suhteen, mitä nainen saa tehdä ja mitä ei. Porno auttaa päästämään irti estoista, jotka koskevat itseä kiinnostavia asioita. Se opettaa naista ja toivottavasti myös miestä näkemään, milloin nautinto on näyteltyä ja kyseenalaistamaam näytellyn nautinnon merkityksen. Lopuksi täytyy muistuttaa myös, etteivät kaikki jää koukkuun pornoon.
Aloittaja tuntuu kuvittelevan, että kaikki (miehet) jotka elävät ilman vakituista seksipartneria ovat rassukoita, jotka koukuttuvat hänen laillaan pornoon. Pornolla ei ole niin laaja-alaisia vaikutuksia kuin hän haluaisi uskoa. Hän vain etsii tekosyitä kuuseen kurkottaville haaveilleen, koska se on helpompaa syytellä vaikka pornoa kuin oikeasti myöntää omat ongelmansa ja pyrkiä tekemään asialle jotain.
Aloittaja haluaa uskotella itselleen olevansa tavis. Siksi hän luulee että häntä vaivaavat ongelmat ovat universaaleja. Koska hän on jäänyt koukkuun pornoon ja siksi kuvittelee saavansa pumpatun barbaran näköisen missilaulajatohtorin kainaloonsa, hän olettaa että kaikilla muillakin on samoin.
" Ensin on huomautettava, että useimmat ihmiset ymmärtävät pornon olevan tuotettua fantasiaa. "
Kyllä, mutta aivot eivät tätä asiaa välttämättä kokonaan ymmärrä. Tavallaan siis ymmärtävät, tavallaan eivät.
Puhuin jo aiemmin tällaisestakin ilmiöstä: vaikka nainen itse sanoisi, että somessa ei pärjää, jos ei ole feikki, saattaa siitä huolimatta tapahtua näin, että aivoille tämä viesti ei kuitenkaan mene kokonaan perille.
"Sen lisäksi on erotettava pornon käyttö inspiraatiotarkoituksiin ja johonkin muuhun. Tällä tarkoitan sitä, että harva varmaankaan kokee pornonäyttelijöitä "kiinnostavina", koska ei tiedä heidän ajatuksistaan mitään. "
Nuorena 20-25 vuotiaana, kun tuli vähän enemmän tutustuttua pornoon, ajatteli hyvinkin paljon ulkonäköä. Naisen ajatukset oli silloin vähemmän tärkeää. Oikeassakin elämässä siinä 20-25 vuotiaana ja aikaisemminkin ajattelin, että ei haittaa, vaikka saisi baarista naisen mukaan edes yhdeksi yöksi.
Tosin tämä yhden yön suhteiden tavoittelu meni ohi viimeistään siinä 25 vuoden jälkeen, jolloin aloin ajattelee, että ei suoraan sanoen pätkääkään kiinnosta ajatus iskeä nainen baarista vain yhdeksi yöksi.
Jokatapauksessa 25 vuoden jäkeenkin naisiin tutustuminen oli tuskallisen vaikeaa. Samalla tietysti aloin yhä enemmän hakemaan "lohtua" pornosta. Lisäksi huomasin, kun monilla "normaaleilla" ihmisillä ei suuremmin näyttänyt olevan vaikeeta löytää parisuhdetta, tämä entisestään lisäsi yksinäisyyden tuskaa. Tähän luonnollisesti hain "lohtua" pornosta.
"Kiinnostus pornonäyttelijöihin on siis ehkä hieman epätavallista siinä muodossa, että se vähentäisi kiinnostusta niistä ihmisistä, joita sinä sanot "tavallisiksi". (Minä en ikinä luokittelisi ihmisiä noin ulkonäkökeskeisesti, enkä sen vuoksi pitäisi ketään minua kiinnostavaa "tavallisena".)"
Tämä kysymys on siinä mielessä ongelmallinen, että porno saattaa myös sotkea "normaalin" aivotoiminnan ja tämän takia on loogista, että myös"normaali" kiinnostuminen naisista saattaa heikentyä. Tästäkin on olemassa tutkimusta, että porno saattaa "sotkea" aivotoimintaa. Tosin kiistattomia nämä tutkimukset eivät kuitenkaan ole ja lisää tutkimusta toki tarvitaan.
Jokatapauksessa tutkimukset ja oma kokemus: itse siis voin oman kokemukseni mukaan todeta kiistattomasti, että nimenomaan porno heikentää minulla merkittävästi kiinnostusta moniin muihin asioihin. Muistan hyvin, kun nuoruudessa ennen kuin tulin riippuvaiseksi pornosta, katsoin erittäin suurella mielenkiinnolla esimerkiksi ranskalaisia ja espanjalaisia taide-elokuvia, joissa on paljon filosofista pohdintaa. Huomasin, kuinka pornon myötä monet elokuvat, joissa joutuu vaivaamaan päätäkin, eivät enää jaksaneet kiinnostaa. Samoin porno on toistuvasti heikentänyt myös kiinnostusta monessa muussakin asiassa.
Voisin siis omalla kohdallani todeta yksiselitteisesti tämän, että ei kannata katsoa pornoa, jos haluaa pitää kiinnostusta yllä muihin tärkeisiin asioihin ja haluaa esimerkiksi suurela mielenkiinnolla katsoa esimerkiksi ranskalaisia taide-elokuvia. Voisin siis oman kokemukseni mukaan väittää kiistattomasti jopa näinkin, että lähes kaikki se aika, jonka on käyttänyt pornoon, olisi kulunut huomattavasti paremmin, jos olisin katsonut ranskalaisia taide-elokuvia, joissa on lisäksi kauniita naisia. Väittäisin, että tämä olisi ollut sosiaalisten taitojenkin kannalta huomattavasti kehittävämpi ratkaisu ainakin viimeistään siinä 25 vuoden jälkeen.
Joitakin vuosia sitten Yle kirjoitti jonkin verran tästä pornoriippuvuudesta ja sen voin sanoa, että muillakin on ollut samantyyppisiä kokemuksia, kun jossain vaiheessa "sairastui" pornoriippuvuuteen ja jossain vaiheessa voitti sen.
"Se opettaa naista ja toivottavasti myös miestä näkemään, milloin nautinto on näyteltyä ja kyseenalaistamaam näytellyn nautinnon merkityksen. "
Tämä on hyvin kiinnostavaa kyllä tämä, millainen vaikutus pornolla on nimenomaan miehiin. Hyvin mielenkiintoista olisi nähdä, mitä neurotieteiden asiantuntijat tästä mahdollisimman kiistattomasti sanoisivat.
" Lopuksi täytyy muistuttaa myös, etteivät kaikki jää koukkuun pornoon."
Oman kokemuksen mukaan porno on ollut ainakin minulla paljon pahempi koukuttaja kuin esimerkiksi alkoholi. Alkoholin kanssa ei ole koskaan ollut isommin ongelmia.
Niin, sulla oli pornon kanssa ongelma ja vaikuttaa edelleen olevan.
Sinä et kuitenkaan ole yhtä kuin kaikki.
Useimmat muut ymmärtävät pornon olevan yhtä realistista viihdettä kuin vaikka Star Warssit ja Harry Potterit.
Odota aivan rauhassa, kyllä mä tänne aikanaan teen sen keskustelun aloituksen, jossa tuon neurotieteitä hyödyntäen esille tämän teorian, josta minulla on toistaiseksi liian sumuinen kuva:
1. Kehittääkö Youtube-videot sosiaalisia taitoj?
2. Kehittääkö porno sosiaalisia taitoja?
3. Kehittääkö tavalliset elokuvat sosiaalisia taitoja ja jos kehittävät, onko tavalliset elokuvat jopa niin tehokkaita tässä asiasas, että pornon voi jopa kokonaan unohtaa viimeistään 25 vuoden jälkeen.
Onko olemassa sellaista pornoa jossa pornonäyttelijänainen nauttii siitä aktista, eikä näyttele? Vähän vaikea uskoa.
En ole kirjoittaja, jolle vastasit, mutta erittäin hyvä kysymys. Tämän takia mä olen tullut siihen tulokseen, että pornoa ei kannata 25 vuoden jälkeen katsoa ollenkaan, jos on koko ikänsä kärsinyt yksinäisyydestä ja vaikeudesta tutustua "tavallisiin" naisiin.
Myönnän kuitenkin tämän, että pornosta voi toki jotakin oppia siinä 20-25 vuotiaana, mutta tämän jälkeen, jos pariutuminen ja parisuhde "tavallisen" naisen kanssa tuottaa yhä vaikeuksia, pornon katselu kannattaa lopettaa kokonaan. Jos sitä kuitenkin joskus haluaa katsoa, kasoo ehkä kerran vuodessa, korkeintaan 2.
Tämä on siis todellakin minun oma kokemus asiasta, mutta kiistattomasti väittäisin näin, että itselle pornon katselusta 25 vuoden jälkeen on ollut selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä, jos tavoitteena on löytää nimenomaan oikea parisuhde "tavallisen" naisen kanssa. Vaikka saisin elämässäni tilaisuuden tutustua johonkin julkkiskaunottareen ja yrittää parisuhdetta, siitä huolimatta väittäisin, että omalla kohdalla pornon katselusta 25 vuoden jälkeen on ollut huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä.
On olemassa, sekä hetero- että lesbopornoa. Aika moni naisnäyttelijä näyttää pitävän touhusta esimerkiksi silloin, kun saa orgasmin. Aidon orgasmin tunnistaa kasvoista ja kehon eleistä. Myös sukuelimistä, jos niitä näytetään lähikuvassa.
Perinteisessä heteropornossahan naisen orgasmia ei yleensä edes tavoitella. Eikä sitä näytetä. Vain miehen orgasmia pidetään tärkeänä. Sellaisella pornolla pyyhin karvaista p*rsettäni, jos näin saa sanoa.
Sivusta.
Pornossa näytetään myös vanhempia miehiä nuorten naisten kanssa. Vanhemman miehen tuskin kannattaa pornon perusteella haaveilla 25 vuotaista naisista. Hyvä kysymys, kuinka moni tuon ikäinen nainen oikeesti pitää siitä, että joutuu "näyttelemään" itseään vähintään 20 vuotta vanhemman miehen kanssa.
"1. Kehittääkö Youtube-videot sosiaalisia taitoj?
2. Kehittääkö porno sosiaalisia taitoja?
3. Kehittääkö tavalliset elokuvat sosiaalisia taitoja ja jos kehittävät, onko tavalliset elokuvat jopa niin tehokkaita tässä asiasas, että pornon voi jopa kokonaan unohtaa viimeistään 25 vuoden jälkeen."
1. Eivät.
2. Eivät.
3. Eivät.
"ikuisesti jauhettu myytti: halutaan uskoa, että ihmiset olisivat jolalin tavoin hyvinkin erilaisia, kun EIVÄT OLE. Mikä tässä voi olla niin tavattoman vaikeeta ymmärtää? Jos on huono "naisten mies", voi varautua hyvinkin samanlaisiin reaktioihin parisuhdemarkkinoilla. Kun teet asioihin korjauksia, voit myös havaita hyvinkin samanlaisia reaktioita parisuhdemarkkinoilla. Vaikka kuinka yritettäisiin toista väittää, ihmiset ovat perinteisillä heteroseksuaalisilla parisuhdemarkkinoilla hyvinkin samanlaisa ja samantyyppisiä reaktioita voi odottaa jatkossakin, kun kokemusta kertyy ja tämänkin voi vuodesta toiseen havaita, että joidenkin yksilöiden on helpompaa pariutua kuin toisten. Säännönmukaisuutta tässäkin voi siis havaita, kun tarkastellaan vaikkapa ulkonäköä, statusta, supliikkia tms.
Tuo tosiasioiden kieltäminen, kun ei myöskään mitään auta, jos haluaa parantaa onnistumista parisuhdemarkkinoilla."
Sinä niin kiivaasti haluat uskoa, että ihmiset olisi kaikki keskenään samanlaisia ja helppoja otuksia ymmärtää. Vaan kun EIVÄT OLE. Mikä tässä voi olla niin tavattoman vaikeaa sulle ymmärtää? Ihmiset ovat erilaisia, pitävät erilaisista asioista, eivät pidä erilaisista asioista.
Sinä kuvittelet että koska SINÄ et menesty naismarkkinoilla, niin samoin on oltava muillakin.
Tietenkin toisten yksilöiden on helpompaa pariutua kuin toisten. Se on sitä ihmisten ERILAISUUTTA.
Suurin osa ihmisistä on tavallisia, siksipä on olemassa termi TAVALLINEN. Tavallinen ihminen pariutuu mieluiten toisen tavallisen ihmisen kanssa.
Sinä olet kertomasi mukaan hyvin epätavallinen. Haluat itsellesi toisen hyvin epätavallisen ihmisen rinnallesi. Harmillisesti etsit epätavallista kumppania spektrumin väärästä päästä. Kerrot olevasi sosiaalisesti kömpelö ja vaatimattoman näköinen, mutta kaipaat vierellesi harvinaisen hyvännäköistä ja sosiaalisesti taitavaa, koulutettua älykkönaista.
Sitten kun sinua ei näiden harvinaisten naisten kanssa onnista, vedät johtopäätöksen kaikista naisista: ne kaikki tykkää muista kuin minusta ELI keskenään kaikki samanlaisia.
Ei tarvitse kuin käydä viikonloppuna ostoskeskuksessa pyörimässä, jotta näkee miten erilaisia pariskuntia siellä kulkee. Silti sitkeästi väität että vain yhdenlaiset miehet menestyy naismarkkinoilla: ne sellaiset tavikset, jotka ei ole kuin sinä.
Kommenteista päätellen kukaan muu kuin sinä itse ei pidä kummallisena sitä, että sinä et pärjää sosiaalisissa tilanteissa. Kukaan ei ihmettele sitä että naiset osaavat kollektiivisesti välttää sinua.
Ajattelin jatkaa keskustelua tuosta puheenaiheista, jos tutustuu naisiin ja työasiat ovat hankala puheenaihe. Toisaalta täällä esitettiin kritiikkiä tositv aiheeseenkin.
Katsoin Yle Areenalta elokuvan Kuutamosonaatti. Vaikka en yleensä kauhuelokuvista pidä, tämä oli hyvä. Toki tässä vaikuttaa se, kun on vielä suomalainen elokuva.
Tuossa on elokuvasta hyvä kirjoitus.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/09/kuutamosonaatti-ja-kadunlakaisijat-ovat-suomi-kauhun-modernit-komediaklassikot
Niin, olisiko elokuva ylipäätään sellainen keskitie, jos työasiat tai tositv ei sovi ainakaan alkuun.
Jälleen haluan ottaa esimerkin, miksi tavallinen elokuva on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin pornon katsominen. Miettikääpä sitä, kuinka paljon tavallisessa elokuvassa saattaa olla elementtejä, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Pornossa ei ole oikeastaan mitään, mistä ottaa yhtymäkohtia eri aikakausiin. Se todellakin yksinkertaisesti supistaa ajatukset maksimaaliseen nollatilaan, josta ne täytyy uudelleen saada auki, kun pääsee takaisin todellisuuteen.
No joo sitten elokuvaan. Tuossa myös hyvää analyysia elokuvasta Kuutamosonaatti. Lukekaa tuosta wikipediasta siis tuo Arvioita elokuvan sisällöstä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuutamosonaatti_(elokuva)
Hyvin tuossa otetaan kantaa juuri tuohon kaupungistumisen kulttuuriseen murrokseen ja siihen kuinka maaseutu voidaan nähdä vieraana.
Sitten tuohon Ylen artikkeliin. Tuossa kuvataan juuri tuota syrjäseudun aikamiespoikien ongelmaa. Toki elokuvaohjaaja valitsee itse, millä tavalla kertoo, joteh luonnollista, että kauhuelokuvassa asiat tehdään mahdollisimman kärjistäen. Jokatapauksessa tuossa on pointtia: asia vaan tahtoo mennä näin, että kaupungissa, jossa ihmisiä liikkuu paljon ja varsinkin vastakkaista sukupuolta, on aivan toisenlaiset mahdollisuudet opetella taitoja naisiin tutustumisessa.
"Kun naapurin hiihtomajaan muuttaa paparazzeja pakoileva kohumalli Anni Stark, saavat Kyyrölän omituiset aikamiespojat Arvo ja Sulo niin silmäntäydeltä kytättävää, ettei ankara äireekään saa heitä aisoihin."
Aivan, varmasti monelle katsojalle on jokseenkin tuttu ilmiö, mitä tuo saattaisi pitää sisällään ja toki kärjistäen, kun on kyse kauhuelokuvasta.
Tuo naisnäyttelijä Tiina Björkman tekee kyllä hyvän roolisuorituksen. Jälleen kerran on pakko todeta, että elokuva on hyvä, se voi olla osa myös yhteiskunnallista keskustelua, lisäksi siinä on kaunis naisnäyttelijäkin, joka vielä tekee hyvän roolisuorituksen.
Jälleen kerran paljon enemmän heräsi monenlaisia ajatuksia katsottuani tuo elokuva. Aivan toisella tavalla on saanut siis lisää ajateltavaa, kun ei enää tarvitse pakonomaisesti katsoa pornoa, joka pikemminkin nollaa aivot. Väittiäsin, että tuokin elokuva vie 100 kertaa paremmin eteenpäin yhteiskuntafilosofistakin ajattelua kuin porno.
Jos katsoitte kyseisen elokuvan, ei muuta kuin kommentteja ja mielipiteitä, miten olis kyseinen elokuva keskustelun aiheena, jos tutustuu naiseen, joka esimerkiksi opiskelee valtiotiedettä ja tällä tavalla kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä. Onko liian lähellä työasioita, jos on valtiotieteen opiskelija tai valmistunut?
Jatkan vielä. Niin siis tämä elokuvien katselu ja lisäksi myös arvostelujen lukeminen ajatuksella: eikö tämä ole juuri sitä omaa pääomaa, joka pitää innostuneena. Tämä on myös omaehtoista toimintaa. Kun näitä arvosteluja, keskusteluja tms. lukee tarpeeksi, ajan kanssa näistä palasista nimenomaan kehittyy sitä "omaa pääomaa", jota voi tuoda treffeillä esille. Täällä joku kirjoittaja puhuu liikaa koulutuksesta. Valitettavasti tämä on vaan ikävä kyllä totta, että koulutus on vain yksi osa-alue omassa pääomassa. Tämä ei alkuunkaan riitä parisuhdemarkkinoilla, vaan muutakin tarvitaan.
Jatkan vielä. Tämä on myös siinäkin mielessä omaa pääomaa, että olen nimenomaan itse kokenut tämän todellisuuden parisuhdemarkkinoilla. Vaikka opinoissa suoriutuisitkin joissakin asioissa kohtuu hyvin, niillä ei välttämättä tee mitään parisuhdemarkkinoilla. Silloin uusien asioiden opettelu on nimeomaan omaehtoista, kun on lukuisten yritysten ja epäonnistumisten kautta löytänyt uusia elementtejä himissuhteiden rakentamiseen.
Kovasti täällä näyttää edelleen elävän tämä myytti, että ihmiset olisivat kovinkin erilaisia. Tässä juuri nähdään tämä realismin puute. Pahinta asia on viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan pakkosyöttää, vaikka asiat olisivat käytännössä aivan ilmiselviä ja jokainen vähänkin parisuhdemarkkinoilla epäonnistuneempi kyllä tajuaa viimeistään 25 vuoden iässä, mistä on kyse.
Tuossa jjoku kirjoitti komnentissaan näin: "Tietenkin toisten yksilöiden on helpompaa pariutua kuin toisten. Se on sitä ihmisten ERILAISUUTTA."
Tuostakin näemme ilmiselvästi tämän virhepäätelmän, että ihimiset olisivat parisuhdemarkkinoilla kovinkin erilaisia, vaikka kuitenkin joillekin pariutuminen on helpompaa kuin toisille.
Niinpä, mistäköhän tämä johtuu, että jotkut ovat suositumpia kuin toiset? Onko ihmiset todellakin heteroseksuaalisilla parisuhdemarkkinoilla kovinkin erilaisia, jos kuitenkin tietyntyyppiset naiset keräävät enemmän miehiä ympärilleen ja tietyntyyppiset miehet pääsevät selvästi monia muita miehiä helpommin treffeille juuri näiden tietyntyyppisten naisten kanssa, jotka keräävät paljon miehiä ympärilleen ja saavat monia muita naisia enemmän treffikutsuja?
Samassa kommentissa jatketaan: "Suurin osa ihmisistä on tavallisia, siksipä on olemassa termi TAVALLINEN. Tavallinen ihminen pariutuu mieluiten toisen tavallisen ihmisen kanssa."
Mitä tuo tavallinen on? Parisuhteissa on monien tutkimusten perusteella tyypillistä, että ihmisillä on suurinpiirtein saman tasoinen koulutus ja ihannetapauksessa vieläpä näin, että mies on naista vähän "paremmassa" asemassa.
Kommentissa todetaan vielä näin: "Sinä olet kertomasi mukaan hyvin epätavallinen. Haluat itsellesi toisen hyvin epätavallisen ihmisen rinnallesi. Harmillisesti etsit epätavallista kumppania spektrumin väärästä päästä. Kerrot olevasi sosiaalisesti kömpelö ja vaatimattoman näköinen, mutta kaipaat vierellesi harvinaisen hyvännäköistä ja sosiaalisesti taitavaa, koulutettua älykkönaista."
Tämä pitää paikkansa, että ulkonäössä itsellä olisi parantamisen varaa. Olen kuitenkin ollut joskus paremmassakin kunnossa ja silloin toki myös paremmannäköinen kuin nyt, mutta se vaatii myös työtä. On erittäin hyvä kysymys, miksi "kova työ" ulkonäön eteen vuodesta toiseen ei ole aina niin yksinkertaista.
Tämä, miksi en ole jaksanut vuodesta toiseen pitää yllä kovaa itsekuria, saattaa osittain johtua siitä, että asetan tavoitteet liian korkealle. Jos tavoitteet on liian korkealla, sitä saattaa masentua, kun tavoitteita ei saavuta ja sen seurauksena asiasta loppuu kokonaan mielenkiinto.
Ulkonäön suhteen pitäisi tyytyä vähempään eikä pakonomaisesti yrittää tavoitella sitä Men's Physique vartaloa. Niinpä omalla kohdalla on käynyt juuri näin, että on helpompi ollut unohtaa omalla kohdalla kaikki nämä ulkonäkövaatimukset ja tämän seurauksena näytän sitten, miltä näytän.
Harmillista tosiaan on tässä, että itse ei jaksa enää näyttää "täydelliseltä", mutta siitä huolimatta toivoisi, että kumppani olisi kaunis. Ei siis ole ollenkaan helppo kysymys. Jokatapauksessa nykytiedon mukaan viehättymistä ei voi kuitenkaan valita. Jos siis itse lihavana miehenä viehätyn hyvävartaloisesta kauniista naisesta, tämän tosiasian kanssa on vaan elettävä ja toivottava, että itsestä löytyisi joitakin hyviä puolia, joilla voisin kompensoida puuteeni.
Vielä näistä koulutetuista älykkönaisista. Niin, otin tämän jo aiemminkin esille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005054507.html
Hyvin mielenkiintoista on tuokin, että myös naisissa vähiten koulutetuilla on riski jäädä yksin.
Niin, täällä puhuttiin siis termistä TAVALLINEN ja että tavalliset ihmiset pariutuvat helposti toisten tavallisten kanssa. Kysymys on josasin määrin kompleksinen.
Tässä keskustelussa käytiin hiljattain keskustelua koulutuksesta ja tämähän on faktaa, että Helsingissä on enemmän korkeasti koultuettuja kuin muualla Suomessa. Pariutumisen kannalta tässä on vielä huomioitava sekin seikka, että parisuhteeseen pääsy edellyttää, että nainen, josta kiinnostuu, on myös vapaana.
Helsingissä on nuoria alle 30 vuotiaita naisia miehiä enemmän, mutta ovat myös koulutettuja. Koulutetut pariutuvat helposti toisten koulutetujen kanssa, mutta Suomessa on toisaalta myös tämäkin tilanne, että Helsingin seudun ulkopuolella ylempi korkeakoulututkinto on noin joka kymmenennellä. Lisäksi monessa kaupungissa on myös tämäkin ongelma, että miesten määrä naista kohden on isompi. Tuosta voi hyvin loogisesti päätellä seuraukset.
Jos ajatellaan, että vähän koulutetuilla miehillä ja vähän koulutetuilla naisilla on vaikeampaa pariutua, tästä seuraa väkisinkin tällainen kysymys: kuka on lopulta tavallinen ihminen parisuhdemarkkinoilla, jos ihanne on edelleen se,. että mies olisi naista vähän enemmän. Tämä kun on vaan faktaa, että tutkijakoulutuksessa ihmisiä on kuitenkin suhteellisen vähän.
"jos ihanne on edelleen se,. että mies olisi naista vähän enemmän."
Olen korkeammin koulutettu kuin mieheni. En ole vielä tutkijakoulutuksessa mutta se on tavoitteena. Minun mielestäni kaikki maaseudun miehet, jotka eivät kelpuuta itseään koulutetumpaa naista, saavat aivan vapaasti viettää loppuelämänsä itse aiheuttamassaan yksinäisyydessä.
Jatkuu.
Tämä on siis nykypäivänä faktaa: jos haluaa hyvät mahdollisuudet pariutua ja syystä tai toisesta kauniit naiset kiinnostaa, tämä vaan on hyväksyttävä, että moni nainen on nykypäivänä korkeasti koulutettu. On siis realismia, että kauniissakin naisissa on nykypäivänä paljon korkeasti koulutettuja.
Palaan vielä tuohon tekstiin: "Sinä olet kertomasi mukaan hyvin epätavallinen. Haluat itsellesi toisen hyvin epätavallisen ihmisen rinnallesi. Harmillisesti etsit epätavallista kumppania spektrumin väärästä päästä. Kerrot olevasi sosiaalisesti kömpelö ja vaatimattoman näköinen, mutta kaipaat vierellesi harvinaisen hyvännäköistä ja sosiaalisesti taitavaa, koulutettua älykkönaista."
Tuossa puhutaan tuosta epätavallisuudesta. Tämä vaan on syytä muistaa, että kaunis korkeasti koulutettu nainen ei ole nykypäivänä ollenkaan harvinaisuus varsinkaan suurissa kaupungeissa.
Tämäkin kun on realismia, että miehen on vaivauduttava menemään suuriin kaupunkeihin, jos haluaa maksimoida todennäköisyydet pariutumiselle tai ainakin saada mahdollisuudet tehdä paljon yrityksiä. Kun paljon yrittää, toki voi myös paljon epäonnistua, mutta jokatapauksessa joskus voi myös onnistua. Jos ei ollenkaan yritä, ei voi koskaan onnistuakaan.
"Sitten kun sinua ei näiden harvinaisten naisten kanssa onnista, vedät johtopäätöksen kaikista naisista: ne kaikki tykkää muista kuin minusta ELI keskenään kaikki samanlaisia."
Niin, kuten jo totesin, nykypäivänä kaunis korkeasti koulutettu nainen ei ole suurissa kaupungeissa harvinaisuus. Sitten tämä ongelma, kun nämä "vähemmän tasokkaat" naiset ovat myös valikoivia. On kokemusta. Realismia on vaan tämä, että ihmiset ovat nimenomaan parisuhteen osalta valikoivia, kenen kanssa haluavat nimenomaan kestävään parisuhteeseen.
"Ei tarvitse kuin käydä viikonloppuna ostoskeskuksessa pyörimässä, jotta näkee miten erilaisia pariskuntia siellä kulkee. Silti sitkeästi väität että vain yhdenlaiset miehet menestyy naismarkkinoilla: ne sellaiset tavikset, jotka ei ole kuin sinä."
Jos käyt ostoskeskuksissa ja tutkit, milaiset ihmiset ovat parisuhteessa, tässä kysymyksesä on myös omat haasteensa. On muistettava tämä, että Suomessa on nykypäivänä myös monia eri kulttuureja. Tämäkin on muistettava, että joissakin kulttuureissa naisen pariutuminen voi olla hankalampaa muiden kuin oman kulttuurin miesten kanssa.
Meidän on oltava siis realisteja, kun puhutaan nimenomaan kantasuomalaisesta miehestä ja nimenomaan kantasuomalaisen miehen mahdollisuuksita pariutua ja vielä tämäkin, että saada parisuhde kestämään.
Koska itsellä on vaikka kuinka paljon kokemusta suurissa kaupungeissa liikkumisesta, kun on naista tullut etsittyä vaikka millä mitalla, asia vaan tahtoo käytännössä mennä näin, että Suomessa kantasuomalainen mies lähestyy todennäköisesti naista, jonka ulkonäkö herättää mielenkiintoa, nainen on kantasuomalainen ja hyvin suurella todennäköisyydellä naisella on myös koulutusta tai on sellaista ainakin hankkimassa. Tämä on sitä realismia, jossa moni tavallinenkin mies Suomessa nykypäivänä elää.
On makuasia mitä kukakin pitää "tavallisena" tai "erikoisena" eikä sillä ole mitään merkitystä parinvalinnassa. Merkitystä on ainoastaan sillä parisuhteella. Voihan sitä viettää elämänsä kirjoitellen ja puhuen minkälaisista naisista pitää. Ihan eri juttu on solmia parisuhde, jossa kemiat kohtaa tai mitä tahansa nyt sitten onkaan, jotta se parisuhde voi syntyä. Suhteen syntymiseksi tarvitaan tekoja ja toimintaa, ei pohdiskelua. Pahimmillaan mietiskely ja telkkarin katsominen vain estää minkäänlaista suhdetta ei vain parisuhdetta syntymästä.
Jatkuu.
Vastaan vielä tuohonkin: "Kommenteista päätellen kukaan muu kuin sinä itse ei pidä kummallisena sitä, että sinä et pärjää sosiaalisissa tilanteissa. Kukaan ei ihmettele sitä että naiset osaavat kollektiivisesti välttää sinua."
Tuossa jälleen huomataan väitteen mahdottomuus, että olisimme jotenkin hyvinkin erilaisia heteroseksuaalisilla parisuhdemarkkinoilla. Tiedän varsin hyvin kokemuskesta tämän, kuinka alussa kun oli vähän kömpelö, sai myös varautua samantyyppisiin lopputuloksiin. Sen jälkeen, kun harjaantumisen myötä kömpelyys väheni, sai myös huomata eron.
Noissa "ihanteissa" pudotaan usein lammikkoon. Ihanteet kun voivat olla mitä vaan, ei realistisia ensinkään. Aivan hurjaa, kun yhä ihan kaikki tällä palstalla "en saa naista" miehet ajattelevat parisuhdetta ainoastaan omasta minä -näkökulmastaan. "Minä haluan" "minä pidän x tyyppisistä naisista" "minä aivan kaikkea". Kannattaisi kerran jos toisenkin miettiä sitä minkälaisena naiset näkevät miehen itsensä. Minkälaiselle naiselle juuri minä mies sopisi, minkälainen nainen voisi minusta kiinnostua ja jopa rakastua. Niin ja se rakkaus. Monilla miehillä kuten aloittajallakin on pornon katselu tehnyt tehtävänsä. Nainen on porno. Seksi on porno. Porno ja seksi mielletään rakkaudeksi, vaikka sitä ne eivät ainakaan ole.
Itse tiedän aivan kaikenlaisia "koulutuspareja". Monella on suunnilleen saman tasoinen koulutus. Jotkut miehet ovat koulutetumpia kuin nainen, aivan samoin kuin jotkut naiset ovat koulutetumpia kuin mies. Sitten on monia sellaisia, jotka eivät koskaan tai vuosiin tehneet työkseen koulutusalansa töitä vaan jotain aivan muuta.
Niin ja vielä maaseudun miesten pitäisi ymmärtää, ettei monikaan nainen, koulutettu tai ei, pidä maaseudulle muuttamista kovinkaan hyvänä ideana.
"Aivan hurjaa, kun yhä ihan kaikki tällä palstalla "en saa naista" miehet ajattelevat parisuhdetta ainoastaan omasta minä -näkökulmastaan. "Minä haluan" "minä pidän x tyyppisistä naisista" "minä aivan kaikkea". Kannattaisi kerran jos toisenkin miettiä sitä minkälaisena naiset näkevät miehen itsensä."
Tuohan on naisvihaa, joka on puettu uhriutumisen muotoon: naisilta vaaditaan vaikka mitä, samalla kun omiin ominaisuuksiin ei kiinnitetä mitään huomiota. Sitten syy epäonnistumisesta vieritetään naisten vastuulle.
Hieno homma tuo, että teilläkin on onnistunut, vaikka olet miestäsi koulutetumpi. Juuri tämä on se pointti: vaikka näin tahtoo mennä, että ihmiset helposti pariutuvat "saman tasoisten" kanssa, pitääkö asioiden AINA mennä juuri tällä tavalla.
Toki näin saattaa usein käydä, että esimerkiksi missi pariutuu jääkiekkoilijan kanssa, mutta suuresti arvostan myös, jos joku missi tai joku muu kaunis korkeasti koulutettu julkkiskaunotar pariutuukin tavismiehen kanssa, jolla on koulutustakin vähemmän.
En ole kirjoittaja, jolle vastasit.
"Noissa "ihanteissa" pudotaan usein lammikkoon. Ihanteet kun voivat olla mitä vaan, ei realistisia ensinkään."
Tuossa on vaan sellainen ongelma, että jos itse kokee näin, että "ihanne" on se, että itse olisi naista "paremmassa" asemassa ja yksinkertaiseski kokee, että tällä tavalla on helpompaa "rakastua".
Mä myönnän tämän tosiasian, että kovasti olen joutunut taistelemaan omalla kohdalla tämän ajatuksen kanssa. Viimeistään siinä vaiheessa tosiasiat ovat olleet kaikessa ahdistavuudessaan läsnä, kun on joutunut toteamaan, että ei se kouluttautuminen nyt tutkijatasolle ole TODELLAKAAN mikään yksinkertainen juttu, vaikka mukavaahan se toki olis olla monia kauniita korkeasti koulutettuja naisia vieläkin "parempi".
Jos minä olisin saavuttanut tuon kyseisen aseman, väittäisin, että minulle olisi ollut huomattavasi helpompaa "rakastua". Mä hyvin ymmärrän, että tämä ajatus herättää kiukkua, mutta tosiasiat ovat mitä ovat: itse olen joutunut taistelemaan tämän ajatuksen kanssa, koska itsellä on koulutusta enemmän kuin toinen-aste, mutta myönnän tämän, että enemmän pitäis koulutusta olla, jos haluaisin olla monia alle 30 vuotiaita Helsingissä asuvia sinkkunaisia "parempi".
VIelä koulutuksesta sen verran, että kyllä mä muistan silloin, kun opinnot meni vielä kohtuu hyvin ja olin kiinnostunut jostakin naisesta, jonka kanssa sain kokea olevani "parempi", kyllä hyvin muistan tämän kuink rikki olin, kun kyseinen nainen ei ollut kiinnostunut minusta. Kyllä todella mietin, mikä ihme minussa on vikana.
Tämäkin on siis realismia, että joku "ihanne" voi olla niin syvällä, että siitä joutuu vuosia taistelemaan, jotta kykenisi joustamaan. Vaikka mä ajattelisinkin, että eihän se haittaa, vaikka suhteessa nainen on miestä koulutetumpi, mutta aina kun tämän kohtaa oikeassa elämässä, joutuu yhä uudelleen haasteiden eteen.
"Itse tiedän aivan kaikenlaisia "koulutuspareja". Monella on suunnilleen saman tasoinen koulutus. "
Ymmärsinkö oikein, että myös itse olet havainnut tämän tosiasian, että tämä on kuitenkin suhteellisen yleistä, että koulutus on suurin piirtein samaa tasoa. Näin se tahtoo käytännössä mennä, että tutustuminen on helpompaa, jos koulutuksessa ei ole suurta eroa. Tosin tämä on oma lukunsa, että vähän koulutettujen miesten ja vähän koulutettujen naisten ei ole välttämättä helppoa löytää toisensa. Korkeakoulutetut yleensä löytävät helpommin toisensa.
"Jotkut miehet ovat koulutetumpia kuin nainen, aivan samoin kuin jotkut naiset ovat koulutetumpia kuin mies. "
Hyvä toki, jos näin on, että nainenkin voi olla koulutetumpi ja suhde toimii hyvin.
Jatkan vielä.
"Kannattaisi kerran jos toisenkin miettiä sitä minkälaisena naiset näkevät miehen itsensä. Minkälaiselle naiselle juuri minä mies sopisi, minkälainen nainen voisi minusta kiinnostua ja jopa rakastua. "
Tuo ajatus on ilman muuta hyvä, mutta ei takaa tämäkään suhteen toimivuutta tai edes sitä, että onnistuisi pariutumaan. Ehdottomasti kannattaa myös joustaa ja yrittää ajatella juuri kyseisellä tavalla varsinkin, jos on vaikeeta löytää naista.
- mitä tällainen ihme kielipöperö sisällöltään on, onko pihviä ollenkaan!?
pitkin ketjkua muuallakin....
jatkuu.
"Monilla miehillä kuten aloittajallakin on pornon katselu tehnyt tehtävänsä. Nainen on porno. Seksi on porno. Porno ja seksi mielletään rakkaudeksi, vaikka sitä ne eivät ainakaan ole."
Jep, olet oikeilla jäljillä. Pornon katselussa on riskinsä juuri tämän takia, koska porno on liian yksipuoleista: monessa pornovideossa on pelkkää seksiä, eikä näytetä juuri mitään, mitä oikeassa elämässä tapahtuu seksin ulkopuolella. Paljon enemmän on jo sekin, jos on muuten hyvä elokuva, jossa käydään älykkäitä filosofisia keskusteluja, mutta lisäksi näytetään myös seksiä. Tosin, pornossa vaan on aina tämäkin riski, että se saattaa ainakin joillakin ihmisillä liikaa koukuttaa ja tällä tavalla sitten rajoittaa liikaa muuta elämää.
"Tuostakin+näemme+ilmiselvästi+tämän+virhepäätelmän,+että+ihimiset+olisivat+parisuhdemarkkinoilla+kovinkin+erilaisia,+vaikka+kuitenkin+joillekin+pariutuminen+on+helpompaa+kuin+toisille.+"
Avasin tätä ongelmaa tuossa kommentissa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111340062
Eihän tuo sisällä mitään vastausta kommentoijan tiivistämään keskeiseen huomioon!
Eli siihen, että kohdallasi "ongelmaa ei analysoimalla ja tv:tä tuijottamalla korjata."
Muutenkin voisit käydä huolella läpi kaikki 25.11 päivän palautteet ja kommentit. Ja kommentoida niitä.
Aloittajalla on tapana sulkea tiiviisti silmät kaikelta mikä ei tue hänen harhaista maailmankuvaansa.
Saa sanoa mitä tykkää..
Kannattaa vaan miettiä, tää sanooko Liverpoolin bubissa vaikka: ”yuo fucking loosers can’t play football, because yuo’r so loosers! Live with it!
Veikkaan, että ei tule sananvapaus mieleen enää...
Mutta kokeile...
Tarkastellaanpa+vielä+tuota+lapsettomuuden+ongelmaa+ja+vaikeutta+löytää+kestävää+parisuhdetta,+koska+pääsääntöisesti+ihmiset+haluavat+kestävän+parisuhteen,+jos+aikovat+hankkia+lapsia.
"Minä taas arvostan suuresti, jos näen jonkun ikäisekseen hyvin säilyneen vähän vanhemman naisen pariutuneen itseä 10 vuotta nuoremman miehen kanssa. Kovasti toivon, että parisuhde kestäisi."
Mikä merkitys tuolla "hyvin säilymisellä" on tuossa yhteydessä? Palveleeko se miehen vai naisen etua? Entä toivotko parisuhteelle kestoa siinä tapauksessa, että nainen ei ole hyvin säilynyt?
Toisaalta olet jo hyvin vahvasti tuonut tässä ketjussa esille, että vain hyvännäköisillä naisilla on mielestäsi oikeus pariutua, kun taas miehistä kaikennäköisillä pitäisi olla oikeus pariutua hyvännäköisen naisen kanssa.
Sinulle on kerta toisensa jälkeen tässäKIN ketjussa nyt toistettu, ettei sinun koulutustasosi ole se suurin kompastuskivi koulutetun naisen löytämisessä.
Monikin nainen on ottanut rinnalleen vähemmän kouluja käyneen miehen. Ne miehet eivät kuitenkaan yleensä ole kaltaisiasi sosiaalisia pökkelöitä, vaan älykkäitä tyyppejä jotka omaavat edes auttavat sosiaaliset taidot.
"Jokatapauksessa, pariutuminen kävisi helpommin, jos ikäeroissa ja koulutustasoissa pystyttäisiin riittävästi joistamaan."
Meinaat että tulisi paljon pitkiä ja onnellisia parisuhteita, kun ihmiset alkaisi joustaa kriteereistään? Taitaisi kuules käydä vaan niin että eronneita tulisi entistä enemmän.
Miksi pariutumisen pitäisi olla helpompaa? Useimmat pariutumisesta kiinnostuneet haluavat vierelleen Sen Oikean, eivätkä Ihan Vaan Jokua.
Mikä järki siis olisi joustaa kriteereistä löytääkseen seuraa jostain sellaisesta ihmisestä, josta ei ole kiinnostunut? Siinä tuhlaa vain omaa sekä sen toisen reppanan aikaa.
Sinä itse toistelet että huolit vain kauniin, korkeakoulutetun, älykkään ja sosiaalisesti taitavan naisen. Toistelet että et vaan kiinnostu muunlaisista.
Pitäisikö mielestäsi sinun väkisin alkaa viettämään aikaa ruman, kouluttamattoman ja tyhmän naisen seurassa, jotta pariutumisesi sujuisi helpommin?
Et koe että pitkin hampain seurustelu ei-mieleisen naisen kanssa olisi sekä sinua että sitä naista kohtaan väärin?
Kuitenkin jatkuvasti toistelet, että naisten tulisi suurin joukoin alkaa tykästymään miehistä, joista he eivät ole kiinnostuneita. Miksi naisten pitäisi joustaa kriteereistään miesten mieliksi? Jos naiset mieluummin ovat yksin kuin pariutuisivat ei-mieleisten miesten kanssa, eikö se ole parasta mitä voi tapahtua? Tuskin yksikään mieskään hinkuu parisuhteeseen, jossa nainen notkuu paremman puutteessa ja vailla tunteita.
Jatkuu.
Niin, tämä on hyvä kysymys, miksi tähän ollaan tultu, että miehet menestyvät naisia huonommin koulutuksessa. Jos molemmissa sukupuolissa arvostetaan sitä, että kumppani olisi koulutettu, olisi ainakin loogista olettaa, että monet miehet ainakin yrittäisivät kouluttautua.
Sitten vielä tuosta pariutumisesta ja kestävästä parisuhteesta. Tässä keskustelussa jo aiemmin otettiin esille tämän tutkimisen vaikeus.
Aiemmin tässä keskustelussa joku kirjoitti näin: "Pelimiesideologiassa pelkkä seksi lasketaan pariutumiseksi. "
Samassa kommentissa jatkuu: "Eli ensimmäinen ongelma on pariutumisen käsite. "
Jatkuu: "Toinen ongelma on tilastollinen: valtiotasolla ei varmaan ole olemassa tietoa ei-rekisteröidyistä parisuhteista, koska valtion intresseissä on kerätä tietoa vain rekisteröidyistä parisuhteista. "
Vielä tämäkin: " Rekisteröimättömyys taas ei välttämättä millään tavalla korreloi suhteen vakavuuden kanssa muuten kuin hyvin konservatiivisissa piireissä. "
Niin, keskustelin aiemminkin tästä parisuhteiden yleisyydestä korkeasti koulutettujen naisten ja matalasti koulutettujen miesten välillä. Tärkeä kysymys on nimeomaan parisuhteen vakavuus, josta on hankalaa saada tarkaa tietoa, koska tilastoinnissa on mukana yleensä rekisteröidyt suhteet. Sitten vielä tämäkin ongelma, kun pariutumisen käsitekin on vähän epäselvä.
Jos esimerkiksi seksi lasketaan pariutumiseksi, tämä tarkoittaisi sitä, että pariutumisen helppous pitäisi mitata sillä tavalla, kuinka helppoa esimerkiksi 25 vuotiaan vähän koulutetun miehen on saada seksiä korkeasti koulutetun hyvin säilyneen 35 vuotiaan naisen kanssa. Oma kokemus asiasta on, että hyvin hyvin vaikeeta. Kyllä itse kävin vaikka kuinka paljon siinä 20-25 vuotiaana baareissa, mutta sen voin sanoa, että KUKAAN hyvin säilynyt 30-35 vuotias korkeasti koulutettu nainen ei tullut tekemään tuttavuutta. Kuten varmasti huomaatte, tekstistäni näkyy hyvnkin selkeästi tämä, kuinka varsinkin ennen 25 ikää ulkonäöllä oli hyvinkin suuri merkitys, kun puhun näistä "hyvin säilyneistä" 30-35 vuotiaista korkeasti koulutetuista naisista.
Jokatapauksessa pariutuminen on välttämätöntä, jotta voi saada edes mahdollisuudet kestävään parisuhteeseen. Jos esimerkiksi baarissa aloitteen tekeminen on siinä 20-25 vuotiaana äärimmäisen hankalaa itseä kiinnostaviin korkesti koulutettuihin 30-35 vuotiaisiin naisiin, ainakaan lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset päästä edes treffeille.
Jos otetaan tarkasteluun pelimiesideologia ja Jos seksi lasketaan pariutumiseksi, silloin tietysti pariutumisen helppouden mittaamiseksi käy myös tämäkin, kuinka helppoa on 20-25 vuotiaan miehen löytää baarista korkeasti koulutettu 30-35 vuotias nainen yhden yön suhteeseen. Tästäkin on vaikeaa saada varmaa tietoa. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin erittäin erittäin vaikeeta, suorastaan mahdotonta. Mulla ei 20-25 vuotiaana edes ollut "pelimiehiä" kavereina.
Niin tämä, että suhteen rekisteröimättömyys ei välttämättä korreloi suhteen vakavuuden kanssa, joudumme siis turvautumaan tilastoituun tietoon.
https://yle.fi/uutiset/3-10501516
"alovaara ja Hill eivät erikseen laskeneet, miten suuri eroriski on, jos nainen on esimerkiksi yli 10 tai 15 vuotta miestä vanhempi. Tällaiset tapaukset ovat lopulta melko harvinaisia. Silti jo niissä tapauksissa, joissa nainen oli vähintään viisi vuotta vanhempi, eroriski oli kaksinkertainen verrattuna siihen, että pariskunnan osapuolet olivat samanikäisiä."
Jos siis tarkastellaan eroriskiä, valitettavasti näyttää siltä, että suhteet näyttävät kestävän paremmin, jos ihmiset ovat samankaltaisia. Jälleen kerran tuossakin otetaan esille se, että ihanne olisi nimenomaan se, että mies olisi naista "vähän enemmän".
Jos tarkastellaan tätä lapsettomuuden ongelmaa, huomataan hyvin mielenkiintoinen ilmiö:
"Lapset esimerkiksi kuuluvat avioliittoon. Vastaajista noin 40 prosenttia oli sekä hankkinut lapsia että mennyt naimisiin. Vain kolmisen prosenttia eli lapsiperhearkea avoliitossa."
Suomessa on siis 30 vuotiaissa miehissä lähes puolet puolisottomia. On hyvin ymmärettävää, että Suomessa miesten lapsettomuus saattaa olla maailman korkeinta. Suurin osa kuitenkin haluaisi jossain vaiheessa lapsia.
Tässä on toki omat ongelmansa, jos nuorena miehenä tykkää itseään jonkin verran vanhemmista naisista ja haluaa myös vakavaan suhteeseen, vaikka ehkä nuorena saattaa toisinaan riittää myös sekin, että saisi baarista jonkun korkeasti koulutetun 30-35 vuotiaan hyvin säilyneen naisen edes yhdeksi yöksi. Tosin omalla kohdalla viimeistään 25 vuotiaana nämä yhden yön haaveet jäivät. Jokatapauksessa, jos pariutuminenkin tuottaa vaikeuksia, on mahdotonta haaveilla, että vakava parisuhde syntyisi helpolla.
Lisään vielä tämän. Tästäkin on vaikeaa saada tietoa, kumpi on yleisempää, nuoren miehen kiinnostuminen itseä vanhempiin naisiin vai nuoren naisen kiinnostus itseä vanhempiin miehiin. Lapsettomuudeta kärsivät vähän vanhemmat miehet toki hyötyisi siitä, jos näitä nuoria naisia, jotka erityisesi tykkäävät itseä vanhemmista miehistä, olisi riittävän paljon. Tarkkaa tietoa tästä on vaikea saada, koska olen ymmäränyt tätä palstaa lukiessa, että nuorilla alle 30 vuotiailla naisilla on valtavasti yrittäjiä. Monet vanhemmatkin miehet ovat kiinnostuneita 30 vuotiaista naisista. Sen sijaan tavallinen 25-30 vuotias mies ei kerää juuri ollenkaan naisia ympärilleen, ei vanhempia, ei omanikäisiä, ei nuorempia. Lisäksi ujon 25 vuotiaan miehen voi olla hyvin vaikea lähestyä itseä kiinnostavaa naista. Palstalla voi tosin lukea kommentteja, kuinka joitakin nuoria naisia ällöttää, kun itseä vanhempi mies tulee tekee tuttavuutta. Minua miehenä ei olisi ällöttänyt, jos esimerkiksi 25 vuotiaana olisi tullut juttelee joku hyvin säilynyt korkeasti koulutettu 30-35 vuotias nainen.
Pitää paikkansa, että parisuhteita voi olla myös niin, että nainen on miestä koulutetumpi, mutta kuten ylemmistä kommenteista näkyy, tässä saattaa olla oma problematiikkansa, kun puhutaan suhteen kestosta. Suomalaiset näytävät viihtyvän samankaltaisten ihmisten kanssa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö voisi onnistua, vaikka ollaan erilaisia, mutta tässä on omat haasteensa, kuten esimerkiksi nyt vaikka tuossa, että nainen on vanhempi ja vielä lisäksi koulutetumpi. Kuten ehdin jo todeta, itseä nuorena miehenä kiinnosti enemmän hyvin säilyneet itseä vanhemmat naiset. Silloin mua ei edes naisen korkeampi koulutus häirinnyt, koska ajattelin asian olevan hyvin luonnollista.
Sosiaalisuudessa ja sosiaalisissa taidoissa on myös oma problematiikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/03/04/yliarvostetaanko-sosiaalisuutta
Niin, sosiaaliset taidot ovat siis opittuja, joten tässä on varmasti eroja: toiset oppivat ne nopeammin. Lisäksi tämäkin ongelma, jos ei koulussa saa tarpeeksi harjoisuta, jos jää ulkopuolelle. Tärkeetä huomata vielä tuokin, että koulu keskittyy pääasiassa kognitiivisiin taitoihin ja lapset opettavat toinen toisiaan sosiaalisissa taidoissa. On hyvin selvää, että "hyville tyypeille" koulu voi olla loistava paikka myös sosiaalisten taitojen kehityksessä.
Sanoit, että monet miehet eivät ole kaltaisiani sosiaalisia pökkelöitä. Tässä kysymyksessä on omat ongelmansa, kuten esimerkiksi tuo, jonka äskettäin mainitisn.
SItten otetaan tämä aggressiivisuuden problematiikka: "Sosiaaliset ihmiset eivät välttämättä ole suosittuja niin yllättävältä kuin tämä kuulostaakin. Ainoa vaihe, jossa sosiaalisuus ihan suoraan korreloi siihen, kuinka pidetty ihminen on, on esikouluikä ja siitä alaspäin ensimmäiset vuodet. Silloin empaattinen, myötätuntoinen ja muita auttava lapsi on todella pidetty. "
Niin, ja tämän jälkeen asiat käyvätkin selvästi mutkikkaammiksi, kuten voidaan nähdä tuosta aggressivisuudesta: "Esimerkiksi aggressiivinen lapsi saattaa herättää pelkoa ja olla sen tähden suosittu muiden joukossa."
Muistan hyvin kouluajoilta, kun yläasteella tytöt alkoi kiinnostaa. Tämä ei nimeksikään korreloinut "kiltteyden ja kunnollisuuden" kanssa, saiko helposti tyttöystävän. Aivan yhtä hyvin saattoi myös "aggressiiviset tyypitkin" saada helposti tyttöystäviä. Muistan hyvin, kun osalla pojista, joilla oli tyttöystävä, saattoivat esimerkiksi naljailla muille pojille. Toki oli myös näitä "hyviäkin tyyppejä", jotka saivat helposti tyttöystäviä ja sen lisäksi olivat myös "kilttejä ja kunnollisia".
Myös aikuisiällä sosiaalisuudessa ja sosiaalisissa taidoissa on oma problematiikkansa. Juuri tuo, kun sosiaaliset taidot saatetaan sekoittaa aggressiivisuuteen, kun puhumme yhteiskunnasta, joka on rakentunut vahvasti pärjäämisen varaan. Tätä ongelmaa ei mielestäni ratkaista sillä, että kaiken aikaa lisättäisiin koulupakkoja. Yhteiskunta, joka rakentuu vahvasti pärjäämisen varaan, johtaa lopulta juuri siihen, jota tuossa Ylen kirjoutuksessa mainitaan:
"Se voi johtaa kapea-alaiseen uramenestykseen ja siihen vaaraan, että milloin tahansa tulee tilanne jolloin ei enää olekaan yhtään ystävää, joka nostaa takaisin siihen verkkoon, kun siitä verkosta tipahtaa."
Niin, kun puhut siitä, että olen sosiaalinen pökkelö, on syytä muistaa tämä: mikä se matalasti koulutettu "hyvä tyyppi" on? Onko "aggressivinen tyyppi", onko "kiltti ja kunnollinen", jolla on ehkä näitä "oikeita" sosiaalisia taitoja?
Itseasiassa sama koskee myös korkeasti koulutettuja "hyviä tyyppejä": onko nämä tyypit nimenomaan aggressiivisia, joiden sosiaaliset taidot ovat lähinnä pärjäämistä, ihmissuhteet sellaisia, jotka perustuvat "hyötyyn"?
Jatkuu.
"Meinaat että tulisi paljon pitkiä ja onnellisia parisuhteita, kun ihmiset alkaisi joustaa kriteereistään? Taitaisi kuules käydä vaan niin että eronneita tulisi entistä enemmän."
Tuo asenne on hyvin ongelmallinen. On lähes mahdotonta haaveilla kestävästä parisuhteesta, jos ei ole ollenkaan halukas joustamaan. Tottakai jokainen valitsee, kuinka paljon joustaa ja missä asioissa.
Olenhan minä jo ehtinyt tuoda täällä tämänkin esille, kuinka olen huomannut, että yleissivistystä tarvitaan, jos haluaa hyvät mahdollisuudet pariutua.
Näin se vaan tahtoo mennä, että miehet ja naiset ajautuvat eri aloille ja tämä tarkoittaa myös sitä, että parisuhtemarkkinoilla ei välttämättä pärjää, vaikka osaisikin oman alansa käsitteitä kohtuu hyvinkin. Kokemuksesta tiedän, että parisuhdemarkkinoilla oman alan tiedolla ei tee juuri mitään. Siellä tulee vastaan aivan toisenlainen osaaminen. Luuletko, että mä en olisi joutunut paljonkin joustamaan? Ei tämä "kova työ" todellakaan aina ole niin mukavaakaan ollut. Jos haluaa valita mukavan vaihtoehdon, silloin jää pitkän opiskelupäivän jälkeen yksin kotiin ja katsoo pornoa, jossa ei tarvitse ollenkaan vaivata päätä. Tämä on nähty ja koettu, seuraukset todellakin tiedän tästä mukavasta vaihtoehdosta.
On hyvin vaikea uskoa, että kestävä parisuhde tulee onnistumaan, jos asenne on tuo: ei minun tarvitse joustaa. Minä etsin uuden, jos en viihdy suhteessa.
En todellakaan tarkoita, että kaikki pitäisi kestää, mutta en nimeksikään usko tuohonkaan, että "töitä" ei tarvitsisi tehdä suhteen eteen ollenkaan.
"Sinä itse toistelet että huolit vain kauniin, korkeakoulutetun, älykkään ja sosiaalisesti taitavan naisen. "
Huomautan myös tämänkin, että olen ollut treffeillä monenlaisten naisten kanssa. Aina eivät ole olleet "ihannenaisia".
Miksi sinä muuten haikailet nimenomaan sellaisen itseäsi koulutetumman naisen perään, kun kuitenkin kerrot tuntevasi sekä kateutta, että alemmuutta tällaista naista kohtaan?
Tunnetko kenties halveksuntaa niitä naisia kohtaan, jotka ovat koulutukseltaan ”vain” sinun tasoisiasi?
Puhuin tästä jo aiemmin tässä keskustelussa, mutta sanotaan nyt kertauksena. Silloin, kun opinnot meni vielä hyvin, kiinnostuin yhdestä itseäni "alemmalla tasolla" olevasta naisesta, josta olin suoraan sanoen erittäin kiinnostunut. En kokenut kateutta, mustasukkaisuustta kylläkin. Lähtökohtaisesti minun on siis helpompaa "rakastua" naiseen, joka on itseäni "alemmalla tasolla". Toisaalta kiinnostun kuitenkin yleensä alussa naisen ulkonäöstä. Toki muutakin tarvitaan ja tämä on nykypäivänä todellisuutta, että naiset ovat kouluttautuneita, joten minun itseni pitäisi olla koulutetumpi kuin mitä nyt olen, jos haluaisin suhteeseen, jossa saisin koeka olevani "parempi". Monella naisella suurissa kaupungeissa on ylempi korkeakoulututkinto, joten olisihan se parisuhteessa mukavaa, jos itse olisi tutkijakoulutustasolla. Realismi on kuitenkin realismia ja aina asiat vaan ei mene "ihanteiden" mukaan.
"Tunnetko kenties halveksuntaa niitä naisia kohtaan, jotka ovat koulutukseltaan ”vain” sinun tasoisiasi?"
Syystä tai toisesta olen aina ollut kiinnostunut mahdollisimman "normaaleista" naisista.
Lisään vielä tämän. Siis lähinnä tulee itselle mieleen, miksi joku nainen on sitten hyvin erilainen kuin muut, jos monet muut naiset kykenevät kouluttautumaan pitkälle.
No miksi et etsi niitä kaunokaisia ”omalta tasoltasi”? Eivät likikään kaikki kauniit naiset ole sinua korkeammin koulutettuja.
Tätä on tullut tehtyä. Toisaalta olen kyllä joutunut paljon törmäämään tapauksiin, joissa naisella on ylempi korkeakoulututkinto tai on hankkimassa. Kyllähän se haastetta aina jonkin verran tuo. Olisi jokatapauksessa hyvä, jos tämä ei olisi ylitsepääsemätön haaste. Voihan nainen olla korkeasta koulutuksesta huolimatta muutenkin hyvin kiinnostava ja voihan korkeasti koulutetulla naisellakin olla hyvät parisuhdetaidot. Hyviä parisuhdtaitoja korkea koulutus ei tietenkään takaa, mutta ei pidä olettaa, että matalasti koulutetuilla naisilla olisi automaattisesti paremmat parisuhdetaidot.
Ihmiset ovat luonnostaan (geneettiseltä perimältään) sosiaalisia, epäsosiaalisia tai siltä väliltä. Sosiaalisia taitoja voi toki oppia ja kehittää, mutta epäsosiaalisesta tai sosiaalisesti kömpelöstä ihmisestä ei harjoittelemalla taiota kovin sosiaalista.
Sitäpaitsi, aina suuna ja päänä hääräävät ihmiset eivät monesti ole ollenkaan sosiaalisesti lahjakkaita, kuten helposti kuvitellaan.
Tarkoitatko tuolla nyt sitten sitä, että itse olet sen verran epänormaali, että pidät epänormaaleina niitä naisia, joilla on saman tasoinen koulutus, kuin sinulla?
Sitten, jos se haaste voitetaan ja pääset parisuhteeseen itseäsi korkeammalle kouluttautuneen kauniin naisen kanssa, niin kuinka käykään? Tunnet jatkuvaa alemmuuden tunnetta, kateutta ja mustasukkaisuutta. Oletko onnellinen? Onko nainen onnellinen? Onnellinen ei ole kumpikaan.
Suhteesta ei tulisi pitkäkestoinen.
Parisuhteeseen meneminen on aina riski. Koskaan ei voi onnistuakaan, jos ei edes yritä- Harmillista toki on, jos joutuu kärsimään liikaa kateudesta ja mustasukkaisuudesta ja näiden kanssa on toki tehtävä töitä, jotta olisi edes mahdollista tulevaisuudessa koeka näitä vähemmän. Tämä on todellisuutta, että parisuhteet ei nykyaikana välttämättä kestä yhtä hyvin kuin aikaisemmin, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö olisi saanut elää myös sitä "oikeaakin elämää". En mä nyt sitäkään allekirjoita, että pitää jäädä parisuhteeseen, jos kärsii ja jos kärsimys on jatkuvaa. Aivan pienestä en nyt näkisi, että heti kannattaisi luovuttaakaan. Toista ei tietenkään voi omistaa, mutta itse voi asialle kuitenkin tehdä jotakin ainakin tiettyyn rajaan asti.
Toki "mormaaliuteen" tarvitaan muutakin kuin koulutus, mutta tällainen ajatus tulee mieleen, jos naisella on hyvin matala koulutus verratuna moneen muuhun naiseen nykypäivänä: miksi ei ole pystynyt samaan kuin moni muu nainen nykypäivänä? Voihan käsitys muuttua, jos nainen on muuten hyvinkin "normaali". Tälle asialle mä en ole oikein koskaan mahtanut mitään, että kiinnostu vuodesta toiseen mahdollisimman "normaaleista" naisista. Jos joku pitää minua "epänormaalina", tämän tosiasian kanssa olen joutunut elämään, että "epänormaalit" naiset ei minua kuitenkaan kiinnosta.
Ei monikaan nainen sietäisi mieheltään sellaista kovin pitkään, kun parempiinkin suhteisiin on mahdollisuus.
Sosiaalista kömpelyyttä voi todellakin kehittää. Tämä vaatii määrätietoista harjoittelua ja menemistä epämukavuusalueelle. Jos en olisi onnistunut kehittämään itseäni pois sosiaalisesta kömpelyydestä, minulla ei olisi juurikaan ollut elämässä "oikeeta elämää". Juuri tämän takia, koska jossain vaiheessa päätin tehdä "kovaa työtä" tämän sosiaalisen kömpelyyden eteen, tämä antoi minulle lopulta avaimet kokea myös sitä "oikeaa elämää". Tämä sosiaalisten taitojen harjoittelu on kopleksinen kysymys, koska koulu keskittyy pääasiassa kognitiivisten taitojen kehittämiseen.
Niin, miten tämä sitten menee. Olen tästä vaikka kuinka paljon väännellyt, pariutuuko naiset ylöspäin, jolloin mies saa tuntea olevansa "parempi" ja tämän takia saattaa olla helpompi myös "rakastua". Onko sitten monilla naisilla, jotka ovat monia miehiä "paremmassa" asemassa, sitten järjettömän paljon mahdollisuuksia "parempiin" miehiin, toisin sanoen miehiin, joita ei haittaa, että nainen on heitä "paremmassa" asemassa, toisin sanoen miehiin, joiden on helppo "rakastua" naiseen, joka on miestä "menestyneempi".
Puhun todellakin nyt kestävästä parisuhteesta. Löytyykö Suomesta paljon vähän koulutettuja miehiä, joita ei OLLENKAAN häiritse se, että nainen on heitä korkeammin koulutettu ja palkkakin parempi?
Ne normaaleina pitämäsi naiset eivät myöskään voi sille mitään, että hekin kiinnostuvat mahdollisimman normaaleista miehistä. Haastetta siis piisaa.
En tarkoittanut tuota tasoeroa koulutuksessa, vaan sitä mökötystä, piikittelyä, räyhäämistä jne., joita aiheuttavat alemmuudentunto, kateus ja mustasukkaisuus. Sellaista käytöstä mieheltä ei nainen kovin pitkään siedä.
Tuossa jo melko suoraan vastasit tuntevasi ainakin jonkun asteista halveksuntaa naista kohtaan, jos hänellä on ”vain” saman tasoinen koulutus, kuin itselläsi. Tuohan kertoo sitten myöskin siitä, että et juuri arvosta itseäsikään.
Enkös mä jo ottanutkin esille tämän, kuinka "huono-osaisen" miehen täytyy ottaa esimerkkiä alfamiehistä ja käyttäytyä jokseenkin samalla tavalla.
Tässä olen toki samaa mieltä, mutta tätäkään ei sovi unohtaa, kuinka helppoa tämä on, jos itse ei ole erityisen menestynyt opinnoissa ja naiselle kaikki näyttää suoraan sanoen "liiankin helpolta". Onko helppoa olla olematta kateellinen tai mustasukkainen. Sekä kateutta että mustasukkaisuutta saattaa aiheuttaa, kun näkee, kuinka kaunis ja muullakin tavoin menestynyt nainen pääsee "parempiin" porukoihin, jolloin väistämättä herää myös näitäkin ajatuksia: kyllä valinnan varaa olis vaikka millä mitalla "tasokkaammistakin" miehistä. En sano, etteikö parisuhde voisi toimia, jos mies on naista "alemmalla tasolla", mutta huomattavasti enemmän siinä on haastetta. Näin olen ainakin itse kokennut. Hieno juttu tietysti, jos joillakin toimii ja suhde vielä kestääkin.
Minä olen täällä jo aiemmin sanonut, että en välttämättä edes haluakaan sitä, että nainen olisi kokenut samanlaista p*skaa, jota itse olen kokenut. En oikein jaksa uskoa siihnekään, että kaksi ihmistä, jotka ovat saaneet elämänsä aikana aivan liian paljon p*skaa niskaan, saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat toimivaan parisuhteeseen.
Ei surkimuksen auta yrittää alfaa teeskennellä. Ei se mene läpi.
Siispä: Miksi ihmeessä sinun pakko pyrkiä tuohon tilanteeseen?
Tuskin kovinkaan moni nainen, jolla on saman tasoinen koulutus, kuin sinulla, on joutunut kokemaan samanlaista ”paskaa” kuin sinä. Se, että kouluksen taso on sama, ei tarkoita että sosiaaliset taidot olisivat myöskin samat.
Ne naiset ovat ihan normaaleja. Vain hyvin harva muistuttaa sinua. Yhtä moni niistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista muistuttaa sinua, kuin näistä koulutukseltaan sinun tasoisista.
Oletko varma? Alkuun täytyy jokatapauksessa päästä. Aika näyttää, kuinka pitkälle suhde kehittyy.
Tottakai on järkevää tarttua tilaisuuteen, jos sellainen tulee, eikä liikaa miettiä naisen koulutusta. Ongelma vaan on siinä, että paljon myös menee tilaisuuksia ohi, jos alkaa liikaa valikoimaan koulutuksessa myös siihen suuntaan, kukeneekö tutustumaan itseä koulutetumpaan naiseen. Pointti on tässä, että miehellä, jolla ei muutenkaan ole paljoa valinnan varaa, kuten minulla, ei kannata tehdä joka asiasta liian suurta ongelmaa. Omalla kohdallani olisin jokatapauksessa saanut paremmat mahdollisuudet onnistumiselle, jos naisen "parempi" asema ei olisi häirinnyt minua.
Huomautan vielä tämän, että itse olen koulutuksen osalta päässyt pitemmälle kuin toinen-aste, mutta se kuinka pitkälle lopulta pääsin ei ole mielestäni tässä keskustelussa merkityksellistä. Jos olisin siis tutkijakoulutustasolla, jolla en kuitenkaan ole, kokisin ainakin itse olevani vahvoilla, koska silloin saisin koeka olevani monia suuressa kaupungissa asuvia naisia "parempi". Nykyisellä koulutuksella saan kokea olevani monen suuressa kaupungissa asuvan naisen kanssa maksimissaan "samalla tasolla". Useimmiten alakynnessä, koska monella naisella on kuitenkin minua paremmat sosiaaliset taidot ja ovat muutenkin yleensä minua kokeneempia ihmissuhteissa. Tiedän, että haasteita on.
Tuota lienet tehnyt jo viimeiset 15 vuotta. Eikä ole natsannut
Juu, varmaan olisit saanut "paremman" naisen jos olisit tahtonut, mutta riesansa kullakin....
Onhan tässä ketjussa vinkkejäkin mutta taitaa mennä ohi, sen sijaan höpöttelet päälle omiasi juttuja mitä mieleen sattuu.
"Jos olisin siis tutkijakoulutustasolla, jolla en kuitenkaan ole, kokisin ainakin itse olevani vahvoilla, koska silloin saisin koeka olevani monia suuressa kaupungissa asuvia naisia "parempi". "
Sulle siis tärkeintä on, että saat kokea olevasi ympärillä olevia naisia parempi. Millään muulla ei vaikuta olevan väliä.
Ehkäpä paras ratkaisu olisi siis mennä heiluttelemaan niitä tutkintopapereita vaikka Aasian maaseudulle? Siellä on paljon nättejä likkoja joilla ei monilla ole kuin maksimissaan peruskoulu käytynä, voisit tuntea olevasi kaikkia parempi ja sitten varmasti mahdollisuudet paranisi!
Teeskentelyllä voi parhaimmillaan iskeä yhdenyönhoitoja, kestävää parisuhdetta sillä ei rakenneta.
Mistä tiedät, että mahdollisuutesi olisivat olleet sen paremmat, vaikkei naisen asema sinua olisi häirinnyt?
Ota huomioln, että sinussa voi silti olla ominaisuuksia, jotka häiritsevät naista.
Ongelmana on se, etteivät koulujakäymättömät naiset kelpaa hänelle. Hänelle tihkaisee pahasti jo sekin, jos naisella on ”vain” saman tasoinen koulutus kuin hänellä itsellään.
Pitäisi katsos saada ”se kuu taivaalta” väen vängällä, vaikka resurssit eivät oikein riitäkään.
Jos+ei+pääse+alkuunkaan,+ei+voi+saada+edes+mahdollisuuksia+kestävään+parisuhteeseen.+Koska+kestävä+parisuhde+on+hyvin+monimutkainen+kokonaisuus,+meillä+ei+voi+olla+mitään+varmuutta+siitä,+kuinka+paljon+ihmiset+ovat+teeskennelleet+esimerkiksi+50+vuotta+kestäneissä+parisuhteissa.+On+äärimmäisen+naiivia+kuvitella,+että+ihmiset+olisivat+aina+100%+rehellisiä+ja+aina+sanoisivat+KAIKEN,+mitä+ajattelevat.+Veikkaanpa,+että+parisude+pikemminkin+hajoaa+hyvin+nopeasti,+jos+KAIKKI+pitää+aina+sanoa+ääneen,+mitä+ajattelee.
Täällä joku jo ehti sanoakin esimerkiksi tuosta mököttelystä ja piikittelystä, jotka aiheutuu alemmuudentunnosta, kateudesta ja mustasukkaisuudesta.
Sulla ei ole selvästi mitään ymmärrystä realismista. Katsos, kun realismia on tämä: nuori mies menee suureen kaupunkiin etsimään naista. Helsingissä alle 30 vuotiaita naisia on samanikäisiä miehiä enemmän. Naiset myös menestyvät koulutuksessa miehiä paremmin: on siis hyvin todennäköistä kohdata pe-la iltana sinkkunaisia, joilla on koulutusta vähintään yhtä paljon kuin minulla. Paljon sulkeutuu ovia, jos mies, jolla ei ole erityisen paljoa koulutusta, vaatii, että naisella pitää olla itseä vähemmän koulutusta. Realismia realisimia, ei tässä puhuta siitä, että tavoittelee "kuuta taivaalta".
On kaksi eri asiaa töksäytellä mitä sattuu suustaan ja olla oma itsensä. Ollakseen hienotunteinen kumppaniaan kohtaan ei vaadi sitä että valehtelee/teeskentelee.
Kyllä käy kateeksi. Itse en ollut näin onnekas alle 30 vuotiaana.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/ebc3aaa5-8ed6-40d5-9d1f-590c783265a7
Erittäin sopivan näköinen pari 10 vuoden ikäerolla ja nainen vanhempi.
"Mikä merkitys tuolla "hyvin säilymisellä" on tuossa yhteydessä?"
Se merkitys, että kykenen hyvin asettumaan nuoren 25-30 vuotiaan miehen asemaan ja ajattelee, että ei mene onnen lahjat tasan. Varmasti moni 25-30 vuotias mies on onnellisempi itseään 10 vuotta vanhemman hyvin säilyneen naisen kanssa kuin oman ikäisen tai itseään nuoremman, jos on nimenomaan 16 vuotiaasta alkaen haaveillut itseä vanhemmista naisista.
Kuten jo sanoin, 16 vuotiaana, kun naiset alkoivat selvästi enemmän kiinnostaa, haaveilee ehkä 20-30 vuotiaista kaunottarista. 25-30 vuotiaana haaveilee ehkä eniten 30-40 vuotiaista hyvin säilyneistä menestyneistä naisista.
Tosin tämä täytyy myöntää, että naisen menestys voi olla haasteellinen kysymys, jos on siinä 25-30 vuotiaana saanut paljon epäonnistumisia. Itse olin tuon ikäisenä myös hyvin rikki juuri näiden lukuisten epäonnistumisten jälkeen,
Lähtökohdat on kuitenkin mitä on: jos olisin itse ollut siinä 25-30 vuotiaana menestynyt mies ja valinnan varaa naisten suhteen olisi ollut paljon, olisin varmasti toiminut samalla tavalla kuin tuo laulaja Nick Jonas.
" Palveleeko se miehen vai naisen etua?
Molempien tietysti. Korkeasti koulutettu ja muutenkin loistavasas työssä oleva nainen, joka, on huomannut 30-40 vuotiaana tykkäävänsä itseä nuoremmista miehistä, tekee lisäksi valtavasti töitä ulkonäkönsä eteen, koska on mahdollisesti lukenut Suomi24 sinkut palstaa ja todennut, että erityisesti 20-25 vuotiaille miehille ulkonäöllä saattaa olla erittäin suuri merkitys. 25-30 vuotiaana se ei ole ehkä enää yhtä suuri, mutta edelleenkin ulkonäöllä on merkitystä.
Koska nainen näkee myös vaivaa sen eteen, että pärjäisi kilpailussa tasokkaista nuorista miehistä parisuhdemarkkinoilla, hän voi olla myös erittäin onnellinen, kun lopulta saa sen tasokkaan itseä 10 vuotta nuoremman miehen.
Miehen etua palvelee myös, koska nuori mies saattaa joutua paljonkin kuulemaan itseä vanhemmilta naisilta nuoruudessa kommentteja, että on liian nuori. Mies saattaa loputtomasti miettiä ja ihmetellä tätä, mikä tässä ikäerossa voi olla niin valtava ongelma, kun kaikki ollaan kuitenkin aikuisia ihmisiä.
Kun mies jonain päivänä sitten huomaa, että ei kaikki itseä 10 vuotta vanhemmat hyvin säilyneet menestyneet naiset ajattelekaan samalla tavalla, onhan päivän selvää, että moni nuori mieskin saisi olla huomattavasti onnellisempi, jos nämä hyvin säilyneet menstyneet 30-40 vuotiaat naiset uskaltavat olla sitä mitä ovat, eli rohkeasti vaan kilapilemaan parisuhdemarkkinoille nuorista miehistä. Tottakai tämä vaatii myös naisilta taitoja, miten tehdä aloitteita nuoriin miehiin, jotka ovat vähän ujompia. Tottakai tässä on se ongelma, että täytyy siinä tapauksessa vetäytyä, jos nuori mies ei ole "kiinnostunut". Aivan, tämä on hankala kysymys, koska tosiasiassa saattaa olla kiinnostunut, mutta ei osaa toimia kyseisessä tilanteesa "oikein". On hyvä huomata tämä, että moelmilta vaaditaan kyseisissä tilanteissa taitoja.
En tiedä tosiaan kuinka tavallista on vielä nykypäivänä, vaikka elämmekin suvaitsevaista aikaa, ajattelevatko monet 30-40 vuotiaat naiset edelleenkin näin, että he tekevät jotakin "väärää", jos kiinnostuvat itseä 10 vuotta nuoremmista miehistä. Pelkäävätkö, että he menettävät ystävät? Pelkäävätkö, että nuoremman miehen vanhemmat eivät hyväksy 10 vuoden ikäeroa?
Kun elämme suvaitsevaista aikaa, tällaiset jäykät ajattelutavat ikäeroissa ovat kyllä ongelmallisia. Aivan eri asia toki silloin, jos toinen on alaikäinen. 20-25 ikä on kuitenkin aivan eri asia kuin 16. Muistan hyvin tuon 20-25 vuoden iän ja sen ongelman, kun naisiin tutustuminen oli lähes mahdottomuus ja siitä aiheutuvat kärsimykset. Toki naisiin tutustuminen oli täyttä työtä vielä 25 vuoden jälkeenkin, eikä kärsimykset tietenkään helpottaneet.
"Entä toivotko parisuhteelle kestoa siinä tapauksessa, että nainen ei ole hyvin säilynyt?"
Toivon, mutta en kykene yhtä hyvin asettumaan nuoren miehen asemaan, jos vanhemman naisen ulkonäkö ei minua miellytä. Aikuisia ihmisiä molemmat, joten kukin tavallaan.
"Toisaalta olet jo hyvin vahvasti tuonut tässä ketjussa esille, että vain hyvännäköisillä naisilla on mielestäsi oikeus pariutua, kun taas miehistä kaikennäköisillä pitäisi olla oikeus pariutua hyvännäköisen naisen kanssa."
Tässä tullaan siihen ongelmaan: kokeeko naiset yleensä miehen ulkonäön yhtä tärkeäksi kuin miehet naisen ulkonäön? Jos ulkonäöllä on molemmille sukupuolille yhtä suuri merkitys, on hyvin ymmärrettävää, että moni mies on huolissaan, jos on hyvin vaikeaa näyttää lihaksikkaalta julkkikselta.
En tietenkään voi kommentoida kaikkien naisten puolesta, mutta omasta puolestani sanon, että en kolmekymppisenä olisi voinut kiinnostua kakskymppisistä ”kakaroista”.
En pelännyt menettäväni ystäviäni. En arkaillut olla ”oma itseni”. Kymmenen vuotta nuoremmat miehet koin yksinkertaisesti liian lapsellisiksi.
Mainostat etsiväsi kestävää parisuhdetta.
Kuinka pitkä tämä ”kestävä” suhde sinun mittapuullasi oikein on?
Ajattelin vaan, kun se naisen ulkonäkö on sinulle koko suhteen A ja O. Et enää samassa määrin toivo onnistumista parisuhteelle jossa nainen on miestä vanhempi ja rupsahtanut, kuin sille suhteelle jossa se vanhempi nainen on ”hyvin säilynyt”.
Entä jos itse olisit aikoinaan onnistunut pääsemään suhteeseen itseäsi kymmenen vuotta vanhemman naisen kanssa? Miten kävisi, kun vaimosi kasvoihin alkavat pienet rypyt ilmestyä, eikä hän enää treenistä huolimatta kykene pitämään uumaansa nuoruuden hoikkana ja reisiään selluliitittomina?
Katsos kun, se ”hyvin säilyminen” kestää vain oman aikansa. On biologinen mahdottomuus, että nainen ”hyvin säilyisi” koko ikänsä, ellei kuole ”ennen aikojaan”.
Niin, tässä todellakin tullaan siihen kysymykseen: eroaako sukupuolet tässä asiassa, koska toisin päin tämä ei ole kuitenkaan harvinaista. Menestyneillä miehillä on iät ja ajat ollut itseä nuorempia naisia. En tiedä, onko tuo 20 ikä se maaginen ikä, josta lähes kaiken ikäiset miehet ovat kiinnostuneet. Ehkä pikemminkin 25-30. Eikös esimerkiksi Renny Harlinin vaimo ollut vähän päälle 25, kun tutustuivat. Eikös Sauli Niinistöl tutustunut vaimoonsa, kun tämä oli vähän alle 30. EIkös Mikko Leppilammenkin nykyinen nainen ollut siinä vähän päälle 20, kun tutustuivat? Kyllä näitä suurten ikäerojen pareja riittää näin päin, että mies on naista vanhempi.
Tämä onkin erittäin hyvä kysymys, jos mietitään sukupuolieroja kiinnostuksissa. Ketään ei tietenkään voi alkaa pakottaa kiinnostumaan. Kiinnostuminen on sitä, mitä se vaan on, joistakin ihmisistä kiinnostutaan, toisista ei. En puhu nyt sinusta, vaan yleisesti, kun ikäerot jakaa edelleen vahvasti mielipiteitä: vaikka itse ei kykenisi kiinnostumaan 10 vuotta nuoremmasta, ei missään tapauksessa kannata luulla, että kaikki olisivat samanlaisia.
Jos tämä on miehissä yleisempää kiinnostua itseä nuoremmista ja samoin myös nuoremmat naiset voivat myös kiinnostua itseä vähintään 10 vuotta vanhemmasta miehestä, tämäkin vaan on osa todellisuutta. Tässä tullaan todellakin tähän kysymykseen, onko todellakin näin, että tämä herättää nuorissa naisissa ällötystä nimenomaan silloin, jos vähintään 10 vuotta vanhempi tavismies yrittää iskeä ja asia on silloin eri, jos kyseessä on joku julkkis.
Omalla kohdalla voin kuitenikn sanoa, että viimeistään siinä 25 vuotiaana ja sen jälkeen en missään tapauksessa kokenut itseäni "kakaraksi", en missään tapauksessa. Siitä huolimatta minuun ei tullut koskaan tekee tuttavuutta itseäni vanhempi nainen, jonka olisin kokenut "ihannenaiseksi". 20-25 vuoden ikä oli sitä "parasta" nuoruusaikaa, joka minulla valitettavasti meni "hukkaan". Onko sitten näin, että moni korkeasti koulutettu hyvässä työssä oleva 35 vuotiaskaan nainen ei kiinnostu itseä 10 vuotta nuoremmasta miehestä? Toki myönnän tämän, että 25 vuoden jälkeen on joskus tullut itseä vanhempi nainen tekee tuttavuutta, mutta valitettavasti eivät ole olleet näitä "ihannenaisia". Olen myös tapaillutkin joitakin itseä vanhempia naisia, mutta mitään kestävää en ole onnistunut luomaan.
Kaikessa on riskinsä. Vaikka etsinkin lähtökohtaisesti kestävää parisuhdetta, en siitä huolimatta ajattele asioita loputtoman pitkälle. Siinä menee koko elämä helposti "hukkaan". Voihan se nuorempi kumppanikin sairastua vakavasti ja tässä on myös omat haasteensa. Elämä on epävarmaa ja sen kanssa on vaan opittava elämään. Minä jokatapauskessa ajattelen näin, että parempi kuitenkin elää "oikeeta elämää" silloin, kun on vielä terve ja kiinnostua sellaisita naisista, jotka itseä yksinkertaisesti vaan kiinnostaa. Vaikka en olisikaan onnistunut vielä löytämään mitään kestävää, en missään tapauksessa ajattele näinkään, ettenkö olisi myös elänyt "oikeeta elämää".
Edelleenkään en voi puhua, kuin omasta puolestani, mutta nuorena minua todellakin olisi ällöttänyt yli kymmenen vuotta vanhempi mies. Viisi vuottakin oli siinä ja siinä.
Se, että sinä et tuntenut itseäsi ”kakaraksi”, ei tarkoita sitä, etteivät sinua vanhemmat naiset olisi voineet niin kokea. Olihan sinulla huomattavasti vähemmän elämänkokemusta heihin verrattuna.
Toisin sanoen: mahdollinen suhteesi tulee kestämään siihen asti, kunnes mainen rupsahtaa.
Nainen….
Lisään vielä tällaisenkin melenkiintoisen seikan. Tämä kiinnostuminen itseä vanhempiin naisiin kesti siis jonkin aikaa, ehkä siinä 16-30 välillä haaveilin ehkä enemmän itseä vanhemmista naisista. Nykyään asia tahtoo olla pikemminkin toisinpäin. Kuten jo aiemminkin sanoin, nykyään se naisen ihanneikä on siinä 25-35. Huomionarvoista tässä on nimienomaan se, että lähtökohdat ovat samanlaisia: jos 16 vuotiaana haaveilin 20-30 vuotiaista kaunottarista, nyt haaveilen 25-35 vuotiaista kaunottarista. Aika näyttää, muuttuuko tämä "ihanne", ajattelenko 10-20 vuoden päästä samalla tavalla, haaveilenko silloinkin vielä 25-35 vuotiaista kaunottarista. Kuten jos sanoin, en jaksa miettiä loputtoman pitkällekään tulevaa.
"Edelleenkään en voi puhua, kuin omasta puolestani, mutta nuorena minua todellakin olisi ällöttänyt yli kymmenen vuotta vanhempi mies. Viisi vuottakin oli siinä ja siinä"
Uskotko, että olisi ällöttänyt, vaikka olisi ollut "hyvin säilynyt" lihaksikas julkkismies?
Tuo elämänkokemus on mielenkiintoinen ilmiö. Jos ajatellaan, että molemmilla sukupuolilla pn seksuaalista palkitsemisvaltaa ja lisäksi ajatellaan, että miehen sosioekonominen asema ei ole enää samassa määrin tae parisuhteeseen, onko tuo, että elämänkokemukset ovat "samalla tasolla", nimenomaan se asia, joka on monien naisten mielestä miehessä seksikästä? Tässäkin täytyy vaan muistaa se, että elämänkokemukset eivät ole koskaan täysin samanlaisia, vaikka oltaisiin samanikäisiä. Ihmiset saattavat kasvaa hyvinkin erilaisissa olosuhteissa, joten on väistämätöntä, että elämänkokemuksisa on eroja.
Edlleenkin korostan sitä, että en ajattele asioita loputtoman pitkälle. Kyllähän sitä rupsahdetaan, vaikka oltaisiin samanikäisiäkin.
Oli nainen sinua vanhempi, nuorempi tai saman ikäinen, lemppaat hänet, kun hän rupsahtaa.
Nainen voi lempata myös miehen, jos mies sairastuu vakavasti.
Siis yäk! joku vanha ”hyvin säilynyt” JULKKISmies! En todellakaan olisi lähtenyt sen enempää nuoren-, kuin vanhankaan julkkiksen kelkkaan! En ollut silloin, enkä ole nykyäänkään mikään wannabejulkkis. Mikä muu syy taviksella olisi julkkiksen heilaksi ryhtymisessä, kuin hinkua itsekin julkisuuteen?
Vanha irstas, nuoria mimmejä jahtaava, julkkumies vasta vastenmielinen otus olisikin ollut!
Tottakai voi, mutta sinä lemppaat varmasti rupsahtaneen missitohtorilaulajasi.
Edelleenkin, en osaa ajatella, mitä tapahtuu 10-20 vuoden päästä, jos onnistuisinkin löytämään naisen, joka tällä hetkellä näyttää kohtuullisen kauniilta. Jos kaiken aikaa käyttää energiaa sen miettimiseen, päätyykö suhde eroon, ei voi koskaan elääkään "oikeeta elämää".
Kaikki ei ole kuitenkaan samanlaisia kuin sinä. Jos suurin osa esimerkiksi 25 vuotiaista naisista tai miehistä kokee, että "hyvin säilyneen" 10 vuotta vanhemman miehen tai 10 vuotta vanhemman naisen tutustumisyritys on ällöttävä, tämä ei edelleenkään tarkoita sitä, että kaikki kokisivat näin.
Onko täällä JOKU väittänyt, että kaikki kokisivat niin???🙄
Senkus jätät miettimättä tulevaisuutta.
Kirjoituksistasi on kuitenkin tullut melko lailla selväksi, että lemppsisit nsisen, kun hän rupsahtaa. Niin ulkonäkökeskeinen olet.
Sulle on tullut tuosta ulkonäön tuomitsemisesta joku ihmeen pakkomielle. Miettisit sitä, kuinka paljon muitakin asioita on, joista ihmiset kärsii ja joiden takia pariutuminen on huomattavasti hankalampaa. Ei ulkonäkö ole TODELLAKAAN ainoa syy, jonka takia ihmiset eroaa. Kyllä tässä keskustelussa on käynyt varsin selväksi tämäkin, että miehellä pitää olla terve pää, jotta mies olisi tavoittelemisen arvoinen parisuhteeseen. Tässä "terveessä päässä", kun ei ole kaikki myöskään omaa valintaa. Ei ole todellakaan helppoa elämä aina mielenterveyskuntoutujallakaan.
Lisään vielä tämänkin, että "terveen pään" lisäksi myös miehilläkin on ulkonäköpaineita.
Älä nyt hermostu. Tämä on mielestäni tärkeä keskustelu, koska tätä on tullut mietittyä, kuinka tavallista on, että joku 30-40 vuotias "hyvin säilynyt" korkeasti koulutettu "huipputyössä" oleva nainen jättää tutustumisyritykset nuorempiin miehiin baarissa väliin, koska ajattelee, että ystävät jollain tavoin ihmettelee. Tätäkin palstaa lukiessa en ole voinut mitenkään välttyä ajatukselta, että asenteet ikäeroissa on vahvoja.
Ne 30-40 vuotiaat jotka miettii pariutumisasioissa "mitä mieltä kaverit on", ei ole terveitä eikä normaaleja. Tuollainen "mitä kaverit ajattelee poikaystävästä" tyylinen pohdinta ei ole aikuisten naisten hommia.
Rikkaita ja kuuluisia piirittää aina lauma pyrkyreitä, ei siinä ole mitään uutta.
Teuvo-Taviksen ei silti kannata erehtyä kuvittelemaan, että jos keski-ikäinen julkkis-elostelija saa parikymppistä piparia, niin Teuvollekin olisi tarjolla.
Nää sun lapselliset raivokohtaukset ei auta antamaan susta kuvaa kypsänä aikuisena, joka kestäisi aitojen ihmissuhteiden vaikeuksia. Siinä lieneekin syy sille ettei sulla moisia ole koskaan ollut eikä tule olemaankaan.
Kyllä kyllä, mutta miten tätä ongelmaa sitten tutkia mahdollisimman objektiibisesti? On jokatapauksessa olemassa niin miehissä kuin varmasti myös naisissakin niitä, joita tavallista suurempi ikäero ei haittaa tai saattavat jopa siinä 25-30 vuotiaana ajatella, että parempi vaan, jos kumppani on itseä jonkin verran vanhempi.
Toki hyvä, jos näin on. Ainakaan kestävä parisuhde ei pitäisi kuulua muille. Tosin täytyy myöntää tämäkin, että nuorena siinä ennen 25 ikää tuli ajateltua myös tälläkin tavalla baariin lähtiessä, millä tavalla iskis jonkun hyvännäköisen menestyneen 30 vuotiaan naisen yhdeksi yöksi. Tätä en todellakaan tiedä, kuinka tavallista on nykypäivänä.
👍👍👍
Oletko sinä mielenterveyskuntoutuja?
Miksi kysyt?
Koska juuri heidät ja heidän ongelmansa tuossa otit esiin, niin läheltähän se liipoaa.
Jos minä otan jonkun ilmiön keskusteluun, se ei automaattisesti tarkoita, että läheltä liipoaisi.
Siis haluat tutkia objektiivisesti sitä, miksi parikymppiset pyrkyri-misukat eivät joukolla piiritä Tavis-Teuvoja samalla tavalla tavalla, kuin piirittävät rikkaita ja kuuluisia ukkeleita?
Pitääkö sulle oikeesti piirtää tuosta kuva ja vääntää rautalangasta?
Parisuhteen koko olemus ('prinsiippi') on kirjoittajalla hukassa, suhde ei ole hengeltään barbeja ja nukkeleikkiä.
Yrittää paikata sumeaa aluetta mekaanisella päättelyllä: mm.laskemalla tilastoista korrelaatioita ilman taustavaikuttajia (muuttujia) päädytään hassuihin ajatuksiin, tyyppiä jäätelönsyönnillä on oleellinen yhteys hukkumisiin. Esimerkkinä koulutus/parisuhteen saanti. Onhan niillä yhteyttä, mutta ei silleen oikoisenaan kuin ketjun jutuissa ajatellaan.
Onko tai tuleeko kemiaa vai ei; sen asian ratkaiseviin tekijöihin vaikuttaminen tilastotuntemuksella yksilötasolla, on lähinnä haaveilua (tai sitten muuten vain halua parantaa maailmaa ja politikoida ).
Ketjussa on hyviä kommentteja, aloittaja vaan ei osaa/halua tai kiertelee mielellään kirjoittelemalla mahd.pitkästi ja toistellen samoja yhdentekeviä.
Näin ketju vaan venyy, mutta mitään etenemistä varsinaisen ongelman suhteen ei tapahdu.
"Yrittää paikata sumeaa aluetta mekaanisella päättelyllä: mm.laskemalla tilastoista korrelaatioita ilman taustavaikuttajia (muuttujia) päädytään hassuihin ajatuksiin, tyyppiä jäätelönsyönnillä on oleellinen yhteys hukkumisiin."
Jos olet yhtään tarkemmin lukenut tätä keskustelua, täällä ollaan kyllä tuotu esille taustavaikuttajia aivan tarpeeksi.
"Esimerkkinä koulutus/parisuhteen saanti. Onhan niillä yhteyttä, mutta ei silleen oikoisenaan kuin ketjun jutuissa ajatellaan."
Voisitko ystävällisesti tarkentaa, millä tavalla asioiden sitten pitäisi mennä. Esität mielellään kritiikkiä ilman, että haluaisit esittää ratkaisua tai vaihtoehtoja.
"Onko tai tuleeko kemiaa vai ei; sen asian ratkaiseviin tekijöihin vaikuttaminen tilastotuntemuksella yksilötasolla, on lähinnä haaveilua (tai sitten muuten vain halua parantaa maailmaa ja politikoida )."
Tilastot ja kemia eivät ole toisiaan poissulkevia. TIlastoista voi olla myös apua kemian syntymisessä.
"Ketjussa on hyviä kommentteja, aloittaja vaan ei osaa/halua tai kiertelee mielellään kirjoittelemalla mahd.pitkästi ja toistellen samoja yhdentekeviä."
Kirjoitustaito on sitä mitä se on. En ole varmastikaan mestari kirjoittaa asioita lyhyesti, mutta pitkästi selittämällä voi syventyä johonkin ilmiöön hyvinkin yksityiskohtaisesti.
"Näin ketju vaan venyy, mutta mitään etenemistä varsinaisen ongelman suhteen ei tapahdu."
Minkä ongelman? Parisuhteessa on miljoonia ongelmia. On aivan turha väittää, että "varsinainen" ongelma ei etene. Mitä "ongelmaa" sinä näistä miljoonista ongelmista tarkoitat? :D
Teknisesti tekstisi kelpaa, mutta sisällöltään se on ongelmasi kannalta pitkälti ei-jäsenneltyä hajanaista höttöä aiheen reuna-alueilta (paino siis *ongelmasi kannalta*, ei välttämättä muuten, vaikka henk.koht.politikoinnin).
Eli päällimmäinen ongelmasi ylitse muiden on, että tähän asti - huolimatta yksilöeroista - *kaikki* haluamasi naiset ovat perääntyneet läheltäsi, ennemmin tai myöhemmin. Syyksi sanot hokeman luonteisesti: heikot sosiaaliset taidot.
Mutta miten niitä parannetaan? Se viisasten kivi ei taida olla löytynyt vielä, vain nukkeleikkien puitteissa ja hengessä. Seuraava ongelmasi olisikin sisäistää, mitä tuo kommenttini eka lause oikein tarkoittaa.
Mistähän nainen parhaiten rakastuu? Mikä elehdintä, lähestymiskuvio tai uusi tai tuunattu iskurepliikki auttaisi tavoitteeseen pääsemisessä, esim. "Mites se mummos työnsikään kuulaa?"
Mitä puuttuu vielä? Uusi ulottuvuus, ajatusavaruuden laajennus? Niin, ja hitto vai oliko se lempo soikoon, tilastot!! (ja miten tuokin sattuu niin lähelle: "lempi soikoon...")
Vastaus yhteen kysymykseesi:
Tilastot ja kemia eivät ole poissulkevia, mutta korostetun numerotietämyksen tehokkuuden asiassasi tuntenet jo.
---
Koulutus on heijastuma kyvyistä, yleensä luontaisista. Pänttäämälläkin voi saada muodollisen todistuksen, monesti rimaa hipovan. Ratkaisevaa ei ole päättötodistus sinänsä ("koulutus"), vaan mitä tapahtuu seuraavaksi, eli miten sen saa hyödynnetyksi. Jos on huono tuuri tai muu aikaansaamattomuus, voi jo heti kärkeen pudota kelkasta. Jos pitemmäksi aikaa, koulutus "happanee". Parisuhteen saamiseen (osatekijänä) vaikuttaa vasta se jatkotila, minkä koulutuksen tukemana (ja ehkä muutenkin) on saavuttanut. Jos tilanne on pysähtynyt (pidentynyt työttömyyskin, vaikka syy olisi osin ulkoinen), käyttämättömän koulutuksen painoarvo vähenee nopeasti. Edellä ketjussa on luonnehdinta kommenttiesi herättämänä: "Kannettu vesi ei kaivossa pysy". (Mieti, mitä tuo tarkoittaa.)
Koulutuksen ajattelu uhrautumisena on yksi pointti. Voi tuntua pettymykseltä, jos palkintoa naisten suunnalta ei tule. Veikö jokin pieleen, tuliko kannettua vettä kaivoon. Tuliko tulkittua tilastoja turhan optimistisesti. Että koulutetut halutessaan pariutuvat paremmin. Varmaan pariutuvatkin, mutta ei automaattisesti. Häviäjiä eniten ne, joilla koulutuksen hyödyntäminen tai muu siihen verrannollinen toiminta ei lähde kunnolla käyntiin. Päinvastoin kuin uhrimieli, freesiä asennetta asioihin seuraa yleensä myös virkeä suhtautuminen oman kuntonsa ja terveytensä ylläpitoon jotenkin luontaisesti, ei pakkopullana. (Iän mukana hoitamaton kunto rappeutuu edelleen.)
Siis ei koulutus sinänsä vaan tarvittaessa potentiaaliset kyvyt! Yhdistettynä sopivaan huumorintajuun (se on muuten tärkeä) ja näiden piirteiden esilletuomiseen pitempiaikaisesti jonkin toiminnan kautta, nämä alkavat olla jo hyvää valuuttaa naisiinkin päin.
Aloittaja taitavasti ignoorasi tämän kommentoijan erinomaisen pointin ja tarttui tuolla alempana kommentissa vain tuohon huumorintajuun :D
Tuollaista ei saa sanoa ääneen. Ainoa oikea vastaus on kehua himoaan tehytukkaisiin, Saara Särmän näköisiin intersektionaalisiin feministeihin. Kaikki muu on toksista maskuliinisuutta ja johtaa palstalynkkaukseen.
Tämän olen huomannut.
Kaikki sukupuolet saavat vapaasti sanoa "ääneen", mistä pitävät, ja tavoitella toivomiaan ihmissuhteita.
Samalla on ymmärrettävä, että näillä tavoittelun kohteilla on omia toivomuksia ja tavoitteita liittyen omiin ihmissuhteisiinsa.
Suhde voi syntyä vasta, kun molemmat löytävät suhteesta etsimänsä.
Halutessaan voi tavoitella ihmissuhteita myös siten, ettei edes selvitä, mitä tavoiteltu osapuoli toivoo. Sellainen ei johda ihmissuhteeseen vaan itsensä nolaamiseen. Sillä samalla tavalla kuin jokainen mies voi itse esittää toivomuksia esimerkiksi naismaustaan, jokaiselle kyseisen naistyypin edustajalle (naiselle) täytyy antaa täysi vapaus määritellä oma miesmakunsa.
🦄
Se, onko kaunis ja kouluttautunut nainen yhtenäinen tarkastelukohde, josta voitaisiin tehdä yleispäteviä havaintoja esimerkiksi videoita katsomalla, on kiistanalainen asia.
Esimerkiksi elokuvista voidaan todeta näin:
- Elokuvien naishahmot ovat fiktiivisiä.
- Jos elokuvan on käsikirjoittanut mies, kyseessä on miehen luoma fiktiivinen hahmo.
Melko varmasti voidaan siis todeta, että ainakin elokuvien muodostamat käsitykset siitä, millainen kaunis ja kouluttautunut nainen on yleisellä tasolla, ovat jotain aivan muuta kuin kauniin ja kouluttautuneen naisen käsityksiä omasta viiteryhmästään, ellei sitten ko. elokuvaa ole kirjoittanut kaunis ja kouluttautunut nainen.
Muissa kuin fiktiivisissä tapauksissa kysymys on siitä, missä määrin yhden kauniin ja kouluttautuneen naisen ajattelu on yleistettävissä muihin kauniisiin ja kouluttautuneisiin naisiin. Ainakaan tässä ketjussa en ole nähnyt vielä yhtäkään selvitystä siitä, miten tämä oletettu yleistämismekanismi voisi toimia.
🦄
Jokainen vähänkään järkevä ihminen ymmärtää, ettei määritelmä "kaunis" ja "korkeasti koulutettu" nainen toimi käytännössä ollenkaan. Kauneus kun perinteisesti on katsojan silmissä, se voi olla mitä vaan. Lisäksi sillä tuskin on mitään arvoa, jos mies itse pitäisi naista kauniina, mutta nainen ei kiinnittäisi mieheen mitään huomiota tai naisen käytös ajatuksineen ei miellyttäisi miestä ollenkaan.
Näin on. Kauneudesta puhuttaessa esimerkiksi luonnollisuuteen suhtaudutaan eri tavoin eri yhteiskuntaluokissa. Pääsääntöisesti ylemmässä sosioekonomisessa asemassa arvostetaan mahdollisimman luonnollista ulkonäköä, mutta tämä ei tietenkään ole mikään ehdoton sääntö. Jo tässä mielessä kauneuden määrittely on vaikeaa.
Aloittaja on selvästi väittämässä, että sellainen yhtenäinen kokonaisuus kuin "kaunis ja korkeasti koulutettu" (huomaa, että hänen mielestään kyseessä on kouluttaminen, ei kouluttautuminen) olisi olemassa.
Koko ketju perustuu tälle oletukselle.
🦄
Jos nainen olisikin aloittajan pitämä yhtenäinen kokonaisuus "kaunis ja korkeasti koulutettu", niin mitä suurella todennäköisyydellä tuo nainen ei kovin arvostaisi aloittajan lokerointia, tai ylipäänsä mitään lokerointia. Siksi onkin aloittajalta pöhköä kuvitella, että yksikään "kaunis" ja "koulutettu" nainen alkaisi suhteeseen hänen kanssaan noilla "kriteereillä".
Jälleen kerran täällä ajauduttiin huumorin tärkeyteen. Joku kirjoittaja otti huumorin esille pitkässä kommentissaan. Älkää hätäilkö, vaikka mä menenkin joissakin kommenteissa vähän yksityiskohtiinkin.
Huumori on tärkeetä. Tämän olen huomannut jo peruskoulun yläasteelta alkaen.
SIitä ei ole vaan paljoa hyötyä, että toteaa huumorin olevan tärkeetä. Vasta siitä on hyötyä, jos löydetään keinot, miten sitä voisi oppia riittävästi ymmärtämään. Huumorin suhteen elää paljon myyttejä, että se on ihmisessä tai sitä ei ole. Minä en usko aivan näin mustavalkoiseen ajatteluun, koska huumorikin sisältää tiettyjä elementtejä.
Kuten jo aiemminkin sanoin, huumoria voidaan tarkasella kielitieteiden käsitteiden semantiikan ja pragmatiikan avulla.
Huumorin merkitykset ovat monesti tilannesidonnaisia.
Jos huumori on tärkeetä pariutumisessa ja parisuhteessa, vielä haastellisemmaksi asia muuttuu, kun halutaan ymmärtää huumoria laajasti. Tuli lähinnä mieleen tämä, jos etsii naista ulkomailta.
Niin, kuten olen jo moneen kertaan todennut: Suomeen tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan naistn maahanmuuttoa, koska miesten määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään Suomessa. Jo nyt pohjoismaissa miesten määrä naista kohden on suhteellisen korkea moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.
Jotta miesten määrä naista kohden ei kasvaisi liian suureksi, tämä edellyttää sitä, että Suomi saataisiin erittäin houkuttelevaksi paikaksi muuttaa myös naisille, osa miehistä muuttaa maihin, joissa naisia riittää tai onnistuu löytämään naisen ulkomailta ja vieläpä niin, että nainen muuttaa Suomeen.
On siis hyvin ongelmallista sanoa nykypäivänä suomalaiselle miehelle, että yksiselitteisesti etsisi naista Suomesta ja vieläpä kantasuomalaista naista. Sekin on parempi vaihtoehto, että kantasuomalainen mies onnistuisi Suomessakin pariutumaan ulkomaalaistaustaisen naisen kanssa, koska jo tämäkin synnyttäisi verkostoja. On hyvä musitaa, että ihmiset löytävät kumppanin myös yhteisten tuttujen kautta. Jos on paljon yhteisiä tuttuja, tämä auttaisi myös naisia muuttamaan ulkomailta Suomeen, koska täällä ei jäisi yhtä helposti liian yksin.
Sitten tullaankin siihen haasteeseen: miten oppia ymmärtämään huumoria laajasti? Huumoria myös eri kulttuureista. Huumoria on tosiaan vaikea ohittaa ihmissuhteissa. Jos on tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, on aivan väistämätöntä, että myös huumoria ymmärretään ainakin riittävällä tasolla. Tämä tulee viimeistään siinä vaiheessa esille, kun yrittää paremmin tutustua.
Yhdessä kommentissa kirjoitettiin näin: " Tai joutua/päästä johonkin porukkaan selviytymisreissuun erämaahan Lappiin, minimi viikko ja mahdollisimman vähin eväin. Osa suoraan luonnosta. Siellä ryhmässä ei paljon maailmanparannussaarnoja ja -faktoja eikä tilastojakaan silloin kovin kuunnella, kun pitäisi saada leiri yöksi pystyyn, ja vettä tulee tulvimalla katosta ja ikkunasta, kuten lasten lorussa konsanaan. Vain keskinäinen sovittelu ratkaisee, muut vaihtoehdot vielä huonompia."
Niin, että "huono-osaiselle" suomalaiselle miehelle neuvoksi matkustaa moneen eri maahan johonkin vastaavaan? Ihmistuntemus, kun ei kehity parhaalla mahdollisella tavalla kuin vain silloin, jos on tekemisissä jokaisen eri maan kantisten kanssa. Tämä taas edellyttää sitä, että kielitaito on vähintäänkin tyydyttävällä tasolla.
Otan tämän keskustelun aiempia kommentteja tarkasteluun. Keskustelin aiemmin täällä, millaiset mahdollisuudet olisi tutustua naisiin Balkanilta. Keskustelu kävi aiheesta, millaisia tulkintoja esimerkiksi videolta voi tehdä esimerkiksi serbokroaatin kielellä. Eräässä kommentissa todetiin näin:
"Vierasta kieltä kuunnellessa tulkinnat voivat mennä herkemmin pieleen kuin omaa kieltä kuunnellessa. Esimerkiksi serbi erottaa erään suhu-s:n ääntämistavasta, onko kanssakeskustelija bosniakki eli muslimi. Se voi vaikuttaa keskusteluun tavalla, jota ulkopuolinen ei havaitse."
Olen myös huomannut esimerkiksi kaunokirjallisuudestakin, kun lukee vieraalla kielellä, tulkinnat saattavat olla kuivempia.
Sitten tosiaan se kaikista suurin haaste: miten oppia ymmärämään hyvin vastakkaisen sukupuolen huumoria? Tämä on kaikista oleellisin kysymys, jos haluaa parantaa mahdollisuuksia parisuhteen löytämisessä. Vielä mutkikkaammaksi muuttuu, jos mietitään, miten oppia ymmärtämään huumoria monista eri kulttuureista.
Helppo vastaus varmasti olisi, että kantasuomalainen mies etsii kantasuomalaisen naisen.
Monikulttuurisista suhteista vielä sen verran, että jonkun tämäkin "työ" täytyy väistämättä tehdä, jotta tulevaisuudessa saataisiin edes riittävät mahdollisuudet sillekin, että parisuhteet kantasuomalaisten miesten ja ulkomaalaisten naisten kanssa voisi onnistua ja näitä olisi tulevaisuudessa myös riittävästi. Tämä on tehokas keino välttyä siltä, että joku alue täyttyy yksipuolisesti pelkistä miehistä.
Tiedetään, että tämä on haasteena, koska joissakin kulttuureissa pariutuminen voi olla rajoitetumpaa, mutta kaikissa kulttuureissa rajoitteita ei ole, ainakaan samassa määrin.
Jatkan vielä. Aiheeseen liittyen tuon serbialaisen tyttöbändi Hurricanen Youtube-kanavalle oli ilmestynyt hiljattain uusi video, joissa jälleen haastatellaan bändin jäseniä.
https://www.youtube.com/watch?v=hb2L3w0QG4w
Tuosta kyseisestä tyttöbändistähän olen jo aiemminkin puhunut ja tämähän oli myös Euroviisuissakin.
Mielestäni naisten huumorintajusta voi tehdä ainakin jotakin tulkintoja katsomalla esimerkiksi naisten keskinäisiä keskusteluja tai haastatteluja, joissa useita naisia haastatellaan samanaikaisesti. Tyttöbändin jäsenet ovat nyt muutenkin paljon tekemisissä keskenään, joten ei voida välttyä siltäkään tosiasialta, että heille myös kehittyy ainakin jossain määrin yhteinen huumorin taju. Tämä olisi ainakin toivottavaa, jos paljon tehdään töitä yhdessä, että yhteinen huumorikin toimisi ainakin riittävällä tasolla.
Eipä ole helppo tehtävä yrittää vieraalla kielellä ymmärtää eri merkityksiä, jotka ovat sidoksissa tiettyihin tilanteisiin.
Väittäisin kuitenkin, että saisin aivan järjettömän paljon "etumatkaa", jos kykenisin hyvin ymmärtämään naisten keskinäistä huumoria, koska tämä on syytä muistaa, että oikeessa elämässä, kun naiset ovat pe-la iltana suurissa kaupungeissa liikkellä baarissa, he ovat usein porukalla. Ei ole tavatonta löytää pe-la iltana suurissa kaupungeissa kolmen naisen porukkaa. Onhan tämä päivän selvää, että porukkaan pääsee paremmin mukaan, jos ymmärtää riitävästi heidän huumoriakin, jolloin itsekin osaa reagoida "oikealla" tavalla.
Sitten toki tullaan kysymykseen, kuinka paljon baarikulttuuri eroaa muissa Euroopan maissa. Käykö naiset muissa Euroopan maissa Suomea enemmän yksin baareissa? Veikkaanpa, että tämä auttaa monessa muussakin Euroopan maassa, jos kykenee ymmärtämään naisporukan huumoria. Vieras kieli tuo vaan lisää haastetta.
Palstalla joku otti kantaa kauniin ja koulutetun naisen määritelmään. Tarkennetaan nyt tätä sillä tavalla, että puhutaan nyt sitten vaikkapa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneesta naisesta tai naisesta, jolla tämä prosessi on käynnissä.
Tuokin on hyvä kysymys, onko todellakin näin, että elokuvan tai kirjan täytyy kirjoittaa kaunis ja korkeasti kouluttautunut nainen, jotta kirjasta tai elokuvasta saisi mahdollisimman realistisen käsityksen. Voisiko yhtä hyvin joku tarkkanäköinen mieskin tehdä realistisia havaintoja?
"Muissa kuin fiktiivisissä tapauksissa kysymys on siitä, missä määrin yhden kauniin ja kouluttautuneen naisen ajattelu on yleistettävissä muihin kauniisiin ja kouluttautuneisiin naisiin. Ainakaan tässä ketjussa en ole nähnyt vielä yhtäkään selvitystä siitä, miten tämä oletettu yleistämismekanismi voisi toimia."
Niin, tätä "kovaa työtä" täytyy tehdä paljon. Täytyy paljon kuunnella esimerkiksi televisiosta tai Youtubesta eri julkkisten haastatteluja, lukea lehtijuttuja, elämäkertoja, Instagram, Facebook, Twitter, onhan näitä nykypäivänä vaikka millä mitalla.
Palaan vielä tuohon aiempaan aloittamaani keskusteluun. Siellä otettiin kantaa minun analysointiin. Tuossa joku kommentoi erittän osuvasti:
"Teorioista vielä: joillekin ihmisille asioiden rakenne tai malli on ensisijainen ja siitä syntyvät toteutumat (tapahtumat ja ilmiöt) reaalimaailmassa toissijaisia. Tapahtumat ja ilmiöt joko vahvistavat tai muokkaavat tuota rakennetta tai mallia."
SItten otan vähän minun tekstiä tuosta aikaisemmasta keskustelusta:
"Kun tarpeeksi paljon tekee tätä "työtä", ehkä ajan kanssa muodostuu yhä paremmin jokin selkeä malli ja käsitys, jonka pohjalta toimia jatkossa yhä selkeämmin. "
Puhuin tästä "kovasta työstä" esimerkiksi katselemalla Youtube-videoita.
Lisää minun tekstiä tuosta aikaisemmasta keskustelusta:
"Tämä mallin tai jonkinlaisen keskiarvon löytäminen on ollut aivan välttämätöntä ainakin mulle. Miten naiset oikeesti ajattelee ja kokee? Mä tiedän, että tämä keskiarvoajattelu ei varmasti ole kaikkien mieleen, mutta mitä muutakaan voi tehdä? "
Keskustelu rakenteesta, mallista ja keskiarvosta jatkuu ja joku kommentoi asiaan näin, huomautan vielä, että tuo teksti, jota lainaan, ei ole koko kommentti:
"Tällaisessa tilanteessa täytyy erottaa toisistaan yksittäiset mallista poikkeavat havainnot ja systemaattiseti toistuvat mallista poikkeavat havainnot. Ensimmäisistä selvitään keskiarvoa leikkaamalla mutta jälkimmäinen vaatii mallin muuttamista."
Ihmissuhdeongelmia voidaan siis ratkoa monella eri tavalla.
Sitten tähän keskusteluun: "Jokainen vähänkään järkevä ihminen ymmärtää, ettei määritelmä "kaunis" ja "korkeasti koulutettu" nainen toimi käytännössä ollenkaan. "
Mutta eikö tässä keskustelussa olla jo tuotu esille, kuinka voi olla käytännössä haasteellista, jos nainen on miestä korkeammin koulutettu ja palkkakin parempi? Juuri hiljattain mainitsin eismerkiksi tästä kateudesta ja mustasukkaisuudesta, koska "paremmassa" asemassa oleva nainen voi päästä myös "parempiin"porukoihin ja näin tulee mietittyä tällaisia kysymyksiä, riitänkö naiselle pitemmän päälle parisuhteessa.
"Kauneus kun perinteisesti on katsojan silmissä, se voi olla mitä vaan. "
Olisihan se hyvä, jos näin todella olisi, mutta todellisuus on tässä kuitenkin paljon ankarampi. Ehdinhän jo tästäkin mainita, kuinka toisia naisia kysytään enemmän treffeille kuin toisia ja toiset miehet pääsee helpommin treffeille kuin toiset. Toki treffeille pääsemiseen tarvitaan muutakin kuin pelkkä ulkonäkö, mutta ei ulkonäköä voi ohittaakaan.
"Lisäksi sillä tuskin on mitään arvoa, jos mies itse pitäisi naista kauniina, mutta nainen ei kiinnittäisi mieheen mitään huomiota tai naisen käytös ajatuksineen ei miellyttäisi miestä ollenkaan."
Tuo on kyllä totta, mutta tässä on muistettava myös sellainenkin seikka, että naisenkaan ei ole hyvä olla liian innokas. Se, että osaa olla vähän "saavuttamaton", tekee naisesta vieläkin mielenkiintoisemman.
Tämä "saavuttamattomuus" vaatii kyllä molemmilta sukupuolilta jonkin verran taitojakin ja pelisilmää. Tuli mieleen esimerkiksi tämä, jos hyvännäköinen korkeasti kouluttautunut "huipputyössä" oleva 30-40 vuotias nainen on kiinnostunut itseä nuoremmista miehistä ja haluaa baarissa tehdä aloitteita itseä nuorempiin miehiin: tämä kyllä vaatii taitoa sen suhteen, että osaa nähdä tilanteen, milloin aloittaa, miten aloittaa, milloin vetäytyä ja miten vetäytyä.
Tiedän, että varmasti ei vanhempi nainenkaan pääse helpolla, vaikka olisikin kiinnostunut itseä nuoremmista miehistä varsinkin, jos nuorempi mies on hyvinkin ujo ja syrjäänvetäytyvä. Tiedän, että asia on hyvinkin harmillinen siinä mielessä, että nuorempi mies on jokatapauksessa saattanut huomata tämän hyvännäköisen korkeasti kouluttautuneen 30-40 vuotiaan naisen, mutta rohkeus puuttuu aloitteen tekemiseen. Jos tämä nainen syystä tai toisesta on kiinnostunut tästä nuoremmasta miehestä, hänenkin täytyy tehdä aloite niin, että ei töksäytä.
Jatkuu.
Vielä tuosta 30-40 vuotiaiden naisten tutustumisesta baarissa itseä nuorempiin miehiin: kannattaa alkoholin kanssa olla tarkka, ettei juo liikaa.
Sitten eteenpäin:
"Kauneudesta puhuttaessa esimerkiksi luonnollisuuteen suhtaudutaan eri tavoin eri yhteiskuntaluokissa. "
Tämä "luonnollisuus" on hyvä kysymys. Nyt kysymys kommentin kirjoittajalle ja toki myls muillekin, jotka tätä lukee ja ovat kiinnostuneita "luonnollisuuden" kysymyksestä: mitä mieltä olette esimerkiksi näistä kahdesta naisesta? Ensimmäisessä nainen, joka esittelee treenejään Youtube-kanavalla? Tuo video on italian kielellä ja olen tämän aiemminkin ottanut tähän keskusteluun. Kyllähän tuosta näkee, että töitä on vartalon eteen tehty. Lisäksi monilla italialaisilla on myös luonnostaan tummat hiukset.
https://www.youtube.com/watch?v=DTOozZ84lrw
Tämänkin videon olen ottanut jo aiemminkin, eli Miss Italia vuodelta 2014. Ymmärsin, että on opiskellut logopediaa.
https://www.youtube.com/watch?v=gIgVTyeFFLE
Ulkonäkökysymyksessä on myös omat haasteensa senkin suhteen, kuinka rehellisiä ihmiset ovat, jos väitetään, että tietyssä yhteiskuntaluokassa arvostetaan tiettyä ulkonäköä. On syytä toisaalta muistaa tämäkin, että nykytiedon mukaan viehättymistähän emme oikein voi valita.
Tiedän, että tästä ulkonäkökeskustelusta seuraa helposti lynkkausta jopa anonyymilla palstalla, mutta korostan edelleen sitä, että me emme voi alkaa perustaa yhteiskuntaa valheelle. Tässäkin keskustelussa ollaan jo useasti hyökätty ja toisinaan itsekin olen raivostunut, mutta edelleen korostan sitä, että totuudessa on syytä jokatapauksessa pysyä, vaikka se ei itseä aina miellyttäisikään.
"Jos nainen olisikin aloittajan pitämä yhtenäinen kokonaisuus "kaunis ja korkeasti koulutettu", niin mitä suurella todennäköisyydellä tuo nainen ei kovin arvostaisi aloittajan lokerointia, tai ylipäänsä mitään lokerointia. Siksi onkin aloittajalta pöhköä kuvitella, että yksikään "kaunis" ja "koulutettu" nainen alkaisi suhteeseen hänen kanssaan noilla "kriteereillä"."
Tämän takia on syytä osata olla joistakin asioista ainakin tutustumisvaiheessa hiljaa. Kaikkea ei todellakaan tarvitse kaikissa tilanteissa sanoa ääneen. On aivan eri asia sanoa asioita anonyymilla palstalla.
"Tuo on kyllä totta, mutta tässä on muistettava myös sellainenkin seikka, että naisenkaan ei ole hyvä olla liian innokas. Se, että osaa olla vähän "saavuttamaton", tekee naisesta vieläkin mielenkiintoisemman."
Osa miehistä pitää "vaikeasti tavoiteltavista" naisista, osa inhoaa sellaisia. Kannattaa etsiä ihminen, joka aidosti ajattelee niin kuin itse. Silloin ei tarvitse teeskennellä mitään muuta.
Ensimmäisessä videossa treenataan ilman "rautaa" ja se näkyy kehossa. Se on ok, jos pitää naisellisesta kehosta.
Toisesta videosta en oikein saa mitään irti sisällön puolesta. Naisen ulkonäköä en oikein osaa kommentoida miehen näkökulmasta, mutta naisen näkökulmasta hän on kaunis.
Vaikeus on siinä, että ei saa olla "liian vaikeasti tavoiteltava", eikä toisaalta "liian helppo". Mä yritän tuoda esille sitä, että ei kannata liian helpostikaan luovuttaa tämän ongelman pohtimisessa. Ainakaan itse en aio luovuttaa tämän ongelman tutkimista, koska toivoisin, että tulevaisuudessa nämä ujotkin nuoret miehet voisivat saada paremmat mahdollisuudet näihin itseä vanhempiin naisiin, joista osa nuorista miehistä on kiinnostunut, vaikka ei osaa heti kiinnostusta näyttääkään.
On hyvä myös ymmärtää tämäkin, että aina "teeskentelykään" ei ole yksiselitteisesti huonokaan asia, koska ihmissuhteet ovat monimutkainen kokonaisuus. Ongelma on vaan tässä, jotkut ongelmat ovat hankalia ratkaista ja ymmärrän hyvin tämän, että halutaan silloin löytää jokin "helppo" selitys asioille ja kiven kovaa vättää, että näin asiat vaan menevät, eikä muuta vaihtoehtoa ole.
Jatkan vielä. Tarkoitan, että osa nuorista miehistä on kiinnostunut itseä vanhemmista naisista ja osa naisista on kiinnostunut itseä nuoremmista miehistä. Silloin asia palvelee molempien etua.
"Vaikeus on siinä, että ei saa olla "liian vaikeasti tavoiteltava", eikä toisaalta "liian helppo". Mä yritän tuoda esille sitä, että ei kannata liian helpostikaan luovuttaa tämän ongelman pohtimisessa."
Kyllä saa luovuttaa jos haluaa. Silloin tapaa muita, jotka ajattelevat samoin. Jos ei halua luovuttaa, ei kannata tehdä niin, koska silloin vetää puoleensa toisenlaisia ihmisiä. Itse en siedä ihmisiä, jotka eivät näytä kiinnostustaan. Olen saanut tarpeekseni ujoista ihmisistä.
Itse en koskaan väitä, ettei asioissa olisi kuin yksi vaihtoehto. Korostan eroja ihmisten arvoissa ja sen myötä käyttäytymisessä.
Ettet nyt vain itse syyllistyisi väittämään, että on olemassa vain yksi "oikea" tapa toimia?
Sun eiliset ja tämän päivän stoorisi ovat aivan turhia, kopioit niitä ketjusta ylempää, osia vähintään jo kolmatta kertaa!
Huru-ukkomainen tyylisi pilaa mahiksia, ja kaikki alfamiehen maneerien matkiminen , mitä uskot ,
pilaa entisestään. Säteilet ympärillesi tahatonta huumoria, ja sen jatkaminen taas matkitulla huumorilla, mitä videoista "tutkit", , se pilaa tavoitetta vielä lisää.
Ajatuksesi ei pysy koossa, Jos joku kumppaniehdokas näkisi näitä tekstejäsi, homma haisisi hänen näkökulmastaan heti alkuun.
Pitäisi harjoitella kommenteistakin hahmottamaan pointit, ja jos pystyy niin siltä osin niiden tarkoituksellinen välttely sotkee vielä lisää. Tässäkin lopussa ohjeistat naisia olemasta liian innokas, "saavuttamaton", jotta se olisi Sullekin mielenkiintoisempi. Ovatko naiset tähän mennessä tunkeneet liikaakin syliisi. Is tis huumor vai ei?
Sinun kommenttisi on täysin turha.
Ensinnäkin täällä joku kyseli, miten tätä kauniin ja kouluttautuneen naisen ajatusmaailmaa voisi tutkia, minä yksinkertaisesti vastasin, mitä asiasta ollaan keskusteltu myös aikaisemmissakin keskusteluissa, jotka olen aloittanut. Katsos kun täällä on muitakin kirjoittajia kuin sinä.
Huumoristakin, minä vastasin yksinkertaisesti siihen, koska tuossa kommentissa tuotiin esille huumorin tärkeys ilman, että kirjoittaja esittäisi keinoja, miten ongelmassa pääsisi eteenpäin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111381618
Koska tässä keskustelussa on aiemminkin keskusteltu huumorista ja sen kehittämisestä, ei kannata tuoda kommentissa esille jotakin pariutumisen kannalta hyvinkin tärkeää asiaa, jos ei itsellä ole esittää työkaluja kyseisen ongelman ratkaisemiseen. Kyllä päivän selvää on, että supliikkimiehet hyvällä huumorilla pärjää hiljaisia miehiä paremmin baareissa. Tuskin on jäänyt moneltakaan mieheltä huomaamatta, varsinkin jos kuuluu miehiin, jotka ovat helpostikin jääneet monissa tilanteissa ulkopuoliseksi.
Sinulla on vähän kapeakatseinen tapa lähteä ratkaisemaan niitä ongelmia.
Katsos kun supliikkinaiselle riittää se, että mies kuuntelee hänen juttujaan ja nauraa.
Mutta sinä puhut vain supliikkimiehistä. Siinä jätetään jo puolet ratkaisusta pöydän alle, koska... sukuelimet.
Voitko vähän nyt tsempata näissä asioissa?
"Huru-ukkomainen tyylisi pilaa mahiksia, ja kaikki alfamiehen maneerien matkiminen , mitä uskot ,
pilaa entisestään. Säteilet ympärillesi tahatonta huumoria, ja sen jatkaminen taas matkitulla huumorilla, mitä videoista "tutkit", , se pilaa tavoitetta vielä lisää."
Kyllä elää myytit vahvassa. Tuostakin näkee, että et osaa erottaa toisistaan näitä kahta asiaa:
1. Naisten iskemistä opetteleva nuori sosiaalisesti kömpelö mies, joka päättää ottaa itseä niskasta kiinni ja yksinkertaisesti opettelee iskemään naisia menemällä pe-la ulos suuriin kaupunkeihin. Saattaa hyvinkin osata oman alansa käsitteet ja monimutkaiset ilmiöt, mutta naisten kanssa on ollut aina vaikeaa.
2. Harjaantunut mies, jolla on jo takanaan mahdollisesti useita vuosia baareissa käyntejä, lukuisia yrityksiä, epäonnistumisia ja niistä oppimisia. On myös oikeesti nähnyt vaivaa parisuhdetaitojen eteen opettelemalla yksinkertaisesti paremmin ja paremmin ymmrätämään naisia ja tutustumaan naisten ajatuksiin hyödyntäen kaikkea mahdollisia esimerkiksi sosiologi Henry Laasasen ja Anna Kontulan kirjat. TIesyti osaa hyödyntää myös televisiot, Youtube-videot, lehtijutut, elämäkerrat, pelimiehenoppaat, Instagram, Facebook Twitter, jne.
Niin, olen puhunut jo monta kertaa sosiologi Laasasesta. Huomautan myös tämänkin, että sosiologi Anna Kontulallakin on myös erittäin terävää tekstiä parisuhteista ja on myös ottanut terävästi kantaa feminisminkin problematiikkaan.
"Jos joku kumppaniehdokas näkisi näitä tekstejäsi, homma haisisi hänen näkökulmastaan heti alkuun."
Tuostakin heti huomaa, kuinka ollaan kuplassa eletty. Et edes osaa erottaa anonyymilla palstalla kirjoitettua tekstiä oikean elämän tutustumistilanteista :D Haloo, mene nyt jonnekin suureen kaupunkiin säännöllisesti pe-la iltaisin ja näe ja koe sitä oikeeta todellisuutta.
"Pitäisi harjoitella kommenteistakin hahmottamaan pointit, ja jos pystyy niin siltä osin niiden tarkoituksellinen välttely sotkee vielä lisää. "
SInun pitäisi keskittyä lukemaan ensin keskustelu kunnolla ennenkuin alat tuomaan näitä loppuun kuluneita konventionaalisia "viisauksia", joissa ei ole mitään uutta ja kaiken lisäksi vielä, jos ei osaa esittää ratkaisua, miten edetä.
"Tässäkin lopussa ohjeistat naisia olemasta liian innokas, "saavuttamaton", jotta se olisi Sullekin mielenkiintoisempi. Ovatko naiset tähän mennessä tunkeneet liikaakin syliisi. Is tis huumor vai ei?"
Mene sinne baariin näkemään todellisuutta ja tule vaikkapa vuoden tai kahden päästä kertomaan, mitä olet havannoinut. Tuostakin selvästi näkee, että et ole nähnyt sitä "oikeeta elämää". Vain olemalla heterogeenisissä ihmisryhmissä, näkee sitä "oikeeta" todellisuutta.
SInä voisit tsempata vähän enemmän. Et ole selvästikään ymmärtänyt mitään kunnolla, mitä minä kirjoitan. Ei ollenkaan auta, että väität lukeneesi tekstini ja sitten vaan kaiken aikaa esität kritiikkiä ilman mitään kunnollisia perusteluja.
Eilisiäkin kirjoituksia vaan kritisoit, vaikka varsin selvästi toin sielläkin esille, miten kehittää esimerkiksi kuuntelutaitoa. Luehan vielä uudelleen nämä eiliset kommentit ja mieti ajatuksella, mitä niissä todellakin sanottiin.
"Sinulla on vähän kapeakatseinen tapa lähteä ratkaisemaan niitä ongelmia."
Onko asia aivan näin?
"Katsos kun supliikkinaiselle riittää se, että mies kuuntelee hänen juttujaan ja nauraa."
Eikö ajatuskin ole täysin naurettava perustaa suhde yksipuoliselle puhuja-kuuntelija jaolle?
”Eikö ajatuskin ole täysin naurettava perustaa suhde yksipuoliselle puhuja-kuuntelija jaolle?”
On. Voitko tuohon suhteutettuna hahmottaa, miten täysin naurettavaa on perustaa pariutuminen ajatukselle siitä, että miessukupuoli tekee kaiken työn ja naissukupuoli vain valitsee parhaan niistä miehistä, jotka tulevat iskemään häntä?
Toistat samoja asioita. Olen sitä mieltä, että kuuntelutaitoa ei voi kehittää, ellei saa (mielellään välitöntä) palautetta kuuntelustaan.
Lopetan kritisoinnin heti, kun poistat väitteistäsi perusteettomat ennakko-oletukset. Enkä kritisoikaan mitään sellaista, jossa ennakko-oletuksia ei ole.
Tuolla kommentissa ovat täsmälleen minun ajatukseni, vaikka se ei minun kirjoittamani olekaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111412008
"On.+Voitko+tuohon+suhteutettuna+hahmottaa,+miten+täysin+naurettavaa+on+perustaa+pariutuminen+ajatukselle+siitä,+että+miessukupuoli+tekee+kaiken+työn+ja+naissukupuoli+vain+valitsee+parhaan+niistä+miehistä,+jotka+tulevat+iskemään+häntä?"
"Se+vaan+menee+käytännössä+näin,+että+mies+nyt+tahtoo+vaan+olla+se,+joka+useammin+aloittaa+tutustumisen.+Tämä+on+niin+lukuisia+kertoja+käytännössä+nähty,+joten+ihmettelen+kyllä+suuresti,+jos+joku+väittää+100%+jotakin+aivan+muuta."
"Ei 100-prosenttisesti vaan 30-prosenttisesti. Ihmettele vapaasti, mutta minä ja moni muu väitämme niin."
Väitä mitä väität, mutta sanon nyt aivan suoraan tämän kokemuksesta: minulle ei tullut 20-25 vuotiaana baarissa KUKAAN itseä kiinnostava nainen juttelee. Saattoi toki joskus tulla, jos vähän oli alkoholiakin ottanut, saattoi olla myös itseä vanhempi, mutta tämäkin oli hyvin hyvin harvinaista ja minua ei valitettavasti kiinnostanut, koska ei ollut se "ihannenainen", josta olen täällä jo monet kerrat puhunut.
Vaikka puhuisinkin täällä näistä "ihannenaisista", ei siitä huolimatta pidä ottaa asioita aina niin kirjaimellisesti, tottakai käytännössä pystyy myös joustamaan tästä "ihannenaisestakin", mutta siitä huolimatta minulle ei baarissa tullut KOSKAAN juttelemaan 20-25 vuotiaana kukaan nainen, josta olisin ollut kiinnostunut.
En ollut 20-25 vuotiaana isomahainen veltto, kuten nyt, ehkä pikemminkin päinvastoin. En näyttänyt siis vähimmässäkään määrin edes bodarilta. Kävin mielellään paikoissa, joissa käy ehkä enemmän itseä vähän vanhempia naisia, koska näitähän mä ensisijassa etsin. En ainakaan omasta mielestä kyllä huomannut, että olisin kuitenkaan vältellyt oman ikäisiä. Siitä huolimatta baarissa oli 20-25 vuotiaana äärimmäisen harvinaista, että joku nainen tuli minulle juttelee. Kyllä kuule lukuisia kertoja tuli käytyä tuon ikäisenä baarissa ja lähdettyä masentuneena kotiin ja mietittyä, miksi kukaan ei halua tutustua minuun.
Kyllä olen siinä 25 vuoden jälkeen joutunut kovasti ottaa itseä niskasta kiinni ja olla itse aktiivisempi. Jossain vaiheessa tein tätä "kovaa työtä" aivan järjettömän paljon, joten tasan tarkkaan tiedän, kuinka prosessi eteni hyvin kömpelöstä "pelimiehestä" pikku hiljaa kohti tyydyttävää "pelimiestä". Kun tämän "pelimiehen" taidon lopulta oppi kovalla työllä riittävälle tasolle, on hyvin luonnollista, että myöhemmin on ollut helpompaa aloittaa juttelu tuntemattomalle naiselle baarissa ja myös muuallakin.
Tämä taito ei todellakaan tullut minulle sillä, että menin baariin ja odottelin, että joku nainen tulee juttelemaan minulle. Toki on käynyt myös näin, että joku itseä vanhempi nainen on tullut juttelee ja olen myös tapaillutkin, vaikka ei valitettavasti ole tullutkaan mitään kestävää parisuhdetta. Väittäisin, että tässäkin on jokatapauksessa auttanut huomattavasti se, että olen tehnyt tätä "kovaa työtä" eli päättänyt kehittää näitä "pelimiehen" taitoja. Näistä on myös silloin apua, jos nainen tulee tekemään tuttavuutta, toisin sanoen aloittaa siis juttelun. Muistan vielä tämänkin: silloin kun "pelimiehen" taidot eivät olleet vielä riittävällä tasolla, muistan myös joitakin tapauksia, kun itseä vanhempi nainen aloitti baarissa juttelun, en osannut jatkaa, vaikka olisi ollutkin itseä kiinnostava.
"Hyvin paljon epäselvää. Hyvä asia on, että olet jo ymmärtänyt, että naisen korkea koulutus voi häiritä miestä. Hieno juttu. Se vähennetään noista "yrittäjistä". Lisäksi on monia muita asioita, joilta sinä suljet silmäsi ja korvasi."
Myönnät kai tämän, että on todennäköisempää, että miehiä tulee juttelemaan, jos sanotaanko vaikkapa 3 kohtuu kaunista alle 30 vuotiasta naista menee pe-la iltana baariin. Jopa kadulla saattaa miehet jotakin jutella. Minulle ei ole juuri koskaan tullut pe-la iltana kadulla nainen juttelee tai jos on, tämä on äärimmäisen harvinaista. Toki ymmärrän tämän, että siinä vaiheessa kun tutustuu ja selviää naisen korkea koulutus, tämä saattaa aiheuttaa juuri näitä kokemuksia, että en minä kuitenkaan riitä ja että tuo nainen kuitenkin löytää paljon "paremman".
Nainen ei tee yhtään mitään pelimiehillä, jotka häntä piirittävät baarissa.
Sinä luulet, että juttelu on yhtä kuin parisuhde. 😂 Tai ainakin annat ymmärtää, että siitä se syntyy.
Jatka vain tuota mansplainaamista, niin täältä tulee kriittisiä kannanottoja samalla mitalla. 😉
Sä et nyt ymmärtänyt pointtia. Itse, kun olin hyvinkin ujo ja kömpelö nuorena, minä yksinkertaisesti päätin kovalla työllä voittaa ujouden ja kömpelyyden, jolloin täyty paljon itse tehdä "kovaa työtä". Tämä vaan tarkoittaa käytännössä sitä, että oli vaan mentävä epämukavuusalueelle, mentävä ulos suuriin kaupunkeihin pe-la iltana, käytävä paikoissa, joissa naisia liikkuu ja aloitettava juttelu jollekin itseä kiinnostavalle naiselle. Joskus ovat halukkaampia juttelee, useimmiten eivät. Uusia riittää, joten uutta etsimään. Jos ei tätäkään prosessia olisi tapahtunut, naismenestykseni olisi yhä täysi nolla.
Ehkä ymmärrän pointin. En vain ole samaa mieltä siitä. Sinä väität, että ihmisille puhuminen edistäisi parisuhteen syntymistä. Minä olen siitä eri mieltä.
Pelkkä puhuminen ei auta tutustumaan itselle sopiviin ihmisiin, ellei heitä ole.
Tämä käsite "pelimies" voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Toinen kysymhs on myös "pelimiestaidot". Tämäkin on eri asia kuin varsinainen pelimies.
Saivartelua. Pelimies käyttää pelimiestaitoja ja mies käyttää sosiaalisia taitoja. Ajattelen mieluummin niin.
Ok.
On hyvä kuitenkin muistaa tämäkin, että ujo ja muutenkin kömpelö mies, kuten minä olin nuorena, en pystynyt ollenkaan puhumaan naisille, joista kuitenkin olin kiinnostuntu ja olisin halunnut puhua. Askel tämäkin on eteenpäin, että myöhemmin pääsin tässä asiassa eteenpäin.
Ero näiden kahden välillä on suhtautumisessa vastakkaiseen sukupuoleen. Sosiaaliset taidot edellyttävät toisen osapuolen arvostamista. Pelihenkilötaidot edellyttävät lähinnä matkimiskykyä.
Sosiaalisia taitoja voivat harjoitella myös miehet keskenään ja naiset keskenään. Pelihenkilötaitoja käsittääkseni ei, muuten kuin matkimista, koska kohteen sukupuoli vaikuttaa pelihenkilön käyttäytymiseen.
Olitko sinä sitten tuohon aikaan sellainen ”kohtuu komea” nuorimies, jolla olisi syytä ofottaa samanlaista suhtautumista mitä ”kohtuu kauniit” naiset saavat?
Keskustelussa joku esittää ihme suuttumusta siitä, kun mä nyt jossakin kommentissa aloin vähän enemmän tuomaan esille jotakin hyvin tärkeää elementtiä parisuhteen muodostumisen kannalta: siis huumoria. Minä jo kommentin alussa sanoin, että ei pidä kiirehtiä, jos ei vastausta aina tule heti kaikkiin tekstissä tuotuihin asioihin. Täysin tarpeetonta alkaa heti hyökkäilee. No jokainen hyökkääjä itse valitsee, haluaako keskustelua viedä rakentavasti eteenpäin. Tarpeettomilla hyökkäilyillä keskustelu ei vaan etene toivotulla tavalla.
Vielä tuosta hyökkäilystä: on myös lapsellista syytellä minuakin liikaa raivostumisista. Kyllä myönnän, että hyökkäily varmasti tavalla tai toisella näkyy myös minun kirjoituksissani, koska myönnän kyllä itsekin suuttuvani täysin aiheettomasta hyökkäämisestä tai sanotaanko näin, että hyökkäys, jonka näen jossakin tietyssä tilanteessa aiheettomaksi. Myönnän kyllä, että joskus tulee vähän lapsellisiakin raivokohtauksia itsellä, joten täytyy toki kehittää malttiakin.
Tiedätkö, miten naisten ajatusmaailma, huumorintaju ja älykkyys eroaa miesten vastaavista?
Ei mitenkään.
Erot tulee persoonallisuudesta, perintötekijöistä, ympäristön vaikutuksesta, kotikasvatuksesta, elämän kokemuksista.
Ei ole olemassa mitään manuaalia, millä sen kumppanin löytää.
Jokainen nainen on yksilö, ainutlaatuinen ihminen. Kuten miehetkin.
Tässä on satoja viestejä, joista kaikista paistaa läpi omituinen kliinisyys ja kylmyys. En voi kuvitella, yksikään nainen rakastuisi mieheen, joka pitää naista projektina ja jonkilaisena epäihmisenä. Kuinka tuollaiseen voisi tukeutua tasavertaisena kumppanina, luottaa hädän ja vaikeuksien keskellä, elää harmaata arkea, olla sairaana ja rumana pieruverkkareissa, riidellä?
Ei mitenkään.
Voisitko nyt hyvin yksityiskohtaisesti sitten selittää, miksi pojat menestyvät jo koulussa tyttöjä huonommin. Sama jatkuu myös myöhemmässä elämässä.
En ole tuo äskeinen kirjoittaja. Jos irrottaudutaan poikien kokonaismäärästä, huomataan että vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa pojan menestymiseen. Myös yhteiskunnan kaikissa huippupaikoissa on enemmän miehiä.
Siihen, miksi vanhempien asema vaikuttaa enemmän poikiin kuin tyttöihin, voi etsiä eroa sekä geeneistä että kasvatuksesta.
Kasvatuksella tarkoitan lähinnä sitä, että alemman sosioekonomisen luokan naisille näyttää olevan helpompaa ryhtyä keskiluokkaiseksi koulun käymisen kautta.
Eivätkö pojat halua tehdä niin? Vai eivätkö he aina löydä itsestään siihen vaadittavaa kurinalaisuutta? Ehkä eivät. Lisäksi sosiaalinen asema on niin paljon muutakin kuin kognitiiviset tiedot ja taidot, eivätkä kaikki pojat ymmärrä, että monet ei-keskiluokkaiset käyttäytymismallit, esimerkiksi kiroilu, sulkevat heiltä ovia heidän omasta tulevaisuudestaan eivätkä vain pelkästään aiheuta oksetusta ympärillä olevissa ihmisissä.
Metsään menee myös siinä, jos vaimon täytyy olla itseä vähemmän koulutettu. Siinä tulevat lopulliset hyvästit sosiaaliselle nousulle.
Keskiluokkaiset vanhemmat pitävät aika tiukkaa kuria sen suhteen, ettei heidä lastensa sosiaalinen asema ainakaan laske lapsuudesta. Jos laskee, syynä ovat yleensä päihde- ja mielenterveysasiat.
Yhtä kaikki: koulun järjestämä "keskiluokkaistumispyrkimys" vaatii, että asioiden eteen ponnistelee. Jos sitä ei tee, keskiluokan ovet sulkeutuvat ikuisesti.
En itse pidä kaikista keskiluokkaisista arvoista, muun muassa elämänkulkujen yhdenmukaisuuden ihanteesta tai joidenkin merkityksettömien asioiden nostamisesta tapetille. Tämä ei siis ollut mikään keskiluokkaisuuden ylistys.
"Eivätkö pojat halua tehdä niin? Vai eivätkö he aina löydä itsestään siihen vaadittavaa kurinalaisuutta?"
Väittäisin, että itse olen elänyt hyvinkin kurinalaista elämää opiskeluaikoina, mutta siitä huolimatta aina ollut helposti se ulkopuolinen ja tämä on oikeastaan koko opiskelujen ajan masentanut. Jos ihmissuhteet ei mene, kuten toivoisi, pitemmän päälle asia hankaloituu entisestään. Minulla meni opinnoissa aikansa hyvin, kunnes jossain vaiheessa tuli seinä vastaan ja tämä on monen tekijän summa.
"Lisäksi sosiaalinen asema on niin paljon muutakin kuin kognitiiviset tiedot ja taidot, eivätkä kaikki pojat ymmärrä, että monet ei-keskiluokkaiset käyttäytymismallit, esimerkiksi kiroilu, sulkevat heiltä ovia heidän omasta tulevaisuudestaan eivätkä vain pelkästään aiheuta oksetusta ympärillä olevissa ihmisissä."
Rehellisesti sanottuna tuokaan ei minua koske ainakaan merkittävässä määrin. Tämäkin riippuu aina tilanteesta ja millaisessa porukassa ollaan, porukan huumorintajusta jne.
"Metsään menee myös siinä, jos vaimon täytyy olla itseä vähemmän koulutettu. Siinä tulevat lopulliset hyvästit sosiaaliselle nousulle."
Tästä olen kyllä samaa mieltä. Tässä vaan tullaan juuri siihen ongelmaan, jos miehen on vaikeeta nimenomaan "rakastua" itseä "paremmassa" asemassa olevaan naiseen. Itseasiassa porno tarjoaa helppoa "lohtua" tähän, koska itse olen aina ajatellut näin, että en voisi alkaa parisuhteeseen pornonäyttelijän kanssa. Edelleen tämä ei tarkoita sitä, että siinä tekisi väärää katsoa pornoa, vaan tärkeintä on ymmärtää pornon katselun seuraukset.
Porno ennen 25 ikää varmasti ok, mutta tämän jälkeen enemmän haittaa kuin hyötyä, koska sitä jokatapauksessa haluaisi parisuhteeseen "tavallisen" naisen kanssa, mutta sitten tämä, kun joutuu kohtaamaan tosiasiat itseä korkeammin koulutettujen naisten kanssa tai jopa sellaisten naisten kanssa, jotka menestyvät opinnoissa itseä paremmin. Paljon siis on joutunut sulkemaan ovia tämän takia, koska en kykene "rakastumaan" itseä "paremmin" menestyneisiin naisiin.
Pornosta vielä sen verran, että pidän hyvin tärkeenä, että asiasta keskustellaan ja oikeesti mietitään, miksi sitä katsotaan. Ei pidä siis alkaa moralisoimaan, vaan tarkastella eri syitä, miksi sitä katsotaan ja erityisesti, jos siihen jää koukkuun, eikä "tavalliset" korkeasti koulutetut naiset kiinnosta edes senkään vertaa, mitä aiemmin.
"Keskiluokkaiset vanhemmat pitävät aika tiukkaa kuria sen suhteen, ettei heidä lastensa sosiaalinen asema ainakaan laske lapsuudesta. Jos laskee, syynä ovat yleensä päihde- ja mielenterveysasiat."
Niin ja mielenterveyskuntoutujakin on oma ongelmansa. Kuka oikeesti haluaa olla mielenterveyskuntoutuja? Tämän takia itselle on ollut kaikista eniten haastetta korkeasti koulutettujen naisten kanssa, jotka ovat opiskelleet logopediaa, psykologiaa, läääketiedettä tai neurologiaa. Toisin sanoen tieteitä, joissa mennään pään sisälle. Ei siis pidä ihmetellä, miksi minä tälläkin palstalla koen suurimpana loukkauksena sen, jos joku väittää, että minulla ei ole "terve pää".
Täällä, joku kyseli, olenko minä mielenterveyskuntoutuja, kun otin aiheen esille, kun mietitään eri ihmisten asemaa, en viitsi tästä aiheesta keskustella ja pidän kysymystäkin loukkaavana. Mielenterveys on käsitteenäkin hyvin monimutkainen. Siihen liittyy paljon myyttejä. Mä en yksinkertaisesti jaksa sitä vääntöä ja jos joku alkaa vielä neuvomaan ymmärtäen täysin väärin asiat bla bla bla.
Mielenterveydestä sen verran: sanotaanko nyt näin, että työttömyys, kaverit jättää, lukuisat parisuhdeyritykset epäonnistuu, eikä opinnotkaan enää suju entiseen malliin, ei siinä nyt voi väittää, että elämä kovin paljoa hymyilisi. Väkivaltainen en ole kuitenkaan koskaan aikuisena ollut. Yläasteella ehkä on tullut joskus tapeltua, mutta ainoa en kuitenkaan ollut ja se meni ohi, kun pääsin yläasteelta.
Vaikeuksia on siis tullut koettua, mutta vaikka elämässä saisikin lyhyen ajan sisällä paljonkin p*akaa niskaan ja olo olisi jonkin aikaa perin pohjin hakattu, kaikesta voi kuitenkin tyydyttävällä tavalla selvitä. Aika parantaa haavat.
Toki silloin, kun parisuhdeyritykset epäonnistui, oli aikansa äärimmäisen vihainen naisille, eikä oikein kyennyt kaupassakaan menemään lehtihyllyjen ohi, koska lehdissäkin tahtoo näkyä julkkiskaunotarten kuvia, oli myös hyvin haasteellista käydä kaupassa, jos kaupassa näki paljon naisia, koska pettymys oli aina läsnä.
Pornoa ikävä kyllä tuli katsottua masentuneenakin. Jokatapauksessa ajan kanssa asiat kuitenkin helpottui, eikä enää "tavallisten" naisten näkeminen tuottanut kohtuutonta kärsimystä. Tämä on tärkeä pointti siinä mielessä, koska esimerkiksi psykologeja on paljon naisia. Jos "tavallisille" naisille on jo valmiiksi vihainen, ei tämä tietenkään auta, jos kohtaa naispsykologin.
Jatkuu.
Naispsykologeista vielä sen verran, että tämä on mielenkiintoinen ilmiö: vaikka pystyisinkin nykyään kohtaamaan naispsykologin silloin, jos olen asiakkaana, edelleen on suuri haaste kohdata baarissa nainen, joka on opiskellut tieteitä, jotka menevät pään sisälle. Hyvä toki olis, jos pystyisi rennosti kohtaamaan, koska tämä on hyvin mielenkiintoinen ilmiö.
https://yle.fi/uutiset/3-12197802
"Koko väestöstä reilut 40 prosenttia kertoi olevansa valmis ottamaan puolisokseen mielenterveysongelmista kärsivän henkilön, mutta vain joka neljäs oli valmis antamaan lapsensa hänen hoidettavakseen."
Hyvin mielenkiintoinen ilmiö on juuri tämä:
"Mielenterveysammattilaisista yli 80 prosenttia sanoi voivansa ottaa puolisokseen henkilön, jolla on mielenterveysongelmia ja 70 prosenttia oli valmis antamaan lapsensa hoidettavaksi."
Eli tuon perusteella minun ei kannataisi olla liian ennakkoluuloinen, jos kohtaan esimerkiksi baarissa viehättävän naisen ja vaikka hän sanoisikin opiskelleen tieteitä, jotka tutkivat aivoja.
Huomautan vielä tämän, että tämä ei edelleenkään tarkoita, että minulla olisi mielenterveysongelmia vaan sitä, että minua häiritsee ehkä liikaa ajatus, että minusssa on kaiken aikaa liikaa "vikoja", jos olisin parisuhteessa esimerkiksi psykologin kanssa.
"Yhtä kaikki: koulun järjestämä "keskiluokkaistumispyrkimys" vaatii, että asioiden eteen ponnistelee. Jos sitä ei tee, keskiluokan ovet sulkeutuvat ikuisesti."
Tämän toki tiedän, että paljon joutuu tekemään töitä. Tämä ei kuitenkaan sulje sitäkään tosiasiaa pois, että myös ihmissuhteilla on merkitystä. Jos ihmissuhteet on kunnossa, on myös intoakin tehdä "kovaa työtä". Tiedän, ei ole aina helppo kysymys.
"En itse pidä kaikista keskiluokkaisista arvoista, muun muassa elämänkulkujen yhdenmukaisuuden ihanteesta tai joidenkin merkityksettömien asioiden nostamisesta tapetille. Tämä ei siis ollut mikään keskiluokkaisuuden ylistys."
Kyllä ja tämän takia itselle on tullutkin mieleen tällainenkin kysymys: paheksutaanko sitä vielä nykypäivänäkin liikaa, jos 30-40 vuotias nainen on yksinkertaisesti itse kiinnostunut itseä nuoremmista miehistä ja ensisijaisesti itse haluaa käydä enemmän sellaisissa paikoissa joissa itseä nuorempia miehiä käy paljon?
Mitä tekemistä koulumenestyksellä on tämän asian kanssa?
Tiedätkö miksi mielenterveysongelmat, persoonallisuushäiriöt ja mielisairaudet ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla? Annan yhden vinkin: kromosomit. Miehillä on yksi Y, naisilla ei. Kannattaa selvittää.
Syrjäytyminen ei johdu koulutuksesta, mutta koulutus voi sitä ehkäistä. Parisuhteita löytävät kuitenkin jopa vankilakundit.
Väittäisin, että syrjäytyneiden miesten suurin ongelma ei ole ihmissuhteiden puute vaan kyvyttömyys ja haluttomuus pyrkiä lapsesta saakka akateemiseen elämäntyyliin. Monilla syrjäytyneillä on kouluaikana kavereita, jotka ovat heille tärkeämpiä kuin koulunkäynti.
Heidän sosiaalinen ympäristönsä ei tue akateemista elämäntyyliä. Väittäisin jopa, että maahanmuuttajalasten syrjäytymistä selittävät enemmän kulttuuriset syyt ja identifioituminen tiettyyn ihmisryhmään kuin akateemisten taitojen tai edellytysten puute.
Kulttuurista toiseen siirtyminen, yhden maan sisällä, sisältäen myös "luokkaretket", vaatii paljon. Kaikista ei ole siihen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111410190
Ratkaisu lähtee siitä, että saataisi ymmärretyksi aloittajalle, että nykykäytös on huono.
Ylempää parin kommentoijan sitaatti:
"..kirjoistuksista saa hyvinkin selkeän kuvan, ettei aloittaja edes halua oikeasti ITSE ratkaista ongelmiaan, ainoastaan jankuttaa niistä " ja
"kyvytön näkemään mistä kenkä puristaa..."
Anopalstalla voi antaa vain vinkkejä, ei ratkaista täsmänä, kun ei tiedä (kuvaannollisesti) tautitilannetta tarkkaan.
Terapeuttikin tietäessään yleensä antaa vain vinkkejä, ei hänkään lähde tavallaan koutsaajan tai "omaishoitajan" rooliin; jos, niin tekisi virkavirheen.
Millä ajatuksella muuten viittaus tuohon linkkiin?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111381618
Sehän näyttää olevan asiaa, kuten välittömästi huomattu ja erinomaiseksikin mainittu! Siinä on tiivistetty keskeisin ongelmasi, annettu valmiiksi jopa baari iskurepliikki, jos tekee mieli kokeilla. Ja arvioitu kauniitten naisten saantimahdollisuutta sikäli että hapuat heitä kuin tavarana(!), ja jos itse on "vatsakas ja veltto", kuten olet sanonut. Lisäksi ollaan epävarmoja koulutuksen painoarvosta, jos työhistoria on kevyt, koska olet maininnut ketjussa naisen saamisen vaikeudesta kun on työtön. Myös koulutuksen kokeminen uhrauksena, mitä ketjussa on ihmetelty kun kukaan ei normina tee niin.
Huumorintajukin on mainittu, toki sivumennen suluissa. Sen suurempi tarvis on sitten, ajassa edempänä, kun saat yhteyden naiseen, ilman sitä vain mälsillä teorioinneilla ja ilman aikaansaannoksia nainen häippäsee "niin boring, niin boo-oring!!......" Oikeastaan kielitieteelliset eri kopsinnat (semattinen, sematiikka, vai mitä..) vain hämmentävät, ei kenellekään normaali arkihuulen heitossa eres tú noita mieleen... kun vasta alat kieliä kääntää töiksi asti niin sitten joudut pohtimaan kohdentuuko sananmuunnokset alkuperatarkoitussioilleen... niinku
Herättelemäänhän tuossa linkissä pyritään, mikä nyt on ehkä pielessä, ajattelemaan aatoksia uusille urille. Vinkkejä kaikki. Esim.olisko muuta konstia kuin baaritsydeemit, ne kun on niin töksyä hommaa, et pääse siinä olemaan eduksesi. Jos olis jotain pitkäjänteisempää osallistuvaa toimintaa, missä pääsis tunnustelemaan luontevammin vuorosuuntaista sosiaalisuutta livenä vaihtelevissa tilanteissa. Vähentäisi varpaillaanoloa, tulisi ns.habituaatio-oppia, johdattumista luontevamman käyttäytymisen suuntaan. Pingotus löystyy ja saatu ominaisuus pysyy.
Vinkkien lisäksi kakkureseptiä anonyymipalstalta et voi odottaa. Asenne naisiin on tyly, kliininen kuten joku sanoo, Se on paha miinus suhteen saamisessa. Muuten epäsosiaaliselle ei niin väliä. Palstalla et keskustele, ei juuri kukaan perusta teorioistasi eikä kuuntele jos pitäisi. Ihmiset halaisivat vain antaa vinkkejä sen minkä palstalla pystyy, mutta niitä et haluaisi nähdä koska ne tarkoittavat muutosta entiseen ja se on Sulle myrkkyä, so. et keskustele. Arkikielellä sanottuna horiset agendaasi, niillä ei suosionosoituksia ole tullut. Itsenään yks hailee, mutta suhdetta ne ei ole tuonut. Sen ihmiset puheistasi suosiolla uskovat.
ps.kirjoitettu eilen illalla, lähetys ei ole onnistunut
Se on tullut selväksi, ettei ap ole terve. Tämä on suurin este pariutumiselle ja myöskin se asia, josta ap raivostuu eikä halua myöntää sen osuutta KAIKKIIN ongelmiinsa.
Tämä jankutus ja aivan epäolennaisiin asioihin keskittyminen viittaa jo lähes harhaisuuteen. Mutta ehkä tämä keskustelupalstoilla haaveilu on hänen kontaktinsa muihin ihmisiin ja virittää toivoa, joka auttaa jaksamaan.
Mitään realismia tässä horinassa ei ole.
Tekstistäsi jälleen näkee, että ignooraat monia tärkeitä pointteja joita olen ottanut esille ymmärtäen myös asioita täysin väärin, etkä edes viitsi kunnolla perustella. Sitä en voi tietenkään kieltää, että osallistut tähän keskusteluun, mutta sanon aivan suoraan, että minun keskusteluissa haaskaat vaan omaa aikaasi, koska tämä on nähty: keskustelu ei tahdo toimia. Täysin perätön väite tuokin, että minä en mukamas keskustele. Niin, mitenöhän asia todella on :D
Tuon kielitieteen semantiikan ja pragmatiikan hyödyntämisenkin olet ymmärtänyt täysin väärin. Minä en ole missään tapauksessa väittänyt näin, että pragmatiikasta puhuttaisiin ensimmäisena tutustumisessa.
Nyt on vaan pakko jälleen palata aikaisempiin kommentteihin, joissa on tärkeitä pointteja ja jotka sinä jälleen sivuutit.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17177705/saako-sanoa-aaneen-etta-tykkaa-quotperus-naisellisistaquot-naisista#comment-111400280
Juuri tämä, että joillekin asioiden rakenne ja malli on ensisijainen. Jos minä otan esimerkiksi huumorin tarkasteluun hyödyntäen esimerkiksi semantiikkaa ja pragmatiikkaa, lisäksi tutkin netti videoita, tämä osa oppimisprosessia, jossa pyrin kokoamaan huumorin palasista tietyn rakenteen, joka koostuu tietyistä lainalaisuuksista. Nykypäivänä, kun on kaikki televisiot, Youtube ja muut, tähän on mahdollisuus perehtyä kunnolla.
Tekstistäsi näkyy jotakin tällainenkin seikka, että luulet intuitiivisen ajattelun ja teorioiden opettelun olevan jotenkin toisiaan poissulkevia. Ehdinhän jo ottaa psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen kannanottojakin sosiaalisuudesta. Hänhän totesi, että mitään näyttöä ei ole sille, että sosiaaliset ihmiset olisivat hyviä ihmistuntijoita toimiessaan intuitiivisesti. Erittäin hyvin sanottu ja tämän voi kyllä ajan kanssa yhä paremmin huomata, kun kokemusta kertyy: sosiaalinen todellisuus on paljon mutkikkaampi kuin mitä moni luulee. Vaikka kuinka yrittäisit väitää, että teorioista ei olsi mitään apua, edelleenkään et ole missään kommentissa osannut esittää toimivia vaihtoehtoja, jotka siis olisivat ylitse tämän "rakenne ja malli"-ajattelun.
Teskteistäsi muutenkin paistaa liikaa esillle juuri tuon koulutuksen ja sen hyödyntämisen merkitys parisuhteissa, vaikka olen täällä palstalla monesti tuonut esille tämänkin seikan, että koulutus ja työ ei VÄHIMMÄSSÄKÄÄN määrin takaa sitä, että pariutuminen olisi helppoa. Suurimmat haasteet tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun ihmisryhmä on heterogeeninen. Naisia. ainakaan vapaita ei muutenkaan kohtaa paljoa opiskelu ja työympäristössä, jos on miesvaltaisella alalla.
Otit esile tämänkin, että baari ei olisi toimiva. Tässä keskustelussa on otettu aiemmin esille, että menisin jollekin kurssille. Kurssitkaan ei ole välttämättä ollenkaan sen helpompi paikka:
1. Kurssilla pitäisi olla naisia miehiä enemmän, jotta harjoitusta naisiin tutustumisessa saisi paljon.
2. Kurssilla täytyy olla erityisen hyvät multitasking-taidot, jotta siellä pystyisi maksimaalisesti keskittymään sekä kurssin aiheeseen että tilanteiden tarkkailuun, milloin lähestyä itseä kiinnostavaa naista ja miten. Varovaisuuskin pitää olla aivan toisella tasolla, koska samoja ihmisiä nähdään monta kertaa. Ei missään tapauksessa saisi antaa itsestä sellaista kuvaa, että epätoivoisesti yrittää iskeä kaikki naiset, jotka kurssilla käy.
Kokemuksesta voin sanoa tämän, että huomattavasti tehokkaampi tapa saada ainakin mahdollisuus yrittää pariutumista ja sitä kautta myös parisuhdetta, on käydä ulkona pe-la iltasin suurissa kaupungeissa, joissa ihmisiä liikkuu paljon ja tällä tavalla ihmisryhmä on myös mahdollisimman heterogeeninen, jolloin ihmistuntemuskin kehittyy monipuolisemmin.
Työttömyydestä haluan sanoa sen verran, että tottakai siinä on omat haasteet, jos haluaa tutustua, koska se on asia, josta ei mielellään haluaisi ainakaan heti kovin mielellään puhua. Se on asia, jota joutuu yleensä enemmän perustelemaan. Työttömyys on monimutkainen ilmiö ja tämä on sitä äärimmäistä yksinkertaistamista ajatella aina työttömän omana vikana, mutta ihmissuhteissa se tahtoo olla sellainen asia, jota joutuu helposti jonkin verran perustelemaan ja se on myös epämiellyttävä keskustelun aihe.
Työttömyys parisuhteen etsinnässä ei ole kuitenkaan aina niin yksinkertaista. Elämä on saattanut jo jonkin aikaa hymyilläkin, jolloin on nähnyt ja kokenut asioita. Vaikka työttömyys tulisikin eteen, siitä huolimatta ihmisellä voi olla tätä kulttuurista pääomaa. Jos on ehtinyt jonkin aikaa harjoittelee näitä "pelimiehen" taitoja silloin kun elämä hymyili, ei nämä taidot hyvin opittuna hetkessä katoa, vaikka olisi työtön. Huomautan sullekin, että pelimies on eri asia kuin "pelimiehen" taidot.
Itseasiassa kokemuksesta tiedän omalla kohdalla tämän, että jopa työttömälläkin voi olla paremmat mahdollisuudet pärjätä naisten kanssa sellaisissa paikoissa, joissa ihmisryhmä on heterogeeninen. Tarkoitan siis paremmin kuin opiskeluaikana, jolloin harjaannus esimerkiksi baarissa toimimisesta puuttui.
Jatkuu.
"JHuumorintajukin on mainittu, toki sivumennen suluissa. Sen suurempi tarvis on sitten, ajassa edempänä, kun saat yhteyden naiseen, ilman sitä vain mälsillä teorioinneilla ja ilman aikaansaannoksia nainen häippäsee "niin boring, niin boo-oring!!......" Oikeastaan kielitieteelliset eri kopsinnat (semattinen, sematiikka, vai mitä..) vain hämmentävät, ei kenellekään normaali arkihuulen heitossa eres tú noita mieleen... kun vasta alat kieliä kääntää töiksi asti niin sitten joudut pohtimaan kohdentuuko sananmuunnokset alkuperatarkoitussioilleen... niinku"
Huumorista on kaikissa tutustumisen vaiheissa apua. Tämäkään ei ole aina niin yksinkertaista, etteikö semantiikka ja pragmatiikkakin voisi tulla mieleen. Edelleenkin faktaa on se, että naiset menestyvät miehiä paremmin koulutuksessa. Voin sanoa myös tämänkin, että on tullut elämän aikana naisissa logopedian opiskelijoitakin vastaan, samoin kielitieteen ja psykologiankin opsikelijoita. Eli ei tämä semantiikasta ja pragmatiikasta puhuminen välttämättä nyt aivan järjettömän vierastakaan ole. Toki täytyy osata tuoda asiat esille sopivissa tilanteissa.
Täällä joku jo ehtikin tuoda esiin tämän, että syrjäytyneillä miehillä saattaa olla jo lapsesta saakka kyvyttömyys ja haluttomuus pyrkiä akateemiseen elämäntyyliin. Naiset siis jo lapsesta saakka saattavat saada paremmat lähtökohdat akateemiseen elämäntyyliin. On siis hyvin ristiriitainen ajatus, miksi juuri naisia ei sitten kiinnostaisi erilaiset teoriat, rakenteet ja mallit. Näiden kanssa he ovat olleet tekemisissä pääsääntöisesti miehiä enemmän. Ei siis pitäisi ainakaan olla vierasta käydä keskustelussa myös erilaisia teorioita läpi, vaikka toki täytyy olla tilannetajua, milloin tuoda näitä esille. Onko naiset parisuhteessa sitten TÄYSIN erilaisia ja asioilla, joiden kanssa ovat olleet vuosia tekemisissä, tämä ei MILLÄÄN TAVALLA näkyisi heidän toiminnassaan ihmissuhteissa? Hyvin vaikea usko, ettei asioilla, joita on vuosikausia opiskellut, olisi mitään käyttöä "tavallisessa" elämässä.
Niin täällä puhuttiin akateemisesta elämäntyylistä. Palstalla ollaan aiemminkin puhuttu siitä, että varsinkin nykypäivänä elämäntyylillä on paljonkin tekemistä sen kanssa, kuinka hyvin ihmiset löytävät toisensa. Niinpä, nythän minä yritänkin tuosa esille keskusteluun vähän akateemisia elementtejä, mutta sekin näyttää olevan huono juttu :D
"kun vasta alat kieliä kääntää töiksi asti niin sitten joudut pohtimaan kohdentuuko sananmuunnokset alkuperatarkoitussioilleen... niinku"
Tuossakin nähdään kuinka sulla on aivan liian työkeskeinen asenne. Samoin olet tuonut esille kritiikkiä siitä, että koulutus olisi ollut minulle uhraus. Olet myös myöntänyt, että "palkintoa" ei minulle ole uhrauksen jälkeen tullut.
Kuten täällä jo uusimmissa kommenteissa tuotiin esille, tämä akateemiseen maailmaan sisään pääseminen ei ole siis mikään yksinkertainen juttu. Kyllä muistan jo peruskouluajoilta ylä-asteelta lähtien, kun osaa ei koulunkäynti kiinnostanut, vaikka heillä saattoi kavereita ollakin, samoin tyttöystäviä. Toisaalta sitten taas tämä, jos lukee tilastoja, koulutetu helposti pariutuvat toisten koulutettujen kanssa.
Ongelma on siinä mielessä äärimmäisen monimutkainen, koska aikaa pohitmiselle on peruskoulussa lopulta hyvin vähän, koska on vaan joten kuten selviydyttävä. Jos ei ole paljoa kavereitakaan, sitä vaan miettii, miten tästä kokonaisuudesta jotenkin selviäisi ja valitsee sitten joitakin juttuja, joista ehkä vähän enemmän kiinnostuu ja ehkä sitten peruskoulun jälkeen hakeutuu johonkin opiskelemaan, joka juuri sillä hetkellä näyttäisi rajallisen ajan puitteissa jokseenkin mahdolliselta ja realistiselta. Edelleenkään mitään varmuutta mistään loistavasta tulevaisuudeta ei ole, että sitten tulevaisuudessa saisi naisia yhtä helposti kuin joku julkkis.
Niin, naiset alkavat siinä 16 vuotiaana kiinnostaa aikaisempaa enemmän ja kyllähän sitä lukuisia kertoja haaveilee ja haaveilee menestymisestä ja menestyksen mukanaan tuomista "paremmista" mahdollisuuksista myös ihmisshteiden osalta. Eipä ole helppoa, kun töitä tekee niska limassa ja "palkintoa" ei millään näy. Miksi muilla ihmisillä on 25 vuoden iässä monipuolisia ihmissuhteita, kavereita ja tyttöystävä. Miksi "normaalit" ihmiset pääsevät helpommin "parempiin" porukoihin, vaikka itsekin on "normaali" nuori opiskelija.
Puhut tuosta koulutuksen hyödyntämisestä, mutta tuossakin jälleen yksinkertaistetaan liikaa. Jos jotkut ovat jo yläasteelta alkaen olleet syrjittyjä, tämä, että jää helposti ulkopuolelle, saattaa jatkua myös toisen asteen jälkeenkin. Sitten vielä tämä, jos on elämä kaikin tavoin "lkunnossa", on opiskelupaikka, käy lisäksi töissä, mutta mikä on edelleen vikana, kun naisen löytäminen on lähes mahdottomuus. Vaikka koulutusta ja työtä yleisesti arvostettaisiinkin, tämä valitettava tosiasia on varsinkin nykypäivänä tämä, että pariutumisen helppoutta ne eivät vähimmässäkään määrin takaa.
Jatkan vielä. Tämä, kun nykyään parisuhteeseen pääsy ei ole välttämättä kovin riippuvainen elämiseen tarvittavista resursseista. Joskus aikaisemmin saattoi olla toisin.
Jatkan vielä tuosta työkeskeisyydestä. Niin, jos tutkii innostuneena semantiikkaa ja pragmatiikkaa, tämä ei siis missään tapauksessa tarvitse tarkoittaa sitä, että tekisi esimerkiksi kielenkääntäjän työtä. Näitä käsitteitä voi tutkia täysin omaehtoisesti, koska näistä saa työkaluja sosiaalisen todellisuuden monipuoliselle ymmärtämiselle.
Jos on huomannut, että ihmisten kanssakäymisissä (miehen ja naisen) on tiettyjä lainalaisuuksia, näitä lainalaisuuksia on yhä mielenkiintoisempaa tutkia lisää ja syvemmin. Puhut, että tekemiset eivät saisi olla pakkopullaa, sitä tämä ei siis ole, koska tähän on lähtenyt omaehtoisesti.
Kovasti kirjoituksistasi paistaa esille tämäkin, että kiven kovaa väität, että mikään ei ole toiminut. Huonommin ovat toimineet sinun ideasi eli tämä, että kieltäytyy kokonaan tutkimasta ihmissuhteiden lainalaisuuksia, kieltäytyy kokonaan tutkimasta esimerkiksi ihmissuhteiden (miesten ja naisten väliset) rakenteita, malleja, teorioita tms.
Ehdit mainita jo terapeuteistakin. EIkös nämäkin ole tutkineet jo opiskelujenkin ohessa vaikka millä mitalla ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksia :D
Joillakin ihmisillä vika on asenteissa, koska ei hyväksytä, kuin se yksi "totuus" esimerkiksi parisuhteista. Mä hyvin ymmärrän, että jotkut vierastavat ajatusta teorioista, rakenteista, lainalaisuuksien pohtimisesta tms. Ei se, että toimitaan lähes "kokonaan" tunnepohjalta, kuitenkaan takaa mitään onnistumista ja sitä, että suhde kestäisi. Vaikka pohdinkin teorioita ja rakenteita, ei tämä sulje sitäkään pois, ettenkö itsekin toimisi myös tunnepohjalta.
Mihin opiskelu tyssäsi, tuli seinä vastaan . Toisen asteen amiksenko jälkeen.
Masennus, keskittymisvaikeus tai muuten vaikeaa?
Tuntuuko että opiskelu virallinen linja on loppuunkäyty? Vaan tutkit asioita itse jatkossa mitä haluat, silloin ei tarvitse tehdä tenttejä ja hyväksyttää suorituksia, ei stressaa.
Aikuisikäiselle taitaa olla aika huonot yhteiskunnan tukimahdollisuudet opiskelu tai olosuhdevaikeuksiin jos ei täytä saamisen ehtoja, tiedät kai itse paremmin.
Maltat kirjoittaa pitkästi, luin kun aloitin.
Mä olen nyt sanottavani sanonut tähän keskusteluun. Jatkakaa ihmeessä, jos teillä muilla löytyy vielä yhteistä keskusteltavaa. Nähdään mahdollisesti seuraavassa keskustelun aloituksessa. Tämä on kiinnostava kysymys tämä, kuinka nykypäivänä televisio, Youtube ja muut auttavat ihmisiä sosiaalisten taitojen kehittymisessä.
Vai auttavatko ne ollenkaan.
Tällä sivulla on ketju Miten naisen saa ihastumaan
Ei siinäkään oikein tiedetä ,ei sitä silleen "saa".
Pitää olla se karsima, sellainen luottamus syntyä hiljakseen
Itsestäni tiedän vähän vertaisjuttuna alakoulun ajalta. Olis voitu jättää luokalle kirjoituksesta, kun opettaja ei saanut usein selvää mitä kirjoitin, ei ollut lausemuodostusta. Kotona läksyjen sijasta piirsin karttaan aikataulusta linja-auton reittiä, ja tutkin lehdestä minkä nimisissä paikoissa porsaita myydään, maaseudulla. Ja tutkin porsasauton reittejä. Toisen kai luki sarjiksia. Opettaja ei ollut tyytyväinen numeroitten piirtämisen näköön koulussa, kun olin opetellut muodot herätyskellon taulusta, sattuivat vaan olemaan erikoisesti tyyliteltyjä. Sen minkä olin itse nähnyt, pidin oikeimpana, opettaja oli väärässä.
Antoi huolellisuudesta huonon numeron. Vaikka omasta mielestä olin huolellisempi kuin opettaja.
Laskennossa olin hyväkin, sanallisissa ei aina tiennyt mitä tarkoitetaan kysyä. Se oli sitä aikaa. Kirjoitin sitten aikanaan matikassa ällän. Kielenkäyttökin kehittyi kun sai vaikutteita ympäristöstä, sain aineesta ceen.
Kumppanin sain kirjeenvaihdossa. En selostanut totuuksia, vaan tapahtumia mitä teen. Kesällä metsänhoidosta lähtien, ei siis omaa metsää vaan palkalla. Sain rahoja reppureilaukseen Ruotsin ja Norjankin puolelle.
Nopea toipuminen näistä on yksilöllistä. Ympäristö on aina paikalla, hyvässä ja pahassakin. Nykyajassa videoiden katsominen ei oikein riitä, koska on yksin. Mutta kullakin omansa, minun keissi oli varmaan helppo.
"Pitää olla se karisma.......
:)
As:n "alkeita" ovat olleet...
Sinkut palstan silmäilijät, jos jollakin on tuntumaa asiaan kohdaltaan niin voisivat kertoa, miten ovat pärjänneet sosiaalisesti vaivan kanssa, omaan aloitukseensa kun tämä on tukossa.
Työpaikoissa tarvitaan vuorovaikutusta entistä enemmän, niin samassa suhteessa haittakin voi olla suurempi.
Nyt on aivan pakko kirjoittaa tähän. Katsokaapa, mitä saa aikaan jatkuva demonisointi jotiakin ihmisryhmiä kohtaan.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008453855.html
Tässäkin keskustelussa huomaa, kuinka lukuisissa kommenteissa minua pidetään kylmänä ja en osaisi nähdä naisia ihmisinä.
Tuossa tapauksessa huomionarvoista on tuo, että lyöjä oli nuori nainen. Väkivalta on AINA väärin oli kyseessä sitten miehen tai naisen tekemä väkivalta. Tässäkin keskustelussa olen tuonut esille tuon esineelllistämiskysymyksen, joka helposti nähdään negatiivisemmin, jos tekijänä on mies.
Ei tämä, että naiset olisivatkin olleet joissakin asioissa heikommalla oikeuta siihen, että nyt tehdään määrätietoisesti "samalla mitalla" takas. Toisin sanoen tämä tarkottaisi sitä, että matemaattisen tarkasti valkoisesta miehestä tehtäisiin vähemmän arvokas, josta ei tarvitsisi samalla tavalla välittää, jos joutuu väkivallan uhriksi, varsinkin, jos tekijänä on nainen, koska nainen on lähtökohtaisesti aina uhri?
Kyllä hyvin muistan peruskouluajoilta, kuinka naisetkin osasivat kiusata, jopa lyödäkin. Väkivalta ei todellakaan ole pelkästään miesten juttu, jos tarkemmin ajatellaan. Muistan hyvin, kuinka minusta jotkut "kiusaajanaiset" levittivät juoruja, joilla nolata. Tämä kaikki tietysti täytyy miehen aina kestää, jos haluaa olla tulevaisuudessa "hyvä naistenmies".
Älkää ottako kirjaimellisesti tuota käsitettä "naistenmies", vaan tuossa kannattaa yrittää ymmärtää se pointti, jota ajan takaa. Lukekaa huolella mun kirjoitukset, niin ymmärrätte.
Ihmissuhteet on loputon projeksi ja on aivan turha väittää, että tämä olisi jotenkin hyödytöntä pitää naisia "projektina". Ihmissuhteilta me emme voi itseasiassa missään täysin välttyä, joten tämän "ikävän" tosiasian kanssa vaan on elettävä ja tämä "projekti" koskee meitä KAIKKIA. Ehkä asiat menee vähitellen "eteenpäin", jos asioihin perehtyy kuin että antaa olla ja mitään ei olisi tehtävissä.
Kannattaa myös kuunnella tuo Tynkkysen Youtube-video. Siinä otetaan kyllä hyvin tärkeitä kysymyksiä esille. Toivottavasti tämä väkivallanteko herättää tämänkin palstan, kun mietitään tätä demonisointikysymystä. Olenko minäkin esimerkiksi monen mielestä äärimmäisen "paha ihminen", kun minua kiinnostaa tutkia parisuhteiden ongelmia ja saatan esittää kritiikkiä ja esittää parannusehdotuksia, myös naisille. Esimerkiksi tuo, että naisen on hyvä olla riittävän vaikeasti tavoiteltava, on yksinkertaisesti realismia. Voitte huviksenne kokeilla, toimiiko baarissa esimerkiksi 20-25 vuotiaaseen ujoon nuoreen mieheen tämä, että olette "liian helppoja". Silloin asia on uskottava, jos miestä ei kiinnosta. Muutenhan saattaa olla ahdistelua.
Siis ihan oikeastiko olet sitä mieltä, että UJO 20-25 vuotias mies toivoo naisten olevan vaikeasti tavoiteltavia?
Millä ihmeen konstilla se UJO mies sitten minkäänlaista kontaktia naiseen saa, jos nämä ihan tarkoituksella heittäytyvät vaikeasti tavoiteltaviksi nimenomaan häntä kohtaan?
Ps. Kukaan tässä ketjussa ei ole pitänyt sinua pahana ihmisenä. Ärsyttävän pitkäveteisenä kyllä, mutta ei pahana.
2020-luvun nainen ei välttämättä halua heittäytyä 1950-lukulaisen seksuaalimoraalin mukaisesti seksuaalisesti estoiseksi edes sillä verukkeella, että haluaisi tutustua johonkuhun.
Mitä ihmettä 2020-luvun nainen edes tekee suhteella ujoon mieheen, jonka naiskäsitys on 1950-luvulta? Onhan se nyt nähty jo harmiksen kirjoituksista, etteivät 1950-luvun naisia ihailevat miehet pidä nykynaisista. Miksi nykynainen edes yrittäisi lähestyä sellaisia miehiä?
Tässä maailmassa on yllin kyllin miehiä, jotka elävät käsitystensä puolesta 2020-luvulla ja jotka osaavat suhtautua asioihin järkiperäisesti, tasa-arvoisesti ja rennosti.
Ujot, 1950-luvun moraalikäsityksillä varustetut miehet voivat jäädä sinne baarin nurkkaan täysin vapaasti ja tavoitella haluamiaan naisia mieluummin vaikka seurakuntien tilaisuuksista.
🦄
"Ihmissuhteet on loputon projeksi ja on aivan turha väittää, että tämä olisi jotenkin hyödytöntä pitää naisia "projektina". Ihmissuhteilta me emme voi itseasiassa missään täysin välttyä, joten tämän "ikävän" tosiasian kanssa vaan on elettävä ja tämä "projekti" koskee meitä KAIKKIA."
Niin kauan kuin kuvittelet naisten ja ihmissuhteiden olevan "loputtomia projekteja", tulet elämään ilman.
Huomautan, että mä keskityn jatkossa uuteen keskustelun aloitukseen. En ole vielä vaan saanut sellaista aikaiseksi. Saatan laittaa jotakin tärkeetä uutista tähän toistaiseksi, kuten nyt esimerkiksi tuo Tynkkysen pahoinpitely. En kuitenkaan aio etiyisemmin jatkaa tätä keskusteluketjua. Luen kyllä kommentit ja vastaan tarvittaessa.
Huomautan, että ketään ei kiinnosta.
Väärä tulkinta jos luulet. Ei kukaan pidä Sinua pahana ihmisenä, omana persoonana vain. Tekoälymäiset irtoanalyysisi lukijat kokevat vaan kuolettavan tylsiksi, koska analyysitekijöiden pelkkä mekaaninen luettelointi, sillä et palapeliäsi vielä järjestykseen saa.
Vaikeus nähdä "projektissa" toinen tasavertaisena ajatuksineen ja omine tahtoineen, ei saaliina, ei taivutteluja ja haltuunottamisasennetta. Vaikeus asettua siis toisen asemaan, se tökkii vielä.
Erilaiset totuuslistat ja tosikkomaisuus "naisprojektista" ei edistä asiaa.
Vrt. kahden lapsen synkkaaminen leikissä hiekkalaatikolla, ei kirjaimellisesti ole projekti. Parisuhde aikuisillakin on enempi sellainen ;)
Sinä se vaikutat hyvinkin sinisilmäiseltä. Et kykene näkemään tosiasioita: ihmissuhteissa tapahtuu AINA jossain määrin taivuttelua. Mitä politiikka on? Onko politiikka TÄYSIN irrallinen ihmissuhteista? Kyllä on myös hyvin naiivi ajatus tuokin, ettei ihmiset mukamas "saalista". Lohdutuksen sanana tämäkin, että molemmat "saalistaa". Naisilla on omat temppunsa. Ei siinä mitään pahaa ole: joskus voi johtaa hyväänkin onnistumiseen. Useimmiten ei, mutta elämä jatkuu. Tämä, että ei masennu liikaa epäonnistumisista, on myös osa pariutumisen taitoa ja toki myös parisuhteenkin taitoa. Silloin, kun aloittelin, saatoin masentua aivan järjettömän paljon, kun epäonnistuin. Tässäkin asiassa voi sis kehittyä.
Miten sä voit väittää, että analyysit ei voi toimia? Luuletko sä, että esimerkiksi sosiologi Anna Rotkirch tekee turhaa työtä, kun on tuonut esille esimerkiksi tämän, kuinka lapsettomuus korreloi matalan koulutuksen kanssa. Luuletko, että yhteiskuntatieteilijät ovat tehneet aivan turhaa työtä siinä, että ovat huomanneet matalan koulutuksen ja pariutumisen vaikeuden yhteyden? Miten asioita voidaan koskaan saada paremmaksi, jos ei analyyseja tehdä?
"Erilaiset totuuslistat ja tosikkomaisuus "naisprojektista" ei edistä asiaa."
Millä ihmeellä sä perustelet tämän, että tosiasioiden tunnistaminen ei "naisprojektissa" auta? Onhan se jo tähänkin mennessä auttanut: minä olen saanut elämäni aikana huomattavasti enemmän myös onnistumisia naisten kanssa, kun otin itseäni niskasta kiinni ja aloin oikeesti tutkimaan, miten ihmissuhteet toimivat. Et voi oikein tähänkään vedota, että ei ole kestäneet, koska me elämme kulttuurissa, jossa suhteesta voi lähteä milloin huvittaa. Se, että suhde loppuu, ei ole meidän kulttuurissa vähimmässäkään määrin "totuus" siitä, etteikö olisi myös voinut onnistuakin.
Se, että tosiasiat tunnistetaan, voidaan ohjata toimintaa nimenomaan oikeaan suuntaan. Sanotaanko näin, että tosiasioiden tunnistaminen antaa paremmat työkalut sille, että toiminta saadaan ohjattua oikealle raiteelle.
Ihminen elää elämäänsä lapsuudesta vanhuuteen aina jossain määrin erilaisten pakkojen edessä ja tekee yksinkertaisesti valintoja: jotkut valinnat ovat "oikeita", jotkut "vääriä". Joskus voi olla hyvinkin vaikeaa hahmottaa, onko ohjaamassa toimintaa väärälle raiteelle. Vähin, mitä voi kuitenkin tehdä, on se, että ottaa "virheistä" opiksi.
"Vrt. kahden lapsen synkkaaminen leikissä hiekkalaatikolla, ei kirjaimellisesti ole projekti. Parisuhde aikuisillakin on enempi sellainen ;)"
Niin ja lapsetko ei taivuttele toisia tekemään asioita :D
Vielä tuosta lasten synkkaamisesta: tässäkin on omat lainalaisuutensa, miksi joillakin synkkaa ja toisilla ei. Kuinka paljon esimerkiksi tähänkin on vaikuttanut lapsen kasvatus ja se, mitä vanhemmat ovat opettaneet, jos kahdella lapsella synkkaa huonosti?
Jos nyt otetaan tämä ihmissuhteiden "projekti" puheeksi: asia voi olla katsos sillä tavalla, että tämä "projekti" on alkanut jo ajat sitten ja tietyillä asioilla on tietyt seurauksensa. Aina voi yrittää tehdä korjauksia, mutta tässä kun tarvitaan tätä analyysia, joka näyttää olevan joillekin ylitsepääsemättömän vastenmielistä.
Jatkan vielä.
Tuosta tosikkomaisuudesta: sä et tunnu ymmärtävän tätä eroa, että tämä palsta on eri asia kuin oikea elämä. Luuletko, että ylivoimainen enemmistö esimerkiksi naissosiologiesta jää elämässä yksin, koska tutkivat sosiaalisen toiminnan lainalaisuuksia? No nyt sä varmaan sitten toteat, että he tekevät sitä työkseen. Tuo kertoo vaan tuosta työkeskeisestä asenteesta ja siitä, että luulee, että työ ratkaisee kaikki ihmissuhteissa. Jos näin olisi, minulla ei olisi ollut nuoruudessa vähimmässäkään määrin ongelmia ihmissuhteissa, koska olin normaali nuori opieklija, joka teki myös töitä.
Sivusta: mikäli analyysisi ja jankutuksesi olisi naisten parissa kovaa valuuttaa, olisit sinä jo aikaa sitten löytänyt naisen kainaloon. Mikään ei näytä herättävän sua tajuamaan sitä faktaa, että juuri tuo nykyinen käytöksesi karkottaa naiset.
Nimenomaanhan sitä sulle on moni täällä ketjussa sanonut, että ne työjutut ei vaikuta parisuhteissa mitenkään.
Työ ei ratkaise ihmissuhteissa yhtään mitään. Harva haluaa parisuhteessaan jauhaa kultansa kanssa puhki päivän työkuvioita. Tämä tuntuu olevan sulle vaikeaa käsittää.
Ei ne sosiaalisen toiminnan lainalaisuuksia työkseen tutkivat kotona rääkkää puolisoitaan jauhamalla niitä juttuja.
Muuttuvassa maailmassa firmojenkin pitää miettiä joskus ansaintalogiikkansa uusintamista.
Miksei sitten tavallisen kaduntallaajan naisansaintalogiikan vastaavaa.
Seuraavassa pari keissiä vinkkinä, mihin suuntaan tässä ketjussa näyttää olevan jo kovasti yritetynkin.
Yksi
https://aijaa.com/RsoSk5
jos kohta toinenkin
https://aijaa.com/8DfkS0
Ajattelin vastata tuohon, kun täällä otettiin puheeksi kuntoilun tärkeys ja minähän olen myöntänyt, että vatsaa on tullut kasvatettua.
Tämä kuntoilu, kun ei ole aina niin yksinkertainenkaan juttu.
Tuossa on hyviä kirjoituksia liittyen miesten ulkonäköpaineisiin.
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2630767
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3288159
Vaikka kuntoilu olisikin pääsääntöisesti terveellistä, siinä on kuitenkin se toinenkin puoli: millainen "ihannemiehen" pitää olla?
Kun nuorena miehenä sitä ahkeroi opintojen parissa, tekee töitäkin, toisin sanoen tekee kaiken "oikein", jos kuitenkin huomaa, että tämän"ihannemiehen" tason saavuttaminen on hyvinkin haasteellista, sitä valitettavasti saattaa myös masentua ja pahimmassa tapauksessa ajattelee, että minä vetäydyn kokonaan tästä "ihannemieskilpailusta". Niin, onko tämäkään sitten ollenkaan sen parempi vaihtoehto, jos kuitenkin toivoisi, että nainen näyttäisi bikinifitnessmallilta.
Vielä lisään tämän, että tärkeää siis huomata tämä, että tyytymättömyys ulkonäköön on nimenomaan lisääntynyt.
Onnea, nyt ymmärrät vähän paremmin naisten vuosisatoja jatkuneita ulkonäköpaineita!
Naisten on aina pitänyt multisuorittaa ja samalla huolehtia ulkonäöstä miesten mieliksi.
Tuo ujouskysymys on kyllä monimutkainen. Vaikka itseltä puuttuikin rohkeutta 20-25 vuotiaana lähestyä itseä kiinnostavia naisia, siitä huolimatta odotin, että naisilla on hyvät sosiaaliset taidot. Tämäkin vaan on hyväksyttävä, että myös naiselta vaaditaan "oikeeta" lähestymistä, jos nainen päättää tehdä mieheen tuttavuutta ja aloittaa juttelun. Olennaista, että asiasta keskustellaan ja mietitään ratkaisuja tulevaisuudelle, jotta ainakin tulevaisuudessa näillä ujommillakin 20-25 vuotiailla miehillä olisi paremmat mahdollisuudet.
Miksi se olisi yhtään kenenkään muun ongelma huolehtia, että tulevaisuuden ujoilla parikymppisillä olisi "paremmat mahdollisuudet" mihinkään?
Jokainen on oman onnensa seppä.