Venäjällä lämmitetään asuntoja ydinvoimalan lauhdevedellä. Reaktorivesi kiertää asuntojen lämpöpattereissa. Miksei tätä toteuteta Helsingin lämmittämiseen.
Asuntojen lämmitystä ydinvoimalalla
Anonyymi
52183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Siitä yksinkertaisesta syystä että Helsingissä ei ole ainuttakaan ydinvoimalaa.
Loviisa on kuitenkin melko lähellä, tosin en tiedä onko sekin silti liian kaukana. Loviisaa on menneisyydessä harkittu kaukolämmön tuottamiseen, mutta sitä ei koskaan tehty, koska sitä pidettiin silloin kannattamattomana.
Nyt kun Pyhäjoelle rakennetaan venäläisrahalla ydinvoimala niin lain voimalla pitää velvoittaa rakentamaan kaukolämpöputket Helsinkiin.
Pyhäjoki on aivan liian kaukana, koska matkalla tulee lämpöhäviötä. Jos kaukolämpöä ydinvoimalasta halutaan niin Loviisa lienee ainoa vaihtoehto.
Siis tarkoitan, jos halutaan kaukolämpöä Helsinkiin. Sen sijaan Pyhäjoen lähelle voisi tuottaa kaukolämpöä. Jos kerran hukkalämpöä tulee niin miksi sitä ei käytettäisi? Ydinvoimalavastaisuus on hölmö syy jättää hukkalämpö käyttämättä hyödyksi. Jos kerran ydinvoimaa käytetään niin sitten kannattaa ottaa siitä kaikki hyöty irti.
Mistä tiedät ettei ydinvoimaloiden jäähdytysvettä käytetä kaukolämmössä? Ei sitä Helsinkiin asti kannata kumminkaan tuoda.
Jokaisen energiayhtiön pitää kertoa mistä energia tulee. Joten jos ydinvoimaloiden jäähdytysvettä ei käytetä kaukolämmössä niin energiayhtiöiden on pakko valehdella mistä kaukolämpö tulee. Sillä nykyisten tietojen mukaan ydinvoimaloita ei käytetä kaukolämpöön. Mielestäni ydinvoimaloiden käyttö kaukolämmön tuottoon olisi järkevää, mutta virallisten tietojen mukaan sitä ei Suomessa tehdä.
Ja Loviisa ei ole kovinkaan kaukana Helsingistä, joten kaukolämmön tuotto Loviisan ydinvoimalassa on mahdollisuuksien rajoissa. Siitä kertoo sekin, että tätä on aiemmin jo pohdittu.
" Siitä kertoo sekin, että tätä on aiemmin jo pohdittu."
Jos joku on jotain asiaa pohtinut niin se todistaa että tehtävä on helposti toteutettavissa.
Kyllä, mutta jostain syystä ollaan niin paljon ydinvoimaa vastaan, että edes hukkalämpöä ydinvoimalasta ei haluta käyttää. Vaikka se on järjetöntä.
Nyt kun vihreät ovat kelkkansa kääntäneet ydinvoiman suhteen ja Helsigissä on vihreillä melkoinen kannatus. Saapas tiedä mitä tapahtuu. Tosin Loviisan voimalat alkavat tulla lähelle loppuaan. Ei muuta kun uusi voimala keskelle kaupunkia.
Jospa sen lauhdeveden lämmön hyötykäytölle on jotain muita ongelmia kuin "ei huvita"?
Ei oikeasti ole, vaan tuo lauhdevesi yleensä vain johdetaan mereen. Noita ongelmia ei oikeasti ole ollenkaan, vaan se vain ei tuota pahemmin euroja. Joten kyseessä on juuri "ei huvita".
Kerros miten tätä asiaa on laskettu 1970-luvulla on ydinvoimaloita on rakennettu? Tämä kaukolämmön asia nimittäin on varmasti ollut pöydällä. Todellisen maailman ongelmat eivät ole vain "tehdäänkö? Joo. Ei." tyylisiä kysymyksiä vaan sen järjestelmän järkevyys riippuu monesta asiasta.
Järjestelmän järkevyys riippuu kuinka paljon rahaa siihen menee ja kuinka paljon se tuottaa. Jos järjestelmään menee enemmän rahaa kuin se tuottaa niin sitä ei toteuteta. Kyse ei ole sen monimutkaisemmasta asiasta.
Koko laskelma saattaa näyttää monimutkaiselta, mutta loppujen lopuksi kyse on siitä kuinka paljon tuo maksaa ja kuinka paljon tuottaa. Ja tuo riippuu hyvin paljon myös siitä koska tuo toteutetaan. Jos energian hinta on todella korkea niin tuo toteutettaisiin heti.
Suomessa ei ainakaan käytetä.
Minäkin pohdin auringossa käyntiä. Todistaako se että sinne on helppo mennä?
Alun perin ajatuksena tosiaan oli ydinkaukolämmön käyttäminen Helsingissä. Voimalan aiottu alkuperäinen sijoituspaikka Granön saari Vuosaaren kyljessä olisi tuon mahdollistanut.
https://www.google.com/maps/place/ydinvoimala/@60.2273454,24.9534272,10z/
Myöhemmin on suunnitteltu kaukolämmön siirtämistä putkilla Loviisasta Helsinkiin mutta se ei olisi taloudellisesti kannattavaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17073453/liikalampo
VTT kehittää ydinreaktorilla toimivaa kaukolämpöveden lämmitintä. Kelpaisiko helsinkiläisille tuollainen käytännössä päästötön vedenlämmitin johonkin kallioluolaan sijoitettuna.
Laitos olisi ehdottoman turvallinen. Käytetty polttoaine loppusijoitettaisiin kuten nykyistenkin reaktorien polttoaine.
Turvallisuus perustuu siihen, että reaktoriastiassa ei tarvita ylipainetta enempää kuin höyrypesurissa, koska veden lämpötilaksi riittää hyvin 140 C. Nykyisissä painevesireaktoreissa paine on noin 100-kertainen. Jostain luin, että reaktori toimisi yhdellä polttoaineenvaihdolla kolme vuotta. Kun seuraavan latauksen polttoaine olisi jo varastossa ( muutaman m3 tilavuus), niin kuuden vuoden lämmöt olisi varmistettuna.
Tuollaisen hankkeen valmisteluun on ryhdyttävä heti. Mustasta hiilestä voidaan luopua sitten, kun laitos käynnistyy eli viimeistään 10 v kuluessa.
Ympäristö ei yksinkertaisesti kestä Helsingin lämmittämiseen tarvittavaa massiivista hakerallia. Eikä kuluttajien kukkaro siitä koituvia kustannuksia.
Yhä useampi vihreäkin on jo kääntänyt kelkkansa ydinvoimalle myönteiseen suuntaan.
Voi olla, että pahimpana kantona kaskessa onkin kepu. Mutta Helsingissä asioista päättävät muut.
-Vihreiden Atte Harjanteen mukaan EU-komission on otettava ydinvoima mukaan kestävään rahoitukseen, taksonomiaan. Hän varoittaa seuraamasta Saksaa energiapolitiikassa.
-Saksalaisen energiapolitiikan virheitä ei ole varaa toistaa Euroopan tasolla, katsoo vihreiden tuore varapuheenjohtaja, kansanedustaja Atte Harjanne blogissaan.
-Harjanne ajaa jopa ydinvoiman tuplaamista Suomessa. Hän kertoi näkemyksistään aiemmin Uuden Suomen laajassa haastattelussa.
Näin ajat muuttuvat.
Kaukolämmön tuotanto laskee ydinvoimalan sähköntuotannon hyötysuhdetta. Parempi on käyttää tuo sähkö lämpöpumppujen pyörittämiseen hajautetusti siellä, missä lämpöä tarvitaan. Jo nyt helsinkiläisiä kerrostaloyhtiöitä on siirtymässä riistohinnoittelun takia maalämpöön.
No, ei maalämpöön siirtymisessä ole mitään ongelmaa. On monet muualla Suomessakin siirtynyt maalämpöön.
Helsingissä pitää olla varovainen ettei poraa metrotunnelin tai pysäköintiluolan kattoon reikiä.
Helsinki on niin tiheästi rakennettu että ongelmia on. Metrolinjat ja monet putki- ja kaapelilinjat rajoittavat porausta. Keskikaupungissa on alueita joihin ei voi porata maalämpöputkistoja.
Kyllä aikoinaan Loviisasta suunniteltiinkin kaukolämpölinjan vetoa Helsinkiin mutta sadan kilometrin putkilinjan veto todettiin kannattamattomaksi.
Ei ydinvoimaloista mitään kondenssi- eli lauhdevesiä ulos lasketa. Lauhdevesi on laitoksen sisäisessä kierrossa.
Pyhäjoen ydinvoimala pitää siirtää Vantaanjoelle niin sitten saadaan runsaasti kaukolämpöä.
Ei muuta kun ripotellaan SMR:iä ympäri kyliä! Seuraavaksi voidaankin sitten ihmetellä kunnissa, miten saadaan 100 000 vuoden säteilyt talletettua maaperään - ydinjäteluolastot ottaa aika kovaa vuokraa em. ajan nimittäin. Ei oikein ole luottoa, että ihmiskunta pystyisi suojaamaan jätteensä edes noin pitkäksi aikaa - joku kuitenkin käy kaivamassa ne ylös ydinaseita varten..
Suomessa tuo hautaaminen on jo suunnitetu ja luolakin osin kaivettu, kts Onkalo.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Onkalo_(tutkimustila)
Vilkaise tuolta:
https://www.youtube.com/watch?v=gIWUm4hRCPE
Ei tarvitse maksaa mitään vuokraa kun Onkalo on suljettu ja vaimalat on jyrätty matalaksi.
Paljon helpommalla löytää uraania ja muuta mukavaa muualta kuin Onkalosta.
Kaukolämpövesi jäähtyy liikaa, kun tarpeeksi kauas siirretään?
Jollain etäisyydellä on kannattavanpaa siirtää sähköä ja lämmittää sillä.
Vero-ohjaus on sitten vielä oma juttunsa.
Kaukolämpöputken rakentaminen ja kunnossapito maksaa jollakin etäisyydellä enemmän, kuin mitä sen rakentamisesta sadaan lämmön muodossa hyötyä. Nuo putket kun ovat maan alle haudattuja. Mitä kalliimmaksi energia muuttuu sitä kauempaa lämpöä kannattaa tuoda.
Ydinvoimalan tapauksessa esimerkiksi Loviisan yhdistäminen kaukolämpöverkkoon ei tapahtuisi kädenkäänteessä vaan vaatisi varsin paljon muutostöitä ja lupabyrokratiaa myös voimalan puolella. Helsingin osalta olisi helpompi ja huokeampi ratkaisu käyttää pienydinvoimalaa kaupungin lähellä. Tästä jo tänä syksynä keskustelua ydinvoimapalstalla:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17160154/ydinvoima-pienoisvoimalat
Myös Sveitsissä on kaukolämpöä tuotettu ydinvoimalla:
https://en.wikipedia.org/wiki/Beznau_Nuclear_Power_Plant#Refuna_nuclear_district_heating
Tuossa siis vuodessa käytetään 150 GWh verran jäähdytysveden lämpöä kaukolämmön tuottamiseen yhteensä noin 2500 kohteelle.
Miten muuten Helsingin kaukolämpö sitten kun hiilivoimalat joskus suljetaan?
Puuhakkeella Vuosaareen sijoitettavasta voimalasta käsin. Rekat jyräävät keräten haketta ympäri Suomea ja moottoriteitä ynnä Kehä3 pitkin Vuosaareen, osin laivalasteilla haketta ulkomailta kun Suomesta ei riitä. Ei mitään järkeä touhussa siis, kuten on tapana Vihreiden projekteissa.
Eikun tuotetaan vihreää sähköä tuulimyllyillä ja lämmitetään silloin, kun sattuu tuulemaan?
...tai tuodaan sähköä venäjältä.
Venäjällä tuulee kun Putin panee tuulemaan.
Hesan kaukolämpöä tullaan tuottamaan esimerkiksi ilmalämpölaitoksella. Puuhake on vain kylmimmän kauden lisä.
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-10169989/Russia-tests-nuclear-powered-showers-potential-climate-innovation.html
Ydinproomu vain kauppatorin rantaan ja siitä putken asuntoihin
Ehkä mieluummin energia sellaisesta voimalasta, joiden rakentamista STUK on kyttäämässä. Siitä pilkuntarkkuudestahan OL3 viiveet syntyivät kun Areva oli suunnitellut aikataulunsa olettaen voivansa mennä riman ali.
Lisää ydinvoimaa.
Kuten Ranskassakin.
Kiinaan tulee 200 uutta hiilivoimalaa ja 15O uutta ydinvoimalaa.
Jatka Viherpeippo tästä.
Jos sitä ydinvoimalan lauhdevettä käytetään lämmitykseen pattereissa.Varmaan haluatte sitä paskaa käsiinne kun joudutte ne patterit ilmaamaan.
Asia hoidetaan lämmönvaihtimen kautta. Ei kai kukaan ole ehdotanut suoraa lauhdeveden käyttöä?
Asia tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun pienvoimaloita alkaa tulla markkinoille. Niitä kehitetään ympäri maailmaa kiivaasti, vaan ei tietenkään Suomessa, vaikka osaamista olisikin.
Ydinvoimalan lauhdevesi ei ole missään yhteydessä itse voimalan veteen joka on suljetussa kierrossa koko voimalan toiminnan ajan.
Ei kai kukaan voi olla niin tyhmä että ei ymmärrä tätä?
Ei tietenkään ole niin tyhmä mutta kun sillä voi pelotella niin sitten tietenkin pelotellaan. Tämähän on ollut Greenpeacen linjana aina alusta asti.
Pitkä kaukolämpöputki ydinvoimalasta olisi turvallisuuden kannalta katsottuna suuri etu. Vaikka tapahtuisi useamman samanaikaista huomaamatta jäänyttä laitteistovikaa joista aiheutuisi radioaktiivisuutta kaukolämpöveteen niin kierto ehdittäisiin aina pysäyttää ennen kuin tuo radioaktiivisuus ehtisi liikkua ihmisten ilmoille.
Isoissa kaukolämpöputkissa veden virtausnopeus on tyypillisesti alle 1m/s eli minuutissa vesi ehtii liikkua luokkaa alle 60 metriä. Vaikka hälytysrajaksi olisi asetettu minuutin aikana tapahtuvan hyvin herkän säteilymittauksen raja-arvon ylittyminen niin saastunut vesi ei pääsisi edes sadan metrin päähän mittalaitteesta ennen virtauksen pysäyttämistä.
Kaukolämmön käytön kannalta pitkä putki olisi ongelma sikäli, että se aiheuttaa viiveen lämmön tuotannosta sen kulutuskohteeseen. Jos vesi virtaisi putkessa esimerkiksi 0.5m/s nopeudella niin kahden kilometrin matkaan kuluisi vedeltä tunti ja vuorokaudessa vesi kulkisi alle 50 km matkan. Mikäli kaukolämpölaitos olisi 100km päässä niin viivettä ensimmäiseen lämmitettävään kohteeseen olisi yli 2 vuorokautta. Kaikki lämmöntarpeen lisääntyminen pitäisi osata ennakoida tuon viiveen verran etukäteen.
Mutta entä ydinvoimalat? Kuka lämmittää niitä?
Se on talkkarin homma.
" sitä ei koskaan tehty, koska sitä pidettiin silloin kannattamattomana."
Kyllä se olisi kannattavaksi saatu sopivilla hallinnollisilla ja pikku lainmuutoksilla.
Ennemminkin se on kaatunut pelkoihin ja ennakkoluuloihin.
Ydinvoima kun oli aikaisemmin se suuri saatana.
Nyttemmin kun on sen suhteen jo nuttu kääntymässä, aletaan ihmettelemään asiaa kuin uutena keksintönä.
Se vain on vaikea toteuttaa kun edelleenkin politiikka on se johon käytännön asiat seisahtuvat.
Politiikassahan on perustana ennemminkin uskontoa kuin tosiasioita.
Näytäppä sinun laskelmat miten tuottava tämä olisi sen aikaisilla säädöksillä ja miten tuottavuus paranisi ja millä muutoksilla.
Mikä on kustannusarvio tyypilliselle kaukolämmön suurelle runkolinjalle? Tälläisen ison ja kriittisen lämmönsiirron tapauksessa tarvittaisiin varmaankin kaksi rinnakkaista reittiä, jotta sama vika ei katkaisisi molempia linjoja.
Laskeskeltu+on+kaikenlaista,+esim.+2010: