Lämpenemisen ehkäisyyn käytetään paljon yhteisiä varoja. Varojen käyttöön liittyy yleensä tulosvastuu. Maksaja haluaa tietää, mitä rahoilla on saatu aikaan.
Aihe ei varsinaisesti kuulu tiedepalstalle, mutta en parempaakaan palstaa sille keksinyt.
Aihe ei varsinaisesti kuulu tiedepalstalle, mutta en parempaakaan palstaa sille keksinyt.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Esimerkiksi koronarajoitusten yhteydessä joudutaan punnitsemaan hyödyt ja "haitat".
Ensin on sovittava, että kuinka paljon esim. yhden asteen globaalin lämpenemisen ehkäisy saa maksaa. Tätä varten tarvitaan arvio lämpenemisen aiheuttamasta haitasta. Arviossa tulee huomioida myös mahdolliset hyödyt, jos sellaisia on.
Rahaa tosiaan kerätään "lämpenemistä" vastaan. Mitä niillä rahoilla tehdään? Ostetaan jääkaappeja? :-)
Esim. EU-komissio aikoo käyttää päästömaksurahoja Vetelä-Euroopan vähäosaisten kohonneiden energialaskujen (fossiilienergiaa) tukemiseen.
Aikoo käyttää? Kysymys kuuluu: Mihin niitä käytetään?
Minäkin aion ostaa sinulle sähköauton. Mutta ostanko? Olenko mielestäsi hyvä ihminen kun aion sinulle auton ostaa?
Punaviherkomukat on aina käsi toisten taskussa.
Tarkoituksena on tietenkin energian posketon hinnannousu ja sen rajoittaminen ja käyttö kontrollointiin.
1990+-+2020+päästöt+ovat+vähentyneet+yli+30+%.
Paljonko tällä Suomen kehityksellä on ollut vaikutusta pallon keskilämpötilaan. Paljono rahaa on käytetty per aste.
Jos+Suomen+käytössä+olevien+ydinvoimaloiden+sähkö+tuotettaisiin+hiililauhdevoimalla,+niin+vuotuinen+CO2-päästö+olisi+30+%+korkeampi.+Näin+olisi,+jos+vihreät+olisivat+saaneet+päättää.
Suomen kehityksellä on suuri vaikutus Suomen kilpailukykyyn, kun CO2 käytöstä joutuu maksamaan yhä enemmän.
Suomen kokoisen populaation vaikuus maapallon ilmastoon ei ole edes mitattavissa. Häipyy kohinaan. Sama pätee myös jokaiseen vajaan kuuden miljoonan ihmisen populaatioon, jos maapallon väestö jaettaisiin sellaisiin ryhmiin. Sinun logikallasi kenenkään ei siis tarvitsisi tehdä mitäään.
Umpipöljää logiikkaa.
Nykyisellä päästövauhdilla pallo lämpenee 0.02 C/vuosi. Vuosipäästö on noin 35 Gt_CO2. Päästöoikeuden hinnalla 100 e/t_CO2 lämpenemisen "estäminen" maksaisi noin 23000 e jokaista pallon asukasta kohti. Eli tuollainen lasku yhden vuoden aikana jokaiselle pallon asukkaalle, vauvasta vaariin. Tuosta voi yrittää päätellä, onko nykyinen päästöoikeuden hinta tolkullinen.
Päästöaneet eivät itse asiassa estä lämpenemistä loppupeleissä. Parhaassakin tapauksessa ne vain viivyttävät sitä jonkin verran.
Siis 23000 e per aste jokaista pallon asukasta kohti.
Kapitalistien taskuun nekin varat menevät.
Kun välillisenä mittana on CO2 päästöjen suuruus niin mittaus on helppoa: Kuinka monta CO2 - tonnia kukin projekti saa torjuttua käytettyä euromäärää kohti?
Jos projektin hyötysuhde on huono niin sitä ei pidä tukea. Ikkunoiden rikkominen työllistää kansaa mutta ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Hyvä, että otit asian esille. Erittäin hyvä aloitus.
Vaikuttaa siltä, että piikki on auki, eikä kukaan osaa ennustaa, paljonko rahaa tulee menemään.
Oleellista asiassa pitäisi olla tulosvastuu jollakin yhteisesti sovitulla ja projektin kuluessa mitattavissa olevalla tavalla. Olkoon se esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen määrä mitattuna CO2 - ekvivalenttina.
Lämpötilamittauksilla tuollaisen toiminnan tuloksia ei voi luotettavasti mitata siksi, että ilmasto on kymmenien vuosien keskiarvo säätilastoista eli viive havaintoihin on liian pitkä. Paikallisista lämpötiloista niitä näkee vielä vähemmän siksi, että paikallisesti sään satunnaisvaihtelu on suurempaa ja paikallinen ilmasto voi tietyillä alueilla jopa viiletä globaalin ilmaston lämmetessä.
Paikallisen ilmaston vertailutaso on sovittu 30 vuoden keskiarvoksi. Tämä siksi, että paikalliset vaihtelut voivat olla erittäin suuria ja siksi niiden suodattamiseen tarvitaan pitkä aika.
Maapallon keskilämpötilan nousu näkyy paljon lyhyemmälläkin skaalalla.
CO2-ekvivalenttiin päädytään. Se voidaan haluttaessa muuntaa myös lämpötilamuutokseksi samalla tavoin, kun tiede tekee lämpenemisen arvioissaan.
Loppujen lopuksi päädytään fossiilisten käyttöön. Käytön absoluuttimäärä ratkaisee lämpenemisen. Käytön vähentäminen jossakin ei auta, jos käyttö muualla lisääntyy ja/tai käyttö vain jatkuu pidempään.
Alarmistipellen huhaajutut ovat aina hauskoja.
Voisit kyllä keksiä jotain uutta. Vanhat liturgiat eivät oikein jaksa naurattaa.
Tässä+on+koko+ongelman+ydin.+Päästöjen+vähentäminen+tuntuu+tietysti+hyvältä,+mutta+kokonaispäästö+ratkaisee.+Nyt+maailmanpyörä+pyörii+vielä+85+%+fossiilisen+energian+varassa.+Vain+käyttämättä+jätetty+fossiilipolttoaine+ehkäisee+päästöjä+ja+lämpenemistä+varmuudella.
Ainut varma tapa ehkäistä lämpenemistä on ostaa maailmalta fossiilipolttoainetta ja panna se lukkojen taa. Tähän Suomenkin valtuudet riittä, jos vain rahat riittää.
Raakaöly maksaa 0.50 e litra. Siitä tulee 2.3 kg CO2-päästöä poltettuna.
Hinnaksi tulee noin 200 e/t_CO2. "Päästöaneiden" hinta on nykyään luokkaa puolet tuosta. Mutta niihin törsääminen ei estä lämpenemistä loppupeleissä.
Jos jokainen öljyn käyttäjä velvoitettaisiin ostamaan toinen litra "lukkojen taa", niin puolet varannoista jäisi käyttämättä ja lämpeneminen olisi vähäisempää.
Jos jokainen öljyn käyttäjä velvoitetaan ostamaan samalla hinnalla päästöaneita, niin suurella todennäköisyydellä öljyvarat käytetään aikanaan loppuun ja lämpenemisen ehkäisy ei toteudu.
Ei muuten näy. Tarkasteluväli pitäisi olla vähintään sata vuotta ja sekin on olemattoman lyhyt. 30 vuotta on poliittinen päätös, joka palvelee vain niitä, jotka hyötyy taloudellisesti tästä rumbasta.
Millä varmuudella? - Kasvillisuus sitoo kaiken ylimääräisen hiilidioksidin, eikä lämpötilamuutos ole mitenkään sidoksissa ko. kaasuun.
Tuo 30 vuoden tarkastelujakso sovittiin vuonna 1934 eikä sillä ollut mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa. Tuohon aikaan eli 86 vuotta sitten arveltiin ilmaston jäähtyvän ja haluttiin näillä keinoin määrittää se nopeus, jolla ilmasto jäähtyy. Tästä keskustelusta vuodelta 2017 löytyvät kirjallisuusviitteet ja linkit, joista asian voi halutessaan tarkistaa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14996745/ilmastosta-saahan-on-matkaa-30-vuotta#comment-91179818
Vuonna 1934 ei tiedemiehillä ollut käytettävissään aikakonetta. He siis eivät voineet tehdä jakson pituuden valintaa perustuen sellaisiin asioihin tai politiikkaan, jotka tulivat tietoon ja ajankohtaisiksi vasta noin 50 vuotta myöhemmin.
Suomenkin olisi syytä perata asiat pohjia myöden, jotta ymmärretään millaisessa "pelissä" ollaan mukana maksajan roolissa.
No, jo on saatu aikaan esimerkiksi Nesteen ja UPM:n jalostuslaitosten siirtyminen Rotterdamiin.