Muistan radiossa vuosia sitten radio-ohjelman, jossa sivuttiin kysymystä ihmiskunnan alkukielestä. Nykyisin tiedämme, että ihminen on useampaan otteeseen ollut sukupuuton partaalla ja siis koko populaatio on ilmeisesti puhunut samaa kieltä. Radioluennossa esiteltiin lopuksi ehkä 12-25 sanan lista, joiden väitettiin olevan rekonsruoituja alkukielen sanoja. Mieleen jäi vain yksi: "kolo".
Tietääkö joku asiasta enemmän? Olisiko nettisivua?
Tietääkö joku asiasta enemmän? Olisiko nettisivua?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hoko (verb.) ehtul (subs.) kolo (obj.) natak (adj.).
Minä menen kauniiseen kotiini.
.. eka älylliset sanat olivat "erän teorian mukaan" humppa-humppa (obekti) älämöö (verbi) persaev (subjekti).
Kuulitkohan sen 1. huhtikuuta jonain vuonna?
Biologisesti suhteellisen varmaa on, että ihmiskunnan historiassa on todella ollut "kapeikko", jolloin lajin yksilömäärä oli hyvin pieni, ehkä muutamia tuhansia. Tämä toisaalta ei kerro mitään kielestä, sillä
a) ei ole tietoa, puhuiko ihminen silloin mitään kieltä
b) muutaman tuhannen populaatioon mahtuu mainiosti monia aivan erilaisia kieliä, kuten nykyisinkin Uudessa-Guineassa.
Varmasti huuhaan puolelle mennään, jos väitetään tiedettävän jotain muka silloin puhutun kielen sanoja. Tämä pitäisi tunnistaa jo siitä, että vertailevan kielentutkimuksen keinoin päästään enintään muutaman tuhannen vuoden taakse, ja tietysti kuva hämärtyy sitä enemmän, mitä kauemmas mennään.
Jos ei tässä vaiheessa sytytä, niin silloin ovat historian ja biologian aikaskaalat pahasti sekaisin. Ihmislajin synty ajoitetaan nykyisin yleensä 150 000 - 200 000 vuoden taakse.
" ei ole tietoa, puhuiko ihminen silloin mitään kieltä "
Piden uskottavana, että sen perusteella, mitä ihmisapinoiden kielellisistä valmiuksista tiedämme, niin ihmisen esisisät ovat käyttäneet puhuttua kieltä niin aikaisin, kun heillä on ollut sopivat puheääntä tuottavat äänielimet.
"muutaman tuhannen populaatioon mahtuu mainiosti monia aivan erilaisia kieliä, kuten nykyisinkin Uudessa-Guineassa. "
Ilmeisesti kapeikkot olivat paljon kapeampia: puhutaan yhdestä ainoasta naaraasta ja toisena ajankohtana yhdestä ainoasta uroksesta.
"vertailevan kielentutkimuksen keinoin päästään enintään muutaman tuhannen vuoden taakse, ja tietysti kuva hämärtyy sitä enemmän, mitä kauemmas mennään."
Kuullostaa ihan uskottavalta, mutta ei ehkä ehdottomalta. Joku oli kuitenkin ollut löytävinään jotakin ja oli tosissaan. Näiden kapeikkojen minäkin olen kuullut olleen 80 000 - 120 000v sitten. Haluaisin kuulla koko jutun ennen kuin itse väitän huuhaaksi.
Erään teorian mukaan imperatiivi- se kun on useimmiten lyhin ja nasevin muoto. Kun ollaan joukolla kellistämässä mammuttia niin käskyjä siinä kai etupäässä toisille annetaan.
Tuskinpa on aloitettu konditionaalilla...?
Missä olisi (konditionaali) tämä teoria luettavissa?
Luulisi äkkipäätään, että esim. mammutin kellistäminen vaatii pieneltä porukalta jotain enemmän kuin toistensa käskemistä ristiin. Taitaa kielen alkuperä sentään olla aika paljon kauempana.
Esimerkiksi "hohhoijaa". Ilmaisee turhautumista, "anna mun kaikki kestää"- tyyppistä reaktiota.
Vaatiiko muka?
En kyllä usko tuohon imperatiivi vs. konditionaali -teoriaan ollenkaan. Onko todennäköistä, että alkukielessä olisi modusta yleensäkään, kun edelleen on useita kieliä, joissa ei ole modus- eikä edes tempusoppositiota.
... kun kielen olemassaolo "keksitään" mammutin kaatamiseksi.
ihmislajin selviytymiskamppailuun keräily- ja metsästystaloudessa, se on hemmetin kiinnostava kysymys. Vanhin sanasto kielessä kuin kielessä taitaa liittyä elinkeinoihin: luontoon ja maastoon, pyyntivälineisiin ja työkaluihin. Toki myös perhe- ja sukulaisuussuhteisiin.
Vanhin sanasto taitaa muodostua yksinkertaisista sanoista, jotka ilmaisevat asioita kuten: "yksi, kaksi, kolme, äiti, isä, lapsi, aurinko, vesi, tuli, kala, saalis, ruoka". Eri asia, miten kauas eri kielten mahdollisia yhteisiä kantasanoja pystytään jäljittämään.
Ensimmäiset kirjoitusmerkitkin ovat aika tikkukirjaimia. Sormilla tehtyihin eleisiin ilmeisesti perustuvat vanhoista kiinalaisista kirjoitusmerkeistä numerot: 一 "yksi", ニ "kaksi" ja 三 "kolme", joita yhä käytetään. Asioiden määrää näytettiin sormilla ja kirjoitettaessa sormet piirrettiin viivoilla.
Kieliä vertailemalla päästään vain n. 6000 vuoden päähän yhteiseen sanastoon. Ihmisen ikä lienee viitisen miljoonaa vuotta, nykyihmisenkin n. 200 000 wee, joten jää aivan posketon kuilu, josta ei ole kuin luujäänteitä.
Muilla eläimillä on kyllä oma kielensä. Eri äännähdykset tarkoittavat eri asiaa, joten ne ovat jo sanoja. Alkuihmisen kieli on ollut varhain tällaista, sitten evoluution mukana on kehittynyt kyky muodostaa eri ääntiöistä sanoja. Varhaisen kielen sanasto häipyy historian hämärään.
Alkujämsäläisen toistuvat äännähdykset tällä palstalla viittaavat siihen, että kielen kehityksen lakipiste on jo aikoja sitten saavutettu.
Kun kielen käyttö on taantunut merkityksettömäksi toistoksi, se alkaa muistuttaa eläinten kieltä. Mieleen tulee pakostakin apina.