Ranskalaiset viivat?

Suvi Virsi

Minut julistetaan (=lakitetaan) ylioppilaaksi tänä keväänä. Olen saanut tehtäväkseni pitää pieni puhe ylioppilaitten puolesta.
Opettajani antoi yleisohjeeksi kirjoittaa puhe edeltä käsin "ranskalisin viivoin". Hän lupasi tarkistaa sen sitten etukäteen.

Mistä on peräisin tuo niin yleisesti käytetty ilmaus: "ranskalaiset viivat"? Uskoakseni kyllä ymmärrän tuon idean, että laittaisin nuo puheeni ydinkohdat paperille, jonka opettajani sitten siunaa...

Voisiko joku selventää noita "ranskalaisia viivoja"?

17

15180

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Topias

      Olisi varmaan parempi sanoa _luetelmaviivat_

      Mistä tuo kysymäsi nimitys on peräisin, eos.

      --

      • K.k.

        Minulle ei ole vaikeaakaan olla samaa mieltä kanssasi: ’luetelmaviivat’ OVAT asiatekstissä harvinaisuudestaan huolimatta parempaa kieltä kuin ’ranskalaiset viivat’.

        Kuitenkin: niinkin arvovaltainen taho kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esittää nimenomaan jälkimmäistä termiä ruotsinkielisen ilmauksen vastineeksi seuraavaan tapaan:

        ”Tankstreck eller minus används bl.a. mellan siffror och namn i betydelsen ’från...till’, ’mellan’ och ’mot’ (2–3 tabletter, sträckan Åbo–Pargas, matchen Finland–Sverige; obs. utan omgivande mellansteg), i punktuppställningar (s.k. strecksatser, på finska ”ranskalaiset viivat”), som anföringstecken (ofta kallat pratminus) och vid parentetiska inskott eller vid paus före något oväntat i en text (glaset föll i golvet – men det höll).”
        http://www.kotus.fi/svenska/reuter/1995/180595.shtml

        Myös seuraavassa kääntäjille tarkoitetussa ohjeessa puhutaan (aivan dokumentin lopussa) ’ranskalaisista viivoista’ eikä ’luetelmaviivoista’.
        http://www1.europarl.eu.int/forum/freelance/dispatch.cgi/finnish/showFile/100005/d20010222110711/No/PERUSSAN.doc

        ’Ranskalaisista viivoista’ puhuminen ei siis liene suurikaan synti.

        Minäkään en pysty kertomaan, mistä sanonta on peräisin. Ranskalaisia perunoita ei tunneta Ranskassa, berliininmunkkeja tai berliininmakkaraa ei tunneta Berliinissä, wienereitä tuskin tunnetaan Wienissä (Virossa wienereiden kahvipöytään tilaaja saattaa yllättyä, jos hänen toiveensa toteutetaan) jne.


      • Köln
        K.k. kirjoitti:

        Minulle ei ole vaikeaakaan olla samaa mieltä kanssasi: ’luetelmaviivat’ OVAT asiatekstissä harvinaisuudestaan huolimatta parempaa kieltä kuin ’ranskalaiset viivat’.

        Kuitenkin: niinkin arvovaltainen taho kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esittää nimenomaan jälkimmäistä termiä ruotsinkielisen ilmauksen vastineeksi seuraavaan tapaan:

        ”Tankstreck eller minus används bl.a. mellan siffror och namn i betydelsen ’från...till’, ’mellan’ och ’mot’ (2–3 tabletter, sträckan Åbo–Pargas, matchen Finland–Sverige; obs. utan omgivande mellansteg), i punktuppställningar (s.k. strecksatser, på finska ”ranskalaiset viivat”), som anföringstecken (ofta kallat pratminus) och vid parentetiska inskott eller vid paus före något oväntat i en text (glaset föll i golvet – men det höll).”
        http://www.kotus.fi/svenska/reuter/1995/180595.shtml

        Myös seuraavassa kääntäjille tarkoitetussa ohjeessa puhutaan (aivan dokumentin lopussa) ’ranskalaisista viivoista’ eikä ’luetelmaviivoista’.
        http://www1.europarl.eu.int/forum/freelance/dispatch.cgi/finnish/showFile/100005/d20010222110711/No/PERUSSAN.doc

        ’Ranskalaisista viivoista’ puhuminen ei siis liene suurikaan synti.

        Minäkään en pysty kertomaan, mistä sanonta on peräisin. Ranskalaisia perunoita ei tunneta Ranskassa, berliininmunkkeja tai berliininmakkaraa ei tunneta Berliinissä, wienereitä tuskin tunnetaan Wienissä (Virossa wienereiden kahvipöytään tilaaja saattaa yllättyä, jos hänen toiveensa toteutetaan) jne.

        Kölnissä saa Berliininmunkkeja. Sisällöstä en tiedä, mutta Berliner-nimisiä munkkeja myytiin.


      • tarinan
        Köln kirjoitti:

        Kölnissä saa Berliininmunkkeja. Sisällöstä en tiedä, mutta Berliner-nimisiä munkkeja myytiin.

        mukaan JFK vieraillessaan Berliinin muurilla
        ilmoitti että "Ich bin ein Berliner", mikä
        tiettävästi tarkoitti berliininmunkkia tai jotain.
        Tiettävästi oikea lause olisi ollut "Ich bin
        Berliner".


    • puheesi

      todellakin ranskalaisin viivoin, niin opettajasi
      tulee hämmästymään. Selvyyden vuoksi sinne ehkä
      voi kirjoittaa jonkin pisteen joukkoon.

      • asdfsd

        -- . .. -. .- .- - ..--..


    • Typografian käsikirja

      Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviivasta jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi sanotaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva (mikäli fonteissa on mistä valita). Englanniksi se on en-dash (mikähän ruotsiksi?), joten en tiedä miksi suomalaiset kutsuvat sitä ranskalaiseksi viivaksi.

      • myös hyppijä

        Kysymys kuuluu: Mistä on peräisin tuo ranskalainen viiva? Miksi sitä kutsutaan ranskalaiseksi viivaksi. Munkki tuli selväksi, mutta viiva ei??


      • toinen sahamies
        myös hyppijä kirjoitti:

        Kysymys kuuluu: Mistä on peräisin tuo ranskalainen viiva? Miksi sitä kutsutaan ranskalaiseksi viivaksi. Munkki tuli selväksi, mutta viiva ei??

        Vastaus löytyy iGS:n arkistosta hakusanalla 'ranskalainen viiva':
        http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=V%u00e4limerkit

        iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto

        Ranskalainen viiva:

        - sanan etymologiaa ei ole selvitetty
        - ranskalainen viiva viittaa sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva______________ ja lyhempiä viivoja - - - - - -
        - ranskalaista kolmioviivaa käytettiin kirjan kansissa koristeena, ilmeisesti ranskalainen viiva on lähtöisin tästä kolmioviivanimestä

        Kysymykseen vastasi Kotus eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus:
        Yleisen kielenhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 4991 vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9–14.
        http://www.kotus.fi/palvelut/

        Lisäksi Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.

        Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2003(Jyväskylä: Gummerus).


    • tutkija.

      Ranskalainen viiva on alunperin tarkoittanut tahraa joka syntyy kun nainen jolla ei ole alushousuja istuu penkille. Ennen aikaan kun hygienia ei ollut kummoista, penkkiin jä viiva..

      • viivan käyttäjä

        Hei,

        mihin lähteeseen tietosi ranskalaisen viivan tahra-alkuperästä perustuu?
        Se on kiinnostava ja mielelläni käyttäisin sitä jossakin yhteydessä.


    • Vanha kalkkis

      Kun olin pieni, niin kaupassa myytiin vain hapanleipää, ranskanleipää ja polakkaa. Nyt on toki noissa tukkuyhtiöiden noutohalleissa, joita kaupaksi nimitetään, isot hehtaarit täynnänsä erilaisia leipälaareja, mutta olin hyvin yllättynyt, kun teini-ikäiset tyttäreni eivät tienneet mistä puhuin, kun puhuin ranskanleivästä. Olenko siis niin kalkkis?

      • jumala123456

        NO LOL OOTTE TYHMII!!!
        ETTTEKSTE TIENNY ETTÄ RANSKALAINEN VIIVA TULEE SYÖTÄVISTÄ RANSKALAISISTA!!!!!!!!!!!!!
        HALOOOOOOOOOOOOOO HANKKIKAAA AIVOT!!!!!!!!!
        HAHAHA :D:D:D:D:
        T: JUMALA....


      • Bullet Bull
        jumala123456 kirjoitti:

        NO LOL OOTTE TYHMII!!!
        ETTTEKSTE TIENNY ETTÄ RANSKALAINEN VIIVA TULEE SYÖTÄVISTÄ RANSKALAISISTA!!!!!!!!!!!!!
        HALOOOOOOOOOOOOOO HANKKIKAAA AIVOT!!!!!!!!!
        HAHAHA :D:D:D:D:
        T: JUMALA....

        Aivojen hankkiminen syötäväksi on tehty lainsäädäntöteitse monissa maissa varsin hankalaksi, enkä taida olla edes kiinnostunut moisesta muonasta.

        Tiedän kyllä, että jotkut pitävät apinan (vieläpä elävän!) aivoja herkkunaan, mutta monikin valistunut inehmo on valmis sellaisen kulinarismin tuomitsemaan.

        Syön mieluummin vaikka niitä ranskalaisia.


    • MustaMakkara

      Sillä tarkoitetaan syntyperäisen ranskalaisnaisen hukkaviivaa, joka on tieteellisesti todistettu normaalia pidemmäksi. Nykyään käsite on hämärtynyt, koska gallialaiset ovat sekaantuneet entisten siirtomaidensa asukkeihin. Aitoa ranskalaista viivaa ei juurikaan enää saa Pariisin tietyissä kortteleissa.

    • Isollako

      Tuleeko luettelossa luettelosanat ranskalaisen viivan jälkeen isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ei ole kyse erisnimistä?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      76
      3466
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      565
      3257
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      41
      2964
    4. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      49
      2092
    5. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      12
      1885
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      315
      1876
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      120
      1865
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      143
      1496
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      26
      1291
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      65
      1270
    Aihe