Ranskalaiset viivat?

Suvi Virsi

Minut julistetaan (=lakitetaan) ylioppilaaksi tänä keväänä. Olen saanut tehtäväkseni pitää pieni puhe ylioppilaitten puolesta.
Opettajani antoi yleisohjeeksi kirjoittaa puhe edeltä käsin "ranskalisin viivoin". Hän lupasi tarkistaa sen sitten etukäteen.

Mistä on peräisin tuo niin yleisesti käytetty ilmaus: "ranskalaiset viivat"? Uskoakseni kyllä ymmärrän tuon idean, että laittaisin nuo puheeni ydinkohdat paperille, jonka opettajani sitten siunaa...

Voisiko joku selventää noita "ranskalaisia viivoja"?

17

17479

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Topias

      Olisi varmaan parempi sanoa _luetelmaviivat_

      Mistä tuo kysymäsi nimitys on peräisin, eos.

      --

      • K.k.

        Minulle ei ole vaikeaakaan olla samaa mieltä kanssasi: ’luetelmaviivat’ OVAT asiatekstissä harvinaisuudestaan huolimatta parempaa kieltä kuin ’ranskalaiset viivat’.

        Kuitenkin: niinkin arvovaltainen taho kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esittää nimenomaan jälkimmäistä termiä ruotsinkielisen ilmauksen vastineeksi seuraavaan tapaan:

        ”Tankstreck eller minus används bl.a. mellan siffror och namn i betydelsen ’från...till’, ’mellan’ och ’mot’ (2–3 tabletter, sträckan Åbo–Pargas, matchen Finland–Sverige; obs. utan omgivande mellansteg), i punktuppställningar (s.k. strecksatser, på finska ”ranskalaiset viivat”), som anföringstecken (ofta kallat pratminus) och vid parentetiska inskott eller vid paus före något oväntat i en text (glaset föll i golvet – men det höll).”
        http://www.kotus.fi/svenska/reuter/1995/180595.shtml

        Myös seuraavassa kääntäjille tarkoitetussa ohjeessa puhutaan (aivan dokumentin lopussa) ’ranskalaisista viivoista’ eikä ’luetelmaviivoista’.
        http://www1.europarl.eu.int/forum/freelance/dispatch.cgi/finnish/showFile/100005/d20010222110711/No/PERUSSAN.doc

        ’Ranskalaisista viivoista’ puhuminen ei siis liene suurikaan synti.

        Minäkään en pysty kertomaan, mistä sanonta on peräisin. Ranskalaisia perunoita ei tunneta Ranskassa, berliininmunkkeja tai berliininmakkaraa ei tunneta Berliinissä, wienereitä tuskin tunnetaan Wienissä (Virossa wienereiden kahvipöytään tilaaja saattaa yllättyä, jos hänen toiveensa toteutetaan) jne.


      • Köln
        K.k. kirjoitti:

        Minulle ei ole vaikeaakaan olla samaa mieltä kanssasi: ’luetelmaviivat’ OVAT asiatekstissä harvinaisuudestaan huolimatta parempaa kieltä kuin ’ranskalaiset viivat’.

        Kuitenkin: niinkin arvovaltainen taho kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esittää nimenomaan jälkimmäistä termiä ruotsinkielisen ilmauksen vastineeksi seuraavaan tapaan:

        ”Tankstreck eller minus används bl.a. mellan siffror och namn i betydelsen ’från...till’, ’mellan’ och ’mot’ (2–3 tabletter, sträckan Åbo–Pargas, matchen Finland–Sverige; obs. utan omgivande mellansteg), i punktuppställningar (s.k. strecksatser, på finska ”ranskalaiset viivat”), som anföringstecken (ofta kallat pratminus) och vid parentetiska inskott eller vid paus före något oväntat i en text (glaset föll i golvet – men det höll).”
        http://www.kotus.fi/svenska/reuter/1995/180595.shtml

        Myös seuraavassa kääntäjille tarkoitetussa ohjeessa puhutaan (aivan dokumentin lopussa) ’ranskalaisista viivoista’ eikä ’luetelmaviivoista’.
        http://www1.europarl.eu.int/forum/freelance/dispatch.cgi/finnish/showFile/100005/d20010222110711/No/PERUSSAN.doc

        ’Ranskalaisista viivoista’ puhuminen ei siis liene suurikaan synti.

        Minäkään en pysty kertomaan, mistä sanonta on peräisin. Ranskalaisia perunoita ei tunneta Ranskassa, berliininmunkkeja tai berliininmakkaraa ei tunneta Berliinissä, wienereitä tuskin tunnetaan Wienissä (Virossa wienereiden kahvipöytään tilaaja saattaa yllättyä, jos hänen toiveensa toteutetaan) jne.

        Kölnissä saa Berliininmunkkeja. Sisällöstä en tiedä, mutta Berliner-nimisiä munkkeja myytiin.


      • tarinan
        Köln kirjoitti:

        Kölnissä saa Berliininmunkkeja. Sisällöstä en tiedä, mutta Berliner-nimisiä munkkeja myytiin.

        mukaan JFK vieraillessaan Berliinin muurilla
        ilmoitti että "Ich bin ein Berliner", mikä
        tiettävästi tarkoitti berliininmunkkia tai jotain.
        Tiettävästi oikea lause olisi ollut "Ich bin
        Berliner".


    • puheesi

      todellakin ranskalaisin viivoin, niin opettajasi
      tulee hämmästymään. Selvyyden vuoksi sinne ehkä
      voi kirjoittaa jonkin pisteen joukkoon.

      • asdfsd

        -- . .. -. .- .- - ..--..


    • Typografian käsikirja

      Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviivasta jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi sanotaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva (mikäli fonteissa on mistä valita). Englanniksi se on en-dash (mikähän ruotsiksi?), joten en tiedä miksi suomalaiset kutsuvat sitä ranskalaiseksi viivaksi.

      • myös hyppijä

        Kysymys kuuluu: Mistä on peräisin tuo ranskalainen viiva? Miksi sitä kutsutaan ranskalaiseksi viivaksi. Munkki tuli selväksi, mutta viiva ei??


      • toinen sahamies
        myös hyppijä kirjoitti:

        Kysymys kuuluu: Mistä on peräisin tuo ranskalainen viiva? Miksi sitä kutsutaan ranskalaiseksi viivaksi. Munkki tuli selväksi, mutta viiva ei??

        Vastaus löytyy iGS:n arkistosta hakusanalla 'ranskalainen viiva':
        http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=V%u00e4limerkit

        iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto

        Ranskalainen viiva:

        - sanan etymologiaa ei ole selvitetty
        - ranskalainen viiva viittaa sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva______________ ja lyhempiä viivoja - - - - - -
        - ranskalaista kolmioviivaa käytettiin kirjan kansissa koristeena, ilmeisesti ranskalainen viiva on lähtöisin tästä kolmioviivanimestä

        Kysymykseen vastasi Kotus eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus:
        Yleisen kielenhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 4991 vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9–14.
        http://www.kotus.fi/palvelut/

        Lisäksi Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.

        Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2003(Jyväskylä: Gummerus).


    • tutkija.

      Ranskalainen viiva on alunperin tarkoittanut tahraa joka syntyy kun nainen jolla ei ole alushousuja istuu penkille. Ennen aikaan kun hygienia ei ollut kummoista, penkkiin jä viiva..

      • viivan käyttäjä

        Hei,

        mihin lähteeseen tietosi ranskalaisen viivan tahra-alkuperästä perustuu?
        Se on kiinnostava ja mielelläni käyttäisin sitä jossakin yhteydessä.


    • Vanha kalkkis

      Kun olin pieni, niin kaupassa myytiin vain hapanleipää, ranskanleipää ja polakkaa. Nyt on toki noissa tukkuyhtiöiden noutohalleissa, joita kaupaksi nimitetään, isot hehtaarit täynnänsä erilaisia leipälaareja, mutta olin hyvin yllättynyt, kun teini-ikäiset tyttäreni eivät tienneet mistä puhuin, kun puhuin ranskanleivästä. Olenko siis niin kalkkis?

      • jumala123456

        NO LOL OOTTE TYHMII!!!
        ETTTEKSTE TIENNY ETTÄ RANSKALAINEN VIIVA TULEE SYÖTÄVISTÄ RANSKALAISISTA!!!!!!!!!!!!!
        HALOOOOOOOOOOOOOO HANKKIKAAA AIVOT!!!!!!!!!
        HAHAHA :D:D:D:D:
        T: JUMALA....


      • Bullet Bull
        jumala123456 kirjoitti:

        NO LOL OOTTE TYHMII!!!
        ETTTEKSTE TIENNY ETTÄ RANSKALAINEN VIIVA TULEE SYÖTÄVISTÄ RANSKALAISISTA!!!!!!!!!!!!!
        HALOOOOOOOOOOOOOO HANKKIKAAA AIVOT!!!!!!!!!
        HAHAHA :D:D:D:D:
        T: JUMALA....

        Aivojen hankkiminen syötäväksi on tehty lainsäädäntöteitse monissa maissa varsin hankalaksi, enkä taida olla edes kiinnostunut moisesta muonasta.

        Tiedän kyllä, että jotkut pitävät apinan (vieläpä elävän!) aivoja herkkunaan, mutta monikin valistunut inehmo on valmis sellaisen kulinarismin tuomitsemaan.

        Syön mieluummin vaikka niitä ranskalaisia.


    • MustaMakkara

      Sillä tarkoitetaan syntyperäisen ranskalaisnaisen hukkaviivaa, joka on tieteellisesti todistettu normaalia pidemmäksi. Nykyään käsite on hämärtynyt, koska gallialaiset ovat sekaantuneet entisten siirtomaidensa asukkeihin. Aitoa ranskalaista viivaa ei juurikaan enää saa Pariisin tietyissä kortteleissa.

    • Isollako

      Tuleeko luettelossa luettelosanat ranskalaisen viivan jälkeen isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ei ole kyse erisnimistä?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet toisen kanssa

      ...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain
      Ikävä
      224
      1556
    2. Näytit taas lihoneen.

      Tynnyri se vaan kasvaa.
      Ikävä
      29
      1403
    3. Kuka teistä on paras nainen

      A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊
      Ikävä
      61
      1269
    4. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      1242
    5. Onko jotain mistä

      Olet huolissasi kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      78
      1204
    6. Osaako joku selittää tätä

      Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?
      Ikävä
      75
      1172
    7. Jos me joskus nähtäisiin

      niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi
      Ikävä
      103
      1163
    8. Koska vietät

      Yhteisen yön kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      54
      998
    9. Lesken uusi

      Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans
      Puolanka
      18
      962
    10. Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"

      Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per
      Lieksa
      177
      865
    Aihe