Minut julistetaan (=lakitetaan) ylioppilaaksi tänä keväänä. Olen saanut tehtäväkseni pitää pieni puhe ylioppilaitten puolesta.
Opettajani antoi yleisohjeeksi kirjoittaa puhe edeltä käsin "ranskalisin viivoin". Hän lupasi tarkistaa sen sitten etukäteen.
Mistä on peräisin tuo niin yleisesti käytetty ilmaus: "ranskalaiset viivat"? Uskoakseni kyllä ymmärrän tuon idean, että laittaisin nuo puheeni ydinkohdat paperille, jonka opettajani sitten siunaa...
Voisiko joku selventää noita "ranskalaisia viivoja"?
Opettajani antoi yleisohjeeksi kirjoittaa puhe edeltä käsin "ranskalisin viivoin". Hän lupasi tarkistaa sen sitten etukäteen.
Mistä on peräisin tuo niin yleisesti käytetty ilmaus: "ranskalaiset viivat"? Uskoakseni kyllä ymmärrän tuon idean, että laittaisin nuo puheeni ydinkohdat paperille, jonka opettajani sitten siunaa...
Voisiko joku selventää noita "ranskalaisia viivoja"?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olisi varmaan parempi sanoa _luetelmaviivat_
Mistä tuo kysymäsi nimitys on peräisin, eos.
--
Minulle ei ole vaikeaakaan olla samaa mieltä kanssasi: ’luetelmaviivat’ OVAT asiatekstissä harvinaisuudestaan huolimatta parempaa kieltä kuin ’ranskalaiset viivat’.
Kuitenkin: niinkin arvovaltainen taho kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus esittää nimenomaan jälkimmäistä termiä ruotsinkielisen ilmauksen vastineeksi seuraavaan tapaan:
”Tankstreck eller minus används bl.a. mellan siffror och namn i betydelsen ’från...till’, ’mellan’ och ’mot’ (2–3 tabletter, sträckan Åbo–Pargas, matchen Finland–Sverige; obs. utan omgivande mellansteg), i punktuppställningar (s.k. strecksatser, på finska ”ranskalaiset viivat”), som anföringstecken (ofta kallat pratminus) och vid parentetiska inskott eller vid paus före något oväntat i en text (glaset föll i golvet – men det höll).”
http://www.kotus.fi/svenska/reuter/1995/180595.shtml
Myös seuraavassa kääntäjille tarkoitetussa ohjeessa puhutaan (aivan dokumentin lopussa) ’ranskalaisista viivoista’ eikä ’luetelmaviivoista’.
http://www1.europarl.eu.int/forum/freelance/dispatch.cgi/finnish/showFile/100005/d20010222110711/No/PERUSSAN.doc
’Ranskalaisista viivoista’ puhuminen ei siis liene suurikaan synti.
Minäkään en pysty kertomaan, mistä sanonta on peräisin. Ranskalaisia perunoita ei tunneta Ranskassa, berliininmunkkeja tai berliininmakkaraa ei tunneta Berliinissä, wienereitä tuskin tunnetaan Wienissä (Virossa wienereiden kahvipöytään tilaaja saattaa yllättyä, jos hänen toiveensa toteutetaan) jne.
Kölnissä saa Berliininmunkkeja. Sisällöstä en tiedä, mutta Berliner-nimisiä munkkeja myytiin.
mukaan JFK vieraillessaan Berliinin muurilla
ilmoitti että "Ich bin ein Berliner", mikä
tiettävästi tarkoitti berliininmunkkia tai jotain.
Tiettävästi oikea lause olisi ollut "Ich bin
Berliner".
todellakin ranskalaisin viivoin, niin opettajasi
tulee hämmästymään. Selvyyden vuoksi sinne ehkä
voi kirjoittaa jonkin pisteen joukkoon.
-- . .. -. .- .- - ..--..
Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviivasta jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi sanotaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva (mikäli fonteissa on mistä valita). Englanniksi se on en-dash (mikähän ruotsiksi?), joten en tiedä miksi suomalaiset kutsuvat sitä ranskalaiseksi viivaksi.
Kysymys kuuluu: Mistä on peräisin tuo ranskalainen viiva? Miksi sitä kutsutaan ranskalaiseksi viivaksi. Munkki tuli selväksi, mutta viiva ei??
Vastaus löytyy iGS:n arkistosta hakusanalla 'ranskalainen viiva':
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=V%u00e4limerkit
iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto
Ranskalainen viiva:
- sanan etymologiaa ei ole selvitetty
- ranskalainen viiva viittaa sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva______________ ja lyhempiä viivoja - - - - - -
- ranskalaista kolmioviivaa käytettiin kirjan kansissa koristeena, ilmeisesti ranskalainen viiva on lähtöisin tästä kolmioviivanimestä
Kysymykseen vastasi Kotus eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus:
Yleisen kielenhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 4991 vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9–14.
http://www.kotus.fi/palvelut/
Lisäksi Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2003(Jyväskylä: Gummerus).
Ranskalainen viiva on alunperin tarkoittanut tahraa joka syntyy kun nainen jolla ei ole alushousuja istuu penkille. Ennen aikaan kun hygienia ei ollut kummoista, penkkiin jä viiva..
Hei,
mihin lähteeseen tietosi ranskalaisen viivan tahra-alkuperästä perustuu?
Se on kiinnostava ja mielelläni käyttäisin sitä jossakin yhteydessä.
Kun olin pieni, niin kaupassa myytiin vain hapanleipää, ranskanleipää ja polakkaa. Nyt on toki noissa tukkuyhtiöiden noutohalleissa, joita kaupaksi nimitetään, isot hehtaarit täynnänsä erilaisia leipälaareja, mutta olin hyvin yllättynyt, kun teini-ikäiset tyttäreni eivät tienneet mistä puhuin, kun puhuin ranskanleivästä. Olenko siis niin kalkkis?
NO LOL OOTTE TYHMII!!!
ETTTEKSTE TIENNY ETTÄ RANSKALAINEN VIIVA TULEE SYÖTÄVISTÄ RANSKALAISISTA!!!!!!!!!!!!!
HALOOOOOOOOOOOOOO HANKKIKAAA AIVOT!!!!!!!!!
HAHAHA :D:D:D:D:
T: JUMALA....
Aivojen hankkiminen syötäväksi on tehty lainsäädäntöteitse monissa maissa varsin hankalaksi, enkä taida olla edes kiinnostunut moisesta muonasta.
Tiedän kyllä, että jotkut pitävät apinan (vieläpä elävän!) aivoja herkkunaan, mutta monikin valistunut inehmo on valmis sellaisen kulinarismin tuomitsemaan.
Syön mieluummin vaikka niitä ranskalaisia.
Sillä tarkoitetaan syntyperäisen ranskalaisnaisen hukkaviivaa, joka on tieteellisesti todistettu normaalia pidemmäksi. Nykyään käsite on hämärtynyt, koska gallialaiset ovat sekaantuneet entisten siirtomaidensa asukkeihin. Aitoa ranskalaista viivaa ei juurikaan enää saa Pariisin tietyissä kortteleissa.
Tuleeko luettelossa luettelosanat ranskalaisen viivan jälkeen isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ei ole kyse erisnimistä?
Yucca Korpela antaa asiasta seuraavat ohjeet:
http://jkorpela.fi/kielenopas/4.10.html