Minä olen syntynyt yksinäiseksi, elän yksinäisenä ja tulen kuolemaankin yksinäisenä.
Toivottavasti teille ei ole yhtä kurjaa kohtaloa suotu... :)
Kuin moni teistä tuntee olonsa yksinäiseksi?
Anonyymi-ap
53
95
Vastaukset
Mä en tunne yksinäisyyttä, vaikka välillä olen useankin päivän ilman puhdasta ihmiskontaktia. Nautinkin jopa, että voin olla päiviä ilman ketään.
Mä oon sosiaalinen tyyppi, pystyn heittää jerryä vaikka patsaalle. Mutta voin turista ääneen vaikka itselleni. Niin pitkään kuin mulla on minut, niin mä en ole yksin. 😊- Anonyymi
Mä oon 32 ja seurustelen kohta.
- Anonyymi
Sinä oletkin se iloinen paskansyöjä. Kunhan paska markkinoidaan sinulle iloisella tavalla, sinä nielet sen tietämällä sen, että olet nielemässä paskaa. Ajattelet vaan sitä, että näinhän joku muukin on tehnyt. Miksen minäkin...?
Sä olet oikeastikin aika harvinaisen typerä yksilö. Etkä edes peittele sitä, päinvastoin. Näyttäisit jopa ylpeilevän omalla idiotismillä. Paskaaks tässä, ihmiset ylpeilee aina omilla typerimmillä piirteillä ja ominaisuuksilla...
Sinå et vaan ymmärrä sitä, että kuin hyvä voi ihmisen joskus olla yksinäinenkin... :) Anonyymi kirjoitti:
Sinä oletkin se iloinen paskansyöjä. Kunhan paska markkinoidaan sinulle iloisella tavalla, sinä nielet sen tietämällä sen, että olet nielemässä paskaa. Ajattelet vaan sitä, että näinhän joku muukin on tehnyt. Miksen minäkin...?
Sä olet oikeastikin aika harvinaisen typerä yksilö. Etkä edes peittele sitä, päinvastoin. Näyttäisit jopa ylpeilevän omalla idiotismillä. Paskaaks tässä, ihmiset ylpeilee aina omilla typerimmillä piirteillä ja ominaisuuksilla...
Sinå et vaan ymmärrä sitä, että kuin hyvä voi ihmisen joskus olla yksinäinenkin... :)Enpä ulosantisi perusteella epäile, että ihmiset loittoaa.
Mutta yksinäisyyden tunne on oma tunne.
Konkreettisesti ehkä katselisin kuitenkin peiliin...🤔- Anonyymi
Olet kuin minä. En sano, että olisin ns. yksin. Se vaan on niin, että olen parisuhteessa vaan ihan yksin siinäkin. Puhelen itsekseni kaikenlaista, mutta en tunne kuitenkaan tarvitsevani toista ihmistä viihtyäkseni. Olen kuitenkin ihan terve, teen kausittain töitä, johdan määrättyjä joukkoja ja kaikki näyttävät olevan ihan tyytyväisiä, joten tiedän pystyväni sosiaalisiin kontakteihin myös. En pidä itseäni mitenkään yksinäisenä tai poikkeuksellisena yksilönä.
Anonyymi kirjoitti:
Olet kuin minä. En sano, että olisin ns. yksin. Se vaan on niin, että olen parisuhteessa vaan ihan yksin siinäkin. Puhelen itsekseni kaikenlaista, mutta en tunne kuitenkaan tarvitsevani toista ihmistä viihtyäkseni. Olen kuitenkin ihan terve, teen kausittain töitä, johdan määrättyjä joukkoja ja kaikki näyttävät olevan ihan tyytyväisiä, joten tiedän pystyväni sosiaalisiin kontakteihin myös. En pidä itseäni mitenkään yksinäisenä tai poikkeuksellisena yksilönä.
Minäkin epäilin joskus, etten osaa olla yksin ja tarvitsen ihmisiä ympärille, että voin toimia, mutta olen ollut hakoteillä. Nautin kun saan olla yksin ja hoitaa oman elämäni riipumattomana.
Mutta pidän seurastakin. Kunhan mun ei tarte kieltää mitään omaa hommaa...nykyään sanon herkästi, että ihan jees kun tulet siihen, mutta nyt mun pitää tehdä tää ja tää...
Eikä tärkeet tyypit minulle siitä ole vetäneet herneitä nokkaan. Vimeisemmäksi sanoin pojalleni puhelimessa, että jatkaisin hommiani...hällä voi olla aikaa hölistä ukon kanssa, mulla taas ei. Piikkasin lattiaa kuin piru. 😄
https://aijaa.com/KUBLNC
Tämän projektin nimesin FOP-projektiksi sosiaalisessa mediassa.... (Fuck Of Putin).
https://youtu.be/5HFO0tRnWlM
Menkööt tuo biisi nyt tänään kylkiäisenä. 😁- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Minäkin epäilin joskus, etten osaa olla yksin ja tarvitsen ihmisiä ympärille, että voin toimia, mutta olen ollut hakoteillä. Nautin kun saan olla yksin ja hoitaa oman elämäni riipumattomana.
Mutta pidän seurastakin. Kunhan mun ei tarte kieltää mitään omaa hommaa...nykyään sanon herkästi, että ihan jees kun tulet siihen, mutta nyt mun pitää tehdä tää ja tää...
Eikä tärkeet tyypit minulle siitä ole vetäneet herneitä nokkaan. Vimeisemmäksi sanoin pojalleni puhelimessa, että jatkaisin hommiani...hällä voi olla aikaa hölistä ukon kanssa, mulla taas ei. Piikkasin lattiaa kuin piru. 😄
https://aijaa.com/KUBLNC
Tämän projektin nimesin FOP-projektiksi sosiaalisessa mediassa.... (Fuck Of Putin).
https://youtu.be/5HFO0tRnWlM
Menkööt tuo biisi nyt tänään kylkiäisenä. 😁Kiva kun jaksat kirjoittaa meille niin paljon ja liittää vielä hienoja juutube-linkkejäkin kylkiäisiksi... <3
- Anonyymi
Disseisback kirjoitti:
Minäkin epäilin joskus, etten osaa olla yksin ja tarvitsen ihmisiä ympärille, että voin toimia, mutta olen ollut hakoteillä. Nautin kun saan olla yksin ja hoitaa oman elämäni riipumattomana.
Mutta pidän seurastakin. Kunhan mun ei tarte kieltää mitään omaa hommaa...nykyään sanon herkästi, että ihan jees kun tulet siihen, mutta nyt mun pitää tehdä tää ja tää...
Eikä tärkeet tyypit minulle siitä ole vetäneet herneitä nokkaan. Vimeisemmäksi sanoin pojalleni puhelimessa, että jatkaisin hommiani...hällä voi olla aikaa hölistä ukon kanssa, mulla taas ei. Piikkasin lattiaa kuin piru. 😄
https://aijaa.com/KUBLNC
Tämän projektin nimesin FOP-projektiksi sosiaalisessa mediassa.... (Fuck Of Putin).
https://youtu.be/5HFO0tRnWlM
Menkööt tuo biisi nyt tänään kylkiäisenä. 😁Samat sanat, toit taas hymyn huulille. Tässä sitä oli nostalgista kotiseututunnelmaa ja remontoinnin iloa yhdessä :)
Anonyymi kirjoitti:
Samat sanat, toit taas hymyn huulille. Tässä sitä oli nostalgista kotiseututunnelmaa ja remontoinnin iloa yhdessä :)
No hyvä. 😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä oletkin se iloinen paskansyöjä. Kunhan paska markkinoidaan sinulle iloisella tavalla, sinä nielet sen tietämällä sen, että olet nielemässä paskaa. Ajattelet vaan sitä, että näinhän joku muukin on tehnyt. Miksen minäkin...?
Sä olet oikeastikin aika harvinaisen typerä yksilö. Etkä edes peittele sitä, päinvastoin. Näyttäisit jopa ylpeilevän omalla idiotismillä. Paskaaks tässä, ihmiset ylpeilee aina omilla typerimmillä piirteillä ja ominaisuuksilla...
Sinå et vaan ymmärrä sitä, että kuin hyvä voi ihmisen joskus olla yksinäinenkin... :)kuulostat pahalta. nyt tiedän miksi olet yksin.
En, en enää vuosikausiin. Joskus vuosia sitten tunsin yksinäisyyttä, mutta pureuduin tuntemuksieni ytimeen ja huomasin kuinka turhia ne olivat. Toki ne voivat edelleen joskus nostaa päätään, mutta sitä kestää ehkä vartin kunnes muistan.
- Anonyymi
Jos ei juo viinaa baareissa niin jää yksinäiseksi. Baarissa mies löytää naisesta kumppanin ja silloin ei tarvii elää yksin.
T: viinamies- Anonyymi
Ei auta , tanssit taitamaton tuppisuu lähtee baaristakin yksin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei auta , tanssit taitamaton tuppisuu lähtee baaristakin yksin.
Jos asut Helsinki jossain lähiö? Koko Kesän on Helsingin kauppakeskuksissa toreilla ilmaisia tanssi tunteja. Mukaan niihin vaan.Kukan sinua ei syö ei arvostele.Ensikesänä senkun tarkemin katsoit ilmaislehdet tai aluesi F.B.sivut löydät tiedot. Itse olen aina ollut yksinäinen .Vaikka oli perhe.Ikä lisät asun yksin.Yksinäisyys itsensä kassa.Aina odotetin olin se joka tulee siivoo,autaa kuin teke nitä siskon petejä ystävien lapsille latialle työnikin jälken ja viikon lpuina palkatta.Samat ihmiset yriti mumon roolissa,sama lapsen lapsille.Kietäydyin siloin ja katosivat elämästä.Toki todella ihmisiä paljon yhä on elämässäniMUTTA VAIN SILOIN KUN TARVITSEVAT ILMAISAPUA TAI OLKAPÄÄ JOHON ITKEÄ.Mutta tämä kaivo on imetty tyhjiin ja uutta vettä siihen ei enää tule,
- Anonyymi
Minulla on aina ollut eläimiä joten hetkeäkään en voi itseäni yksinäiseksi tuntea kun kokoajan tapahtuu ja joku kerjää huomiota.
En tunne olevani yksinäinen. Joskus tekee hyvää olla myös omassa rauhassa, nautin myös omasta ajasta. Elämässä on tärkeitä ihmisiä, se suojelee!
Ymmärrän kyllä silti, että yksinäisyys voi olla musertavaa jos ei vaikka ole töissä, ei seurustele, perhe on kaukana tai vanhemmat on jo kuolleet, ystävät on hävinneet elämästä tai välit huonot. Tai osalla mielenterveyskin on niin heikko, ettei jaksaminen riitä ihmissuhteiden ylläpitoon ja läheisille helposti purkaa pahaa-oloa jne. Ystäviin pitää itsekin jaksaa ottaa yhteyttä ja pitää pystyä itsekin antamaan jotain toiselle, jotta syntyy win-win tilanne. Pitkässä ihmissuhteessa toki voi pitkäänkin toinen vain kantaa, mutta ajan kanssa sekin tasaantuu. Ja viellä hankalampaa on, jos ei ole geenilotossa saanut sosiaalisuutta tai on autismin kirjoa, mikä hankaloittaa sosiaalisten viestien lukemista vuorovaikutustilanteissa.
Jos on yksinäinen, on olemassa vaihtoehto: hyväntekeväisyys. Voi ilmoittautua vanhukselle kaveriksi (monissa kunnissa näitä on). Voi mennä mukaan vaikka hesyn vapaaehtoiseksi (jos pitää eläimistä) tai eläkeläiset voi hakeutua vapaaehtoiseksi päiväkotimummoksi (monissa kunnissa, voi myös itse kysyä onko kiinnostusta ottaa vastaan) tai kirkko järjestää paljon vapaaehtoistoimintaa. Jos on terve, voi hakea isättömään poikien aikuiseksi kaveriksi (pari tuntia poikien juttua kerran kuussa). Ja kyllähän noita riittää muitakin. Kirkolla usein on ilmaisia harrastuksia ja eivät kysy ”jäsenkirjan perään”.- Anonyymi
Joskus 3kymppisenä tulin kai jollain tavalla itseeni. Tai jotain.
Kirjoitin itselleni silloin, melkein 20 vuotta sitten, jotenkin niin:
"Nyt kun tiedän totuuden, myös tiedän sen
että yksin jäämään itseni
myös ikuisesti tuomitsen..."
Hassua on se, että jossain vaiheessa ajattelin sen olevan hölynpölyä ja se olikin. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sen todemmaksi se muuttuu. Tiedä sitten sitä, että olenko menettämässä järkeäni tai jotain... Anonyymi kirjoitti:
Joskus 3kymppisenä tulin kai jollain tavalla itseeni. Tai jotain.
Kirjoitin itselleni silloin, melkein 20 vuotta sitten, jotenkin niin:
"Nyt kun tiedän totuuden, myös tiedän sen
että yksin jäämään itseni
myös ikuisesti tuomitsen..."
Hassua on se, että jossain vaiheessa ajattelin sen olevan hölynpölyä ja se olikin. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sen todemmaksi se muuttuu. Tiedä sitten sitä, että olenko menettämässä järkeäni tai jotain...On täysin ihmisestä kiinni missä oloissa ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi ja onko yksinäisyys hirveä asia elämässä vai oma tietoinen valinta. Meitä ihmisiä on niin erilaisia. Joku voi kokea olevansa yksinäinen kun omaa aikaa on tunteja/päivässä ja vain parisuhde puuttuu ja taas toinen ei koe yksinäisyyttä, vaikka sosiaaliset suhteet mahtuisi pariin tuntiin kuussa.
Muistin, etten ole ollut yksinäinen, mutta muistin väärin. Olin yksinäinen vauva ja taaperon kanssa, vaikka kävin avoimessa päiväkodissa ja ystävien kanssa päiväsaikaan (45min matka). Jouduin kuitenkin luopumaan isistä osasta tarvitsemansa sosiaalisuutta, koska kun ex teki 50-60h työviikkoa, tyhmästi säätelin omia menojani niin että perheaikaa jäi ja kuitenkaan toinen ei jaksanut olla läsnä kuin tunnin kuukaudessa tms. Myöhemmin eron jälkeen yksinäisyys loppui kokonaan. Kun lapset alkoi nukkua 19, puhuin illat puhelimessa tai chattasin kavereiden kanssa. Myös siirryin työelämään pian eron jälkeen ja omalla alalla löytyy paljon samalla aaltopituudella olevia ihmisiä, joiden kanssa löytyy yhteistä. Hetken kokemani yksinäisyys johtui perustarpeiden vajeesta, en tullut kuulluksi ja nähdyksi ja toinen ei ollut henkisesti läsnä.- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
On täysin ihmisestä kiinni missä oloissa ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi ja onko yksinäisyys hirveä asia elämässä vai oma tietoinen valinta. Meitä ihmisiä on niin erilaisia. Joku voi kokea olevansa yksinäinen kun omaa aikaa on tunteja/päivässä ja vain parisuhde puuttuu ja taas toinen ei koe yksinäisyyttä, vaikka sosiaaliset suhteet mahtuisi pariin tuntiin kuussa.
Muistin, etten ole ollut yksinäinen, mutta muistin väärin. Olin yksinäinen vauva ja taaperon kanssa, vaikka kävin avoimessa päiväkodissa ja ystävien kanssa päiväsaikaan (45min matka). Jouduin kuitenkin luopumaan isistä osasta tarvitsemansa sosiaalisuutta, koska kun ex teki 50-60h työviikkoa, tyhmästi säätelin omia menojani niin että perheaikaa jäi ja kuitenkaan toinen ei jaksanut olla läsnä kuin tunnin kuukaudessa tms. Myöhemmin eron jälkeen yksinäisyys loppui kokonaan. Kun lapset alkoi nukkua 19, puhuin illat puhelimessa tai chattasin kavereiden kanssa. Myös siirryin työelämään pian eron jälkeen ja omalla alalla löytyy paljon samalla aaltopituudella olevia ihmisiä, joiden kanssa löytyy yhteistä. Hetken kokemani yksinäisyys johtui perustarpeiden vajeesta, en tullut kuulluksi ja nähdyksi ja toinen ei ollut henkisesti läsnä.Huomaatko muuten ikinä sen kun sun kanssas leikitään? :)
Minä leikin. Osittain. Toisaalta toinen puoli taas oli hyvin rehellinen. Se kun kerroin, miten yksin jäämään itseni olen ikuisesti tuominnut. Tää oli täyttä totta ja on edelleen. Miksi?
En tiedä. Se on ehkä se hetki, kun kohtaa ja näkee itsensä juuri sellaisena kuin on. Ehkä silloin kohtasin ensimmäistä kertaa sen, että ok, yksin tässä mennään lopun elämä...
Olen toki ollut väärässä siinä yksin menemisessä. Aina kaikenlaista on tullut välillä eteen, ei hirveän usein, mutta aina joskus... Mutta totta on se, että aika yksin kaikesta huolimatta. En vieläkään ole tavannut ketään, joka ymmärtäisi minua edes puolet mitä ymmärrän itseäni. Harmillista, sanoisin...
Suurin osa ihmisistä haluaisi olla mystisiä mulle, mutta eivät ole. Minä haluaisin, olen aina halunut olla vaan yksi muiden joukossa, mutta en taida olla... Anonyymi kirjoitti:
Huomaatko muuten ikinä sen kun sun kanssas leikitään? :)
Minä leikin. Osittain. Toisaalta toinen puoli taas oli hyvin rehellinen. Se kun kerroin, miten yksin jäämään itseni olen ikuisesti tuominnut. Tää oli täyttä totta ja on edelleen. Miksi?
En tiedä. Se on ehkä se hetki, kun kohtaa ja näkee itsensä juuri sellaisena kuin on. Ehkä silloin kohtasin ensimmäistä kertaa sen, että ok, yksin tässä mennään lopun elämä...
Olen toki ollut väärässä siinä yksin menemisessä. Aina kaikenlaista on tullut välillä eteen, ei hirveän usein, mutta aina joskus... Mutta totta on se, että aika yksin kaikesta huolimatta. En vieläkään ole tavannut ketään, joka ymmärtäisi minua edes puolet mitä ymmärrän itseäni. Harmillista, sanoisin...
Suurin osa ihmisistä haluaisi olla mystisiä mulle, mutta eivät ole. Minä haluaisin, olen aina halunut olla vaan yksi muiden joukossa, mutta en taida olla...Itse en ymmärrä miksi ei saisi olla erilainen tai miksi ei saisi olla samanlainen kuin muut. Minusta pitää saada olla sitä mitä oikeasti on. Se joko kelpaa tai sitten el. Maailmasta löytyy aina samanlaisia ihmisiä, ongelma on vain löytää ne. Jos ei liiku samanlaisissa piireissä kuin omanlaisensa, voi olla aika haastavaa löytää. Jos keksii missä samanoloisia ihmisiä on liikenteessä ja uskaltaa mennä avoimella asenteella mukaan, on jo puoli matkaa kuljettu.
- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Itse en ymmärrä miksi ei saisi olla erilainen tai miksi ei saisi olla samanlainen kuin muut. Minusta pitää saada olla sitä mitä oikeasti on. Se joko kelpaa tai sitten el. Maailmasta löytyy aina samanlaisia ihmisiä, ongelma on vain löytää ne. Jos ei liiku samanlaisissa piireissä kuin omanlaisensa, voi olla aika haastavaa löytää. Jos keksii missä samanoloisia ihmisiä on liikenteessä ja uskaltaa mennä avoimella asenteella mukaan, on jo puoli matkaa kuljettu.
Kukaan ei kiellä olemasta erilainen. Ongelmahan on siinä, että jotkut on erilaisia, ja normityypit oikein tiedä miten heihin suhtautuisi.
Joo, nyt lähtisi varmaan aika moni ilomielin julistamaan omaa erilaisuutta ja sitä miten heitä ei hyväksytä. Se on enimmäkseen bullshittia. Ihmiset hyväksyy hyvin helposti erilaiset ihmiset kunhan ne ajattelee samalla tavalla kuin he. Ihmiset hylkää hyvin nopeasti, erinäköiset ja -oloisetkin ihmiset ja myös täysin samannäköiset, silloin kun ne eivät ajattele siten kuin milloin mitenkin kuuluu ajatella. Ihimiset on oikeastikin aika tekopyhiä ja typeriä. Tuskin tulevat ikinä muuttumaan... :) En minä tunnustaudu saman rodun edustajaksi. Mun täytyy olla jonkinlainen luonnonoikku... :)
- Anonyymi
En oikeastaan koskaan koe itseäni yksinäiseksi. En asu yksin ja saattaa olla, että jos asuisin yksin kokisin joskus yksinäisyyttä.
- Anonyymi
Minä koen olevani yksinäinen vaikka kai sekin ikävä tunne on nykyään kielletty. Pitäisi kääntää positiiviseksi sekin "haaste".
- Anonyymi
Ei sitä ole kielletty kokemasta, miten niin voi edes ajatella. Jokaisella on oikeus omaan kokemukseensa.
- Anonyymi
Sama on kohtalo aloittajan kanssa eikä ole oma valinta , raskasta on mutta onneksi taitaa kohta loppusuora aueta , kun vaan pääsis nopeesti ettei tarttis loppuelämää miettiä kohtaloaan.
- Anonyymi
Aina kannattaa muistaa se, että muiden ihmisten kanssa vietetään aikaa vaan muutamia tunteja viikossa. Itsemme kanssa ollaan se 24/7. Kuka on lopulta se tärkein, kenen kanssa meidän täytyy tulla toimeen? :)
- Anonyymi
Minulla on perhettä ja ystäviä, mutta silti tunnen joskus oloni yksinäiseksi. Olen hyvin perhekeskeinen ja viihdyn perheen parissa, mutta eronneena olen vuoroviikoin yksin, kun lapsi on isällään. Minulle sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä ja korinan jälkeen ne eivät ole palanneet aivan ennalleen. Viihdyn ihan hyvin yksinkin, olen oppinut jopa nauttimaan siitä, mutta jos valita saisin, niin en olisi ihan niin paljoa yksin.
- Anonyymi
Ihminen tarvii aina joskus toisen, jolle voi puhua. Kun ei löydy ymmärtävää kuulijaa tai kuuntelijaa, elämä voi käydä aika hankalaksi. Yksinäiseksi...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihminen tarvii aina joskus toisen, jolle voi puhua. Kun ei löydy ymmärtävää kuulijaa tai kuuntelijaa, elämä voi käydä aika hankalaksi. Yksinäiseksi...
Niinhän se on, harva meistä haluaa olla täysin yksin. Olen onnekas siinä mielessä, että minulla on läheisiä, joihin voin tukeutua, mutta elämässäni on jonkinlainen aukko, joka ammottaa tyhjyyttään. Parisuhteelle olisi siis tilaa 😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinhän se on, harva meistä haluaa olla täysin yksin. Olen onnekas siinä mielessä, että minulla on läheisiä, joihin voin tukeutua, mutta elämässäni on jonkinlainen aukko, joka ammottaa tyhjyyttään. Parisuhteelle olisi siis tilaa 😊
Tiedätkö mitä? Olen saanut ihan riittävästi kokemusta puhumisesta ja puhumattomuudesta. Siitäkin, että onko joku vieressä tai ei...
Huvittavinta on kuitenkin lopulta se, että mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän jaksan minkäännäköistä sosialisointia. suoraan sanottuna muut ihmiset liiallisesti annostettuna alkaa aiheuttamaan vitutusta. Sen takia nytkin naputtelen tässä ennen. sammumista ihan yksin omassa erinomaisessa seurassa enkä jaksa mitään junttisäpinöitä missään baarissa. Olen saanut tänään ihmisten livenaamakiintiöt täyteen. Ei enää tänään, jotta jaksaisi huomenna taas muutaman... :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedätkö mitä? Olen saanut ihan riittävästi kokemusta puhumisesta ja puhumattomuudesta. Siitäkin, että onko joku vieressä tai ei...
Huvittavinta on kuitenkin lopulta se, että mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän jaksan minkäännäköistä sosialisointia. suoraan sanottuna muut ihmiset liiallisesti annostettuna alkaa aiheuttamaan vitutusta. Sen takia nytkin naputtelen tässä ennen. sammumista ihan yksin omassa erinomaisessa seurassa enkä jaksa mitään junttisäpinöitä missään baarissa. Olen saanut tänään ihmisten livenaamakiintiöt täyteen. Ei enää tänään, jotta jaksaisi huomenna taas muutaman... :DTuokin on ihan ok 😊 Jokaisella meistä on omat tarpeemme ja toiveemme sen suhteen, miten paljon sosiaalisia tilanteita kaipaa. En minäkään ylitsevuotavan paljoa kestä ihmispaljoutta, mutta sopivissa määrin annosteltuna viihdyn ihmisten parissa. Ainakin hyvässä seurassa. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä valikoivampi olen seurani suhteen ja vietän aikaa vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa aidosti viihdyn. Olen siis karsinut toksiset ihmissuhteet elämästäni pois, sillä lieluummin olen ylsin kuin sellaisten ihmisten kanssa, jotka tuovat vain pahaa oloa.
- Anonyymi
Tavallaan olen yksinäinen, en ihan täysin ole vielä kohdannut vierasta ihmistä, joka poistaisi minulta sen tunteen, kun on yksin ja kukaan ei ole ihan absoluuttisesti sitä tiettyä yksinäisyyden tunnetta saanut poiskaan. Se on luissa ja ytimissä, mutta minusta se on jokin alkukantainen syvin olemukseni.
En heittäydy koskaan niin toisten varaan, että olisin täysin toisten läsnäolosta riippuvainen elääkseni ja rakastan itsenäisyyttäni osana laumaakin. En luovu siitä koskaan. Kenenkään vuoksi.
-Jasu- - Anonyymi
Ja minusta yksinäisyys on hyvä tunne, pääsee lähelle sisintään ja voimavarojaan. Yksin on kehossaankin enimmän aikaa. Ja mielessään.
-Jasu- - Anonyymi
Kokeilkaa maksullista naista edes kerran. Sitten saatte tuntumaa naisista. Se rohkaisee sitten tekemään alotteita muille naisille.
- Anonyymi
Mut, jos se on 19v jumalatar, jonka jälkeen kaikki on vähän meh ?
- Anonyymi
Tänään teillä yksinäisillä on tilaisuus mennä baariin juomaan viinaa ja etsimään kumppania. Raitis Nainen ja mies on yksin eikä tapaa ketään naista eikä miestä.
T: viinamies Kieltämättä tunnen juu, vaikka kirjaimellisesti ihan yksin en olekaan, ja tuo yksinolokin on suurimman osan ajasta varsin jees ja palauttavaa. Mutta pidemmän päälle se ettei juurikaan ole kavereita, entiset etääntyneet, nyt on kulunut jo yli 1,5 vuotta kun olen nähnyt kavereita viimeksi, ihmissuhteet solmussa ainoisiin olettamiini tukiverkostoihin sen rokote"psykoosi"/lääke/kassakriisisotkun takia, ja monesti asiakkuuden ja kaveruuden raja on vähän häilyvä, tai sellainen on jopa vedettäväkin. 🙄
Mutta kaikkeen tottuu, ja omalla kohdallani hyvä asia on tuo jonkinasteinen aseksuaalisuus tai demiseksuaalisuus, joka vähentää valtavasti paineita pääkopassa naisasioiden suhteen. Siinä mielessä esim. small talk asiakkaiden kanssa, kommunikointi pelikaverien ja -yhteisön kanssa, muutamien mukavien bensalenkkari-boomerien kanssa jos nähdään jne. on kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Yksinasumisesta sinänsä nautin, enkä todellakaan kaipaa sitä omaishoitajuus-aikaa, mutta se asia on ollut aika kova pala hyväksyä, että mulla ei tällä hetkellä varsinaisesti ole tukiverkostoja, ei aiempia rutiineja tai velvoitteita, ei kukaan katsomassa perään tai potkimassa persuksille jne. niin ihmekös tuo jos aina välillä olen ollut osittaisen delyricasaation edessä, heräilen aamuyöstä katselemaan 911tä, Macgyveriä yms, ennen aamu-tv:tä, ja uppoudun noihin rallipeleihin ja Penetratorsin tiimiin aika täysillä /eskapistisesti jne. 🤨 Uncle B. sentään sanoo jämäkästi mitä täytyy tehdä ja mitä ei, kun käskee hypätä ajoissa jarrulle tai varomaan sillankaiteita 😂
Ei tämä ole ajankohtainen asia nyt, mutta voi olla tulevaisuudessa. Riippuen ihan miten paljon kaikessa on ruuhkaa ja resursseja, niin mä kyllä haluaisin jossain vaiheessa jutella siitä voiko tän aspergerin rinnalla olla add tms. mikä on tullut enemmän ilmi tässä yksinasuessa ja lähtökohtaisesti selvinpäin ollessa. Kuitenkin as-diagnoosini sain aika randomisti kun olin ahdistuneena sairaalassa äitini sairauden ja oman silloisen temesta-sähläämisen vuoksi, mutta se päivittäinen alkoholinkäyttö varmaan jotenkin peitti niitä oireita, ja omalla tavallaan paransikin mun keskittymiskykyä asioihin. 🙄 Vaikka ei sillä että olisin täysin holtiton, olihan vaikkapa ton El Planin hoitaminen byrokratioineen melkoinen masterplan, kirjanpito yms. ei ole mulle mikään ongelma, mutta voi luoja kuinka moni asia mulla on vähän sinnepäin tai työn alla tällä hetkellä. 😂 Viimeviikkoinen nelipäiväinen e-ralli ja alkuviikon työjutut tietää sitä, että viikonloppuna saa tiskata ja pyykätä varsin ahkerasti, kerätä viikon verran kuivumassa roikkuneita vaatteita pois, pyyhkiä suurimmat nokikertymät pinnoilta pois jos puuhella on välillä vetänyt huonosti jne. 😖😅- Anonyymi
Jatkuvasti. Vaikka ihmisiä ympärillä ei niitä kiinnosta. Ei ne kiinnitä huomiota. Sulaudun tapettiin.
- Anonyymi
hei Genio, gringe aloitus... Kuin ristiriitainen ja pulassa oletkaan… Sotkeminen on tapa vältellä totuutta, kai tiesit sen? :)… ja päivä paistaa risukasaan…
Hmmm…. Kyllä… tunsin yksinäisyyttä parisuhteessa… Huomasin että tila omilta tunteilta loppui toisen ihmisen tarvitsevan !!!&) puolen jyrän alla. Kärsin ja olin surullinen… Mutta kun pääsin omilleni, olo helpottui :)…
Kaikki eivät pysty kestävään suhteeseen… olen pahoillani, että tunnet itsesi yksinäiseksi… :(- Anonyymi
samoja kokemuksia kun muutettiin saman katon alle masennuin niin että turrutin oloni viinalla lopuksi kallon kiristäjä määräsi masennus lääkeitä lopuksi teraupetti sanoi syyksi parisuhde ongelmat,olen edeen eksän kaveri vaikka yhdessä asuminen epä onnistui,
- Anonyymi
Mieti nyt perjantai iltana. Jos tässä raskaan työviikon jälkeen ois vielä joku höpisemässä, niin menisin kyllä ihan sekasin. Koko viikon oon saanu vastailla tyhmiin kysymyksiin ja puhelin soinu jatkuvasti. niin nyt oon mielelläni yksin.
On meitä muitakin yksinäisiä tässä universumissa.
- Anonyymi
lopuksi yksinäisyyteen valmistunut ei näje ympärillä ihmisiä,niin suuntaa tisesi uuteen suuntaan,
Anonyymi kirjoitti:
lopuksi yksinäisyyteen valmistunut ei näje ympärillä ihmisiä,niin suuntaa tisesi uuteen suuntaan,
Se on turhaa osaltani. Koska ne joista kiinnostun, ei kiinnotu minusta ja sama toisinpäin.
- Anonyymi
PalstaRinssi kirjoitti:
Se on turhaa osaltani. Koska ne joista kiinnostun, ei kiinnotu minusta ja sama toisinpäin.
et ole ainut, oikeastaan saman kaltaistaan kannattaa odottaa mutta päivä määrää ei tiedä etu käteen,oli sitten mies tai nainen,
Anonyymi kirjoitti:
et ole ainut, oikeastaan saman kaltaistaan kannattaa odottaa mutta päivä määrää ei tiedä etu käteen,oli sitten mies tai nainen,
Niin just. Taitaa kuolema korjata tämmöisen papan ennen sitä.
- Anonyymi
Minä en tunne mutta haluan ihan muuta keskustelun aiheita kun nää palstan aloitukset.
- Anonyymi
Katellaan, et olenko vielä keskustelukunnossa yöllä. Jurrissa ne parhaat aiheet aina tulee... :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katellaan, et olenko vielä keskustelukunnossa yöllä. Jurrissa ne parhaat aiheet aina tulee... :D
Kyllä minä olen tehnyt hyviä aloituksia mutta teitä ei ne kiinnosta. Eikä minun jutut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä minä olen tehnyt hyviä aloituksia mutta teitä ei ne kiinnosta. Eikä minun jutut.
Ja siksi minua ei enää kiinnosta teidän jutut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä minä olen tehnyt hyviä aloituksia mutta teitä ei ne kiinnosta. Eikä minun jutut.
Ne pitää tehdä kiinnostavasti. Perusresepti:
1. Provosoi
2. Vittuile hyvän maun rajoissa
3. Tiedä mistä puhut
4. Keskustele
5. Anna tilaa myös muille keskustelijoille
6. Älä yritä todista omaa oikeassa oloa, koska et ole. Kukaan ei ole oikeassa, vaan kaikki on väärässä
7. Järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa.
Tällä pääset alkuun. :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne pitää tehdä kiinnostavasti. Perusresepti:
1. Provosoi
2. Vittuile hyvän maun rajoissa
3. Tiedä mistä puhut
4. Keskustele
5. Anna tilaa myös muille keskustelijoille
6. Älä yritä todista omaa oikeassa oloa, koska et ole. Kukaan ei ole oikeassa, vaan kaikki on väärässä
7. Järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa.
Tällä pääset alkuun. :)Jep. Ei oo mun juttu.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall2432142- 1891634
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä461282Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad50992- 41816
- 14790
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30771Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21760Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .24735Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46647