Toiset saavat olla onnellisia, toiset ei

Jos onnellisuutta haluaa. Niin mee vaikka Tanskaan. Siellä ihmiset on aidosti onnellisia. Ei niinkuin suomessa, missä poliitikot on sen niin päättänyt.

Onnellisuus asuu ihmisessä itsessä.
Mikä sinusta on onnellisuutta?

Noin se varmasti on. Mutta pitää hyväksyä se, ettei kenelläkään ole velvollisuutta tehdä ketään toista onnelliseksi, jos hän ei sitä tahdo tehdä. Ei voi uhrata omaa elämäänsä kenenkään takia. Siksi aikoinaan oli pakko lähteä parisuhteesta, koska oma elämä oli kärsimystä tietyistä syistä johtuen. Enää en sellaiseen koskaan suostu!

Eikö onnellisuus ole vähän kaikkea mistä nauttii? Toki seurustelu varmasti on siitä varmasti iso osa, tiedän sen itsekin🙈Mutta oletko onnellinen ikinä mistään muusta?

Missä syyt ootko miettiny.Onko muissa ja sinussa ei?

Itselle onnellisuutta tekee hyvät ihmissuhteet ja rakkaus kaikissa muodoissaan (lapsuuden perhe, lapset, ystävät, kivat työkaverit, rakastettu) -mitä kulloinkin elämässä on.

Onnellisuutta tekee haaveet ja tavoitteet, niiden tavoitteleminen, lopuksi saavuttaminen ja älylliset haasteet. Mitä isompi ponnistus, sitä paremmat kiksit. Onnellisuutta tekee tunteet ilo, innostus ja intohimo. Ja jotta nuo huomaisi ja osaisi arvostaa välillä pitäisi olla vähän heikompiakin hetkiä. Onnellisuutta tekee terve mieli, itsekunnioitus ja arvojensa mukainen elämä.

Onnellisutta tekee myös lasten ja kotieläimen halit, hellyys ja kosketus, ja tunneyhteys läheisyyteen. Jos olisi puoliso, olisi seksielämä, kosketus, henkinen ja fyysinen läheisyys samanlainen onnen tuoja.

Onnellisuutta tekee kynttilän valo, kaunis musiikki, tähdet ja revintulet, metsä, aurinko, kevään ensimmäiset lehdet ja talven jälkeen nousevat krookukset, syksyn sieni- ja marjasato, liikunta, avanto, harrastukset ja pohtivat keskustelut ja moni muu ihan pieni asia.

ONNi voi olla KOKONAINEN, vaikka ei olisi kaikkea,. Puolikkaan lasin voi nähdä puolitäynnä tai -tyhjänä. Usein asiat on myös valinnaisia, kaikkea ei pysty tekemään samana aikaan ja vaikka omaa aikaa arvostaa, kun sitä ei pariin vuoteen ole ollut. 😂 Ja se arvostus voi olla myös onnellisuutta, samoin kuin jos samassa tilanteessa katkeruus olisi lähde onnettomuudelle.

Olen nähnyt masentuneen puolison. Silloin on vaikea olla onnellinen, vaikka kaikki asiat olisi hyvin. Silloin on tärkein saada hoitoa. Kun pahin hellittää, voi yrittää katsoa miten omaa elämää katsoo ja mitä siellä osaisi arvostaa. Aivot on hölmö elin, kun hymyilemme vaikka väkisin, ne luulee, että olemme onnellisia ja antavat palkinnon. Samoin, jos kehut itseäsi päivittäin, aivot luulevat sinun olevan voivan paremmin ja ITSE palkitset samalla itsesi hyvänolon hormoneilla.

Itse olen yksinäinen mutta haluan olla. Paljon huonoja kokemuksia muista ihmisistä.

Ihminen tulee onnelliseksi silloin kun vapautuu haluista.

Jos et tunne katkeruutta, kateutta tai kompensaation tarvetta, asiat on aika hyvin.

Ei se onnellisuus ole mikään muualta epätasaisesti annettu lahja.
Onnellisuus on asenne, elämäntapa, tyytyväisyys kaikkeen siihen hyvään mitä on saanut ilman, että tuntisi tarvetta saada enemmän tai parempaa, ettei koe tarvetta edes vertailla muiden saamisiin.

Onni/onnellisuus on pieniä palasia siellä täällä. Mahdollisia löytää ja saavuttaa kun ei yritä tavoitella kuuta taivaalta.

Per nyt onni olisi mahdollisuus lähteä jonnekin edes vähäksi aikaa.

Toiset saa naisia ja seksiä ja toiset ei. Ei voi olla onnellinen jos ei saa naista ja seksiä.

Mutta välillä on pirunvaikea nauttia,niistä pikkupalasista,kun tuntuu,että epäonni jatkuu kokoajan kiihdyttää vauhtia=Ensin emäntä sairastu vakavaa masennukseen,sitten itse jouduin sydän leikkaukseen ja nyt äiti kuoli yms.Muita pienempiä juttuja.

Onnekkuus, vai onnellisuus? kaksi eri asiaa, ainakin minun mielestäni, mutta mähän olenkin tämmöinen saivartelija. Osa suvusta muuten asuu tanskassa, täytyy kai tehdä visiitti sinnepäin ja tarkastaa missä mennään niin kuin tuolla edempänä suositeltiin :). Tämä suomessa harjoitettu onnellisuuskampanja kun ei oikein omalta tunnu...