vedystä puhutaan paljon, mutta liikenteen käyttövoimana se jää pysyvästi sivuosaan

YLE tänään:
Vikke Saarelainen ajelee tällä hetkellä Suomessa lähes ainutlaatuisella ajoneuvolla: hänen polttokenno-Hyundainsa tankataan vedyllä.

– Tämähän on periaatteessa sähköauto siinä missä muutkin sähköautot. Tässä sähköenergiaa saadaan polttokennosta, kun perinteisesti ymmärretyssä sähköautossa se tulee akkuratkaisuista, Saarelainen selventää.

Autovalintaa selittää se, että hän työskentelee varatoimitusjohtajana oululaisessa Skartassa, joka suunnittelee Utajärvelle aurinkosähkön tuotantoa ja vetyasemaa.

Saarelaisen vetymaasturi on erikoisuus, ja sellaiseksi polttokennoauto mitä todennäköisimmin jääkin. Siitäkin huolimatta, että vedystä kohkataan juuri nyt paljon.

– Jos katsotaan markkinoita, missä vetyinfraa on rakennettu paljonkin – esimerkiksi Saksassa – ei polttokennoauto ole sielläkään myyntitilastoissa kuin marginaalissa, kuvailee teknologian tutkimuskeskus VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen.

Saksassa on EU:n tilastojen mukaan pari tuhatta vetyautoa ja noin 90 tankkausasemaa. Täyssähköautoja on liki miljoona.

Kun autoalan johtajilta kysyttiin viime vuonna KPMG:n kyselytutkimuksessa, mihin he panisivat rahansa jos saisivat tuplata tuotekehitysbudjettinsa, useimmat valitsivat sähkön ja akkutekniikan. Vetyyn satsaisi hieman useampi kuin polttomoottoritekniikkaan.