Vetytankkausverkoston tappaa lopulta isot ajoakut ja akkutekniikka.

Anonyymi

Vetyauton hieno ominaisuus on (ainakin teoriassa jos tankkausasema toimii täydellä teholla) nopea 3-4 minuutin tankkaaminen, jolla Toyota Mirai pääsee kenties oikeassa elämässä yli 600km (ei välttämättä 700km ajosuhteista ja liikenteestä riippuen). Nopea tankkaus ja taas ajo jatkuu eikä tarvitse odottaa lataamisia vaikka sen moni hyödyntää esim. pitämällä vähintään 30min ruokataukoa pikalatausasemalla.

Juuri kun edes välttävän kattava vetytankkaus verkosto saadaan suomessa pystyyn (2030-luvulla?) edes 20-30 vetytankkausaseman voimin, niin patteriautot alkavat entistä tehokkaammin saamaan kiinni vetyautojen "A:sta B:hen" nopeutta kun itse akkuteknologia kehittyy eikä välttämättä vetyautoihin pystytä samaan tapaan lisätä lisää isompia vetysäiliöitä kasvattamatta perheautoa farkkuauton kokoiseksi. Toyota Mirai on neljän hengen auto kun yksi vetysäiliö on sijoitettu aivan keskelle autoa vieden yhden istumapaikan takapenkiltä, joten tämä kertoo siitä että vetysäiliöiden lisääminen on ongelmallista ottaen huomioon kolariturvallisuus säännöt.

Jo nyt on myynnissä täyssähköautoja (tulossa 2022), joiden kantama on noin 1000km. Toki ovat kalliita tavalliselle kuluttajalle vielä pitkän aikaa, mutta teknisesti tämä on mahdollista. Kun on iso akku, niin voidaan myös melko tyhjää akkua pikaladata todella nopeasti jos pikalaturin teho vain pystyy antamaan tarpeeksi tehoa esim. 300kwh. Suuri akku, tehokas pikalaturi... Ei tarvitse montaa kymmentä minuuttia enään odotella (lähes tyhjästä 80 prosenttiin) että voidaan jatkaa matkaa yhden pysähdyksen taktiikalla. Mutta kuitenkin moni sähköautoilija sanoaa että ihan vain oman hyvinvoinnin vuoksi olisi hyvä pitää taukoa viimeistään 3-4 tunnin kohdalla, jotta on skarpimpi ratin takana ja on turvallisempaa ajaa. Toisinsanoen moni ihan mielellään jaloittelee vaikka edes 15min kahvit hakien ennenkuin jatkaa taas matkaa. PITKILLÄ MATKOILLA siis taukojen pitäminen tekee myös hyvää ajajalle, joten odottaessa latausta kuski lataa myös itseään henkisesti, jotta jaksaa taas paremmin ajaa. Joten.... onko vetyauton tankkaus nopeus kuitenkaan mielestäsi niin tärkeää eli ajatko noin 1200km päivässä (2 x 600km) yhden pysähdyksen taktiikalla....vuodesta toiseen? Oletko koskaan ajanut putkeen tuollaista matkaa vain yhdellä 4min pysähdyksellä syöden eväät ratin takana ajaessa jolloin ehdottomasti olet valmis maksamaan ainakin 2 kertaa enemmän vetyautoilusta kuin täyssähköutoilusta (kokonaiskulut)?

Pitkä alustus, että onko nopeasta vetytankkauksesta aidosti hyötyä taviksille jos muutenkin halutaan pitää taukoa, niin sitä pitää jokaisen itse pohtia omalle kohdalleen.

Ja se vakavampi asia alustukseen liittyen kun niitä taukoja kuitenkin pidetään pitkillä matkoilla millä tahansa käyttövoimalla liikuttaessa, niin vetyautojen tankkausasemillekkin on tulevaisuudessa entistä vähemmän käyttöä jos toimintamatkassa täyssähköautot menevät ohitse. Jos kerran 2022 lähtien on tulossa autoja, joilla pääsee vakiona jopa 1000km, niin mitä nämä luvut ovat vuonna 2030? Pääseekö noin 20 000e autollakin jo 700km ja kalliilla päälle 100 000e autolla 1500km vuonna 2030 kun akkutekniikka kehittyy? Tuskin vetytekniikka (polttokennot) niin voimakkaasti kehittyy että vetykilolla pääsee 100km sijaan 200km vuonna 2030 kun vetysäiliöiden lisäys on ongelmallista?

Ja se aloituksen ydin: Kun akkuautojen toimintasäde on päälle 1000km, niin onko vetytankkausasemista hyötyä jos energiakulutkin ovat edelleen selvästi halvemmat täyssähköautolla? Kun akkuautolla (2030?) pääsee jo vakiona pitkälle ja autoilun kokonaiskulut halvempia.... se tulee tappamaan vetyhenkilöautoilun. Ihmiset äänestävät siinä vaiheessa lompakollaan, jolloin vetyautoja ei osteta kovinkaan paljoa uutena kaupasta ja niiden suosio sekä arvo romahtaa. Suurelle joukolle suomalaisia autoilu on muutenkin kallista ja siitä pyritään säästämään, jottei maaseudulla olisi mahdollista elää jossa auto on välttämättömyys kun julkista liikennettä ei juurikaan ole.

Tesla Roadster 200kwh akku, ilmoitettu kantama 970km, kantama vaihtelee 695 - 1405km. Hinta noin 200 000e, joten ei pitkään aikaan tavisten auto. Vuonna 2030 tilanne voi olla toinen...

https://ev-database.org/car/1167/Tesla-Roadster

Tästä linkistä voi tutkia myös eri autojen latausnopeuksia.

https://ev-database.org/compare/electric-vehicle-longest-range#sort:path~type~order=.erange_real~number~desc|range-slider-range:prev~next=0~1200|range-slider-acceleration:prev~next=2~23|range-slider-topspeed:prev~next=110~450|range-slider-battery:prev~next=10~200|range-slider-eff:prev~next=100~300|range-slider-fastcharge:prev~next=0~1500|paging:currentPage=0|paging:number=9

.... vetyauton ostaja.... sinua on varoitettu...

141

1863

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mahtavaa!

    • Anonyymi

      Tätä on odotettu että vetyasemat ajetaan alas, hienoa!

      • Anonyymi

        Varsinkin kun niitä ei ole edes ajettu ylös. Mutta säästyypähän rahaa näin päin.


    • Anonyymi

      Näin Saksassa!
      Ministeri kertoo, että valtiokin rakentaa 1000 HPC asemaa, joihin 10.000 laturia. Lisäksi se rajoittaa kaikkien toimijoiden kuluttajahinnan max 44 c/kWh ja subventoi erotusta toimijoille. Hintaväli Saksassa nyt 46-79 c/kWh. Joka 10 min välein tulee olla HPC-kenttä Saksassa. Tässä esimerkki että vetyä saatetaan kuitenkin ajaa alas ja latauspisteet tulevat voittamaan kilpailun henkilöauto liikenteessä.

      https://www.youtube.com/watch?v=XuWHN-mjE20

      • Anonyymi

        Niin, eihän siinä mitään! Kyllähän niitä latauspisteitä tarvitaan lisää patteritrabanteille!
        Kaupunki- ja taajamaliikenteeseen tyydyttävä ratkaisu?
        Mutta tuo määrä itsessään ei indikoi ollenkaan vetyinfran suunnitelmien alasajoa!
        Tuossa suunnitellaan tulevaa, edelleen kasvavaa lat.sähköautojen energiatarvetta.
        Ainakin EU on vaivihkaa lat.sähköautoille varaamassa roolin pienehköille autoille!
        Juu, maailma ei sillä pelastu, jos isossa mitassa tuotetaan jotain Rimacceja ja Tesloja!


    • Anonyymi

      Maaseudulla monissa taloissa on vakiona voimavirtapistoke. Laturit ei maksa juuri mitään enään eli 3 X16A 11Kw voimavirtapistokkeeseen alkaen 300e tilattuna ulkomailta. Pienikokoinen jonka voi ottaa matkalle mukaan. Ei mikään pikalaturi mutta maaseudulla sukkuloidessa eri kohteissa lataaminen helpottuu kohtuu nopeaksi eikä tarvitse julkisille pikalatureille pysähtyä. Maksaa vaikka 5e setelillä talon isännälle latauksesta, niin ei mene erikseen aikaa laturilla odotteluun vaan voi tehdä jotain muuta sillä aikaa kun auto latautuu muutamassa tunnissa.

      Googleen:

      11kw Ev Charger Type 2 3 Phase 16A iec 62196-2 CEE Plug Portable Electric Vehicle Car Charger EVSE Charging Station Evse Charger

      Kun vastaavia pienikokoisempia tehokkaampia latureita tulee tulevaisuudessa lisää, niin se lyö entistä enemmän kiilaa vedyn suhteen.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tsiiihhhiiihiiii!
        Ja toimisi etenkin Suomessa?


    • Anonyymi

      Ei nykyisillä akuilla voi olla pieni osa autoista, liian painavia ja isokokoisia, ei kestä 15-20 vuotta. Ja latauksen hitaus tekee ylitsepääsemättömiä ongelmia, sekä dc laturien hinta, infra että se on pystyssä. Niitä pitäisi olla kaikkia kymmeniä tuhansia suomessa.

      Euroopassa on yli 20 vuotiaita autoja kymmeniä miljoonia käytössä!

      Kaikkien autojen määrä 300 miljoonaa

    • Anonyymi

      Kyllä se lataustekniikka vain kehittyy ja samoin latausnopeudet. Infralla toki voi olla hintaa kun halutaan nopeaa latausnopeutta, mutta teknisesti se on mahdollista.

      "This latest version of CHAdeMO protocol enables DC charging with the power over 500kW (maximum current 600A), while ensuring the connector to be light and compact with a smaller diameter cable, thanks to the liquid-cooling technology as well as to the removal of locking mechanism from the connector to the vehicle side. Backward compatibility of the CHAdeMO 3.0-compliant vehicles with the existing DC fast charging standards (CHAdeMO, GB/T, and possibly CCS) is ensured; in other words, today’s CHAdeMO chargers can feed power to both the current EVs as well as the future EVs via an adapter or with a multi-standard charger."

      https://www.chademo.com/chademo-3-0-released/?fbclid=IwAR2-8NYTIv5pZvQ0o-WBHyEK_bg6Oz3LOkiC4kDqt4FSCGRCXy0GmJyQUio

    • Anonyymi

      Vetyautojenkin ongelma on myös joidenkin valmistajien mukaan polttokennon kestävyys noin 5000 käyttötuntia. Ja kuten tiedät kaikkihan kauppiaat aina kaunistelee omia tuotteitaan mikä totuus oikeasti on esim. polttokenno kestää keskimäärin 4000 tuntia oikeassa elämässä. Tutkimuksissa on käynyt myös ilmi että polttokennon käynnistäminen ja sammuttaminen kuluttaa myös nopeammin polttokennoa, joten kaupunkiautona lyhyttä matkaa voi käyttötunnit olla huomattavasti vähemmän. Toisinsanoen ei ne polttokennoautotkaan kestä välttämättä kuin noin 15 vuotta käytöstä riippuen.

      • Anonyymi

        Polttokenno on aika kallis jo raaka-aineiden takia. Eli mene 4000-10000 euroa 4000 tunnin välein..


    • Anonyymi

      Kun akkujen kapasiteetti, latausnopeus, kestävyys, paino ja koko kehittyy optimaalisemmaksi uuden tekniikan myötä, niin alkuperäiset akutkin kestävät pidempään ja autoilu miellyttävämmäksi kun pitkiä latauksia ei enään niin paljoa tarvita (latausnopeus ja isompi kapasiteetti), niin siinä vaiheessa kysytään miten vetyautot ovat kehittyneet? Onko vetyä onnistuttu pakkaamaan erilaiseen muotoon kannattavasti, jotta sitä ikäänkuin mahtuisi enemmän ajoneuvoon? Tai polttokennot kehittyneet taloudellisemmiksi? Minun on vaikeata uskoa että vetytekniikka kehittyisi jotenkin paremmin jos vetytekniikkaa on koitettu jo 60-luvulta ihan tosissaan kehittää autoihin... eikä olla aidosti yli 70 vuoteen saatu ongelmia ratkaistua. Monet kivet on jo käännetty vedyn osalta eikä edelleenkään todistettavasti ulkomailla (esim. Norja) ole vetyautoilu ottanut tuulta allensa vaikka on parhaansa mukaan yritetty. Edelleen vain marginaalituote.

      Norjassa ollut useampi vuosi vetytankkausasemia. SILTI ei ole suosio lähtenyt liikkeelle kun vielä vähemmän oli silloin tietoa vetyauton huonoista puolista. Uutinen vuodelta 2019, joka on varmasti suuntaa antava kirkkaasti mihin käyttövoimaan norjalaiset uskoo. Linkissä myös lista ja moni plugarikin menee kirkkaasti ohi vetyautoista.

      "Nollapäästöisiä autoja rekisteröitiin kaikkiaan 46 143 autoa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 39,5 prosenttia. Nollapäästöisten markkinaosuus 2018 oli 31,2 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluu sekä sähköautot että vetyautot (51 kpl)."

      https://autotoday.fi/sahkoauto-nousi-taas-norjan-suosituimmaksi-henkiloautoksi/

      Kannattaa nyt suosiolla ottaa mallia suomen naapurimaasto, jossa suurinpiirtein sama ilmasto kuin meillä kuin alkaa vetyverkostoa rakentamaan tehden samat virheet: Ihmiset eivät halua ostaa vetyautoja, TODISTETUSTI.

      • Anonyymi

        "Nollapäästöisiä autoja rekisteröitiin kaikkiaan 46 143 autoa. "

        Tuossa tuota masojen aivopesullisen valheellista media-lobbasusta jälleen kerran, jota tulee tiuhana tahtiin suunnilleen joka tuutista, kuten poliitikkojen suustakin.

        Nollapäästöistä autoa ei edes ole olemassa, eikä s-auto ole sitä edes paikallisesti (akkujen kaivosteollisuuden mega-saasteisuudesta puhumattakaan), sillä polttarinkin päästöistä noin 30% tulee jarruista ja renkaista, jakautuen suunnillen 20% jarruille ja 10% renkaille .

        Hiljattain oli uutinen ranskalaisesta, joka oli kehittänyt jarrusatuloihin liitetyn eräänlaisen imurin, joka otti talteen jarrupölyn (ei käynyt ilmi mikä oli ko. saasteen jälkikäsittely). Myöskin jarrupalat olivat sitä varten erityisuurretut. En tiedä oliko patentoinut systeemiään.

        Maanalaiset metroasemat ovat usein monin kerroin saasteisempia kuin katutaso, metrojen jarruista johtuen.


    • Anonyymi

      Merkkejä on jo että vetytankkausverkostoa ei tarvita 10 vuoden päästä henkilöautoille, mutta raskaskalustolle kylläkin painavia lasteja siirrettäessä. Jo nyt 2021 vuonna on saatavilla suht nopeaa matkan jatkumista. Kun vielä tulee jotain uutta akkutekniikkaa paremmalla latausnopeudella ja suurteholatureita ympäri suomea, niin siinä vaiheessa moni viimeistään kyseenalaistaa vetyhenkilöautojen tarpeellisuuden.

      "Tarkalleen 12 prosentista 80 prosentin varaukseen latautuminen kesti ainoastaan 21 minuuttia, joka Ioniq 5:n kulutuksella tarkoitti 225 km moottoritieajoa huonossa kelissä. Jo pelkällä 10 minuutin pysähdyksellä olisi toimintasäde kasvanut 130 km verran. Täydellä akulla matkaan lähdettäessä 20 minuutin paussi riittäisi siis noin 600 kilometrin matkaan.
      Viimeistään tämä riittänee kattamaan useimpien tarpeet – etenkin suurteholatureiden infran laajentuessa. Tällä hetkellä 220 kilowatin tehoiset ja sitä jytymmät laturit ovat varsin harvassa, mutta sähköautojen nopean yleistymisen myötä myös asemia pystytetään ympäri Suomea hyvään tahtiin. Muutaman vuoden päästä suurin osa valtaväylistä omaa varmasti hyvän suurteholatausverkoston."

      https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kommentti-hyundai-ioniq-5n-latausnopeus-jattaa-sahkoautojen-vastustajille-yha-vahemman-valittamista/?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=newsletter-2021-09-16&fbclid=IwAR3rwce9jmyqoqyXdz4nODRzDINCdQGHY0me83Dl1E7HG7YgqpcfCHFDzts

    • Anonyymi

      Oli siten henkilöautojen käyttövoima tulevaisuudessa mikä tahansa, niin yksi on varmaa, että pelkkä akkusähkö se ei ole.

      • Anonyymi

        Älä ole varma, se voi hyvin olla ainoa henkilöautoihin sopiva vaihtehto. rekat ym kulkee sitten vedyllä tai muulla kaasulla.


    • Anonyymi

      Noinhan se on mutta emmehän elä enää 100 v kuluttua , on aivan sama millä jälkeläiset ajelevat .

    • Anonyymi

      Vetyauto on järkevin ratkaisu uudistaa autokantaa.

      • Anonyymi

        Juu kyllä autot jotka maksavat +50ke on varmaa, että jokainen sellaisen ostaa, varsinkin kun ei ole polttoainetta saatavana.


    • Anonyymi

      Mitä sekoilet, vety on raskaan liikenteen polttoaine tulevaisuudessa, ei sitä henkilöautoihin tankata

      • Anonyymi

        Tuo on niin totta.
        Vai vetyhönö huomion kiimassaan intoillee ja trollaa suuressa yksinäisyydessään.


      • Anonyymi

        Raskaan liikenteen energialähde on tulevaisuudessa biodiesel ja synteettiset polttoaineet, dieselmoottori säilyy kauan.

        Vety käytetään lähes kokonaan teollisuudessa korvaamaan hiilipohjaiset polttoaineet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raskaan liikenteen energialähde on tulevaisuudessa biodiesel ja synteettiset polttoaineet, dieselmoottori säilyy kauan.

        Vety käytetään lähes kokonaan teollisuudessa korvaamaan hiilipohjaiset polttoaineet.

        Raskas liikenne liikkuu akkusähköllä, niin kuin kaikki muukin lähitulevaisuudessa.


    • Anonyymi

      Pitää muistaa, että polttokennon arvioitu maksimi kesto on 160tkm, eli kallis polttoaine ja kennon uusiminen ei tule olemaan kovin iloinen asia.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ei mene montaa vuotta kun vetyauto alkaa hävitä kiinnostavuudessaan täyssähköautolle. Näitä pitkän matkan sähköautoja alkaa tulla yhä enemmän ja kilpailu lisääntyy. Todennäköisesti jo 2025 yhä useampi kyseenalaistaa mihin vetyautoja ja kallista vetytankkausverkostoa tarvitaan jos omaan tarpeeseen löytyy samassa hintaluokassa täyssähköauto vastaavilla suorituskyvyillä. Mitä järkeä on stressata vedyn tankkausasemien vähyydestä kun sähköä saa joka paikasta. Pieni määrä ihmisiä tarvitsee useita kertoja viikossa ajaa autolla yli 500km päivässä vaan tutkitusti suurin osa ihmisistä ajaa noin 50km päivässä. Ja vaikka talvi vähentäisi kilometrejä täyssähköautoissa noin 5kw lämmityksen takia, niin ihan vain kuskin virkistymisen takia on hyvä pitää lataustaukoa jossain vaiheessa pitkää matkaa.

      Tässä artikkelissa hehkutetaan 1000km toimintamatkaa 150kw akulla. Sen hinta ulkomailla jäi mysteeriksi, mutta tuskin yli 100 000e maksaa. Voi olla että hintalappu suomessa parin vuoden päästä osuu vetyautojen hintojen kanssa?

      https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6d10bb9e-3654-4eed-b329-8e04148911f2

    • Anonyymi

      Kyllä näitä vetyautojen tappajia vain tulee nyt jo lisää ja hintalappu jo nyt ehkä samaa luokkaa suomessa kuin vetyautoillakin. Sähköautot nyt facen ryhmässä kommentti:

      "Ari Myllis 06.10.2021
      Lucid Air ilmoitti tuotantolinjonensa käynnistyneen ja ensimmäiset ”Dream Air” erikoismallit tulevat linjalta ensimmäisenä. Ennakkotilauksia on jonossa 13.000 kappaletta. Lucid Airia on pidetty suoraan Teslan kilpailijana ja sitä se onkin, parhaimillaan 0-60 mph mennään 2,5 sekuntiin, jenkkien varttimaili menee alle 10s eli 9,24s, loppunopeuden ollessa 254 km/h). Mallien huippunopeus on 270km/h (rajoitettu, rajoittamaton 378 km/h). Suurimmilla akkukapasiteetilla luvataan toimintamatkaksi 837 km. EPA:n taulukon mukaan kaikki kuusi eri Lucid Airin mallia veivät kuusi ensimmäistä sijaa sähköautojen toimintamatkassa oli kyseessä sitten kaupunki tai maantie. Lucid Airilla on myös pieni ilmanvastus arvollaan 0,21 Cd. Latausta Lucid ottaa vastaa parhaimmillaan 350 kW, kennoston kapasiteetti on 113 kWh ja akkukennoston jännite on 900V.
      Lucid Air on tulossa myös Euroopan myyntiin ensi vuoden alussa. Myynti tapahtuu netin kautta, muutamaan Euroopan maahan on tulossa ”Lucid Studio” näyttelypiste. Se, miten huolto järjestetään Euroopassa on auki. Lisätietoja on luvattu Münchenissä joulukuun Euroopan ensiesittelyssä. Myös Suomi kuuluu niihin maihin, josta voi netin kautta varata Lucid Airin ennakkoon maksamalla 1.000 USD varausmaksu. Perusmalli Lucid Air Pure lähtöhinta on Saksassa 80.000e. "

    • Anonyymi

      Kiinassa Xpeng P5 maksaa 18 330 -25 646 puntaa ja sillä pääsee jopa NEDC 966km. Juju piilee siinä että autoa on optimoitu kulkemaan maantieajossa hyvissä olosuhteissa 12-13kw... ja oikein nipistäen 11kw eli erittäin taloudellisesti. Kohta alkaa muutkin autonvalmistajat kopioimaan taloudellisuus tekniikkaa ja vetyautot ovat silloin todella kalliin kuuloisia autoja.

      https://www.youtube.com/watch?v=mspqm8E9nGc

    • Anonyymi

      Miten jotain voi tappaa, mikä ei ole vielä prototyyppiastetta pidemmälle syntynytkään?

      Vetyautoja on koko maailmassa vain alle 40000 prototyyppiä. Massatuotantoon eivät ole edenneet.

    • Anonyymi

      Keski-Euroopassa koitetaan selvästi edistää vetyautoilua. Kaliforniassa on päälle 8000e vetyautoa ja 48 vetytankkausasemaa. Ruotsissa ja Norjassa vetyautoilu on käytännössä epäonnistunut ja ennustan että niin tulee tapahtumaan myös suomessakin... koska sähköautojen kantamat lisääntyvät hintojen pudotessa. Se mikä on vielä kallista sähköautoilussa voi olla 5 vuoden päästä tavallisen kansan (keskituloisten) saatavilla. Ostavatko tavalliset pulliaiset sähköautoja joilla pääsee (kesällä) vähintään 500km joka on monelle jo ihan riittävä kantama eikä vetyautot kiinnosta? Ylempi keskiluokka sitten niitä päälle 700km kantaman autoja? Iso akku, vähemmän stressiä perille pääsemisessä ja latauksissa. Vetyautoissa tulee sitten stressiä kun ei voi kauas lähteä vaan vähäisten asemien ympäristössä vain pyörimistä (huomaa matka edestakaisin samalla tankilla), joka aiheuttaa myös stressiä kun monet Mirai kuskit kertovat että todellisuudessa tankillisille pääsee noin 500km oikeassa elämässä.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17152427/toyota-mirai-todellinen-kantama-tankilliselle-alle-500km-mittariston-mukaan-

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Avauksessa s-auton hehkutuksissa sivuutetaan kokonaan ympäristölliset asiat, joiden suhteen s-auto on nykyisen mega-saastuttavan akkuteknologiansa vuoksi kirjaimellisetsi ilmaistuna katastrofaalinen.

      Jotta s-auto olisi ekologisesti / ympäristöllisetsi mielekäs vaihtoehto, niin teknologiatieteen tulisi kyetä innovoimaan vihreät akut, jotka lisäksi olisivat pienemmät, kevyemmät ja tehokkaammat.

      On myös suoranaista idiotismia edes ajatella kaiken laittamista vain yhden ideologia-kortin varaan, jolla vielä riskeerattaisiin yhteiskunna huoltovarmuus ja pahimmillaan maanpuolustuskin.

      Parasta, loogisempaa ja älykkäämpää on kehittää rinnakkaisia samaan aikaan käytössä olevia vaihtoehtoja toisiaan kompensoimaan ja tukemaan.

      Laitetaan pieni pala fantasiaa s-autoa koskien, joka tekisi siitä kiinnostavan vaihtoehdon pitkälle tulevaisuuteen.

      * Teknologiatiede innovoi aivan uuden tekologian akut, _vihreät akut_, vaikka jostakin maltillisella energialla loputtomiin kloonattavasta luonnonmateriaalista ja jotka elinkaarensa lopussa voisi laittaa vaikka kukkapenkkiin.

      Akut jotka olisivat pienet, kevyet ja tehokkaat ottaen "hurjan" nopeasti ja herkästi varauksen vastaan tarvitsematta "mega-luokan" liittymätehoja lataukseen.

      * Supertehokkaat ja ekologiset aurinkopaneelit (ei nykyiset "saastemateriaaleja" vaativat), jotka olisivat vaikka ruiskutettavassa muodossa ollen osa auton koko koria. Samaa tekniikkaa sovellettuna voisi käyttää suunnilleen kaikkialla, veneissä, laivoissa, lentokoneissa, rakennuksien julkisivuissa ja katoissa jne.

      * Edellä olevan ansiosta s-auto olisi melkein ikiliikkuja ottaen hyvin herkästi tarvitsemansa virran auringosta, pilvisilläkin keleillä, sekä langattomasti rakennuksien futuuriteknologian "aurinkokenno-aurinkoseinistä."

      ;-)

    • Anonyymi

      Vetyautoissa on pieni ajoakku, joka pitää myös joskus vaihtaa. Polttokenno kuluu loppuun sisältäen kalliita erikoismetalleja. Useampi vetysäiliö haurastuu hiljakseen ja pitää purkaa paljon, jotta saa vaihdettua. Vetykilon tuottamiseen tarvitaan noin 55kw sähköä tehtaalla lisäten sähkökriisejä (pakko tuottaa sähköä välillä hiilivoimalla kun vihreää sähköä ei aina riitä), plus paineistuksen energia, kuljetus ja tankkauksen energia vetyasemaan sekä tankkausaseman välipaineistukset autojen tankkausten välillä vieden energiaa. Kaivostoimintaa nimittäin vetyautotkin tarvitsevat omia erikoismetalleja polttokennoja varten. Suurella todennäköisyydellä vetyautoa ei kannata korjata päälle 10v ikäisenä polttokennon hiipuessa/hajotessa vaan laittaa suoraan paaliin, koska polttokenno on kallis ja sitten puolestaan (alle) 15v ikäisenä vetytankit pitää uusia joka taas maksaa paljon suhteessa vetyauton ikään (osat ja paljon työtunteja). Väitän että vetyauton polttokennon, pikku akun ja vetysäiliöiden uusiminen tulee keskimäärin kalliimmaksi (iso työ varsinkin useammat vetytankit vaihtaa auton uumenista) kuin ison ajoakun vaihtaminen sähköautoon. Toisinsanoen vetyautot aika varmasti romutetaan useamman vuoden aikaisemmin kuin sähköautot, joka lisää "kertakäyttökulttuuria" kun pitää romuttaa koko "toimiva" (pikkuvikainen) auto jo reilusti aikaisemmin kuormittaen luontoa. Ja vaikka sähköauton ajoakkua ei uusittaisi edes 20v ikäisenäkään vaan pidetään vaan perheen kakkosautona "kauppakassin" roolissa esim. romutetaan vasta kun ei pääse talvella edes 30km matkaa eli suppeassa roolissa sähköauto kuormittaa lopulta luontoa vähemmän.

      Joten paljonkos nämä vetyautot sitten puolestaan "megasaastuttaa"?

      • Anonyymi

        Nykyisten vety-autojen käyttökustannuksista ja eliniästä on ollut hastavaa löytää fakta-informaatiota ja ehkäpä juurkin siksi, että niitä ei vielä toistaiseksi ole ajettu finaaliin niiden uutuuden vuoksi.

        Tuossa laajassa varsin karikatyrisen valmisasenteellisten hypöteesien listauksissa myöskin sivuutettiin se tosisasia, että koko vetytalous, kuin myös nykyisten uuden aallon vety-autojen teknologia ja kustannusrakenne kehittyy kaiken aikaa. Onhan se itsestään selvää miten tuon luokan hankkeet ovat alkuun kalliita saada liikkeelle, aivan kuten on ollut tilanne duracelienkin kanssa.

        Vaikkapa vain Suomessa, on s-autoiluun infroineen upotettu melkoisen mittavasti veronmaksajien yhteisiä veroeuroja ja aina vain lisää kipataan .... s-autot jotka edustavat kotimaassa tällä hetkellä noin 0,52% henkilöautokannasta.

        Oheiseen ketjuun voi laittaa hypöteesien sijaan _faktaa_ linkkeineen *nykyisten alkutaipaleen* vety-autojen käyttökustannuksista ja elinkaaresta.

        *

        "Vety-auton kennon käyttöikä?"

        - https://keskustelu.suomi24.fi/t/17197980/vety-auton-kennon-kayttoika

        Service life: https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_vehicle#Service_life

        "A good Hydrogen Car might last you 20-30 years or more. But that means you take good care of its battery and provide proper maintenance. Most likely you will have to replace the battery, although it’s hard to know right now since it’s a newer concept."

        - https://www.bestelectriccarsreview.com/how-long-do-hydrogen-cars-last/

        *

        Hankitahinnat tulevat vastaamaan polttareiden hintoja tekniikan ja tuotantovolyymien kehittyessä ... alkuun kaikki on kalliimpaa kuten on ollut laajasti subventoiduilla ja suorastaan valheellisin argumentein pakko-lobatuilla durecel-autoillakin.

        "Hydrogen Cars May be as Cheap to Make as Fossil-Fuel Vehicles by 2030, State Researcher says in China"

        - https://hydrogen-central.com/hydrogen-cars-chea-2030-china/

        Tarvitaan mieluusti useiden eri vaihtoehtojen innovointia ja kehitystä, synteettiset polttoaineet mukaanlukien.

        ps. Planeetan, ihmiskunnan toiminnan myopiselta riisto-idiotismilta pelastaavaa messias-ideaa ei edes ole olemassa ... ei käy kateeksi tulevia sukupolvia :/

        *

        "World Footprint"

        - https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

        *


    • Kommentoit "Ei tarvitse montaa kymmentä minuuttia enään odotella (lähes tyhjästä 80 prosenttiin) että voidaan jatkaa matkaa yhden pysähdyksen taktiikalla."
      Jos mietit tuota, niin ruuhka-aikaan se toinen lataajahan joutuu ensin odotteleen sen muutaman kymmenen minuuttia, että se edellinen saa ladattua ja sitten oman auton lataus, niin kokonaisaika venyykin sitten jo tunneiksi..
      Näinhän om tankillakin, ruuhka-aikana joudut odotteleen sen 0,5 -1 min, että pääset tankkaamaan.
      "Kun akkuautolla (2030?) pääsee jo vakiona pitkälle ja autoilun kokonaiskulut halvempia."
      Valtio saa vero- ym. tuloja polttoaineesta n. 8 miljardia/vuosi, niin oletatko, että nämä verotulot siirretään yleiseen verotukseen. Silloinhan nekin joutuvat maksamaan, jotka eivät edes omista autoa.
      Muutenkin koko pitkä tarinasi oli tarinaa, vailla totuuden häivää...

      • Anonyymi

        "Jos mietit tuota, niin ruuhka-aikaan se toinen lataajahan joutuu ensin odotteleen sen muutaman kymmenen minuuttia, että se edellinen saa ladattua ja sitten oman auton lataus, niin kokonaisaika venyykin sitten jo tunneiksi.."

        Niin, ja sitten vaikkapa joskain motarin huoltamolla autonsa lataaja lähtee kahville tai syömään ja jaloittelemaan jättäen jo ladatun autonsa piuhan päähän ;-)

        Oletan duracelien latauksien tulevan tulevaisuudessa maksamaan aivan jotakin muuta kuin nykyisin ja haasteena on myös latauspaikkojen liittymien pirstaleisuus kun samalla kortilla ei voi ladata kaikissa pisteissä.

        Melkoi$ia yllätyksiäkin voi matkailijalle osua kohdalleen.

        "KL: Sähköauton lataushinta voi lipsauttaa burgerin väärään kurkkuun – 33 euroa minuutissa! Todellinen lasku yllätti myöhemmin"

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008345891.html

        Sekä:

        "Näin kaltoin kylmyys voi kohdella sähköauton akkua"

        "Yhdysvalloissa Stanfordin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, mitä tapahtuu litiumioniakuille, kun ne altistuvat kylmille lämpötiloille sekä suurille lämpötilan vaihteluille."

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008255382.html

        Keskeisin ongelma duracelien suhteen on se, etteivät ne todellakaan ole lobbauksensa mukaisesti ekologisia, ympäristöystävällisiä tai puhumattakaan nollapäästöisiä.

        Mutta vahvaa on massojen aivopesu ... ja lakiasetuksin duraceleihin väkivalloin pakottaminen.


    • Anonyymi

      Jätit sitten täysin perustelematta että MIKSI aloitus on puuta heinää? Eikö se kerro siitä että fanitat vetyautoilua ja avaus harmittaa sinua, joten käytetään vain "epäilyksen varjo" korttia kun muuten ei pystytä mitään fiksua sanomaan? Ja eikös se ole nimenomaan uhkakuva vetyautoille jos akkuautoilla voi tulevaisuudessa ajaa pitkiä matkoja ilman latausta (esim. 700km), niin harvempi edes tarvitsee silloin (jatkuvasti) nopeaa vetytankkausta? Akkutekniikan ja tehokkaiden latausjärjestelmien kehittyminen on ihan todellinen uhka vetyautoilulle.... ja kaikenlaiset avaukset siihen liittyen pitää sitten jotenkin saada hiljennettyä julistamalla Trumppimaisesti "fake news!" :D

      Polttoaineen verotuloja on jo useampaan kertaan mietitty eri keskusteluissa eikä kukaan tunnu mitään järkevää keksiä että miten se ratkaistaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti... etkä edes sinäkään. Oma mielipiteeni on että jokin vero tulee pääosassa autoilijoille (korkeampi ajoneuvovero?) ja pienempi osa sitten katetaan nostamalla eri (autottomia) veroja esim. 0,5 prosenttiyksikköä, jotta saadaan puuttuva polttoaineveron tulot kerättyä. Ja kyllä, moni autotonkin joutuu veroja hieman enemmän maksamaan hiljakseen vähentyvän polttoaineverotulojen takia.

      • Anonyymi

        "Ja eikös se ole nimenomaan uhkakuva vetyautoille jos akkuautoilla voi tulevaisuudessa ajaa pitkiä matkoja ilman latausta (esim. 700km), niin harvempi edes tarvitsee silloin (jatkuvasti) nopeaa vetytankkausta?"

        Homman pihvi on se, että nykyisten mega-saasteakkujen teknologian kehitys ei tee duraceleistä niiden jatkuvan valheellisista lobbauksista huolimatta lainkaan ekologisia, vihreitä, ympäristöystävällisiä ja planeetan autoilun ympäristösaasteilta pelastaavaa messiasta ... s-autot ovat osa globaalia ympäristöongelmaa.

        Nykyiset vety-biilit puolestaan ovat nyt uuden ekoboomin myötä vasta alkumetreillään ja aika sitten näyttää josko ne saadaan riittävän vihreiksi ja toimiviksi infroineen ja nekin ovat vain yksi vaihtoehto, muidenkin innovointia ja kehitystä tarvitaan.

        ps. Planeetan, ihmiskunnan toiminnan myopiselta riisto-idiotismilta pelastaavaa messias-ideaa ei edes ole olemassa ... ei käy kateeksi tulevia sukupolvia :/

        *

        "World Footprint"

        - https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

        :/


      • "jos akkuautoilla voi tulevaisuudessa ajaa pitkiä matkoja ilman latausta (esim. 700km),"

        Siihen, että inhimillisen hintaisella sähköautolla pääsee edes 500 km akullisella menee kyllä vielä aika kauan. Paljon ihmisiä asuu kerrostaloissa joissa ei ole mahdollista järjestää kotilatausta., joten ne pikalaturit on tarpeen.
        Nythän valtio askartelee kummia; tuetaan verovaroin julkista liikennettä ja samalla tuetaan yksityisautoilua. Ei ihme, että verotus on kovaa.


    • Anonyymi

      Facebook sähköautot nyt ryhmässä moni kertoo jo useamman vuoden autoilleen Lapissa sähköautolla. Miksi sitten käytännön elämässä ei ole suuria ongelmia ajoakkujen kanssa mutta jonkun tutkijan mielestä on? Ja Lapissa kun on välillä jopa -30c.

    • Anonyymi

      Tuohon klikki kauhu otsikko lataukseen. Varmasti joskus fiboja sattuu hinnoista varsinkin roaming tapauksissa, mutta otsikko on kuitenkin irti oikeasta elämästä. Ei sitä joka päivä tapahdu kun lukee sähköautoilijoiden ryhmää. Haluat nyt vain maalata uhkakuvaa hurjista hinnoista koska fanitat vetyautoilua?

    • Anonyymi

      Omasta mielestäni maapalloa ei pelasta sähköautot eikä vetyautot.... vaan kunnon maailmansota tappaen satoja miljoonia ihmisiä. Nimittäin me ihmiset kuormitamme maapalloa jokainen omalla tavallamme ja meitä tulee koko ajan lisää. Meitä on yksinkertaisesti liikaa ja jokainen meistä on enemmän/vähemmän ahne kuormittaen maapalloa aiheuttaen ilmaston lämpenemistä. Hyvä elintaso on kovan luokan huume ja vaikeata on ajatella tulevia sukupolvia... paitsi ehkä nuori aikuinen, joka tulee näkemään kaiken tämän vanhana mitä ahneus on lopulta saanut aikaan maapallollamme.

      Ehkä keskittymällä isojen maiden poliitikkojen vaikuttamiseen saisit enemmän aikaiseksi kuin fanittamalla vetyautoja?

    • Anonyymi

      Jos olet sitä mieltä että sähköautoilu on vain aivopesua ja vetyautoilu pelastaa luonnon, niin miksi et mene "sähköautot nyt!" ryhmään tästä aiheesta puhumaan? Saisit paljon isomman määrän kuuntelijoita ja ehkä ostamaan seuraavaksi vetyauton?

      Miksi isojen autotehtaiden sähköautotuotantoa ei pysäytetä poliittisesti jos se on megasaastetta? Miksi lehdistö on melko hiljaa asiasta? Toyotakin aikoo julkistaa useamman sähköauton lähivuosina vaikka oli varmasti vetyautoilun edelläkävijä, miksi?

      Jos se megasaaste ja aivopesu on vain sitä että et siedä sähköautoilua sivuuttaen vetyautoilun lyhyemmän käyttöiän ja sen kaivostoiminnan?

    • Anonyymi

      ""Jos olet sitä mieltä että sähköautoilu on vain aivopesua ja vetyautoilu pelastaa luonnon, .."
      On melkoisen manipuloivaa, älyllisesti epärehellistä ja aivotonta koettaa laittaa toisen sanomaksi sellaista jota ei ole sanonut tai johon ei edes rivienvälisesti ole vihjannut."

      Kysyn nyt uudestaan kun olet selvästi huolestunut ajatuksesta että mielestäsi sähköautot ovat megasaastuttajia, niin MIKSI et mene sähköautot nyt ryhmään tästä puhumaan jos olet niin varma kannastasi? Johtuisiko se siitä että itse manipuloit keskustelua... kuten jättämällä selvään kysymykseen vastaamatta ja kaivavalla aina niitä "kauhuskenario" linkkejä uskotellen suurelle yleisölle olevasi oikeassa? Mutta todellisten harrastajien pariin et sitä uskalla tehdä kun saattaisit saada paljon vastakkaisia tutkimuksia ja linkkejä asiaan kumoten oman propagandasi?

      • Anonyymi

        "Kysyn nyt uudestaan kun olet selvästi huolestunut ajatuksesta että mielestäsi sähköautot ovat megasaastuttajia, niin MIKSI et mene sähköautot nyt ryhmään tästä puhumaan jos olet niin varma kannastasi? "

        Onhan tämä nyt melkoisen koomista miten haasteiden ja väitteiden esittäjä ei itse kykene huutoonsa vastaamaan, skippailee työkseen vastineet esille laitettuine aineistoineen ja sitten vielä bonuksena huutaa avukseen jotakin face-ryhmää.

        Tuossahan juuri yllä linkitin laajojen tutkimuksien fakta-aineistoon, mutta jos jostakin syystä ei ole tahtotilaa siihen tutustua ((sokeasta yhden ainoan aatteen duracel-uskon huumasta johtuen?) tai kielitaito puuttuu, niin haastaavahan sellaisen henkilön kanssa on edes koettaa saada aikaan asiallista, loogista ja maltillista debaattia aihepiiristä.

        Kyse ei myöskään ole "henkilökohtaisesta kannasta" tai "mielipiteestä"" vaan alan todellisten asiantuntijoiden laajojen tutkimuksien ja työn tuloksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kysyn nyt uudestaan kun olet selvästi huolestunut ajatuksesta että mielestäsi sähköautot ovat megasaastuttajia, niin MIKSI et mene sähköautot nyt ryhmään tästä puhumaan jos olet niin varma kannastasi? "

        Onhan tämä nyt melkoisen koomista miten haasteiden ja väitteiden esittäjä ei itse kykene huutoonsa vastaamaan, skippailee työkseen vastineet esille laitettuine aineistoineen ja sitten vielä bonuksena huutaa avukseen jotakin face-ryhmää.

        Tuossahan juuri yllä linkitin laajojen tutkimuksien fakta-aineistoon, mutta jos jostakin syystä ei ole tahtotilaa siihen tutustua ((sokeasta yhden ainoan aatteen duracel-uskon huumasta johtuen?) tai kielitaito puuttuu, niin haastaavahan sellaisen henkilön kanssa on edes koettaa saada aikaan asiallista, loogista ja maltillista debaattia aihepiiristä.

        Kyse ei myöskään ole "henkilökohtaisesta kannasta" tai "mielipiteestä"" vaan alan todellisten asiantuntijoiden laajojen tutkimuksien ja työn tuloksista.

        Pata kattilaa soimaa. Eipä tässä enää sinunkaan kohdalla ole pitkään aikaan totuus ollut tavoitteena, vain oman kannan puolustaminen.


    • Anonyymi

      Jälleen lisää uutisia että latausnopeus kehittyy ja saa entistä enemmän kyseenalaiseksi vetyauton tankkausnopeuden hyödyn.

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/300-kilometria-10-minuutissa-tassa-on-maailman-nopeimmin-latautuva-sahkoauto/1aa6bbd9-e465-4c8c-8ce8-7b08d616f2fa?ref=iltalehti:ab69&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi

      Vaikka vetyautolla olisi nopeampaa jatkaa matkaa, niin alkuvuosina on ongelmana että vetytankkausasemia on vähän jolloin joutuu tekemään usein ylimääräistä ajoa joka myös syö rahaa ja aikaa. Kokonaisaika tankkauksessa saattaa mennä jo melko samoihin kuin uudenaikaisella nopealla sähköauton lataamisessakin... ylimääräisen koukkauksen takia (ajoa edestakaisin).

    • Anonyymi

      Volvo artikkelista:

      "Ero tasaantuu ajokilometrien myötä

      Ero alkaa luonnollisesti kuroutua umpeen autojen käytön myötä. Jokainen ajokilometri lisää polttomoottoriauton hiilidioksiditasetta, kun sähköauton kohdalla tilanne on päinvastainen.

      Paljon riippuu tosin myös siitä, miten sähköautojen käyttämä sähkö on tuotettu. Juuri tämä vaikuttaa paljolti siihen, missä vaiheessa polttomoottorimallien elinkaaripäästöt saavuttavat sähköautojen vastaavat ja ohittavat ne.

      Volvon laskelmien mukaan täyssähköisen C40-mallin päästöt ovat 198 000 kilometrin kohdalla jääneet 15 prosenttia polttomoottorimallien alle. Voimalinjojen päästökäyrät leikkaavat toisiaan 110 000 kilometrin kohdalla.

      Mikäli C40-mallin saa ladattua pelkästään uusiutuvasta energiasta tuotetulla sähköllä, autojen päästötaseet leikkaavat toisiaan jo 48 000 kilometrin kohdalla."

      Tämä tukee mitä aikaisemmatkin tutkimukset kertoo sähköautojen päästöistä että VALMISTAMINEN on sähköautoilla päästöjen osalta korkeampi, mutta KOKO ELINKAARI (monilla yksilöillä ajetaan yli 300 000km) on vähemmän päästöjä.

      Jos kerran vetyautoja on sarjavalmisteisesti myyty jo noin 10 vuotta (jos ei 2000-luvun alkua oteta huomioon), niin miksei vetyautoista sitten löydy tutkimuksia paljonko ne saastuttaa vs polttomoottoriautot? Vai eikö niitä vain haluta löytää?

      • Anonyymi

        "Jos kerran vetyautoja on sarjavalmisteisesti myyty jo noin 10 vuotta (jos ei 2000-luvun alkua oteta huomioon), niin miksei vetyautoista sitten löydy tutkimuksia paljonko ne saastuttaa vs polttomoottoriautot? Vai eikö niitä vain haluta löytää?"

        Koska vetyautojen valmistus saastuttaa yhtä paljon kuin akkuauton ja 99% vedystä tähän asti on fossiilista alkuperää, vastauksen pitäisi olla selvä.

        Olemassa olevat vetyautot ovat saastuttaneet enemmän kuin vastaavat polttomoottoriautot. Tätä vedyn puolestapuhujat yrittävät piilottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos kerran vetyautoja on sarjavalmisteisesti myyty jo noin 10 vuotta (jos ei 2000-luvun alkua oteta huomioon), niin miksei vetyautoista sitten löydy tutkimuksia paljonko ne saastuttaa vs polttomoottoriautot? Vai eikö niitä vain haluta löytää?"

        Koska vetyautojen valmistus saastuttaa yhtä paljon kuin akkuauton ja 99% vedystä tähän asti on fossiilista alkuperää, vastauksen pitäisi olla selvä.

        Olemassa olevat vetyautot ovat saastuttaneet enemmän kuin vastaavat polttomoottoriautot. Tätä vedyn puolestapuhujat yrittävät piilottaa.

        "Koska vetyautojen valmistus saastuttaa yhtä paljon kuin akkuauton ..."

        Väitteen esittäjällä on todistustaakka. Edes haulla en löytänyt tuon väittämän tueksi faktaa. Ihan vain tiedoksi, että vety-auton akusto on huomattavan pieni vs. duracelin ja kennojenkin teknologia on kehittynyt ja edelleen kehittyy ja tarvitsee nyttemmin vähemmän harvinaisia metalleja kuin aikaisemmin.

        Mutta eihän vety-autokaan mikään autoilun eko-messias ole, varsinkaan nyt sen aivan alkutaipaleella, mutta siinä on aivan eri lailla eko-potentiaalia kuin durecelissä, jonka yksi keskeisin ongelmana on sen mega-saaste-kaivostoiminnan akut.

        "Olemassa olevat vetyautot ovat saastuttaneet enemmän kuin vastaavat polttomoottoriautot. Tätä vedyn puolestapuhujat yrittävät piilottaa."

        Vety-auton uusi aalto ja vihreän vedyn hankkeethan ovat vasta alkumetreillään, eli tuo huomion on täysin epärelevantti. Vain sillä on merkitystä miten vety-autot asemotuvat ja kehittyvät pitkällä aikavälillä.

        Piilottamisia en ole havainnut, mutte sen sijaan duracel-kulttiin hurahtaneilla on haasteita nähdä s-auton ympäristöllistä kokonaisrealiteettiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koska vetyautojen valmistus saastuttaa yhtä paljon kuin akkuauton ..."

        Väitteen esittäjällä on todistustaakka. Edes haulla en löytänyt tuon väittämän tueksi faktaa. Ihan vain tiedoksi, että vety-auton akusto on huomattavan pieni vs. duracelin ja kennojenkin teknologia on kehittynyt ja edelleen kehittyy ja tarvitsee nyttemmin vähemmän harvinaisia metalleja kuin aikaisemmin.

        Mutta eihän vety-autokaan mikään autoilun eko-messias ole, varsinkaan nyt sen aivan alkutaipaleella, mutta siinä on aivan eri lailla eko-potentiaalia kuin durecelissä, jonka yksi keskeisin ongelmana on sen mega-saaste-kaivostoiminnan akut.

        "Olemassa olevat vetyautot ovat saastuttaneet enemmän kuin vastaavat polttomoottoriautot. Tätä vedyn puolestapuhujat yrittävät piilottaa."

        Vety-auton uusi aalto ja vihreän vedyn hankkeethan ovat vasta alkumetreillään, eli tuo huomion on täysin epärelevantti. Vain sillä on merkitystä miten vety-autot asemotuvat ja kehittyvät pitkällä aikavälillä.

        Piilottamisia en ole havainnut, mutte sen sijaan duracel-kulttiin hurahtaneilla on haasteita nähdä s-auton ympäristöllistä kokonaisrealiteettiä.

        Sekä vety-, että sähköauton valmistus saastuttaa n. 30% enemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton.

        Vetyautossa on akku, polttokenno ja vetytankki. Polttokennon harvinaisten metallien tuotanto saastuttaa, samoin erikoislujan tankin valmistus.

        Onneksi sähkö- ja vetyautojen akut ja polttokennot voidaan kierrättää. Vetytankkien kierrätys on mahdotonta.


      • Anonyymi

        "Volvon laskelmien mukaan täyssähköisen C40-mallin päästöt ovat 198 000 kilometrin kohdalla jääneet 15 prosenttia polttomoottorimallien alle. Voimalinjojen päästökäyrät leikkaavat toisiaan 110 000 kilometrin kohdalla."

        Niin, ja tuollasia jo valmistukseltaan ja liuhihnalta ulos tullessaan olevia saaste-autoja poikkesellisen huonolla eko-hyötysuhteella lobataan suorastaan aivopesullisen valheellisin mantroin kaikkialla vihreinä ja jopa nollapäästösinä, sekä planeetan autoilun saasteilta pelastavina messianina ... sekä ainoana oikeana vaihtoehtona ... ja joille ollaan lataamassa liki kaikki teolliset ja taloudelliset panokset.

        Lisäongelma eikä vähäisin on se, että duraceleillä ei juurikan ole ekologista kehityspotentiaalia vs. vety-biilit tai sitten teknologiatieteen tulisi tehdä todellinen illuminaatti-oivallus ja innovoida viheä akkuteknologia.

        "Mikäli C40-mallin saa ladattua pelkästään uusiutuvasta energiasta tuotetulla sähköllä, autojen päästötaseet leikkaavat toisiaan jo 48 000 kilometrin kohdalla."

        Niin, ja montako prosenttia globaalilla tasolla maailman s-autoista ladataan "puhtaasta" energiasta, joka todellisuudessa sekään ei ole puhdasta, josta ylempänä linkitin.

        Laitapa hieman linkkiä vety-autojen sarjavalmisteisuuteen kymmenen vuoden takaa, sillä tuon mukaanhan niitä tulisi olla vähän joka valmistajalla pilvin piemein.

        Niin, ja milloinkas ne valmiit sähköautot kehitettiinkään ;-)

        "Sähköautojen historia"

        "Vielä ennen 1900-lukua ja tehokkaan, mutta saastuttavan polttomoottorin voimakasta esiinmarssia sähköautot pitivät hallussaan monia nopeus- ja matkaennätyksiä. Näistä huomionarvoisimpia oli Camille Jenatzyn raketin muotoisella ”La Jamais Contente” -autollaan rikkoma 100 km/h:n nopeusraja (auto saavutti 105,88 km/h:n nopeuden). "

        - https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköautojen_historia

        vs

        "Toyota Mirai (jap. "tulevaisuus") on Toyotan FCV-konseptimallin pohjalta kehittelemä vetyhybriditekniikalla toimiva henkilöauto, ja yksi maailman ensimmäisistä sarjatuotantoisista vetyhybrideistä. Ensimmäinen oli Hyundai ix35 Fuel Cell. Mirai esiteltiin joulukuussa 2014."

        - https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Mirai

        Mutta mites tässä nyt näin pääsi käymään, tilanne jossa s-auton kehitykselle annetaan "melko runsaasti" aikaa samalla kun vety-biili konseptina halutaan torpata jo sen alkutaipaleelle ;-)

        Samoin edelleen, samalla kun yhteisistä verovaroista subventoinnit duracelille ja sen infralle ovat ihan cace as usual, niin se samainen vety-biilille onkin yks'kaks suuri pahe ja osoitus konseptin heikkoudesta ;-)

        Sarjassa hieman erikoista logiikkaa ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekä vety-, että sähköauton valmistus saastuttaa n. 30% enemmän kuin vastaavan polttomoottoriauton.

        Vetyautossa on akku, polttokenno ja vetytankki. Polttokennon harvinaisten metallien tuotanto saastuttaa, samoin erikoislujan tankin valmistus.

        Onneksi sähkö- ja vetyautojen akut ja polttokennot voidaan kierrättää. Vetytankkien kierrätys on mahdotonta.

        Durecelin suhteen tuo 30% on raskaasti alakantiin, kuten lainauksessa allakin käy ilmi.

        Vety-auton akusto on radikaalisti pienempi kuin s-autossa. Mitä kennojen tarvitsemien harvinaisten metallien määrään tulee, niin hiljattain oli artikkeli jossa kerrotiin uudesta kennotekniikasta jolla on voitu niiden tavetta vähentää ainakin jossakin määrin.

        Mutta mistään en toistaiseksi ole löytäny fakta-infoa: vetyauton valmisuksen päästöt vs. polttari, mutta eihän se vety-biilikään mikään ympäristö-enkeli ole ja sen tankit ovat toki yksi ympäristöllinen akileen kantapää.

        Yksi _oleellinen puute_ noissa valmistuksen päästöistä kertovissa artikkeleissa on se, ettei niissä kerrota millainen _valtaisa ympäristöllinen katastrofi_ on noiden harvinaisten metallien kaivostoiminta, aihe josta laitoin ylempänä kaksi linkkiä, en & fr.

        Kauppalehti: "Vertailua tehtiin polttomoottorilla varustetun XC40-katumaasturin ja sen täyssähköisen rinnakkaismallin, coupemaisen C40-crossoverin välillä. Tulokset olivat varsin hämmentäviä, sillä Volvon mukaan täyssähköisen C40-mallin tuotannossa syntyi päästöjä 70 prosenttia enemmän kuin polttomoottorimallin kohdalla, Autotrader-julkaisu kertoo."

        Jossakin dokkarissa vilahti tieto, jonka mukaan tällä hetkellä vain noin puolet akkujen harvinaisista raaka-aineista saadaan talteen ja kierrätettyä, teollisuustoiminta joka sekin jo itsessään on kaikkea muuta kuin ympäristöystävällistä.

        Mitä "vihreisiin" tuulimyllyihin taasen tulee, niin ne edustavat valtaisaa ongelmajätettä noin 20-vuotisen elinkaarensa loputtua, koska niiden sisältämien havinaisten metallien talteenotto ja kierrätys on hyvin kallista, eikä edes hyvin hallussa ja noita metalleja on aivan hurja määrä per tuulimylly. On edullisempaa hankkia kaivoksilta uutta materiaalia ja siksi esim. Saksassa on valtaisia taivasalla tuulimylly-hautausmaita ilman niiden harvinaisten metallien kierrätystä.

        Vihreä energia ei ole lainkaan niin vihreää jollaisena sitä markkinoidaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Volvon laskelmien mukaan täyssähköisen C40-mallin päästöt ovat 198 000 kilometrin kohdalla jääneet 15 prosenttia polttomoottorimallien alle. Voimalinjojen päästökäyrät leikkaavat toisiaan 110 000 kilometrin kohdalla."

        Niin, ja tuollasia jo valmistukseltaan ja liuhihnalta ulos tullessaan olevia saaste-autoja poikkesellisen huonolla eko-hyötysuhteella lobataan suorastaan aivopesullisen valheellisin mantroin kaikkialla vihreinä ja jopa nollapäästösinä, sekä planeetan autoilun saasteilta pelastavina messianina ... sekä ainoana oikeana vaihtoehtona ... ja joille ollaan lataamassa liki kaikki teolliset ja taloudelliset panokset.

        Lisäongelma eikä vähäisin on se, että duraceleillä ei juurikan ole ekologista kehityspotentiaalia vs. vety-biilit tai sitten teknologiatieteen tulisi tehdä todellinen illuminaatti-oivallus ja innovoida viheä akkuteknologia.

        "Mikäli C40-mallin saa ladattua pelkästään uusiutuvasta energiasta tuotetulla sähköllä, autojen päästötaseet leikkaavat toisiaan jo 48 000 kilometrin kohdalla."

        Niin, ja montako prosenttia globaalilla tasolla maailman s-autoista ladataan "puhtaasta" energiasta, joka todellisuudessa sekään ei ole puhdasta, josta ylempänä linkitin.

        Laitapa hieman linkkiä vety-autojen sarjavalmisteisuuteen kymmenen vuoden takaa, sillä tuon mukaanhan niitä tulisi olla vähän joka valmistajalla pilvin piemein.

        Niin, ja milloinkas ne valmiit sähköautot kehitettiinkään ;-)

        "Sähköautojen historia"

        "Vielä ennen 1900-lukua ja tehokkaan, mutta saastuttavan polttomoottorin voimakasta esiinmarssia sähköautot pitivät hallussaan monia nopeus- ja matkaennätyksiä. Näistä huomionarvoisimpia oli Camille Jenatzyn raketin muotoisella ”La Jamais Contente” -autollaan rikkoma 100 km/h:n nopeusraja (auto saavutti 105,88 km/h:n nopeuden). "

        - https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköautojen_historia

        vs

        "Toyota Mirai (jap. "tulevaisuus") on Toyotan FCV-konseptimallin pohjalta kehittelemä vetyhybriditekniikalla toimiva henkilöauto, ja yksi maailman ensimmäisistä sarjatuotantoisista vetyhybrideistä. Ensimmäinen oli Hyundai ix35 Fuel Cell. Mirai esiteltiin joulukuussa 2014."

        - https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Mirai

        Mutta mites tässä nyt näin pääsi käymään, tilanne jossa s-auton kehitykselle annetaan "melko runsaasti" aikaa samalla kun vety-biili konseptina halutaan torpata jo sen alkutaipaleelle ;-)

        Samoin edelleen, samalla kun yhteisistä verovaroista subventoinnit duracelille ja sen infralle ovat ihan cace as usual, niin se samainen vety-biilille onkin yks'kaks suuri pahe ja osoitus konseptin heikkoudesta ;-)

        Sarjassa hieman erikoista logiikkaa ...

        Tuo ei kerro mistään muusta kuin Volvon kyvyttömyydestä tuottaa sähköauto vähillä päästöillä. Käyttävät varmaan kiinalaisia akkuja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ei kerro mistään muusta kuin Volvon kyvyttömyydestä tuottaa sähköauto vähillä päästöillä. Käyttävät varmaan kiinalaisia akkuja?

        Onko sinulla pinintäkään hajua missä sijaitsevat harvinaisten metallien mega-saastuttavat kaivokset, joista eri valmistajat raaka-aineensa hankkivat tai onko sinulla mahdollisesti jokin jeesus-ajatus siitä miten tuo kaivostoiminta saataisiin ympäristöllsesti kestävälle pohjalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla pinintäkään hajua missä sijaitsevat harvinaisten metallien mega-saastuttavat kaivokset, joista eri valmistajat raaka-aineensa hankkivat tai onko sinulla mahdollisesti jokin jeesus-ajatus siitä miten tuo kaivostoiminta saataisiin ympäristöllsesti kestävälle pohjalle.

        Eiköhän ratkaisu ole tehdä näistä kaivoksista ympäristöystävällisempiä sen sijaan että heitetään vauva pesuveden mukana...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Durecelin suhteen tuo 30% on raskaasti alakantiin, kuten lainauksessa allakin käy ilmi.

        Vety-auton akusto on radikaalisti pienempi kuin s-autossa. Mitä kennojen tarvitsemien harvinaisten metallien määrään tulee, niin hiljattain oli artikkeli jossa kerrotiin uudesta kennotekniikasta jolla on voitu niiden tavetta vähentää ainakin jossakin määrin.

        Mutta mistään en toistaiseksi ole löytäny fakta-infoa: vetyauton valmisuksen päästöt vs. polttari, mutta eihän se vety-biilikään mikään ympäristö-enkeli ole ja sen tankit ovat toki yksi ympäristöllinen akileen kantapää.

        Yksi _oleellinen puute_ noissa valmistuksen päästöistä kertovissa artikkeleissa on se, ettei niissä kerrota millainen _valtaisa ympäristöllinen katastrofi_ on noiden harvinaisten metallien kaivostoiminta, aihe josta laitoin ylempänä kaksi linkkiä, en & fr.

        Kauppalehti: "Vertailua tehtiin polttomoottorilla varustetun XC40-katumaasturin ja sen täyssähköisen rinnakkaismallin, coupemaisen C40-crossoverin välillä. Tulokset olivat varsin hämmentäviä, sillä Volvon mukaan täyssähköisen C40-mallin tuotannossa syntyi päästöjä 70 prosenttia enemmän kuin polttomoottorimallin kohdalla, Autotrader-julkaisu kertoo."

        Jossakin dokkarissa vilahti tieto, jonka mukaan tällä hetkellä vain noin puolet akkujen harvinaisista raaka-aineista saadaan talteen ja kierrätettyä, teollisuustoiminta joka sekin jo itsessään on kaikkea muuta kuin ympäristöystävällistä.

        Mitä "vihreisiin" tuulimyllyihin taasen tulee, niin ne edustavat valtaisaa ongelmajätettä noin 20-vuotisen elinkaarensa loputtua, koska niiden sisältämien havinaisten metallien talteenotto ja kierrätys on hyvin kallista, eikä edes hyvin hallussa ja noita metalleja on aivan hurja määrä per tuulimylly. On edullisempaa hankkia kaivoksilta uutta materiaalia ja siksi esim. Saksassa on valtaisia taivasalla tuulimylly-hautausmaita ilman niiden harvinaisten metallien kierrätystä.

        Vihreä energia ei ole lainkaan niin vihreää jollaisena sitä markkinoidaan.

        Ah, muinoin puhuttiin, miten sähköautot tulee, kun kehitytään se parempi akku.

        Ja sehän kehitettiin. Kierrätystäkin kehitetään. Ei siitä voi syntyä teollista toimintaa ennen kuin on tarjolla tarpeeksi tavaraa, mitä kierrättää.

        Nyt puhutaa, miten pitää kehittää parempi polttokenno, jossa ei tarvittaisi niin paljoa platinaa.

        Totanoin, itse pääsin tutustumaan polttokennoihin opiskeluaikanani. Reilut 20 vuotta sitten. Silloin ongelmaksi mainittiin juuri polymeeripolttokennoissa tarvittava platina yms katalyytit joistavoi tulla pulaa ja pullonkaula.

        Ei ole polttokennoautoissa juuri mitään edistystä tapahtunut 20 vuodessa. Mutta sähköautot tekee nyt sen, mitä polttokennoautojen roolisksi luvattiin 20 vuotta sitten, Jolloin tyypillisellä sähköautolla pääsi 150 km paperilla ja 100 km oikeasti.

        Kaiken kukkuraksi sähköautot ovat jo halvempia. Ja onhan tässä välissä ilmaantunut toinenkin kiusa eli kaasuautot. Ne ovat ROIMASTI halvempia, jopa niin, että niitä saa 2-3 vetyauton hinnalla. Tankkausasemia on enemmän (esim. Saksassa lähes 900 vs. 91). polttoaine halvempaa.

        Juna meni jo eikä vety päässyt ylös lähtökuopistaan.


    • Anonyymi

      Cars commercially available for sale or leasing.

      2008–2015 - Honda FCX Clarity[2]
      2013–2017 - Hyundai Tucson/ix35 Fuel Cell[3]
      2015–2020 - Toyota Mirai
      2016–2021 - Honda Clarity Fuel Cell[4][5][6]
      2018 - Hyundai Nexo
      2020 - Toyota Mirai II

      Ja linkissä lisäksi sitten pitkä lista demoautoja myös raskaskalustoa unohtamatta. Listan perusteella yritystä on ollut pitkin 2000-lukua melkoisesti alkaen lähinnä 90-luvun lopulla.

      https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fuel_cell_vehicles

    • Anonyymi

      "Mutta mites tässä nyt näin pääsi käymään, tilanne jossa s-auton kehitykselle annetaan "melko runsaasti" aikaa samalla kun vety-biili konseptina halutaan torpata jo sen alkutaipaleelle ;-)"

      Silloin 1900-luvun alussa akkutekniikka oli melko surkeaa ja polttomoottoriauton "lataus" (tankkaus) oli siihen aikaan todella nopeata suhteessa toimintasäteeseen. Sähköautot hävisivät tämän kisan sen aikaisella huonolla tekniikalla. Ihmiset kokivat paljon helpommaksi polttoainetankkauksen kuin jatkuvan latailun. Nyt varsinkin 2020-luvulla sähköautot ovat saaneet kiinni tämän toimintasäteen (hinta-laatu suhde), joten tilanne on taas toinen ilmastolobbareiden painostaessa päästöjä alas.

      Huomaan että kannatat vetyautoja, joka on monelle todella kallis vaihtoehto pitkässä juoksussa kun mietitään autoilun kokonaiskuluja. Saa nähdä pysytkö itse sanojesi takana kun viimein muutama vetytankkausasema suomeen avataan ja ostat myös itse kalliin vetyauton maksaen myös itse kalliit vetyauton kilometrit suhteessa sähköautoon.

      Mitä nyt osataan tehdä toisin vetyautoilussa että Suomessa ei toisteta samoja virheitä kuin Ruotsissa ja Norjassa eikä vetyautot jää vain muutaman sadan kokoiseksi laivueeksi vaan oikeasti saadaan vetyautoja myytyä kymmeniä tuhansia 10v aikana tavallisille ihmisille? Ja oma vastustukseni perustuu juuri tuohon kysymykseen, johon en ole saanut uskottavaa vastausta eri vetyautokeskusteluista. On paljon sähköautoilijoita jotka vain laskevat exelissä että tulee halvemmaksi kokonaiskuluissa eikä luontoarvot juurikaan heitä paina, joten tuskin suurinta osaa vetyautoilijoistakaan luontoarvot aidosti painaa vaan miettivät ensisijaisesti imagon (uutta kiehtovaa tekniikkaa) kautta?

      Nopea latausverkosto ja tulevaisuuden kehittyneempi akkutekniikka tappaa lopulta vetyverkoston... ja tämä seikka on varmaan monille vetyautoja kannattavalle aika myrkyllinen dilemma jolloin aletaan sitten dissaamaan "megasaaste" kortilla? Ja Toyotakin joutuu myöntämään ettei pelkästään vetyautoilla pärjää, koska ihmiset yksinkertaisesti haluavat ostaa sähköautoja (myyntitilastot eri merkeiltä) joten niitä on itsekkin valmistettava jos haluaa autoteollisuudessa pärjätä. Ei taida Toyotallakaan luontoarvot painaa tai eivät usko linkkeihisi koska....

      "Nyt esitelty bZ4X on ensimmäinen seitsemästä tulevasta bZ-mallista."

      https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/8c105530-8d61-4d6c-9adf-d1a1fff690a2

      https://www.toyota.fi/sahko/sahkoauto/index.json

      • Anonyymi

        "Huomaan että kannatat vetyautoja, joka on monelle todella kallis vaihtoehto pitkässä juoksussa kun mietitään autoilun kokonaiskuluja. "

        Paljonko verovaroin subventoitu duracel on tullut kustantamaan varsinkin niille, jotka ovat sen alkusykliin lähteneet mukaan ;-)

        Millä logiikalla kaiken aikaa kehittyvä vety-auto luokitellaan kalliikisi pitkässä juoksussa, kun tilanteen on arvioitu kääntyvän todellisuudessa juuri päinvastaiseksi. Hankintahinnat kohtuulistuvat, jolloin vety-biilin hinta vastaa polttaria tai on jopa sen alle, kute mm. Toyotan pomo on todennut.

        Nykytekniikan vety-kenno kestää arvioiden mukaan noin 300 000 km, joka on kelpo saavutus ja mahdollisesti tulevien tekniikkasukupolvien kennoilla enempikin.

        Kunhan tekniikka ja infra on viilattu kuntoon, sekä vetyvolyymit korkeammat paremmilla hyötysuhteilla, niin eiköhän se tankkauksen hintakin kohtuullistu, mutta se ei ole ihan heti just nyt.

        "Saa nähdä pysytkö itse sanojesi takana kun viimein muutama vetytankkausasema suomeen avataan ja ostat myös itse kalliin vetyauton maksaen myös itse kalliit vetyauton kilometrit suhteessa sähköautoon."

        Harvaanasutun takahikiä Suomen tilannne on itselleni aikas lailla yksi helkutin hailee, sillä tarkkailen mielenkiinnolla vetytalouden ja vetyautojen kehitystä globaalilla tasolla.

        Suuret tahot kautta mailman ovat siihen raskaasti investoimassa mm. Shell, Total ja aivan kuten petrolivaltio Saudi Arabiakin lukemattomien muiden valtioiden joukossa. Aika sitten näyttää mihin se tulee johtamaan.

        Toisekseen, miksi tulisi lähteä uusien aaltojen ensimetreillä hankeeseen mukaan kulkinetta ostamaan sen sijaan, että odottelee kaikessa rauhasa kunnes iso kuva on riittävän kypsä ja hinnat kohtuullistuneet.

        Dureselejä koskien kotimaan tilanne, jossa ne edustavat huikeaa noin 0,52% henkilöautokannasta.

        Millähän logiikalla ja matematiikalla niistä odotetaan kotimaan autoilun ymäristöongelmien pelastajaa kun Suomessa ostettujen autojen keksihinta on muistaakseni noin 5700e, eli massat ovat pers'aukisia, eli millä fyrkalla he ostavat s-autoja, jotka sittemin vanhetessaan ovat kannattamattomia ostaa.

        Montako prosentia Suomen kotitalouksista voi teknisesti asentaa latauspisteen kohtuullisilla kustannuksilla, vanhoista kerrostaloista puhumattakaan. Tietenkin ollaan menossa yhteisten verojen kukkarolle, mutta sama vety-biiliä koskien muuttuukin yks'kaks paheeksi.

        .

        * SK: Yksi kustannusmiina on yli muiden, kun taloyhtiö sallii sähköautojen lataamisen – ”Emme tiedä vielä”

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008386888.html

        * Tällaiset taloyhtiöt ovat sähköautomyllerryksen suurhäviäjiä – HS: ”Mitä enemmän pullonkauloja, sitä korkeammaksi hinnat nousevat”

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008367855.html

        .

        "On paljon sähköautoilijoita jotka vain laskevat exelissä että tulee halvemmaksi kokonaiskuluissa eikä luontoarvot juurikaan heitä paina, ... "

        Kiitos harvinaisesta rehellisyydestä, vai tapahtuiko tahaton älyllinen lapsus ;-)

        Valtiovalllat ovat pakko-ohjaamassa eko-hyötysuhteeltaan aivan kestämättömään duraceliin, yhden ainoan saaste-kortin varaan, todellisista kokonais-ympäristöarvoista viis ja massat seuraavat polittisell apakolla ja laskutikku-periaatteella.

        Toisaalta, on takuuvarmaa että pidemmässä juoksussa duraceleille tulee tulee vero, joka nostaa niiden käyttökulut nyky-polttareiden tasolle, mutta ensin tulee saada massat riittävällä volyymillä liekaan.

        "Ja Toyotakin joutuu myöntämään ettei pelkästään vetyautoilla pärjää ..."

        Olet tuupannut tuota samaa torppaamaani epä-älyllistä skeidaa jo tuossa toisessa ketjussa.

        Teknologiasyklit kehityksineen ovat pitkiä kuten niiden kannattaviksi saaminnekin.

        On loogista, että Toytota tekee fyrkkaa välivaiheeksi luokittelemassaan sykilissä myös duraceleillä, sillä se itse on kertonut ettei kyse ole yhden ainoan vaihtoehdon varassa toimimisesta.

        Aidon ekologista autoa ei vielä olla edes innovoitu, mutta on / olisi suorastaan idioottimasta ladata kaikki teolliset ja taloudelliset voimavarat ympäristöllisesti epäkelvon s-auton varaan.

        Itse toivoisin, että teknologiatiede onnistuisi kehittämään ympäristöllisesti kestävän synteetisen poltoaineen, jota voi gloonata loputtomiin pienemmissä ja paikallisissakin yksiköissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Huomaan että kannatat vetyautoja, joka on monelle todella kallis vaihtoehto pitkässä juoksussa kun mietitään autoilun kokonaiskuluja. "

        Paljonko verovaroin subventoitu duracel on tullut kustantamaan varsinkin niille, jotka ovat sen alkusykliin lähteneet mukaan ;-)

        Millä logiikalla kaiken aikaa kehittyvä vety-auto luokitellaan kalliikisi pitkässä juoksussa, kun tilanteen on arvioitu kääntyvän todellisuudessa juuri päinvastaiseksi. Hankintahinnat kohtuulistuvat, jolloin vety-biilin hinta vastaa polttaria tai on jopa sen alle, kute mm. Toyotan pomo on todennut.

        Nykytekniikan vety-kenno kestää arvioiden mukaan noin 300 000 km, joka on kelpo saavutus ja mahdollisesti tulevien tekniikkasukupolvien kennoilla enempikin.

        Kunhan tekniikka ja infra on viilattu kuntoon, sekä vetyvolyymit korkeammat paremmilla hyötysuhteilla, niin eiköhän se tankkauksen hintakin kohtuullistu, mutta se ei ole ihan heti just nyt.

        "Saa nähdä pysytkö itse sanojesi takana kun viimein muutama vetytankkausasema suomeen avataan ja ostat myös itse kalliin vetyauton maksaen myös itse kalliit vetyauton kilometrit suhteessa sähköautoon."

        Harvaanasutun takahikiä Suomen tilannne on itselleni aikas lailla yksi helkutin hailee, sillä tarkkailen mielenkiinnolla vetytalouden ja vetyautojen kehitystä globaalilla tasolla.

        Suuret tahot kautta mailman ovat siihen raskaasti investoimassa mm. Shell, Total ja aivan kuten petrolivaltio Saudi Arabiakin lukemattomien muiden valtioiden joukossa. Aika sitten näyttää mihin se tulee johtamaan.

        Toisekseen, miksi tulisi lähteä uusien aaltojen ensimetreillä hankeeseen mukaan kulkinetta ostamaan sen sijaan, että odottelee kaikessa rauhasa kunnes iso kuva on riittävän kypsä ja hinnat kohtuullistuneet.

        Dureselejä koskien kotimaan tilanne, jossa ne edustavat huikeaa noin 0,52% henkilöautokannasta.

        Millähän logiikalla ja matematiikalla niistä odotetaan kotimaan autoilun ymäristöongelmien pelastajaa kun Suomessa ostettujen autojen keksihinta on muistaakseni noin 5700e, eli massat ovat pers'aukisia, eli millä fyrkalla he ostavat s-autoja, jotka sittemin vanhetessaan ovat kannattamattomia ostaa.

        Montako prosentia Suomen kotitalouksista voi teknisesti asentaa latauspisteen kohtuullisilla kustannuksilla, vanhoista kerrostaloista puhumattakaan. Tietenkin ollaan menossa yhteisten verojen kukkarolle, mutta sama vety-biiliä koskien muuttuukin yks'kaks paheeksi.

        .

        * SK: Yksi kustannusmiina on yli muiden, kun taloyhtiö sallii sähköautojen lataamisen – ”Emme tiedä vielä”

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008386888.html

        * Tällaiset taloyhtiöt ovat sähköautomyllerryksen suurhäviäjiä – HS: ”Mitä enemmän pullonkauloja, sitä korkeammaksi hinnat nousevat”

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008367855.html

        .

        "On paljon sähköautoilijoita jotka vain laskevat exelissä että tulee halvemmaksi kokonaiskuluissa eikä luontoarvot juurikaan heitä paina, ... "

        Kiitos harvinaisesta rehellisyydestä, vai tapahtuiko tahaton älyllinen lapsus ;-)

        Valtiovalllat ovat pakko-ohjaamassa eko-hyötysuhteeltaan aivan kestämättömään duraceliin, yhden ainoan saaste-kortin varaan, todellisista kokonais-ympäristöarvoista viis ja massat seuraavat polittisell apakolla ja laskutikku-periaatteella.

        Toisaalta, on takuuvarmaa että pidemmässä juoksussa duraceleille tulee tulee vero, joka nostaa niiden käyttökulut nyky-polttareiden tasolle, mutta ensin tulee saada massat riittävällä volyymillä liekaan.

        "Ja Toyotakin joutuu myöntämään ettei pelkästään vetyautoilla pärjää ..."

        Olet tuupannut tuota samaa torppaamaani epä-älyllistä skeidaa jo tuossa toisessa ketjussa.

        Teknologiasyklit kehityksineen ovat pitkiä kuten niiden kannattaviksi saaminnekin.

        On loogista, että Toytota tekee fyrkkaa välivaiheeksi luokittelemassaan sykilissä myös duraceleillä, sillä se itse on kertonut ettei kyse ole yhden ainoan vaihtoehdon varassa toimimisesta.

        Aidon ekologista autoa ei vielä olla edes innovoitu, mutta on / olisi suorastaan idioottimasta ladata kaikki teolliset ja taloudelliset voimavarat ympäristöllisesti epäkelvon s-auton varaan.

        Itse toivoisin, että teknologiatiede onnistuisi kehittämään ympäristöllisesti kestävän synteetisen poltoaineen, jota voi gloonata loputtomiin pienemmissä ja paikallisissakin yksiköissä.

        Lopetin lukemisen tuohon passiivis-aggressiiviseen duracell-höpötykseen. Ei ole ilmiselvästi aikani arvoinen teksti. (En ole se jolle vastasit).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopetin lukemisen tuohon passiivis-aggressiiviseen duracell-höpötykseen. Ei ole ilmiselvästi aikani arvoinen teksti. (En ole se jolle vastasit).

        "Lopetin lukemisen tuohon passiivis-aggressiiviseen duracell-höpötykseen. Ei ole ilmiselvästi aikani arvoinen teksti. (En ole se jolle vastasit)."

        Kiitos tiedotuksesta, tuollaistakin se herkkä hipiä tuppaa saammaan aikaan ja elämä tulee ehdottomasti ottaa huadanvakavasti jo ennen hautaansa joutumista ;-)

        Ei muuta kuin rattoisaa viikonloppua.


    • Anonyymi

      "Valtiovalllat ovat pakko-ohjaamassa eko-hyötysuhteeltaan aivan kestämättömään duraceliin, yhden ainoan saaste-kortin varaan, todellisista kokonais-ympäristöarvoista viis ja massat seuraavat polittisell apakolla ja laskutikku-periaatteella."

      Miksi duracel on kestämätön tie? Miksi vetyautot eivät ole kestämätön tie?

    • Anonyymi

      "Harvaanasutun takahikiä Suomen tilannne on itselleni aikas lailla yksi helkutin hailee, sillä tarkkailen mielenkiinnolla vetytalouden ja vetyautojen kehitystä globaalilla tasolla. "

      Et siis oikeasti omalla rahalla kannata vetytaloutta? Mutta muiden kyllä?

    • Anonyymi

      ""Ja Toyotakin joutuu myöntämään ettei pelkästään vetyautoilla pärjää ..."
      Olet tuupannut tuota samaa torppaamaani epä-älyllistä skeidaa jo tuossa toisessa ketjussa."

      Jos kerran se on vain välivaihe, niin miksi investoida miljardeja vain välivaiheeseen?

    • Anonyymi

      "Aidon ekologista autoa ei vielä olla edes innovoitu, mutta on / olisi suorastaan idioottimasta ladata kaikki teolliset ja taloudelliset voimavarat ympäristöllisesti epäkelvon s-auton varaan."

      Ihmiset ovat äänestäneet myyntitilastoilla nyt ainakin toistaiseksi että vetyautoilu on idioottimainen sijoitus. Miksi monet autoilijat eivät tajua mitä sinä tajuat... monet miljoonat ihmiset ympäri maailmaa? Usassa vetyautot ovat vielä kohtuu hintaisiakin ja siltkään eivät ihmiset niitä juurikaan osta, joten miksi ihmeessä? Mitä tuotteessa on pielessä?

    • Anonyymi

      ""On paljon sähköautoilijoita jotka vain laskevat exelissä että tulee halvemmaksi kokonaiskuluissa eikä luontoarvot juurikaan heitä paina, ... "
      Kiitos harvinaisesta rehellisyydestä, vai tapahtuiko tahaton älyllinen lapsus ;-)

      Ehkä minulla on varaa olla rehellinen mutta sinulla ei kun tarkoituksesi on kyykyttää vastapuolta ja mitään heikkouksia ei saa näyttää edistääksesi (kieltotila päällä) vetyautoilua? Miksi monet ihmiset ovat ostaneet jopa tuplasti kalliimman sähköauton ja perustelevat sitä taloudellisilla seikoilla? Eivätkö he osaa laskea oikein?

      Miksi sähköauto kannattaa jättää ostamatta ja ostaa kalliimpi vetyauto jos luontoarvot eivät monia kiinnosta... edes monia vetyautoilijoitakaan?

    • Anonyymi

      "Toisekseen, miksi tulisi lähteä uusien aaltojen ensimetreillä hankeeseen mukaan kulkinetta ostamaan sen sijaan, että odottelee kaikessa rauhasa kunnes iso kuva on riittävän kypsä ja hinnat kohtuullistuneet."

      Miksi nyt on uusi aalto jos Kaliforniassa on vetyautoiltu 17 vuotta? Milloin tämä uusi aalto on ylitetty ja on sinun mielestäsi oikea ostaa itsekkin vetyauto? Mitä kaikkea pitää olla kunnossa että ostat itsekkin omilla rahoillasi vetyauton ja seisot vetyautoilun takana todistetusti etkä vain netissä? Minä vuonna arvioit ostavasi vetyauton?

    • Anonyymi

      "Vety-auton uusi aalto ja vihreän vedyn hankkeethan ovat vasta alkumetreillään, eli tuo huomion on täysin epärelevantti. Vain sillä on merkitystä miten vety-autot asemotuvat ja kehittyvät pitkällä aikavälillä."

      Paljonko nämä vihreän hankkeen investoinnit maksavat? Miljoona aurinkokennoa ja 10 000 tuulivoimalaa? Mihin ne suomessa pystytetään kun tuulivoimaakin vastustetaan kovasti? Kauanko menee että vihreä sähköntuotantolinjan lainat on kuoletettu ja vedyn muyyntihintaa sekä kuluttajahintaa pumpulla voidaan laskea esim. 4e/kilon tasolle ollakseen aidosti kilpailukykyinen energiana? Minä vuonna arvioit vihreän vedyn aidosti lyövän läpi eikä maakaasun avulla fossiilisesti enään juurikaan tarvitse vetyä tuottaa, jolloin vety on aidosti vihreästi tuotettu (aurinkokennojen ja tuulivoimaloiden hiilijalanjäljen unohtuessa).

    • Anonyymi

      "Piilottamisia en ole havainnut, mutte sen sijaan duracel-kulttiin hurahtaneilla on haasteita nähdä s-auton ympäristöllistä kokonaisrealiteettiä."

      Miksi vetyfanaatikon on mahdotonta nähdä puolestaan vetyauton ympäristöhaittoja kuten vihreää sähköä on melko vähän tarjolla jolloin vety on tuotettava harmaasti maakaasulla tai jopa hiilivoimalla likaisesti sekä myös siihen liittyvää kaivostoimintaa? Miksi tulevaisuudessa 10 miljoonaa vetyautoa saastuttaa mielestäsi kokonaishiilijalanjälkenä infroineen (auton elinkaari) kuin 10 miljoonaa sähköautoa? Miksi sähköenergiaa kannattaa mielummin ensiksi muuttaa vihreästi vedyksi noin 55kw verran ajaen noin 100km kuin ajaa se suoraan sähköllä sähköautolla yli 300 samalla energialla vähentäen tulevaisuuden sähkökriisejä (sähköä tarvitaan vähemmän)?

    • Anonyymi

      "Millähän logiikalla ja matematiikalla niistä odotetaan kotimaan autoilun ymäristöongelmien pelastajaa kun Suomessa ostettujen autojen keksihinta on muistaakseni noin 5700e, eli massat ovat pers'aukisia, eli millä fyrkalla he ostavat s-autoja, jotka sittemin vanhetessaan ovat kannattamattomia ostaa."

      Millä logiikalla kannattaa laittaa vetyverkosto myös Suomessa pystyyn jos Ruotsissa ja Norjassa on selviä merkkejä että se ei kannata, koska ihmiset eivät halua siellä ostaa vetyautoja? Millä logiikalla kannattaa ostaa uutena yli 70 000e vetyauto suomessa ja arvonalennus saattaa olla jopa -70% 3 vuoden päästä viskaten setelinipun tuuleen? Millä logiikalla selvästi kalliimpia vetyautoja kannattaa ostaa sähköautoihin verrattuna, mutta sähköautoja ei jos massat ovat persaukisia?

    • Anonyymi

      "Dureselejä koskien kotimaan tilanne, jossa ne edustavat huikeaa noin 0,52% henkilöautokannasta."

      Jos vetyautoja myydään Suomeen noin 200kpl kuten on käynyt Ruotsissa ja Norjassa, niin paljonko se olisi Suomen autokannasta prosentteina? Paljonko niihin käytetty sitten yhteiskunnan tukia per auto?

      • Anonyymi

        H2.Live sivustolta ilmenee, että Eurooppaan reilut 45 tankkausasemaa nimellisellä 237 000 000 € panostuksella.

        https://h2me.eu/

        Josain muualta poimin tiedon, että vetyhankkeiden kokonaisbudjetti kokonaisbudjetti 450 M€. Tavoitteena oli rakentaa Saksaan 120 tankkausasemaa, mutta niitä on nyt toiminnassa vasta 91. Asemia on tullut muihinkin maihin, mutta suurin osa on silti Saksassa.

        Saksassa pitäisi olla tämän vuoden lopussa 60 000 vetyautoa. Koko Euroopassa varmaan yli 100 000, jos hanke olisi edennyt suunnitelmien mukaan. Ei ole. Autokannan tilastointi lopetettiin heti hankkeen alkamisen jälkeen 2019, kun paljastui, että myyntimäärät vain pari prosenttia suunnitellusta. Taitaa olla nyt vain muutama tuhat vetyautoa Euroopassa.

        Jos koko 450 M€ budjetit on jo poltettu, niin rahaa poltettu sellaiset 150 000 € per auto.

        Jenkeissa oli tavoitteena puolestaan rakentaa 111 uutta tankkausasemaa, mikä olisi mahdollistanut autokannan kasvattamisen 9000 autolla nykyisestä 12000 autosta. Julkista rahaa piti saada 159 miljoonaa dollaria, mutta summa taidettiin puolittaa... Joka tapauksessa sielläkin pitää upottaa pelkkien tankkausasemien rakentamiseen 1,4 M€ tukea per asema ja 1 asema pystyy sitten palvelemaan vähän reilua 100 autoa. Nykyisin siellä on 250 autoa/tankkausasema ja kovat ruuhkat.

        Vrt. Suomessa on 1500 hlöautoa yhtä bensa-asemaa kohti.

        Vetyasemat EU hankkeen ym kustannusten perusteella 5 miljoonaa euroa kappale (kalliimmat kulut täällä, jenkit rakentaa aseman 4 miljoonalla dollarilla). 5 asemaa kustantaisi 25 miljoonaa + tuet autoille ja polttoaineen tuotantolaitoksille sen päälle.

        Vrt. metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa/kpl. Jos näissä normaaliin tapaan julkisen tuen osuus 30 %, niin 70 asemaa rakennettu 10,5 miljoonan budjetilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        H2.Live sivustolta ilmenee, että Eurooppaan reilut 45 tankkausasemaa nimellisellä 237 000 000 € panostuksella.

        https://h2me.eu/

        Josain muualta poimin tiedon, että vetyhankkeiden kokonaisbudjetti kokonaisbudjetti 450 M€. Tavoitteena oli rakentaa Saksaan 120 tankkausasemaa, mutta niitä on nyt toiminnassa vasta 91. Asemia on tullut muihinkin maihin, mutta suurin osa on silti Saksassa.

        Saksassa pitäisi olla tämän vuoden lopussa 60 000 vetyautoa. Koko Euroopassa varmaan yli 100 000, jos hanke olisi edennyt suunnitelmien mukaan. Ei ole. Autokannan tilastointi lopetettiin heti hankkeen alkamisen jälkeen 2019, kun paljastui, että myyntimäärät vain pari prosenttia suunnitellusta. Taitaa olla nyt vain muutama tuhat vetyautoa Euroopassa.

        Jos koko 450 M€ budjetit on jo poltettu, niin rahaa poltettu sellaiset 150 000 € per auto.

        Jenkeissa oli tavoitteena puolestaan rakentaa 111 uutta tankkausasemaa, mikä olisi mahdollistanut autokannan kasvattamisen 9000 autolla nykyisestä 12000 autosta. Julkista rahaa piti saada 159 miljoonaa dollaria, mutta summa taidettiin puolittaa... Joka tapauksessa sielläkin pitää upottaa pelkkien tankkausasemien rakentamiseen 1,4 M€ tukea per asema ja 1 asema pystyy sitten palvelemaan vähän reilua 100 autoa. Nykyisin siellä on 250 autoa/tankkausasema ja kovat ruuhkat.

        Vrt. Suomessa on 1500 hlöautoa yhtä bensa-asemaa kohti.

        Vetyasemat EU hankkeen ym kustannusten perusteella 5 miljoonaa euroa kappale (kalliimmat kulut täällä, jenkit rakentaa aseman 4 miljoonalla dollarilla). 5 asemaa kustantaisi 25 miljoonaa + tuet autoille ja polttoaineen tuotantolaitoksille sen päälle.

        Vrt. metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa/kpl. Jos näissä normaaliin tapaan julkisen tuen osuus 30 %, niin 70 asemaa rakennettu 10,5 miljoonan budjetilla.

        Eli vielä vastaus kysymykseen. Jos on rakennettu 5 vedyn tankkausasemaa á 5 miljoonaa kappale, ja maahan saatu näin houkuteltua 200 vetyautoa, niin kustannus 125 000 € per auto.

        Vrt. jos paineistetun metaanin tankkausasemiin upotettu tukea 30 % eli 150 000 €/asema x 70 asemaa +vaikka 0,5 miljoonaa per nestevedyn takkausasema x 10, niin tukia poltettu yht. 15,5 miljoonaa. Jaettuna 16 000 autolla = 970 €/auto. Se pieni ero.


    • Anonyymi

      "Montako prosentia Suomen kotitalouksista voi teknisesti asentaa latauspisteen kohtuullisilla kustannuksilla, vanhoista kerrostaloista puhumattakaan. Tietenkin ollaan menossa yhteisten verojen kukkarolle, mutta sama vety-biiliä koskien muuttuukin yks'kaks paheeksi."

      Paljonko on mielestäsi kohtuullinen kustannus sähköauton hankinta ja kotilatauspisteelle verrattuna vetyauton hankintahintaan? Miksi pitäisi tukea verovaroin sellaista infraa josta on oikeassa elämästä todisteita etteivät ihmiset aidosti halua siirtyä vetyautoilijoiksi tuhlaten suuria määriä verorahoja vain harvojen hyväksi (noin 200 autoa) kuten on Ruotsissa ja Norjassa käynyt? Miksei mielummin tueta sellaista infraa mistä ihmiset ovat samaa mieltä kuten sähköautojen vuosi vuodelta kasvavat myyntitilastot ovat viime vuosina osoittaneet ympäri maailmaa eli tuetaan sellaista autoilua jolla on toivoa että se on hengissä myös 20 vuoden päästä?

    • Anonyymi

      Suuret vety-hankkeet ovat liikkeellä ja edelleen myös Californiassa .... vastoin toistuvaa ohiluentaa harrastelevan ketjun duracel-kulttiin yksisilmäisesti hurahtaneen keskenkasvuisen kiihkoisia anti-vety-julistuksia, mutta ainakin usko on vahva, vetytalouden todellisen kehityksen realiteeteistä riippumatta.

      ;-)

      "Shell plans to open new hydrogen refuelling sites in Europe, China and the US"

      "Hydrogen sales at every site have 'doubled' year-on-year on the back of higher demand from cars and lorries, a senior company executive says"

      “In California, we are building 50 sites. The demand there is much higher with Toyota, Hyundai and Honda vehicles coming into the market. China should be starting next year,” Mr Bogers said. “We believe we need to get into thousands of sites by the end of the decade.”

      - https://www.thenationalnews.com/business/energy/2021/11/18/shell-plans-to-open-new-hydrogen-refuelling-sites-in-europe-china-and-the-us/

      .

      "Shell eyes hydrogen growth and 25mtpa of carbon capture and storage capacity by 2035"

      - https://www.icis.com/explore/resources/news/2021/04/21/10630771/shell-eyes-hydrogen-growth-and-25mtpa-of-carbon-capture-and-storage-capacity-by-2035

      .

      "Green hydrogen and decarbonisation solutions: Shell and RWE want to drive energy transition forward"

      - https://www.rwe.com/en/press/rwe-generation/2021-11-10-shell-and-rwe-want-to-drive-energy-transition-forward/

      .

      "Hyundai, Shell Hydrogen to develop 48 new hydrogen refuelling stations in California"

      Oct 08, 2021

      - https://www.h2-view.com/story/hyundai-shell-hydrogen-to-develop-48-new-hydrogen-refuelling-stations-in-california/

      Eiköhän tästä vielä hyvä tule, vaikka se aikansa tulee ottamaankin ;-)

      Ympäristöllisesti kestävien synteettisten polttoaineiden markkinoille tulo ja joita voisi paikallisestikin valmistaa olisi erinomaisen hieno asia.

    • Anonyymi

      Kysyin aika monta kysymystä, miksi kovasti mainostat että harrastan ohiluentaa kun et itse vastaavasti halua vastata kysymyksiin? Kysynkö liian vaikeita ja kiusallisia kysymyksiä kun joutuu myöntämään että hehkutuksistasi huolimatta vetyautoilu ei lähde isojen massojen mielestä lentoon ja eivät sellaista aio ostaa?

    • Anonyymi

      ""Hyundai, Shell Hydrogen to develop 48 new hydrogen refuelling stations in California"

      Hienoa että rakentavat lisää vetytankkausasemia, mutta rakentavatko varmasti myös riittävän määrän vetytehtaita kuljetuskalustoineen, jotta vety ei ole sitten TAAS loppu asemilta. Nimittäin monista vetytankkausasemista ei ole hyötyä jos vedyn tuotanto/täydentäminen ei pysy perässä kuten tilanne on nyt Kaliforniassa.

      Maksumuurin takia ei pystynyt lukemaan linkkiäsi, joten voit varmaan ottaa avain lainaukset sieltä miten Shell tulee tuon käytännössä toteuttamaan?

    • Anonyymi

      Nissanilta lisää uutisia akkutekniikan ja latausnopeuden kasvamisessa saaden vetyautoja kiinni.

      "Nissan aikoo tuoda markkinoille sähköautoja sen patentoiduilla solid-state-akuilla (ASSB) tilivuoteen 2028 mennessä ja tulee rakentamaan pilottitehtaan Yokohamaan jo tilivuonna 2024. ASSB-akuston myötä Nissan pystyy laajentamaan sähköautojen tarjontaa eri segmenteissä ja tarjoamaan dynaamisempaa suorituskykyä.

      Lyhentämällä latausaikaa kolmasosaan, uudet akustot tekevät sähköautoista tehokkaampia ja edullisempia. Lisäksi Nissan odottaa uuden teknologian alentavan akustojen hintaa 75 dollariin kilowattitunnilta tilivuoteen 2028 mennessä.

      Pyrkimys on laskea hintaa edelleen 65 dollariin kilowattitunnilta, jotta sähkö- ja bensiiniautojen hintaeroa saadaan minimoitua."

      https://autotoday.fi/tallainen-on-nissanin-visio-tulevaisuuden-liikkumisesta/

      • Anonyymi

        "Pyrkimys on laskea hintaa edelleen 65 dollariin kilowattitunnilta, jotta sähkö- ja bensiiniautojen hintaeroa saadaan minimoitua.""

        Tesla alkaa olemaan noissa luvuissa ensi vuonna, mutta Nissan pääsee 75 dollariin vasta 2028? Voi olla Nissanilla kilpailussa haasteita!


    • Anonyymi

      Kia myös tukee Nissanin näkemystä.

      "–Kymmenen vuoden kuluttua nauramme tämän päivän akuille, sanoo Labrosse sanoo,
      – Akkujen teho kasvaa, paino vähenee, ja latausajat lyhenevät. Kehitysvauhti on huima: kahdeksan prosentin parannus joka vuosi."

      Jos tosiaankin tuo 8% KASVU toteutuisi joka vuosi, niin 9 vuoden päästä kantama on jo lähes kaksinkertainen eli vuonna 2030. Veikkaan että hidastuu ellei taas uutta akkutekniikkaa keksitä siihen mennessä, mutta kuitenkin usko on vahvaa akkutekniikan kehittymiseen.

      https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6dc9319f-d1a3-4944-aee7-cca52276ace1

    • Anonyymi

      Kysymys kuuluu edelleen: Miten vetyautot saavat puolestaan akkuautot kiinni houkuttelevuutensa vuonna 2030? Mitä niissä tapahtuu teknisesti että perus vetyautoilla pääsee jopa 1000km kun akkuautolla "vaan" 700km? Saadaanko vetyautojen hankintahinta ja vedyn pumppuhinta painettua alle akkuautojen, jolloin olisivat kiinnostavampia.... ja ennenkaikkea miten se vetyautoissa teknisesti tehdään?

    • Anonyymi

      ""Pyrkimys on laskea hintaa edelleen 65 dollariin kilowattitunnilta, jotta sähkö- ja bensiiniautojen hintaeroa saadaan minimoitua.""
      Tesla alkaa olemaan noissa luvuissa ensi vuonna, mutta Nissan pääsee 75 dollariin vasta 2028? Voi olla Nissanilla kilpailussa haasteita!"

      Kiitos tiedosta, tämähän parantaa entisestään sähköautojen houkuttelevuutta vetyautoihin verrattuna, sillä Teslan malleissa myös latausnopeudet ovat tällä hetkellä noin 1,5-2 kertaa nopeammat kuin Nissanilla. Halvempi akkutekniikka ja nopeampi lataus.... Ehkä Tesla valitaan mielummin Nissanin sijaan jos ajetaan paljon ja pitäisi tehdä 1-2 pikalatausta matkan varrella. Ei tarvitse ihan mahdottomia aikoja kupata syömässä ja odottelemassa, jolloin matka taas jatkuu.

    • Anonyymi

      Nissanin ja Teslan latausnopeuksista:

      https://ev-database.org/compare/electric-vehicle-longest-range#sort:path~type~order=.fastcharge_speed~number~desc|make-checkbox-dropdown:pathGroup=.nissan~.tesla|range-slider-range:prev~next=0~1200|range-slider-acceleration:prev~next=2~23|range-slider-topspeed:prev~next=110~450|range-slider-battery:prev~next=10~200|range-slider-eff:prev~next=100~300|range-slider-fastcharge:prev~next=0~1500|paging:currentPage=0|paging:number=all

      Ja jos polttomoottoriautot, sähköautot ja vetyautot maksavat vaikka vuonna 2030 about saman verran jos aidosti saadaan valmistuskustannukset ja kuluttajan myyntihinnat selvästi laskettua eri maissa, niin miksi kuluttaja valitsisi polttomoottorin ja vetyauton kalliimmat energiakulut? Miten vetyautot saadaan silloin markkinoitua kuluttajalle että osta vetyauto ja kalliimmat kilometrit sillä ne ovat sen arvoisia? 3e vs 10e? Autonvalinnan tutkimuksissa luontoarvot kun ei ole olleet ihan kärkipäässä autoa valittaessa.

      • Anonyymi

        > Ja jos polttomoottoriautot, sähköautot ja vetyautot maksavat vaikka vuonna 2030 about saman verran

        Jos mummolla olisi munat, kyseessä olisikin vaari.

        Massatuotannon idea on, että tuotantomäärän 10-kertaistuessa valmistuskustannus puolittuu. Tämä se Teslankin taikatemppu oli. Pitää vaan sitkeästi tehdä autoja alkuun tappiolla. Ajan mittaan niitä opitaan tekemään tehokkaammin ja ostettaessa raaka-aineita tai komponentteja suurempia määriä saadaan niiden yksikköhintoja alemmas.

        Perus polttomoottoriautojakin pitää valmistaa ainakin 100 000 kpl sarja ja mieluummin 100 000 /vuosi parin vuoden ajan, jotta kannattaa.

        Vetyautoja on viime vuodet myyty noin 1000 kpl kuukaudesssa. Koko maailmassa. Kaikki merkit ja mallit yhteenlaskettuina. Eli yksittäistä mallia valmistetaan pari tuhatta kpl. Eihän koko maailmassa ole 100 000 vetyautoa. Ei lähellekään.

        Vetyautojen valmistajat eivät ole olleet valmiita myymään autoja alkuun tappiolla, kuten Tesla teki, saadakseen valmistusmäärät nousemaan. Lähes 20 vuotta kontanttu ja konttaus jatkuu. Sähköautojen valmistus on jo kääntynyt kannattavaksi, joten vetyautoja pitäisi myydä todella , todella, halvalla, jotta niitä menisi kaupaksi. Onhan tankkausasemaverkosto niin surkea, että pitää tätä jollain tavalla kompensoida.

        Tosin alennusmyynnissäkin jää ratkaisematta, kuka hullu investoisi miljardeja tankkausasemiin voidakseen myydä vetyä tappiolla. Tässäkin lajissa menee vielä kymmenkunta vuotta ennen kuin voi päästä voiton puolelle.


    • Anonyymi

      "Mutta mites tässä nyt näin pääsi käymään, tilanne jossa s-auton kehitykselle annetaan "melko runsaasti" aikaa samalla kun vety-biili konseptina halutaan torpata jo sen alkutaipaleelle ;-)"

      "Suomessa ajettiin vetyautolla jo 1930-luvulla – Vuosien saatossa autoihin on tankattu tärpättiä, alkoholia, paineilmaa ja vaikka mitä"

      https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-ajettiin-vetyautolla-jo-1930-luvulla-vuosien-saatossa-autoihin-on-tankattu-tarpattia-alkoholia-paineilmaa-ja-vaikka-mita/d1c42a67-54f7-491f-89bf-ffe99e16de39

      "Me teimme ensimmäisen polttokennoauton jo 1930 luvun alussa, me kun halusimme kokeilla kaikenlaista. Hieno Packard, vuosimallia 1927, jonne laitettiin iso vetypullo takapenkille, ja matkaa taittui vajaa kymmenen kilometriä pullollisella, liekö maailman ensimmäinen laatuaan :)"

      https://www.woikoski.fi/woikoski/uutiset-ja-tapahtumat/woikoski-vedyn-edellakavijana-suomessa.html

      Ja 1807 oli ensimmäinen vetyautokin. Toki alkeellinen, mutta siitä voidaan kuitenkin laskea joku alkupamaus vetyautojen kehittämiselle.

      "1807: Sveitsiläinen keksijä Francois Isaac de Rivaz loi nelipyöräisen ajoneuvon, joka käytti vetyä ja happea. Vetykaasua varastoitiin ilmapalloon, erittäin alkeelliseen (mutta tehokkaaseen!) polttokennomuotoon! "

      https://www.greencarfuture.com/hydrogen/history-of-hydrogen-cars

      • Anonyymi

        > vety-biili konseptina halutaan torpata jo sen alkutaipaleelle ;-)"

        Vedyn käyttö polttoaineena ei ole uusi idea. Itseasiassa polttomoottorit keksittiin jo 1700-luvun lopulla, mutta sopiva polttoaine oli hakusessa pitkään. Kaikkea mahdollista kokeiltiin kaasusta pölyräjähdyksiin. Kaasu, yleensä hiilikaasu, se tavallisin ratkaisu kait oli. Siihen on syynsä, että ottomoottoria saatetaan kutsua myös kaasumoottoriksi.

        Polttomoottorit ja polttomoottorikäyttöiset autot alkoivat tosissaan yleistyä, kun löytyi helpommin käsiteltävä polttoaine, bensa, joka muutettiin ottomoottorin vaatimaan kaasumaiseen muotoon kaasuttimeksi kutsutulla vekottimella. Autoihin piti tämän päälle lisätä vielä sähkökäynnistys, niin sitten oli maailmavalloituspaketti kasassa.

        Vetyä on siis tesmailtu polttomoottoreissa jo pari sataa vuotta sitten ja autoissakin 100 vuotta sitten. Suomen vanhin vetyauto on vuodelta 1927.

        https://autotoday.fi/paivan-museoauto-suomen-ensimmainen-vetyauto-vuodelta-1927/

        BTW, Suomessa on museossa jo poltokennoautokin. Museoon tämäkin tekniikka jo kuuluu. Nyt on parempia ideoita käytössä.


    • Anonyymi

      "Suuret tahot kautta mailman ovat siihen raskaasti investoimassa mm. Shell, Total ja aivan kuten petrolivaltio Saudi Arabiakin lukemattomien muiden valtioiden joukossa. Aika sitten näyttää mihin se tulee johtamaan."

      Shell talousluvut kertovat että vuonna 2020 nettotulos oli noin 21 680 miljoonaa USA dollaria TAPPIOTA.

      https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/osakekurssit/16215630-royal-dutch-shell?details

      Total puolestaan noin 2020 nettotulos 30,45 miljoonaa Kanadan Dollaria TAPPIOTA.

      https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/osakekurssit/16125374-total-energy-services?details

      Nyt herää kysymys että velkaiset yhtiöt ottavat reilusti lisää velkaa vetytalouden maksamiseen, niin saavatko siihen järkevillä koroilla lainaa pankeista? Toisinsanoen kallista yrityslainaa luvassa...

      Saudi-Arabeilla tuskin on merkittävää velkaa ja vakuuksiakin löytyy paremmin. Heidän panoksensa vetytalouteen on varmasti merkittävä jos niin haluavat.

      • Anonyymi

        "Vetytalous" on käytännössä vain kemianteollisuuden tarpeisiin ja öljy-yhtiöiden kontrollinpitoyritys.

        Öljy-yhtiöt tulevat pettymään, tulevaisuuden vety on lähinnä prosessiteollisuuden tarpeisiin. Ajoneuvoihin vety on enimmäkseen järjetöntä.


      • Anonyymi

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Nykytekniikka riittää jo ihan hyvin, ei tarvita edes mitään uusia läpimurtoja.

        Tämä ei tarkoita, etteikö läpimurtoja ole mahdollisesti tulemassa, niillä ei vaan ole lopputuleman kannalta yhtään mitään väliä.


    • Anonyymi

      Vähän noista tekniikoiden kehityspotentiaaleista!
      Kaikilla tekniikoilla on yleensä rajansa, miten pitkälle voidaan päästä?
      esim 1.
      Polttomoottoreilla tuskin päästään koskaan 70-80% hyötysuhteeseen?
      Voimanlähteen ja polttoaineen yhteispaino tuskin ongelma nykyiselläänkään!
      Jo 50% hyötysuhde riittävä kokonaisvaltaisuus huomioon ottaen!
      Kaiken kaikkiaan tilankäyttö, kokonaispaino, päästöt, toim.matka, valmistuketju kaikkinensa kunnossa! Jatkoon!
      Esim.2 Ladattava akkusähköauto!
      Hyötysuhde 70- 90%, jopa yli?
      Tekniikan luonteesta johtuen akkutekniikalla ei KOSKAAN päästä hyvään tulokseen, mitä tulee seuraaviin suureisiin:
      - tehotilavuus
      - kwh suhteessa tilavuuteen
      - paino suhteessa tilavuuteen ja kwh.
      Tähän voi vielä lisätä, että jos halutaan tehokasta moottoria, tarvitaan tietysti suurta akustoa, tämänhän kaikki tietää? Rajoitukset tulee noista yllämainituista seikoista!
      Yksi seikka, mistä ei juuri puhuta, on se, että akkulavetit käyttävät valtavia määriä alumiinia kaikkien muiden raaka-aineiden lisäksi!
      Alumiinin runsaalla käytöllä tietysti yritetään kompensoida valtavaa painoa!
      Onko valtavasti lisääntynyt alumiinin käyttö, ja varsinkin otetaan sen koko valmistusketju huomioon, ympäristöystävällistä?
      Vaikka akkus.autot ovat toisaalta yksinkertaisia, niin on niissäkin kysymysmerkkejä?
      Noissahan, ainakin tehokkaammissa autoissa, on nestejäähdytys akustolle!
      Mitenköhän erilaiset tiiveys, huollettavuus, korjattavuus toteutunevat noissa?
      Aihettaako vaikkapa Pohjolan ilmasto huomattavaa lisärasitusta?
      Jatkoon, mutta tietyillä rajoituksilla!
      Eli, ei ole potentiaalia ns. universaaliksi käyttövoimaksi, jokapaikanhöyläksi!
      Mutta tätähän eivät akkukhmerit voi myöntää?
      Fiksuimmat ehkä tiedostavat nuo rajoitteet? Selkäytimessä ahistaa hiipivä tietoisuus rajoitteista, mutta tätä ei voida julkisesti tietenkään myöntää!

      • Anonyymi

        "Tekniikan luonteesta johtuen akkutekniikalla ei KOSKAAN päästä hyvään tulokseen, mitä tulee seuraaviin suureisiin:"

        Niin, jos ei oteta huomioon, että on jo monta vuotta ollut myytävänä autoja, jotka ovat aivan riittävän hyviä käytännössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tekniikan luonteesta johtuen akkutekniikalla ei KOSKAAN päästä hyvään tulokseen, mitä tulee seuraaviin suureisiin:"

        Niin, jos ei oteta huomioon, että on jo monta vuotta ollut myytävänä autoja, jotka ovat aivan riittävän hyviä käytännössä.

        Niinpä, sama koskee myös vetyautoja!
        Range, ja latausnopeus riittää useimmille, joilla lat.mahdollisuus kotona!
        Mutta mikä on lähtenyt mm. lapasesta, on akkusähköautojen järjetön paino!
        Joskus 20-30 v. sitten polttisten massat olivat edustusautoluokassa n. 1400-1600 kg.
        Nykyään suunnilleen saman kokoiset a.s.autot painavat tyypillisesti n. 2100 +kg.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, sama koskee myös vetyautoja!
        Range, ja latausnopeus riittää useimmille, joilla lat.mahdollisuus kotona!
        Mutta mikä on lähtenyt mm. lapasesta, on akkusähköautojen järjetön paino!
        Joskus 20-30 v. sitten polttisten massat olivat edustusautoluokassa n. 1400-1600 kg.
        Nykyään suunnilleen saman kokoiset a.s.autot painavat tyypillisesti n. 2100 +kg.

        Mirai kammotus painaa 1900. Ihan samassa luokassa kuin täyssähköautot .

        Mirai ei ole edustusauto. Pituutta on kyllä 5 m, mutta sisältä ahdas ja takakontti pikkuautoluokkaa.

        Vetypommiautossakin pitää olla hybridien tapaan akku kuormitusta tasaamasa. Akkumineraalien lisäksi tarvitaan platinaa yms. katalyyttejä polttokennoon.


    • Anonyymi

      30 vuoden päästä muistellaan käteviä bensa-autoja. Pitkä ajomatka yhdellä nopealla tankkauksella.

    • Anonyymi

      Oletko tutkinut vetyautojen painoja? Aika samoissa kuin sähkäreissäkin.

      • Anonyymi

        Niin tekee mirai taitaa paperilla painaa enemmän kuin se parjattu kolmonen mutta siltikin omaa pienemmät sisätilat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin tekee mirai taitaa paperilla painaa enemmän kuin se parjattu kolmonen mutta siltikin omaa pienemmät sisätilat.

        Takakontti tosiaan pikkuautoluokkaa, vaikka pituutta 5 m.

        Jokin ei nyt täsmää.


    • Anonyymi

      Vety ei tule kovin suosituksi Suomessa ainakaan seuraavaan 20 vuoteen. Ensinnäkin, vety vaatii laajan asemaverkoston, koska vetyautoja ei voi tankata. Ja mitään riittävää verkostoa ei seuraavaan 10 vuoteen tule, koska sellaista suunnitelmaakaan ei ole. Akkusähköautoa voi hätätilanteessa ladata vaikka normaalista ulkopistorasiasta, tämä ei vetyautoilla onnistu.

      Sähköautojen julkinen latausverkosto alkaa olla jo kohtuullisella tasolla ja julkisia latauspisteitä tulee monta viikossa. JOS ensimmäiset vetyasemat vuonna 2023 tulisikin (niitä tulisi korkeintaan pari kappaletta), kattaa julkinen latausverkosto käytännössä jo koko Suomen.

      Suomessa on satoja tuhansia täyssähköautoja ennen kuin Suomessa on edes tuhatta vetyautoa. Kaikkia ladattavia yhteensä voi olla jopa lähelle miljoonaa ennen tuhattakaan vetyautoa.

    • Anonyymi

      Ehkä 2025 mennessä on jo useampi yritys olemassa toimien monessa maassa, jotka näkee markkinaraon alkuperäisten sähköautojen ajoakkujen vaihtoon ja paranneltuun akkupaketin kysyntään. Ideana on tarjota kilpaileva akkupaketti alkuperäiseen verrattuna ja saada se toimimaan oikein auton omaan järjestelmään. Joka vuosi akkujen hinnat painuvat alaspäin ja myös uusia tekniikoita tulee markkinoille esim. LFP (saatu viimeinkin toimimaan monen vuoden kehityksen jälkeen?). Toivoa on että 2020-luvulla (lopussa) on ihan normaalia vaihtaa ainakin kerran akkupaketti uuteen ja sen jälkeen vasta sähköauto romutetaan (yli 25v ikäisen käytöstä riippuen?). Ehkä jopa sähköautojen "jobbaamisesta" voi tehdä kannattavaa viimeistään 2030-luvulla eli ostetaan heikkokuntoinen sähköauto ajoakun osalta, tilataan vaihtoakku ja vaihdetaan se itse.... ja sähköauto myyntiin mainostaen "Uusi isompi kapasiteetin ajoakku pidemmällä toimintasäteellä, juuri vaihdettu, juuri katsastettu. Kuitit ja takuutodistukset löytyy.". Vaihtoakuilla on varmasti tulevaisuudessa kysyntää JOS sen saa selvästi parempana tai samalla kapasiteetilla selvästi alkuperäistä valmistajaa (merkkiliikettä) halvempana, jolloin voi olla järkevää nähdä ajoakun vaihtamisen vaiva.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Lithium_iron_phosphate_battery

      Tuleeko tästä seuraava sijoittajien megatrendi ja arvaillaan kovasti mikä vaihtoakkuihin keskittynyt yritys menestyy, jonka osaketta kannattaa myös ostaa pörssistä?

      https://www.youtube.com/watch?v=2eLe92OAeoU

      Jos käy niin että vetyautoon ei kannata tehdä suurta vaihto-operaatiota pienen ajoakun ja kolmen (tai jopa neljän) vetytankin vaihtoa kun joutuu paljon purkamaan vetyautoa jolloin myös polttokennon eliniän kysymys myös voi askarruttaa.... niin sähköauto saattaa kuulostaa taloudellisemmalta vaihtoehdolta. Vetyautoissa kun taitaa vetysäiliöt vanheta noin 15 vuoden kohdalla ja jos niitä ei vain haluta vaihtaa (ajetaan laittomasti), niin riski tankatessa vetyä täyteen kasvaa joka kerta ja vetysäiliön lujuus pettää räjäyttäen auton vähintään sisustan kappaleiksi (jos ei onnekkaasti tulta ota alleen). Toisinsanoen vetyautoissa on pakko jossain vaiheessa vetysäiliöt vaihtaa ja voi olla työläs tehtävä sekä lasku suuri. Sähköautolla voi sinnitellä kakkosautona "vaimon kauppakassina" nurkka-ajossa paljon pidempään pienellä toimintasäteellä kuin vetyautolla jos päättää ettei ikinä vaihda sähköautoon ajoakkua.

    • Anonyymi

      "Lucid Motor on uhonnut jo pitkään Airin olevan maailman nopeimmin latautuva sähköauto. Suurin latauksen vastaanottokyky on 300 kilowattia, jonka auto saavutti ja jopa ylitti 9 prosentin varaustasossa noin 90 sekunnin lataamisen jälkeen. Air kykenee esijäähdyttämään akustoa parhaan mahdollisen vastaanottokyvyn varmistamiseksi. Ominaisuutta käytettiin myös kokeessa.

      Latauskäyrä osoittaa Airin latautuvan 0–18 prosentin tasossa noin 300 kilowatin teholla, tehon laskeutuessa tasaisesti jo 30 prosentin tasossa merkittävästi.

      50 kilowattitunnin varausaste täyttyi vain 11 minuutissa, kun se aiemmin Model S:llä vei 15 minuuttia, ja Taycanilla 23 minuuttia. Standardina pidetty 80 prosentin varausaste täyttyi ennätyksellisesti 37 minuutissa. Lataaminen 80–100 prosentin tasoon viekin jo toiset 45 minuuttia, ja osoittaa selvästi, miten sähköautoja kannattaa ladata.

      Autoon saatiin viidessä ja puolessa minuutissa 167 ja 12 minuutissa 335 kilometriä lisää toimintamatkaa."

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/300-kilometria-10-minuutissa-tassa-on-maailman-nopeimmin-latautuva-sahkoauto/1aa6bbd9-e465-4c8c-8ce8-7b08d616f2fa

    • Anonyymi

      Tesla kertoo valmistavansa 5000 dollarin auton. Kiinassa on myös näitä halpis autoja myynnissä. Jos nyt melko huonoja autoja voi saada halvalla jo nyt, niin kuvitelkaa mitä se tarkoittaa vaikka vuodesta 2025 eteenpäin kun ne kehittyvät kakkosautojen paikalta ykkösiksi.

      https://www.youtube.com/watch?v=ktfnG9atcD0

    • Anonyymi

      "Koeajoissa akun lataus on parhaimmillaan kestänyt jopa yli 1 400 kilometriä."

      https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9aff44bf-b60f-48fb-917e-99adc591940b

      Näitä vetyautojen tappajia kehitettään jo nyt. Varmaan saavat muutamassa vuodessa tehtyä sähköauton joka ei mahdottomia maksa ja pääsee yli 1000km. Olisi suoranaista hulluutta tässä vaiheessa alkaa rakentamaan vetyverkostoa suomeen ja maksaa siitä noin 9 MILJARDIA, joka todennäköisesti valmistuessaan jäisi melko vähälle käytölle eli rahaa kankkulan kaivoon.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17254624/vetyinfran-rakentaminen-on-mahdottomuus-

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kovia puheita, saa nähdä toteutuuko arvio. Siinä vaiheessa kun ajoakun hinta tippuu puoleen, niin alkaa olemaan aika vakioina ne jopa 500km kantaman autot ja hintalappukin Suomessa 30 000e jommalle kummalle puolelle, niin alkaa todella sähköautot lyömään läpi kun polttoaineen hinta todennäköisesti on silloin päälle 2e lisäten painetta kohti sähköauton hankintaan.

      "Yksi tärkeimmistä tehtävistä on ajoakun hinnan pudottaminen. Allianssin tavoitteena on, että vuonna 2026 hinta on vain puolet nykyisestä ja vuonna 2028 enää kolmasosa. Jo ennen sitä lähdetään liikkeelle uudella pikkuautoihin suunnitellulla CMFB-EV-perusrakenteella, jolla kilpaillaan polttomoottoristen autojen kanssa."

      https://tekniikanmaailma.fi/renault-nissan-mitsubishi-allianssi-on-vahvempi-kuin-koskaan-ja-talta-nayttavat-sen-tulevaisuuden-suunnitelmat/?shared=1213759-e995739b-500

    • Anonyymi

      Latausnopeudet kasvaa kokoajan selvästi joten koko ajan vain tulee uutisia ettei hirveästi enään häviä vetyautoille odotteluissa (jos vetyautolla ei tarvitse jonottaa eikä odottaa välipaineistusta).

      "Porsche on ilmoittanut, että se on ajanut Taycanilla Los Angelesista New Yorkiin alle kahden ja puolen tunnin kumulatiivisella latauksella.

      Matka kesti 2 834,5 mailia (4560,7km) ja sisälsi 2 tuntia, 26 minuuttia ja 48 sekuntia latausta, ja tulokset olivat Guinnessin ennätysjärjestön vahvistamia.

      Se päihittää – paljon – edellisen ennätyksen haltijan Kian, joka ilmoitti marraskuussa tehneensä reitin ennätyksen hieman yli seitsemän tuntia sähköisellä EV6-viistoperällään . Edellinen ennätyksen haltija, Teslalla ajanut, oli ennätysajassa lähes 13 tunnin kytkennässä.

      Ennätyksen saavutti pitkäaikainen tehokkuuden etsijä ja hypermileri Wayne Gerdes, ja se havainnollistaa tärkeää asiaa Taycanista: Vaikka se ei ole erityisen tehokas sähköautoissa kilowattituntia kohden mitattuna, Taycanin supernopea 800 voltti Pikalatausominaisuus, kun se on osa suunnitelmaa, voi pitää latauspysähdykset hyvin lyhyinä."

      https://www-greencarreports-com.translate.goog/news/1134911_porsche-taycan-goes-coast-to-coast-with-just-2-5-hours-of-charging?fbclid=IwAR1IuzV_zTpZF6qRQfSQZRM7xhgT0qfkiMind_8mD_zud7c1BhUkGWNI40A&_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

      • Anonyymi

        Vetyautojen tankkausnopeudet konttaa edelleen.

        Jenkkien investointiesityksistä paljastui, että uupouusillakin vetyasemilla täytyy tankkaajien välillä pumputella painetta ylös 15-30 min.

        Järeällä 4 tankkauspisteen asemalla voi teoriassa tankata 324 autoa/vuorokausi. Neljällä tankkauspisteellä. 81 autoa/vuorokausi per tankkauspiste. Auto 18 min välein eli 3 min tankkaus ja 15 min odotus.

        Jos seuraava tankkaaja ei malta odottaa 15-30 min, tankki jää vajaaksi.

        Sitten ei ajella niitä 1400 lukemia. Eikä normaalin liikenteen seassa muutenkaan. Teknavin koeajossa päästiin kahdella tankkauksella 800 km, Vaikka siinäkin koitettiin pihistellä.


    • Anonyymi

      "Viime aikoina on uutisoitu jopa 1400 kilometristä yhdellä latauksella.

      Kyseinen matka on saavutettu testeissä, joissa autona on käytetty Teslaa. Testiauto oli tarkemmin sanottuna Tesla Model S.

      Uutinen ei kuitenkaan liity Teslaan vaan akkuja kehittävään start up -yritykseen Our Next Energy, lyhyemmin ONE.

      Amerikkalaisyhtiön tavoitteena on tuottaa niin järeitä akkuja, että mussutus sähköautojen lyhyistä toimintamatkoista loppuu kerta heitolla.

      ONE:n testissä käyttämän akun kapasiteetti on 203,7 kWh. Yhtiö kutsuu superakkuaan nimellä Gemini.

      Vielä Geminiä ei ole kaupallisesti saavilla, mutta yhtiö kaavailee aloittavansa tuotannon ensi vuoden (2023) aikana."

      Toisinsanoen sähköautoja valmistavat yhtiöt aikovat syrjäyttää vetyautot määrätietoisesti, jotta saavat omia tuotteitaan varmemmin kaupaksi ympäri maailmaa. Yritysmaailmassa tämä on ihan yleistä että kilpailijoille lyödään luu kurkkuun omilla tuotteillaan, jotta oma yritys menestyy.

      Ja vaikka tuo 2023 tuotanto myöhästyisi jopa 2024 puolelle, niin vetyautojen tarve tullaan kyseenalaistamaan viimeistään vuonna 2030 JOS tuo ennuste käy toteen. Aluksi kallista, mutta 2030 varmasti jo ihan halvemmissakin autoissa esim. 800km toimintamatka jolloin vetyautoja tuskin tarvitaan.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      "Tutkimustulokset julkaistiin Nature Electronicsissa . Tutkimuksen johti Patrick Plötz, Fraunhofer Institute for Systems and Innovation Research -instituutista. Plötz väitti, ettei häneen vaikuttaneet ristiriitaiset intressit, jotka olisivat vaikuttaneet hänen ennusteeseensa H2:n tulevaisuudesta tieliikenteessä. Hän väitti, että akkusähköajoneuvojen parannukset sekä latausnopeuden että kantaman suhteen ovat kumonneet vetypolttokennoautojen ensisijaiset myyntivaltit.

      H2- ajoneuvot ovat aina erottuneet akkusähköautoista nopean tankkausajan ja pitkien matkojen ansiosta. Tämän seurauksena Plötz suosittelee nyt, että päättäjät keskittyisivät akkukäyttöisten sähköajoneuvojen (EV) edistämiseen sen sijaan, että he jakaisivat ponnistelunsa jäädäkseen katsomaan, mitä potentiaalista H2:lla voi vielä tarjota."

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Tuleeko tuhannen kilometrin kantamasta uusi normaali jo 2024 alkaen kun muutkin valmistajat ostavat/kehittävät näitä akkuja?

      "Akkuvalmistaja Envision Group lupaa suuria uudesta sähköauton akustaan: Toimintamatka 1 000 kilometriä, pikalataus 20 minuutissa"

      https://tekniikanmaailma.fi/akkuvalmistaja-envision-group-lupaa-suuria-uudesta-sahkoauton-akustaan-toimintamatka-1-000-kilometria-pikalataus-20-minuutissa/?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR0FrUZlxuW1OCR7zVXgN-bF-9T3DsyyL0X4GDaEa591aP3RaNnb1tiqLQ4#Echobox=1645633513

    • Anonyymi

      90% ihmistä riittää 400 km range oikein hyvin. Sellaisia sähköautoja saa kohta halvalla. Vetyautoa kaipaa vain sellaiset jotka asuvat vanhoissa kerotalokommuuneissa tai autot seisoo kadunvarsiparkeissa. Muut latailee autojaan kotonaan ja aina lähtiessä "tankit" on täynnä.
      Vetyauto tulee olemaan ylivoimaisen kallis pitää ja tankkaaminen hankalaa kun asemia ei tule olemaan kuin muutama ja joutuu usein odottamaan pumpun paineistamista edellisen jäljiltä. Vety tulee maksamaan 4-5 kertaisesti mitä sähköllä ajaminen.
      Siinä valinnan vaikeutta 10 vuoden päähän kun vetyä ehkä saadaan hlöautojen käyttöön.

    • Anonyymi

      Vetyverkoston rakentaminen tuskin enään kannattaa Suomessa, koska sähköautoja fanitetaan nykyään selvästi enemmän. Maaliskuu 2022 oli kääntöpiste kohti sähköautoja.

      https://yle.fi/uutiset/3-12381413?origin=rss

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ukrainan sota on myös herättänyt taloyhtiöt toimimaan entistä päättäväisemmin sähköautojen latauksen toteuttamiseen. Tämä vain lisää sähköautojen suosiota.

      "Taloyhtiöt rakentavat nyt kiihtyvään tahtiin latausasemia sähköautoille – avustushakemusten käsittely ruuhkautui."

      https://yle.fi/uutiset/3-12410186

    • Anonyymi

      Alkaako Neste myös panostamaan tulevaisuuteen kun polttomoottoriautoilua ajetaan alas? Siirtyykö Neste pienissä paloissa hiljakseen sähköautojen latausbisnekseen?

      "Neste rakentaa Suomeen julkisen pikalatauksen runkoverkon – Ukrainan sota nopeutti päätöstä"

      https://www.is.fi/autot/art-2000008762906.html

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Lataustekniikka kehittyy huimasti. Vaikea uskoa että vetyautot pärjää kilpailussa 2030-luvulla kun nämä latausnopeudet on jo halvemmissakin sähköautoissa.

      "Jatkokin luisti mukavasti, sillä 0–80 prosentin rajapyykki saavutettiin karkeasti ottaen 9 minuutissa. Ja minuuttia myöhemmin lataustolppa oli kiivennyt jo 86 prosenttiin.

      Lataustehoihin vaikuttavat myös akun ominaisuudet.

      Mikäli teknologiaa sovelletaan esimerkiksi 400–480 kilometrin toimintamatkaan yltävän ajoneuvon akkuihin, latauksen arvioidaan ehättävän 160 kilometrin tietämille muutamassa minuutissa - latauksen alkaessa erittäin alhaisista energiatasoista. Tämän kaavan mukaan auto olisi 320 kilometrin tikissä kymmenessä minuutissa."

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/viidessa-minuutissa-160-kilometria-polestar-panostaa-huippunopeaan-lataustekniikkaan/564111de-f0d2-48e2-98a9-6cfbf52f074a

    • Anonyymi

      Latausta 320km kymmenessä minuutissa. Riittää varmasti monille erittäin hyvin että pääsee määränpäähän...

    • Anonyymi

      Jos lähden tänää Mirailla Helsingistä Utsjoelle. Milloin olen perillä?

      Hyvällä sähköautolla pitänee latailla useita kertoja mutta vetyautolla ei kertaakaan kun auto pysähtyy jo ennen Oulua eikä vetyä saa mistään.
      Mirailla ollaan siis perillä aikaisintaan 2031. Hiukan on hidasta matkan teko vetautolla.

    • Anonyymi

      Raskaskalustolle tarvitaan järeää latausta ja Kempower on suunnitellut nestejäähdytyksen latausjärjestelmäänsä. Nopea järeä lataus vaatii jäähdytystä. Pointti on se että ehkä 10 vuoden päästä myös henkilöautopuolella saattaa olla nestejäähdytys ja erittäin nopea lataus kunhan myös henkilöautot tukevat jopa 400kw lataustehoa.

      "Nestejäähdytteinen lataussatelliitti soveltuu henkilöautojen lisäksi myös raskaiden ajoneuvojen, kuten täyssähkörekkojen lataukseen, sillä rekat vaativat korkeampaa lataustehoa kuin sähköiset henkilöautot. Nestejäähdytteisen lataussatelliitin on mahdollista tuottaa 400 kilowattia jatkuvaa lataustehoa."

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisyhtio-tarjoaa-pian-jareaa-latinkia-sahkoautoihin-tehoa-400-kilowattia/882d7fc0-3876-43c6-853c-d3975b653fda

      Miten vetyverkosto voi kilpailla SUOMESSA enään latausverkostoa vastaan kun se selvästi alkaa jäämään jälkeen? Edes yhtä ainoaa vetytankkausasemaa ei saada pystyyn Suomessa, joka on surkea tulos.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17449806/miksi-edes-yhta-ainoaa-vetyasemaa-ei-saada-pystyyn

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Lataustekniikka kehittyy koko ajan. 100km 2-3min, joten alle 10min saa jo jopa 300km ihanneolosuhteissa.

      "Kun yksittäisen lataussatelliitin jännite tuplataan 800 voltin (tai myöhemmin 920 voltin) alueelle latausvirran pysyessä muuttumattomana, tuplaantuu lataussatelliitin teho. Teoriassa yhdestä CCS-liittimestä voitaisiin tarjota jopa 400-500 kilowatin tehoa, mikä on noin kolminkertainen nykyisiin yleisimmin käytössä oleviin suuriin lataustehoihin verrattuna. Tällä teholla sadan kilometrin ajokantama latautuisi autoon noin 2-3 minuutissa. Tällaisiin lataustehoihin kykeneviä autoja ei vielä ole olemassa, mutta ennemmin tai myöhemmin niitä ilmestyy maanteille."

      https://autovouhotus.fi/kempower-julkaisi-seka-400-etta-800-voltin-jannitteisiin-kykenevan-latauslaitteiston/?fbclid=IwAR2Bbu3nQ0naoQNUkPcQw8v5du1u6zKE4vKKNe9vSSyPjofFkBIX7DINxK4

      • Anonyymi

        Teslan uusi Megacharger tarjoaa 1,5 MW, eli 1500 kW. Tosin tarkoitettu puoliperävaunurekan lataukseen, mutta näyttää myös mihin nykyinen teknologia kykenee.


    • Anonyymi

      "Iso-Britannia on ilmoittanut lopettavansa sähköautojen hankintatuet yksityisasiakkaille, eikä tukia myönnetä enää uusille sähköautotilauksille. Syyksi on ilmoitettu SÄHKÖAUTOJEN KYSYNNÄN JYRKKÄ KASVU, jota ei enää katsota hyödyttävän tukea valtion rahoilla.

      Tukiin varattiin aikanaan 378 miljoonaa euroa vastaava summa. Nyt tuota rahasummaa siirretään kahteen uuteen kohteeseen, LATAUSVERKOSTON VOIMAKKAASEEN LAAJENTAMISEEN sekä uutena sähkökäyttöisten pakettiautojen, taksien ja moottoripyörien hankintakannustimiin."

      https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/e7a23ceb-aa6d-47c1-b58a-f201f4aff66f

    • Anonyymi

      "Teslan lehdistötiedote:
      Tesla avaa 800:nnen Supercharger -aseman Euroopassa! ⚡️⚡️
      Kesälomajakson lähestyessä, useita Supercharger -asemia on avattu viime päivinä ja tänään Tesla käynnisti 800:nnen sijaintinsa virrat Euroopassa. Lähes 9 000 Superchargeria on nyt eri sijainneissa 30 maassa Euroopassa, ja ensimmäinen toimipiste avattiin Latviassa aiemmin tässä kuussa."

      https://www.facebook.com/groups/LatausverkostoNyt/posts/1002140877007187/

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tuo artikkeli oli täysin pihalla akkutekniikasta. Tällä hetkellä paras tapa kasvattaa kapasiteettia on lisätä piitä anodiin. Pelkästään tällä voidaan mahdollisesti jopa tuplata kapasiteetti.

        Toistaiseksi ongelmana on mekaaninen väsyminen, koska piianodiin mahtuu paljon enemmän litium-ioneita, ja rakenne tuhoutuu mekaanisesti melko nopeasti. Tämän ongelman voi kuitenkin ratkaista, monta ratkaisuvaihtoehtoa on jo kokeellisissa akuissa testeissä.


    • Anonyymi

      Helsingistä Lappiin on jo nyt mahdollista ilman latausta ja auto ylemman keskiluokan ulottuvissa päälle 130 000e hintaan.

      "Lataamatta Lappiin
      Olen saanut kesän aikana yllättävän pitkiä rangelukemia MB EQS 450+ autoni näyttöihin. Päätin viettää yhden lomapäivän asian tarkistamiseksi. Lähdin täydellä akulla ajelemaan Helsingin Jakomäen ABC:ltä kohti Rovaniemeä auton maksimi rangelukeman ollessa 768 km. Lataamatta pääsin Rovaniemen kaupungin rajalle. Matkamittariin kertyi 767 km 73km/h keskinopeudella. Käännyin siitä kohtaa takaisin Rieskapaikkaan lataamaan. Mukavasti otti MB varausta sisään. Lähes heti 200kW ja vielä 85% lataustasolla 92 kW. Hyvin saksalainen insinööri on optimoinut latauksen hallinnan. Latauksen lopussa auto näytti rangeksi 874 km!"

      https://www.facebook.com/groups/sahkoautot.nyt/posts/10159331665749685/

    • Anonyymi

      Ei ole vieläkään näkynyt noita sähköauton tappajia, hihii!

    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jussi Hakulinen on kuollut - YÖ yhtyeen hittien tekijä

      https://www.is.fi/viihde/art-2000008994171.html Vielä ei ole kerrottu kuoleman syytä. Jussi Hakulinen loi YÖ yhtyeen kuuluisimmat hit
      Maailman menoa
      203
      4175
    2. Loiri on kuollut.

      Poistui kuvioista.
      Maailman menoa
      164
      2633
    3. Kirja: Martina Aitolehti näki narkomaani-siskonsa piikitetyn käsivarren: "Sillä hetkellä tajusin..."

      Hyvinvointiyrittäjä ja triatlonisti Martina Aitolehti avautuu rehellisesti mm. pikkusiskonsa-Steffin huumehöyryisestä elämästä uudessa elämäkertakirja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      30
      2019
    4. Yön Jussi Hakulinen on Kuollut

      Näin kertoo lehdet, esim satakunnankansa. R.I.P. Jussi. Olit hyvä laulaja ja sanoittaja.
      Pori
      128
      1384
    5. Törkeä ryöstö Hyrynsalmella

      Törkeä ryöstö Hyrynsalmella – miehet tunkeutuivat aamuyöllä taloon, otsikoivat lehdet. Kenen sakkija ovat tunkeutujat olleet ja missä??
      Hyrynsalmi
      40
      1311
    6. Martinan vastenmielinen menneisyys

      Martinan kirjasta julkaistujen otteiden perusteella hän on vastenmielinen sarjapettäjä ja epävakaa persoona. Kukaan normaali ihminen ei huuda kuutta t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      153
      1134
    7. Joko kadonnut?

      Onko löytynyt jo?
      Hyrynsalmi
      6
      943
    8. Miksi Martina puhuu kirjassaan

      …muunneltua totuutta. Hän ei ole ollut apuvalmentajana hevostallilla nuoruudessaan. Hän on ollut ihan tavallinen tallityttö muiden tallityttöjen jouko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      107
      892
    9. Kiinasta taas uusi virus maailman iloksi

      Kiinassa on tunnistettu uusi Langya henipavirus (LayV), johon on sairastunut jo kymmeniä ihmisiä. Tutkijoiden mukaan virus on todennäköisesti tarttun
      Maailman menoa
      39
      874
    10. Käynköhän mä vielä siellä

      lähiaikoina.. 🤔 Jaa-a, siinäpä mietittävää meille molemmille.
      Tunteet
      64
      816
    Aihe