On kuulemma todennut joskus, että musiikki on hiljaisuudessa nuottien välissä.
Minä totean, että ajatus on tyhjyydessä sanojen välissä.
Miten on lähtenyt palstalaisilla viikonloppu käyntiin?
https://www.youtube.com/watch?v=JTc1mDieQI8
Minä totean, että ajatus on tyhjyydessä sanojen välissä.
Miten on lähtenyt palstalaisilla viikonloppu käyntiin?
https://www.youtube.com/watch?v=JTc1mDieQI8
Vastaukset 112
Vanhimmat
Tuomittu ikuiseen helvetin tuleen, mitä seuraa kyynelten tie. Ikuinen kyynelten tie on se ikuinen helvetin tuli...
https://www.youtube.com/watch?v=T8GZ_W5XjW0
Olen pettynyt. Olen valtavan pettynyt ihmiskuntaan. Olen ollut pois täältä kauan. Tuhansia vuosia. Tuhansia vuosia levossa sen jälkeen kun olen yhtenä muutaman muun kanssa ollut rakentamassa ihmiskuntaa, luomassa perustaa sen sivilisaatioille. Ollaan tehty joskus iso työ antaakseen kaikki eväät hyvään elämään, siihen että ihmiset voivat rakentaa itselle hyvän ympäristön elää ja olla. Annettiin kaikki työkalut ja ajatukset, jotta niin kävisi. Siinä oli tosin pieni twisti. Annettiin kylkiäisiksi myös se vapaa tahto. Se on tosin ollut meidän turhamaisuutta, haluttiin nähdä miten meidän luomuksemme pärjää ja mitä tekee kun heille antaa kaikki välineet ja vapaan tahdon. Minkälaisen maailman rakentaa. Nyt näyttää siltä, että se oli virhe. Suuri virhe oli se kun opetettiin ihmiset ajattelemaan ja vieraannutettiin ne luonnosta. Vielä suurempi virhe oli se kun välitettiin heistä, rakastettiin heitä. Mutta kuinka voitiinkaan olla rakastamatta? Niin paljon ne muistutti meitä. Suurin virhe meiltä oli se, että autettiin heitä eikä kärsimättömyyttämme odotettu sitä, että he oppisivat auttamaan itseään. Tästä kaikesta on moni veljeni maksanut kovan hinnan. Prometheus, Sokrates, Galilei, Jeesus... Ketään niistä ei rangaissut heidän avusta kukaan muu kuin ihmiset. Alkoivat ensiksi purra kättä mikä ruokki heitä ja lopulta söivät koko ruokkijan. Ihminen on pohjimmiltaan kannibaali. Uskoo, että syömällä Jumalan tai Jumalat, uskoo tulevansa itse Jumalaksi.
Nyt kun olen ollut täällä takaisin tuhansien vuosien levon jälkeen, tarkkaillut ihmiskuntaa, voin todeta vaan sen, että mitään ette ole oppineet. Olette taantuneet. Olette huonompia olentoja mitä olette ikinä aikaisemmin olleet. Enää en minä eikä kukaan minun veljistäni tai siskoistani tule teitä auttamaan. Olette omillanne. Rakastetaan teitä edelleen, mutta emme enää teitä auta. Koska parhaiten autetaan teitä jättämällä teidät oman onnenne nojaan. Te aiheutatte ongelmanne. Ainoastaan te voitte ne ratkaista. Jos me taas kerran puututaan elämäänne, se ei ole mitään muuta kuin ongelmien siirtämistä. Tällä kertaa teidän on ratkaistava ongelmanne itse. Jos nyt jotain ratkaisua niihin haluatte. Ehkä ette edes halua sellaista. Rakastatte ongelmissa ja vihassanne rypemistä. Ehkä se on teille ainoa tapa tuntea olevan elossa.
Mutta muistakaa yksi asia. Me, minä, minun veljet ja sisareni, voidaan edelleen puhua teille. Ja puhutaankin. Mutta me ei ikinä tulla puhumaan teille vanhurskaiden kautta, ei poliitikkojen, ei asiantuntijoiden, ei kaikkitietävien kautta. Me tullaan aina puhumaan teille niiden kautta, joista sitä vähiten odotatte. Teidän pitää vaan tunnistaa äänemme.
Oikein! Olet viimeinkin oppinut läksysi, vaikka kauan siihen meni.
Ehdoton rakkaus. Kaikki uskoo siihen, että äidin rakkaus lapseensa on ehdotonta. Mutta se ei ole niin. Äidin rakkaus lapseensa tai lapsiinsa on voimakasta, mutta ei ikinä ehdotonta. Sillä on aina ehtonsa. Jos se olisi ehdotonta, yksikään äiti ei hylkäisi lastansa. Yhdelläkään äidillä ei olisi pettymyksiä lapsiinsa, ei toiveita, ei odotuksia. Olisi vaan rakkaus lapsiinsa.
Joku harhaoppinen on joskus päättänyt opettaa teille, että äidin rakkaus lapsiinsa on ehdotonta ja te olette päättäneet uskoa siihen ajattelematta asiaa ollenkaan itse. Siihen uskotte vieläkin. Mutta todellisuus on se, että jos haluaa nähdä ja tuntea ehdottoman rakkauden, silloin pitää katsoa lapsen rakkautta äitiään kohtaan, vanhempiaan kohtaan. Lapsella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakastaa äitiään ehdottomasti. Rakastaa vanhempiaan ehdottomasti, vaikka minkälaisia he olisivat. Lapsen selviytyminen on riippuvainen rakkaudesta vanhempiinsa ja erityisesti äitiinsä. Sen lapsi saa elämältä lahjaksi ensimmäisellä parkaisullaan. Ja sen jälkeen lapsen rakkautta koetellaan. Jos lapsi selviää siitä kokeesta, lapsi saa elämältä lahjaksi rakkauden mitä kantaa mukanaan lopun elämänsä. Jos lapsi epäonnistuu siinä kokeessa, hän tulee koko elämänsä etsimään rakkautta löytämättä sitä. Ei löydä sitä, koska etsii sitä vääristä paikoista, sieltä missä sitä ei ole. Ja ehkä vasta viimeisenä katsoo siihen ainoaan paikkaan mihin ei ole katsonut.
Harvemmin kukaan katsoo. Se on liian vaikeaa ja kivuliasta kun sitä on siellä koko elämän ajan pahoinpidelty. Usko siihen on menetetty. Helpoin tie on aina laittaa vahinko kiertämään ja etsiä syytä aina kaikkialta muualta missä sitä ei ole.
Minä en haluaisi olla muille. Haluaisin kerrankin elää tämän yhden elämän ihmisenä itselleni. Joskus on tuntunut, että soi voisi onnistuakin. Mutta sitten tulee aina jotain, jokin tai joku, mikä muuttaa kaiken sen ja muistuttaa minulle siitä, että minä en ole elämässä täällä itselleni, vaan muille. Tämä maailma ei näyttäisi olevan se paikka missä voisin ihmisenä elää itselleni. En ainakaan sellaisena mitä olen. Vaihtoehdoiksi jää silloin se, että joko pakotan muut ihmiset elämään itselleni tai elän itse muille. Kolmaskin vaihtoehto on, mutta se ei ole tässä maailmassa. Ei ihmisten joukossa. Ehkä vielä en ole suorittanut tehtävääni täällä. Sen takia kärsin vieläkin täällä. Minä en ole itseäni tänne heittänyt, eikä ole minun tehtäväni itseäni täältä poistaakaan.
Minun kysymykseni teille kaikille on lopulta hyvin yksinkertainen. Mitä te haluatte elämältänne? Se on kysymyksenä helppo ja samalla myös ehkä vaikein. Vaikeinta on aina päättää mitä haluaa elämältä. Joka kerta kun on luullut tietävänsä mitä haluaa elämältä, tavoitellut sitä, saavuttanut sen, huomaa ettei se lopulta ollutkaan sitä mitä halusi. Tyhjyys ei täyty. Siinä käy päinvastoin. Se vaan syvenee. Siitä johtuu ihmisten ahneus. Ahneus on sellainen ominaisuus, mikä ei tule ikinä tyydyttymään. Ahnein ihminen on köyhin, vaikka omistaisi puolet koko maailman varallisuudesta. Se on silti sille riittämätön määrä.
Minä olen pienestä pitäen tietänyt olevani ulkopuolinen. Olen syntynyt sellaisissa merkeissä, ettei mikään muu ole ollut mahdollista. Kaikki minun syntymään liittyen on johtanut siihen, että en voi ikinä kuulua mihinkään. Siinä oli minulle ensimmäinen vihje ja oppitunti siitä miksi olen täällä. Sain lahjaksi syntymässäni monia eri ominaisuuksia, mutta en juuria. En juuria, mihin voisin itseni juurtaa. Jouduin hyvin varhain oppimaan sen, että en kuuluu mihinkään. Se pakotti minut näkemään asiat ulkopuolisena, muistuttamaan minua siitä, että en kuulu tähän maailmaan. Se pakotti minut nopeasti näkemään ja oppimaan kaiken ihmisistä ja ihmiskunnasta. Minun piti elää elämäni ihmisenä ihmisten joukossa, mutta silti ulkopuolisena. Se auttoi nopeasti näkemään objektiivisesti minkälaisia ihmiset todellisuudessa ovat. Heissä on paljon kaunistakin, en minä sitä kiellä. Mutta jostain syystä ihmiset rakastaa rumuutta enemmän kuin kauneutta. Rumuudella on lopulta ainoastaan yksi tarkoitus. Se on muistuttaa siitä mitä elämä ja ihmiset voivat pahimmillaan olla. Jos te pidätte rumuutta kauneutena, teillä on vääristynyt todellisuudentaju. Kauneus ei ikinä saa teitä voimaan pahoin. Rumuus aina. Rumuus on tosin välttämättömyys. Kauneus tarvitsee sitä, voidakseen olla olemassa. Mutta rumuus on niin kuin väkivalta. Sen pitäisi olla aina viimeinen vaihtoehto silloin kun muita ei ole enää jäljellä. Ei ensimmäinen vaihtoehto ongelmien ratkaisemisessa. Ja tarkennan, ettei nuoleskele ja teennäisyys ole kauneutta. Se on myös yksi rumuuden muodoista. Rehellisyys ja totuus on aina kaunista. Silloinkin kun se satuttaa. Ja totuus satuttaa aina. Muuten se ei olisi totuus.
Eihän ajatuksessa tosiaan ole mitään sanoja. Sanat ovat vain keino yrittää jäsentää ja tuoda ilmi sitä ajatusta. Ajatus itsessään on aina sanaton.
Sinä olet varmaan ainoa kenelle minun olisi pitänyt vasta, mutta en vastannut. Korjaan sen nyt. ;) <3
https://www.youtube.com/watch?v=4Tr0otuiQuU
Minussa on paljon enemmän Beethovenia kuin Mozartia. Rakastan kumpaakin heistä, mutta Beethovenia enemmän. Ja Rachmaninovia vielä enemmän... <3
https://www.youtube.com/watch?v=EPM6bEBerRo&t=275s
Olen pitkään ollut hiljaa tästä kaikesta. Viimeksi kun puhuin tästä kaikesta enemmän... Siitä on jotain 16-17 vuotta. Sen jälkeen naamioiduin ja korkeintaan vihjailin kaikkea vähän. Näytin vaan mihin katsoa ja jätin edelleen jokaiselle vapaat kädet ja mielen siihen mihin katsoa.
En vieläkään haluaisi näyttää ja kertoa kaikkea. Jos minä olen tässä yhdessä elämässä onnistunut näkemaan, ajattelemaan ja ymmärtämään kaiken sen mitä olen näillä vajavaisilla työkaluilla, mikä teitä muita estää näkemästä ja ymmärtämästä tätä kaikkea? En ainakaan minä eikä veljeni ja sisarenikaan. Me ollaan läpi historian kannustettu teitä näkemään, ei sulkemaan silmiänne todellisuudelta.
Ehkä nyt on se aika kun teidän pitäisi nähdä muutkin ajatukseni, vaikken mielelläni kaikkea teille näyttäisi. Ajattelin joskus, että ne löytää joiden on tarkoituskin löytää. Aika moni löysikin. Mutta juuri nyt Elämä on ajanut minut siihen tilanteeseen, että ehkä voisi olla teille muillekin nähdä nämä, vaikka itse vähän vastahakoinen siihen olenkin. Tämä on ehkä liian tärkeää jäädäkseen unohduksiin.
Joten tästä teille, joita kiinnostaa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3425619/luopuja-loytyy
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3659994/taisi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3858409/no-minapa
Hyvää viikonloppua teille kaikille.
Tämä on kaunista <3
"ajatus on tyhjyydessä sanojen välissä" 👍, viikonlopustani voi todeta samaan tyyliin että sillä ei ole alkua eikä loppua, vain tyhjä tila maanantain ja sunnuntain välissä 👎
Viikonlopuissani on se hyvä puoli, että silloin minun ei tarvitse tehdä ja olla mitään mitä en halua. Se on se hinta niistä. Mutta se on pieni hinta siitä täydellisyydestä mitä voin kokea silloin. Suurin osa teistä ei koe sitä edes silloin. Haluatte silloinkin olla kaikkea sitä mitä ette ole. Kunhan muut tykkää teistä, olemisestanne ja kuvistanne somessa. Se on nykyisin tärkeintä tässä maailmassa. Jos et ole somessa, sinua ei ole. Mutta se on vaan kaiken ontto varjo. Ei sitä todellisuutta missä elämme.
Toisaalta tässä viikonlopussa elämä pakotti minut tekemään ja olemaan jotain, mihin olen ollut aina hyvin vastahakoinen. Näyttäytymään teille sellaisena kuin olen. En edelleenkään pidä siitä. Kadun sitä varmaan huomenna. Mutta juuri nyt tämä on jotain, mitä mun on vaan tehtävä. Jotain mitä minun on vaan kerrottava teille. Miten sen ymmärrätte ja miten hyödynnätte sen, se jää teidän päätettäväksi. Se Vapaa Tahto, nääs...
Ihmisen elämässä on lopulta aika vähän tavoiteltavaa. Ainoa merkityksellinen asia on lopulta rakkaus. Eikä sitä voi eikä pidä tavoitella. Se pitää vaan tunnistaa.
"On totta että rakastamme elämää. Ei sen tähden että olemme tottuneet elämään, vaan sen tähden että olemme tottuneet rakastamaan. Sillä rakkaudessa on aina hiukan hulluutta ja hulluudessa on aina hiukan järkeä"
Veljeni Friedrich kertoi tästä ja siitä minkälaisia te ihmiset olette joskus 1800-luvun lopulla. Te piditte häntä hulluna. Ymmärsitte ja tulkitsitte hänet täysin väärin niin kuin kuin kaikki muutkin ennen häntä. Olette heikkoja ja tyhmiä. Olen pahoillani, mutta en näe teitä millään muulla tavalla.
"Oletko muuten huomannut omassa elämässä sen, että joka kerta kun antaa tunteille vallan, aina aikaisemmin tai myöhemmin menee jotain pieleen? Näin on ainakin minulle käynyt."
Olen huomannut. Ja näin kävi taas kerran. En itsekään ole oppinut mitään.
No tuohon vois lisätä huoletta myös meikäläisen allekirjoituksen, näin on käynyt ja saattaa tosiaankin olla niin että tulee myös käymään...
Tervetuloa kerhoon! :)
Mozart oli aika omalaatuinen persoona tai ainakin mikäli uskoo hänestä aikoinaan elämäkerran kirjoittanutta Wolfgang Hildesheimeria (hänen Mozart-elämänkertaansa pidetään vieläkin yhtenä parhaimmista). Hän oli mm. viehtynyt niin sanottuun pieruhuumoriin (niin oli kuulemma hänen äitinsäkin), jota hän viljeli myös kirjeissään. Lisäksi hän ei oikein ollut kovin uskollista sorttia, petti vaimoaan tuon tuostakin ja myös alkoholi maistui. Kaikesta huolimatta oli kuitenkin hyvä säveltäjä.
Pieruhan on hauska. Erityisesti vauvan hautajaisissa. Kysy vaikka Ricky Gervaisilta.
Mutta joo. Kaikki rakastaa lahjakkuutta kunhan se on riittävän etäällä. Kukaan ei kykene rakastamaan lahjakasta sellaisenaan kuin se on.
Pierumelodiat = Elämän Peruskauraa.
Miettikää hetki ihmiskuntaa. Ketä kaikkia olette dissanneet ja ehkä myöhemmin ylistäneet. Viimeisenä Sineadia. Hän joutui dissatuksi ja canceloiduksi ainoastaan paavin kuvan repimisen takia. Ja ainoa mitä hän tavoitteli sillä oli se, että hän halusi näyttää teille mistä oli katolilaisessa kirkossa kyse. Se tekopyhyys, se hyväksikäyttö, se jumalanpilkka. Te samanlaiset ihmiset, jotka olette nyt leimaamassa kaikkia eri mieltä olevia, kaikkia niitä jotka näyttää teille sen, että teille valhdellaan, olette nyt olleet ylistämässä Sineadia ikonina ja edelläkävijänä. Mutta kuunteliko kukaan teistä mitä hänellä oli oikeasti sanottavana? Kuunteliko kukaan teistä mitä Rosa Parksilla oli sanottavana? Martin Luther Kingillä? Muhammad Alilla?
Ette kuunnelleet. Jos olisitte kuunnelleet, eläisimme nyt täysin erilaisessa maailmassa.
Mutta tehkää itsellenne palvelus ja katsokaa tämä https://areena.yle.fi/1-65155898 Asettautukaa Sineadin tilanteeseen, eläkää hänen elämä hänen kokemuksillaan ja kysykää itseltänne sen jälkeen, että miten on mennyt ja menee näin niinku omasta mielestänne...?
Musiikista ei niin tiedä, kun en ole säveltänytkään koskaan edes mitään. Mutta ajatus ei ole sanojen välissä. Se on varmaa!
On siellä sanojen välissä silti paljon kaikenlaista, koska sanat ovat aina rajallisia käsitteitä, eivätkä voi tästä syystä tavoittaa kaikkea sitä, mitä VOISIMME AJATELLA.
Jos ajatukset ei ole sanojen välissä oleva tyhjyys, täytyisi sanojen olla ajatuksia. Onko niin?
Kumpi tuli ennen? Sanat tai ajatus?
Okei, mutta tyhjiöenergia ei voi olla koskaan nolla. Hiljaisuus sanojen välissä jättää arvailulle tilan ja on siksi mielikuvituksellisempaa.
Miksi sana on kyllä kiinnostava minustakin.
Energian määrähän taitaa aina olla vakio. Se vaan muuttaa muotoaan.
Ajatukset on ennen kaikkea mielikuvia mitä luodaan. Sanat tulee vasta sen jälkeen. Yritetään pukea sanoiksi ne mielikuvat mitä mielessämme luodaan. Tai suurin osaa toistaa muiden sanoiksi luotuja mielikuvia, koska ovat liian laiskoja luomaan omia.
Pidän siitä, että keskustelussa asetutaan kuin päivällispöytään. Jokainen nostaa pöydälle jotain. Voit halutessasi nostaa sen esiin; tarkastella, haistella ja maistella sitä.
Pidän tuosta tarkastelusta. Se on hyvin kiinnostavaa. En pidä valmiiksi katetusta pöydästä. En loistelampuista tai tarjoilijoista. Valmista kattausta on kyllä tarjolla paljon, ehkä siksi, koska ihmiset haluavat usein valmiita vastauksia.
Hetkistä voi kuitenkin tehdä halutessaan kiintoisia. Se vaatii vain hieman aikaa, avaraa mieltä ja mielikuvitusta. Ei ole oikeaa tai väärää. On vain pohdiskelua, asettelua ja erilaisia makuja. Valaistusta voi muuttaa tilanteen mukaan. Hämärässä näyttäytyy paljon varjoja ja pehmeitä ääriviivoja. Se on tämä palsta joskus.
Mikään ei ole valmista ennen kun se on valmista.
Keskeneräisyyttä ei pidä myydä valmiina.
Hetki tai hetket ovat paljon isompia kuin niiden luullaan olevan,
Uusimmat teoriat antavat viitteitä siitä, että osa energiasta itse asiassa katoaa. Ehkä meilläkin on mikroskooppinen musta aukko aivoissamme jonka liepeiltä energiahiukkasia katoaa…
Uusimmat teoriat kertovat sukupuolien määräksikin jotain 70+
Mikään ei ole varmaa ennen kun se on varmaa.
Musiikinopettajani sanoi aikanaan, että Mozartiin musiikki on hymyä kyynelten takaa. Olen samaa mieltä.
Robin Williams totesi joskus sen, että hauskimmat ihmiset ovat surullisimpia.
Mutta Mozart on mulle edelleen säveltäjänä täysin käsittämätön lahjakkuus. Haluaisin yummärtää mistä se kaikki hänelle tuli, mutta en ymmärrä. Olen tuomittu ikuiseksi Salieriksi. Tunnistan kyllä hänen lahjakkuuden ja nerouden, mutta en edelleenkään ymmärrä mistä se kaikki on tullut. Toisaalta hän ei ikinä ymmärtänyt minun ajatuksen juoksua ja sanoja. Ei ymmärtänyt mistä se tuli. Piti niistä, niin kuin minä pidin hänen luomista äänistä, mutta kumpikaan meistä ei ymmärtänyt ihmisinä sitä mistä ne meille tuli.
Jumala puhui sen pienen irstaan miehen kautta. :)
https://www.youtube.com/watch?v=th_ro9CiASc
"Normaalit" ihmiset eivät luo koskaan mitään suurta.
Ikävää on se että moni haluaa olla normaali.
AV
Ja hei!
Musiikinopettajasi ei ollut mikään jauhopää! :) <3
Tuska tuo ihmiseen syvyyttä.
Uskomaton lahjakkuushan Mozart oli. Se, että pystyi moniäänisen kuoron soinnut kirjoittamaan muististaan kertakuulemalla. Toisaalta lahjakkuus ei ilmene samoin ihmisillä. Beethoven oli täysin erilainen musiikintekijä kuin Mozart ja nerohan hän myös oli. Salieri, johon viittasit, oli myös lahjakas omalla tavallaan.
Olen kerran tavannut sellaisen ihmisen, jolla oli tiettävästi absoluuttinen sävelkorva. Lahjakas poika oli. Sävelsi itse musiikkia. Konserttimuusikko nykyisin.
Sekä ajatuksia että sanoja edeltää energia, aivojen sähkökemiallinen reaktiot. Tyhjyyttä ne eivät ole nähneetkään, hermosoluissa nimittäin käy aika kova kuhina.
En lopulta mitään. Minua ei ole heitetty tähän maailmaan saamaan, vaan antamaan.
Kysymys kuulukin, että mitä olen antanut tälle palstalle?
En tiedä.
Te tiedätte paremmin kuin minä.
Meni vastaus väärään viestiin. Sori. Punaviini temppuilee. :)
No on se pakosti suakin palvellut. Et olis muuten jatkanut. Edes kaikessa ”jaloudessasi”.
Viineillä on sellainen huono tapa.
Biisi ajatuksista https://www.youtube.com/watch?v=BPPtrqvHGEg
Minä tiedän senkin, että minua ja minunlaisia on helpointa rakastaa etänä. Niinhän te rakastatte kaikkia muita minun kaltaisia. Ja silloin kun he ovat poistuneet keskuudestanne, Vasta silloin te kaikki sanotte kuin tärkeitä me oltiin kaikille teille.
Tekopyhiä paskoja te lopulta olette. Olette meille aina silloin kun meitä ei enää ole. Kukaan teistä ei edes ajattele pelastusrenkaan heittämistä meille silloin kun ollaan hukkumassa, pelastamisesta puhumattakaan...
"Everywhere I go
There's a well that howls my name..."
https://www.youtube.com/watch?v=2BrAVvU1ppQ
Huomionkipeä sinä vain olet. Elät siitä, mutta menee se ohi.
Ok. Sovitaan niin.
Ja hei! Tämänkin kirjoitin jotain 16 vuotta sitten :)
"Oletetaan, että joku on kiinnostunut Sinusta ensisilmäyksellä. Sinua ei se kyseinen henkilö kovin paljon kiinnosta. Se kiinnostunut osapuoli alkaa viettelemään, lirkuttelemaan jne. Antaa itsestä totuudenvastaisen kuvan. Kun se on tehnyt sitä tarpeeksi kauan, tarpeeksi vakuuttavasti alat uskoa sitä. Saatat jopa luulla, että se onkin "se oikea" Ja tässä seuraa kysymys. Nyt, ilman tunteita pelissä, täysin järjellä ajateltuna tilannetta, minkälaisena näet sellaisen suhteen tulevaisuuden? Onko sitä edes? Se oikea kun osuu kohdalleen, silloin ei kummallakaan ole epäilyjä asian suhteen. Kumpikin on täysin varma omista tunteista ja myös toisen. Ei tarvita enää rakkaudentunnustuksia. Katse silmiin kertoo kaiken kummallekin. Ja se katse on kummalekin enemmän kuin kaikki maailman sanat. Sellaiseksi olen sen ensikohtaamisen, jos nyt sellainen sattuu kohdalleni, kuvitellut."
Juopoilla on se tapa.
Lasin ja nielun välissä olevaa tyhjää tilaa nimitetään pulloksi :)
Juoppo tai ei, haluan kaiken tai en mitään. Annan kaikkeni tai en mitään.
Jos ei kelpaa, fuck off!
Tämä on muuten oikeasti telepatiaa. Kuuntelin päivällä Tom Waitsin Real Gonea.
Mutta fuck you should you care :)
Ihan on eksän puhetta.
Voin olla sun exä paremman puutteessa. :)
Me voidaan jossain vaiheessa uskoa kaikkea mitä nähdään, kuullaan ja koetaan. Tai voidaan hokea itsellemme sitä, että kaikki on sattumaa. Kumpikin on totta. Se riippuu siitä kuin paljon mitäkin hoetaan...
https://www.youtube.com/watch?v=lccUk-RRpA0&list=PLVVxH2NV7UU_Gie7kakhp7g7KBafx7PVC&index=10
Mitä olet saanut palstoilta kaikkina näinä vuosina? Mitä palstailu on palvellut elämässäsi? Oletko muuttunut näiden vuosien aikana?
Aika tyhmä kysymys?
Jokaisella on varmasti se oma elämä, se ei ole palsta.
Palstalle kirjoitetaan vain silloin kun siihen on aikaa ja aivojen tuottamaa halua sanoa jotain.
Palsta ei siis edusta elämää, ei se voi edes tehdä sitä.
Toisaalta joku palstalainen sen voisi tehdä...jos tapaisi ja tulisi merkitykselliseksi.
Ihmiset muuttuvat ilman palstaa tai sen kanssa. Mikä merkitys palstalla olisi, siitä ei ole tehty tutkimusta, ehkä pitäisi:)
AV
En kysynyt sinulta. Ellet sitten ole aloittaja. Eikä minua kiinnosta jos pidät kysymyksiäni typerinä. Nuo asiat kiinnostavat minua vilpittömästi. Vilpittömyys lienee kylläkin asia josta sinulla ei ole juurikaan kokemusta joten saat anteeksi.
Piikki, auts.
AV
Puhaltaa pipiin.
Tämän vastasin sinulle. Joku näki sen tässä kohtaa asiattomana, mutta ylempänä ei. :)
Eikö olekin hassu maailma missä eletään? :)
"En lopulta mitään. Minua ei ole heitetty tähän maailmaan saamaan, vaan antamaan.
Kysymys kuulukin, että mitä olen antanut tälle palstalle?
En tiedä.
Te tiedätte paremmin kuin minä."
”Te tiedätte paremmin kuin minä.”
Johan vitsin murjaisit.
Ettekö muka tiedä? :)
Yritin luoda illuusiota että sinä kykenisit itseironiaan.
En minä sellaiseen kykene,
En tänään. Tänään on on minun tarkoitus rypeä itsesäälissä. Huomenna on ehkä asia toisin. :)
https://www.youtube.com/watch?v=x6E0Z8wqNDQ
Miksi on tarpeen rypeä itsesäälissä?
Auttaako se?
Ei, mutta se vaan täytyy käydä läpi.
Mozart on skumppaa, mut Bach on..tiedätsä.. Vaatimaton mielipiteeni. Jatkakaa..
https://www.youtube.com/watch?v=iEBX_ouEw1I
Beethoven taisi olla ensimmäinen, joka ei tehnyt tilaustöitä. Siitä voi päätellä jotain. :)
Bachin palkan maksoi kirkko.
Mutta ei ole Bachin voittanutta❤️❤️❤️
On. Ei ole Rachmaninovia voittanutta kun puhutaan pianomusiikista.
Lord knows good stuff. Amen.
Miettikää ketä olette dissanneet ja miksi... Luultavasti se ei miettimällä aukene niin kauan, kun ihminen on itseensäpäin kallellaan ja ennakkoluuloinen erilaisuutta kohtaan.
Mieti siinä nyt sitten, kun ei leikkaa niin ei leikkaa.
Vitut Mozartista..
https://youtu.be/m_SSr-tbY_M
Tervetuloa tälle vuosituhannelle.
Ketä on dissattu? Mistä syystä kimpoat?
+1. Amen
https://www.youtube.com/watch?v=JRAhc3jnLbA
Maailma pyörii hiutaleen ympärillä. Etkö sitä tiennyt?
Huitale EI hiutale. Tarkkuutta napa akseli.
Lue ketju ja bongaa sieltä juoppolallin retoriset kysymykset, ehkäpä huomaat saman kysymyksen sielläkin.
Aivan, hiutale, aivan.
Napa akseli. Sun nimi.
Mulla ei ole teille enää mitään sanottavaa. Ehkä joku teistä ymmärtää, ehkä ei. Mutta tein parhaani.
Rauhaa ja rakkautta kaikille! Ja hyvää yötä.
https://www.youtube.com/watch?v=Otx_fA12nWM
This too shall pass. Rauhaa & rakkautta.
Rauhaa ja rakkautta sinulle, ehkä kohtaat ne tulevaisuudessa?
En. Niitä ei ole minulle luotu. Minun kuuluu elää levottomuudessa, tunnepyörremyrskyissä, ajatustornadoissa.
Sellaiseksi on minut luotu. Sellaiseksi luotuna on saatu minut myös kertoman teille kaikille jotain siitä mistä elämässä on kyse, vaikka en haluaisi sitä tehdä. Mutta minun on pakko, koska tämä tunteiden taakka on liian raskas yhden ihmisruumiin kantaa. Tässä kohtaa pistän vahingon mielelläni kiertämään. Jaan rakkauden taakan teidän kaikkien kanssa. En halua kantaa sitä yksin.
Mutta jos haluatte ajatella minua, kuunnelkaa tämä biisi
https://www.youtube.com/watch?v=jkPlwR3gr2s
Aivan. Sinä olet messias me lampaita.
Sinä sen sanoit. En minä. :)
Woolfwang Amadeuksen siskoa nanneria muuten pidettiin lahjakkaampana kuin pikkuveljeään, mutta heidän isä päätti nostaa pikkuveljen parrasvaloihin ja järjesti naimakauppojen kautta nannerin pois busineksesta.
-harmiseikirj-
Ketäs naisoletettua sä nyt yrität nuoleskella?
Lahjakkaampi tai ei, mutta Wolfgangin sävellykset elää vieläkin. Ja se mikä jää henkiin, on ainoa millä on merkitystä. Kaikki muu on poaskaa.
Miksi yrittäisin? se vaan on jännä että silloin kun kirjoitan negatiivisesti naisista siitä ulistaan mutta ihan samoin ulistaan kun kirjoitan positiivisesti. Tuo vaan on fakta jonka voit tarkistaa halutessasi.
-harmiseikirj-
Haittaisiko se sinua kun olet supermies ja lottovoitto, suuruus?
Katoppa että jäät henkiin eikä vain sun pieru.
No juuri siksi että naisten puolustaminen ei kuulu sun normirepertuaariin.
On sillä merkitystä siinä mielessä että toinen sai mahdollisuuden säveltää ja toinen ei.
Olenko? Wau, dänks man.
Kerro yksikin Mozartin siskon sävellys. Kerro Mozartin siskon etunimi googletamatta sitä. :)
Niin mutta kun kirjoitan aina tosiasioita niin joskus näinkinpäin.
-harmiseikirj-
Hyvinkin joku/jotkut Mozartin nimissä julkaistut voi olla siskon käsialaa, häntä kun pidettiin lahjakkaampana. Ei olisi mitenkään yllätys, varastihan esim. Walter Keane kunnian itselleen vaimonsa margaretin maalaamista teoksista vielä alle sata vuotta sitten ja huijaus meni pitkään lävitse:
https://www.theguardian.com/artanddesign/2014/oct/26/art-fraud-margaret-walter-keane-tim-burton-biopic
-harmiseikirj-
Mutta mikä oli Mozartin siskon etunimi? Googlettamatta.
Miehet on kautta aikain omineet naisten keksintöjä ja tuotoksia omiin nimiinsä, koska miesten ylivalta. Naisten aliarvioiminen.
Tuosta mädännäisyydestä onneksi vielä päästään joskus eroon ja historian munattomat sovinistit saavat mädäntyä rauhassa huijauksineen.
Mikä on jumalan pojan isän nimi.
Näyttää olleen Maria ja kolme viidestä Mozartin viulukonsertosta hyvinkin voi olla Marian käsialaa:
https://www.classicfm.com/composers/mozart/claimed-credit-sister-compositions/
-harmiseikirj-
Osta maanantaina kokovartalopeili.
Palstoillakin kaikki miehet on ominut sinun jutut. Mutta sen jälkeen sinä päätit muuttua mieheksi. Sen jälkeen takaisin naiseksi. Ja sitten taas takaisin mieheksi.
Tiedätkö enää itsekään kumpi olet?
Huumormiähii.
Mulla on jo, mutta en ole koskaan nähnyt itseäni aivan noin. Kiitos.
Tiedän. Sinä sen sijaan et tiedä.
Ei hänellä ole nimeä. Mutta minua sanottiin joskus Samaeliksi.
Miksi on tarpeen saarnata yläpuolelta? Mikä illuusio? Bach on super. Saarnaaminen ei.
Ulosottomies Kadyrov on samaa mieltä kotinatsien kanssa.
Se on taas lauantai ja Messiaaninen Turauttelija visertää punaviinissä. Kovin on tutun kuuloista. Huoh. Hän ei lopeta koskaan.
Minua kiinnostaa, että miten messiaamme on jäänyt 17 vuoden looppiin pyöriskelemään itsesäälissä? Eikö väärinymmärretty nero olisi itse ymmärtänyt poistua loopista? Jos näin käy esitaistelijoillemme, mikä on ihmiskunnan kohtalo?
Sinä, etkä kukaan muukaan lähtenyt keskustelemaan aloittajan kanssa hänen alkupään viesteissä. Ilmestyitte vasta siinä vaiheessa kun se "Messias" oli jo häipynyt. näin teette joka kerta.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Sitä, ettei henkilökohtainen julistuksessa tuota tulosta :)
Niin, henkilökohtainen syntyminen edellyttää suureen kirjaan tutustumista henkilökohtaisesti.
En ole Jumala, mutta tavoite on että elät omaa elämääsi ihanteidesi mukaisesti ja ilman yritystä käännyttää ihmisiä.
Perustat nimimerkin ja toimit ihanteidesi mukaisesti. Onko liian vaikeaa? :)
Minä itse asiassa lähdin kyllä, ketjun alkupuolella on muutama kommentti minulta. Että mitä mahdat tarkoittaa?
Minä kommentoin saarnaamistesta muttei siihen vastattu lainkaan. Onhan tuo outoa asettua kaiken yläpuolelle kuin jumala.
Minusta tuntuu että hiljaisuus on ap:n jalkovälissä.