Pakollinen riesa on alkanut tuiskia kun ei saa oalbelua suomeksi

ASIAKKAAT ovat alkaneet tiuskia ulkomaalais­taustaisille ravintola­työntekijöille pääkaupunki­seudulla, kirjoittaa ravintola­päällikkö Kaisu Mäki-Kojola Helsingin Sanomien torstaina julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.

Rasismi, töykeä käytös ja vihamielisyys ovat kohdistuneet erityisesti niihin, joiden suomen kielen osaaminen on heikkoa tai välttävää.

– On kyselty suoraan jopa henkilön edellytyksiä asua Suomessa, kun ei osata suomen kieltä. Asiakkaat pyörittelevät silmiään, tiuskivat ja jopa huutavat tilanteissa, joissa kommunikointi suomen kielellä ei onnistu, Mäki-Kojola kirjoittaa.

Lähes 20 vuotta ravintola-alalla työskennelleen Kojolan mukaan selkeä asennemuutos on ollut huomattavissa vasta viime aikoina.

PITÄÄKÖ Suomessa sitten saada asiakaspalvelua aina suomeksi?

Esimerkiksi Yle kertoi huhtikuussa tapauksesta, jossa ravintolassa syömässä käynyt perhe jätti negatiivista palautetta, koska heidän 12-vuotiasta lastaan ei ollut palveltu suomeksi. Tarjoilija oli kotoisin Ukrainasta ja puhunut asiakkaille englantia.

Ylen haastattelema, useita ravintoloita pyörittävä Mirko Lännenpää arvioi, että pääkaupunkiseudulla jopa puolet työhakemuksista tulee hakijoilta, jotka eivät puhu suomea. Hän peräänkuuluttikin asiakkailta ymmärrystä vieraskielisen palvelun yleistymiselle.

HS puolestaan tiedusteli syyskuussa Helsingin keskustassa ihmisten kokemuksia tilanteista, joissa suomenkielistä palvelua ei ollut saatavilla.

Lähes jokainen HS:n jututtama oli sitä mieltä, että englanninkielinen palvelu saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja hankaloittaa asiointia.

– Yhteisen kielen puute voi olla jopa vaarallista. Jos vaikkapa pähkinäallergikko ei pysty selittämään allergiansa vakavuutta tarjoilijalle, voi annos koitua asiakkaalle kohtalokkaaksi, Vantaalla asuva Jaana Rannikko kommentoi HS:lle