Laura Gustafssonin "Mikään ei todella katoa" -kirjaa, joka juuri valittiin yhdeksi kuudesta kaunokirjallisuuden palkintoehdokkaista voi suositella jokaiselle. Siinä tulee sopivina annoksina kuvausta siitä, mikä on eläinteollisuuden todellisuutta Suomessa.
Ilmeisesti eläinlääkäri Elli Valtosen esikoisromaani "Tainnustuskehto" on vielä naturalistisempi kuvaus samasta aiheesta, mutta sitä en ole lukenut (eikä se ollut Finlandia-ehdokasta). Saattaa olla herkimmille liian ranka kuvaus siitä, mitä eläinlääkäri näkee teurastamoteollisuudessa työskennellessään. Omien sanojensa mukaan Valtonen ei kuvaa laittomuuksia, vaan sitä mitä on laillinen "kotimainen eläintuotanto".
Jos syö lihaa, niin pitäisi olla rohkeutta katsoa rehellisesti sitä järjestelmää, mitä on valinnoillaan tukemassa. Jos se on oikein, niin ei tarvitse katsoa poispäin.
Ilmeisesti eläinlääkäri Elli Valtosen esikoisromaani "Tainnustuskehto" on vielä naturalistisempi kuvaus samasta aiheesta, mutta sitä en ole lukenut (eikä se ollut Finlandia-ehdokasta). Saattaa olla herkimmille liian ranka kuvaus siitä, mitä eläinlääkäri näkee teurastamoteollisuudessa työskennellessään. Omien sanojensa mukaan Valtonen ei kuvaa laittomuuksia, vaan sitä mitä on laillinen "kotimainen eläintuotanto".
Jos syö lihaa, niin pitäisi olla rohkeutta katsoa rehellisesti sitä järjestelmää, mitä on valinnoillaan tukemassa. Jos se on oikein, niin ei tarvitse katsoa poispäin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itse tiedän miten eläintuotteet tehdään eikä se vaikuta minuun mitenkään. Olen katsonut järjestelmää ja päätynyt siihen, että syön lihatuotteita entiseen tapaan.
Ihmisten empatiakyvyissä on merkittäviä eroja.
Ihan sama. Monetkin suomalaiset ovat metsästysporukoissa ja näkevät miten vaikka hirvi teurastetaan. Monet jopa tekevät sen itse. Ennen vanhaan oli täysin normaalia nähdä eläinten teurastus jopa lapsesta lähtien eikä se mitenkään vienyt ruokahalua.
Eihän kyse ole teurasstamisesta. Teurastettava hirvi on kuollut. Tuotantoeläinten koko elämä on eläinrääkkäystä. Hirvi elää lajityypillistä elämää sen minkä elää ennen kuin se teurastataan.
Monella metsästäjällä on koira. Sika on älyltään ja tuntemuksiltaan aivan koiraan verrattava eläin. Sian aivot ovat jopa isommat kuin koiralla. Metsästäjä voi miettiä miltä koirasta tuntuisi jos sitä pidettäisiin koko sen elämän 0,4 neliömetrin betonipohaisessa karsinassa? Esimerkiksi 50 cm x 80 cm aitauksessa. Alle 30 kiloisen sian kohdalla se on lain mukaista "hyvää ja vastuullista lihantuotantoa". Yli 130 kiloinen sialle riittää 1,3 m2. Emakot ovat karsinassa, jossa ne eivät mahdu edes kääntymään.
Lehmä voi viettää käytännössä koko elämänsä ruokintakaujalon edessä pää kaltereiden väliin kahlehdisttuna. Vaikka lehmä ennen eli jopa 20 vuotta, niin nykyiset lehmät on jalostettu niin pitkälle, että niiden elimistö pettää tuossa 5-6 vuoden iässä eivätkä ne enää tule tiineeksi ja teurastetaan.
Broilereita kuolee jatkuvasti janoon kasvattamoissa, koska niiden rakenne on niin raskas, että ne eivät kasvukauden lopulla pääse enää pystyyn, jos kaatuvat ja ne viruvat lattialla kunnes (yleensä lajitovereiden nokkimina) kuolevat janoon. Aamulla "hävikki" kerätään normaalitoimenpiteenä.
Jne.
"Broilereita kuolee jatkuvasti janoon kasvattamoissa, koska niiden rakenne on niin raskas, että ne eivät kasvukauden lopulla pääse enää pystyyn, jos kaatuvat ja ne viruvat lattialla kunnes (yleensä lajitovereiden nokkimina) kuolevat janoon. Aamulla "hävikki" kerätään normaalitoimenpiteenä."
Ai, kuten valtaosa linnuista luonnossa? Luonnossa janoon ja nälkään kuoleminen on täysin arkipäivää ja valtaosa linnuista kuolee jo ennen kuin pääsee pesästä. Luonnossa ei kuolla vanhuuteen vaan eläimet joko saalistetaan tai ne kuolevat nälkään ja janoon. Käytännössä muita kuolintapoja ei luonnossa pahemmin ole.
Lisään... Toisin sanoen lähes kaikki eläimet luonnossa kuolee kituen. On itsepetosta väittää muuta.
Ihminen on vastuussa ihmisen teoista. Kärsimyksen tarkoituksellinen tuottaminen taloudellisen hyödyn toivossa ei ole moraalisesti oikein.
Luonto on julma. Ihmisen julmuus on oma valinta.
Höpö höpö... Ihmiset ovat sekasyöjiä, joten liha on osa ihmisen ruokavaliota. Lihantuotannossa ei ole mitään moraalista tai eettistä ongelmaa.
Nykymallinen eläinrääkkäys tehotuotannossa on hyvin nuori ilmiö.
Tehotuotanto johtuu AHNEUDESTA. Liha voitaisiin tuottaa eettisemmin, jolloin se olisi tietenkin kallimpaa, mutta mitä sitten?
Jos lihaa haluaa välttämättä syödä, niin ei nykytasoista tehotuoteun bulkkilihan mättämistä tarvita.