Kun vesi jäätyy niin se laajenee jäätyessään. Tällöin putkivaurio syntyy jo ennen sulamista? Vesivahinko syntyy sitten vasta kun sulanut vesi alkaa valua vauriosta ulos. Jäätymiseenhän perustuu esim. kivien halkaisu jäätyvällä vedellä.
Jää laajenee lämmetessäänkin ja halkaisee putkia?
Maallikolle epäselvää että jos vesi ja jää laajenee sekä lämmetessään että jäätyessään niin missä vaiheessa ne putket halkeavat? Onko +4 astetta ratkaiseva kohta?
Jää laajenee lämmetessäänkin ja halkaisee putkia?
Maallikolle epäselvää että jos vesi ja jää laajenee sekä lämmetessään että jäätyessään niin missä vaiheessa ne putket halkeavat? Onko +4 astetta ratkaiseva kohta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Kun vesi jäätyy niin se laajenee jäätyessään."
Jää laajenee lämmetessään (ja rikkoo silloin putken) ja kutistuu jäätyessään. "Sula jää" eli vesi on tiheimmillään +4 asteessa. Sula vesi ei kuitenkaan voi rikkoa putkea, olipa sen lämpötila mikä tahansa (kunhan vain se on nestemäisessä muodossa).
vesi on tiheimmillään +4 asteessa"
Kun lämpötila muuttuu kumpaan suuntaan tajansa Vesi/jää laajenee.
Mitäs varten jää kelluu?
On huomattava, että täytyy pitää visusti erillään toisaalta vesi ja toisaalta jää. Vesi käyttäytyy erikoisella tavalla, mutta jää laajenee/kutistuu aivan samoin kuin muutkin aineet, ts. jää laajenee lämmetessään ja supistuu jäähtyessään. Vesi taas käyttäytyy erikoisesti lämpötilan muuttuessa.
Jää tihenee kylmetessään ja mahdollistaisi uudelle vedelle tilaa, jolloin halkeaminen tapahtuisi jo jään lämmetessä. Taloissa on kuitenkin takaiskuventtiili, joten jäätyvä ja laajeneva vesi hajottaa putket yleensä jo alkuvaiheessa.
Jään lämpölaajeneminen on niin pientä että 40 asteen muutoskaan ei kykenisi edes poistamaan jään ja putken muodonmuutosta, puhumattakaan että väliin jäisi tilaa "uudelle vedelle"
Putki rikkoutuu nimenomaan jään muodostuessa.
Miksi menisi rikki jään muodostuessa?
Ei se jää hetkessä putkea täytä, vaan jos ylipäätään jäätyisi, niin ulkopinnasta alkaen, jolloin jään sisällä oleva vesi pääsee vielä virtaamaan muualle entistä ohuemmasta putkesta.
Ongelmia voinee siis tulla silloin jos vesi ei pääse virtaaman kumpaankaan suuntaan, toisessa suunnassa tiivis takaiskuventtiili tukkeena, ja toisessa kaikki hanat tiukasti kiinni.
Jos lämpötilan laskua pakkasen puolelle ei putkessa todellakaan voi estää (miksei?), niin sitten pitäisi laittaa ylimääräinen haara umpeen, jossa sisällä ilmaa. Tällöin vain ilman paine hieman kasvaa, eikä jäätyminen riko mitään.
Keskuslämmityspuolella tällainen paineentasaussäiliö on vakiokamaa, muttei liene mitään syytä miksei voisi käyttää vesijohtopuolellakin, tarvittava koko vain voi olla varsin pieni, puoli desilitraa riittänee jo hyvin, eli normaali vesiputken koko järkevällä pituudella ajaa jo asian.
Jää rikkoo putken, mutta myös tukkii sen. Kun jää sulaa, vesi alkaa valua rikkinäisestä putkesta.
Missä teillä ne jäätyvät vesiputket oikein on?
Minun talossa vesimittarin jälkeiset putket on huoneenlämmössä, eikä lähelläkään jäätymistä. Ennen vesimittaria ne ovat pääosin syvällä routarajan alla, joten eivät sielläkään jäädy. On vain yksi putki sisätilojen ja maan alla olevien välissä pystyssä, ja se tulee eristettynä kellarin kautta, eikä sielläkään ole jäätymisriskissä.
Juurikin selvisi, että 22.5C pakkasyöllä putket eivät jäädy, mutta 25C pakkanen riittää jäädyttämään putken. Helposti sen sai tosin sulaksi avaamalla pannuhuoneen oven tunniksi - eli ei jäätynyt pahasti eikä myöskään päässyt halkeamaan. Ongelmakohdaksi paljastui ikkuna, jonka raosta pääsi puhaltamaan viima eristettyä putkea kohti - välimatkaa n. 15cm. Eristäminen ei siis välttämättä toimi, mikäli tulovesi on valmiiksi kovin kylmää ja sitä ei toviin käytetä.
Jäätyvän rautaputken merkki on se, että irtoaa ruostetta putkesta - tällöin se on jo käynyt pakkasen puolella mutta ei ole vielä jäätynyt umpeen. Tosin saattaahan sitä muistakin syistä ruostetta irrota..
Höh ei niissä putkissa mitään juuria ole. Kyllä ne on jotain moskaa kuten ruoan jätettä hiuksia jne. Lähtee karhupumpulla helposti veks.