Neljäs logiikan laki (Paradoksin laki)

Ja hölö,hölö!

Aristoteleen logiikka pätee vain staattisen avaruushahmotuksen ja "pysätyskuvan" tasolla ja lakkaa toimimasta kun otetaan mukaan muutos/liike ja siihen liittyvä aikahahmotus josta aikoinaan syntyivät Zenonin paradoksit ja Heisenbergin epämääräisyysperiaate jonka mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voi määritellä samanaikaisesti.

Tuo epämääräisyysperiaate tarkoittaa myös sitä että avaruudellista hiukkasliikettä ei ole edes oikeasti olemassa vaan kaikki liike on pysäytyskuvien sarjaa joka syntyy havainnossa (fotonien vuorovaikutus) joka vie aina aikaa ja tuottaa samalla erillisiä pysäytyskuvia havaitsijalle ja mittauslaitteille jotka samalla tuottavat jatkuvuuden ja determinismin illuusion makrotasolla (ns. dekoherenssi jonka rajaa on mahdotonta määritellä) ja vastaavasti epäjatkuvuuden illiuusion mikrotasolla jonka takia kvanttifysiikkaa on vaikea yhteensovittaa klassiseen makrofysiikaan eikä niitä edes voi yhteensovittaa koska molemmat ovat havaitsijoiden itsensä tuottamaa enemmän tai vähemmän käyttökelpoista fiktiota .

Avaruuden, liikkeen ja paikan illuusio syntyy pohjimiltaan epälokaalien todennäköisyysaaltojen interferenssistä suhteessa havaitsijan aaltopakettiin joka on myös epälokaali.

Havaitsija/kokija on potentiaalisuutta ajan ulottuvuudessa johon liittyy aina muisti ja havaitsija muodostaa rajapinnan ajallisen hahmotuksen ja avaruudellisen hahmotuksen välillä jolloin syntyy helposti paradokseja jos ei kykene yhteensovittamaan keskenään ajan kautta hahmottamista ja avaruudellista hahmottamista

Kvanttifysiikan hahmotus on epäjatkuva pysäytyskuvien sarja suhteessa hiukkashavaintoon joka liityy siihen että todellisuuden mahdollisuuksien aaltomuoto "romahtaa" kaikissa fotonien vuorovaikutuksissa ja ilman sitä fotonien vuorovaikutusta suhteessa havaitsijaan saadaan aina interferenssitulos esim. kaksoisrakokokeessa.

Kaikki on muutosta eikä ole mitään staattisia objekteja eikä subjekteja. Pitää kehittää verbien tason logiikkaa!

Kaiken tieteen ja matematiikan tulokset perustuvat virheelliseen hahmotukseen ja siitä seuraavaan virheelliseen "pysäytyskuvien" logiikkaan ja luonnollisen kielen pohjalla oleviin vääriin oletuksiin.

Kielellinen ilmaisu on tyypillisesti myös hypnoottisen suggestiivista ja suurin osa ihmisten mielikuvista ja koko maailmankuva perustuu siihen että suurin osa jatkuvasti toistelee itselleen ja muille että "maailma on sellainen ja sellainen" ja sitä mielikuvaa siten ylläpidetään "kepillä ja porkkanalla" eli koulujen arvosanoilla, oppiarvoilla, yhteiskunnallisella statuksella, rahalla, arvostuksella, instituutioiden valtahierarkialla ja muulla vastaavalla pohjimmiltaan fiktiivisillä ja/tai sovituilla pelkkään uskoon ja luottamukseen perustuvilla asioilla joita ei voi mitenkään falsifioida eikä verifioida tieteen metodilla ja joissa useinkaan ole mitään muuta järkeä tarkemmin analysoituna kuin joidenkin harvojen "eliittiaseman" pönkittäminen ja ylläpitäminen.

Loppujen lopuksi voi päätellä että koko todellisuutta on mahdotonta ilmaista minkään olemassaolevan kielellisen ilmaisun puitteissa riittävän kattavasti, koherentisti ja tarkasti vaan korkeintaan vertauskuvallisten mielikuvien tasolla joiden pätevyysalue on suhteellinen vaikka voidaan olettaa että kaikki mahdollinen on periaatteessa läsnä koko ajan ja kokijoiden tarkkaavaisuus ja intention suuntaaminen tuottaa sekä ajallisen että avaruudellisen kokemuksen.

...
:D & ;-)


Jos haluaa olla arvostettu lammaslauman jäsen niin pitää samalla suostua kuulumaan lampaiden joukkoon ja käyttäytyä mahdollisimman lammasmaisesti. :D

B

A="ovi on auki"
B=ei-A=ovi on ei-auki
C=ovi on raollaan
jos(A) niin ei(B) ja ei(C)
jos(B) niin ei(A) ja ei(C)
jos(C) niin ei(A) ja ei(B)
-kyllä tuo logiikallakin menee, mutta tilojen lisääminen lisää ehtojen määrää aika radikaalisti