Rakkaus on kirosana!

87

851

    Vastaukset 87

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oletko rakastunut?

      • En todellakaan.... en rakastu ikinä enää...


      • Disseisback kirjoitti:

        En todellakaan.... en rakastu ikinä enää...

        Rakkautta koskevat aloitukset ja sanot ettet rakastu enää ikinä?


      • Disseisback kirjoitti:

        En todellakaan.... en rakastu ikinä enää...

        Joskus tuntuu että yrität peitellä rakkauttasi olisiko se tuo x-linerin kun olet niin puoltamassa sitä yleisesti. Kai nyt vähän voi arvuutella ja uskoa että rintasi alla sykkii sydän.


      • valtakunta kirjoitti:

        Joskus tuntuu että yrität peitellä rakkauttasi olisiko se tuo x-linerin kun olet niin puoltamassa sitä yleisesti. Kai nyt vähän voi arvuutella ja uskoa että rintasi alla sykkii sydän.

        Rakastsn Lineriä muuten.... hän on tärkrä ihminrn mulle...osa rakentumista...

        Mutta ei silleen kun sä luultavasti mietit....

        Linerin pitää olls se mitä se on mulle täällä ollut, ei muuta. Ja sit se on ok.


      • valtakunta kirjoitti:

        Rakkautta koskevat aloitukset ja sanot ettet rakastu enää ikinä?

        En hslua rakastua ikinä enää...

        Siitä tulee kipua...

        Murrnen jossainvsiheessa palasiksi ja keräilen itseäni taas vuosia....oon romuna...

        Eipä houkuttele...


      • Disseisback kirjoitti:

        En hslua rakastua ikinä enää...

        Siitä tulee kipua...

        Murrnen jossainvsiheessa palasiksi ja keräilen itseäni taas vuosia....oon romuna...

        Eipä houkuttele...

        Oi kun kuulostat sellaiselta jota tekisi nyt suojella ehjäksi.


      • valtakunta kirjoitti:

        Oi kun kuulostat sellaiselta jota tekisi nyt suojella ehjäksi.

        Jaa?


      • valtakunta kirjoitti:

        Oi kun kuulostat sellaiselta jota tekisi nyt suojella ehjäksi.

        Siis tekisi mieli suojella. Mutta jos naisihanteet on tuollaiset jotka nauttivat kärsimyksistä ehkä silloin koet olevasi kotonasikin?


      • valtakunta kirjoitti:

        Siis tekisi mieli suojella. Mutta jos naisihanteet on tuollaiset jotka nauttivat kärsimyksistä ehkä silloin koet olevasi kotonasikin?

        Elä suojele...osaan suojella ihan itsekin itseäni...ja itseeni luotan...sä oot hörhöhkö....suojele itsees...


      • Disseisback kirjoitti:

        Elä suojele...osaan suojella ihan itsekin itseäni...ja itseeni luotan...sä oot hörhöhkö....suojele itsees...

        Oleppas suloinen olen sinun hörpöhöhkö löö kukaan muu ei saa kutsua tuolla nimellä🙂‍↔️ keneltä suojelen itseäni🤔


      • Disseisback kirjoitti:

        Elä suojele...osaan suojella ihan itsekin itseäni...ja itseeni luotan...sä oot hörhöhkö....suojele itsees...

        Vielä kun tajuat on monta rakastumisen muotoa aiheeseen liittyen
        1.henkinen
        2 fyysinen
        3 Seksuaalinen( myös antiseksuaali)

        Kaikista parasta jos kaikki osuisi olisikin elämä täydellistä


      • Disseisback kirjoitti:

        Elä suojele...osaan suojella ihan itsekin itseäni...ja itseeni luotan...sä oot hörhöhkö....suojele itsees...

        Mitä enemmän on luonteesesi mukainen (enemmän yhteistä), ulkoinen viehättyvyyseli fyysinen( mielyttää silmää rakastuu siihen) myös sitten seksi. Kannattaa vähän panostaa etsintään mutta elä kuitenkaan kierrä kuin kissa puuroa kun luonteet on samanlaisia, ne natsahtaa hyvin ajatukset.


      • Disseisback kirjoitti:

        Elä suojele...osaan suojella ihan itsekin itseäni...ja itseeni luotan...sä oot hörhöhkö....suojele itsees...

        Toivottavasti pystyt suojautuu väärästä seurasta, hörpöhöhkö löösi kuitenkin puhuu nyt asiaa.🥰


      • valtakunta kirjoitti:

        Toivottavasti pystyt suojautuu väärästä seurasta, hörpöhöhkö löösi kuitenkin puhuu nyt asiaa.🥰

        Ei sitä kuule voi tietää millainen joku ihminen on, ennenkuin on hänen kanssaan ollut tekemisissä pidempään. Se on sellainen vuosi, niin rupeaa haihtumaan hormoonit hommasta...


      • Disseisback kirjoitti:

        Ei sitä kuule voi tietää millainen joku ihminen on, ennenkuin on hänen kanssaan ollut tekemisissä pidempään. Se on sellainen vuosi, niin rupeaa haihtumaan hormoonit hommasta...

        Aijotko olla pessimisti? ?


      • Disseisback kirjoitti:

        Ei sitä kuule voi tietää millainen joku ihminen on, ennenkuin on hänen kanssaan ollut tekemisissä pidempään. Se on sellainen vuosi, niin rupeaa haihtumaan hormoonit hommasta...

        Ei sitä tarvitse asua saman katon alla oppia tunteakseen tutustuminen vaatii aikansa kun sopiva löytyy monia ystäviä olla ympärillä .


      • Onks kiva olla palstan hönö? 😃


      • Disseisback kirjoitti:

        Onks kiva olla palstan hönö? 😃

        Sai nyt niitä tuolta 69 mainosaloitusta , se on varmaan tyytyväinen.


    • Anonyymi

      Rakkaus on parasta ,kun sen ymmärtää.Se on niin voimakas ja Paras asia elämässä !

      • Bullsshit! 😄


      • Minäkin ymmärrän rakksuden....mutta se ei ole yksipuolista mitenkään....

        Mutta enpä ole törmännyt vereni ulkopuoliseen "rakkauteen".


    • On sanottu, "kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa". Rakkaus on vakava asia. Se vie henkisesti ja fyysisesti mennessään.
      Monet ovat menettäneet järkensä ja muuttuneet itsetuhoisiksi. Ilman vastarakkautta voi joku muuttua jopa ihmishirviöksi.

      Rakkaudesta on kirjoitettu valtava määrä kirjoja ja sävelletty musiikkia. Rakkaus on valtava voimavara.

      Silti en pidä rakkautta kirosanana. Päinvastoin. Mielestäni vastavuoroinen rakkaus on maailman ihanin asia.

      • Rakkauden puolesta puhuu vain ne, joiden ri tarvitse tehdä mitään muuta kuin ottaa "joku rakkaus" vastaan ja se on siinä....


        Iik...

        Ihanaa...



      • Disseisback kirjoitti:

        Rakkauden puolesta puhuu vain ne, joiden ri tarvitse tehdä mitään muuta kuin ottaa "joku rakkaus" vastaan ja se on siinä....


        Iik...

        Ihanaa...

        Rakkauden eteen tarvitsee tehdä töitä. Mikään asia ei ole itsestään selvää.
        Rakkautta pitää vaalia ja hoitaa, muuten se kuolee pois.

        Rakkautta ei voi vaan ottaa vastaan, sitä pitää myös antaa. Aidosti. Täydestä sydämestä.


      • tosi.typy kirjoitti:

        Rakkauden eteen tarvitsee tehdä töitä. Mikään asia ei ole itsestään selvää.
        Rakkautta pitää vaalia ja hoitaa, muuten se kuolee pois.

        Rakkautta ei voi vaan ottaa vastaan, sitä pitää myös antaa. Aidosti. Täydestä sydämestä.

        Rskkaus-sana tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa...

        Se sana on romsntosoitu js pilattu...


      • Disseisback kirjoitti:

        Rskkaus-sana tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa...

        Se sana on romsntosoitu js pilattu...

        En tietenkään yritä muuttaa mielipidettäsi.

        Halusin vai tuoda uutta näkökulmaa keskusteluun. 😍


      • tosi.typy kirjoitti:

        En tietenkään yritä muuttaa mielipidettäsi.

        Halusin vai tuoda uutta näkökulmaa keskusteluun. 😍

        Tuota höttöä kuulee kyllä jokapaikasta...

        Ei ollut suunnattu kritiikki vsin sinuun.

        Mutta tuo höttö mitä pelkästään tuumit on pienen pieni osa positiivista miyä voi seurata....osalle hetkeksi..


    • Anonyymi

      Markkinoivat runsaasti paljoilla työpaikoilla.

    • Anonyymi

      Kyllä mä tiedostan kaiken tuon. Mutta siltikin sitä kokee, että elämä on tyhjää tai puutteellista jollain merkittävällä tavalla ilman rakkautta, joka on joka päiväistä ihmiseltä ihmiselle rakkautta. No onhan sitä rakkautta aina. Siitä huolimatta. Ihminen voi rakastaa niin monia asioita ja eri ihmisiä ja läheisiä eri tavoilla. Mutta kyllä. Mä olen jopa itsetuhoisuuteen asti romantikko joka näkee ja haluaa nähdä hyvää sielläkin missä sitä olisikaan. Ja puf. Sitä löytyikin. Niin hulluakuin se onkin niin näin se käytännössä usein meneekin. Sitä kulkee luomassa näkymättömistä omia todellisuuksiaan. Ja sen rakkauden harvemmin löytääkään kuin ihan älyttömättömillä hetkillä ja älyttöttömättömistä ihmisistä ja älyttömättömistä paikoista. Hulluutta voi ottaa aina omalla vastuullaan vastaan. Ja jakaa eteenpäin suhteellisesti ajatellen ja muut huomioiden. Joku sitä kutsuu rakkaudeksi. Minä ihan vaan iloksi. Iloksi ihmisestä. Mutta sitten on paljon muutakin, jota rakkaudeksi kutsutaan. Eikä se ole oikeasti edes sitä. Rakkaus on loppujen lopuksi ihan äärettömän helppoa. Siitä sen tunnistaa. Se muu on sitä vaikeaa. Ja sisältää aina jotakin pelkoa. Itselleni rakkaus on vastavuoroista kiitollisuutta. Jota halutaan pitää yllä. Eikä vaan oletella, että se toinen tekisi tai antaisi kaiken. Vaan se että melkein kilpailisi kumpi ehtisi ensin. Näin hölmösti ilmaistuna. Ja olen kyllä itsekin ollut sinkkuna jo niin pitkään, ettei sitä edes tiedä tai uskoisi, miten edes enää oikeasti toisen kanssa olisi. Mutta siitä huolimatta. Tunne ja ajatus maailmassa se sailyy aina sinä oikeana normaalina. Mutta saadaan toki kaikki haistattaa sille pitkät. Kun väsyttää, eikä tunnu että kukaan muu tee töitään. Se on osa normaalia. Ja sen verran itsekkääksi myös itsekin terveesti tullut. Että en kyllä yhtäkään päivää elämästäni mihinkään vaihtaisi. Yhtään kenenkään muun elämään. Parempi omistaa omansa ja mennä sillä täysillä. Mitä on tällä hetkellä.

      • Mä saan paljon rakkautta kyllä. 🙂

        En mä koe rakkausvajetta. Rakastan jopa itseäni. 🙂

        Mä vaan syljen näennäisrakkaudelle, joka katoaa, kun jotain negatiivistä satttuu, tapahtùu, eikä kysellä, ei osata ottaa jotain itsestä pahalletuntuvaa vastaan ja pystytä seisomaan suorassa ja sanomaan, että whe...rakastan..


        Pelko siitä, että itse kohtaa itsensä luuserina on monrlle liikaa...Oikean rakkauden edessä on täysin alaston...kuten lapsi syntyessään...

        Ei nekään välitä tilannetta, mutta vuosien päästä välittävät ja kaikki katoaaa...


      • Anonyymi

        Ainiin. Ja nyt vielä pakko syötän tähän sen hinnan biisinä, jota toki jokainen pelkää. Siitä sitten voitte siirtyä itsekkäämpiin aiheisiin. Muistuttaisin. Että on vain välivaihe ja vääjäämätöntä niille, jotka sydämensä avaavat. Ainakin kossain kohtaa. Mutta siitähän monesti vasta asiat ja tunteet ja suhteet terveissä suhteissa kasvavat ja kehittyvät. Riippuu toki ihmisistä ja uskosta ylipäätään ja onko sitä mihinkään. No nyt en kiusaa enempää teitä kakkiaisia tältä iltaa.

        Inho realismia. Olkaahan hyvät.

        https://youtu.be/8yn3ViE6mhY?si=pRA7aRO8WacaTcN3


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ainiin. Ja nyt vielä pakko syötän tähän sen hinnan biisinä, jota toki jokainen pelkää. Siitä sitten voitte siirtyä itsekkäämpiin aiheisiin. Muistuttaisin. Että on vain välivaihe ja vääjäämätöntä niille, jotka sydämensä avaavat. Ainakin kossain kohtaa. Mutta siitähän monesti vasta asiat ja tunteet ja suhteet terveissä suhteissa kasvavat ja kehittyvät. Riippuu toki ihmisistä ja uskosta ylipäätään ja onko sitä mihinkään. No nyt en kiusaa enempää teitä kakkiaisia tältä iltaa.

        Inho realismia. Olkaahan hyvät.

        https://youtu.be/8yn3ViE6mhY?si=pRA7aRO8WacaTcN3

        Jarkko Martikaisen biisi kertoo mitä on rakkaus, jos sen jsksaa kuunnella....

        Kyse on veren kautta siirtyvästä rakkaudesta, mutta mä olen todistanut, että ei se tarvitse verenperintöäkään kuin ymmärryksen....

        https://youtu.be/Tb-NvZ_7VEw?si=naOhCSpuuW-yCEGV

        Ja vahvan tahdon....

        Mutta en usko, että yälläisiä tulee enää...


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Mä saan paljon rakkautta kyllä. 🙂

        En mä koe rakkausvajetta. Rakastan jopa itseäni. 🙂

        Mä vaan syljen näennäisrakkaudelle, joka katoaa, kun jotain negatiivistä satttuu, tapahtùu, eikä kysellä, ei osata ottaa jotain itsestä pahalletuntuvaa vastaan ja pystytä seisomaan suorassa ja sanomaan, että whe...rakastan..


        Pelko siitä, että itse kohtaa itsensä luuserina on monrlle liikaa...Oikean rakkauden edessä on täysin alaston...kuten lapsi syntyessään...

        Ei nekään välitä tilannetta, mutta vuosien päästä välittävät ja kaikki katoaaa...

        Niin. Se on hankalaa niin. Se monimutkainen kaikkea yht aikainen oleminen. Monesti jutut on niin mustavalkoisen oloisia. Mutta eihän ne ole niitä ikinä. Ja monessa asiassa ei vaan voi ajatella ensimmäisenä itseään. Oikeastaan järjellä jos ajattelee sitä saattaisi jättää suuremman hyvän vuoksi itsensä aina viimeiseksi. Mutta kyllä se niin on. Että sitä rakkautta on ihan aina. Ja tiedän itsekin että olen rakas monellekin. Mutta hullu romantikko toki realistisesti siitäkin huolimatta ja aivan täysin. Olen jo vain oppinut sen. Että muiden itselleni rakkaiden kyvyillä ei ole tekemistä sen kanssa mitä tuntevat minua kohtaan. Ne ei vaan vittu osaa...Joten en kutsu sitä enää muka rakkaudeksi. Vaan silkaksi sähläämiseksi ja luojan lykyksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Se on hankalaa niin. Se monimutkainen kaikkea yht aikainen oleminen. Monesti jutut on niin mustavalkoisen oloisia. Mutta eihän ne ole niitä ikinä. Ja monessa asiassa ei vaan voi ajatella ensimmäisenä itseään. Oikeastaan järjellä jos ajattelee sitä saattaisi jättää suuremman hyvän vuoksi itsensä aina viimeiseksi. Mutta kyllä se niin on. Että sitä rakkautta on ihan aina. Ja tiedän itsekin että olen rakas monellekin. Mutta hullu romantikko toki realistisesti siitäkin huolimatta ja aivan täysin. Olen jo vain oppinut sen. Että muiden itselleni rakkaiden kyvyillä ei ole tekemistä sen kanssa mitä tuntevat minua kohtaan. Ne ei vaan vittu osaa...Joten en kutsu sitä enää muka rakkaudeksi. Vaan silkaksi sähläämiseksi ja luojan lykyksi.

        Ja siihen kategoriaan saa kauniisti jokainen terve ihminen nimittää jokaisen läheisen pölvästin joka selkeästi rakastaa ja välittää. Mutta eivät vaan käytännössä osaa sitä millään rakentavaan muotoon välittää. Eihän se tee kenestäkään vähemmän rakasta. Mutta joka tapauksessa elämä olisi tylsempää ja vähemmän pelottavaa. Kuka kaipaa vihollisia. On hyvä kysymys jos katsoo niitä oman elämän ihmisiä silmiin vaan ja näkee sieltä sitä rakkautta ja koittaa kestellä mitä tuovatkaan mukanaan. Eipä sillä. Jokainen meistä on oman rakkaus elämänsä rakas pölvästi. Jos ei ole. Ei tiedä rakkaaksi tulemisesta vielä mitään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Se on hankalaa niin. Se monimutkainen kaikkea yht aikainen oleminen. Monesti jutut on niin mustavalkoisen oloisia. Mutta eihän ne ole niitä ikinä. Ja monessa asiassa ei vaan voi ajatella ensimmäisenä itseään. Oikeastaan järjellä jos ajattelee sitä saattaisi jättää suuremman hyvän vuoksi itsensä aina viimeiseksi. Mutta kyllä se niin on. Että sitä rakkautta on ihan aina. Ja tiedän itsekin että olen rakas monellekin. Mutta hullu romantikko toki realistisesti siitäkin huolimatta ja aivan täysin. Olen jo vain oppinut sen. Että muiden itselleni rakkaiden kyvyillä ei ole tekemistä sen kanssa mitä tuntevat minua kohtaan. Ne ei vaan vittu osaa...Joten en kutsu sitä enää muka rakkaudeksi. Vaan silkaksi sähläämiseksi ja luojan lykyksi.

        Kissa valitsee sen joka tykkää.,

        https://youtu.be/2ONAn1X6nz0?si=H_9RF8X4CVElSpqK

        Muuten on vaikka yksin...


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Jarkko Martikaisen biisi kertoo mitä on rakkaus, jos sen jsksaa kuunnella....

        Kyse on veren kautta siirtyvästä rakkaudesta, mutta mä olen todistanut, että ei se tarvitse verenperintöäkään kuin ymmärryksen....

        https://youtu.be/Tb-NvZ_7VEw?si=naOhCSpuuW-yCEGV

        Ja vahvan tahdon....

        Mutta en usko, että yälläisiä tulee enää...

        Ihan mahtava biisi. En ollut kuullut tai törmännyt ennen. Sulta löytyy näitä ylläreitä . Tai ite olen vaan kuunnellut tosi vähän.

        Mulla tuli tosta mieleen se kun isoisä teki kuolemaa. Isoveli ei pystynyt kohtaamaan. Ei mennyt tapaamaan. Ymmärrän kyllä. Olivat tosi läheisiä. Ja heidän välinen juttu.
        Mutta mä menin.
        Ripitti mulle täyteen kaiken. Mitä mun ei kannata tehdä ja mitä turhaa tein elämässäni. Hitto että arvostin sitä. Ei oltu pitkään aikaan nähty ja juteltu kunnolla. Mutta kunnioitti suoria ja oikomattomia välejämme loppuun asti. Puhui minulle. Kuin aikuiselle. Ihan pienestä asti. Koska kuuntelin.

        Siskolleni oli sanonut. Että sinusta voi tulla ihan mitä ikinä haluat tai toivot. Se vaan ihmetteli miksi puhui mulle mitä puhui.

        Mä otin ne suorat puheet Ihan milloin tahansa mieluummin kuin sen jonkun kaunistellun puheen ja se kunnioitti sitä mikä oli aitoa välillämme loppuun saakka. Ja uskoi sillä tyylillään muhun loppuun saakka. Sitä oli rakkaus häneltä mulle aina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihan mahtava biisi. En ollut kuullut tai törmännyt ennen. Sulta löytyy näitä ylläreitä . Tai ite olen vaan kuunnellut tosi vähän.

        Mulla tuli tosta mieleen se kun isoisä teki kuolemaa. Isoveli ei pystynyt kohtaamaan. Ei mennyt tapaamaan. Ymmärrän kyllä. Olivat tosi läheisiä. Ja heidän välinen juttu.
        Mutta mä menin.
        Ripitti mulle täyteen kaiken. Mitä mun ei kannata tehdä ja mitä turhaa tein elämässäni. Hitto että arvostin sitä. Ei oltu pitkään aikaan nähty ja juteltu kunnolla. Mutta kunnioitti suoria ja oikomattomia välejämme loppuun asti. Puhui minulle. Kuin aikuiselle. Ihan pienestä asti. Koska kuuntelin.

        Siskolleni oli sanonut. Että sinusta voi tulla ihan mitä ikinä haluat tai toivot. Se vaan ihmetteli miksi puhui mulle mitä puhui.

        Mä otin ne suorat puheet Ihan milloin tahansa mieluummin kuin sen jonkun kaunistellun puheen ja se kunnioitti sitä mikä oli aitoa välillämme loppuun saakka. Ja uskoi sillä tyylillään muhun loppuun saakka. Sitä oli rakkaus häneltä mulle aina.

        No sit sulle tämä....🙂


        https://youtu.be/T3Sk9XsH3Wc?si=LUsUv3X5k3qD1865

        Vanhat rläneet tuetää ja kunis lähtö.,🙂


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Kissa valitsee sen joka tykkää.,

        https://youtu.be/2ONAn1X6nz0?si=H_9RF8X4CVElSpqK

        Muuten on vaikka yksin...

        Palsta on vähintään yhtä sekaisin kuin ihmiset täällä. Eikä siinä minkään. Nää vaan välittyy omaan aikaansa.
        Mä oon aina digannut siitä alkuvoimaisesta elämän voimasta mitä ihmisistä sellaisenaan välittyy. Jokaisella on mielenkiintoisesti omat rytminsä ja tahtinsa. Ne on tietyllä tavalla kuin sormenjälkiä. Ihan omiaan. Sulla tuntuu kuitenkin olevan aika posi meininki. Ainakin mut sait hymyilemään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Palsta on vähintään yhtä sekaisin kuin ihmiset täällä. Eikä siinä minkään. Nää vaan välittyy omaan aikaansa.
        Mä oon aina digannut siitä alkuvoimaisesta elämän voimasta mitä ihmisistä sellaisenaan välittyy. Jokaisella on mielenkiintoisesti omat rytminsä ja tahtinsa. Ne on tietyllä tavalla kuin sormenjälkiä. Ihan omiaan. Sulla tuntuu kuitenkin olevan aika posi meininki. Ainakin mut sait hymyilemään.

        No hyvä. 🙂

        Vaikka tää aloitus oli tälläinen, ihan posilla päällä olenkin.


    • Muistan kun esitin tämän kappaleen sanoin rakauutani erääle naiselle...

      https://youtu.be/CvjbA2CjxnY?si=TXgUF4u-xSi1umpN

      Käytiin kuuntelee Kurkrlan konsertti ja ravintolspöydäsdä polvisturn kihlasin hänet...se olikin romdntisointia...

      Toiselle kauloin itse js tanssin häbrn ja vrlipojan pojan ksnssa tämän.,.

      https://youtu.be/yg57rqUkezo?si=obGh8YH5lO1q6RE_

      Mutta ei mikään ihmisen ilmaisu mistäön lopulta merkitse mitään....jos ei ymmärrä rakkautta. Useampi vaan ajattelee, että se on sitä ihanaa, ihastumisen jatkoa..

      Paskat...rakksus pystyy enempään...

      Js se on väillä aika paskaa...

      • Anonyymi

        Noin minäkin ajattelen että rakkautta on monenlaista, eikä vain sitä että ihastuu ja rakastuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noin minäkin ajattelen että rakkautta on monenlaista, eikä vain sitä että ihastuu ja rakastuu.

        Rakastuminen ja rakkaus..on siinä pitkä matka...


      • Anonyymi

        On se montaakin asiaa . Mutta toisaalta niin yksinkertaista. Se mitä tulee sen päälle on jo niin moninkertaista. Että siihen tarvittaisiin jo niin taitava filosofi, että parempi on hiljaisuus. Ja noi jutut on ihan liikkkisiä. Saa ollakin. Rakkaus on ihmeistä ihmeellisin asia.


      • Anonyymi

        Ei tietenkään. Mutta lähempänä asiaa puhut nyt. Se on kumma juttu, miten nää jutut menee. Mutta loppupeleissä sama elämän nälkä pitää meistä jokaista hereillä ja hengissä. Ei ole komiikkaa ilman drakiiikkaa. Eihän kuitenkaan kenenkään tarvitse sinne arkkuun mennä sitä kuolemaa odottamaan. Tässä nyt jotain kornia. Sopimaan tunnelmaan.

        Anteeksi, jos olen sopimattoman. Tai en ees pyydä.
        Olen lähtökohtaisesti itsekin sitä mieltä. Että elämälle saisi hymyillä useimminkin.

        https://youtu.be/BvsMPOfblfg?si=OL9IrKgvg4qacAuu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei tietenkään. Mutta lähempänä asiaa puhut nyt. Se on kumma juttu, miten nää jutut menee. Mutta loppupeleissä sama elämän nälkä pitää meistä jokaista hereillä ja hengissä. Ei ole komiikkaa ilman drakiiikkaa. Eihän kuitenkaan kenenkään tarvitse sinne arkkuun mennä sitä kuolemaa odottamaan. Tässä nyt jotain kornia. Sopimaan tunnelmaan.

        Anteeksi, jos olen sopimattoman. Tai en ees pyydä.
        Olen lähtökohtaisesti itsekin sitä mieltä. Että elämälle saisi hymyillä useimminkin.

        https://youtu.be/BvsMPOfblfg?si=OL9IrKgvg4qacAuu

        Sarkastinen se olis ollut, jos biisi ois ollut living WITH death girl. 😁

        Joo, vakavuutta on liikaa...


    • Rakkaus- kannattaa miettiä mitä se itselle on ja merkitsee? Pahaa oloa tuova suhde tai suhdeyritelmä ei ole koskaan aitoa rakkautta, ainakaan molemminpäin.

      PIKKUIHASTUS menee ohi, kun toista ei näe tai kuule. Flirttiä, pientä kemian purskahteluja, kiinnostusta ihmisenä. Pikkuihastuksia voi olla ”etsivällä” sinkulla useampiakin saman aikaan ja sellaiseksi käy myös virtuaalinen yhteys. Joskus pikkuihastus voi syventyä suuremmaksi. Se on kuin kiikkerä epävarmuuksien huojuttama alku, joka usein jää ilman loppua.

      SYVEMPI ihastus ja pikkuihastus voi alussa tunteina mennä sekaisin. Ainakin itselle on niin käynyt. On itse luullut olevansa kovemmin ihastunut, mutta kun homma ei ala pelittämään, pettymyksen käsittely onkin suhteellisen nopeaa esim. pari viikkoa. Pikkuihastus ei sen jälkeen vaivaa. Syvemmän ihastuksen loppuessa, joutuu jo tekemään töitä. Tunteet on pysyvämpiä, ei häviä heti kun toista ei näe ja odotuksia yhteisestä alusta jo on päässyt syntymään.

      Suuri kolahdus, jota rakastumiseksikin voi kutsua, muuttaa aina elämän tietyllä tavalla. Tunne voi säilyä, vaikkei näkisi eikä kuulisi kahteen vuoteen. Tunne on olemassa, vaikka ei edes saisi vastarakkautta. Jos kolahdus ei johda turvalliseen suhteeseen, elämästä tulee helposti kipeä rakkausstunami ja tunteiden vuoristorata. Sillä radalla vaan pitää oppia elämään ja tulemaan tilanteen ja tunteen kanssa toimeen, jos toinen ei halua suhdetta tai ei tunne samoin. Rakastuminen ei ole koskaan noloa! Rakastuminen ja rakkaus on aina arvokasta. Täytyy muistaa että osa ei koskaan saa tai uskalla tuntea kovaa. Kun kohtaa sen suuren kolahduksen kerran, tietää mitä rakkaudelta voi odottaa.

      Rakastumisesta on pitkä matka hyvää, toimivaan ja turvalliseen suhteeseen ja rakkauteen. Rakkaus on toisen arvostamista, kunnioittamista, huomioimista, hyvää kohtelua, halua olla läsnä ja antaa omaa aikaansa, halua hyväksyä toinen osaksi omaa elämäänsä. Siis pelkän tunteen lisäksi tietenkin. Joskus rakastuminen ei johda rakkauteen, rakkaus vaatii myös tahtoa, sekä sitä ettei kumpikaan vain ota antamatta itse toiselle takaisin päin.

      Disse, olet kyyninen rakkauden suhteen, koska olet saanut paljon jaskaa päällesi aiemmissa suhteissa. En moiti, olin itsekin kyyninen ja itse tyydyin helposti liian vähään sekä oman tunteeni tasolla että sen suhteen mitä itse sain ja sen sijaan, että olisin nostanut keskisormet ylös kompensoin antamalla itse lisää ja enemmän. Reikä oli omassa päässäni, koska annoin sen mennä niin. Jos vastapuoli ei osoita selkeää kiinnostusta, tasapainoista yhteistä tulevaisuutta ei vaan löydy. Joskus toki ihminen tajuaa vasta menettäessään toisen, että tajunnut minkä helmen päästä käsistään. Silloinkin turvallinen ja tasapainoinen suhde voi olla mahdollista vain jos se menetyksensä tajunnut osapuoli haluaa korjata virheensä ja ottaa uudestaan yhteyttä.

      Olen esimerkki siitä, että vaikka on ollut haastavia suhteita historiassa, rakkaus voi yllättää. Sen oman päänsä reikä kannattaa tiedostaa ja valita ihminen kenen kanssa sekä tahto, tunne ja kunnioitus ovat molemminpuolisia. Se ei tule väkisin, vaan kummankin pitää olla ihan samalla lailla valmiita samaan. Ja hyvässä suhteessa on hyvä olla eikä kumpikaan halua aiheuttaa turhaa epävarmuutta toiselle turhaan. Sitten kun kaikki osuu kohdalle, on vaan kokonaisvaltaisesti hyvä, turvallinen ja toiveikas olla.

      • Oman pään reijät voi paikkailla ja tehdä itse vaikka sun mitä, mutta se on vain toinen puoli...


      • Disseisback kirjoitti:

        Oman pään reijät voi paikkailla ja tehdä itse vaikka sun mitä, mutta se on vain toinen puoli...

        Totta kai on toinenkin puoli! Hyvä puoliso ei saa häiriintynyttä tai sairasta terveeksi vaikka päällänsä seisoisi!

        Se kuitenkin mitä tarkoitan pään reiällä, on että ihminen itse valitsee hankalan puolisonsa tai itse päättää jäädä ja vielä yrittää, vaikka suhteesta ei saa mitään tai se lähinnä rikkoo. Sama piirre on sekä iso vahvuus että iso heikkous.

        En nyt tarkoita tilannetta, jossa vaikka narsistipuoliso tai väkivaltainen puoliso on jo nujertanut ihmisen tilaan, jossa voimat ei riitä enää lähtemiseen vaan valintaa jo ihan suhteen alussa. Pään reikä on sitä ettei arvosta itseään ja omaa hyvinvointiaan, ja teeveen luovuttamisen sijasta yrittää muovata itseään lisää ja lisää paremmaksi, joustaa ja miellyttää, jotta suhde sairaan/häiriintyneen/liian erilaisen kanssa toimii.

        Tarkoitan siis tilanteita, joissa puolison ongelmat näkyy alussa tai niistä on intuitio. Jos toinen on kohtuuton kiukuttelija, vahtii sairaanloisesti, kontroloi, kyky joustaa on olematon, empatiakyky on olematon. Yhtälailla jos vastapuolen tunteet ei herää, tai hän ei osoita tunteita eikä halua panostaa ajallisesti yhdessäoloon, Tai yhtä hyvin, jos toinen tuntuu ihan kivalle mielenkiintoiselle ihmiselle, muttei kuitenkaan kolahda ”sillain”. Nuo kaikki on vihjeitä siitä, että vakavampi suhde voi olla haastava. Oma reikä päässä on sitä, ettei kuuntele varoitusmerkkejä vaan päättäväisesti puskee suhdetta eteenpäin tai suostuu siihen, että toinen puskee vaikkei asiat osu.

        Itse näen, että on parempi olla sinkku, harrastaa FwB tai yhdenillan juttuja kuin ylläpitää toivotonta suhdetta. Sitten kun molemmin puolin kolahtaa ja luonteet osuu yhteen, aika on oikea ja vuorovaikutus toimii, kannattaa vasta rakentaa mitään kestäväksi ajateltavaa.

        Yleensä kuitenkin x pettymyksen jälkeen, onnistuu jossain kohtaa. Sitten ei kannata himmailla turhia.


      • Citrinella kirjoitti:

        Totta kai on toinenkin puoli! Hyvä puoliso ei saa häiriintynyttä tai sairasta terveeksi vaikka päällänsä seisoisi!

        Se kuitenkin mitä tarkoitan pään reiällä, on että ihminen itse valitsee hankalan puolisonsa tai itse päättää jäädä ja vielä yrittää, vaikka suhteesta ei saa mitään tai se lähinnä rikkoo. Sama piirre on sekä iso vahvuus että iso heikkous.

        En nyt tarkoita tilannetta, jossa vaikka narsistipuoliso tai väkivaltainen puoliso on jo nujertanut ihmisen tilaan, jossa voimat ei riitä enää lähtemiseen vaan valintaa jo ihan suhteen alussa. Pään reikä on sitä ettei arvosta itseään ja omaa hyvinvointiaan, ja teeveen luovuttamisen sijasta yrittää muovata itseään lisää ja lisää paremmaksi, joustaa ja miellyttää, jotta suhde sairaan/häiriintyneen/liian erilaisen kanssa toimii.

        Tarkoitan siis tilanteita, joissa puolison ongelmat näkyy alussa tai niistä on intuitio. Jos toinen on kohtuuton kiukuttelija, vahtii sairaanloisesti, kontroloi, kyky joustaa on olematon, empatiakyky on olematon. Yhtälailla jos vastapuolen tunteet ei herää, tai hän ei osoita tunteita eikä halua panostaa ajallisesti yhdessäoloon, Tai yhtä hyvin, jos toinen tuntuu ihan kivalle mielenkiintoiselle ihmiselle, muttei kuitenkaan kolahda ”sillain”. Nuo kaikki on vihjeitä siitä, että vakavampi suhde voi olla haastava. Oma reikä päässä on sitä, ettei kuuntele varoitusmerkkejä vaan päättäväisesti puskee suhdetta eteenpäin tai suostuu siihen, että toinen puskee vaikkei asiat osu.

        Itse näen, että on parempi olla sinkku, harrastaa FwB tai yhdenillan juttuja kuin ylläpitää toivotonta suhdetta. Sitten kun molemmin puolin kolahtaa ja luonteet osuu yhteen, aika on oikea ja vuorovaikutus toimii, kannattaa vasta rakentaa mitään kestäväksi ajateltavaa.

        Yleensä kuitenkin x pettymyksen jälkeen, onnistuu jossain kohtaa. Sitten ei kannata himmailla turhia.

        No en ole ehdoton, mutta ihan perinteisin tavoin en enää mihinkään suhteeseen itseäni sotke. 😁


      • Disseisback kirjoitti:

        No en ole ehdoton, mutta ihan perinteisin tavoin en enää mihinkään suhteeseen itseäni sotke. 😁

        Jos se tuntuu oikealta, sitten kannattaa niin tehdä. Vain sellaisia suhteita kannattaa harkita, jotka tuntuu omilta.


    • Anonyymi

      Hmm, mulle rakkaus on sitä, että mä rakastan jotakuta. Se riittää, että tulee hyvä olo. Muuta en enää ees tartte. Muut voi rakastaa mua tai olla rakastamatta. Oma tunteeni kantaa.

      Jasu

      • Omaan rakkauteen voikin nojata.


      • Anonyymi

        Ajattelen jotenkin niin asian, ettei rakkauden tartte olla vastikkeellista ollakseen hyvää sille, joka rakkautta tuntee ja saa. Meillä kaikilla on omat syymme tuntea jotain kohtaan rakkautta ja minusta se, että mitä itse tuntee on loppujen lopuksi tärkeintä oman hyvinvoinnin kannalta. En tiiä onko miten vaikeaselkoista, mutta se on kuin mikä vaan lahja/lahjoitus, et sinä kai mitään vastinetta odita niistäkään?

        Se hyvä olo tulee antamisesta, ei saamisista, mulla. Voi olla, että koen näin koska en ole ikinä saanut niin paljon kun olen antanut, mutten ole katkera. Harva vaan jaksaa antaa ittestään mitään kuin rippeitä.

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ajattelen jotenkin niin asian, ettei rakkauden tartte olla vastikkeellista ollakseen hyvää sille, joka rakkautta tuntee ja saa. Meillä kaikilla on omat syymme tuntea jotain kohtaan rakkautta ja minusta se, että mitä itse tuntee on loppujen lopuksi tärkeintä oman hyvinvoinnin kannalta. En tiiä onko miten vaikeaselkoista, mutta se on kuin mikä vaan lahja/lahjoitus, et sinä kai mitään vastinetta odita niistäkään?

        Se hyvä olo tulee antamisesta, ei saamisista, mulla. Voi olla, että koen näin koska en ole ikinä saanut niin paljon kun olen antanut, mutten ole katkera. Harva vaan jaksaa antaa ittestään mitään kuin rippeitä.

        Jasu

        No mä en lähtisi itseäni kiusaamaan vaan sen vuoksi, että saisin rakastaa...eikä se olisi täyttä, jos itse jäisin vaille.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No mä en lähtisi itseäni kiusaamaan vaan sen vuoksi, että saisin rakastaa...eikä se olisi täyttä, jos itse jäisin vaille.

        Se ei ole itsensä kiusaamista, silloin kun se riittää. Silloin kun se ei riitä ja on jotain vailla. 👍

        Mutta kun mä en ole mitään vailla. Ei tartte olla ketään. Silti voin kokea rakkautta jotain kohtaan.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se ei ole itsensä kiusaamista, silloin kun se riittää. Silloin kun se ei riitä ja on jotain vailla. 👍

        Mutta kun mä en ole mitään vailla. Ei tartte olla ketään. Silti voin kokea rakkautta jotain kohtaan.

        Jasu

        "Silloin kun se ei riitä ja on jotain vailla. 👍Niin silloin se voi ollakin itsensä kiusaamista"

        Sulle ei riitä tunne, pitää olla jotain nyhjäämistäkin. 🫠

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se ei ole itsensä kiusaamista, silloin kun se riittää. Silloin kun se ei riitä ja on jotain vailla. 👍

        Mutta kun mä en ole mitään vailla. Ei tartte olla ketään. Silti voin kokea rakkautta jotain kohtaan.

        Jasu

        No mä oon ollut jo yhdessä pitkässä suhteessa vailla vaikka mitä, sitten kun pääsee maistamaan mitä oikea suhde voi antaa, ei kyllä halua yksipuoleiseen enää.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No mä oon ollut jo yhdessä pitkässä suhteessa vailla vaikka mitä, sitten kun pääsee maistamaan mitä oikea suhde voi antaa, ei kyllä halua yksipuoleiseen enää.

        En tarkoita yksipuolisuutta. Se on jotain minkä ymmärtää vasta kun ymmärtää, että rakkaus on muuta kuin haluamista.

        Jasu


    • Rakkaus on vähän kuin taikatemppu. On vaikuttavaa niin kauan kun ei tiedä miten se tapahtuu ja mihin perustuu. Ja sitten kun tietää, niin se voi silti olla kiinnostava temppuna vaan ei taikana.

      • Anonyymi

        Parasta suhteessa on aina temput.

        Ismo Leikolan sanoin:
        Elämä on kuin pornofilmi.


    • Anonyymi

      Rakkaus ei ole mitään tuota. Rakkaus ei satuta,ei millää muotoa. Ihmistenvälinen maallinen lisääntymis hättöpöttö rakkaus on kaukana aidosta jumalallisesta rakkaudesta. Mutta täällä ei ymmärretä,eikä nähdä oikeaa rakkautta. Silmät sokeina haetaan sitä sieltä,missä sitä ei edes tunneta. Rakkaus ei ole ulkokultaista. Rakkaus ei katso ulkonäköä,ikää,sukupuolta, arvoasemaa,eikä edes lisääntymistä. Rakkaus on täysin väärinymmärretty. Siitä on tehty itsekästä pornoshaissea.💩

      • Anonyymi

        Ps. Sellainen ' rakkaus' on todellakin kirosana,ja jälki sen mukaista.💩


      • No tavallaan juurikin noin.

        Rakkauteen lasketaan toisaalta vain kaikkea kivalle tuntuvaa ja kun se ei ole vain sitä.


    • Anonyymi

      Rakkaus on ruma sana. En muista miten laulun sanat menivät, mutta jo sanana repivä ja hakkaava.

      xLiner

      • Anonyymi

        "Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen
        Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana"

        xLiner


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen
        Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana"

        xLiner

        Juuri näin . Kaipaus väärään höttöpöttö rakkauteen.. Aito rakkaus ei ole ruma sana,mutta hättäpöttömaailmassa höttöpöttörakkaus soi sitä kauniimpana. Surullista.💩


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen
        Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpana"

        xLiner

        Mulla olikin se linkkinä. 🙂


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Mulla olikin se linkkinä. 🙂

        Mitään linkkejä availe... 😤

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitään linkkejä availe... 😤

        xLiner

        Foliohattu! 😁


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Foliohattu! 😁

        Sinä varmasti avasit ne 💋👅💋- viestitkin 😝

        (Dissellä on 👾🦠🐙💉💊🧬🧯)

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinä varmasti avasit ne 💋👅💋- viestitkin 😝

        (Dissellä on 👾🦠🐙💉💊🧬🧯)

        xLiner

        En mä niitä avannut, mutta näkeehän linkistäkin, että mistä se suurinpiirtein on...pösilö. yuotube ei kovin paha mesta ole. 😄

        Pöpökammonen. 😄


    • Anonyymi

      Työpähän sille näyttää.

    • Ja vitut on!

      • Sun mielipiteesi on sit toi. 😃


      • Disseisback kirjoitti:

        Sun mielipiteesi on sit toi. 😃

        Ei rakkaus ole kirosana. Ihminen on. Paskat ja itsekkäät ihmiset ei vaan ymmärrä hyvän päälle.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Ei rakkaus ole kirosana. Ihminen on. Paskat ja itsekkäät ihmiset ei vaan ymmärrä hyvän päälle.

        Niin, minusta ihmiset kuvittelee rakkauden vähän väärin...

        Sitä pidetään liikaa purppurahöttönä. Ja se on muutakin. Se tekee kipeääkin ja satuttaa... se paljastaa ihmisen toiselle täysin ja altistaa kaikkein syvimmätkin jutut esille...

        Mutta siksipä välttelisin sitä... mä oon valmis painaa päätyyn, mutta joku muu ei... ja ei hotsita idea, että yrittäisin ihan huvikseen...


      • Disseisback kirjoitti:

        Niin, minusta ihmiset kuvittelee rakkauden vähän väärin...

        Sitä pidetään liikaa purppurahöttönä. Ja se on muutakin. Se tekee kipeääkin ja satuttaa... se paljastaa ihmisen toiselle täysin ja altistaa kaikkein syvimmätkin jutut esille...

        Mutta siksipä välttelisin sitä... mä oon valmis painaa päätyyn, mutta joku muu ei... ja ei hotsita idea, että yrittäisin ihan huvikseen...

        Sulla on niin paljon rakkautta annettavanasi ja ymmärrän, ettet halua vain antaa. Haluat myös saada. Jätät mieluummin leikit sikseen, jos toinen ei ole kans sata lasissa mukana.


    • Anonyymi

      Ihmiset käsittää se niin eri tavoin. Mutta rakkaus tunne jyrinä voi viedä mennessään.
      Ehkä se on huumetta.

    • Anonyymi

      Mutta otsikko on huono.
      Älä kiroa mitään!

    • Anonyymi

      "Rakkaus ei mieti ihmistä...se jyrää, pistää ihmisen tekemään tyhmyyksiä ja olemaan miettimättä itseäään."

      Katsos, tässä asiassa olen Dissen kanssa osittain samaa mieltä, ja sitä ei tapahdu kovin usein.
      Hyvään elämään kuuluu enemmän antamista, mitä ottamista.
      Elämän tärkein henkilön ollessa "minä itse" onnellisuus voi kadota.
      Tuo tietysti riippuu siitä olisiko kokenut muuta kuin vain "minä itse" elämää.
      Arviointia on vaikea tehdä, jos olisi tuntenut vain sen miten on helpompi ottaa, ei antaa. Toinen noista on hyväksikäyttöä, toinen rakkautta.

      Mjoo, usein ne toiset ihmiset tekevät meistä parempia. Joten haluanko rakkautta, kyllä haluan.

      AV

    • Anonyymi

      kakka on kirosana, pylly, takapulikin on ja kohta pimppi ja silmäkin kirosonja, ei saa käyttää ollenkaank kirjaimia kaunokirjallisuudessa jotka sisältävät kirjai mia a tai k.

      yeah, wel..niin monesti tahallisestikin flippaan ainan engl...

      EsIM.. no espanjankielen opiskelu pitäisi laittaa maksullieksi koska Espanss asuu jo riittävästi noita lusmu-suomalaisia valtion tuilla, eli jokainen espanjankielen oppitunti hinta noin 45000eur ja varat valtiolle takaisin.

      • Ja äidinkielen opettelu pakolliseksi työttömyysetuuksilla eläviltä...


    • Anonyymi

      Vaan niin on sellaista koulutusta takana josta en välttämättä haua aina keskutellä... ole hiljaa sinäkin senkin porkkanakoeva

    • Voihan sen noinkin kokea, miksei. Toisaalta sanana rakkaus on vain sovittu tapa kuvata yhtä helvetillistä ja tavattoman monisyistä kokemusta yhdellä sanalla, ettei tarvitse kahta viikkoa selittää mitä kaikkea koki ja tunsi saadakseen tuotua esille sen, että sattui rakastamaan jotakuta. Sanana rakkaus on vain tiivistelmä, jonka taustalla on tiedostamatta yhteisesti sovittu härdelli tunteiden sekamelskaa, mutta jonka kaikki ymmärtävät. Ai, se oli rakastunut, no selittää paljon...

      Mutta ei se kirosana ole, se on taidesana, yhtälailla kuin kuolemakin.

    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      53
      907
    2. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      64
      657
    3. Mitä haluaisit kysyä tänään

      Kaivatultasi? Anna jokin tunniste itsestäni tai hänestä.
      Ikävä
      55
      650
    4. Iäkäs Jämsäläinen mies kuoli poliisiautoon matkalla Jyväskylän putkaan

      Iäkäs vanhus humalassa niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt huolehtimaan itsestään niin ainoa apu sillä hetkellä oli
      Jämsä
      46
      589
    5. Olen luovuttanut

      Välimme menivät niin pahasti solmuun, ettei niitä voi enää korjata. On aika jatkaa elämässä eteenpäin. Toivon sulle kaik
      Ikävä
      33
      563
    6. En välitä sinusta yhtään

      Olet pelkkä itsestään liikoja luuleva ämmä. Kierrän sinut kaukaa nyt ja aina. Olit mulle pelkkä lelu vaan.
      Ikävä
      32
      528
    7. Ernest Lawson täräytti erikoisen heiton TTK-lehdistötilaisuudessa: " Onko tässä tarkoituksena...?"

      Ernest Lawson esitteli uudet TTK-tähtioppilaat ja opettajat torstaina 6.8. lehdistölle. Tulevalla kaudella on yksi hausk
      Kotimaiset julkkisjuorut
      5
      513
    8. Hyvä ihminen

      Koetko olevasi hyvä ihminen ja kohteletko toisia arvostavasti?
      Ikävä
      75
      457
    9. Ei se nainen edes oo

      mitenkään nätti 🤣🤣🤣🤣🤣
      Ikävä
      37
      446
    10. Nainen. Onko meissä

      Sinusta jotain samaa? Näköä tai luonteenpiirteitä? Utelias
      Ikävä
      33
      435
    Aihe