Miksi sinulle ei kelpaa suomalainen kumppani tai etkö itse kelpaa suomalaiselle?

Introverttiys on meidän "kansantautimme". Pitkä pimeä aika on yksi merkittävä tekijä tässä kaikessa. Onnellisuusmittauksissa pitäisi huomioida pimeys. Ja liukkaus. Liukkauden pelko tuottaa myös lisästressiä. Jos täällä olisi aina kesä niin ihmiset olisivat erilaisia. Osa on Ruotsista, osa Venäjältä. Väitän että ruotsalaisjuuristen mentaliteetti on paljon positiivisempi kuin venäläisgeenisillä. Kuulemma Saksastakin löytyy juuria. Ne ovat arvatenkin sekoittuneet enemmän tai vähemmän ruotsalaisuuteen. Kansallinen identiteetti ja kulttuuri on tasapäistymässä globalisaation myötä, joten ns. suomalaisuus alkaa olemaan yhä epämääräisempi käsite.

Ei mulla ainakaan ole kyse mistään kansallisuuden mukaan kelpaamisesta tai kelpaamattomuudesta. Otin sen, joka kolahti ja jolle kolahti. Olishan noita muitakin vaihtoehtoja ollut.

Ei ole ollut mikään ongelma kelvata, suuntaan tai toiseen. Mä nyt vain löysin mieheni ollessani ulkomailla töissä. Ei siellä ollut hirveästi suomalaisia tarjolla, kun ei ollut mikään erityinen turismipaikka.

Itse löysin miehen ulkomailta ollessani siellä töissä, ja sinne jäätiin pariksi vuosikymmeneksi, kunnes tiemme erosivat. Nyt Suomessa huomaan, että suomalaiset miehet eivät ole lainkaan niin huomaavaisia kuin ulkomailla. Hämmennyn tästä mutta alan jo tottua siihen, että itse pitää olla vähän kuin mies samalla kun on nainen. Menee se kai näinkin sitten.

En tiedä kelpaisiko, mutta tapasin aasialaisen vaimoni ensi kerran työasioissa. Viehkeän herttainen, sirpakka tyttö kiinnostui minusta ja siitä se lähti.

Mä en ikinä oo haaveillut tai ajatellut että seurustelisin ulkomaalaisen miehen kanssa.
Mutta hupsis, nyt seurustelen. Ikinä en ajatellut että hän olisi minusta kiinnostunut. Olimme tunteneet toisemme monta vuotta ja aina juteltu niitä näitä. Sitten hän alkoi soitella ja siitä se pikkuhiljaa lähti.
Muut saa ajatella meistä mitä haluaa, me nautitaan yhdessä elämästä.

No omasta kokemuksestani voin sanoa, että nykyiseen vaimooni tutustuin ,kun olen hänen omistamansa ravintolan kanta-asiakas. Vuosikymmenen ehdin olla ennen kuin pariuduttiin. Hän on syntynyt Kiinassa ja suomalaisen miehn perässä Suomeen tullut aikoinaan. Itselläni on entisiä vaimoja kaksi, suomalainen ja virolainen. Molemmat olivat huomattavasti parempia kuluttamaan rahaa kuin tienaamaan sitä. Nykyisen vaimona kanssa olemme jotenkin hengenheimolaisia näissä talousasioissa.. En tiedä hänen entisistä miehistään mitään, enkä haluakaan. Hän ei siis nainut minua rahan tai kansalaisuuden takia, vaan ihan oman itseni takia. Tätä kai kutsutaan rakkaudeksi.

Länsinainen on miehelle kuluerä, jonka vastineeksi eräs yksi asia pitäisi riittää.
Mutta kun minulle ei riitä. Joten pysy pois, U no good 4 me, I ain't good 4 U.
https://www.youtube.com/watch?v=UzWHE32IxUc

Siell missä on etelän kukka ja kirsikanpunainen suu :-*

Tramontana

Minä kelpasin norjalaisdaamille ja hän minulle???