Miksi sinulle ei kelpaa suomalainen kumppani tai etkö itse kelpaa suomalaiselle?

Introverttiys on meidän "kansantautimme". Pitkä pimeä aika on yksi merkittävä tekijä tässä kaikessa. Onnellisuusmittauksissa pitäisi huomioida pimeys. Ja liukkaus. Liukkauden pelko tuottaa myös lisästressiä. Jos täällä olisi aina kesä niin ihmiset olisivat erilaisia. Osa on Ruotsista, osa Venäjältä. Väitän että ruotsalaisjuuristen mentaliteetti on paljon positiivisempi kuin venäläisgeenisillä. Kuulemma Saksastakin löytyy juuria. Ne ovat arvatenkin sekoittuneet enemmän tai vähemmän ruotsalaisuuteen. Kansallinen identiteetti ja kulttuuri on tasapäistymässä globalisaation myötä, joten ns. suomalaisuus alkaa olemaan yhä epämääräisempi käsite.

Ei mulla ainakaan ole kyse mistään kansallisuuden mukaan kelpaamisesta tai kelpaamattomuudesta. Otin sen, joka kolahti ja jolle kolahti. Olishan noita muitakin vaihtoehtoja ollut.

Ei ole ollut mikään ongelma kelvata, suuntaan tai toiseen. Mä nyt vain löysin mieheni ollessani ulkomailla töissä. Ei siellä ollut hirveästi suomalaisia tarjolla, kun ei ollut mikään erityinen turismipaikka.

Itse löysin miehen ulkomailta ollessani siellä töissä, ja sinne jäätiin pariksi vuosikymmeneksi, kunnes tiemme erosivat. Nyt Suomessa huomaan, että suomalaiset miehet eivät ole lainkaan niin huomaavaisia kuin ulkomailla. Hämmennyn tästä mutta alan jo tottua siihen, että itse pitää olla vähän kuin mies samalla kun on nainen. Menee se kai näinkin sitten.