Missä teimme oman karmammeeli voimmeko syntyä johonkin toiseen sivilisaation? Vaikkapa tuhannen miljoonan valovuoden päähän.
Tai sitten johonkin rinnakkaisuniversumiin periaatteessa tähän ihan viereenmme. Eri värähtely tasolle.
Minä perustin tämän foorumin 🙏🙏🙂
Tai sitten johonkin rinnakkaisuniversumiin periaatteessa tähän ihan viereenmme. Eri värähtely tasolle.
Minä perustin tämän foorumin 🙏🙏🙂
Vastaukset 124
Vanhimmat
Voimme syntyä tähän universumiin, jollekulle tämän universumin planeetalle, voimme syntyä myös uudestaan maapallolle. Voimme syntyä täysin eri universumissa ja täysin eri historialliseen aikakauteen. Koska eri universumit elävät eri aikoja, joissakin universumeissa luominen on vasta alkutekijöissään, kun taas toisissa universumeissa kaikki on jo puolivälissä, kun taas joissakin universumeissa maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä.
Oletko se sinä, edellisessä elämässä italialainen?
"Minä perustin tämän foorumin 🙏🙏🙂"
Kuka olet?
"voimmeko syntyä johonkin toiseen sivilisaation?"
Totta kai.
"Tai sitten johonkin rinnakkaisuniversumiin periaatteessa tähän ihan viereenmme."
Riippuu karmastamme, toiveistamme jne.
Universumeja on lukemattomia.
Olen kuolematon sielu
Venäläinen tsaari Nikolain aikaan .
No ei voida. Ainoastaan olosuhteisiin, jotka vallitsevat maapallolla.
...mikäpä se saa luulemaan että muualla sen viisaampia ... jospa se on aivan vain sattumaa minne sitä osuu sieluriepu leijumaan , osuu huonolla onnella vaikka Sotkamoon ...
"jospa se on aivan vain sattumaa minne sitä osuu sieluriepu leijumaan "
Täällä ei ole ollenkaan sattumia.
"Minä perustin tämän foorumin 🙏🙏🙂"
Kuka olet?
Tiedänkö sinut muilta palstoilta? Oleltko ystäväni tai joku muu?
Jälleensyntymisen mekanismi?
Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.
Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.
Menneisyydestä tulevaisuuteen.
Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita kehoja monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan.
Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.
Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.
Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.
Bhagavad Gita. 2.13
Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.
Bhagavad Gita 2.20
Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.
Bhagavad Gita. 2.12
Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.
Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.
"Onko meidän synnyttävä tälle pallolle"
Ei.
"Tai sitten johonkin rinnakkaisuniversumiin periaatteessa tähän ihan viereenmme. Eri värähtely tasolle."
Lisään tähän RICHARD L. THOMPSONIN tekstiä. K
Käännösvirheitä suomen kielessä.
RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Ammattiurallaan Thompson tutki kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa sekä teki NASA:n rahoittamaa satelliittikaukokartoitusta koskevaa tutkimusta. Hän on tuottanut yli kaksi tusinaa vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja kirjoittanut biologisten järjestelmien tietokonemallinnusta käsittelevän oppikirjan.
Käännän otteita Richard Thompsonin ltekstiä ERI luennoista käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, joten suomenkielessä käännöksessä on jälleen erittäin paljon käännösvirheitä.
Aallot ovat kaiken perusta. Hienojakoinen on karkean perusta.
...Palatkaamme vielä kerran esimerkkiin eri televisioasemista. Jokainen televisioasema on tehty samasta aineesta. Se koostuu sähkömagneettisista aalloista. Jos viritämme vastaanottimen tietylle aallolle, se on sama kuin viritämme aistit jollekin havaintomuodolle. Ja silloin näette aseman, joka lähettää jotain. Ettekä näe muita asemia, ennen kuin vaihdatte kanavaa. Nämä kanavat koostuvat telemagneettisista aalloista, jotka ovat samaa ainetta.
Maasta on tehty monia erilaisia rakenteita. Ja tätä aaltoanalogiaa voidaan laajentaa edelleen. Srimad-Bhagavatamin kolmannessa laulussa sanotaan, että eetteri syntyy hienovaraisesta äänivärähtelystä. Ilma on eetterin johdannainen. Tuli eli sähkömagneettinen energia on peräisin ilmasta. Vesi on tulen muunnos. Ja maa on veden muunnos.
...
Yleisessä mielessä maa on siis ääniaineksen muodonmuutos. Ja me luulimme ennen, että maa oli hyvin kova. Ajattelimme ennen, että koska en voi pistää yhtä kättäni toisen läpi. Vertaan maata maahan. Koska molemmat kädet on tehty maasta. Mutta itse asiassa maa ei ole niin kovaa. Ja molemmat kädet eivät ole yhtä lailla kiinteitä. Itse asiassa maa - on tietty yhdistelmä äänen värähtelyä. Ja itse asiassa nämä kaksi kättä eivät voi kulkea toistensa läpi, koska ne ovat saman taajuuden aaltoja. Mutta jos käytätte tätä esimerkkiä televisiokanavien kanssa, siellä on saman taajuuden aaltoja, jotka kulkevat toistensa läpi. Se on vain analogia. Tärkeintä on se, että luulimme ennen, että maa on kova ja läpäisemätön, mutta todellisuudessa se ei ole sitä. Olemme tottuneet ajattelemaan, että hienovaraiset aineet, kuten mieli, älykkyys ja väärä ego, eivät ole aineellisia, koska emme voi nähdä niitä, mutta maassa on tällaista ainetta, koska voimme nähdä sen. Mutta todellisuudessa asia on päinvastoin. Sillä tämä hienovarainen aine on olennaisempaa kuin maa. On mielenkiintoista jäljittää sanan substanssi latinankielistä alkuperää. ”Sub-stance”: substanssi, tarkoittaa sitä, ”mikä seisoo alla”, alapuolella. Koko maan ilmentymä on vain hienojakoisen energian tukema. Ja luonnollisesti hienojakoinen energia on vieläkin olennaisempaa. Sillä hienojakoista aineellista energiaa tukee henkinen energia.
Eri taajuuksilla toimivien kohteiden rinnakkaiselo natiivissa avaruudessa
On olemassa erilaisia maailmoja, jotka koostuvat karkeasta aineesta, karkeasta maasta, mutta ne voivat olla olemassa samassa paikassa eri ulottuvuuksissa aivan kuten televisiokanavat.
Kaksi samalla virittymistasolla olevaa aineen kappaletta ei voi kulkea toistensa läpi. Mutta kun virittyneisyys on erilainen, ne kulkevat toistensa läpi. Voin antaa teille esimerkin vedalaisesta kirjallisuudesta, joka havainnollistaa tätä asiaa. On olemassa tällainen matkustaminen: ”vihayasa”. Voitte ottaa yhden esineen karkeasta aineesta ja kuljettaa sen karkean aineen kautta toiseen paikkaan. Srimad Bhagavatamin kymmenennessä laulussa annetaan esimerkki luvussa ...
... Se osoittaa siis, että ruumiin luonne muuttuu, kun se kulkee karkean aineen läpi, ja sitten se palaa normaaliin tilaansa.
...
Näkymättömät kaupungit
Tässä maailmankaikkeudessa on monia eri paikkoja, jotka sijaitsevat samalla alueella. Ja jopa täällä maan päällä on maailmoja, joita emme näe. Eilen puhuin Kalapagramista Himalajalla. Siellä asuu monia kuninkaita, jotka ovat istuneet siellä treta-yugasta lähtien ja odottaneet, että kali-yuga loppuu, jotta he voivat tulla jälleen hallitsemaan. Puraanoissa annetaan ohjeita siitä, miten Kalapagramiin pääsee. Mutta jos menette sinne, ette löydä sieltä mitään muuta kuin lunta ja kiviä. Vaikka Kalapagram on hyvin kaunis trooppinen paikka. Ja siellä suuret persoonallisuudet istuvat joogatranssissa.
On sama asia, että jos katsomme kuuta, sen pinta näyttää meille paljailta kuolleilta kiviltä. Mutta itse asiassa siellä on maailma, joka on täynnä kaikenlaisia rikkauksia. Mutta tämä maailma ei ole suoraan näkyvissä meille.
Avaruuspolut
Avaruuden ymmärtämisessä on jonkinlainen yhtymäkohta: meidän ja puolijumalien käsityksissä. Mutta on myös suuria eroja. Annan teille toisen esimerkin havainnollistamaan tätä avaruutta koskevaa kuvaa. On olemassa eräänlainen täydellisyys, jota kutsutaan ”prapti-siddhiksi”. Jos minulla olisi tällaista täydellisyyttä, voisin tässä istuessani kurottautua Afganistaniin ja saada sieltä granaattiomenan. Täältä on aika pitkä matka Afganistaniin, mutta jos tiedätte, miten saada tuo granaatti, se on jo kädessänne. Mutta se ei johdu siitä, että kädestäsi on tullut niin pitkä ja ohut. Kyse on siitä, että avaruudessa on polkuja, jotka ovat erilaisia kuin mitä olemme tottuneet näkemään kolmiulotteisessa avaruudessa. On olemassa polkuja, jotka on jo valmiiksi suunniteltu, ja on olemassa kosminen hallitus, joka säätelee liikkumista niitä pitkin. Niinpä puolijumalat näkevät avaruuden eri tavalla ja liikkuvat siinä eri tavalla. Ja kun Bhagavatam sanoo jotain kuusta, meidän on vaikea ymmärtää sitä. Se, mitä siinä sanotaan, viittaa puolijumalien matkustustapaan.
Muinaisen uskonnollisen näkemyksen kyseenalaistaminen maapallosta
Muinaishistoriaa koskevien tietojen tarkastelu on erityinen aihe. Jos tarkastelemme eri kulttuureja, näemme erilaisia versioita Srimad-Bhagavatamin viidennessä laulussa annetusta kuvauksesta. Esimerkiksi ajatus Meru-vuoren olemassaolosta on läsnä monissa kulttuureissa. Kreikkalaisilla on Olympos-vuori, pohjoisilla kansoilla Esgar-vuori. Ja monilla pohjoisen kansoilla sekä Afrikassa monet asiat vastaavat viidennessä laulussa annettua kuvausta. Sama pätee Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Ja voimme sanoa, että oli olemassa yhtenäinen kulttuuri, joka perustui Srimad-Bhagavatamin 5. laulussa annettuun tietoon. Tämä tukee ajatusta siitä, että oli olemassa yhtenäinen, maailmanlaajuinen vedalainen kulttuuri.
Kysymys Shambhalasta
Shambhalaan liittyy mystisiä perinteitä, tiedän siitä vähän. On mielenkiintoista, että paikka, jossa Kalki avataran on määrä syntyä, on Shambhala. En tosin tiedä, onko sillä mitään tekemistä sen saman Shambhalan kanssa, joka mainitaan useissa suosituissa kirjoissa. Puranojen mukaan Himalajalla on monia eri paikkoja, joissa asuu korkeammin kehittyneitä olentoja. Siellä on yaksha-kaupunkeja ja erilaisia persoonallisuuksia, jotka kommunikoivat Lord Shivan kanssa. Ja nämä kaupungit ovat hyvin suuria. Kaikki nämä asiat ovat siellä. Mutta me emme voi nähdä mitään niistä suoraan. Tosin joogit, joilla on asianmukaiset kyvyt, voivat mennä sinne ja nähdä kaiken tämän. Maha-Bharatassa on kuvaus siitä, kuinka Pandavat vierailivat yaksha-kaupungissa.
...
...
Nuolet ja mystiikka
...Jokainen asetyyppi liitettiin tiettyyn elävään olentoon. Ja aseiden kanssa työskentelyyn liittyi myös hienojakoisten energioiden kanssa työskentelyä. Esimerkiksi Arjuna pystyi ampumaan 1000 nuolta minuutissa. Mutta hän ei tarvinnut ihmisiä, jotka juoksivat hänen luokseen kärrykuormittain nuolia. Nämä nuolet ilmenivät fyysisesti, kun Arjuna ampui. Hän oli saanut aseensa puolijumalilta. Ja joitakin aseita häneltä oli kielletty käyttämästä maan päällä. Mahabharatassa on tarina, jossa Arjuna palasi Indran valtakunnasta taivaallisten aseiden kanssa. Kuningas Yudhishthira pyysi häntä esittelemään niitä. Arjuna oli juuri tekemässä sitä, kun eräät tärkeät puolijumalat ilmestyivät ja kielsivät häntä. Vedalaisella kaudella kehittynyttä teknologiaa saattoi saada puolijumalilta. Ihmiset eivät siis olleet huolissaan siitä, että tekisivät kaiken itse.
Käännän otteita Richard Thompsonin luennoista käyttämällä automaattista käännösohjelmaa, joten suomenkielessä käännöksessä on jälleen erittäin paljon käännösvirheitä.
Moniulotteinen tila
Kysymys. Kuten eilen selitettiin, maapallo kiekon muodossa on Bhu-Mandala. Se on puolijumalien valtakunta. 1100 yojanan korkuisia puita on siellä. Jos otamme 8 mailia yojanaksi, se on 8800 mailia (14800 kilometriä), mikä on enemmän kuin maapallon halkaisija. Maapallo, sellaisena kuin me sen tunnemme, on kuitenkin yleisesti ottaen yhteydessä Bhu Mandala -levyyn. Ymmärtääksemme tämän yhteyden meidän on ymmärrettävä, miten mystiset siddhit toimivat. Ja meidän on myös ymmärrettävä, miten puolijumalat matkustavat. Puolijumalat matkustavat siten, että kolmiulotteinen tila, jossa me olemme, ei rajoita niitä. On olemassa rakenteita, joita emme havaitse suoraan.
...
Vedoissa avaruudella on paljon suurempi merkitys kuin Einsteinin teoriassa. Ja kvanttimekaniikassa on mielenkiintoinen seikka. On olemassa termi ”Hilbergin avaruus”, joka on saksalainen matemaatikko. Se on avaruus, jossa on ääretön määrä ulottuvuuksia. Katsotaanpa atomia kvanttimekaniikan näkökulmasta, esimerkiksi hiiliatomia. Hiiliatomissa on kuusi elektronia, mutta ne eivät vain pyöri ytimen ympärillä yksi kerrallaan. Ymmärtääksemme hiiliatomia meidän on tarkasteltava sitä avaruudessa 3 kertaa 6, joka on 18-ulotteinen. Hiiliatomia ei voida selittää 3-ulotteisen avaruuden avulla. Tarvitaan 18 ulottuvuutta. Osaako joku kertoa, kuinka monta ulottuvuutta tarvitaan 2 hiiliatomin kuvaamiseen? Vastaus on 36! 2 kertaa 18. Jopa kvanttimekaniikka vaatii korkeamman ulottuvuuden. Mutta kvanttimekaniikan peruskäsitteet eivät riitä selittämään vedalaisia käsitteitä. Kvanttimekaniikka on myös rajallinen teoria. Fyysikoille olisi suuri haaste keksiä todellisuusmalli, joka selittäisi vedalaiset käsitteet.
Luonnossa on monia ilmiöitä, jotka ovat ristiriidassa tunnettujen lakien kanssa. Ja tässä yhteydessä voimme muistaa lentävät lautaset. Koska näiden lautasien tiedetään rikkovan kaikkia luonnonlakeja.
Bhagavatamin kuvauksen ja modernin fysiikan välillä on joitakin analogioita. Nykyaikaisessa fysiikassa on suhteellisuusteoria, jossa on neljä ulottuvuutta. Einsteinin teoriassa tämä 4 ulottuvuuden sfääri määritellään gravitaatioksi. Eräs tiedemies, John Will, kehitti Einsteinin teoriaa edelleen ja kutsui sitä geometriseksi dynamiikaksi. Teorian merkitys on, että aineelliset elementit koostuvat taivutetuista (kaarevista) aikaelementeistä. Tämän mukaan mitään muuta ei ole olemassa kuin kaareva avaruus.
Alkuaineiden muunnokset
Vedojen mukaan kuhunkin karkeaan alkuaineeseen on lisätty jokin aisti. Eetteri vastaa kuuloa, ilma kosketusta, tuli näköä, vesi makua ja maa hajua. Karkeista alkuaineista on myös joitakin muita mielenkiintoisia seikkoja. Ensimmäinen muunnos avaruudesta on ilma, joka on yhteydessä kosketukseen. Tämä on kahden aineen elementin telakoitumisen periaate, joka voi ilmentää jotain muuta.
Sanskritin kielellä tulella on useita muita merkityksiä: säteily, lämpö. Ja tämä tulen nimitys leimataan nykyfysiikassa sähkömagnetismiksi. Kysyin kerran Srila Prabhupadalta: ”Miten sähkömagnetismi olisi merkitty Veda-kirjallisuudessa?” Hän sanoi, että se on tuli.
...
Alemmat planeetat
Kysymys. Planeettamme sisällä on joitakin alempia planeettoja. Onko mahdollista selittää tämä? Vedoissa on käsite alemmista planeettajärjestelmistä. Ja Puranoissa on kuvaus siitä, miten alempiin planeettajärjestelmiin pääsee matkustamalla Maan kautta. Mahabharatassa on tarina Uttanka-nimisestä brahmanista. Palvellakseen gurua hänen oli tuotava vaimolleen alemmista planeettakunnista koruja, jotka tämä oli lainannut eräälle kuninkaalle. Sittemmin Tadshaka, joka myöhemmin tappoi Maharaj Parikshitin, otti nämä korut kuninkaalta ja meni alempiin järjestelmiin maan reiän kautta. Uttanka, jolla oli myös mystisiä voimia, seurasi häntä tämän reiän läpi. Tämä on esimerkki siitä, että alempiin planeettajärjestelmiin voidaan päästä Maan kautta. On myös raportoitu, että nämä järjestelmät ulottuvat miljoonien kilometrien päähän avaruuteen. Alemmat planeettajärjestelmät ovat Bhu-Mandalan alapuolella. Bhu-Mandala on halkaisijaltaan neljän miljardin mailin levy.
Mystiset kanavat
Kysymys. Osoittautuu, että on olemassa eri ulottuvuuksien yhteyspisteitä, joiden kautta pääsemme näihin alempiin maailmoihin? Kyllä, jotain sellaista. Bhu-mandalassa on joitakin kanavia, joiden kautta pääsee muihin järjestelmiin. Myös aiemmin mainittuja mystisiä matkoja voidaan kutsua matkustamiseksi korkeammissa ulottuvuuksissa. Jos poraatte Maata, ette löydä sieltä alempia planeettoja. Toisaalta nämä alemmat järjestelmät ovat tavallaan Maassa, mutta eivät tavallisessa kolmiulotteisessa mielessä.
...
Mustista aukoista
Kysymys mustista aukoista. Nykyaikaisessa fysiikassa se on eräänlainen teoreettinen käsite. Mutta ne osoittavat joitakin korkeamman ulottuvuuden ideoita. Voit antaa yhden esimerkin. Se on jotain sellaista, että tämä musta aukko on pallon peitossa, ja on esimerkki siitä, että jos lähestyt rajaa ja ylität sen, jos ylität sen kello 12:n kohdalla ja sinulla on 12.30, mutta ulkopuolisen tarkkailijan mielestä tuo viisari lähestyy ja lähestyy kello 12:ta, mutta ei koskaan saavuta sitä. Tämä on vain teoreettinen fysiikan malli, mutta se antaa jonkinlaisen käsityksen korkeamman ulottuvuuden ymmärtämisestä. Ja ulkopuoliselle tarkkailijalle tätä maailmaa mustan aukon sisällä ei tavallaan ole olemassa, koska se on kaukaisessa tulevaisuudessa. Ja jos nämä selitykset ovat mahdollisia nykyfysiikassa, mitä mahdollisuuksia avautuu todellisuudessa! Kirjoitin Back to Godhed -lehteen artikkelin, jossa asetin mustien aukkojen käsitteen hieman erilaiseen valoon. Jos menette Vaikkhunthaan ja ylitätte kaikki aineellisen luomisen peitteet, niin kun ylitätte mustan aukon pallon rajan, ajan ulottuvuudet puuttuvat sen ulkopuolella olevilta ihmisiltä. Myös sielu, joka menee henkimaailmaan aineellisen luomisen peitteiden läpi, on tavallisen ajan vaikutuksen ulkopuolella.
RICHARD L. THOMPSON
Karma ja reinkarnaatio
Ymmärtääkseen tätä aihetta on ymmärrettävä gunat, ja ne on käsitelty täällä aiemminkin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
On annettu monia esimerkkejä siitä, miten nämä gunat ilmenevät elämässämme. Aihe käsittelee näiden gunojen kanssa tapahtuvan kosketuksen tulosta, vuorovaikutuksen tulosta niiden kanssa.
Karma on elävän olennon, sielun, kosketus aineelliseen luontoon. Ja sana karma on nykyään melko laajalle levinnyt, monet ihmiset käyttävät sitä, mutta kaikki eivätkä aina ymmärrä tarkalleen, mitä se tarkoittaa. Termi "karma" on peräisin Veda-kirjallisuudesta, se on termi Vedojen kielellä, sanskritin kielellä. Termi "karma" on siis syntynyt sanskritin sanan juuresta kriya, joka tarkoittaa muun muassa "luoda".
On annettu monia esimerkkejä siitä, miten nämä gunat ilmenevät elämässämme. Aihe käsittelee näiden gunojen kanssa tapahtuvan kosketuksen tulosta, vuorovaikutuksen tulosta niiden kanssa.
Karma on elävän olennon, sielun, kosketus aineelliseen luontoon. Ja sana karma on nykyään melko laajalle levinnyt, monet ihmiset käyttävät sitä, mutta kaikki eivätkä aina ymmärrä tarkalleen, mitä se tarkoittaa. Termi "karma" on peräisin Veda-kirjallisuudesta, se on termi Vedojen kielellä, sanskritin kielellä. Termi "karma" on siis syntynyt sanskritin sanan juuresta kriya, joka tarkoittaa muun muassa "luoda".
Tästä johtuu nykyään muodikas sana luova, creative tai englanninkielinen sana creation. Kaikkea toimintaa voidaan siis kutsua karmaksi. Koska jokaiseen toimintaan liittyy tiettyjä seurauksia, termi karma tarkoittaa myös toimintamme seurauksia.
Koska jokainen toiminta tuottaa välttämättä jonkinlaisen tuloksen. Niinpä seuraukset tai kohtalo tai, kuten kristinuskossa sanotaan, kosto tai rangaistus ovat kaikki asioita, jotka sisältyvät tähän termiin karma. Karman laki on itse asiassa tämän aineellisen maailman tärkein universaalinen, kosminen laki. Painovoiman lain ja joidenkin muiden fysikaalisten lakien kaltaiset lait eivät ole lainkaan tärkeimmät lait, koska ne ovat lakeja, jotka liittyvät vain aineeseen, ja tässä maailmassa tärkeintä ei ole aine, vaan tärkeintä on tietoisuus.
Koska tietoisuus on se, joka tarkkailee tätä materiaa, tietoisuus on se, joka voi manipuloida tätä materiaa. Jos näemme jonkin muun elämän ilmentymän, se tarkoittaa, että siellä on tietoisuus. Fyysiset lait eivät siis voi olla tärkeimmät lait, koska fyysiset lait ovat vain materiaalisten elementtien välisen vuorovaikutuksen lakeja. Päälaki olisi laki, joka osoittaa materian ja tietoisuuden välisen vuorovaikutuksen. Karma on siis seurauksen laki tai syy-seurauslaki, moraalisen vastuun laki, joka osoittaa, miten tietoisuus ja materia ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Karkealla fyysisellä tasolla tämä laki ilmenee Newtonin kolmantena lakina - energian säilymislakina.
Hienovaraisemmalla tasolla se on moraalisen vastuun laki. Tunnemme lauseita kuten: "Mitä kylvät, sitä niität", "Silmä silmästä, hammas hampaasta" jne.
Tämä on vain karman lain ilmentymä toisella, hienovaraisemmalla moraalisella alueella.
Yhteys karman ja energian välillä.
Ja jotta voimme luoda minkäänlaista karmaa, minkäänlaisia seurauksia toiminnasta, se vaatii tiettyä energiaa. Ja energia on hyvin monimutkainen asia. Luemme vaikkapa kuudennen luokan fysiikan oppikirjasta, että energia on kykyä tehdä työtä. Mutta mistä energia tulee, se on aina ollut kysymys. Ihmiset ajattelevat yleensä, että energiaa on vain maailmassa. Mutta se, mistä se tulee maailmassa, ei ole aivan selvää. Ja Vedoissa sanotaan, että kaikki energia tulee Absoluuttisesta Totuudesta. Ja Absoluuttinen Totuus määritellään kaikkien energioiden loputtomaksi, ehtymättömäksi lähteeksi.
Tätä on tietenkin äärimmäisen vaikea todentaa tavanomaisella empiirisellä tavalla. Otamme kuitenkin tämän ainakin lähtökohdaksi tänään. Koska tarkastelemme tätä toimintaa, kaikkia näitä asioita, Vedojen näkökulmasta, otamme tällä kertaa lähtökohdaksi tämän. On aivan ilmeistä, että energian on tultava jostain, koska kaikella tässä maailmassa on lähde, ja vain naiivi ihminen voi ajatella, että vesi tulee hanasta ja valo tulee lampusta. Eli älykkäämpi, kaukonäköisempi ihminen katsoo ja näkee, että nämä energiat palaavat muihin, kaukaisempiin alkulähteisiin. Vastaavasti saatamme ajatella, että kosmoksessa on vain tietty joukko energioita. Sanotaan, että valo ja lämpö saadaan auringosta jne.
Mutta todellisuudessa aurinkokaan ei ole valonlähde, vaan se on myös eräänlainen suuri hehkulamppu, josta kulkee näkymätön kaapeli toiseen lähteeseen. Toisin sanoen Vedat määrittelevät Absoluuttisen Totuuden kaikkien energioiden absoluuttiseksi lähteeksi. Ja koska energia on persoonallista, se tulee persoonallisesta lähteestä, tuon energian väärinkäyttöön liittyy tietty moraalinen vastuu. Muuten, jos tällä energialla ei olisi persoonallista lähdettä, jos energialla ei olisi mitään tiettyä tarkoitusta, jota varten se on olemassa, emme saisi mitään moraalisia seurauksia. Toisin sanoen seuraukset itsessään periaatteessa jo viittaavat persoonalliseen lähteeseen.
Koska väärin käytetty energia aiheuttaa meille tiettyjä ongelmia, jotka ovat eräänlainen tapa saada meidät ajattelemaan tiettyjä asioita. Ja lakeja tarvitaan yleisesti ottaen järjestyksen ylläpitämiseksi tässä maailmassa. Eli itse energia, se antaa meille mahdollisuuksia käyttää vapauttamme jotenkin. Ja seurausten perusteella voimme arvioida, olemmeko käyttäneet tätä vapautta oikein vai emme. Eli näiden energioiden Korkein Lähde antaa meille vapauden kautta ja erilaisten energioiden kautta kaikki mahdolliset vaihtoehdot, ja me teemme jo tiettyjä johtopäätöksiä, ja näin keräämme kokemuksemme. Otamme siis tiettyjä energioita ja ryhdymme tiettyihin toimiin.
Energia voi kiertää tässä maailmassa eri tavoin. Hyväksymme, sanokaamme, nyt vaikka vedalaisen paradigman, vedalaisen näkemyksen ja julistamme, että energia laskeutuu Korkeimmasta Persoonallisesta lähteestä, ja me olemme sen vastaanottajia - me vastaanotamme energiaa. Saamme älyn energiaa, ajan energiaa, kaikenlaisten kykyjen energiaa ja saamme myös aineellista energiaa rakennusmateriaalin muodossa. Meitä ympäröivät erilaiset energiat, ja kun vastaanotamme tätä energiaa ylhäältä, käynnistämme sen horisontaalisen kierron kautta, eli emme palauta sitä ylhäältä, vaan käynnistämme sen horisontaalisen kierron kautta, eli vaihdamme tätä energiaa yhteiskunnassa.
Ja ylhäältä saatu energia alkaa kiertää yhteiskuntamme, aineellisen maailmamme kautta palvelujen, rahan, jonkinlaisen integraation, vuorovaikutuksen muodossa - näin yhteiskunta toimii tällä energialla; mutta jos tämä yhteiskunta, no, yksilöllisesti tai kollektiivisesti, ei palauta tätä energiaa Alkuperään, niin lopulta havaitsemme, että tällainen yhteiskunta joutuu väistämättä tiettyyn kriisiin. Eli yhteiskunnassa kasvavat tietyt määrätyt ristiriidat, kasautuu, ja tietyt kataklysmit tai paikalliset sodat tai sisällissodat tai muut teknogeeniset katastrofit, muut, muut erilaiset asiat, täällä.
Tämä osoittaa, että ihmiset käyttävät energiaa yksilö- tai kollektiivisella tasolla väärin. Kun siis vastaanotamme energiaa ylhäältä, mutta emme anna sitä takaisin, vaan juoksutamme sen tämän horisontaalisen kierron läpi, näissä olosuhteissa muodostuu karmaa eli energiaa, joka sitoo meidät tiettyihin seurauksiin. Kun ihmiset eivät palauta tätä energiaa, vaan suuntaavat sen itseensä, he kietoutuvat näkymättömään verkkoon - karmaan.
Toinen vaihtoehto on, että otamme tämän energian vastaan ylhäältä ja lähetämme sen vain ylöspäin. Eli se on mahdollista vain silloin, kun ihmisellä on henkistä tietoa tai ymmärrystä kaiken perimmäisestä syystä. Ja Vedojen mukaan todellista tietoa on tieto perimmäisestä syystä: mistä kaikki tulee ja mitä varten kaikki on. Jos ihmisellä ei ole tällaista globaalia, perustavaa laatua olevaa tietoa, hänellä on hallussaan joukko erilaisia, niin sanottuja yleisiä tosiasioita, jotka liittyvät jokapäiväiseen toimintaan, ihminen voi olla hyvin oppinut jne. Mutta jos hänellä ei ole tätä perustavaa laatua olevaa tietoa siitä, mistä energia tulee, mistä me itse tulemme, mikä on elämän tarkoitus, silloin ihminen todennäköisesti tekee tiettyjä virheitä. Ja missä nämä virheet ilmenevät? Juuri siinä, että hän käyttää elämänsä energian väärin.
Hän rakentaa vääriä tavoitteita, sitten hän luonnollisesti pettyy, hän menettää paljon aikaa. Ja lopulta hän käytännössä tajuaa, että elämä on mennyt hukkaan. Tieto siitä, mistä energia tulee, ei siis ole vain teoreettisesti tärkeää, vaan se on myös käytännössä tärkeää. Koska sen avulla voimme ymmärtää, miten voimme olla karman sitomatta, vaikka pidämme yllä aktiivista elämänasentoa eli toimintaa tässä maailmassa. Ja Bhagavad-gitassa sanotaan, että karman monimutkaisuutta on yleensä hyvin vaikea ymmärtää.
Karman tyypit: vikarma ja akarma.
Ymmärtääkseen niitä [karman monimutkaisuuksia], sanotaan, että on ymmärrettävä, mitä karma on, mitä vikarma on ja mitä akrama on, eli karman lajit. Ja nyt aiomme ymmärtää nämä asiat yksityiskohtaisesti. Esimerkki: jos henkilö työskentelee jossakin järjestelmässä, jossakin yrityksessä, ja hän saa johdolta energiaa vaikkapa rahan muodossa, joka annetaan hänelle vastuun muodossa, jotta hän käyttäisi sen joihinkin asioihin, johonkin työhön. Ja sen sijaan, että hän olisi käyttänyt tämän rahan siihen tarkoitukseen, jota varten se hänelle annettiin, hän meni käyttämään tämän rahan omiin tarkoituksiinsa. Ja sitten, kun tuli aika tehdä jo talousraportteja jne. Kun häneltä kysytään: "Missä rahat ovat?", hän sanoo: "Ei ole rahaa." Ja seuraukset tulevat.
Karma on siis sanan varsinaisessa merkityksessä hyviä tekoja, oikeudenmukaisia tekoja, jotka kohottavat ihmistä. Toisenlaista toimintaa kutsutaan vikarmaksi. Vikarma on epäoikeudenmukaista toimintaa tai sitä, mitä kutsutaan synniksi. Synti on sana, jota käytetään enemmän uskonnollisessa yhteydessä. Yleisessä siviilikontekstissa käytetään yleisemmin sanaa "rikkomus" tai "rikos". Mikä on rikkomus? Rikkomus tarkoittaa "jonkun lain rikkomista". Se on sama kuin synti. Kun henkilö rikkoo vaikkapa jotakin yhteiskunnallista lakia, jotakin valtion lakia, häntä odottaa jokin rangaistus tekonsa vakavuuden mukaan. Ja kolmatta toiminnan lajia kutsutaan akarmaksi. Akarma tarkoittaa, että ihminen voi tehdä mitä tahansa toimintaa, jos hän tekee sen oikealla motiivilla, silloin hän on vapaa kaikista kielteisistä seurauksista.
Karma on siis syy-seuraus-suhde, kun ihminen vaikkapa juo itsensä humalaan ja seuraavana aamuna hänellä on krapula, hän tekee rikoksen, sitten tulee rangaistus jne. Arkipäivän tasolla ymmärrämme tämän yhteyden. Mutta olemme hämmentyneitä tästä syy-seuraussuhteesta tulevaisuudessa. Miten, sanotaan, voin saada jonkin toisen kehon, paremman kehon, jotta voin toimia tässä elämässä. Ihmiset eivät ymmärrä tätä yhteyttä, koska he eivät tunne sielun ikuista luonnetta. He eivät ymmärrä, miten karma tai vastuu tässä elämässä tehdyistä teoista siirtyy toiseen elämään. Mutta muissa ketjussa on jo puhuttu, sielun luonteesta, hienojakoisen kehon luonteesta, että fyysisen kehon lisäksi meillä on muita, hienojakoisempia rakenteita, jotka juuri tämän informaation toiminnastamme, nämä karman siemenet, kantavat seuraavaan aineelliseen tilanteeseen, jossa voimme jo saada tiettyjä reaktioita, seurauksia.
Ja jotta tätä aihetta voisi ymmärtää, pitäisi ymmärtää muitakin asioita:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Valinnanvapaus ja vastuun väistämättömyys.
Meille annetaan tietysti tietty valinnanvapaus, mutta emme ole vapaita reagoimaan, eli valitsemme minkä tahansa toiminnan ymmärryksemme perusteella, mutta emme voi valita reaktiota, koska reaktio on jo kiinnittynyt tiettyihin tekoihin. Kuten sanonta kuuluu, jos otatte kepin toisesta päästä ja nostatte sitä, nostatte automaattisesti myös toista päätä, koska nuo kaksi kepin päätä ovat yhteydessä toisiinsa, samalla tavalla teot ja reaktiot ovat jo yhteydessä toisiinsa, me vain emme ehkä tajua, miten ne ovat yhteydessä toisiinsa. Ajattelemme, että olemme vapaita tekemään tietyn teon, teemme sen, mutta tuohon tekoon liittyy jo tietty reaktio.
Valinnanvapaus ja vastuun väistämättömyys.
Meille annetaan tietysti tietty valinnanvapaus, mutta emme ole vapaita reagoimaan, eli valitsemme minkä tahansa toiminnan ymmärryksemme perusteella, mutta emme voi valita reaktiota, koska reaktio on jo kiinnittynyt tiettyihin tekoihin. Kuten sanonta kuuluu, jos otatte kepin toisesta päästä ja nostatte sitä, nostatte automaattisesti myös toista päätä, koska nuo kaksi kepin päätä ovat yhteydessä toisiinsa, samalla tavalla teot ja reaktiot ovat jo yhteydessä toisiinsa, me vain emme ehkä tajua, miten ne ovat yhteydessä toisiinsa. Ajattelemme, että olemme vapaita tekemään tietyn teon, teemme sen, mutta tuohon tekoon liittyy jo tietty reaktio.
Tähän väliin:
Kuten Srimad-Bhagavatamissa (4.20.14 ja 4.21.24) ja Manu-samhitassa (8.304-309) sanotaan, hyvä kuningas, joka SUOJELEE, saa KUUDESOSAN kaikkien kansalaisten hurskaiden toimien tuloksista. Kuningas, joka kerää veroja ja hyväksyy alamaistensa palveluksen, MUTTA EI SUOJELE HEITÄ, saa kuudesosan alamaistensa syntisestä KARMASTA... Kalin aikakauden hallitsijat tuskin voivat odottaa välttävänsä synkkää tulevaisuutta seuraavassa inkarnaatiossaan. Srimad Bhagavatam (4.14.17) toteaa myös, että hallitus, joka ei suojele kansalaisiaan, EI SAISI kerätä veroja.
Eräs ihminen kerran kysyi:
"Voiko käyttää väkivaltaa itsensä puolustamiseen? Vai onko annettava hyökkääjän tappaa vapaasti?"
Vastaus:
Sinulla on oikeus puolustaa itseäsi ja sinun PITÄÄ puolustaa, jos vaimoosi, lastasi kohtaan jne. kohdistetaan väkivaltaa (ON VELVOLLISUUS PUOLUSTAA).
"Vai onko annettava hyökkääjän tappaa vapaasti?"
Ei.
Vedojen mukaan pahantekijöitä on kuutta eri tyyppiä: myrkyttäjiä, tuhopolttajia, tappavilla aseilla hyökkääjiä, omaisuuden varastajia, toisten ihmisten maan valtaajia ja toisten ihmisten vaimojen sieppaajia. Tällaiset pahantekijät on tapettava välittömästi, ja tappamalla heidät kukaan ei aiheuta syntiä itselleen.
Mutta tietysti nyky-yhteiskunnassa se, joka puolustaa itseään ja perhettä, saa usein rangaistuksen. Hyökkääjä rangaistusta ei saa usein. Jopa lehdissä on ollut siitä juttuja. Valitettavasti asia on näin. Mutta tässä puhutaan nyt vedalaisesta kulttuurista, jota ei enää ole olemassa.
JOTEN AIKAKAUSI OTETAAN HUOMIOON. MEIDÄN ON ELETTÄVÄ AIKAKAUTEMME SÄÄNTÖJEN MUKAAN.
Monien kansojen tiedossa on karman laki, vaikka he eivät tietäisikään, että kyse on karman laista.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta hänelle takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.
Älkää kohdelko toisia tavalla, jota itse pitäisitte loukkaavana. - Buddhalaisuus
Kaikessa tehkää toisille niin kuin toivotte heidän tekevän teille; sillä tämä on laki ja profeetat. - Kristinusko
Yksi sana, joka kiteyttää kaiken hyvän käytöksen perustan... rakastava ystävällisyys. Älä tee toisille sitä, mitä et halua tehdä itsellesi. - Konfutselaisuus
Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle. - Hindulaisuus
Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin toivotte toisille sitä, mitä toivotte itsellenne. - Islam.
Älä tee lähimmäisellesi sitä, mikä on sinulle inhottavaa. Tämä on koko laki; kaikki muu on kommentointia. Menkää ja oppikaa se. - Juutalaisuus
Älä tee vääryyttä tai vihaa lähimmäistäsi. Sillä et tee vääryyttä hänelle, vaan itsellesi. - Pima-alkuperäiskansojen sananlasku
Älä tee toisille sitä, mikä on vahingollista itsellesi. - Zarathustralaisuus
Ja karma, joka sitoo tai vapauttaa meidät, koska se on energiaa. Jos toimimme oikein, tämä energia ei kosketa meitä. Meillä on siis eräänlainen diplomaattisen koskemattomuuden status. Toisin sanoen olemme henkisiä olentoja, jos meillä on henkinen tietoisuus henkisinä olentoina, otamme aineellista energiaa ja käytämme sitä henkisiin tarkoituksiin. Toisin sanoen, koska olemme aineellisessa maailmassa ja elämme henkisen todellisuuden lakien mukaan, tämä laki ei koske meitä. Aivan kuten diplomaattia eivät koske sen maan lait, jossa hän työskentelee, vaan sen maan lait, jonka kansalainen hän on - nämä lait koskevat häntä. Niinpä jos henkinen olento toimii henkisesti, eli käyttää kaikkea aineellista ympäristöään henkisiin tarkoituksiin, karma ei koske häntä.
Alemmat elämänmuodot ja karma. Esimerkiksi kasvit, puut jne.
Vaikka he kaikki ovat eläviä olentoja, he tuntevat ja reagoivat eri tavoin eri ilmenemismuotoihin, he ovat silti kaikki eläviä olentoja. He ovat hyvin paljon menneen karmansa ehdollistamia. Ne eivät voi mennä minnekään, niiden juuret ovat kuin jalat upotettuina maahan. Ne seisovat samassa paikassa, talvella tai kesällä. Ne eivät voi tehdä mitään, kun niitä sahataan, rikotaan tai kaadetaan, kun niihin kaiverretaan jotain. Toisin sanoen ne ovat eläviä olentoja, jotka ovat hyvin sidottuja menneisyyden toimintansa seurauksiin. Ja ne vain suorittavat karmaansa. Toisin sanoen he eivät voi ansaita uutta karmaa tässä tilassa, koska muuten heillä ei olisi mitään toivoa tulevasta edistymisestä. He ovat tällaisessa vankeudessa pitkän aikaa, ja sitten ajan myötä, kun he ovat eläneet karmansa loppuun tietyssä kehossa, he saavat uuden mahdollisuuden korkeampaan elämänmuotoon.
____________________
Toisaalta itse ehdollistettu, toisaalta itse vapautettu. Vapautuneimpia olentoja tässä maailmassa ovat korkeampien planeettojen asukkaat. Veda kutsuu heitä puolijumaliksi, kristillisessä perinteessä heitä kutsutaan enkeleiksi. Eli nämä ovat olentoja, jotka ovat vähiten karkean materian peittämiä, vähiten karman sitomia, ja siksi heillä on eniten ilmennyttä sieluenergiaa. Eli heillä on korkeimmat, jotkut mystiset kyvyt: he lentävät, he voivat tulla näkymättömiksi, he voivat tehdä kaikenlaisia ihmeitä, nämä ovat sielun ominaisuuksia, kun sielu on materian peitossa, silloin nämä sielun ominaisuudet ovat luonnollisesti piilossa. Toisessa päässä ovat siis kaikkein sidotuimmat olennot, toisessa päässä päinvastoin kaikkein vapaimmat olennot tässä aineellisessa maailmassa. He ovat onnellisempia, heillä on enemmän tietoa, heillä on enemmän vapautta jne. Ja ihmiset ovat jossain keskellä, myös ihmiset elävät erilaista elämää: jotkut ihmiset elävät kurjaa elämää, ja toiset ihmiset ovat niin sanotusti suhteellisen vapaita, enemmän tai vähemmän. Mutta kuitenkin kaikki tässä maailmassa olevat elävät olennot ovat tietämättään yhteydessä materiaan, eli he eivät tiedä, mistä materia tulee, mistä he itse tulevat, mihin energiaa pitäisi käyttää - tässä tilassa he väistämättä sotkeutuvat tavalla tai toisella karmaan.
____________________________
Karma ja kolme gunaa
Palstan alussa on siihen linkki. Jotta ymmärtää paremmin karmaa, pitää ymmärtää myös gunat.
https://slideplayer.com/3619214/13/images/slide_1.jpg
Reincarnation
Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.
Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.
Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.
Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.
Reincarnation
Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.
Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.
Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.
Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.
Karman mekanismi.
Nyt puhumme hieman karman mekanismista, siitä, mitkä ovat tämän toiminnan vaiheet. Toiminnan ensimmäinen vaihe on halu, eli on halu tehdä jotain, tämä halun energia tulee sielusta. Toinen toiminnan vaihe on ymmärrysvaihe. Nyt tämä sielun halu siirtyy hienojakoiseen kehoon, ja siellä se alkaa miettiä, miten asia pitäisi tehdä. Sitten tulee kolmas vaihe - se on tahdonilmaisu, kun olen jo tehnyt päätöksen, kun olen ymmärtänyt, että kaikki pitäisi tehdä, tällainen tahdonilmaisuimpulssi tässä hienovaraisessa kehossa, älyssä.
Ja neljäs toimintavaihe on suoraan ruumiillistuminen fyysisen toiminnan kautta. Ja kun toiminta on täysin ulkoista, karman siemen istutetaan hienojakoisen kehomme sisälle, eli jokainen askel jättää jäljen, jokaisella toiminnalla on tietyt seuraukset. Eli kun suoritamme jonkin toiminnan, se tarkoittaa, että laitamme energiaa johonkin. Koko elämämme on sanan varsinaisessa merkityksessä energian vastaanottamista ja energian kuluttamista: saamme energiaa ja luovutamme sitä jonnekin. Toisin sanoen otamme sitä jostakin ja annamme sitä jonnekin. Ja tämä määrittää elämämme. Kun ihminen on suorittanut jonkin teon, hän on tehnyt tietynlaisen sijoituksen eli sijoittanut energiaa tiettyyn toimintaan, ja tämä sijoitus tuottaa varmasti jotain, joko voittoa jollakin korolla tai tappiota.
Kun olemme istuttaneet tämän karman siemenen hienojakoiseen kehoomme, tulee aika, jolloin tulos tulee. Joskus tulos tulee hyvin nopeasti, joskus hitaasti. Oletetaan, että jos laitatte sormenne pistorasiaan, niin reaktio tulee välittömästi, välittömästi, ei kuudessa kuukaudessa, ei kolmessa tunnissa, se tulee välittömästi - se on laki. Ja jos vaikkapa istutatte keväällä perunoita, ne eivät kasva heti, vaan muutamassa kuukaudessa. Toisin sanoen eri toimet antavat erilaisia tuloksia eriasteisella aikapidennyksellä. Ja meidän kehomme on kshetra. Kshetra on kirjaimellisesti "toimintakenttä". Ja tekemällä tiettyjä toimia sijoitamme tätä energiaa, se muuttuu tällaisiksi siemeniksi, sitä kutsutaan bija - siemeneksi. Siis niin kuin pelto, johon istuteaan siemeniä.
Ja nyt, ajan vaikutuksesta, tulevat tietyt suotuisat tilanteet, jolloin siemenet alkavat itää. Toisin sanoen nyt, tällä hetkellä, me kaikki korjaamme kehomme kasvimaalla niiden toimien, niiden tekojen satoa, joita olemme tehneet menneisyydessä. Teimme joitakin tekoja menneisyydessä, ja nyt saamme nämä sadot. Ja myös nyt istutamme uusia siemeniä, jotka antavat itujaan tulevaisuudessa. Eli menneisyydestä tulee jonkinlainen ennalta määräytyneisyys - sitä, mitä olemme tehneet aiemmin, kutsutaan nyt ennalta määräytyneisyydeksi, jota on melko vaikea muuttaa jossain määrin sitä voidaan pehmentää, mutta sitä on hyvin vaikea muuttaa kokonaan. Ja niinpä meillä on nyt myös vähän vapautta, teemme tiettyjä asioita, jotka jo muokkaavat tulevaisuuttamme.
Itänyt ja itämätön karma.
Karma eroaa toisistaan itävyydeltään. Eli karma voi itää, sitä kutsutaan termillä prarabdhakarma ja se ilmenee- tämä on idännyt karmaa. Ja on olemassa aprarabdhakarma, eli itämätön karma, eli siemenet, jotka odottavat aikaansa. Ja tätä itänyttä karmaa on suurimmaksi osaksi siedettävä, sitä on melko vaikea muuttaa. Mutta itämätön karma, joka on vielä siemeninä hienojakoisessa kehossamme, voidaan tuhota. Aivan kuten voimme altistaa siemenet lämpökäsittelylle, paahtaa ne, ja silloin ne eivät itäne. Ja nämä karman siemenet, jotka me itse istutamme hienojakoiseen kehoomme ja jotka eivät ole vielä itäneet, ne voidaan altistaa henkiselle käsittelylle, sellaiselle lämpökäsittelylle.
Karma eroaa toisistaan itävyydeltään. Eli karma voi itää, sitä kutsutaan termillä prarabdhakarma ja se ilmenee- tämä on idännyt karmaa. Ja on olemassa aprarabdhakarma, eli itämätön karma, eli siemenet, jotka odottavat aikaansa. Ja tätä itänyttä karmaa on suurimmaksi osaksi siedettävä, sitä on melko vaikea muuttaa. Mutta itämätön karma, joka on vielä siemeninä hienojakoisessa kehossamme, voidaan tuhota. Aivan kuten voimme altistaa siemenet lämpökäsittelylle, paahtaa ne, ja silloin ne eivät itäne. Ja nämä karman siemenet, jotka me itse istutamme hienojakoiseen kehoomme ja jotka eivät ole vielä itäneet, ne voidaan altistaa henkiselle käsittelylle, sellaiselle lämpökäsittelylle.
Millainen käsittely tämä on? Se on henkistä tulta.
Ja ymmärtääksenne ne, kannattaa tutustua edellä mainittuihin:
Ihmisen metafyysinen rakenne ja muut.
Millainen käsittely tämä on? Se on henkistä tulta. Ulkoinen fyysinen ulkokuori, sen sisällä on hienojakoinen keho ja syvimmällä syvyyksissä on sielu. Katsokaa nyt, fyysinen keho on jo tulos niistä hienovaraisista siemenistä, jotka olivat hienovaraisessa kehossa. Edellisessä elämässä kuolin, sielu hienojakoisessa kehossa tuli ulos kehosta ja hienojakoisessa kehossa oli tiettyjä siemeniä, joiden pitäisi antaa minulle tietty karman kokoonpano.
Ja niinpä Paramatma, Ylitietoisuus, "Jumala sydämessä" johtaa minut äitini kohtuun, jossa tämä karmani, tämä halujeni kokoonpano, voi antaa hedelmänsä, ja täällä synnyn tiettyyn kehoon. Fyysinen kehoni muodostuu noiden hienojakoiseen kehoon menevien hienojakoisten siementen perusteella. Ja niin ne itävät, nuo siemenet, hienovaraisesta kehosta, aineellinen kehoni, aineellinen kohtaloni, muodostuu. Se on itänyt karma.
Mutta kaikki siemenet eivät ole vielä itäneet, vaan niitä on paljon, paljon enemmän. Monet niistä ovat yhä hienojakoisessa kehossa. Kun ihmisestä tuli aikuinen, kun ihmisellä oli jonkin verran henkistä tietoisuutta, voi nyt alkaa sytyttää henkisen tiedon tulta, henkisen toiminnan tulta syvimmältä tasolta, sisältä, sielun tasolta. Ja tämä tuli sisältä, olemuksemme syvyydestä, se polttaa sisältä kaikki ne karman siemenet, jotka ovat tässä kehossa. Ulkopuolelta katsottuna karma on hyvin paha korjata jollain tavalla, hyvin paha hyvin vaikea. Tiedämme esimerkiksi, että yleensä ihmiset sairastuvat juuri siksi, että he käyttäytyvät väärin, heillä on vääriä ajatuksia, väärää puhetta, vääriä ajatuksia, vääriä haluja, vääriä motivaatioita. Ja tämä hienovarainen vääränlainen käyttäytyminen (väärät tunteet, väärät ajatukset) synnyttää tiettyjä virheitä hienojakoisessa kehossa, ja sitten se kaikki tulee esiin karkeammalla fyysisellä tasolla.
Karma voi siis palaa sisältäpäin tällä tavalla. Bhagavad-gitassa on ihmeellinen jae, jossa sanotaan, että aivan kuten tuli muuttaa puut tuhkaksi, samalla tavalla henkisen tiedon tuli polttaa tuhkaksi kaikki syntisten tekojemme seuraukset.
Siksi pitäisi ymmärtää hyvin selvästi, miten karma muodostuu ja miten se tuhoutuu.
Nykyään on paljon tällaisia huijareita, jotka tarjoavat karman puhdistamista tiettyä rahasummaa vastaan.
He sanovat: "Sinulla on raskas karma, sinun täytyy puhdistaa tämä karma", mutta älä usko näitä huijareita, he puhdistavat taskuasi rahasta, mutta eivät karmaasi, ja karma jää edelleen.
Vain Hän, joka on antanut meille tämän karman, voi vapauttaa meidät karmasta. Eli Jumalalta tulee tämä energia, Häneltä tulee tieto, Häneltä tulee vapaus. Kun emme välitä tiedosta ja käytämme vapauttamme väärin, käytämme tätä energiaa väärin, syntyy tiettyjä ongelmia.
Meillä on tämä karma, joka itse asiassa asettaa meidät erilaisiin tilanteisiin, joita emme halua ja jotka meidän on kestettävä. Ulkoisella tasolla karmaa on siis lähes mahdotonta voittaa, koska sillä on sisäisiä syitä. Voit leikata latvat pois, mutta jos juuret jäävät, ne versovat uudelleen.
Tapahtuu, että ihmistä hoidetaan, hoidetaan, mutta hän ei toivu. Fyysistä kehoa hoidetaan, mutta karman siemenet ovat syvällä hienovaraisessa kehossa. Ja nyt on ymmärrettävä, että ihmiset työstävät jatkuvasti pois yhden karman, joka tulee heille menneisyydestä, ja hankkivat toisen karman.
Eli se on kuin liukuhihna, kuvitelkaa ihminen, joka seisoo, ja yksi heistä heittää tiilen jollekin, ja sama ihminen saa tiilen joltain toiselta. Toisin sanoen liukuhihna välittää: hän antoi, sai, antoi, sai, sai, sai, sai, antoi. Näin ihminen, joka sekunti elämässään, vain hengittäessään, saadessaan jonkin ilon tai kärsimyksen, työstää yhden karman pois ja ansaitsee välittömästi toisen. Tämä on tällainen ikuinen liukuhihna, ikuinen energiapyörä, energia pyörii tässä syklissä, tässä.
sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ
(Srimad Bhagavad-gita: 18.66)
[Jumala Krishna sanoo:] ”Hylkää kaikki uskonnon eri muodot ja antaudu yksinomaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon.”
__________________________
Śrī Īśopaniṣad
Tieto, joka tuo meidät lähemmäksi Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta, Kṛṣṇaa.
Kahdeksastoista mantra:
agne naya supathā rāye asmān
viśvāni deva vayunāni vidvān
yuyodhy asmaj juhurāṇam eno
bhūyiṣṭhāṁ te nama-uktiṁ vidhema
Oi Jumalani, voimallinen kuin tuli, oi Kaikkivaltias, kumarrun Sinun eteesi yhä uudelleen ja uudelleen, lankean lootusjalkojesi juureen. Oi Jumalani, johdata minut oikealle tielle, jotta saavuttaisin Sinut. Ja koska Sinä tiedät kaiken, mitä olen tehnyt menneisyydessä, vapauta minut kaikista syntieni seuraamuksista, niin ettei mikään estäisi etenemistäni.
____________________________
Vapautuminen karmasta.
Ja heti on ymmärrettävä yksi hyvin hienovarainen asia, että karmasta vapautuminen ja karman purkaminen eivät ole sama asia. Kaikki ihmiset työstävät karmaa pois, jopa ymmärtämättä sitä, jopa tajuamatta sitä, se tapahtuu luonnollisesti, yksinkertaisesti siksi, että elämme, meille tapahtuu erilaisia tiloja, mentaalisia ja fyysisiä, tämä on karman pois työstämistä. Vapautuminen karmasta tapahtuu juuri silloin, kun olemme ymmärtäneet, mistä tämä karma kasvaa, mistä juuresta. Koska karma tulee vapaasta tahdostamme, kun käytämme energiaamme väärin, väärinkäytämme vapauttamme - sieltä karma tulee.
Kollektiivinen ja individuaalinen karma.
On myös ymmärrettävä, että karma on yksilöllistä ja kollektiivista.
Kun tuotamme jonkin verran väkivaltaa, väkivalta palaa meille takaisin sairauksina, epidemioina, katastrofeina, sotina jne.
Karman eri lajit.
Voimme siis analysoida karmaa myös sen mukaan, miten se on meissä, eli on olemassa termi nimeltä sanchita-karma. Sananmukaisesti sanchita tarkoittaa kasaa, eli tätä kasaa karman siemeniä, jotka ovat hienojakoisessa kehossamme. Se osa tämän kasan siemenistä, joka on itänyt fyysisen kehon kautta, on nyt aineellinen ulkonäkö, aineellinen tilanne. Tämän sanchita-karman itäneestä osasta käytetään nimitystä prarabdha eli itänyt karma.
Sitä karmaa, joka ei ole vielä itänyt, joka odottaa aikaansa, kutsutaan aprarabdha-karmaksi, tulevaksi tässä elämässä.
Sitä karmaa, joka ei ilmene tässä elämässä, vaan tulevaisuudessa, koska meillä on yleensä enemmän kuin tarpeeksi karmasiemeniä yhteen elämään, kutsutaan agama-karmaksi, eli karmaksi, joka ilmenee tulevissa elämissä.
Ja kaiken muun lisäksi on vielä yksi käsite - kriamana-karma.
Kriamana-karma. on karmaa, jota luodaan mielessä halujen tasolla, suunnitelmien tasolla, kun teemme tiettyjä suunnitelmia. Ja tämä kriamana-karma eli karma mielen tasolla on meidän vapauden elementtimme.
Prarabdha, itänyt karma, on ennalta määräämisen elementti, karma, jota luomme nyt halujemme avulla, tekemällä joitakin suunnitelmia, on vain vapauden elementti.
Ja tämän vapauden elementin ansiosta voimme jotenkin muuttaa tulevaisuutemme suuntaa.
Predestinaatio ja vapaus.
Nyt on hyvin tärkeää ymmärtää, miten tämä ennalta määräytyminen ja vapaus sopivat yhteen. Jokaisessa sekunnissa on hetki ennalta määräytymistä, joka tulee menneisyydestä, siitä, mitä olemme itse ansainneet menneisyydessä, ja on tietty vapauden elementti, joka suuntautuu tulevaisuuteen, eli sen mukaan, mitä me teemme nyt. Ja miten se sopii yhteen: ennalta määrääminen ja vapaus? Koska on olemassa ihmisiä, joilla on äärimmäisiä näkemyksiä: joitakin kutsutaan fatalisteiksi, jotka sanovat, että kaikki on ennalta määrätty, ja toiset ovat sellaisia täydellisiä muita -istejä, jotka sanovat: "Ei, mitä minä haluan, me teemme niin kuin haluamme, kaikki tapahtuu tahtomme mukaan".
Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
____________________________________
Karma edustaa itse asiassa vain toiminnan neljättä vaihetta: sitä, mikä on jo tapahtunut (prarabdha).
Edeltäviä vaiheita on kuitenkin kolme.
Bija on ensimmäinen vaihe. Tarkoittaa kirjaimellisesti "siementä". Se on karma siemenen muodossa. Jos tekijät ovat suotuisia, karman hedelmä kasvaa siemenestä. Itse asiassa nämä ovat meidän toiveemme. Olipa kyseessä aineellinen tai henkinen halu, ne johtavat meidät tiettyihin päätöksiin: täytämmekö kyseisen halun vai emme. Tämä on toinen vaihe.
Kūṭa-stha on päätöksentekovaihe. Tässä vaiheessa pystymme pysähtymään emmekä tee vaarallisia päätöksiä. Mutta jos toimiin silti ryhdytään, se on seuraava vaihe.
Phalonmukha
Tämä vaihe tulee toiminnan jälkeen. Ketjureaktio on alkanut ja karman pyörä on pyörinyt. Ja sen seurauksena tämän reaktion viimeinen ketju olen jälleen minä. Edellisissä vaiheissa vallinnut vapaus on päättynyt.
Karman luokat:
Sanchita karma .
Tämä on kaiken aikaisemmissa elämissä ja ihmissyntymissä kertyneen karman kokonaissaldo.
Prarabha karma .
Tämä on tämän syntymän "suotuisia" ja "epäsuotuisia" seurauksia. Prarabha karmaa ei voi muuttaa, sitä voi vain sietää ja tehdä siitä asianmukaiset johtopäätökset.
Kriyaman karma
Tämä on vapaan valinnan alue, joka rajoittuu prarabha karman ominaisuuksiin. Tässä maailmassa tehdyt teot luovat karmaa tulevia syntymiä varten (hyviä tai huonoja) tai johtavat vapautumiseen syntymien ja kuolemien kierrosta.
Toiminnan laadun valinta riippuu tietoisuutemme laadusta. Tämä voi olla joko hurskas tai ei-hurskas.
Agami karma
Tämä on tulevien syntymien karma, jos nykyinen syntymä ei ole viimeinen.
Vikarma
Väärät teot. Vikarma on suoraan akarman vastakohta. Vikarma voi ilmetä neljässä eri toimintamuodossa.
Vanhempiin kohdistuvat toimet.
Perheeseen kohdistuvat toimet.
Yhteiskuntaa vastaan suunnatut toimet.
Ihmiskuntaa vastaan suunnatut toimet.
jne.
Vapautus karmasta
Seuraamukset voidaan mitätöidä, jos: henkilö maksaa täysin teoistaan kärsimyksen kautta tai katuu täysin. Karmiset seuraukset ilmenevät häiriöiden muodossa. Kun siis vilpittömästi kadumme ja pyydämme anteeksiantoa, mielenrauha tulee. Tällainen päivittäinen katumus ei ole huono asia tehdä ennen nukkumaanmenoa, sillä se antaa ihmiselle mahdollisuuden levätä ja ajatella tulevaa päivää niiden virheiden kannalta, joita hän on juuri tehnyt.
Karma ja suhtautuminen aikaan
Arvokkaan ajan menetys aiheuttaa suurinta kärsimystä.
Jokainen tekemättä jäänyt toimenpide aiheuttaa pitkäkestoista ahdistusta. Jos et pääse instituuttiin, kärsit vuoden ajan. Jos nainen ei synnytä, hän kärsii koko loppuelämänsä. Siksi ihmisen tulisi ymmärtää selkeästi velvollisuutensa ja suorittaa se ajoissa ja keskittyneesti.
Karma ja eläimet
Eläinkehoon syntyminen ei luo karmaa. Eläinkehot voivat vain nauttia tai kärsiä.
Akarma
Akarma johtaa vapautumiseen syntymän ja kuoleman kiertokulusta, kaikentyyppisestä karmasta.
Etuliite "a" tarkoittaa negaatiota, akarma tarkoittaa "ei karmaa" tai "ei toimintaa".
Mitä on siis toimettomuus? Se on toiminta, jolla ei ole seurauksia. Näin ollen ne ovat tekoja, jotka eivät liity tähän maailmaan. Niitä kutsutaan transsendenttisiksi.
Vaikka on kosminen karman laki ja vaikka tiedämme, että inhimillisellä kärsimyksellä on syynsä joko ihmisen tässä tai edellisissä elämissä, niin kuitenkin muinaiset kehottavat meitä olemaan armollisia kaikkia kohtaan ja auttamaan hädänalaisia niin paljon kuin voimme. Itse asiassa se on meidän kaikkien velvollisuus.
Maailma on järjestelmä, rakenne, jossa kaikki on loogista ja järkevää. Maailma on toisiinsa kytkeytynyt: kun vedät yhdestä narusta, kokonaiset osajärjestelmät lähtevät liikkeelle.
Tätä kuvaa hyvin "perhosvaikutus", joka on luonnontieteiden termi, jolla viitataan joidenkin kaoottisten järjestelmien ominaisuuteen: järjestelmään kohdistuvalla vähäisellä vaikutuksella voi olla laajoja ja ennalta arvaamattomia seurauksia, myös täysin eri paikassa.
Jälleensyntymisestä, nämä aiheet liittyvät toisiinsa, karma ja jälleensyntyminen. Reinkarnaatio on pohjimmiltaan sama karman laki, mutta tulevien kehojen perspektiivistä.
Itse ajatus jälleensyntymisestä juontuu sielun ikuisesta luonteesta ja kehon katoavasta luonteesta. Fyysinen keho on selvästi katoavainen, se on havaittavissa oleva tosiasia, miten se ilmestyy, miten se katoaa, se on näkyvissä, mutta on olemassa tämä tietoisuus, jolla on ikuinen luonne.
Toisin sanoen, jos hyväksymme sielun ikuisen luonteen ja kehon ajallisen luonteen, ajatus jälleensyntymisestä on peräisin tästä. Minne sielu menee, kun tämä keho on hajonnut? Jos tämä elävä olento ei ole noussut täysin henkiselle tasolle, jos hänellä on yhä aineellisia haluja, aineellista karmaa, silloin on oltava jokin aineellinen keho, jonka kautta kaikki nämä halut, kaikki tämä karma, toteutuu. Myös jälleensyntyminen on mekanismi tai laki, joka on eräänlainen takaaja halujemme täyttymiselle. Koska meillä on itse asiassa enemmän toiveita kuin voimme toteuttaa elinaikanamme. Elämä on nyt melko lyhyt, ja toiveita on paljon. Yksi elämä ei riitä kaikkien näiden toiveiden täyttämiseen. Myös jälleensyntyminen antaa yhdelle elävälle olennolle mahdollisuuden vierailla eri kehoissa.
Jälleensyntymisen mekanismi
Kun kysymys jälleensyntymisestä nousee esiin, ihmisillä on tietysti kaikkein vaikeimpia kysymyksiä: "Miten se voidaan todistaa? Miten se voidaan nähdä?". Siksi Vedoissa, erityisesti sellaisessa tekstissä kuin Bhagavad-gita, on hyvä esimerkki siitä, miten ulkoinen jälleensyntyminen tapahtuu, eli siirtyminen kehosta toiseen, ja miten tätä prosessia edeltää sisäinen jälleensyntyminen. Se on siis niin sanotusti asteittainen prosessi.
Kuoleman hetkellä se siirtyy samaan tapaan toiseen kehoon. Eli yhden kehon sisällä tapahtuu sisäinen jälleensyntyminen, kun seitsemän vuoden välein kaikki kehomme solut vaihtuvat. Tämä tarkoittaa, että joka seitsemäs vuosi olemme jo toisessa kehossa. Vaikka se tapahtuu hyvin hitaasti, emme huomaa sitä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta se tapahtuu kuitenkin. Sisäinen jälleensyntyminen, kun yhden kehon sisällä siirrymme lapsen kehosta nuoren miehen kehoon, kypsän ihmisen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon. Ja siinä sanotaan täsmälleen samaa, eli kyse on samassa järjestyksessä tapahtuvista muutoksista. Aivan kuten yhden elämän aikana lapsen kehosta - vähitellen vanhan miehen kehoon, samalla tavalla sielu saa kuollessaan uuden kehon. Nämä ovat saman järjestyksen muutoksia. Kukaan ei sure sitä, että nuoresta miehestä on tullut aikuinen mies tai lapsesta on tullut nuori mies, tässä. Miksi siis suremme sitä, että vanha mies on mennyt jonnekin muualle?
Hän sai itse asiassa uuden kehon. Kun vanha keho vaihdetaan uuteen, mitä me sitten suremme? Ei ole mitään syytä surra. Kun rikkinäinen auto, vanha auto vaihdetaan uuteen autoon, onko siinä syytä surra? Mutta emotionaalisesti on ymmärrettävää, että olemme kiintyneet johonkin ihmiseen sukulaiseen ja olemme pahoillamme siitä, ettemme näe häntä siinä muodossa, se on ymmärrettävä sanktio. Mutta jos rikastamme sitä sillä ymmärryksellä, että elävä olento saa uuden kehon ja oletettavasti paremman kehon, jos henkilö on elänyt oikeamielisesti.
Reinkarnaatio on siis aivan luonnollinen prosessi, joka ulkoisesti, eli siirtyminen kehosta toiseen, yksinkertaisesti jatkaa samaa logiikkaa, joka tapahtuu tässä kehossa. Voimme siirtyä ylöspäin, voimme siirtyä alaspäin, jos ihminen voi yhden elämän aikana joko mennä alaspäin - rappeutua - tai tulla ulos ihmisenä, niin miksi elävä olento ei voi tämän kehon kuoleman jälkeen mennä korkeammalle tai alemmaksi? Aivan samalla logiikalla kuin tässä elämässä voimme nousta ylös ja voimme laskeutua alas, samalla tavalla voimme nousta korkeammalle tai alemmas tämän elämän jälkeen. Eli tärkeintä on tietoisuuden vektori, mihin me sen suuntaamme, mihin olemme menossa. Jos olemme jo tässä elämässä periaatteessa valinneet oikean suunnan, henkisen suunnan, niin voimme aivan luonnollisesti olla varmoja, että menemme korkeammalle.
Aivan kuten tänään jatkamme sen tekemistä, mitä emme saaneet eilen valmiiksi, ja huomenna jatkamme sen tekemistä, mitä emme saaneet tänään valmiiksi, samalla tavalla teemme tässä elämässä niitä asioita, joita meillä on jäljellä menneisyydestä: joitakin velkoja tai keskeneräisiä ohjelmia - ja tulevassa elämässä saamme valmiiksi ja teemme sen, mitä emme saaneet valmiiksi tässä elämässä.
Ja joskus nämä karmalliset taidot säilyvät, kun ihminen vaikkapa jo lapsuusvuosista lähtien tekee jotakin hyvin helposti ja luontaisesti lahjakkaasti. Mistä? Jos hän ei ole saanut mitään erityistä koulutusta tässä elämässä. Ja on sellaisia tapauksia, että kun lapsi on hyvin nuori, eikä hänellä ole mitään suurta elämänkokemusta, hän voi kirjoittaa sellaisia runoja, jotka eivät ole hänen kokemuksensa kohteena tässä elämässä. Mistä hän tietää nämä asiat? Miten hän voi tuntea nämä asiat? Se on hänen menneisyyden kokemuksensa, joka välittyy, joka säilyy. Tai olettakaamme, että Mozart jo seitsemänvuotiaana sävelsi loistavia melodioita, eikä hän istunut ja miettinyt: "Miten se nyt on, mikä nuotti? Mikä sointu?", tai jotain sellaista. Se vain ilmeni luonnostaan hänen mielessään, siellä.
Aika omaksua muinaista tietoa
Sivilisaation elämä on syklistä. Egypti, Rooma, Kreikka - kuinka monta esimerkkiä tarvitaankaan osoittamaan, että sivilisaatioita syntyy ja kuolee. On tullut sivilisaation aikakausi, jolla on taipumus omaksua menneisyyden saavutukset kohtaamiensa haasteiden, tarpeidensa ja tehtäviensä vuoksi.
Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.
___________________
Älkää pelätkö kuolemaa.
Meidän pitäisi myös muistaa, että olemme ikuisia tietoisuuden hiukkasia. Sillä hetkellä, kun tunnemme, että olemme jättämässä kehomme, meidän on ymmärrettävä: "Tämä on minun kehoni, olen jättämässä sen, mutta olen elävä tietoisuuden hiukkanen, en ole kuolemassa”.
Se tarkoittaa siis, että kehoni kuolee, mutta minä en. Kuolemasta sanotaan: fyysisen kehon jättäminen. Koska me jätämme ruumiimme kuolemassa, mutta me itse emme kuole, koska olemme sieluja, ikuisia kuolemattomia tietoisuushiukkasia.
_______________________
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.
_______________________
Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.
Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.
Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot.
Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.
___________________________________________________________
Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa kehossa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.
Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.
Menneisyydestä tulevaisuuteen.
Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita kehoja monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan.
Karman lain ylin merkitys EI OLE RANGAISTUS, EI OLE KOSTO, vaan parannus.
Jos ihminen siis hyväksyy tiedon Jumalalta ja päättää aloittaa uuden elämän, hänen vanhat KARMAVELKANSA MITÄTÖIDÄÄN, kun hän vahvistuu henkisellä tiellä. Se, joka on saavuttanut bhaktin - kyvyn palvella Jumalaa ja kaikkia jivoja rakkaudesta, ilman keppiä tai porkkanaa - voi päästä täysin eroon karmasta ja palata henkiseen maailmaan.
Jos ihminen siis hyväksyy tiedon Jumalalta ja päättää aloittaa uuden elämän, hänen vanhat KARMAVELKANSA MITÄTÖIDÄÄN, kun hän vahvistuu henkisellä tiellä.
Kaikki, mitä käsittelemme, mahtuu viiteen luokkaan, ja kaikki on niiden yhteen kietoutumista:
Kāla - aika, se, joka panee kaiken liikkeelle. Voima, joka horjuttaa aineellisen luonnon gunat tasapainosta.
karma - kohtalo, toiminta, se mitä varten olemme täällä. Kohtalo, jonka avulla saamme sen, mitä haluamme, sekä tulokset, joita emme halua.
svabhava - geenit, ihmisluonto, menneen karman tulokset.
jiva - sielu, substraatti, jiva kantaa karmaa ja svabhavaa, ja kaikki tämä kehittyy ajassa.
Kshetra - kenttä, keho.
Karma - kehon kylvämät siemenet.
Bija - siemen.
Ihminen on se, joka saa aikaan karman, ihminen on se, joka kylvää karman siemeniä.
Alemmat elävät olennot - vain toteuttavat huonoa karmaa.
Korkeammat olennot toteuttavat hyvää karmaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että he elävät hyvän karman tuloksista, ja näin he tyhjentävät hyvän karman varastot.
Molemmat saavat nautintoa (jopa ne, jotka nukkuvat, syövät ja murisevat).
Kumpikaan niistä ei tuota uutta karmaa.
Vain ihmismuodossa tuotamme jatkuvasti uutta karmaa ja elämme vanhan karman pois samalla.
Mitä on karma?
Karma on suosituin sanskritin sana nykyihmisen sanavarastossa. Se tarkoittaa sielun yhteyttä aineelliseen maailmaan. Emme voi lähteä aineellisesta maailmasta, koska meidän on koettava menneisyyden toimintamme seuraukset. Kun meille tapahtuu jotakin (hyvää tai pahaa), niitämme sitä, mitä olemme itse kylväneet (jossakin aikaisemmassa elämässä).
Karman lain mukaan olemme vastuussa teoista, joita olemme tehneet paitsi tässä elämässä myös aiemmissa elämissä. Vedojen mukaan, jos ihminen ei huolehdi kunnolla lapsistaan, hän itse kärsii seuraavassa syntymässään vakavista lapsuudenvaivoista.
Karmaa on kahdenlaista: karkeaa karmaa (prarabdha) ja hienovaraista karmaa (aprabdha). Karkea karma ilmenee fyysisen kehon tasolla (sairauksina, katastrofeina ja kaaoksina).
Hienovarainen karma ilmenee mentaalikehon tasolla. Jos henkilö on esimerkiksi tehnyt "onnistuneen" varkauden, ei ole kyse vain siitä, että hän kärsii siitä tulevaisuudessa. Paljon pahempaa on se, että tämän teon jälki on ilmestynyt hänen hienojakoiseen kehoonsa ja luonut psykologisen taipumuksen varastamiseen. Itse asiassa tärkeintä on hienojakoinen karmamme, alitajuiset halumme. Jopa pikkulapsilla on tätä karmaa, sillä se siirtyy elämästä toiseen. Jos mies ja nainen elävät hyvyydessä ja luovat perheeseen keskinäisen tuen ja huomion tilan, sielu, jolla on hyvä karma, vetää heitä puoleensa hedelmöityshetkellä.
Monet ihmiset, jotka pelkäävät syntiensä seurauksia, kääntyvät uskonnon puoleen. He tulevat pyytämään Herralta anteeksiantoa. Herran ei ole vaikea antaa anteeksi, mutta ongelma on siinä, että Hän ei puutu haluihimme (aparabdha karma); ne jäävät sydämiimme. Siksi, kun poistumme kirkosta, saatamme pidättäytyä jonkin aikaa tekemästä pahoja asioita, mutta sitten palaamme takaisin vanhoihin tapoihimme. Tämä on vakava ongelma kaikkien uskontojen vilpittömille uskoville.
Ja annetaan enemmän kun vain yksi mahdollisuus. Esimerkiksi synninkäsite vedalaisuuden mukaan - kovin suuri ero kristinuskosta.
Lyhyesti.
Mikä on synti vedalaisuuden mukaan?
Synti
Ihmisiä ei voi arvioida ja jakaa hyviin ja huonoihin minkään ulkoisen ominaisuuden perusteella. …
Mikä tahansa vika ihmisessä osoittaa vain, että hän on heikko, että hän on samskarojensa vanki, että häntä sitovat karmansa periaatteet, jotka ilmenevät huonoina taipumuksina, tuhoavina taipumuksina (myös itseensä nähden) ja väärinä uskomuksina.
TÄRKEINTÄ OVAT HENKILÖN IHANTEET, MOTIIVIT JA PYRKIMYKSET.
Jos ihminen pyrkii puhdistumaan, hänet puhdistetaan (ennemmin tai myöhemmin). Se on vain ajan kysymys.
MIKÄ TAHANSA VIRHE IHMISESSÄ ON PORTTI JUMALAN ARMOON.
Oman henkisen etun vuoksi et saa asettaa itseään kenenkään yläpuolelleen.
”Vishnu Puranassa” sanotaan näin: on vain yksi sääntö: ”muista aina Vishnu ja älä koskaan unohda Häntä”.
ABSOLUUTTISESTÄ NÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA ON OLEMASSA AINOASTAAN YKSI SYNTI. JUMALAN TÄYDELLINEN UNOHTAMINEN.
Varmasti on olemassa ERILAISIA SÄÄNTÖJÄ, joita tulisi noudattaa, mutta niiden noudattaminen ei takaa, että löydät rakkauden Jumalaa kohtaan.
Ihminen voi noudattaa kaikkia sääntöjä, MUTTA SILTI halveksia kaikkia, olla ylpeyden ja vääränlaisten ajatusten vallassa omasta asemastaan ja - pahimmassa tapauksessa - asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pitää itseään Jumalana.
Ulkoinen puhtaus ei takaa sisäistä puhtautta, se on vain edellytys. Emme voi tuomita muita ihmisiä, koska emme ole päässeet siitä yli itsessämme, ja jos tuomitsemme muita, saatamme joutua ylpeyden ja harhan uhriksi. Ja jos voitamme paheet, olemme luonnollisesti armollisia langenneille…
Karman laki.
Hienovaraisemmalla tasolla se on moraalisen vastuun laki. Tunnemme lauseita kuten: "Mitä kylvät, sitä niität", "Silmä silmästä, hammas hampaasta" jne.
Tämä on vain karman lain ilmentymä toisella, hienovaraisemmalla moraalisella alueella.
Me luomme oman tulevaisuutemme tässä elämässä, joka hetki.
Esimerkiksi jos joku on vihannut tiettyä maata, tiettyä kansaa, Rasisimi, hän syntyy hyvin usein juuri siihen maahan, jota hän niin paljon vihasi. Miksi näin on? Koska hänen ajatukset ovat aina keskittyneet juuri siihen maahan, siihen kansaan, jota hän on vihannut.
Tällä tavoin ne, jotka vihaavat Intiaa nyt niin paljon, voivat seuraavassa elämässään syntä Intiassa.
Rasismi.
Sitä kutsutaan alueelliseksi, maakunnalliseksi tai paikalliseksi itseidentifikaatioksi. Tietyllä tasolla identifioidumme tällä tavoin ulkoisten identiteettiemme osalta riippuen siitä, missä olemme syntyneet ja minkä koulutuksen olemme saaneet. Ja voitte nähdä, miten tietty ympäristö vaikuttaa tiettyyn osaan pintaidentiteetistänne. Kaikki nämä stereotypiat ovat olemassa. "Stereotypia" on neutraali sana. Voi käyttää toista sanaa, "rasismia": ihmiset kuvaavat tietyltä alueelta, tietystä paikasta kotoisin olevia ihmisiä hyvin epäsuotuisasti ja jopa, voisi sanoa, loukkaavasti, koska he ovat syntyneet tiettyihin geopoliittisiin, sosioekonomisiin olosuhteisiin. Tällainen identiteetti.
Kasvamme siten, että katsomme itseämme, ajattelemme itseämme paikallisten, maakunnallisten identiteettien kategorioissa: kansallisissa, uskonnolisissa, sukupuolisissa, sosiaalisissa, poliittisissa ja taloudellisissa. Ja niin kauan kuin katsomme itseämme tällä tavalla, kunnes meitä onnistaa.
Tässä maailmassa vaellamme ympäri maailmankaikkeuden avaruutta, tutkimme kaikkia näitä erilaisia identiteettejä, näkökulmia itsemme toteuttamiseen hyväksikäyttökeskuksina, epäonnistuen, toteuttamaan itseämme.
Hän syntyy hyvin usein juuri siihen maahan, jota hän niin paljon vihasi. Myös jos rakastaa paljon. Viha on kuitenkin usein rakkautta voimakkaampi negatiivinen emootio.
Ilmiön laajamittaisuus ei kerro sen totuudesta.
Koska elämme materialismin ja valheiden maailmassa, meidän on oltava äärimmäisen varovaisia, ettemme joudu henkisen häpäisyn uhriksi. Vilpittömyys on voittamaton. Pettäjät ja petetyt ovat yhtä; täällä ei ole viattomia. Yksi myy väärennettyä rahaa, toinen ostaa sitä iloisesti. Näin toimii hyväksikäytön maailma, jossa jotkut elävät toisten hyväksikäytöstä ja laillistettu laittomuus kukoistaa. Merirosvoillakin on kunniakoodinsa. On monia sääntöjä, joiden tarkoituksena on varmistaa tiettyjen ihmisryhmien selviytyminen. Mutta kaikki lait eivät ole täydellisiä.
Ikuisen henkisen todellisuuden korkeammat lait ovat merkityksellisiä aina, kaikille ja kaikkina aikoina. Kun taas suhteelliset lait ovat osa katoavaa olemassaoloa. Rasismi tai orjuus julistettiin normiksi joissakin yhteiskunnissa. Jossain ateismi otti uskonnon paikan. Mutta onneksi kaikki tällaiset lait ilmestyvät tiettyyn aikaan ja katoavat sitten. Siksi meidän ei pitäisi tuhlata aikaa niiden luonteesta keskustelemiseen ja niiden puutteiden analysointiin.
Kama, artha, dharma ja moksha. Nämä ovat ne neljä ihmiselämän päämäärää (Puruṣārtha), jotka mainitaan Veda-kirjoituksissa. Kama tarkoittaa aistillista nautintoa, artha tarkoittaa energian keräämistä, joka voidaan muuntaa aistillisiksi nautinnoiksi, kama. Dharma tarkoittaa velvollisuutta ja mukti vapautumista nykyisestä ei-toivotusta elämästä. Bhagavad-gitassa (18.34) sanotaan:
But that determination by which one holds fast to fruitive results in religion, economic development and sense gratification is of the nature of passion, O Arjuna.
Artha on yksi aineellisen elämän neljästä päämäärästä, jotka ovat kama (fyysinen ja emotionaalinen nautinto), artha (vauraus kaikissa aisteissa), dharma (hyveellisyys ja velvollisuus) ja moksha (sielun vapautuminen tai pelastus).
Artha käsittää sellaiset vaurauden osatekijät kuin maineen saaminen, aineellisen varallisuuden kartuttaminen hurskaiden toimintojen järjestämiseksi, itsetuntemukseen johtavan tiedon kartuttaminen, korkean yhteiskunnallisen aseman saavuttaminen ja vallan hankkiminen, mutta ilman ahneutta. Toisin sanoen artha on tiede siitä, miten saavuttaa menestystä aineellisessa maailmassa noudattamalla ahimsa-periaatetta - eli olemalla aiheuttamatta väkivaltaa muille eläville olennoille
Tämä tieto on jotain, jonka otatte mukaanne seuraavaan elämään, ette menetä sitä kuollessanne. Koska se on täysin eri ulottuvuudessa, henkisessä ulottuvuudessa, se kertyy elämästä toiseen. Ette menetä sitä, toisin kuin aineellista. Sellainen tieto on todellakin aarrearkku.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat
Ihmisen devoluutio ja Ihmiskunnan tuntematon historia.
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson
"Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.
"Jos kirja antaa sysäyksen toisen ammattimaisen tutkimuksen aloittamiseen todisteista, jotka eivät sovi ihmisen evoluution viralliseen käsitykseen, se yksin riittää kunnianosoitukseksi sen kirjoittajille heidän tärkeästä panoksestaan ihmiskunnan historian tuntemukseen."
Tohtori Siegfried Scherer
Biologi, Münchenin ammattikorkeakoulu, Saksa.
"Vetävästi kuvattu paljastus yrityksistä salata tieteellisiä tosiasioita ...". joka perustuu asiakirjoihin, jotka todistavat ihmiskunnan todellisen alkuperän. Yhdistämällä ponnistelunsa tutkija ja tiedemies ovat osoittaneet loistavasti, miten lujasti juurtuneet ennakkoluulot ovat vaikuttaneet ihmisen evoluutiota koskevaan tietoprosessiin. Kirjoittajien esittämä runsas kokoelma väitteitä ja tosiasioita saa lukijan ajattelemaan uudelleen ihmiskunnan alkuperää ja koko historiaa. Kirja sisältää analyysejä tärkeimmistä arkeologisista löydöistä ja niiden myöhemmästä kohtalosta. Tämä vaikuttava, aidosti tieteellinen teos, joka sisältää yli kahdeksan vuoden tutkimustyön tulokset, haastaa rutiininomaisen ajattelun."
Diane Donovan, Midwest Book Review
"Tämä kirja avasi silmäni! Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka paljon löytöjä, kuinka paljon luotettavaa tietoa on suoraan ristiriidassa nykyisten näkemysten kanssa ihmisen evoluutiosta..... Ennustan, että tästä teoksesta tulee todellinen klassikko, vaikkakin virallisen tieteen ulkopuolella."
Tohtori , Virginia Steen-MacIntyre, geologi
"Ihmiskunnan tuntemattomassa historiassa esitetty hypoteesi on hämmästyttävä uutuudellaan...... On kunnia-asia, että olet esittänyt yksityiskohtaisimmat todisteet todistaaksesi asiasi. Me kaikki - puhun niistä meistä, jotka ovat yrittäneet soveltaa tieteellisiä menetelmiä saatavilla olevaan arkeologiseen aineistoon - tiesimme etukäteen lopputuloksen, mutta kukaan meistä ei ole pystynyt esittämään yhtä laajoja todisteita kuin te."
Gene Hunt, Louisianan arkeologisten kaivausten yhdistyksen puheenjohtaja.
"Olen kuolematon sielu".
Niinhän me kaikki.
Olen kaiken elollisen ystävä ja koko ihmiskunnan.
Olen kuolema palstalla kirjoitellut.
Ystävyys täällä on vaikeaa anonyyminä.
Milloin sielu vaihtaa sukupuolta.?
Johtuuko homous sukupuolenvaihtumis prosessista? Tai. Jos haluaa sukupuolenvaihtoleikkauksen?
Tai trans ihmiset?
"Milloin sielu vaihtaa sukupuolta.?"
EI MILLOINKAAN.
Sielu ei koskaan vaihda sukupuolta, vaikka henkilö olisi fyysisesti mies- tai naiskehossa.
Sielu on aina feminiininen, vaikka sillä voi olla fyysisessä tilassa ollessaan maskuliininen keho. Sielulla on feminiininen prinsiippi, ja se johtuu siitä, että sielu on olemukseltaan palvelija, joka palvelee Korkeinta.
"Johtuuko homous sukupuolenvaihtumis prosessista? Tai. Jos haluaa sukupuolenvaihtoleikkauksen?"
Puhut nyt aineellisen maailman asioista, mutta älä sekoita tähän sielua. Sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, henkisessä ulottuvuudessa. Sielu on transsendentti.
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.
JOS YMMÄRRÄTTE TÄMÄN, NIIN TÄSTÄ ETEENPÄIN MATKANNE TIETOON ALKAA...
Sielu on sydämen alueella. Sielu täyttää kehon tietoisuudella samalla tavalla kuin lamppu täyttää huoneen valolla. Kun lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samoin sielu on ihmisen sydämen alueella ja täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska sielu on henkinen.
Sielu vaihtaa kehoja.
Sielu on kokonaan toisessa, henkisessä ulottuvuudessa.
Elävä olento=sielu=tietoisuus=energiaa.
Fyysisellä keholla ei ole mitään tekemistä oikean olemuksemma kanssa.
rila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj::
...
Kuka minä olen?
Ensimmäinen merkki tällaisesta siirtymästä on halu saada vastaus kysymykseen: "Kuka minä olen?" Vastaus tähän kysymykseen on äärimmäisen tärkeä, koska tietoisuutemme kehittyminen riippuu siitä, keitä pidämme itseämme. Jos pidämme itseämme kehona, kiinnitymme turmeltuvaan materiaan; jos pidämme itseämme sieluna, luomme uudelleen katkeamattoman yhteyden Jumalaan. Materialismi väittää, että me olemme keho, ja tietoisuus - mieli, äly - ovat aivojen tuotteita. Mutta voiko kivi synnyttää tietoisuuden, varjo antaa valon ja sairaus antaa terveyden! ...
...Hän kehittää tietoisuuttaan omin ponnistuksin, liikkuen alhaalta ylöspäin, ilman Jumalan osallistumista. Osoittautuu, että ulkoinen - muoto, synnyttää sisäisen - tietoisuuden. Ihminen näyttäytyy biologisena olentona ilman hengellistä tukea. Ihmisen tietoisuus kiinnittyy materiaan ja rappeutuu vähitellen. ...
...
Sielu ei ole kadonnut, vaan se on vain peittynyt erilaisiin aineellisiin kuoriin. Ohuet - väärien ideoiden muodossa todellisuuden luonteesta ja karkeat - aineellisen kehon muodossa. Ajan myötä, vietettyämme äärettömän määrän elämiä maailmankaikkeudessa, olemme unohtaneet todellisen henkisen luontomme ...
... Meidän on tyhjennettävä tietoisuutemme ja otettava uudelleen yhteys Jumalaan. ...Tiedemiehet yrittävät aina löytää vastauksen siihen, mikä on olemisen alkuperäinen lähde. He etsivät alkua, josta kaikki lähtee, josta kaikki säilyy ja jossa kaikki täydentää olemassaolonsa. Mutta Veda-opetuksessa sanotaan, että tämä "jokin" on tietoisuuden alue. Tietoisuus on alkuperäinen substanssi, ja aine kelluu jäävuoren tavoin tietoisuuden valtameren pinnalla. Tämä jäävuori näyttää valtavan suurelta, kun sitä tarkastellaan nykyisestä maallisesta sijainnistamme käsin, mutta kun sitä tarkastellaan tietoisuuden valtameren näkökulmasta, se näyttää olevan kooltaan pelkkä pölyhiukkanen.
Keitä me oikeastaan olemme?
ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes
häivähdyksen todellisesta itsestään.
Pidämme itseämme mahtavina, mutta emme edes tiedä, keitä olemme.
Me kritisoimme muita ymmärtämättä, keitä me itse olemme.
Kuka minä olen?
Ihmiset, joilla on pakkomielle itseilmaisuun, sanovat: "Minun on vain oltava oma itseni." Totta kai sinun on oltava oma itsesi, mutta ota selvää, kuka olet. Tärkeimmät asiat ensin.
Ego, mieli, äly ja aistit ovat alkuperäisen minän varjo.
Jotain samanlaista näemme tässä maailmassa: jokaisella varjolla on lähde - todellinen kohde. Puhdas tietoisuus, sielu, tietoinen subjekti ei voi suoraan kokea aineellisen maailman kokemuksia. Miten se tulee mahdolliseksi?
Sielun varjo syntyy, ja tämä varjo pystyy toimimaan varjomaailmassa. Muuten tietoisuudella ei ole mitään mahdollisuutta ottaa yhteyttä tiedostamattomaan tasoon. Varjo-minä toimii varjomaailmassa. Ja me näemme ympärillämme erilaisia kuvia tästä varjon kaltaisesta olemassaolosta.
Mutta jos haluamme mennä olemukseen, päästä ytimeen, on välttämätöntä poistaa kaikki hankittujen ennakkoluulojen kerrokset, jotta saamme vilauksen todellisesta itsestämme.
Yksittäinen elävä olento elää kahdessa aineellisessa kehossa - karkeassa ja hienovaraisessa. Nämä kehot toimivat ja kehittyvät vain sielun läsnäolon ansiosta. Lisäksi ne ovat ikuisen sielun väliaikaisia kuoria. …
Hienojakoinen keho, joka seuraa sielua kuoleman ja seuraavan syntymän välillä, sisältää kaikki elävän olennon ajatukset ja halut, ja ne määräävät, millaiseen karkeaan kehoon elävä olento siirtyy tulevassa inkarnaatiossaan. Näin ollen karman lain ja Paramatman johdolla elävä olento astuu mielentilaansa vastaavaan kehoon. Tätä muutosta kutsumme syntymäksi.
Väärä ego on ego, joka vastaanottaa ja välittää väärää tietoa, väärää tietoa. Se on kuin yantra, kone. Väärä ego on eräänlainen tietokone, joka vastaanottaa ja lähettää väärää tietoa. Sen toiminta ei ole terveellistä ja vastoin todellista etuamme. Halu elää on meille luontainen. Se on syvin luontomme, syvin tarpeemme. Jos ego ei ilmoita minulle tästä, se toimii minua vastaan ja valehtelee. Ego on kuin tietokone, mutta koska se on täynnä valheita, sitä kutsutaan valheelliseksi egoksi. Se valehtelee, ja siksi en voi tietää totuutta. Jopa kaksinaisuus voi olla valheellista ja se voi olla totta, todellista. Kaikki voi olla todellista, mutta jos havaintomme ovat vääriä, kaikesta tulee väärää.
Valheellinen ego on ihmisessä oleva alku, joka hyväksyy, kerää ja välittää väärää tietoa itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Se sisältää todellisuuden representaatioita, jotka ovat virheellisiä, perustuvat harhakuvitelmiin ja ovat vastoin ihmisen todellisia intressejä - siksi "väärä ego". Väärä ego on kokoelma kaikenlaisia erillisiä, omistushaluisia intressejä.
Väärän egon voimakkaan vaikutuksen alaisena oleva henkilö samaistuu aineelliseen kehoon, ja hänen elämänsä tarkoitus ja itse polku on erilaisten aineellisten aistielämysten saaminen.
Kun sielu tulee materiaan, ensimmäinen asia, joka sille tapahtuu, on se, että se puetaan väärän egon vaatteisiin. Tämä väärä ego on luonteeltaan sellainen, että se voi kietoa sielun sisäänsä. Yhtäältä se peittää sen ja toisaalta se vetää sitä puoleensa.
Väärällä egolla on kyky toimia vain aineellisella [olemassaolon] tasolla. Ja sielun ominaisuudet ovat henkisiä ja täysin erilaisia [kaikesta aineellisesta]. Itse asiassa sielulla on hyvin suuri voima. Tuo voima on paljon suurempi kuin kaikki nämä [aineelliset] asiat. Se nukkuu, koska kaikki nämä aineelliset asiat sulkevat sen sisäänsä.
"Milloin sielu vaihtaa sukupuolta.?"
EI MILLOINKAAN.
Sukupuoli voi vaihtua jälleensyntymisen yhteydessä ja vain fyysisellä tasolla, mutta ei koskaan sielun tasolla. Todellisella minällä eli sielulla ja fyysisellä keholla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Sielu ei koskaan vaihda sukupuolta, vaikka henkilö olisi fyysisesti mies- tai naiskehossa.
Sielu on aina feminiininen, vaikka sillä voi olla fyysisessä tilassa ollessaan maskuliininen keho.
Sielulla on feminiininen prinsiippi, ja se johtuu siitä, että sielu on olemukseltaan palvelija, joka palvelee Korkeinta.
Keitä me oikeastaan olemme?
Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes
häivähdyksen todellisesta itsestään.
Mitä välittömästi kuoleman jälkeen tapahtuu?
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
(Lyhyitä katkelmia luennosta. Käännösvirheitä suomennoksessa).
Kun sielu jättää ruumiin
Syntymisen ja kuoleman aallot vyöryvät jatkuvasti aineellisen maailman yli ja vievät ruumiillistuneet sielut mukanaan.
Usein sielu yrittää kehosta lähdettyään löytää keinon palata siihen. Kuitenkin sen jälkeen, kun sielu, elämänvoima, poistuu kehosta, sydän lakkaa lyömästä ja keho lakkaa toimimasta. Kehossa alkavat peruuttamattomat hajoamisprosessit. Tällaiseen ruumiiseen on mahdotonta palata, ja epäonnistuneiden yritysten jälkeen sielu jää surullisena ja hämmentyneenä ruumiin lähelle, eikä pysty unohtamaan sitä. Sielu seuraa ruumista tuhkauspaikalle ja yrittää yhä uudelleen päästä siihen. Mutta jos yhteys ruumiiseen on kokonaan kadonnut ja kaikki elintoiminnot ovat sammuneet, ei ruumiiseen ole enää mahdollista palata.
Elämä kehon ulkopuolella
Kun näet, että ruumista valmistellaan hautaustuliin tai hautajaisiin, sielu tuntee levottomuutta: "Mitä sukulaiseni puuhaavat? Miksi he polttavat ruumiini? Eivätkö he ymmärrä, että heidän on odotettava ainakin vähän pidempään, jotta minulla olisi aikaa palata sinne?".
Tuhkaaminen tai hautaaminen riistää sielulta sen viimeisen toivon. Onneton ja avuton hän ei tiedä, mistä hän voisi nyt hakea suojaa. Hän ryntää kotiinsa, entiseen makuuhuoneeseensa ja vierailee sukulaisten kodeissa. Sielu kuulee lastensa, äitinsä tai isänsä huudot ja valitukset, ja ne repivät hänen sydäntään. Hän kaipaa näyttää kasvonsa sukulaisilleen, mutta hänen nykyinen kuvansa on heille näkymätön. Hän yrittää puhua heille, mutta hänen äänensä ei tavoita heidän korvaansa. Epätoivoissaan sielu palaa polttohautauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla lähistöllä kaipaillen
kadonnutta ruumista. Sielu palaa tuhkauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla kadonnutta ruumistaan kaipaillen lähistöllä, jossa sillä on joku, jonka kanssa se voi jakaa surunsa - yksinäinen sielu, jonka ruumis poltettiin samana päivänä kuin sen oma.
Sielu jatkaa elämäänsä ruumiin tuhkaamisen jälkeen, mutta se on nälkäinen ja janoinen, vaikka se ei voi syödä tai juoda. Sillä on edelleen hienojakoinen (mentaalinen) keho, joka säilyttää kaikki tunteet ja halut. Siksi sen tilanne on äärimmäisen avuton: se on täynnä haluja, mutta siltä puuttuu mahdollisuus toteuttaa niitä. …
…
..kolmen päivän kuluessa sielun lähdöstä tyttären puolen sukulaisten tulisi tarjota hänelle vettä ja maitoa. Tämä tehdään mantran avulla ruumiin polttamisen jälkeen.
Poistunut sielu juo mentaalisesti vettä ja maitoa. Sen jälkeen pojat tarjoavat pindamia, perinteisiä uhriesineitä, isänsä sielulle. Pojat perivät isänsä maan, joten heidän on maksettava isälle vastineeksi luontoissuorituksia. ...
...pukevat päälleen uudet vaatteet ja uhraavat vainajalle. Poistunut sielu saa kaikki nämä uhrit mantrojen avulla. Henkisellä tasolla kommunikointi tapahtuu mantrojen avulla.
Sen jälkeen sielulle tulee rauha: "Minulla ei ole kehoa, ei entisiä suhteita perheeseeni, mutta sukulaiseni muistavat minut edelleen ja pitävät minusta huolta. Minua ei siis ole hylätty ja voin luottaa heidän apuunsa. Ja hänen huolensa laantuvat hieman.
Pindoille uhraamisen jälkeen suoritetaan shraddha. Brahmanat kutsutaan tätä varten. ..
Tämä päättää shraddha-seremonian. Sen suorittaneet brahmanat ottavat vastuun edesmenneen sielun henkisestä tuesta. Muutaman päivän kuluttua sielu tuntee, että hänen tilanteensa pimeys hälvenee vähitellen ja hänen entiset kiintymyksensä heikkenevät.
...
Ruumiittomien olentojen maailma
....
Kuoleman jälkeen sielu yrittää puhua sukulaisilleen, mutta epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Tämä heittää hänet epätoivoon ja kaipaukseen. Muutama päivä shraddha-seremonian jälkeen sukulaisten suru alkaa laantua, ja vainajan sielu joutuu vakavien ajatusten valtaan: "Mitä tämä on?". Pian he unohtavat minut kokonaan. Minun on käytävä muissa paikoissa ja mietittävä, mitä teen seuraavaksi. Minne minun pitäisi mennä?"
...
Ruumiin ulkopuolella sielu kulkee maan päällä hyvin nopeasti. Se alkaa etsiä mielenmaailmasta niitä, joihin se on ollut yhteydessä menneisyydessä: esi-isiä, sukulaisia tai tuttavia, jotka ovat poistuneet maallisesta elämästä ennen sitä.
…
Mutta kenet hän sitten kohtaakin, kukaan ei hänen silmissään osoita tervetulotoivotusta: "Voi, sinäkö se olet? Tule tänne! Tule luoksemme!"
Elämä mentaalimaailmassa
Maanpäällisen asuinpaikan jättänyt sielu pyrkii yleensä korkeamman tason sfääreihin. Jos mennyt karma sallii sen, se saa tilaisuuden asua siellä, missä se haluaa, ja tehdä, mitä se haluaa. Mutta tämä tapahtuu vain mentaalitasolla.
Elämä mentaalimaailmassa
...
Maanpäällisen asuinpaikan jättänyt sielu pyrkii yleensä korkeamman tason sfääreihin. Jos mennyt karma sallii sen, se saa tilaisuuden asua siellä, missä se haluaa, ja tehdä, mitä se haluaa. Mutta tämä tapahtuu vain mentaalitasolla.
Mentaalisessa tilassa lähteneillä sieluilla on paljon kirkkaampi näkemys kuin ihmisillä. Tarkemmin sanottuna mentaalinen näkemys on ominaisuuksiltaan päinvastainen kuin fyysinen näkemys. Sielu näkee selvästi sen, mikä on kaukana siitä, eikä näe sitä, mikä on lähellä. Jos hän kuvittelee meren tai puutarhan, niiden mentaaliset kuvat ilmestyvät välittömästi hänen eteensä. Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.
Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.
…
Syntymän ja kuoleman aallot
Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityun, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.
…
Useimmat mentaalimaailmassa elävät sielut pyrkivät korkeammalle ajatustasolle. Jos he ovat taipuvaisia nautintoihin ja ovat keränneet punyaa, hurskasta karmaa, he tuntevat pian, että jokin voima työntää heitä ylöspäin Swarga-lokaan, taivaallisille planeetoille….
Jos lähtevän sielun karma on täynnä pahaa, häntä odottaa huono kohtalo. Se päätyy alempiin maailmoihin...
Näin sielu karmansa mukaan joko kärsii tai nauttii...
Uusi syntymä
Kun karma on käytetty loppuun, sielun on hyväksyttävä uusi syntymä. Tämä on laki, ja se sitoo kaikkia. Kaikki tapahtuu yhtäkkiä, hetkessä. Janma-mritya , syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät sisään, riistävät jivan aistit ja vetävät sen väkisin uuteen maalliseen syntymään. Tajuttomassa tilassaan jiva …
...tulevan isänsä kehoon ja siitä äitinsä kehoon.
Joskus äidin kohdussa oleva jiva tulee yhtäkkiä tajuihinsa ja näkee itsensä atmana, sieluna, ja hänen vieressään on Paramatma, Korkein Sielu.
Kaikille ei anneta mahdollisuutta kokea tunteita, joista Srila Bhaktivinod Thakur puhuu tässä laulussa ennen syntymää.
Vaikka sielu on äidin kohdussa, se säilyttää tavanomaisen tietoisuutensa ja tunteensa. Ne palaavat siihen vähitellen kehon ja aistielinten kehittyessä, joskin hieman hämärtyneinä syntymän ja kuoleman shokkiaaltojen aiheuttaman tajuttomuuden jälkeen. Mutta syntymän hetkellä, kun hän lähtee äitinsä kohdusta, hän unohtaa kaiken. Syntymä merkitsee hänen uuden elämänsä alkua.
Joskus ihmisten mieleen putkahtaa kuvia menneistä elämistä. Lapsuudessa voimme unelmoida tai katsoa taivasta ja nähdä muita maailmoja maapallon pallon ulkopuolella.
Uusi elämä ja aiemmat kokemukset
Syntymän jälkeen sielu menettää täysin menneisyyden muistonsa, ja sen karma luo edellytykset tulevaisuudelle, joka on valmis siihen tässä elämässä.
Karman ansiosta henkilöllä voi olla erinomaisia kykyjä tietyllä alueella ja saavuttaa nopeasti erinomaisia tuloksia.
Sielulle alkaa siis uusi elämä. Hänen tunnelmansa suosivat joskus häntä ja joskus haittaavat häntä riippuen karmasta. Mutta tämä elämä päättyy jonain päivänä, ja ruumiillistunut sielu joutuu jälleen luopumaan ruumiista. Janma-Mṛtyu: syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät tässä maailmassa loputtomasti peräkkäin, siirtäen jivat aineellisen olemassaolon yhdestä "spektaakkelista" toiseen.
_________________________
Mitä välittömästi kuoleman jälkeen tapahtuu?
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
(Lyhyitä katkelmia luennosta. Käännösvirheitä suomennoksessa).
Sri Chaitanya Saraswat Math
the Mission of the inseparable
Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj
Mutta eihän joku synny aina mieheksi tai joku naiseksi eli kokemuksia saadaksemme pitää syntyä joskus eri sukupuoleen.
"Mutta eihän joku synny aina mieheksi tai joku naiseksi eli kokemuksia saadaksemme pitää syntyä joskus eri sukupuoleen."
Sukupuolet voivat vaihtua elämästä toiseen.
Sielu ei koskaan vaihda sukupuolta, vaikka henkilö olisi fyysisesti mies- tai naiskehossa.
Sielu on aina feminiininen, vaikka sillä voi olla fyysisessä tilassa ollessaan maskuliininen keho.
Sielu, eli elävä olento, on aina feminiininen, mutta vain olemukseltaan, ei fyysisessä mielessä. Sielu on eri ulottuvuudessa, jota ei pidä koskaan sekoittaa aineellisessa maailmassa esiintyvään fyysiseen sukupuoleen. Puhumme nyt tässä kokonaan eri asioista.
Ja mitä tarkoitetaan sanoilla "mies" ja "nainen"?
Jos tässä elämässä on mies, seuraavassa elämässä voi olla nainen, ja niin edelleen. Se on vain ulkovaatetus: naisen tai miehen keho.
Mutta esimerkiksi jos joku on nyt miehen kehossa, hänellä on kuitenkin nais-prinsiippi suhteessa Jumalaan. Vastaavasti miespuolisella työntekijällä on nais-prinsiippi suhteessa esimieheensä, joka on nainen, jne. Toisin sanoen naispuolisella pomolla on mies-prinsiippi suhteessa miespuolisiin työntekijöihin, jotka ovat nais-pomon alaisina jne. Tätä teemaa voisi jatkaa loputtomiin”.
Mikä on sielu?
Sanskritiksi sielua kutsutaan jivaksi. ...Sielu elävöittää aineellista kehoa, antaa sille kauneuden ja arvon. Kun sielu lähtee ruumiista kuoleman hetkellä, ruumis menettää kaiken arvonsa ja hajoaa nopeasti. Silloin yritämme antaa sen takaisin luonnolle mahdollisimman pian hautaamalla sen maahan. Keho on aineellisen luonnon antama, mutta sielu on laadullisesti Jumalan kaltainen, se on jumalallinen, siksi se on ikuinen, täydellinen ja täynnä onnea. Näitä sielun kolmea ominaisuutta kutsutaan vastaavasti nimillä sat, chit ja ananda.
Sat. Todellinen minämme on ikuinen sielu, ei keho. ...
...
Kuoleeko sielu, kun ruumis poltetaan, tuhkataan?
Vastaus on, että sielu ei voi tuhoutua. Sielu on ikuinen. Me itse asiassa olemme sielu, eikä se kuole.
Lisäksi jopa hienojakoiset aineelliset substanssit, kuten mieli (jotain mistä pidämme, jotain mistä emme pidä, jotain missä olemme hyviä, jotain missä emme ole hyviä), eivät pala ruumiin palamisen aikana.
Siksi kannamme tottumuksemme seuraavaan elämään. Tässä suhteessa meillä on syntyessämme jo tiettyjä taipumuksia. Meillä on joitakin kykyjä, joitakin tapoja - kaikki se tulee menneisyydestä.
Siksi se on tuhoutumatonta.
Ovatko sielu ja tietoisuus identtisiä käsitteitä?
B.S.Swami, fyysikko:
Ovatko sielu ja tietoisuus identtisiä käsitteitä?
Kysymys: Miten sielu ja tietoisuus liittyvät toisiinsa? Eivätkö ne olekin eri asioita?
Vastaus: Kaikki riippuu näiden sanojen määritelmästä. Joskus sanotaan, että tietoisuus on sielun, hengen säteilyä. Kuten esimerkiksi aurinko loistaa, niin henki säteilee tietoisuutta.
Keho on tietty väline elämiseen, sen tuntee. Miksi tunnette sen? Koska sielunne tietoisuus, joka on sydämessä, tunkeutuu tiettyjen prana- ja verikanavien kautta kehon jokaiseen soluun.
Tämän ansiosta kehonne elää. Vaikka jokaisella solulla on myös oma tietoisuushiukkasensa, on kuitenkin olemassa pääsielu, joka hallitsee koko kehoa. Tämä tapahtuu tietoisuutenne vuoksi. Se tarkoittaa, että tunnette.
Nyt tunnen kehon, koska olen sen koneen herra, joka minulle on annettu. On tietysti olemassa ylin mestari, joka hallitsee kaikkea, mutta minä olen ainakin matkustaja. Voin sanoa järjen kautta...
Tietoisuus on siis sielun valo. Näin sen voi määritellä.
Joskus sanotaan, että sielu on tietoisuus: se riippuu siitä, miten sen määrittelee. Katsokaa aina, mitä merkityksiä ihmiset antavat sanoille, sillä paljon väärinkäsityksiä, jopa konflikteja, syntyy, koska ihmiset antavat käyttämilleen sanoille erilaisia merkityksiä (intuitiivisia ja loogisia). On siis hyvin tärkeää selventää käyttämienne sanojen merkitys.
"Jos joskus pystytään kloonaamaan ihminen, olisiko klooni sama ihminen, jota kloonataan?"
Klooni olisi täysin sama ulkoisesti, mutta sisällä on täysin erilainen henkilö, joten klooni on sama vain ulkoisesti, mutta se on täysin erilainen elävä olento. Veda-teksteissä puhutaan paljon kloonauksesta.
Niin sanottu kloonaus ei ole uusi tekniikka. Vedalaisissa teksteissä kerrotaan siitä. … Esimerkiksi kuningas Prithu syntyi kuningas Venan kuolleesta ruumiista tietyn teknisen prosessin avulla, jonka suorittivat brahmanit, vedalaisen yhteiskunnan teknologit.
Nykyaikaiset brahmanit ovat tiedemiehiä, jotka myös suorittavat tiettyjä rituaaleja laboratorioissaan. Jos rituaali onnistuu, he julistavat satunnaisia voittojaan ympäri maailmaa ja kaunistelevat lukuisia epäonnistumisiaan. Mutta siitä ei ole edes kyse. Kyse on siitä, että edes luonnollisin tapa luoda elävä ruumis miehen ja naisen liiton kautta ei aina onnistu. Tämä osoittaa, että miehen ja naisen alkujen yhdistyminen ei aina riitä. Tarvitaan myös Jumalan eli Paramatman tahto. Jos se on olemassa, materialistit kutsuvat sitä onneksi. Ja jos Jumalan tahtoa ei ole, sitä kutsutaan epäonnistumiseksi. Näitä viittä toimintatekijää kuvataan tarkemmin Bhagavad-gitassa (luku 18, jakeet 13-16). ...
..
Siemenen ja munasolun lisäksi on vielä oltava elävä olento, sielu, jonka ympärille keho alkaa muodostua. Siemen on sielun kantaja, mutta ei sen lähde.
Siemenen ja munasolun lisäksi on vielä oltava elävä olento, sielu, jonka ympärille keho alkaa muodostua. Siemen on sielun kantaja, mutta ei sen lähde.
Lisäksi siemen EI ole AINOA sielun kantaja.
Siksi kloonauskokeet ovat vain yrityksiä luoda edellytykset uuden kehon syntymiselle.
Mutta tietoisuus-sielu ei ole kehon tuote.
Jos Paramatma lähettää sielun näihin elementteihin, silloin ”syntyy elämää” ja tiedemiehet ”todistavat”, että he ovat ”luoneet elämän”.
Krishna sallii heidän pysyä illuusiossa, joka tukee heidän uskomuksiaan.
Oletko koskaan miettinyt, mistä energia johonkin toimintaan tulee? Miksi ihmiset ovat motivoituneita tekemään sitä tai tätä? Vastaukset näihin kysymyksiin voivat olla varsin odottamattomia, mutta niiden ymmärtäminen on erittäin tärkeää.
Seuraava kohta, joka ei ole kovin helposti uskonnollisten ihmisten ulottuvilla, on se, että koska Jumala on Absoluutti, Hän on Alkusynteesi, josta kaikki on jo ilmennyt, ja Hänessä on kahden Alun synteesi: mies ja nainen. Se on Hengen alku ja Luonnon alku. Luonto on feminiininen Alku, Henki on maskuliininen Alku.
Jokaisessa ihmisessä on nämä kaksi alkua, mutta jompikumpi niistä vallitsee ja muodostaa henkilön sukupuolen: jos luonto vallitsee, se on naissukupuoli, jos henki vallitsee, se on miessukupuoli. Siksi Raamattu sanoo, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Eli siis omaksi kuvakseen. Se osoittaa, että Jumalassa on tämä luonnollisuus.
Absoluutti on kahden prinsiipin liitto: alun perin maskuliininen Prinsiippi, Jumala, Luoja.
Ja feminiininen Alku: tämä on luonto, nämä ovat ne muodot, joissa olemus ilmenee.
Totuus on se, mikä on tilan ja ajan tuolla puolen. Absoluuttinen totuus menee tuon tuolle puolen. Siihen liittyy ilmentyminen tilassa ja ajassa. Jos esimerkiksi kerrotte jollekin ihmiselle, että olette sielu ettekä keho. Se on totuus, koska ihminen on elämänsä aikana ikuinen, hän on ikuinen kuoleman jälkeen, koska hänen persoonallisuutensa ei muutu elämänsä aikana. Hänen esityksensä muuttuu, hänen ruumiinsa muuttuu, mutta itse persoonallisuus pysyy. Se on totuus.
"Mutta eihän joku synny aina mieheksi tai joku naiseksi eli kokemuksia saadaksemme pitää syntyä joskus eri sukupuoleen."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18515456/mita-muinaiset-tekstit--sanovat-ei-perinteisesta-seksuaalisesta-suuntautumisesta
Mitä muinaiset tekstit sanovat ei-perinteisestä seksuaalisesta suuntautumisesta
Edellä mainittujen mies- ja naistyyppien lisäksi oli kuitenkin myös kolmas sukupuolityyppi eli tritya-prakriti, joka esiintyi vedalaisessa yhteiskunnassa. On huomattava, että tämän sukupuolen määrittelyssä ei ole niinkään kyse henkilön fyysisestä erottelusta, vaan pikemminkin hänen koko olemuksensa arvioinnista ("karkea keho", "hienojakoinen keho" ja ainutkertainen, lisääntymisasemaan/pumsaan perustuva vedalainen arviointi). Yleisesti ottaen sukupuolen käsite viittaa enemmän biologisiin ominaisuuksiin, kun taas sukupuolikäyttäytymisen käsite viittaa psyykkisiin ominaisuuksiin.
Olet yksilö joka on syntynyt isästäsi ja äidistäsi. Joten et olisi voinut syntyä mihinkään muualle.
Epäilen, että perustit Suomi 24 foorumin.
"Olet yksilö joka on syntynyt isästäsi ja äidistäsi. Joten et olisi voinut syntyä mihinkään muualle."
Rajoitettu kristillinen maailmankatsomus,
"Epäilen, että perustit Suomi 24 foorumin."
Ehkä AP tarkoitti vain tätä viestiketjua.
Minä ikoinaan ehdotin Suomi 24 ylläpidolle että perustettaisiin jälleensyntymisfoorumi.
Siis vain ehdotin ja ne perusti.
Mutta tavallaan olen foorumin "isä" sillä annoin alkusysäyksen tälle
T.aloittäja
OK.
Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkästään sana ”syntyminen ylhäältä”: ”Jos ei joku synny ylhäältä, ei voi nähdä valtakuntaa Jumalan..” Novum.
Sana uudestisyntyminen voidaan joskus käsittää virheellisesti jälleensyntymiseksi, joka on itämaisten uskontojen harhaa, ns. reinkarnaatio-oppi. Sen suuntaisesti ehkä ajatteli Nikodeemuskin kysellessään asiaa Jeesukselta. Joh. 3:1-8. Todellisesti tämä maanpäällinen elämämme on yksi ja ainutlaatuinen olemisemme täällä. Kukaan ei synny tänne toista kertaa.
www.jeesus-on-herra.com/jumalasta-syntyminen/
www.Allah-on-herra.com/jumalasta-syntyminen/
Kukaan täällä ei ole kiinnostunut siitä. kun et uskalla kyseenalaistaa mitään.
Sekoittaako kristinusko saatanat ja jumalat, hyvän ja pahan. Sitä, miten Raamattua tulkitaan ja ymmärretään, ei voi mitään kyseenalaistaa helvetin pelossa - se ei ole rakkautta, jos mielessä on jokin itsetarkoitus, oma hyöty, jotaa ei joutuisi helvettiin, vaan ”taivaaseen”. Jos olisi ikuinen helvetti, Jumalan hyvyydestä ei voisi edes olla puhettakaan. Vaikka edes yhdenkin olennon täytyisi kärsiä ikuisesti.
Jos ei olisi ”taivaan/paratiisin saamaa palkkiota” ja ei ikuisen helvetin pelkoa, ette välittäisi ollenkaan Jumalasta, mutta nyt, koska haluatte palkkion, teidän on ”ylistettävä”. Tässä ei ole mitään tekemistä aidon rakkauden kanssa, vaan oman hyödyn tavoittelu.
https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1
https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1
https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1
Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.
10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA
https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=513s
MIKÄ PEDON MERKKI ON?
https://www.youtube.com/watch?v=FZTkdtET1oI
https://rivalnations.org/censored-bible/
Your Bible Has Been Censored
Raamattu, joka sinulla on kotonasi tai taskussasi, on sensuroitu. Omistamastasi Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä. Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet. Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on käynyt.
Uskonnollinen perinne voi olla hyvä asia, ja joskus se voi olla hyvin huono asia. Kun on kyse siitä, mistä Raamatun versiosta luemme, uskonnollinen perinne voi estää meitä saamasta käyttöönsä tarkinta ja luotettavinta versiota. Arkeologisten löytöjen ja tekstikriittisten tutkimusten ansiosta olemme saaneet selville, että Jeesus, apostolit, Uuden testamentin kirjoittajat ja varhaiskirkko lukivat Raamatun eri versiosta kuin me nykyään.
https://www.ucg.org/vertical-thought/paganism-in-christianity
Pakanallisuus kristinuskossa
Joulu
Muinaisessa Ranskassa ja Britanniassa druidit järjestivät talvipäivänseisauksen aikaan 12-päiväisen juhlan. He uskoivat, että se oli vuotuisen taistelun huipentuma kuolemaa edustavan jääjättiläisen ja elämää edustavan auringonjumalan välillä. He rakensivat suuria nuotioita kannustaakseen ja auttaakseen mestariaan, aurinkoa. Druidit ja muut pakanalliset johtajat tiesivät, kuten mekin nykyään, että päivät pitenevät aina, kun kalenteri etenee talven kautta kohti kevättä, riippumatta heidän vuodenaikarituaaleistaan - mutta silti he pitivät niistä kiinni (L. W. Cowie ja John Selwyn Gummer, The Christian Calendar, 1974, s. 22). Valitettavasti niin tekee suuri osa kristinuskosta nykyäänkin.
Se, mitä nykyään pidetään Kristuksen syntymän juhlana, alkoi pakanallisena keskitalven juhlana. Yksi tämän juhlan epäraamatullisista perinteistä on viherkasvien käyttö. Vihreillä kasveilla koristelu joulukuun lopusta tammikuun alkuun oli yksi druidien tavoista ”kunnioittaa ja rohkaista” auringonjumalaa talvipäivänseisauksen aikaan. Perheet kaatoivat yleensä ikivihreän puun ja toivat sen kotiinsa, jossa se koristeltiin ja asetettiin näkyvälle paikalle. Keskiajalla tämä pakanallinen rituaali säilyi, ja lopulta sitä muokattiin ja sille annettiin kristillinen leima, kun roomalaiskatoliset lähetyssaarnaajat pyrkivät saamaan ihmiset palvomaan Jumalan poikaa eikä auringonjumalaa. Aikanaan saksalaiset siirtolaiset toivat ikivihreiden puiden koristelun Amerikkaan, jossa se on kukoistanut. Kuten olet ehkä jo arvannutkin, myös kuuluisan joululaulun ”Joulun kaksitoista päivää” ovat peräisin pakanallisesta juhlasta (ibid.). (Lisätietoja juhlan pakanallisesta alkuperästä on kohdassa ”Is Christmas Phony?”).
Pääsiäinen
Jopa pääsiäinen, jonka monet olettavat perustetun Jeesuksen ylösnousemuksen juhlistamiseksi, on täynnä yhteyksiä pakanuuteen. Nimi ”pääsiäinen” juontaa juurensa muinaisen kaldealaisen jumalatar Astarten nimestä, joka tunnettiin nimellä ”taivaan kuningatar”. Hänen babylonialainen nimensä oli ”Ishtar”. Koska useimmat kielet ääntävät ”I” sanana ee, ei ole vaikea ymmärtää, miten eesh-tar ja sen kielelliset muunnokset voisivat lopulta muuttua pääsiäiseksi (ks. Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words, 1985, New Testament Section, s. 192, ”Easter”).
Rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarena Ištarin symboleina olivat - arvaatte varmaan - munat ja kanit! Kanit voivat synnyttää useita pentueita vuodessa, joten ne olivat näille muinaisille ihmisille tuttuja erittäin hedelmällisiä eläimiä. Ishtaria palvottiin vuotuisen kevätjuhlan aikana, jotta hänen hedelmällisyyden siunaustaan voitiin pyytää tuohon aikaan vuodesta istutettaville viljelykasveille. Munien koristelu palvontakeinona vaikuttaa harmittomalta, kunnes otetaan huomioon, että ihmiset harjoittivat myös rituaalisia seksiakteja, usein temppeliprostituoitujen kanssa, jumalattaren kunniaksi (Nelson's New Illustrated Bible Dictionary, s. 509, ”Gods, Pagan”). Tämä ei kuulosta kovin kristilliseltä, mutta silti useimmat kristityt yhdistävät edelleen munat ja puput siihen, mitä he pitävät vuoden juhlallisimpana juhlapäivänä.
Perinteiset kristilliset opit
Valitettavasti jotkin perustavanlaatuisimmista asioista, joihin useimmat kristityiksi tunnustautuvat uskovat, ovat peräisin muinaisesta pakanuudesta eivätkä niinkään Raamatusta. Ajatus siitä, että ihmisillä on kuolematon sielu, opetettiin ensimmäisen kerran muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa. Myös kreikkalaiset opettivat, että sielu erottuisi kuoleman hetkellä fyysisestä ruumiista (Jewish Encyclopedia, 1941, Vol. 6, s. 564, 566, ”Immortality of the Soul”). Tämä ajatus sulautui kristinuskoon kreikkalaisesta filosofiasta. Se ei tullut innoitetusta Raamatusta.
Muinaiset egyptiläiset kehittivät käsitteen taivaaseen pääsemisestä. Heidän mytologiassaan jumala Osiris tapettiin, mutta herätettiin sitten henkiin, minkä jälkeen hän siirtyi kaukaiseen taivaalliseen valtakuntaan. Egyptiläiset päättelivät, että jos hän pystyi tähän, niin myös ihmiset voisivat seurata häntä (Lewis Browne, This Believing World, s. 83-84). Tämä taivaallinen palkinto oli keskeinen opetus useissa muinaisissa mysteeriuskonnoissa - mutta ei heprealaisten tai varhaiskristittyjen uskonnossa.
Jopa jotkin Jeesusta koskevat kristilliset opetukset ovat peräisin pikemminkin pakanuudesta kuin Raamatusta. Babylonian mytologiassa Ishtarista väitettiin, että hänellä oli poika nimeltä Tammuz. Hän kuoli joka vuosi, mutta syntyi uudelleen keväällä. Sekä äidin että lapsen babylonialainen kunnioitus vaikutti kristinuskon myöhempiin versioihin, joissa Jeesuksen äitiä Mariaa jumaloitiin yhtä paljon kuin Jeesusta itseään (Sir James Frazer, The Golden Bough, 1993, s. 326). Tämä on ristiriidassa Raamatun kanssa, joka kunnioittaa Mariaa mutta ei tavallista ihmistä - ainoastaan Kristusta.
Kaldealaisten symboli Tammuzille oli kirjain tau, joka esiintyy san-serif-kirjaimella kirjoitettuna ”t”:nä ja jota yleisesti pidetään ristinä (Babylonian Mystery Religion, s. 51; Vine's, ”Cross, Crucify”). Vaikka Raamattu todellakin opettaa, että Jeesus ristiinnaulittiin, ristiinnaulitsemisen muodosta ei ole tietoa. Tuohon aikaan roomalaiset käyttivät erimuotoisia pystypaaluja, joista osa oli ristipalkeilla ja osa ilman. Raamattu ei anna mitään viitteitä siitä, että alkukirkko olisi koskaan käyttänyt ristiä uskonnollisena symbolina, mutta useat pakanalliset uskonnot olivat käyttäneet sitä jo vuosisatoja ennen Kristuksen syntymää.
Miksi suuri osa nykyajan kristillisistä rituaaleista ja uskomuksista perustuu muinaisiin pakanallisiin käytäntöihin eikä niinkään Raamattuun?
Glossolalia in Paganism & Occultism
https://www.patheos.com/blogs/matauryn/2017/12/11/glossolalia-paganism/
Glossolalia on termi, joka viittaa kykyyn tai käytäntöön puhua puhujalle tuntemattomalla kielellä. Glossolaliaa käytetään yleensä tarkoittamaan puhumista kielellä, jota ei näytä olevan olemassa tai jota ihmiskunta ei tunne. Ksenolalia on glossolalian muoto, jossa puhutaan kieltä, joka on olemassa, mutta joka on puhujalle tuntematon. Molemmat ovat ilmiöitä, joita esiintyy transsitilassa, jossa ollaan ekstaasissa ja yhteydessä henkeen tai henkiin.
Glossolalia tunnetaan nykyään yleisimmin nimellä ”kielillä puhuminen”, ja sitä harjoittavat kristinuskon helluntailaiset ja karismaattiset lahkot. Kasvoin helluntailaisessa ja evankelisessa hybridikirkossa ja muistan havainneeni glossolalian omakohtaisesti. Uskon, että monet keksivät sen, mutta uskon, että jotkut todella puhuivat glossolaliaa ollessaan ekstaasin tilassa. Pentakostaalinen kirkko uskoo, että glossolalia on Pyhän Hengen lahja, joka annettiin Raamatun Pentakostin aikana, mutta toisin kuin muut kristinuskon lahkot, he uskovat, että nämä lahjat ovat edelleen kristittyjen saatavilla tänä päivänä. Tiedän joitakin mutta hyvin harvoja noitaperinteitä, jotka käyttävät aktiivisesti glossolaliaa nykyään, joten halusin tutkia sen historiaa, koska mielessäni yhdistän sen kristinuskoon, ja jakaa tulokseni.
George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että ”glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon djakit, Etiopian zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan chaco-intiaanit, Andeilla asuvat curanderot, Afrikan Sudanin kinkat, Afrikan thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. ”
Glossolalia löysi tiensä myös varhaiseen mormonikirkkoon, sillä Joseph Smith totesi, että ”palautettu” (mormonien) kirkko ”uskoo kielten lahjaan, profetiaan, ilmestyksiin, näkyihin, parantamiseen ja kielten tulkitsemiseen”. Glossolalialla on myös vahva historia meediossa, spiritismissä ja spiritismissä. Spiritismin (joka oli vähemmän uskonnollisesti suuntautunut kuin spiritismi) perustaja Allan Kardec viittasi glossolaliaan todisteena hengen läsnäolosta. Allan Kardecin työ oli perustana monille nykyaikaisen meedioinnin käytännöille.
Jeesus on hyvä, paholainen on se paha. Olisiko mahdollista edes harkita, että olet joutunut perkeleen pettämäksi.
"Olisiko mahdollista edes harkita, että olet joutunut perkeleen pettämäksi."
Tuulimyllyn pettämäksi?
Saatana on vertauskuva, kristityt taistelevat tuulimyllyjä vastaan tietämättä, että paha on itse ihmisessä.
Mistä tulee sanonta taistella tuulimyllyjä vastaan? Tarkoittaa turhaa toimintaa. Tulee Miguel de Cervantesin romaanista Don Quijote. Kirjan höperö päähenkilö luulee tuulimyllyjä jättiläisiksi ja alkaa taistella niitä vastaan.
Tietämättömien fanaattisten saarnamiesten vian vuoksi ihmisestä tulee taikauskoinen ja henkisesti sairas. Hän näkee yötä päivää unia numerosta 666.
Sanotaan, että kaikki paha maailmassa on peräisin paholaisesta. Jotta lapset saataisiin käyttäytymään hyvin, heitä pelotellaan joskus: "Täällä on mörkö, joka vie sinut pois!". Lapsi kasvaa aikuiseksi, "mörköstä" tulee paholainen, ja pelko säilyy. Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluat niiden olevan.
Joten kristityt itse taistelevat tuulimyllyjä vastaan ja varoittavat muita ihmisiä hyvyyttään hirvittävistä tuulimyllyjen mörköistä.
Heidän koko elämänsä on pelkoa täynnä oleva tuulimylly. Ja koska he ovat niin hyväsydämisiä, he varoittavat muita tuulimyllymörköistä eli Saatanasta,
Sitten tulee maailmanloppu eli lopullinen voitto tuulimyllystä.
Maailmankaikkeuden pimeissä, selittämättömissä mysteereissä asuva pelko on muinaisista ajoista lähtien vastustamattomasti herättänyt ihmisen huomion. Tämä huomio johtuu pelon kokemuksen erityisestä terävyydestä, ja kuten hyvin tiedetään, ilman jännitystä tavallisen ihmisen elämä muuttuu yksitoikkoiseksi ja mauttomaksi. Siksi ja nykyäänkin aavemaiset mysteerit ovat edelleen monien tuhansien ihmisten tarkan tarkkaavaisuuden, joukkojännityksen ja jopa palvonnan kohteena. Kauhuelokuvat, toimintajännärit, mystinen kirjallisuus, spiritistiset seurat ja teoriat "maailmanlopusta" ovat yhä suositumpia. Eikä Antikristuksen mysteeri näytä olevan näistä vähäisin.
Ihmisiä (erityisesti niitä, jotka eivät ole välinpitämättömiä yliluonnollisesta) ahdistavat kirjaimellisesti profetiat Saatanan lähestyvästä päivästä, jolloin Saatana tunkeutuu maailmaamme. Kirjapenkit ovat täynnä tarttuvia otsikoita, kuten "Omen", "Manaaja", "Demonologia", "Antikristuksen tulo" jne. Televisioruuduilta mahtavat spiritistit julistavat, että pahan voimat ovat jo voittaneet kuusi taistelua hyvää vastaan, ja nyt alkaa viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Uskonnolliset johtajat lupaavat ikuista helvettiä kaikille, jotka kiinnittävät ranteeseensa Saatanan numeron (vaikka se olisi vain pankkitilin numero).
Mutta Antikristuksen aika tulee, tuulimyllyn aika, mutta kristityt ovat niin pelottomia, koska he tulevat aivan varmasti voittamaan tuulimyllyn.
Tuulimyllyistä saadun lopullisen voiton jälkeen kristittyt menee taivaaseen, jossa he iloitsevat ikuisesti.
Ja huvittavaa on sekin, että vaikka on todisteita siitä, että kristinuskon juuret ovat syvästi antiikissa, uskovat eivät uskalla kyseenalaistaa sitä helvetin pelosta ja ”pelastuksen” menettämisen pelossa.